TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 1(67) Yhteinen kirkkoneuvosto Kokous

Transkriptio

1 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 1(67) Aika Torstai klo Paikka Osallistujat Kokoushuone Rooma Jäsenet Mäkinen, Jussi puheenjohtaja Alajoki, Asko Eskelinen, Tiina Parviola, Jarno Arto Kiiskisen varajäsen Koivisto, Sirpa Lehtola, Liisa Lipponen, Varpu Poussa, Mauri Särkilahti, Marko Tarkkala, Janne Uusitalo, Pekka Poissa: Kiiskinen, Arto Muut osallistujat Häikiö, Leevi Karttunen, Elina Järvinen, Veli-Pekka Vuorio, Juha Rantala, Kim Hallikainen, Olli Hakala, Kirsi Hjerppe, Ilkka Soukka Kari Kettunen, Asta Nyrhinen, Jukka Toivonen, Gun yht. kirkkovaltuuston puheenjohtaja yht. kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, poistui klo 19.30/ 114 käsittelyn aikana kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra kirkkoherra varhaiskasvatustyön johtaja, ei läsnä 107 käsittelyn aikana diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja vt. nuorisotyönjohtaja, ei läsnä 110 käsittelyn aikana toimitussihteeri tietohallintopäällikkö palvelukeskuksen päällikkö, ei läsnä 117 käsittelyn aikana Esittelijät Fabrin, Jukka-Pekka hallintojohtaja Takala, Timo kehitysjohtaja Mukari, Eija henkilöstöpäällikkö Bragge, Birgitta talouspäällikkö Salminen, Petri vt. kiinteistöpäällikkö Lehtonen, Jyrki hautaustoimen päällikkö Sihteeri Antila, Päivi hallinnon assistentti

2 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 2(67) Allekirjoitukset Jussi Mäkinen puheenjohtaja Päivi Antila sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu Paikka ja aika Tampereella päivänä kuuta 2015 Sirpa Koivisto Liisa Lehtola Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Hallintopalvelut, virastopäivinä klo 9-15 Todistaa Päivi Antila sihteeri

3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 3(67) Käsitellyt asiat 93 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 5 94 Pöytäkirjantarkastajat 5 95 Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen 5 96 Ilmoitusasioita 5 97 Jäsentietoraportti Talousraportti Talousarviomuutokset vuoden 2015 talousarvioon Vuosien talous- ja toimintasuunnitelman ja vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeet Vastine Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle liittyen Kalevankankaan krematorion ympäristölupaan Kaavamuutoksen hakeminen Kalevankankaan tontille, kiinteistötunnus Pättinniemen ranta-asemakaavan laatiminen Kasvatuksen sovitut toiminnot ja niiden hoitaminen Diakoniatyön ja yhteiskunnallisen työn sovitut toiminnot ja niiden hoitaminen Yhteisten tehtävien johtosäännön hyväksyminen Lapsityön johtajan (varhaiskasvatustyön johtajan) viran muuttaminen kasvatustyön pastorin viraksi lukien Rippikoulupastorin viran muuttaminen kasvatustyön pastorin viraksi Nuorten aikuisten toiminnan koordinaattorin viran muuttaminen kasvatustyön pastorin viraksi Nuorisotyönjohtajan viran lakkauttaminen Nuorisosihteerin viran muuttaminen koulutusasiantuntijan viraksi Musiikinopetuksen johtajan viran muuttaminen kasvatuksen kanttorin viraksi 53

4 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 4(67) 113 Koulutyön pastorin viran siirtäminen Tuomiokirkkoseurakuntaan Kasvatustyön muutokseen sisältyvät virkojen siirrot Yhteisen kirkkovaltuuston pöytäkirjanpitäjän valitseminen vuodeksi Harkinnanvaraisen palkanosan (hava) käyttöönotto määräaikaisena asti Palvelukeskuksen kahden tehtävän vaativuuden uudelleen arviointi Muutoksenhakuosoitus ja kokouksen päätös 64

5 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 5(67) 93 Kokouksen avaus sekä laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus Päätös Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 94 Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Päätös Valitaan tähän kokoukseen kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sirpa Koivisto ja Liisa Lehtola. 95 Käsittelyjärjestyksen vahvistaminen Ehdotus Päätös Vahvistetaan käsittelyjärjestys. Käsittelyjärjestykseksi vahvistettiin esityslista. Pöydältä päätettiin ottaa täydennetty esittely Ilmoitusasioita 1. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan päätöspöytäkirja 5/ Hallintojohtajan päätöspöytäkirjat 7-10/ Kehitysjohtajan päätöspöytäkirjat 9-11/ Talouspäällikön päätöspöytäkirja 4/ Palvelukeskuksen päällikön päätöspöytäkirjat 1-11/ Hautaustoimen päällikön päätöspöytäkirjat 1-20/ Musiikkitoimikunnan kokousmuistio 1/ Seurakuntien talon vuokralaistilanne Ilmoitusasiat todettiin ja merkittiin tiedoksi.

6 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 6(67) D:TAL: 142/009/ Jäsentietoraportti Esittely Vakiintuneen käytännön mukaisesti ensimmäisen vuosikolmanneksen jäsentietoraportti saatetaan yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston sekä seurakuntien ja yksiköiden tiedoksi vuosittain. Liite 1 Jäsentietoraportti on liitteenä. Ehdotus Kehitysjohtaja ehdottaa edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että merkitään tiedoksi Tampereen seurakuntien jäsentietoraportti Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja antaa kehitysjohtaja Timo Takala, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

7 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 7(67) D:TAL: 143/041/ Talousraportti Esittely Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymälle kertyi kirkollisverotuloja tammihuhtikuussa n. 11,8 milj. euroa (12,1 milj. euroa). Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kirkollisverotuloja kertyi 0,4 milj. euroa vähemmän (-2,9 %). Toteutuman perusteella näyttäisi siltä, että kuluvan vuoden talousarviosta jäädään kirkollisveron osalta n. 1,2 milj. euroa. Yhteisöveroa on kertynyt n. 1,4 milj. euroa (1,6 milj. euroa), mikä on viime vuoden vastaavan ajankohdan kertymää 0,2 milj. euroa vähemmän (-14,1 %). Yhteisöveroa saattaisi kuitenkin kertyä budjetoitua enemmän n. 0,6 milj. euroa. Yhteensä verotuloja on kertynyt 4,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden vähemmän. Oletettavaa on, että verotuloissa jäädään n. 0.6 milj. euroa budjetista. Varainhoidon uudelleenjärjestelyjen toimenpiteet aloitettiin vuoden vaihteen tienoilla ja ne oli määrä toteuttaa loppuun toukokuun alkuun mennessä, jolloin päästiin sijoitussuunnitelman noudattamiseen. Varallisuuserien siirroista aiheutuvista toimenpiteistä johtuen myyntivoittoja on kirjattu kuluvalle vuodelle n. 2,9 milj. euroa. On huomattava, että seurakuntien tilinpäätöksessä vasta kirjataan sijoitusten arvonmuutokset alimman arvon periaatteella, joten on riski, että sijoitusten arvostamisessa tilinpäätöshetkellä joudutaan vielä tekemään päinvastaisia kirjauksia. Sitä paitsi sijoitusten myyntivoittoja ei missään tapauksessa tule käyttää käyttötalouden menojen katteeksi. Koko kirkon (ev.lut.) kumulatiivinen kirkollisverokertymä huhtikuun loppuun oli 337,1 milj. euroa (344,5 milj. euroa). Vähennystä edellisen vuoden vastaavan ajankohdan kertymään oli 2,2, %. Yhteisöveron kumulatiivinen kertymä huhtikuun loppuun oli 33,8 milj. euroa (38,5 milj. euroa). Vähennystä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan oli 12,2 %. Yhteensä verotulot ovat koko kirkossa vähentyneet 3,2 %. Näin ollen Tampereella verokertymät ovat pienentyneet suhteessa koko kirkkoa enemmän. Taloudellinen toimintaympäristö koko maassa jatkuu haasteellisena. Valtionvarainministeriön taloudellisen katsauksen (kevät 2015) mukaan vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,5 %. Vienti lisääntyy 1,5 % ja vastaavasti tuonti lisääntyy vain prosentin johtuen heikosta kotimaisesta kysynnästä. Työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,8 prosenttiin. Työllisten määrä nousee hieman, mutta se johtuu suurimmalta osin ikääntyneen väestön työn tarjonnan lisääntymisestä. Inflaatio jää 0,3 prosenttiin ja siitä iso osa on veronkorotusten hintoja nostavaa vaikutusta. Julkisyhteisöjen alijäämä ylitti viime vuonna EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin viitearvon ja tulee ylittämään sen myös tänä vuonna. Myös 60 prosentin velkaraja on ylittymässä. Syvä ali-

8 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 8(67) jäämä johtuu ennen muuta pitkään jatkuneesta matalasuhdanteesta. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaa vaimeasti lähivuosina, eikä kasvu yksin riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Liitteet 2-6 Tuloslaskelman toteutuma, käyttötalouden toteutuma toimintayksiköittäin ja investointiosan toteutuma sekä sijoitusraportit ja verotulojen toteutumataulukko tammi-huhtikuulta ovat liitteinä. Ehdotus Talouspäällikkö ehdottaa yhteiselle kirkkoneuvostolle edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, - että talousraportti merkitään tiedoksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

9 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/2015 9(67) D:TAL: 209/041/ Talousarviomuutokset vuoden 2015 talousarvioon Esittely Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän taloussäännön mukaan silloin, jos sitovuustason mukainen määräraha talousarviossa ei riitä, seurakuntayhtymän viranomaisten on hyvissä ajoin ennen sen loppumista tehtävä määrärahan korotusesitys yhteiselle kirkkoneuvostolle. Yhteisen kirkkoneuvoston tulee viipymättä saattaa asia yhteisen kirkkovaltuuston ratkaistavaksi. Samoin on meneteltävä, jos tarvitaan kokonaan uusi määräraha. Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt talousarvion vuodelle 2015 ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille Vuoden 2015 talousarvion toteutumaa ja määrärahoja sekä toiminnan tarpeita tarkasteltaessa on tullut esille tarve tehdä muutoksia vahvistettuun talousarvioon. Käyttötalousosa 1. Kpa 1901 Puhelintuki Vuoden 2015 alusta puhelintuen ja hankinnan käytännöt ovat muuttuneet ja puhelimet hankitaan puhelintuen kustannuspaikalle ja yksiköt maksavat sisäisinä vuokrina kahden vuoden aikana puhelimen hinnan. Tätä ei ollut huomioitu vuoden 2015 talousarviota laadittaessa. Syy muutokseen on se, että aikaisemmassa käytännössä puhelintukeen kerääntyi käyttämättömiä yksiköiden puhelimia. Uusittu käytäntö selkeyttää tilannetta ja tuo säästöjä puhelinten hankintaan kokonaisuutena. Vuoden 2015 puhelinten hankinta-arvioksi on määritelty euroa ja saatavaksi sisäiseksi vuokratuloksi euroa. Nettovaikutus on näin ollen euroa vuonna Lisämäärärahaa puhelimien hankintoihin esitetään myönnettäväksi euroa. 2. Valmiuspäällikkö esittää euron lisämäärärahaa valmiustoimikunnalle kuolinviestipäivystyksiin. Uusi KirVesTes tuli voimaan lukien ja sen 211 velvoittaa maksamaan puhelinpäivystyksestä korvauksen. Valmiustoimikunnan osalta puhelinpäivystystä vuonna 2015 ovat kuolinviestipäivystys ja valmiuspäivystys. Valmiuspäivystykseen voidaan valmiustoimikunnan talousarviosta osoittaa määrärahaa, mutta ei kuolinviestipäivystykseen. Neuvottelussa , jossa olivat läsnä henkilöstöpäällikkö, luottamushenkilöt ja valmiuspäällikkö, sovittiin, että aloittavien uusien päivystysryhmien jäsenille (6 hlöä) maksetaan 50 korvaus niiltä kuukausilta, joina päivystysryhmä päivystää ja 50 korvaus henkilölle/henkiöille, jotka lähtevät tehtävää suorittamaan. Sovittiin, että korvaus maksetaan takautuvasti kuolinviestipäivystäjille lukien. Korvaus nähtiin tärkeänä motivaatiotekijänä. Tarvittava määräraha euroa valmiustoimikunnalle esitetään siirrettäväksi yhteisistä henkilöstömenovarausmäärärahoista.

10 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) Epilän toimintakeskuksen Martinus-säätiölle siirron johdosta tehtävät talousarviomuutokset esitetään kuluvan vuoden syksyn aikana toisessa talousarvion muutoserässä. Investointiosa 3. Kpa Tietokonelaitteet IT-yhteistyöalueen johtokunta on hyväksynyt Tampereen seurakuntayhtymän valmiussuunnitelmaan liittyvän IT-alueen valmiussuunnitelman. Sen mukaan toiminnallisten järjestelmien palautusjärjestelyjä on nostettava niin, että varajärjestelyihin tarvitsisi turvautua mahdollisimman lyhyen aikaa. Se edellyttää, että varmistusmenettelyihin hankitaan varalaitekapasiteettia. Johtokunta on päättänyt esittää varalaitekapasiteetin ja yhteyksien nostamista. Tarvittava määräraha laitehankintaan on euroa ja tietoliikenteen parantamiseen vuodelle (kpa 1905). Esitetään myönnettäväksi euroa laitehankintaan. Tietoliikenteen parantaminen toteutetaan nykyisen budjetin puitteissa tai esitetään ensi vuoden talousarvioon. 4. Kpa Kalevan kirkon ilmastointi- ja rakennusautomaatiosaneeraus Hankkeelle oli varattu viime vuoden investointibudjetissa euroa ja myönnetty lisämäärärahaa euroa. Hankkeen toteutuma viime vuonna oli ,56 euroa. Projekti jatkui vielä tämä vuoden puolella ja lisää ennakoimattomia asioita on ilmennyt. Kaksi huippuimuria on jouduttu uusimaan alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen. Rakennusautomaation kaapelointi osoittautui huomattavasti suuremmaksi kuin arvioitiin, koska kaapelointien piiloon saamiseksi käytettiin löydettyjä pidempiä kaapelointireittejä. Siitä huolimatta jouduttiin käyttämään langattomia antureita kolmessa kohdassa kiinteistöä. Yhden tuloilmakoneen kanavointia jouduttiin muuttamaan, jotta suunniteltu painetaso saavutettiin. Tulo- ja poistopäälaitteiden sopivuus suoraan vanhojen paikalle ei onnistunut, vaan jouduttiin tekemään lisäkaulukset lähes kaikkiin. Myös rakennusteknisiä töitä jouduttiin tekemään laajemmin kuin suunniteltiin. Edellä mainituista johtuen anotaan tälle vuodelle määrärahaa yhteensä euroa, mitä esitetään myönnettäväksi. 5. Kpa Vanhan kirkon vesikaton maalaus Keskustorin Vanhan kirkon vesikatteen maalaus on heikkokuntoinen ja kattopellit ovat paikoitellen pintaruosteessa. Koska kattopellit ovat vielä kohtalaisessa kunnossa ja maalauksen uusimisella katon ikää saadaan vielä jatkettua vaurioitumisen etenemisen pysäyttämiseksi, katon maalaus on edullisinta tehdä tässä vaiheessa. Kirkko sijaitsee kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla ja se täytyy pitää ulkonäöllisestikin hyvin hoi-

11 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) dettuna. Anotaan euroa määrärahaa Vanhan kirkon vesikatteen maalaukseen, mitä esitetään myönnettäväksi. Katetaan investointien määrärahaesitykset seuraavien hankkeiden määrärahoja vähentämällä: 6. Kpa Aitolahden seurakuntatalo ja huoltorakennus, liittyminen vesi- ja viemäriverkostoon Vähennetään määrärahaa euroa, määrärahaa jää jäljelle euroa. 7. Kpa Pättiniemi ja Aitolahden vanha pappila, liittymiset vesija viemäriverkostoon Poistetaan määräraha euroa. 8. Kpa Kalevankangas, huoltorakennuksen nosto-oven uusinta Poistetaan määräraha euroa. 9. Kpa Aitolahden kirkko, lämmitysjärjestelmän uusiminen Muutetaan investointihankkeen nimikkeeksi Lämmitysjärjestelmän uusiminen ja energiatehokkuuden parantaminen siitä syystä, että kirkkosalin ikkunaremontti parantaisi Aitolahden kirkon energiatehokkuutta merkittävästi nykyisestä. Talousarvion mukaan käyttötalousosan toimintatuotot ovat euroa ja toimintakulut euroa. Toimintakate on euroa. Talousarviomuutosten jälkeen toimintakulut ovat euroa ja toimintakate euroa. Tilikauden yli-/alijäämäksi tulee euroa. Talousarvion mukaan investointiosan investointimenot ovat 3,365 milj. euroa, investointitulot 3,315 milj. euroa ja investoinnit nettomeno euroa. Talousarviomuutoksilla ei ole vaikutusta investointiosan tuloihin tai menoihin yhteensä. Talousarviomuutosten vaikutus rahoitusasemaan on euroa, jonka jälkeen rahoituslaskelman rahavarat ovat euroa ja rahavarojen muutos euroa. Ehdotus Talouspäällikkö ehdottaa yhteiselle kirkkoneuvostolle edelleen yhteiselle kirkkovaltuustolle esitettäväksi, 1. että tehdään vuoden 2015 talousarvion käyttötalousosaan edellä esitetyt muutokset. Talousarviomuutosten jälkeen toimintakulut ovat euroa ja toimintakate euroa. Tilikauden yli- /alijäämäksi tulee euroa. 2. että talousarviomuutosten jälkeen rahoituslaskelman rahavarat ovat euroa ja rahavarojen muutos euroa.

12 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

13 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) D:TAL: 144/041/ Vuosien talous- ja toimintasuunnitelman ja vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeet Esittely Ensi vuoden talousarvion ja vuosien taloussuunnittelun valmistelua varten tulee antaa ohjeita ja näkökulmia suunnittelutyötä varten. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden asettamista varten on tuotu esiin suunnittelun lähtökohtia valmiiden tavoitteiden sijaan. Lähtökohdista jokainen toimintayksikkö asettaa tavoitteet ja tavoitteiden toteutumisen mittarit toiminnalleen. Taloudellinen tavoite yhtymässä on saada aikaan noin 1 milj. euron säästö vuoden 2015 toimintakatteen tasosta, kun se on suhteutettu kustannustasoltaan ensi vuonna tulevaan palkkaperusteisen eläkevakuutusmaksun pienennykseen. Tavoitteeksi on asetettu nolla tilikauden yli- /alijäämälukuna. Säästöt eivät järkevästi toteutettuna ole mahdollista enää saavuttaa juustohöylällä, vaan on etsittävä kustannusrakenneperusteisia ja toimintokohtaisia säästöjä. Kirkollisverotuloa ennustetaan kertyvän n. 29,4 milj. euroa, joka on 5,9 % vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa ja 2,8 % vähemmän kuin kuluvan alkuvuoden kertymän perusteella arvioidaan saatavan kirkollisveroa. Laki valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Valtion talousarviosta maksettavalla rahoituksella korvataan seurakunnille annettuja yhteiskunnallisia tehtäviä, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpitotehtävät ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Kirkon keskusrahastolle maksettavan valtion korvauksen suuruus on 114 milj. euroa vuonna 2016, josta 2 milj. euroa käytettäisiin kirkon yhteisen jäsenrekisterin kustannuksiin ja 5 milj. euroa kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston kunnossapidon rahoitukseen. Loppuosan eli 107 milj. euron jakoperusteena käytettäisiin seurakuntataloutta vastaavan kunnan asukasmäärää. Tampereen seurakuntayhtymälle maksettava valtionapu ollee n. 4,1 milj. euroa. Verottajalle maksettavan verotuskustannusten osuuden ennakoidaan vähenevän hieman yhteisövero-osuuden tilittämisen kulujen verran. Kirkon keskusrahastomaksu laskee 7,5 %:iin 8,2 %:sta. Kirkon keskusrahastomaksu perustuu laskennallisiin verotuloihin. Kirkon eläkerahastomaksu sen sijaan nousee 1,2 %:sta 4 %:iin laskettuna kirkollisverotuloista, mutta palkkaperusteiseen eläkevakuutusmaksuun tulee 4 %-yksikön alennus.

14 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) Vuoden 2016 budjetti laaditaan uudelle osasto- ja kustannuspaikkarakenteelle, jonka tiedot perustuvat uusiin johtosääntöihin. Investointien osalta vuonna 2016 toteutetaan vain välttämättömät ja pakolliset hankkeet. Tämä siksi, että jää riittävästi resursseja kiinteistöstrategian laadintaan ja sen mukaisten toimenpiteiden valmisteluun. Välttämättömänä toteutettava investointihanke on Vatialan krematorion uusi uuni, jonka toteuttamiseen määräaikaa on Kalevankankaan krematorion ympäristömääräysten takia kesäkuuhun Liite 7 Tarkemmat suunnittelun tukena ja pohjana olevat tiedot löytyvät liitteenä olevasta materiaalista. Esityksenä on, että ohjeista keskustellaan yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa ja ohjeet tuodaan yhteisen kirkkoneuvoston 4.6. pidettävään ylimääräiseen kokoukseen hyväksyttäväksi. Ehdotus Talouspäällikkö ehdottaa, että 1. keskustellaan vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2016 talousarvion laadintaohjeista liitteen mukaisena 2. ohjeet tuodaan hyväksyttäväksi yhteisen kirkkoneuvoston 4.6. pidettävään ylimääräiseen kokoukseen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisätietoja antaa talouspäällikkö Birgitta Bragge, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5).

15 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) D:TAL: 145/719/ Vastine Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikölle liittyen Kalevankankaan krematorion ympäristölupaan Esittely Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on pyytänyt vastinetta liittyen kehotukseen ympäristölupamääräysten noudattamisesta ja kuulemisesta ympäristöluvan peruuttamisesta. Liite 8 Kalevankankaan krematoriouuni on rakennettu kappelin kellaritiloihin vuonna Se on tekniikaltaan vanha ja se sijaitsee hyvin ahtaissa tiloissa. Uudemman ympäristöystävällisemmän tekniikan tuominen tiloihin ei ole mahdollista. Ympäristöluvan mukaisten lämpötilojen pitäminen uunissa ei ole mahdollista nykyisellä tuhkausmäärällä, eikä tätä pystytä myöskään korjaamaan. Seurakuntayhtymälle valmistui vuonna 2013 erillinen krematorio Vatialan hautausmaan yhteyteen Kangasalle. Tällä hetkellä krematoriossa on yksi uuni, mutta siellä on valmiudet toiselle uunille. Uunilla on jo perustukset ja savukanavat valmiina. Kangasalan kunnan myöntämä ympäristölupa on myönnetty kahdelle uunille. Krematorio on rakennettu käyttäen parasta mahdollista tekniikkaa ja siellä on myös suodatinlaitteisto. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman investointiosassa on uuden krematoriouunin hankinta huomioitu vuodelle Määrärahaksi on varattu Vuoden 2016 investoinnit päätetään lopullisesti joulukuussa 2015 yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa. Vuodelle 2015 on hautaustoimen toimintasuunnitelmaan merkitty uunin hankinnan valmistelu. Hanke on katsottu tärkeäksi, eikä sen toteutumista ole kyseenalaistettu. Uunin hankinnan valmistelu ja kilpailutus toteutetaan syksyllä 2015 ehdollisena liittyen yhteisen kirkkovaltuuston päätökseen joulukuussa Hanke toteutetaan välittömästi vuoden 2016 alkaessa. Toinen krematoriouuni tulee olemaan käytössä Tässä yhteydessä myös Kalevankankaan krematorion tuhkaustoiminta päättyy. Tampereella tuhkataan vuosittain noin vainajaa, eikä jäljelle jäävien uunien kapasiteetti riitä, mikäli Kalevankankaan krematorio suljetaan ennen uuden krematoriouunin valmistumista. Ehdotus Hautaustoimen päällikkö ehdottaa, - että annetaan Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön esittelyn mukainen vastine. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.

16 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) Lisätietoja antaa hautaustoimen päällikkö Jyrki Lehtonen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö, hautaustoimi

17 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) D:KII: 122/720/ Kaavamuutoksen hakeminen Kalevankankaan tontille, kiinteistötunnus Esittely Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa kokouksessaan seuraavasti: Seurakuntayhtymän kiinteistöpalvelut on valmistellut Kalevankankaan hautausmaan vieressä olevan tontin, , kaavamuutosta. Sitä on lähdetty valmistelemaan vuonna 2012 yhteistyössä arkkitehti Erkki Karvalan / Ennu Oy:n kanssa. Kohteesta on laadittu erilaisia luonnossuunnitelmia kaavamuutosta ajatellen. Nykyinen asemakaava alueella on merkinnällä E-5 eli erityisaluekaava. Suunnitelmia tehtäessä on ollut esillä kaksi erilaista vaihtoehtoa, joiden mukaan kaavamuutosta on tarkoitus hakea. Molemmissa vaihtoehdoissa alue on tarkoitus kaavoittaa asuinrakentamista mahdollistavaksi. Samassa yhteydessä osa alueesta kaavoitetaan seurakuntayhtymän huoltoalueeksi, josta hoidetaan Kalevankankaan hautausmaan huoltotoiminta. Matkan varrella erilaisista suunnitelmista on valikoitunut eteenpäin vietäväksi ja Tampereen kaupungin kaavoituksellekin jo esitetty vaihtoehto, jossa tontti kaavoitetaan asuinrakentamista n kem2 mahdollistavaksi (liite). Tontille tulisi asuinrakentamisen lisäksi myös seurakuntayhtymän huoltoalueen kiinteistöt sekä nykyinen hautaustoimen käytössä oleva puutalo. Kyseisen tontin eri kehittämisvaihtoehdoista ja niistä saatavista tuloista on keskusteltu edellisessä johtokunnan kokouksessa / 20. Kaavamuutosta haettaessa Tampereen kaupunki perii kehittämiskorvausta, joka tässä vaihtoehdossa olisi n. 2,0 M. Kaavamuutoksesta on viimeksi neuvoteltu Tampereen kaupungin kaavoituksen kanssa ja silloin on saatu seuraavanlaista informaatioita kaavoittajalta: Kalevankankaan hanke voi edetä kaavamuutokseksi. Voisitte jättää kaavahakemuksen hankkeesta. Naapurien kuuleminen voidaan hoitaa myös OAS:n muodossa ja järjestämme OAS:n nähtävillä ollessa yleisötilaisuuden. Prosessin yhteydessä tulee selvitettäväksi ainakin pohjoiseteläsuuntainen kevyen liikenteen reitti ja ajoneuvoliikenteen yhteydet, pilaantuneet maa-ainekset ja VAK. Kaavamuutoksen hakeminen edellyttää muutettavan asemakaavan laatimista alueelle, ja se on tarkoitus toteuttaa arkkitehti Erkki Karvalan toimesta, joka on ollut mukana koko projektin ajan. Tämän jälkeen tehtävät suunnitelmat ja tarvittavat selvitykset ym. toimet kaavamuutokseen liittyen kilpailutetaan erikseen. (Liite 2)

18 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) Ehdotus Vt. kiinteistöpäällikkö ehdottaa, - että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle kaavamuutoksen hakemista Kalevankankaan tontille, kiinteistötunnus laaditun suunnitelman mukaisesti ja - että kiinteistöpäällikkö valtuutetaan hoitamaan asemakaavan muutoksen hakemiseen liittyvät tehtävät. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Liite 9 Kalevankankaan tontin kaavasuunnitelma on liitteenä. Ehdotus Vt. kiinteistöpäällikkö ehdottaa, 1. että haetaan kaavamuutosta Kalevankankaan tontille, kiinteistötunnus , laaditun suunnitelman mukaisesti 2. että kiinteistöpäällikkö valtuutetaan hoitamaan asemakaavan muutoksen hakemiseen liittyvät tehtävät. Käsittely Päätös Yleiskeskustelun perusteella esittelijä tarkensi 1. ponsiehdotuksen muotoon että haetaan kaavamuutosta Kalevankankaan tontille, kiinteistötunnus , Ennu Oy:n arkkitehti Erkki Karvalan laatiman suunnitelman perusteella. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tarkennuksen yksimielisesti. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, 1. että haetaan kaavamuutosta Kalevankankaan tontille, kiinteistötunnus , Ennu Oy:n arkkitehti Erkki Karvalan laatiman suunnitelman perusteella 2. että kiinteistöpäällikkö valtuutetaan hoitamaan asemakaavan muutoksen hakemiseen liittyvät tehtävät. Lisätietoja antaa vt. kiinteistöpäällikkö Petri Salminen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi kiinteistöpalvelut, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta

19 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) D:KII: 173/729/ Pättinniemen ranta-asemakaavan laatiminen Esittely Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli asiaa kokouksessaan seuraavasti: Seurakuntayhtymä on tehnyt päätöksen, että Pättinniemeen rakennetaan tulevaisuudessa seurakuntayhtymän uusi suurleirikeskus. Asia on ollut esillä jo pitkään osana leirikeskusstrategiaa ja viimeksi käsiteltävänä ja päätettävänä yhteisessä kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa vuosina 2013 ja Pättinniemen leirikeskuksen rakentaminen on mukana myös nykyisessä investointiohjelmassa. Pättinniemen leirikeskusta ja sen aluetta on ollut valmistelemassa seurakuntayhtymän puolesta nimetty työryhmä. Mukana on ollut myös tehdyn sopimuksen mukaisesti arkkitehti Petteri Neva, Arkkitehtitoimisto Neva Oy:stä. Alueesta on laadittu yleissuunnitelma, joka on ollut pohjana neuvotteluille Tampereen kaupungin rakennusvalvonnan ja yleiskaavoituksen kanssa (liite). Neuvottelujen tuloksena uuden leirikeskuksen rakentamiselle ei nähdä esteitä, jos se toteutetaan kaupungin esittämien kaavallisten vaatimusten mukaisesti. Pättinniemen leirikeskuksen alueelle laaditaan ranta-asemakaava. Kaavalla mahdollistetaan alueen kehittäminen seurakunnan painopisteleirikeskukseksi. Nykyinen Aitolahti-Teisko rantayleiskaava (1989) mahdollistaa rakentamista yhteensä 3000 kerrosneliömetriä. Seurakunnan ja suunnittelijan yhteistyössä laatima alueen yleissuunnitelma edellyttää n kerrosneliömetrin kokonaisrakennusoikeutta. Ranta-asemakaava laaditaan yhteensä n. 8 ha alueelle, joka muodostuu tiloista 1:55, 2:44 ja 1:62. Suunnittelussa noudatetaan voimassa olevan Aitolahti-Teisko rantayleiskaavan periaatteita. Kaavahanke etenee yhteistyössä Tampereen kaupungin edustajien kanssa. Ranta-asemakaavan laatimismenettely sisältää seuraavat vaiheet: Aloitus aloitusneuvottelu ELY:n kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) laadinta kaavaluonnoksen laadinta Viranomaisneuvottelu viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa, jolle tulee toimittaa laadittu OAS ja kaavaluonnos etukäteen määritellään lähtökohdat ja tarpeelliset selvitykset

20 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) Vireilletuloilmoitus ja mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa kaavaluonnos liitteineen nähtäville kaupunki pyytää viralliset lausunnot naapurien kuuleminen Ehdotuksen nähtäville asettelu kaavakartta, havainnekuvat, kaavaselostus, luonnoksesta jätetyt mielipiteet sekä niihin esitetyt vastineet toimitetaan maankäyttöyksikköön ranta-asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville kaavan laatija toimittaa lopulliset allekirjoitetut asiakirjat maankäytön suunnitteluun Pohjakartan hyväksyminen ennen kaavan hyväksymistä valtuustossa pohjakartta hyväksytetään kaupungingeodeetilla Kaavan hyväksyminen käsittely yhdyskuntalautakunnassa käsittely kaupunginhallituksessa käsittely kaupunginvaltuustossa Ranta-asemakaavaa haettaessa normaalin suunnittelun lisäksi tarvitsee tehdä myös erillisiä selvityksiä, joita ovat mm.: luontoselvitys maisemaselvitys arkeologiset selvitykset muut mahdolliset, viranomaisten edellyttämät selvitykset Ranta-asemakaavan laatimispäätöksen jälkeen työt kaavan laatimista varten voivat alkaa suunnittelijan toimesta mahdollisesti jo kesäkuussa 2015, jolloin järjestetään aloitusneuvottelut viranomaisten kanssa. Kaavaluonnoksen valmisteluvaihe olisi mahdollista toteuttaa syksyllä Seuraavana vaiheena prosessissa on kaavaehdotuksen laatiminen ja se voisi toteutua tammi-helmikuussa 2016 ja pohjakartta voitaisiin hyväksyä maalis-huhtikuussa Tällä hyvin tiiviillä aikataululla ranta-asemakaavan hyväksyminen tapahtuisi jo keväällä Suunnitteluohjelma ja aikataulu voivat muuttua esim. perusselvityksiä koskevien vaatimusten mukaisesti tai mahdollisten kaavavalitusten vuoksi. Tämä aikataulu tarkoittaisi sitä, että alueella päästäisiin rakentamaan uuden suurleirikeskuksen ensimmäistä vaihetta jo mahdollisesti vuoden 2016 aikana. (Liite 3) Ehdotus Vt. kiinteistöpäällikkö ehdottaa, - että kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Pättinniemeen laaditaan ranta-asemakaava ja valtuutetaan kiinteistöpäällikkö hoitamaan siihen liittyvät valmistelut sekä

21 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) tehtävät ja sopimukset, tavoitteena Pättinniemen suurleirikeskuksen rakentaminen investointiohjelman mukaisesti. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Liite 10 Pättinniemen kaavasuunnitelma on liitteenä. Ehdotus Vt. kiinteistöpäällikkö ehdottaa, - että Pättinniemeen laaditaan ranta-asemakaava ja valtuutetaan kiinteistöpäällikkö hoitamaan siihen liittyvät valmistelut sekä tehtävät ja sopimukset, tavoitteena Pättinniemen suurleirikeskuksen rakentaminen investointiohjelman mukaisesti. Käsittely Päätös Yleiskeskustelun perusteella esittelijä tarkensi päätösehdotuksensa muotoon että Pättinniemeen laaditaan ranta-asemakaava arkkitehti Petteri Nevan laatiman suunnitelman perusteella ja valtuutetaan kiinteistöpäällikkö hoitamaan siihen liittyvät valmistelut sekä tehtävät. Yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyi tarkennetun päätösehdotuksen yksimielisesti. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti, - että Pättinniemeen laaditaan ranta-asemakaava arkkitehti Petteri Nevan laatiman suunnitelman perusteella ja valtuutetaan kiinteistöpäällikkö hoitamaan siihen liittyvät valmistelut sekä tehtävät. Lisätietoja antaa vt. kiinteistöpäällikkö Petri Salminen, p Muutoksenhaku Tähän päätökseen ei voi hakea muutosta (KL 24:5). Tiedoksi kiinteistöpalvelut, kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta

22 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) D:TAL: 232/000/ Kasvatuksen sovitut toiminnot ja niiden hoitaminen Esittely Seurakuntien ja yhteisten tehtävien muodostama kokonaisuus Liite 11 Seurakuntien ja yhteisten tehtävien muodostama kokonaisuus on kiteytetysti kuvattu liitteenä olevassa koosteessa. Pohjana kuvaukselle ovat perussääntö, yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö sekä yhteisten tehtävien johtosääntö. Kaikki nämä säännöt on uudistettu vuonna Kokonaisuuteen liittyen voidaan todeta seuraavaa: Yhteinen kirkkovaltuusto, seurakuntaneuvostot ja yhteinen kirkkoneuvosto muodostavat lähitulevaisuuden tavoitetilassa riittävän hallinnollisen päätöksenteon kokonaisuuden. Sitä täydentävät päätettyjen valtuuksien puitteissa viranhaltijapäätökset. Johtokuntia tarvitaan erilliseen harkintaan perustuen lähinnä seurakuntayhtymän rajat ylittävässä toiminnassa. Muilta osin asetetaan tavoitteeksi siirtyminen asiantuntijaryhmiin. Seurakuntien työnjohtoon siirtyivät lukien johtavat nuorisotyönohjaajat, nuorisotyönohjaajat, lapsityönohjaajat, lastenohjaajat sekä kirkonpalveluhenkilöstö. Lastenohjaajien osalta kirkkoneuvosto on tehnyt sijoittumista työntekijätasolla koskevan päätöksen, joka on voimassa asti alkavan toimintakauden osalta on tarkoitus tehdä vastaava päätös elokuussa. Lastenohjaajat ovat tällä hetkellä käytännössä vastaavalla tavalla seurakuntien työnjohdossa kuin sinne kokonaisuudessaan siirtyneet edellä yksilöidyt muut työntekijäryhmät. Edellä kuvattujen muutosten myötä on linjaorganisaation työnjohdon painopiste siirtynyt merkittävässä määrin seurakuntiin. Kasvatuksen sekä diakonian ja yhteiskuntavastuun osalta on tarpeen valmistelutyöhön ja siitä annettuihin lausuntoihin pohjautuen tehdä ne ratkaisut, jotka ovat tässä vaiheessa tarkoituksenmukaisia ja mahdollisia. Nämä muutokset liittyvät erityisesti niihin päätöksiin, jotka ovat määräaikaisia asti. Osa näistä ratkaisuista on virkojen nimikemuutoksia, virkojen lakkauttamisia sekä tehtäväkuvien muuttamista vastaamaan muuttunutta kokonaistilannetta. Muutoksia kohdentuu myös yhteisten tehtävien johtosääntöön. Kirkkolaki ja kirkkojärjestys eivät tunne isäntäseurakuntamallin mukaista toimintatapaa. Tästä johtuen siihen liittyviä kysymyksiä on tarpeen vielä lähemmin selvittää, mikäli siihen halutaan siirtyä laajempien toimintakokonaisuuksien osalta. Toimintaympäristön muutos sekä taloudellisten resurssien supistuminen haastaa jatkuvaan muutoksen arviointiin ja siitä nousevien johtopäätös-

23 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) ten tekemiseen. Tämä tulee koskea työn sisältöjä, toimintatapoja sekä toimintarakenteita. Parhaiten se tapahtuu tarkentamalla yhteistä käsitystä tavoitetilasta sekä siihen etenemisestä. Muutosta tulee johtaa strategisten linjausten mukaisesti laaja-alaisessa yhteistyössä henkilöstöä kuullen. Painopisteen tulee olla voimakkaasti seurakuntalaisten ja tamperelaisten odotuksissa sekä kirkon perustehtävässä. Kehityspalveluiden rooli seurakuntia konsultatiivisesti tukevana toimintakokonaisuutena vahvistuu. Sääntöjen ja toimintakäytäntöjen on turvattava tämän kehitystyön vaikuttavuus arkiseen työhön. Keskeinen rooli on työpöytätyöskentelyillä, joka toteuttaa yhteisten toimintojen matriisijohtamista. Muutosprosessissa on kyse sen arvioimisesta, mitkä linjaorganisaation vastuut missäkin muutoksen vaiheessa sijoittuvat seurakuntiin ja mitkä yhteisiin tehtäviin. Käsillä oleva päätöskokonaisuus sisältää nyt toteutettavaksi ehdotettavat muutokset. Jatkossa arviointia tarvitaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Laajempi arviointi esitetään toteutettavaksi luottamushenkilökauden jälkipuoliskolla vuonna Muutoksen toteuttamisessa on perusteltua edetä vaiheittain, erilaisia ratkaisuja kokeillen ja niiden vaikutuksia arvioiden. Tämä toteutuu seurakuntien ja kehittämispalveluiden yhteistyönä. Allaolevasta esittelystä käy myös yksilöidysti ilmi se henkilöstö, joka esitettävien päätösten jälkeen tässä vaiheessa sijoittuu yhteiseen kasvatukseen. Päätösesitysten taustaa Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan pyytää seurakuntaneuvostojen sekä kasvatuksen johtokunnan lausunnot perussäännössä mainittujen kasvatuksen sovittujen toimintojen sisällöistä ja niiden järjestämisestä. Liite 12 Seurakuntaneuvostojen ja johtokunnan lausunnoista käyvät yksityiskohtaisesti ilmi niihin sisältyvät painotukset. Seurakuntaneuvostojen lausunnoissa on runsaasti niille kaikille yhteisiä sisältöjä. Niissä on seurakuntakohtaisesti myös toisistaan jossain määrin poikkeavia painotuksia. Kasvatuksen johtokunnan lausunnossa tuodaan esille useita seurakuntaneuvostojen lausunnoista poikkeavia näkemyksiä. Lausunnot ovat liitteenä. Yhteenveto ja johtopäätökset asiakokonaisuuden valmistelusta ja siitä annetuista lausunnoista Yhteisten tehtävien johtosääntö on hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa Säännön valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä todettiin, että sitä tullaan tarpeen mukaan muuttamaan ja tarkentamaan kevään valmisteluprosessin pohjalta vielä kevätkauden kuluessa. Samoin todettiin se, että muutostekijöiden määrä ja niiden sisältöjen aiempaa

24 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) vaikeampi ennustettavuus aiheuttaa jatkossa säännön vuosittaisen arviointitarpeen. Vuonna 2018 päättyvän luottamushenkilökauden loppupuolella vuoden 2017 aikana on lisäksi syytä suorittaa perusteellisempi arviointi, jossa korostuu erityisesti seurakuntalaisten ja tamperelaisten näkökulma. Tämän arvioinnin toteuttamisesta päätetään myöhemmin erikseen. Erityisen merkittävää on toimintaympäristön muutos. Se vaikuttaa siihen, miten kirkon pysyvää perustehtävää on mahdollista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa. Seurakuntien kehittämistyössä on alkuvuodesta lähtien paneuduttu erityisesti toimintaympäristön muutoksen arviointiin ja siitä nousevien johtopäätösten tekemiseen. Tämä leimaa voimakkaasti myös tulevaa toiminnan ja talouden suunnittelua. Toimintaympäristön muutokseen liittyy myös taloudellisten resurssien voimakas supistuminen. Suunnittelukauden toiminnan ja talouden suunnittelu lähtee siitä, että kunkin talousarviovuoden yhteisen toimintakatteen tulee olla noin pienempi kuin edellisen talousarviovuoden toimintakate. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan aiempaa kokonaisvaltaisempaa yhteistä arviointia ja ratkaisujen etsimistä. Tähänastisilla toimintatavoilla ei enää ole mahdollista edetä. Seurakuntien antamissa lausunnoissa nousee selvästi esille se, että merkittävä osa yhteisistä toiminnallisista vastuista tulisi hoitaa jatkossa isäntäseurakuntaperiaatteen mukaisesti. Nyt esitettävissä sääntömuutoksissa ehdotetaan kasvatuksen osalta muutamaa isäntäseurakuntamallia toteuttavia kokeiluja koskien lähinnä yksittäisten viranhaltijoiden vastuita. Seurakuntaneuvostoille on jo tehdyillä ratkaisuilla turvattu kirkkolain ja järjestyksen mukainen mahdollisuus kokonaisvaltaiseen seurakuntatyön johtamiseen alueellaan. Toisaalta seurakuntaneuvostoilla ei ole kirkkolakiin ja järjestykseen perustuvaa mandaattia hallinnolliseen päätöksentekoon omaa aluettaan laajemmalla alueella toteutuvaan toimintaan. Tästä johtuen on välttämätöntä selvittää asiaan liittyvät hallinnolliset ratkaisut ja toimintatavat ennen kuin isäntäseurakuntamallia mahdollisesti ryhdytään toteuttamaan laajempia toimintakokonaisuuksia koskevana toimintatapana. Isäntäseurakuntamalliin liittyy myös muita vielä lähemmin selvitettäviä tavoitteisiin ja toimintakäytäntöihin liittyviä kysymyksiä. Tästä selvitystyöstä vastaavat yhdessä kirkkoherrojen kanssa hallintojohtaja ja kehitysjohtaja. Seurakuntien lausunnoissa painotetaan varsin laajasti sitä, että kummiseurakuntamallin toteuttaminen on toteutuessaankin vain välivaihe siirryttäessä isäntäseurakuntamalliin. Kehityspalveluiden asiantuntijuuden tulee kattavasti olla sellaista asiantuntijuutta, joka myös itse osallistuu toiminnan toteuttamiseen. Kehityspalvelut voivat parhaiten tukea seurakuntatyötä niin, että ne myös itse tekevät sitä. Tämä näkökulma toteutuu

25 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) parhaiten silloin, kun toimintaan osallistuminen voi toteutua myös kummiseurakuntamallin pohjalta. Tältä kannalta katsottuna kummiseurakuntamallia ei ole perusteltua sulkea pois myöskään pidempiaikaisena ratkaisuna. Lausunnoissa todetaan, että vision tulevasta tulee olla mm. innostava ja haastava. Päätöksiä tehtäessä on innostavuutta ja haastavuutta arvioitava kattavasti eri näkökulmista lähikirkkojen, seurakuntien ja koko Tampereen osalta. Lausunnoissa todetaan myös, että mistään tehtävästä ratkaisusta ei voida olla varmoja, että se on oikea. Tämä näkökulma tukee sitä, että kokeillaan myös käytännössä erilaisia ratkaisumalleja sen jälkeen, kun niiden lähtökohtia on riittävästi selvitetty. Ratkaisuja valmisteltaessa on haluttu antaa tilaa työntekijöiden, lähiesimiesten, ylimmän johdon sekä luottamushenkilöiden asiantuntemukselle ja näkökulmille. Seurakuntalaisten ja tamperelaisten näkökulman tulee olla keskeisin arviointiperuste. Seurakuntaneuvostot toteavat lausunnoissaan, että asiantuntijaryhmien valitseminen on riittävä ja modernille työn kehittämiselle oikea ratkaisu. Kasvatuksen johtokunta esittää toimialalleen johtokuntaa myös jatkossa. Johtokunta viittaa lausunnossaan kasvatuksen johtokunnan tehtävään kasvatuksen asiantuntijaryhmänä. Asiantuntijaryhmän tarve on ilmeinen. Toisaalta on perusteltua arvioida, että hallinnollista päätöksentekoa varten riittää yhteinen kirkkoneuvosto sekä toisaalta harkitun delegoinnin pohjalta viranhaltijapäätökset. Lausuntojen kokonaisuuteen perustuen esitetään, että kasvatukseen sekä diakoniaan ja yhteiskuntavastuuseen nimetään asiantuntijaryhmät alkaen. Asiantuntijaryhmät nimeää yhteinen kirkkoneuvosto, joka samassa yhteydessä myös hyväksyy asiantuntijaryhmien toimintasäännön. Johtokuntarakennetta arvioidaan laajemmin siinä vaiheessa, kun yhteisen kirkkovaltuuston tammikuussa 2015 valitsemien muiden johtokuntien toimikaudet päättyvät. Valinta johtokunnan ja asiantuntijaryhmän välillä ei ole yhteydessä kyseisen työalan arvostukseen. Valinnat tulee tehdä muilla perusteilla. Valmistelun yhteydessä on nähty myös tarve yhdessä arvioida kasvatustyötä tekevien työntekijöiden sekä kaikkien pappien ja diakoniaviranhaltijoiden työn sisältöjä ja toimintakäytäntöjä. Muutostarpeita kohdistuu sekä seurakunnissa että yhteisissä tehtävissä työskentelevien työtekijöiden työn sisältöihin. Tämä yhdessä henkilöstön kanssa tehtävä arviointityö toteutetaan niin, että sen tulokset valmistuvat viimeistään vuoden loppuun mennessä. Prosessin toteutumisesta vastaa kehitysjohtaja. Se toteutetaan yhteistyössä kirkkoherrojen, muiden asianosaisten esimiesten sekä henkilöstön kanssa.

26 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) Annetuissa lausunnoissa painotetaan sitä, että ratkaisujen tulee tukea seurakuntien kokonaisvaltaista työn ja resurssien suunnittelua sekä antaa seurakuntaneuvostoille mahdollisuus vastata seurakuntatyön kokonaisuudesta ja sen tulosvastuullisesta toteuttamisesta tiukentuvan talouden toteutuessa. Tehtävillä ratkaisuilla on tuettava tätä lähtökohtaa. Samalla korostuu kehityspalveluiden mahdollisuus olla vuorovaikutteisesti mukana valmisteltaessa toimintaa kehittäviä hallinnollisia ratkaisuja myös seurakuntaneuvostojen osalta. Kasvatuksen johtokunnan lausunnossa puolletaan yhteisen kasvatustyön johtajan viran perustamista. Johtokunta esittää sille myös perustelut. Yhteiseen kasvatustyöhön tarvitaan riittävä toimialan erityisasiantuntemus. Se voidaan turvata myös esitetyllä tiimimallilla. Yhteisten tehtävien johtosäännön 23 mukaan kehitysjohtajalta edellytetään mm laajaa perehtyneisyyttä seurakuntatyön kehittämiseen ja ohjaamiseen. Parhaimmillaan nämä osaamiskriteerit täydentävät soisiaan. Lausunnossaan johtokunta viittaa myös siihen, että kysymys kasvatustyön johtajasta ja johtokunnasta on yhteydessä kasvatustyön arvostukseen. Kasvatustyön merkityksen ja arvostuksen alleviivaaminen on perusteltua. Se ei kuitenkaan edellytä erillistä johtajan virkaa tai oman hallintoelimen olemassaoloa. Toimintarakenteiden yksinkertaisuus sekä talouden realiteetit on tässä kohden välttämätöntä ottaa huomioon. Liite 13 Lausunnossaan johtokunta esittää, että koulutusasiantuntijan viran sijoituspaikaksi määriteltäisiin henkilöstöpalvelut. Koulutusasiantuntijan tehtävänkuvaus on liitteenä. Myöhemmin vielä tarkentuvassa tehtävänkuvauksessa viitataan mm. yhteistyöhön henkilöstöpalveluiden kanssa. Kokonaisuutena tehtävänkuvaus kuitenkin puoltaa viran sijoittumista yhteisen kasvatustyön kokonaisuuteen. Koulutyön pastorin tehtävän keskeisten sisältöjen kannalta viran sijoittaminen paikallisseurakuntaan on perusteltua. Esitettävien ratkaisujen toimintakohtainen tarkastelu Yhteiseen kasvatustyöhön on muutoksen jälkeen tässä vaiheessa sijoitettu seuraava henkilöstöresurssi: - Kolme kasvatustyön pastoria. Heidän työnsä kohdentuu painopisteinä varhaiskasvatukseen, rippikoulu- ja nuorisotyöhön sekä nuorten aikuisten toimintaan. - Koulutusasiantuntija. - Neljä oppilaitospastoria sekä yksi oppilaitosdiakoni. - Kasvatuksen kanttori, nuorisomuusikko sekä musiikkikasvatuksen henkilöstö. - Liikuntakasvatuksesta koko kaupungin alueella vastaava nuorisotyönohjaaja.

27 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) - Kasvatustyön toimiston henkilöstö sisältäen kirjaston ja materiaalipalvelut. Tarvittavan henkilöstön vastuut ja lukumäärä selviää yksilöidyn parhaillaan työstettävän olevan jatkovalmistelun myötä alkusyksyyn mennessä. - Yhteiseen kasvatustyöhön muodostetaan kaksi tai kolme työtiimiä. Niille valitaan erikseen lähiesimiehet. Lähiesimiesten esimiehenä toimii kehitysjohtaja. Kasvatuksen kanttori Musiikinopetuksen johtajan virka esitetään muutettavaksi kasvatuksen muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttäväksi kanttorin viraksi. Musiikinopetuksen johtaja Arja-Riitta Karppelin siirtyy toivomallaan tavalla suostumuksensa mukaisesti muihin tehtäviin musiikkikasvatuksessa. Näiltä osin asiasta päättää erikseen joko kasvatuksen johtokunta tai yhteinen kirkkoneuvosto. Kasvatuksen kanttorin keskeisiä tehtäviä on Lasten katedraalin musiikista vastaaminen, musiikkikasvatuksen esimiehenä toimiminen ja muut kanttorin tehtävät erityisesti kasvatuksessa sekä myös muussa seurakuntatyössä. Keskeistä on myös erimuotoisten lasten-, perhe- ja nuorisomessujen kehittäminen. Kasvatuksen kanttorin virkaa ja sen tehtävänkuvausta koskevat asiat valmistellaan yhteistyössä Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa. Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkomusiikkia koskevat ratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen. Viran nimike esitetään muutettavaksi osana nyt päätettävää kokonaisuutta. Viran täyttämisestä päätetään myöhemmin erikseen. Lasten katedraali Lasten katedraali on yksi merkittävistä tamperelaisen seurakuntatyön innovaatioista. Tälle kehitystyölle on turvattava myös jatkuvuus. Lasten katedraali toimii Finlaysonin kirkossa, mistä johtuen sen kytkökset Tuomiokirkkoseurakuntaan ovat vahvat. Toisaalta sen tulee myös jatkossa palvella seurakuntatyötä muidenkin seurakuntien osalta. Lasten katedraalin laaja-alainen ja kirkollisiin juhlapyhiin kohdentuva toiminta edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä myös henkilöresurssin laajassa kohdentamisessa. Toiminta tarvitsee myös jatkossa yhden lapsityönohjaajan työpanoksen. Keskeisiä toimijoita ovat myös kasvatuksen kanttori sekä kasvatuksen (varhaiskasvatustyö) pastori. Kasvatuksen johtokunta toteaa lausunnossaan, että Lasten katedraalista vastaava lapsiyönohjaaja tulee jatkossakin sijoittaa yhteiseen kasvatustyöhön. Seurakuntien lausunnoissa ei erikseen mainita Lasten katedraa-

28 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 7/ (67) lia. Lausuntojen peruslinjan mukaista kuitenkin on vastuun osoittaminen isäntäseurakuntaperiaatteella Tuomiokirkkoseurakuntaan. Päätösesitys lähtee siitä, että vastuu Lasten Katedraalista on perusteltua osoittaa Tuomiokirkkoseurakuntaan. Kyseinen lapsityönohjaaja tulee näin ollen Tuomiokirkkoseurakunnan työntekijäksi. Kasvatuksen kanttori ja kasvatuksen pastori (varhaiskasvatustyö) pastori ovat yhteisen kasvatustyön työntekijöitä. Heidän työpanoksensa kyseinen osa sijoittuu kasvatustyön johtokunnan esittämällä kummiseurakuntaperiaatteella Lasten katedraaliin. Lastenohjaajien sijoittuminen Lastenohjaajat on tällä hetkellä yhteisen kirkkoneuvoston tekemällä päätöksellä sijoitettu seurakuntiin sen mukaan, mihin kunkin lastenohjaajan työpanos kohdentuu. Mikäli työpanos kohdentuu kahteen eri seurakuntaan, on lastenohjaaja sijoitettu siihen seurakuntaan, jossa suurin osa hänen työpanoksestaan toteutuu. Nyt tehty päätös on voimassa asti. Varhaiskasvatuksen työpöytä valmistelee kirkkoherrojen antamat evästykset huomioon ottaen esityksen siitä, mihin seurakuntiin lastenohjaajien työsuhteet sijoittuvat välisenä aikana. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää asiasta elokuussa Lastenohjaajia koskevat muut tulevat ratkaisut siirretään jatkovalmisteluun. Päätösten tulee joka tapauksessa olla sellaisia, että ne eivät millään tavoin rajoita seurakuntaneuvostojen kokonaisvaltaista päätöksentekoa seurakuntansa osalta. Edelleen päätösten tulee mahdollistaa kirkkoherrojen kokonaisvaltainen työnjohto seurakuntansa osalta. Jatkovalmistelussa ratkaistaan myös lapsityönohjaajien sijaisuuksien hoitamista koskevat kysymykset. Jatkovalmistelu tehdään viimeistään vuoden 2015 loppuun mennessä. Tampereen Yliopistollisessa Sairaalassa lastenosastoilla työskentelee useita lastenohjaajia. Heidän työnsä kustannuksiin osallistuvat osaltaan myös lähialueseurakunnat. TAYS:ssa työskentelevien lastenohjaajien työ on mahdollista sijoittaa Tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevän lapsityönohjaajan alaisuuteen. Koulutyön pastori Koulutyön pastorin virka esitetään siirrettäväksi Tuomiokirkkoseurakuntaan. Kaupungin koulutoimi sijoittuu Tuomiokirkkoseurakunnan alueella. Keskusta-alueella on myös merkittävä määrä kouluja sekä myös Lasten katedraali. Siirron toteuduttua voi tuomiokirkkoseurakunta ottaa kantaa viran nimikkeeseen ja yksilöityyn tehtävänkuvaukseen. Tehtävänkuvauksen osalta asia on kaikkien seurakuntien yhteinen. Virkaa koskevassa päätöksenteossa tämä tulee ottaa huomioon.