MUSTANPURONTIE KAIVOVESISELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Espoon kaupunki ja Rudus Oy Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä MUSTANPURONTIE KAIVOVESISELVITYS

2 MUSTANPURONTIE KAIVOVESISELVITYS Päivämäärä Laatija Jaana Kuisma, Tero Taipale Viite Ramboll PL 25 Säterinkatu ESPOO P F

3 Kaivovesiselvitys SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Selvitysalue 2 3. Lähtöaineisto ja Tehdyt tutkimukset Vedenlaatututkimukset Kaivokartoitus Jätevesiselvitys 4 4. Pohjavesiolosuhteiden kuvaus Pohjavesien kulkeutuminen Kulmakorven Takapellon alueella Takapellon louhinnan vaikutus pohjavesiolosuhteisiin 7 5. Selvitysalueen kaivojen veden laatu Kaivoissa todetut bakteeripitoisuudet Jätevesijärjestelmien kartoitus Kulmakorven toimintojen vaikutus Mustanpurontien alueen kaivoihin Aineiden kulkeutuminen Kulmakorven alueelta pohjaveden mukana Yhteenveto ja suositukset 13 LIITTEET Liite 1 Vesianalyysien tulostaulukko Liite 2 Lisätietoja vedenlaatuparametreista Liite 3 Yhteenveto alueen jätevesijärjestelmistä

4 Kaivovesiselvitys 1 / JOHDANTO Espoon Nupurin alueella sijaitsevan Mustanpurontien asukkaiden yksityiskaivoista otetuissa vesinäytteissä on todettu bakteereita, jotka rajoittavat kaivoveden käyttöä talousvetenä. Bakteerit on todettu Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n toteuttamassa tarkkailussa, jossa seurataan Mustanpurontien ja Forsbackantien alueella yksityiskaivojen veden laatua. Näytteenotto on liittynyt Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun, jolla seurataan mm. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen toimintojen mahdollisia vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin sekä talousvesikaivoihin. Ämmässuo-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailu on alueella sijaitsevien toimintojen ympäristölupapäätöksiin perustuvaa velvoitetarkkailua. Yhteistarkkailun lisäksi Espoon kaupunki ja Rudus Oy ovat laajentaneet yksityiskaivojen tarkkailua Mustanpurontien alueella. Laajennuksen yhteydessä tarkkailuun on otettu mukaan lisää yksityiskaivoja. Lisäksi yhteistarkkailussa mukava olevien kaivojen näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa on laajennettu. Tässä selvityksessä esitetään alueen kaivojen vedenlaatu sekä arvioidaan mahdollisia syitä vesinäytteissä todettuihin bakteeripitoisuuksiin. Lisäksi arvioidaan Kulmakorven-Takapellon alueen toimintojen mahdollisia pohjavesivaikutuksia Mustanpurontien alueelle. Selvityksessä ei arvioida esim. melun, pölyn tai tärinän vaikutusta. Ensimmäinen versio Mustanpurontien kaivovesiselvityksestä on päivätty Tämän jälkeen syksyllä 2015 alueen yksityiskaivoista otettiin vielä uusia vesinäytteitä. Tässä uudessa päivitetyssä versiossa ( ) on otettu huomioon uusimmat analyysitulokset, joiden pohjalta selvitystä on päivitetty. Rudus Oy:lle on myönnetty uusi ympäristölupa koskien kallion louhintaa ja kiven ja ylijäämälouheen murskausta Espoon Kulmakorven alueella (Espoon kaupunki, Ympäristölautakunta, Dno 14/ /2015, ). Ympäristölupapäätös ei ole lainvoimainen. Lupamääräyksessä 31 edellytetään, että toiminnan harjoittajan tulee täydentää päivättyä kaivovesiselvitystä mm. kaivokorttien laatimisella ja vesinäytteiden otolla. Tämä kaivovesiselvityksen päivitys ei koske ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 31 esitettyä vaatimusta. Selvitys on laadittu Espoon kaupungin teknisen keskuksen ja Rudus Oy:n toimeksiannosta. Espoon kaupungin yhteyshenkilöinä ovat olleet ympäristöinsinöörit Jussi Kuusola ja Mira Heiskanen, sekä ympäristötekniikkainsinööri Virpi Nikulainen. Rudus Oy:n yhteyshenkilönä ovat olleet Juha Laurila ja Liisa Suhonen. Hankkeen ohjausryhmään ovat Espoon kaupungilta osallistuneet myös terveysinsinööri Liisa Keisteri, ympäristötarkastaja Harri Anttila ja limnologi Ilppo Kajaste. Selvitys on laadittu Ramboll Finland Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet projektipäällikkö Tero Taipale, suunnittelijat Jaana Kuisma ja Thomas Banafa sekä tekninen avustaja Päivi Kantonen.

5 Kaivovesiselvitys 2 / SELVITYSALUE Selvitysalue on rajattu pääosin Nupurissa sijaitsevan Mustanpurontien ja Arkiniityntien läheisyyteen. Selvityksen yhteydessä toteutettiin tutkimuksia myös alueen eteläpuolella sijaitsevan Forsbackantien pohjoispäädyssä. Selvitysalue on esitetty kuvassa 1. Selvitysalueen länsipuolella on osin soistunutta kalliomaastoa ja itäpuolella Nupurinjärvi ja sitä ympäröivä laaksopainanne. Alueen pohjoisrajana on Nupurintie. Selvitysalueen poikki kulkee Turunväylä (vt. 1), jolla sijaitsee myös kaksi kioskipalveluilla varustettua levähdysaluetta. Selvitysalueen länsipuolella noin metrin etäisyydellä sijaitsee ns. Kulmakorven entinen maankaatopaikka, Jersanmäen ja Takapellon kiviaineksen otto- ja murskausalue. Takapellon aluetta käytetään myös puhtaan maan läjitysalueena. Takapellon länsipuolella sijaitsee edelleen Kalliosuon puhtaan maa-aineksen läjitysalue ja tämän länsipuolella Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus. Alueen toimintoja on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Selvitysalue on esitetty vinoviivoitettuna (Mustanpurontien ja Arkiniitynalue, sekä Forsbackan alue). Kulmakorven alueen toimintoihin liittyviä alueita on esitetty katkoviivalla rajattuna.

6 Kaivovesiselvitys 3 / LÄHTÖAINEISTO JA TEHDYT TUTKIMUKSET Selvityksen lähtöaineistona on käytetty Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun vesinäytteenoton tuloksia sekä Espoon kaupungin erillisen Mustanpurontien kaivotarkkailun tuloksia. Lisäksi lähtöaineistona on käytetty Kulmakorven alueella tehtyjä erillisselvityksiä alueen pohjavesiolosuhteista ja alueella aikaisemmin tehtyä pohjavesiselvitystä (Kulmakorven kiviaineksenoton ja puhtaiden ylijäämämaiden läjityksen YVA-menettely, 2008). 3.1 Vedenlaatututkimukset Selvitysalueen kaivovesien laatua on tutkittu vuosina 2006, 2008, 2009, 2013, 2014 ja Laajimmillaan tutkimukset ovat olleet vuosina 2014 ja Eri vuosilta on käytettävissä analyysituloksia seuraavasti: kpl kpl kpl kpl kpl kpl Yhteenveto tehtyjen laboratorioanalyysien tuloksista on esitetty liitteessä Kaivokartoitus 2014 Selvityksen yhteydessä toteutettiin erillinen kaivokartoitus, jonka yhteydessä katselmoitiin kaivojen maanpäällä olevat rakenteet ja kaivojen lähiympäristö. Katselmoitujen kaivojen lukumäärä oli yhteensä 24 kpl. Kaikkien katselmoitavaksi suunniteltujen kaivojen omistajia ei tavoitettu. Kartoitetut kaivot on esitetty kuvassa 3.

7 Kaivovesiselvitys 4 / 13 Kuva 2. Selvityksen yhteydessä joulukuussa 2014 kartoitetut yksityiskaivot. 3.3 Jätevesiselvitys Selvityksen yhteydessä pyydettiin alueen asukkailta ja vapaa-ajan asukkailta tietoja heillä käytössä olevista jätevesijärjestelmistä. Tutkimus toteutettiin siten, että asukkaille lähetettiin selvityspyyntölomake, joka pyydettiin palauttamaan Espoon kaupungille. Yhteenveto selvityksen tuloksista on esitetty liitteessä 3.

8 Kaivovesiselvitys 5 / POHJAVESIOLOSUHTEIDEN KUVAUS Selvityksen kohteena oleva alue on maaperältään ja topografialtaan vaihtelevaa. Alueella on kalliomaata sekä moreeni-, savi- ja silttipeitteisiä alueita. Kyseisillä alueilla pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Alueella ei muodostu pohjavettä sellaisia määriä, että sitä voisi hyödyntää laajamittaisemmin talousvesikäytössä. Osa alueen kaivoista on rengaskaivoja, joissa kaivoihin tuleva vesi kulkeutuu maaperässä. Jotta kaivojen antoisuus olisi riittävä, on kaivojen ympäristön maaperän vedenjohtavuuden ja kaivoon kulkeutuvan veden muodostumisalueen oltava riittäviä kaivon veden saannin turvaamiseksi. Mikäli kaivon antoisuudessa on ongelmia, johtuu se usein maaperän heikosta vedenjohtavuudesta suhteessa veden käyttöön tai maaperässä olevan hienoaineksen aiheuttamasta kaivon tukkeutumisesta. Maaperä- ja topografiaolosuhteiden vuoksi alueella muodostuvan maapohjaveden valuma-alueet ovat alueella olevien kaivojen kohdalla paikoin pieniä. Mustanpurontien eteläosan alueella on tunnistettavissa neljä erillistä pohjaveden valuma-aluetta. Maapohjaveden valuma-alueita on esitetty kuvassa 3. Valuma-alueiden rajat (vedenjakajat) koskevat alueella olevia rengaskaivoja. Kuva 3. Maapohjaveden (rengaskaivojen) valuma-alueet Mustanpurontien alueella. Valuma-alueiden rajoille on piirretty vedenjakajat.

9 Kaivovesiselvitys 6 / 13 Osa alueella olevista yksityiskaivoista on porakaivoja. Porakaivot ottavat vetensä pääosin kallioperästä, eli niihin tulee ns. kalliopohjavettä. Porakaivojen osalta kaivosta otettavan veden muodostumisalueen määrittäminen on epävarmempaa. Tämä johtuu siitä, että kallioperässä pohjavesi kulkeutuu kalliossa olevia rakoja pitkin, joiden ulottuvuuksien ja yhteyksien arviointiin liittyy epävarmuutta. Kalliopohjaveden kulkeutumiseen vaikuttaa olennaisesti kalliossa olevien rakojen määrä, niiden yhteydet toisiinsa ja rakojen suunnat. 4.1 Pohjavesien kulkeutuminen Kulmakorven Takapellon alueella Kulmakorven Takapellon alueen louhinnan pohjavesivaikutuksia on seurattu Takapellon alueen läheisyydessä olevista pohjaveden havaintoputkista. Seurannan tulosten perusteella on laadittu pohjaveden samanarvonkäyrästö, joka kuvaa pohjaveden päävirtaussuuntia Kulmakorven alueella. Pohjaveden samanarvonkäyrästö on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Kulmakorven alueen kalliopohjaveden pinnankorkeuden samanarvonkäyrästö vuoden 2013 mittausten keskiarvojen perusteella. Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti alempia samanarvonkäyriä. Samanarvonkäyrästö kuvaa pohjaveden päävirtaussuuntia. Paikallisissa virtaussuunnissa voi olla merkittäviä eroja samanarvonkäyrästön esittämiin virtaussuuntiin verrattuna. Mustanpurontien alue sijaitsee kuvan oikeassa reunassa olevien pisteiden HP1001 ja HP1002 itäpuolella. Samassa kuvassa on esitetty myös Takapellon alueen vieressä olevat kallioperän heikkousvyöhykkeet.

10 Kaivovesiselvitys 7 / 13 Kulmakorven Takapellon alueella pohjaveden päävirtaussuunta on etelään/kaakkoon. Kalliopohjaveden virtauksen kanavoituminen kallioperässä olevien rakojen, heikkousvyöhykkeiden ja ruhjeiden kautta aiheuttaa sen, että pohjaveden virtaussuunnissa on Kulmakorven alueella paikallisesti merkittäviäkin eroja ja virtaussuunnat voivat vaihdella lyhyillä välimatkoilla. Esimerkiksi alueella olevien ehjien kalliolohkojen alueella pohjaveden virtaus on erittäin vähäistä, kun taas alueella olevissa ruhjeissa virtausnopeudet ja -määrät ovat keskimäärin parempia ehjiin kalliolohkoihin verrattuna. Kulmakorven alueen pohjaveden virtausta ohjaavat alueella olevat laaksopainanteet ja kallioruhjeet. Merkittävimmät pohjaveden virtausta ohjaavat ruhjeet sijoittuvat Takapellon alueen länsi- ja kaakkoispuolelle. Ruhjeet on esitetty kuvassa 4. Takapellon länsipuolella oleva ruhje on likimain pohjois-eteläsuuntainen ja tässä ruhjeessa pohjaveden päävirtaussuunta on etelään. Takapellon kaakkoispuolella oleva ruhje on koillinen-lounas suuntainen. Tässä ruhjeessa pohjaveden päävirtaussuunta on lounaaseen. Ruhjeet risteävät Takapellon eteläpuolella. Risteämäkohta on kuvassa 4 esitettyjen havaintopisteiden 501 ja 45 alueella. Tältä alueelta pohjaveden virtaus suuntautuu edelleen etelään/kaakkoon kohti Svartbäckträsketiä ja havaintopistettä HP Takapellon louhinnan vaikutus pohjavesiolosuhteisiin Kulmakorven alueen pohjaveden pinnankorkeuksien seurannassa on havaittu yksittäisiä todennäköisesti louhinnasta aiheutuneita muutoksia. Muutokset eivät ole olleet pysyviä ja pohjaveden pinnankorkeudet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta palautuneet muutosta edeltäneelle tasolle. Tehdyn tarkkailun perusteella Kulmakorven Takapellon alueen pohjavedet eivät kulkeudu kohti Mustanpurontien aluetta. Takapellon ja Mustanpurontien välisellä alueella nykyisin olevien pohjaveden havaintoputkien välinen etäisyys on noin 600 metriä ja tämä aiheuttaa epävarmuutta pohjaveden virtaussuuntien tulkintaan. Tästä johtuen on suositeltu, että Takapellon ja Mustanpurontien välialueelle asennetaan 2-3 kpl uusia pohjaveden havaintoputkia. Kalliokiviaineksen louhinta muuttaa pohjavesiolosuhteita louhinta-alueen vieressä yleisesti ottaen siten, että louhinta-alue kerää pohjavettä välittömästä lähiympäristöstään. Tämä tapahtuu niissä tilanteissa, joissa kalliopohjaveden pinnankorkeus on ylempänä kuin louhintataso. Tämä vaikuttaa osaltaan siten, että louhinta-alueilta ei pääse kulkeutumaan aineita merkittävästi pois.

11 Kaivovesiselvitys 8 / SELVITYSALUEEN KAIVOJEN VEDEN LAATU Selvitysalueen kaivojen vedenlaatutietoja on esitetty liitteessä 1. Lisätietoja eri vedenlaatuparametreista on esitetty liitteessä 2. Kaivojen veden laadusta on säännöllistä seurantatietoa vuodesta 2013 lähtien. Seurantaa on tämän jälkeen laajennettu koskemaan useampia kaivoja vuosina 2014 ja Vuonna 2008 toteutettiin useista alueen kaivoista yksittäinen näytteenottokierros Kulmakorven maa-ainestenoton ja puhtaan maan läjityksen YVAmenettelyn yhteydessä. Kaivojen veden laadussa on todettavissa vaihtelua kaivojen välillä sekä myös yksittäisestä kaivosta eri aikoina otetuissa näytteissä. Alueen kaivojen vedenlaatu on fysikaalis-kemiallisilta ominaisuuksiltaan kohtalainen. Todetut laatuongelmat koskevat osassa kaivoista lähinnä kohonneita raudan, sameuden, värin, sähkönjohtavuuden, kloridin, kemiallisen hapenkulutuksen ja fluoridin pitoisuuksia, jotka eivät täytä talousvedelle asetettuja laatuvaatimuksia tai suosituksia. Sen sijaan osassa kaivoista vedenlaatu täyttää näidenkin ominaisuuksien puolesta talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Kahdessa yksityiskaivossa esim. kloridin pitoisuudet ovat poikkeuksellisen korkeita. Syynä korkeisiin kloridipitoisuuksiin on todennäköisesti kallioperässä oleva suolainen vesi, joka on peräisin ajalta, jolloin alue oli meren peitossa, ns. reliktinen merivesi 1. Alueen kaivoissa on todettu laatuongelmia mikrobiologisten määritysten osalta, ja useassa kaivossa bakteerien pitoisuudet ovat olleet vaihtelevasti koholla. Kaivovedessä on todettu esim. E.coli-bakteereja ja enterokokkeja, joita ei saisi esiintyä talousvedessä. Tästä syystä osa alueen yksityiskaivoista on ollut talousvesikäyttöön kelpaamattomia. Lisäksi osassa alueen kaivoista on todettu koliformisia bakteereita. 5.1 Kaivoissa todetut bakteeripitoisuudet Selvitysalueen kaivoissa on todettu bakteereita vuosina 2008, 2013, 2014 ja Bakteereita on esiintynyt kaivoissa, jotka sijaitsevat kiinteistöillä: 8:145, 1:403, 1:176, 1:173, 1:313, 1:314, 1:209, 1:179, 3:334, 13:29 ja Turunväylän eteläpuolella sijaitsevalla kioski. Kuvassa 5 on esitetty ne havaintopisteet, joissa on todettu bakteereita. Näiden lisäksi bakteereja on todettu kiinteistöllä 1:17. Bakteerien esiintyminen kaivoissa johtuu usein pintavesien pääsystä kaivoihin. Maanpinnalla kulkeutuvassa vedessä on usein mukana bakteereita. Mikäli tämä vesi pääsee kulkeutumaan kaivoon, voi se aiheuttaa kaivoveden pilaantumisen bakteereilla. Mikäli pintavesiä pääsee kulkeutumaan kaivoon, näkyy se usein myös esim. veden sameuden ja orgaanisen aineksen määrään kohoamisena. Mustanpurontien kaivoista otetuissa vesinäytteissä bakteerien pitoisuudet ovat usein koholla samanaikaisesti sameuden kanssa. Tämä viittaa yhteiseen alkuperään ja siihen, että pintavesiä on päässyt kulkeutumaan kaivoihin. Taulukossa 1 on esitetty bakteerien, sameuden ja kemiallisen hapenkulutuksen arvoja niissä kaivoissa, joissa on todettu bakteereita. Kaikki vedenlaatutulokset on esitetty kootusti liitteessä 1. E.coli-bakteerit ja enterokokit pystyvät kulkeutumaan myös maaperässä ns. vajoveden ja pohjaveden mukana. Kolibakteereja esiintyy maaperässä myös luonnostaan. Bakteerien kulkeutumiseen vaikuttavat maaperäolosuhteet. Maaperään joutuessaan bakteerien (E.colibakteerit ja enterokokit) elinolosuhteet heikkenevät ja ne lopulta hajoavat. Kulkeutumista voi kuitenkin tapahtua suosiollisissa olosuhteissa. Tavallisimmin bakteerit pidättyvät jo maaperän pintakerrokseen, missä biologinen aktiivisuus on suurinta. Mikäli bakteerit pääsevät 1 Sito Oy, Porakaivon kloridipitoisuusselvitys, Mustanpurontie, Espoo. YMP s. + liitteet.

12 Kaivovesiselvitys 9 / 13 kulkeutumaan varsinaiseen pohjavesikerrokseen, kulkeutuvat ne tehokkaimmin hyvin vettä johtavassa maaperässä. Mustanpurontien alueella maaperän vedenjohtavuus on pääosin melko heikko. Kyseisten bakteerien kulkeutuminen maanpinnalta maaperään ja edelleen maaperässä pohjaveden mukana kaivoihin pitkiä matkoja on epätodennäköistä. Kuva 5. Selvitysalueen kaivot, joissa on todettu koliformisia bakteereita. Kuvassa on esitetty punaisella symbolilla koliformisten bakteerien esiintyminen kaivoissa. Mustat symbolit kuvaavat näytteenottopisteitä, joissa ei ole todettu bakteereita. Mikäli samassa pisteessä on musta ja punainen symboli, ei bakteereita ole esiintynyt kaikilla näytteenottokerroilla. Mustanpurontien alueella kaivoista, joissa on esiintynyt bakteereita, kaksi on porakaivoja ja muut rengaskaivoja. Yleisesti ottaen bakteereihin liittyvät talousveden laatuongelmat ovat yleisempiä rengaskaivoissa kuin porakaivoissa. Ero johtuu pääosin rengas- ja porakaivojen rakenteellisista eroista. Porakaivoissa kaivon syvyys on usein huomattavasti suurempi ja mahdollisia pintavesien

13 Kaivovesiselvitys 10 / 13 kulkeutumisreittejä kaivoon on vähemmän. Kaivojen rakenteisiin ja ympäristöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta pystytään estämään maanpinnalta valuvien vesien pääsy kaivoihin 2. Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa kaivoveden analyysitulkissa 3 on esitetty yleisimpiä syitä, jotka aiheuttavat kyseisten bakteerien pitoisuuksien nousua. Koliformisten bakteerien suuret pitoisuudet viittaavat usein pintavesien pääsyyn kaivoihin tai kaivon likaantumiseen muulla tavalla 4. Koliformisten bakteerien pitoisuudet voivat aiheutua myös maaperästä peräisin olevista bakteereista. E.coli-bakteerit ja enterokokit viittaavat puolestaan tasalämpöisten eläinten ja ihmisten ulosteperäiseen pilaantumiseen ja niiden todetut pitoisuudet johtuvat usein esim. jätevesien vaikutuksesta, karjanlannasta tai käymälöiden aiheuttamasta pilaantumisesta. Mustanpurontien läheisyydessä ei ole tiedossa sellaisia päästölähteitä, jotka voisivat aiheuttaa laajamittaista pohjaveden pilaantumista bakteereilla. Mahdollisia lähteitä olisivat esim. jätevesiviemärit tai pienpuhdistamot. Alueen lähiympäristössä on esim. Turunväylä ja noin metrin etäisyydellä lännessä Takapellon louhinta-alue ja Kulmakorven entinen maankaatopaikka. Kyseiset toiminnot eivät kuitenkaan aiheuta bakteeripäästöjä. Bakteereita esiintyy jokaisella Mustanpurontien erillisellä pohjaveden valuma- /muodostumisalueella (kuva 5). Tämän perusteella alueelta ei todennäköisesti pystytä erottamaan yhtä ainoaa bakteerien päästölähdettä. Alueen asukkailta saatujen tietojen mukaan osassa alueen kaivoista on vedenlaadussa tapahtunut heikkenemistä Takapellon alueella tapahtuvien louhintojen alkamisen jälkeen. Käytettävissä olevat vedenlaatutiedot alkavat vuodesta 2008 ja Takapellon alueen louhinta on alkanut tämän jälkeen. Takapellon alueen pohjoisosassa sijaitsee Jersanmäen louhinta-alue, jolla on toteutettu louhintaa jo vuonna Vesien laadussa oli jo vuonna 2008 poikkeamia esim. bakteerien osalta (ks. taulukko 1). Tämän perusteella alueella on ollut vastaavia ongelmia jo ennen Takapellon toimintojen aloittamista. Tämä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että osassa kaivoista laatuongelmat olisivat voineet alkaa vasta Takapellon toimintojen aloittamisen jälkeen. Takapellon alueen louhintaan liittyvä tärinä on asukkailta saatujen tietojen mukaan ollut havaittavissa Mustanpurontien alueella. Teoriassa tärinä voi vaikuttaa esim. alueella olevien kaivojen rakenteisiin. Louhinnan aiheuttamalle tärinälle on olemassa ohjearvot, joita ei saisi ylittää. Ohjearvot on laadittu siten, että niiden avulla pystytään esim. välttämään vauriot louhinta-alueiden ympäristössä olevissa rakenteissa. Mikäli rakenteissa on heikkouksia, voi ohjearvon mukainen tärinä kuitenkin teoriassa aiheuttaa vaurioita. Louhinnan lisäksi havaittavaa tärinää voi aiheuttaa esim. liikenne ja muu rakentaminen. Takapellon alueen tärinävaikutuksia on seurattu Mustanpurontien alueella. Tärinästä on tekeillä erillinen selvitys. 2 Tuomo Hatva, Toivo Lapinlampi ja Sanna Vienonen, Kaivon paikka. Selvitykset ja tutkimukset kiinteistön kaivon paikan määrittämiseksi. Ympäristöopas Suomen ympäristökeskus. 3 Kaivoryhmä ja Suomen ympäristökeskus, Kaivoveden analyysitulkki 4 Kirsti Korkka-Niemi, Annika Sipilä, Tuomo Hatva, Leena Hiisvirta, Kirsti Lahti ja Georg Alfthan, Valtakunnallinen kaivovesitutkimus. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A. Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä 2/93. Vesi- ja Ympäristöhallitus, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 1993.

14 Kaivovesiselvitys 11 / 13 Taulukko 1. Bakteerien, sameuden ja kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn) arvoja niissä Mustanpurontien alueen kaivoissa, joissa on todettu bakteereita. Rivillä olevat analyysitulokset on korostettu lihavoituna, jos näytteessä on todettu bakteereita. Havaintopiste pvm. Sameus, NTU CODMn, mg/l E.coli, pmy/100 ml Koliformiset bakteerit, pmy/100 ml Enterokokit, pmy/100 ml Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie <2 12 <2 Mustanpurontie >100 Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie < Mustanpurontie Mustanpurontie < Mustanpurontie Mustanpurontie <0.2 <1 0 0 Mustanpurontie <0.15 < Mustanpurontie <0.15 < Mustanpurontie < Mustanpurontie < Mustanpurontie <1 0 0 Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie < Mustanpurontie < Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie < Mustanpurontie Mustanpurontie < Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie 23B Mustanpurontie 23B <1 0 Mustanpurontie 23B Mustanpurontie 23B Mustanpurontie 23B Mustanpurontie 23B Mustanpurontie 23B Mustanpurontie 23B Mustanpurontie 23B Mustanpurontie Mustanpurontie <1 0 Mustanpurontie < Mustanpurontie < Mustanpurontie Mustanpurontie < Mustanpurontie Mustanpurontie Mustanpurontie Kioski < Kioski Kioski Kioski < Notkoniityntie

15 Kaivovesiselvitys 12 / Jätevesijärjestelmien kartoitus Selvityksen yhteydessä kartoitettiin myös alueen asukkailla käytössä olevat jätevesien hallintajärjestelmät. Asukkailla on käytössä umpisäiliöratkaisuja, maahan imeytystä ja sakokaivojen jälkeen tapahtuvaa maahan tai ojaan johtamista. Kartoitetut jätevesien hallintajärjestelmät on esitetty liitteessä 3. Osa kartoitetuista jätevesijärjestelmistä sijaitsee yksityiskaivojen muodostumisalueella. Mikäli jätevesijärjestelmässä esiintyy vuotoja tai toiminta on puutteellista, voivat ne aiheuttaa riskin myös pohjaveden laadulle. Sijaintinsa puolesta riskin muodostavat kiinteistöjen 8:145, 1:403, 1:177 ja 1:179 jätevesijärjestelmät. Järjestelmien tarkemmasta kunnosta ja tehokkuudesta ei ole käytettävissä tietoja. 6. KULMAKORVEN TOIMINTOJEN VAIKUTUS MUSTANPURONTIEN ALUEEN KAIVOIHIN Tässä selvityksessä on arvioitu aineiden kulkeutumista pohjaveden mukana Kulmakorven alueelta Mustanpurontien alueelle. Selvityksessä ei ole arvioitu melun, pölyn tai tärinän mahdollista vaikutusta. 6.1 Aineiden kulkeutuminen Kulmakorven alueelta pohjaveden mukana Kulmakorven alueella esiintyy vain vähän ns. maakerroksissa olevaa pohjavettä (maapohjavesi). Maakerroksia, joissa pohjavettä voi esiintyä, on vain kallioselänteiden välisillä painannealueilla. Tästä johtuen Kulmakorven alueelta ei ole suoraa maapohjaveden virtausyhteyttä Mustanpurontien alueelle. Kulmakorven alueella pohjavesi esiintyy pääosin kallioperässä olevana ns. kalliopohjavetenä. Kalliopohjaveden virtausolosuhteista johtuen kalliopohjaveden kulkeutumisen arvioiminen on epävarmempaa verrattuna maapohjaveteen. Kalliopohjaveden virtaus kanavoituu kalliossa olevien rakojen kautta. Kulmakorven toimintojen ja Mustanpurontien välisellä alueella ei ole suoraa kalliopohjaveden virtausyhteyttä esim. kallioperässä olevien heikkousvyöhykkeiden kautta. Kulmakorven ja Mustanpurontien välinen kallioinen alue on jakautunut ehyempiin kalliolohkoihin, jotka osaltaan rajoittavat kalliopohjaveden kulkeutumista tämän alueen lävitse. Mustanpurontien eteläpäädystä kulkeva kallioperän heikkousvyöhyke kulkeutuu kohti Takapeltoa, ohittaen sen Takapellon alueen eteläpuolelta. Tämä kyseinen heikkousvyöhyke risteää Takapellon länsipuolella olevan heikkousvyöhykkeen kanssa. Kyseinen Mustanpurontien alueelta lounaaseen suuntautuva heikkousvyöhyke on tunnistettu mahdolliseksi kalliopohjaveden vaikutusreitiksi alueella aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa. Pohjaveden virtaussuunta näyttää pohjaveden pinnankorkeushavaintojen perusteella tässä heikkousvyöhykkeessä suuntautuvan Mustanpurontien alueelta kohti Takapellon aluetta, jolloin kulkeutuminen Kulmakorven alueelta Mustanpurontielle on epätodennäköistä. Kyseisessä heikkousvyöhykkeessä olevien pohjaveden havaintopisteiden välinen etäisyys on kuitenkin melko suuri. Tästä syystä on suositettu, että alueelle asennetaan uusia pohjaveden havaintoputkia kalliopohjaveden virtaussuunnan varmistamiseksi. Kulmakorven ja Takapellon alueelta ei ole suoraa pohjaveden virtausyhteyttä Mustanpurontien alueelle, jolloin aineiden kulkeutuminen pohjaveden mukana näiden alueiden välillä on epätodennäköistä.

16 Kaivovesiselvitys 13 / YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Mustanpurontien alueella olevissa yksityiskaivoissa todetut bakteeripitoisuudet näyttävät tutkimustulosten perusteella johtuvan maanpinnalla kulkeutuvan veden pääsystä kaivoihin. Kohonneiden bakteeripitoisuuksien lisäksi pintavesien kulkeutumiseen viittaa myös mm. kohonneet sameuden pitoisuudet. Selvitystä päivitettiin joulukuussa 2015 syksyllä 2015 otettujen vesinäytteiden tuloksilla. Syksyllä otettujen vesinäytteiden mikrobiologinen laatu oli hieman parempi verrattuna esim syksyn ja 2015 kevään vesinäytteisiin. Bakteerien pitoisuudet olivat keskimäärin alhaisempia. Syksyn näytteissä todettiin osassa kaivoista kuitenkin edelleen bakteereja, kuten aikaisemmissa näytteenotoissa. Niiden Mustanpurontien kaivojen osalta, joissa todettiin kohonneita bakteeripitoisuuksia, suositellaan kaivojen kunnostamista ja desinfiointia, mikäli kaivot ovat jatkossa talousvesikäytössä. Osa selvitysalueella olevista jätevesien käsittelyjärjestelmistä sijaitsee alueella olevien yksityiskaivojen muodostumisalueella. Jätevesijärjestelmien kunnosta ja toimivuudesta ei ole tarkempaa tietoa. Mikäli halutaan varmistua jätevesijärjestelmien toimivuudesta, on suositeltavaa toteuttaa erillinen tarkastus, jossa kiinnitetään huomiota järjestelmien tekniseen kuntoon ja käytössä olevan käsittelyprosessin toimivuuteen. On tiedossa, että bakteerit voivat kulkeutua myös pohjaveden mukana. Bakteerien kulkeutuminen pohjaveden mukana pidempiä matkoja ja pidemmän aikaa on epätodennäköistä. Kulkeutumisen mahdollisuutta ei voida kuitenkaan sulkea pois. Takapellon toimintojen mahdollisten pohjavesivaikutusten ja Mustanpurontien kaivojen muodostumisalueen tarkemmaksi rajaamiseksi esitetään uusien pohjaveden havaintoputkien asentamista Takapellon ja Mustanpurontien väliselle alueelle. Ramboll Finland Oy Tero Taipale hydrogeologi Jaana Kuisma suunnittelija, FM

17 Kaivovesiselvitys 1-1 LIITE 1 VESIANALYYSIEN TULOSTAULUKKO

18 Liite 1 1/2 Mustanpurontien talousvesiselvitys Laboratorioanalyysien yhteenvetotaulukko Havaintopiste Kiinteistötunnus tyyppi pvm. haju maku ulkonäkö lämpötila, ºC ph Sähkönjohtavus, ms/m Sameus, NTU Väriluku, mg Pt/l Happi, mg/l CODMn, mg/l kloridi, mg/l sulfaatti, mg/l fluoridi, mg/l alkalinitetti, mg/l kovuus, mmmol/l nitraatti, mg/l nitriitti, mg/l ammonium, mg/l E.coli, pmy/100 ml Koliformiset bakteerit, pmy/10 Fekaaliset streptokokit, pmy/100 ml Enterokokit, pmy/100 ml Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, pmy/100 ml Mn, µg/l Fe, µg/l pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimukset (STMa 401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatusuositukset (STMa 401/2001) ei selvää vierasta hajua ei selvaa vierasta makua Mustanpurontie 4 8:145 rengaskaivo ei hajua ei makua hieman samea < Mustanpurontie 4 8:145 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi < Mustanpurontie 4 8:145 rengaskaivo <2 12 <2 Mustanpurontie 4 8:145 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi < < > Mustanpurontie 4 8:145 rengaskaivo Mustanpurontie 4 8:145 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi < < Mustanpurontie 4 8:145 rengaskaivo Mustanpurontie 5 a 8:77 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 <5 7.2 < < <0.010 < <2.5 Mustanpurontie 5 a 8:77 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 < < < <2.5 Mustanpurontie 5 a 8:77 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < < < <2.5 Mustanpurontie 8 1:174 rengaskaivo ei hajua ei makua lievästi kellertävä < <25 Mustanpurontie 8 1:174 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < <0.025 <0.010 < Mustanpurontie 8 1:174 porakaivo hajuton voimakas, karvas maku < <0.025 <0.010 < Mustanpurontie 8 1:174 porakaivo hajuton pistävä, kemikaalin maku < <0.230 <0.075 < Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo ei hajua ei makua kirkas ja väritön < <5 <25 Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo hajuton kirkas <0.005 < Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas < < Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo hajuton kellertävä Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo hajuton kirkas < <0.002 < Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <5 2.3 < <0.002 < Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < < Mustanpurontie 10 1:403 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 < < Mustanpurontie 11 13:28 ja 13:29 porakaivo ei vierasta hajua väritön <30 <100 Mustanpurontie 11 13:28 ja 13:29 porakaivo ei hajua ei makua kirkas ja väritön < < < <25 Mustanpurontie 11 13:28 ja 13:29 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 <5 - < <0.010 < <0.2 <2.5 Mustanpurontie 11 13:28 ja 13:29 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 <5 1.9 < < <0.010 < Mustanpurontie 11 13:28 ja 13:29 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <5 1.3 < <0.010 < Mustanpurontie 11 13:28 ja 13:29 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <5 1.4 < Mustanpurontie 12 1:176 porakaivo ei hajua ei makua k.v < < Mustanpurontie 12 1:176 rengaskaivo ei hajua lievä vieras maku keltainen < Mustanpurontie 12 1:176 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < < Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo ei hajua ei makua samea keltainen < Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo hajuton <5 < < <0.020 < Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi <5 < < <0.010 < Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi ks. Väriluku Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi < Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo hajuton ei huomautettavaa <5 5.5 < < <0.010 < Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo hajuton ei maisteltu <5 4.9 < < < Mustanpurontie 17 1:173 rengaskaivo Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo hajuton < < < Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo < Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi ks. Väriluku Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo hajuton ei maistettu bakteerien vuoksi < <0.010 < Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo hajuton ei huomautettavaa < <0.010 < Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo hajuton ei maisteltu < Mustanpurontie 19 1:314 rengaskaivo Mustanpurontie 21 1:313 rengaskaivo ei hajua lievä vieras maku lievästi kellertävä < Mustanpurontie 21 1:313 rengaskaivo hajuton ei huomautettavaa < < <0.010 < Mustanpurontie 21 1:313 rengaskaivo hajuton ei maisteltu < < <10 < Mustanpurontie 21 1:313 rengaskaivo Mustanpurontie 21 1:313 rengaskaivo hajuton < Mustanpurontie 21 1:313 rengaskaivo

19 Liite 1 2/2 Havaintopiste Kiinteistötunnus tyyppi pvm. haju maku ulkonäkö lämpötila, ºC ph Sähkönjohtavus, ms/m Sameus, NTU Väriluku, mg Pt/l Happi, mg/l CODMn, mg/l kloridi, mg/l sulfaatti, mg/l fluoridi, mg/l alkalinitetti, mg/l kovuus, mmmol/l nitraatti, mg/l nitriitti, mg/l ammonium, mg/l E.coli, pmy/100 ml Koliformiset bakteerit, pmy/10 Fekaaliset streptokokit, pmy/100 ml Enterokokit, pmy/100 ml Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, pmy/100 ml Mn, µg/l Fe, µg/l pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimukset (STMa 401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatusuositukset (STMa 401/2001) ei selvää vierasta hajua ei selvaa vierasta makua Mustanpurontie 23A 1:209 porakaivo ei hajua ei makua k.v < < Mustanpurontie 23A 1:209 porakaivo hajuton kirkas <0.005 < Mustanpurontie 23A 1:209 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas < Mustanpurontie 23A 1:209 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <5 1.5 < < < Mustanpurontie 23A 1:209 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <5 6.1 < <0.005 < Mustanpurontie 23A 1:209 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas < Mustanpurontie 23A 1:209 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < <0.010 < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo ei hajua ei makua k.v < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton kirkas < <0.02 < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton kirkas < < <0.002 < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas < < <0.002 < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas < < <0.002 < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton ei huomautettavaa < <0.002 < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton ei maisteltu < < <0.010 < Mustanpurontie 23B 1:209 rengaskaivo hajuton < < < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo ei hajua ei makua k.v < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo hajuton kirkas < <0.005 < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kellertävä <5 1.5 < < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <5 1.6 < <0.002 < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo hajuton kirkas < <0.002 < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <5 2.3 < <0.002 < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < <0.010 < Mustanpurontie 25 1:177 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < Mustanpurontie 27 1:179 rengaskaivo ei hajua ei makua kellertävä < Mustanpurontie 29 1:180 porakaivo ei hajua ei makua k.v < < Mustanpurontie 29 1:180 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <5 7 < < <0.010 < Mustanpurontie 29 1:180 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < <0.025 <0.010 < Mustanpurontie 31 1:178 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < < <0.010 < <0.2 <2.5 Mustanpurontie 31 1:178 porakaivo hajuton ei huomautettavaa < <0.010 < <0.2 <2.5 Mustanpurontie 31 1:178 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 < < < <0.2 <2.5 Kioski hana hajuton <1.0 < < < Kioski hana Hajuton Ei maistettu bakteerikasvuston vuoksi < Kioski hana Kioski hana likaantunut ei huomautettavaa <5 9.5 < <0.20 < < Nupurintie 14 10:88 rengaskaivo Ummehtunut Ummehtunut maku < < <0.010 < Nupurintie 14 10:88 rengaskaivo hajuton pistävä, polttava kemikaalimainen maku < < <0.010 < Nupurintie 14 10:88 rengaskaivo hajuton pistävä, polttava kemikaalimainen maku < < <0.010 < Notkoniityntie 4 3:334 rengaskaivo lievä vieras haju lievä vieras maku kellertävä < Notkoniityntie 5 3:333 porakaivo ei hajua ei makua kirkas ja väritön < Arkiniityntie 10 23:00 rengaskaivo selvä vieras haju lievä vieras maku keltainen Forsbackantie 22 1:17 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <0.15 <5 5.2 < <0.005 < <2 < Forsbackantie 22 1:17 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <0.15 <5 5.2 < <0.002 < <0.2 <2.5 Forsbackantie 22 1:17 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas, väritön <0.15 <5 4 < <0.002 < <0.2 <2.5 Forsbackantie 22 1:17 porakaivo hajuton ei huomautettavaa kirkas <5 5 < <0.005 < <2.5 Forsbackantie 22 1:17 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 <5 3.7 < < <0.2 <2.5 Forsbackantie 22 1:17 porakaivo hajuton ei huomautettavaa <0.15 < <0.010 < <0.2 <2.5 HP1001 havaintoputki hajuton ei huomautettavaa < <0.010 < HP1002 havaintoputki hajuton ei huomautettavaa <0.025 < Poikkeamat talousveden laatuvaatimuksista tai -suosituksista on esitetty lihavoituina.

20 Kaivovesiselvitys 2-2 LIITE 2 LISÄTIETOJA VEDENLAATUPARAMETREISTA

21 1 LIITE 2 Lisätietoja vedenlaatuparametreista, 3 s. 1. YLEISTÄ TALOUSVEDEN LAADUSTA Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut pienten yksiköiden talousvedelle laatuvaatimuksia ja suosituksia (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 401/2001). Alla on listattu vedenlaadun muuttujia, joille on asetettu laatuvaatimuksia ja suosituksia ja kerrottu niiden lähteistä ja mahdollisista terveysvaikutuksista lyhyesti. Lisäksi loppuun on listattu ja selitetty muita vedenlaadun muuttujia, joille ei ole asetettu talousveden laatuvaatimuksia tai -suosituksia. 1.1 Talousveden laadun kannalta keskeisimmät muuttujat Talousveden laatua mitataan useiden eri muuttujien avulla. Lähes kaikkia mitattavia aineita esiintyy luonnostaan pohjavesissä. Laatuvaatimukset ja suositukset ovat viitearvoja, joiden avulla voidaan arvioida veden soveltuvuutta talousvesikäyttöön. Pohjavedessä voi luonnostaan esiintyä kyseisiä aineita yli laatuvaatimusten tai suositusten. Esim. Suomessa on runsaasti alueita, joilla pohjaveden laatu ei vastaa talousveden laatuvaatimuksia tai suosituksia. ph Kertoo veden happamuudesta/emäksisyydestä. Veden ph:n ollessa 7 vesi on neutraalia. Talousveden laatusuositus ph:lle on 6,5 9,5. Veden ph:n ollessa alle 6 tai suurempi kuin 9,5 kaivoveden laatu on huono ja vaatii toimenpiteitä (Kaivoveden analyysitulkki 2009). Sähkönjohtavuus Kertoo yleisesti veteen liuenneiden aineiden kokonaismäärästä. Kokonaismäärä mitataan ja ilmoitetaan ns. sähkönjohtavuusarvona ms/m (tai µs/cm). Talousveden laatusuosituksen mukaan talousveden sähkönjohtavuus ei saisi ylittää arvoa 250 ms/m. Sameus Kertoo kuinka kirkasta vesi on. Sameudella ei ole suoraa vaikutusta terveyteen. Sameutta ilmastaan yksiköllä FTU tai NTU (keskenään verrannollisia, samat arvot). Talousvesikaivoissa talousveden laatusuositus sameudelle on 1 NTU/FTU. Väriluku Väriluku mitataan vertaamalla veden väriä yhteisesti sovittuun standardiin. Kohonnut väriluku ei aiheuta suoraa terveyshaittaa, mutta selvä muutos veden värissä voi osoittaa esim. pintaveden pääsyä kaivoon. Väri aiheutuu useimmiten humusyhdisteitä, raudasta tai mangaanista. Talousvesikaivoissa veden laatusuositus värille on 5 mg Pt/l. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) Kertoo vedessä olevan orgaanisen aineksen määrän. Talousvesikaivoissa talousveden laatusuositus kemialliselle hapenkulutukselle on 5 mg O 2 /l. Korkea kemiallinen hapenkulutus osoittaa kaivon huonoa kuntoa ja voi aiheuttaa haju-, maku- ja värivirheitä. Kohonnut kemiallinen hapenkulutus viittaa usein pintavesien kulkeutumiseen kaivoon tai pohjaveteen. Kloridi Kloridi osoittaa vedessä olevan yleisen suolan (kloridi, Cl) pitoisuuden. Kloridia on luonnostaan pohjavesissä. Kloridia liukenee pohjavesiin maa- ja kallioperästä. Kohonneen kloridipitoisuuden lähteitä

22 2 voivat olla esim. tiesuolaus, ilmalaskeuma (etenkin rannikoilla) ja vanhat merenpohjakerrostumat, joita tavataan etenkin lähellä rannikkoa. Talousvesikaivoissa talousveden laatusuositus kloridille on 100 mg/l, mutta vesijohtojen syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l. Sulfaatti Sulfaatti on yleinen pohjavesissä esiintyvä yhdiste. Talousveden laatusuositus sulfaatille on 250 mg/l, mutta vesijohtojen syöpymisen ehkäisemiseksi sulfaattipitoisuuden tulisi olla alle 150 mg/l. Fluoridi Fluoridi on myös vedessä esiintyvä suola. Se on ihmiselle välttämätön hivenaine, jota tarvitaan pieniä määriä. Fluoridin pitoisuus on yleensä huomattavasti pienempi kuin esim. kloridin tai sulfaatin. Talousveden laatuvaatimuksen mukaan veden fluoridipitoisuus saa olla enintään 1,5 mg/l. Typen yhdisteet: nitraatti- nitriitti- ja ammoniumtyppi Typen yhdisteiden luontaiset pitoisuudet pohjavesissä ovat pieniä. Kohonneet pitoisuudet viittaavat usein ihmisen toiminnan aiheuttamaan kuormitukseen, esim. lannoitus tai jätevesipäästö. Typpi esiintyy happipitoisessa pohjavesissä pääasiassa nitraattina. Nitraatin laatuvaatimus talousvedessä on 50 mg/l. Kun nitraatista erotetaan typpi puhutaan nitraattitypestä, jonka laatuvaatimus on vastaavasti 11 mg/l. Tätä korkeammat pitoisuudet voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Hapettomassa vedessä suurin osa typestä voi esiintyä ammoniumtyppenä. Talousveden laatusuositus ammoniumtypelle on 0,4 mg/l. Korkeat ammoniumpitoisuudet aiheuttavat maku- ja hajuhaittaa veteen (Kaivovesitulkki 2009). Mangaani Mangaani on ihmiselle välttämätön hivenaine. Suurina pitoisuuksina mangaani aiheuttaa veden saostumista ja värivirheitä. Talousveden laatusuositus mangaanille talousvesikaivoissa on 100 µg/l. Rauta Rauta on ihmiselle välttämätön hivenaine. Suurina pitoisuuksina rauta aiheuttaa veden saostumista sekä väri- ja makuvirheitä. Talousveden laatusuositus raudalle talousvesikaivoissa on 400 µg/l Bakteerit Hyvälaatuisessa talousvedessä ei esiinny bakteereita. Suolistoperäisten enterokokkien ja E. coli bakteerien esiintyminen viittaa vahvasti ulosteperäiseen pilaantumiseen. Kyseisillä bakteereilla likaantuneen talousveden nauttiminen voi aiheuttaa mm. suolisto-oireita. Tällöin on suositeltavaa puhdistaa ja desinfioida kaivo. Enterokokit Enterokokki-bakteerisukuun kuuluvat lajit voivat olla peräisin ulosteista tai ympäristöstä. Suolistoperäiset enterokokit viittaavat ulosteperäiseen pilaantumiseen. Talousveden laatuvaatimuksena enterokeille on 0 pmy/100 ml. Koliformiset bakteerit Koliformiset eli kolimuotoiset bakteerit voivat olla peräisin eläinten tai ihmisten ulosteista, kasveista, maasta tai teollisuusjätevesistä. Koliformisten bakteereiden esiintyminen kaivovedessä viittaa siihen, että kaivoon pääsee pintavettä. Talousveden laatusuositus koliformisille bakteereille on 0 pmy/100 ml. Koliformiset bakteerit eivät aiheuta välitöntä terveyshaittaa. Escherichia coli (E. coli) Escherichia coli on lämpökestoinen kolimuotoinen bakteeri, jota pidetään parhaana ulosteperäisen saastumisen osoittajana. Talousveden laatuvaatimuksena E. Coli -bakteereille on 0 pmy/100 ml.