Kokouskutsu asialistoineen on postitettu jäsenille ja varajäsenille

Transkriptio

1 1 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Tiedeneuvosto puh Kokous 2/2008 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika Klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Paula Kankaanpää, pj. +Päivi Naskali Heli Ruokamo +Heikki Mattila Terttu Utriainen +Merja Kinnunen Marja Vaarama +Minna Uotila Sisko Ylimartimo Antti Haahti +Anu Valtonen Timo Koivurova +Osmo Rätti Marja Tuominen Suvi Ronkainen Jyrki Virolainen Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen Outi Rantala +Heli Niemi Vesa Markuksela Heidi Sinevaara-Niskanen 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n mukaa kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asia. Hallintoelin on päätösvaltainen, kun läsnä on kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä. Kokouskutsu asialistoineen on postitettu jäsenille ja varajäsenille Esitys Päätös Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Esityksen mukainen Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Paula Kankaanpää Esittelijä

2 2 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Tiedeneuvosto puh Kokous 2/2008 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika Klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Paula Kankaanpää, pj. +Päivi Naskali Heli Ruokamo +Heikki Mattila Terttu Utriainen +Merja Kinnunen Marja Vaarama +Minna Uotila Sisko Ylimartimo Antti Haahti +Anu Valtonen Timo Koivurova +Osmo Rätti Marja Tuominen Suvi Ronkainen Jyrki Virolainen Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen Outi Rantala +Heli Niemi Vesa Markuksela Heidi Sinevaara-Niskanen 2. Laatutyö yliopistossa Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa kaikki yliopiston perustehtävät, johtamisen ja hallinto- ja tukipalvelut. Laatujärjestelmä edellyttää laatutavoitteiden laatua varmistavien toimenpiteiden prosessien ja tulosindikaattoreiden määrittelyn. Laatujohtaja Helka Urponen esittelee yliopiston laatutyötä. Tutkimustyöhön liittyvät prosessit kuvataan laatujärjestelmän osaksi ja tiedeneuvosto nimittää työryhmän tähän tehtävään. Tutkimustyöhön liittyvien prosessien kuvaamista valmistelevaan työryhmään esitetään professori Heli Ruokamoa kasvatustieteiden tiedekunnasta, erikoistutkija Osmo Rättiä Arktisesta keskuksesta sekä laatujohtaja Helka Urposta. Työryhmä tuo esityksensä syksyn ensimmäiseen tiedeneuvostoon. Esitys 1 Esitys 2 Nimettäneen Ruokamo, Rätti ja Urponen valmistelemaan tutkimustyön prosessikuvausta. Tiedeneuvosto keskustelee myös hyvän tieteellisen käytännön periaatteita ja tutkimusprojekteja käsittelevien asiakirjojen valmistelutyöryhmien kokoonpanosta ja aikataulusta.

3 3 Päätös 1 Päätös 2 Päätettiin pyytää tutkimustyön prosessikuvauksen työryhmään Helka Urponen, Osmo Rätti sekä yksi edustaja oikeustieteiden ja taiteiden tiedekunnista. Esityksen mukainen. Valmistelutyöryhmien kokoonpanosta päätetään seuraavassa tiedeneuvoston kokouksessa. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Paula Kankaanpää Esittelijä

4 4 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Tiedeneuvosto puh Kokous 2/2008 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika Klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Paula Kankaanpää, pj. +Päivi Naskali Heli Ruokamo +Heikki Mattila Terttu Utriainen +Merja Kinnunen Marja Vaarama +Minna Uotila Sisko Ylimartimo Antti Haahti +Anu Valtonen Timo Koivurova +Osmo Rätti Marja Tuominen Suvi Ronkainen Jyrki Virolainen Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen Outi Rantala +Heli Niemi Vesa Markuksela Heidi Sinevaara-Niskanen 3. Lapin ja Oulun yliopiston pohjoisuuden tutkimuksen strategia Lapin ja Oulun yliopistot käynnistivät OPM:n rahoittamana yhteistyön kehittämishankkeen ( ), jonka tavoitteena on vahvistaa toiminnallista yhteistyötä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Tavoitteeseen kuuluu yliopistojen profiilien vahvistaminen, yhteisen tutkimus- ja koulutusstrategioiden laatiminen sekä kansainvälisen toiminnan linjaus. Yhteisen pohjoisuuden tutkimuksen strategian laatimista varten on nimetty työryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Puheenjohtajat: Vararehtori Paula Kankaanpää, LaY/Arktinen keskus Johtaja Kari Laine, OY/Thule instituutti Asiantuntijajäsenet: Dekaani Tuija Hautala-Hirvioja, LaY/taid. tdk (varadek. Kristiina Hänninen) Professori Aini Linjakumpu, LaY/YTK, kansainväliset suhteet Professori Asko Suikkanen, LaY/YTK, sosiologia, erityisesti aluekehitys Professori (vsn) Kai Kokko, LaY/OTK, ympäristöoikeus Ohjelmajohtaja Arja Rautio, OY/pohjoinen terveys ja hyvinvointi Professori Helka-Liisa Hentilä, OY/tekn. tdk, arkkitehtiosasto Professori Miska Luoto, Oy/Thule, maantiede, maan käyttö ja maanpeite Yliassistentti Erkki Mäntymaa, OY/taloustiet. tdk, ympäristötalous Koordinaattorit: Jorma Puuronen, LaY Erkki Alasaarela, OY

5 5 Työryhmä kokoontui Simossa ja videoneuvotteluna Rovaniemellä ja Oulussa Koordinaattoreiden toimesta on molemmissa yliopistoissa kartoitettu pohjoisuuden tutkimuksen suuntautumista, tilaa, laajuutta ja tuloksia. Lisäksi yksiköittäin on pidetty kokouksia pohjoisen tutkimusyhteistyön nykytilasta, teemoista/aiheista, mahdollisuuksista ja tarpeista. Työryhmän luonnos toimitettiin Lapin yliopiston rehtoraatille, joka on omalta osaltaan muokannut sitä edelleen (LIITE 1). Pohjoisuuden tutkimuksen strategiaa käsitellään rehtoreiden johtamassa Lapin ja Oulun yliopistojen strategiaryhmän seuraavassa kokouksessa Inarissa Työryhmän pyrkimyksenä on saada strategia mahdollisimman pitkälle viimeisteltynä strategiaryhmän käsittelyyn. Tiedeneuvostoa pyydetään kommentoimaan Lapin ja Oulun yliopistojen yhteistä pohjoisuuden tutkimuksen strategiaa. Esitys: Hyväksytään Lapin yliopiston luonnos kokouksessa tehdyin muutoksin ja toimitetaan se kommenteille Oulun yliopistoon. Päätös: Esityksen mukainen. Päätettiin hyväksyä liitteen (LIITE 1) mukainen luonnos toimitettavaksi Oulun yliopistoon. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Paula Kankaanpää Esittelijä

6 6 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Tiedeneuvosto puh Kokous 2/2008 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika Klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Paula Kankaanpää, pj. +Päivi Naskali Heli Ruokamo +Heikki Mattila Terttu Utriainen +Merja Kinnunen Marja Vaarama +Minna Uotila Sisko Ylimartimo Antti Haahti +Anu Valtonen Timo Koivurova +Osmo Rätti Marja Tuominen Suvi Ronkainen Jyrki Virolainen Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen Outi Rantala +Heli Niemi Vesa Markuksela Heidi Sinevaara-Niskanen 4. Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan suunnittelun suositukset Lapin yliopistossa siirryttiin kahden lukuvuoden mallista viiden opetusperiodin malliin vuonna Muutoksen taustalla oli yhtäältä tilaresurssin käytön tehostaminen, mutta samalla muutos mahdollisti myös opetuksen jaksottamisen siten niin, että aikaa vapautuu opetukselta myös pidemmille tutkimusjaksoille. Tutkimuksen profiilin nostaminen on yksi yliopiston suurimmista haasteista. Koska tähän haasteeseen on saatavissa rajallisesti lisäresursseja, on tehostettava myös olemassa olevan resurssin käyttöä nimenomaan tutkimusta tukevaan suuntaan. On strategisesti tärkeää, että opetus- ja tutkimushenkilöstö suunnittelee työaikansa käyttöä yhdessä yksiköstä riippuen mielekkäissä opetusryhmissä. Vain tällä tavoin käytössä olevaa henkilöstöresurssia voidaan tehokkaasti ohjata tukemaan yhtäältä yksikön tavoitteita ja toisaalta yksittäisten tutkijoiden akateemista uraa. Esitys Päätös 1 Päätös 2 Tiedeneuvosto keskustelee ja hyväksyy opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan suunnittelun suositukset (LIITE 2). Esityksen mukainen. Tiedeneuvosto teki täsmennyksiä opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan suunnittelun suosituksiin. Tiedeneuvosto päätti lähettää opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan suunnittelun suositukset (LIITE 2) tiedekuntaneuvostoille hyväksyttäväksi.

7 7 Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Paula Kankaanpää Esittelijä

8 8 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Tiedeneuvosto puh Kokous 2/2008 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika Klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Paula Kankaanpää, pj. +Päivi Naskali Heli Ruokamo +Heikki Mattila Terttu Utriainen +Merja Kinnunen Marja Vaarama +Minna Uotila Sisko Ylimartimo Antti Haahti +Anu Valtonen Timo Koivurova +Osmo Rätti Marja Tuominen Suvi Ronkainen Jyrki Virolainen Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen Outi Rantala +Heli Niemi Vesa Markuksela Heidi Sinevaara-Niskanen 5. Sektoritutkimuksen rakenneuudistuksen väliraportin kommentointi sekä siihen liittyviin kysymyksiin vastaaminen Valtion Sektoritutkimuksen neuvottelukunta on asettanut selvitysmiehen tarkastelemaan Suomen sektoritutkimuksen rakenteellista kehittämistä sekä korkeakoulujen ja sektoritutkimuksen välisen yhteistyön ja kansainvälisyyden lisäämismahdollisuuksia. Väliraportti on lähetetty sähköpostilla tiedeneuvoston jäsenille Raporttia koskeva kysely liitteenä (LIITE 3). Kirjalliset kommentit väliraporttiin sekä vastaukset kysymyksiin pyydetään toimittamaan osoitteeseen 6.6. mennessä. Esitys Päätös Tiedeneuvosto keskustelee asiasta ja kyselyyn vastaamisesta. Esityksen mukainen. Päätettiin pyytää tiedekuntia vastaamaan kyselyyn, vastausaikaa jatkettiin saakka. Kysely lähetetään dekaaneille ja hallintopäälliköille. Tiedeneuvoston jäsenet lähettävät myös omat kommenttinsa kyselyyn. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Paula Kankaanpää Esittelijä

9 9 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Tiedeneuvosto puh Kokous 2/2008 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika Klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Paula Kankaanpää, pj. +Päivi Naskali Heli Ruokamo +Heikki Mattila Terttu Utriainen +Merja Kinnunen Marja Vaarama +Minna Uotila Sisko Ylimartimo Antti Haahti +Anu Valtonen Timo Koivurova +Osmo Rätti Marja Tuominen Suvi Ronkainen Jyrki Virolainen Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen Outi Rantala +Heli Niemi Vesa Markuksela Heidi Sinevaara-Niskanen 6. Ilmoitusasiat Lapin yliopiston hallitus päätti kokouksessaan perustaa Pohjoisen yhteiskunnan tutkimusinstituutin (LAPPEA) lukien. Lappea järjestää seminaarin, johon kutsutaan mm. tiedeneuvoston jäsenet. Seminaarin ajankohdaksi ehdotetaan elokuuta Esitys Päätös Lappea-seminaari järjestetään 18. tai 19. tai klo 15 alkaen. Esityksen mukainen. Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Paula Kankaanpää Esittelijä

10 10 LAPIN YLIOPISTO PÖYTÄKIRJA Tiedeneuvosto puh Kokous 2/2008 Paikka: Hallituksen kokoushuone Aika Klo Läsnä Jäsenet Varajäsenet Paula Kankaanpää, pj. +Päivi Naskali Heli Ruokamo +Heikki Mattila Terttu Utriainen +Merja Kinnunen Marja Vaarama +Minna Uotila Sisko Ylimartimo Antti Haahti +Anu Valtonen Timo Koivurova +Osmo Rätti Marja Tuominen Suvi Ronkainen Jyrki Virolainen Riitta-Liisa Heikkinen-Moilanen Outi Rantala +Heli Niemi Vesa Markuksela Heidi Sinevaara-Niskanen 7. Seuraava tiedeneuvoston kokous Esitys Tehdään kokouksessa. Päätös Seuraava kokous päätettiin järjestää tiistaina klo Pöytäkirjan vakuudeksi Puheenjohtaja Paula Kankaanpää Esittelijä

11 Luonnos LIITE 1 Tiedeneuvostossa muokattu Lapin ja Oulun yliopisto: Pohjoisuuden tutkimuksen strategia 1. Pohjoisuuden tutkimus Pohjoisuuden tutkimus on maapallon pohjoisimpien alueiden erityisolosuhteisiin liittyvää tutkimusta. Pohjoisista erityispiirteistä merkittävimmät ovat herkkä reagoiminen globaalimuutoksen ilmiöihin, kylmä ilmasto, valon suuri vuodenaikainen vaihtelu, harva asutus, kulttuurien ja identiteettien monimuotoisuus ja suuret luonnonvarat. Pohjoisuuden tutkimus sisältää globaalin talouden, yhteiskunnallisen, sosiaalisen ja alueellisen kehityksen sekä niiden vaikutukset pohjoisessa ympäristössä ja yhteisöissä. 2. Visio 2020 Oulun ja Lapin yliopistoilla on selkeät, omat tutkimusprofiilinsa ja sovittu työnjako pohjoisuuden tutkimuksessa. Oulun ja Lapin yliopistojen pohjoisuuden tutkimuksen strategia tukee yhteistyömuotojen ja - teemojen kehittymistä sekä huippuyksiköiden muodostumista yliopistojen painopistealoille. Kumppanuus tuo molemmille lisäarvoa ja vahvistaa toiminnan vaikuttavuutta. Yhteistyön vahvuusalueilla yliopistoilla on johtava asema kansainvälisessä pohjoisuustutkimuksessa. Keskeisinä arvoina ovat avoimuus, luotettavuus sekä korkeaan taiteelliseen ja tieteelliseen tasoon, osaamiseen ja laatuun perustuva tutkimustoiminta. Toiminta perustuu henkilöstön sitoutumiseen ja tutkijoiden vuorovaikutukseen. 3. Tavoitteet ja toimenpiteet Vaikuttavuus 1. Tutkimuksen vaikuttavuuden vahvistaminen valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla: Tehdään yhdessä merkittävää kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua pohjoisen tutkimusta sekä osallistutaan kansainväliseen yhteistyöhön ja pohjoisen tutkimuksen foorumeihin. 2. Tutkimuksen hyödynnettävyyden ja käytön lisääminen: Kehitetään Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueita ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistetaan elinkeinoelämäyhteyksiä niin, että yliopistot ovat vahvoja alueellisia vaikuttajia. Toiminnallinen tehokkuus ja laatu: 3. Voimavarojen kohdentaminen toisiaan täydentäville osaamisalueille: Vahvistetaan tutkimustoiminnan volyymia ja luodaan edellytykset laadun nousemiseksi huippututkimuksen tasolle. Korkeatasoinen ja vaikuttava tutkimus luo mahdollisuuden saada entistä enemmän kotimaista ja kansainvälistä täydentävää rahoitusta. 4. Yhteisen tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen yliopistojen ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyönä: Kehitetään yhteisten EU-hankevalmistelun tukirakenteita, hyödynnetään tehokkaasti yhdessä tutkimuksen infrastruktuuria, tutkimusasemia, tutkimuslaitteita ja tietoaineistoja sekä järjestetään yhdessä tutkijakokouksia. Kehitetään pohjoisuuden tutkimuksen verkostoitumista.

12 2 Henkisten voimavarojen hallinta: 5. Yhteisen tutkijakoulutuksen kehittäminen sekä tutkimuksen ja opetuksen yhteyksien vahvistaminen: Kehitetään yhteisiä tutkijakouluja yhteistyössä muiden Suomen yliopistojen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa, järjestetään opetusta yhdessä ja toteutetaan kansainvälisiä maisteriohjelmia valituilla teema-alueilla. 6. Tutkimusvirkojen perustaminen: Luodaan nuorten tutkijatohtoreiden virkoja ja professuureja yliopistojen profiilialueille siten, että tutkimusnäkökulmat painottuvat eri tavoin tukien yliopistojen erilaisia profiileja toisiaan täydentäen. Hyödynnetään tutkijoiden osaamista vastavuoroisesti. 4. Yhteiset teemat Huippututkimusta pohjoisen globaalimuutoksen teemasta tehdään seuraavilla osa-alueilla: 1. Luonnonjärjestelmät: pohjoiset ekosysteemit, sopeutuminen ja ilmasto 2. Ympäristötutkimus ja -teknologia: luonnonvarat, energia, maankäyttö, kaivostoiminta, matkailu 3. Talous- ja oikeusjärjestelmät, yhteiskunnallinen ja alueellinen kehitys: elinkeinojen, sosiaalisten ja poliittisten rakenteiden muutokset 4. Kulttuuri ja taiteet: pohjoinen kulttuuri ja historia, vähemmistöt ja alkuperäiskansat, pohjoiset taiteet 5. Hyvinvointi ja terveys: ympäristön ja ravinnon merkitys hyvinvointi- ja terveysasioissa, terveyden ja hyvinvoinnin mittarit, syrjäytyminen sekä erityisryhmät, erityisolot ja sopeutuminen 6. Menetelmät ja teknologiat: taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus, teknologian ja taiteen vuorovaikutus, muutosten tunnistaminen ja seuranta, kaukokartoitus ja paikkatietojärjestelmät, menetelmä- ja suunnittelututkimus. 5. Strategian toteutus Lähivuosien tehtävinä ovat yhteisten tutkimushankkeiden valmistelu ja toteuttaminen sekä, tutkijakouluyhteistyön tiivistäminen. Pitkän ajan tähtäimenä on, että yliopistoilla on selkeään työnjakoon ja yliopistojen profiilialueisiin perustuvia pohjoisen tutkimuksen huippuyksiköitä ja osaamiskeskittymiä, jotka ovat kansallista ja kansainvälistä korkeaa tieteellistä tasoa ja joilla on selkeästi myös alueellista ja kansallista merkittävyyttä. 6. Yhteistyön seuranta ja arviointi Yliopistojen yhteistyöhanketta seuraa ja arvioi osaltaan yliopistojen ja sen sidosryhmien jäsenistä koostuva strategiaryhmä. Toiminnan tuloksia tulosyksikkökohtaisesti seurataan myös yliopistojen omien seurantajärjestelmien kautta.

13 LIITE 2 Tiedeneuvostossa muokattu Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöajan suunnittelu: Lapin yliopiston tiedeneuvoston suositus Taustaa Lapin yliopistossa siirryttiin kahden lukuvuoden mallista viiden opetusperiodin malliin vuonna Muutoksen taustalla oli yhtäältä tilaresurssin käytön tehostaminen, mutta samalla muutos mahdollisti myös opetuksen jaksottamisen siten niin, että aikaa vapautuu opetukselta myös pidemmille tutkimusjaksoille. Tutkimuksen profiilin nostaminen on yksi yliopiston suurimmista haasteista. Koska tähän haasteeseen on saatavissa rajallisesti lisäresursseja, on tehostettava myös olemassa olevan resurssin käyttöä nimenomaan tutkimusta tukevaan suuntaan. On strategisesti tärkeää, että opetus- ja tutkimushenkilöstö suunnittelee työaikansa käyttöä yhdessä yksiköstä riippuen mielekkäissä opetusryhmissä. Vain tällä tavoin käytössä olevaa henkilöstöresurssia voidaan tehokkaasti ohjata tukemaan yhtäältä yksikön tavoitteita ja toisaalta yksittäisten tutkijoiden akateemista uraa. Suosituksia 1. Opetusta ja tutkimusta antavissa yksiköissä luodaan informaaleja opetusryhmiä, jotka suunnittelevat tulevan lukuvuoden opetuksen ja tutkimuksen työnjaon keskenään. Opetusryhmät ryhmittyvät mielekkäästi esimerkiksi oppiaineen tai koulutusohjelman ympärille, eli sellaisten henkilöiden välille, jotka tuottavat jotain tiettyä opetusta yhdessä jo(i)ssain tiety(i)ssä yksikö(i)ssä. Opetusryhmien vetäjät ovat yleensä professoreita tai muita oppiaineesta tai koulutusohjelmasta vastaavia opettajia. Tässä ei oikeastaan ole mitään uutta: opetus on suunniteltu tällä tavalla, enemmän tai vähemmän formaalisti, tähänkin asti. 2. Opetusryhmät suunnittelevat työaikaresurssinsa käytön yhdessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opetusryhmissä suunnitellaan tuotetun (I) opetuksen lisäksi myös kunkin opettajan tuottamaa (II) tutkimusta ja (III) yhteiskunnallista ja yliopistoyhteisöllistä tehtävää. Kukin opettaja täyttää kokonaistyöaikasuunnitelmansa opetusryhmässä keskustellun ja sovitun työnjaon pohjalta. Tämä on uutta: aikaisemmin suunnittelussa ei välttämättä ole priorisoitu opetusryhmän jäsenten tutkimustehtävää.

14 3. Koska kokonaistyöajan suunnittelun tarkoituksena on nimenomaan tutkimuksen aseman vahvistaminen, tulee suunnittelussa ottaa erityisesti huomioon seuraavaa: 1 Jokaiselle tutkija/opettajalle tulee järjestää julkaisu- ja tutkimushanketoimintaa varten yksi opetuksesta ja hallintotehtävistä vapaa tutkimusperiodi jokaisena lukuvuotena, eli syyskuun ja toukokuun välisenä aikana. Tutkimusperiodin aikana tutkija/opettaja pyritään vapauttamaan mahdollisimman laajasti myös opinnäytetöiden ohjaamisesta. 2. Tutkimusperiodin vapauttamisessa on tärkeää pakollisen opetuksen järjestämisen lisäksi myös kunkin tutkija/opettajan henkilökohtaisen urakehityksen yhteisöllinen tukeminen. 3. Suunnittelussa on tärkeää lyhyen aikajänteen (tulevan lukuvuoden) lisäksi pyrkiä kiinnittämään huomiota myös pidemmän tähtäimen (esim. kolmen vuoden päähän ulottuvaan) suunnitteluun. 4. Opetusta ja tutkimusta tuottavan yksikön johtaja seuraa näiden periaatteiden käytännön toteuttamista. Tutkimusperiodista sovitaan ja ilmoitetaan hyvissä ajoin työyhteisössä sekä ilmoitetaan opiskelijoille.

15 Professori Jorma Rantanen Selvitysmies Valtion sektoritutkimuksen neuvottelukunta Sektoritutkimusselvitys 2008 Kysymykset yliopistojen johdolle yliopiston ja sektoritutkimuslaitosten välisestä tutkimusyhteistyöstä 1. Suomessa on 19 eri ministeriöiden hallinnonaloille kuuluvaa sektoritutkimuslaitosta. Lisäksi valtion sektorilla on lukuisia muita tutkimuslaitoksia, jotka eivät ole ministeriöiden ohjauksen alaisia (esim. KELA, Ulkopoliittinen instituutti, Suomen Pankin tutkimusosasto jne). Kysymyksemme kartoittavat yliopistonne tutkimusyhteistyötä valtion sektoritutkimuslaitosten kanssa. a) Onko yliopistollanne tutkimusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten kanssa? Pyydämme nimeämään yhteistyölaitokset. b) Onko kyseinen sektoritutkimusyhteistyö osana yliopistonne tutkimusstrategista suunnittelua? c) Kuinka merkittävää (skaalalla: erittäin merkittävää, kohtalaisen merkittävää, vähemmän merkittävää) sektoritutkimusyhteistyö on yliopistonne koko tutkimustoiminnan kannalta: - volyymilla mitaten? - tutkimuksen sisällön perusteella arvioiden? 2. Onko yliopistonne tutkimusjohdolla säännöllisiä tapaamisia sektoritutkimuslaitosten johdon kanssa ja jos kyllä, niin millä tasolla: a) Tutkimusstrategisella tasolla b) Ad-hoc pohjalta yksittäisten yhteistyöhankkeiden, ohjelmien tai infrastruktuurin osalta c) Tutkijakoulutuksen osalta d) Muiden tutkimusasioiden osalta 3. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on mainittu tavoite: "Eri toimialojen sektoritutkimusta ja korkeakoulujen roolia tutkimusyhteistyössä vahvistetaan ja a) Ottamalla vastuulleen sektoritutkimuslaitosten mahdollista perustutkimusta b) Ottamalla tehtäväkseen poliittista päätöksentekoa välittömästi tukevaa tutkimusta c) Ottamalla hoitaakseen kansallisia tietovarantoja, rekistereitä ym. tietoaineistoja d) Osallistumalla viranomaisten tarvitsemien selvitysten ja lausuntojen tuottamiseen 4. Jos tehtävien siirtoa sektoritutkimuslaitoksilta toteutettaisiin, voisiko yliopistonne osallistua toimintaan: a) Nykyisillä voimavaroillaan b) Osittaisen lisärahoituksen turvin d) Täysimääräisen lisärahoituksen ja henkilöstölisäysten turvin e) Toiminta edellyttäisi lisälaitteisto tai toimitiloja. 5. Onko yliopistollanne koulutusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten kanssa? a) Perusopetuksen tasolla (kyllä/ei) b) Jatkokoulutuksessa (kyllä/ei) c) Tutkijakoulutuksessa (kyllä/ei) 6. Onko yliopistollanne sektoritutkimuslaitosten kanssa yhteisiä henkilöstöresursseja? a) Yhteisiä professuureja (lukumäärä, opetus/tutkimusalat) b) Onko yliopistollanne sektoritutkimuslaitosten kanssa muita yhteisiä toimia tai virkoja (lukumäärä, opetus/tutkimusalat)

16 7. Osallistuuko yliopistonne sektoritutkimuslaitosten kanssa kansallisten tutkimusohjelmien toteuttamiseen (ohjelmien lukumäärät kohdissa a-e ja mikäli mahdollista aihealueet) a) Suomen Akatemian rahoittamana b) TEKESin rahoittamana c) Sektoriministeriön rahoittamana d) Muun tahon, esimerkiksi yritysten rahoittamana e) EU rahoituksen turvin 8. Osallistuuko yliopistonne sektoritutkimuslaitosten kanssa kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön? a) Kotimaisen sektoritutkimuslaitoksen kanssa (luettele laitokset) b) Ulkomaisen sektoritutkimuslaitoksen kanssa (luettele laitokset) 9. Miten yliopistonne ja sektoritutkimuslaitosten välistä yhteistyötä tulisi jatkossa kehittää? (ehdotuksia)