Nro 138/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/54/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 138/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/54/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Konnevesi Konneveden kunta Tekniset- ja ympäristöpalvelut Kauppatie Konnevesi LAITOS SEN SIJAINTI Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Konneveden (275) Kärkkäiskylässä (404), tilalla Kuusela (RN:o 22:85), osoitteessa Vainiontie 29. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkujohdolla puhdistamon läheisyydessä kulkevaan ojaan, josta ne virtaavat edelleen Kellanvirtaan. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Keski-Suomen ympäristökeskuksessa , josta se on siirretty käsiteltäväksi Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastoon vuoden 2010 alusta voimaan tulleen aluehallintouudistuksen myötä. MERKINTÄ Ympäristölupavirastot ja alueelliset ympäristökeskukset on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom. 13 a) kohta LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Keski-Suomen ympäristökeskuksen antaman ympäristölupapäätöksen Dnro KSU-2003-Y-167/121 mukaan lupamääräysten tarkistamishakemus tulee jättää mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 1 mom. 13 a) kohta TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Voimassa oleva ympäristölupa Keski-Suomen ympäristökeskus on myöntänyt Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan (Dnro KSU-2003-Y-167/121). Luvassa on määrätty jätevedenpuhdistamon käsittelyvaatimuksista muun muassa seuraavaa: Vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU -arvo saa olla enintään 15 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,7 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BOD 7ATU -arvon suhteen vähintään 95 % ja kokonaisfosforin suhteen vähintään 93 %. Lisäksi kemiallinen hapenkulutus COD Cr -arvona saa olla enintään 125 mg O 2 /l ja poistoteho vähintään 75 % sekä kiintoaineen enimmäispitoisuus enintään 35 mg/l tai poistoteho vähintään 90 %. Arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylijuoksutukset, viemäriverkoston ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen kokonaismäärän poistoon. Jätevedenpuhdistamon prosessia on pyrittävä ajamaan siten, että se nitrifioi mahdollisimman tehokkaasti. Nitrifioivalla jätevedenpuhdistamon ajotavalla ei tule kuitenkaan heikentää muuta jäteveden käsittelytulosta. Kaavoitus Puhdistamo sijaitsee vuonna 2004 vahvistetulla Konneveden kirkonkylän asemakaava-alueella, puhdistamon sijaintipaikka on merkinnällä teollisuusalue (T). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Puhdistamon lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Konneveden kunnan omistamalla maa-alueella, vajaan kilometrin etäisyydellä keskustaajamasta etelään. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä puhdistamolta. Muutoin puhdistamon lähikiinteistöillä harjoitetaan teollisuustoimintaa sekä maa- ja metsätaloutta. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon läheisyydessä sijaitsevaan avo-ojaan (pituus noin 2 km) ja sieltä edelleen Konneveden ja Liesveden välillä sijaitsevaan Kellanvirtaan Karinkosken alapuolelle. Kellanvirta kuuluu Natura 2000-verkostoon (Konnevesi-Kalaja-Niinivuori, FI ). Natura-alueen pinta-ala on ha ja siihen kuuluu Konneveden vesistöalue, Konneveden itärannalla sijaitseva Enonniemen Kalavuoren tienoo sekä Konneveden kaakkoiskulmassa sijaitseva Iso Niinivuoren alue.

3 3 Puhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella eikä puhdistamon läheisyydessä sijaitse pohjavesialueita. JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ JA SEN NYKYTILA Purkuvesistö ja sen tila Käsitellyt jätevedet johdetaan puhdistamon välittömässä läheisyydessä kulkevaan ojaan, josta ne kulkeutuvat edelleen Konneveden ja Liesveden välillä sijaitsevaan Kellanvirtaan Karinkosken alapuolelle. Karinkoski ja sen alapuolella oleva vesistönosa, johon jätevedet purkautuvat, kuuluu Kymijoen vesistöalueen Leppäveden-Kynsiveden alueella sijaitsevaan Liesveden alueeseen (14.36) ja siellä tarkemmin Kellanvirran alueeseen (14.362). Purkupaikan yläpuolella sijaitsee Siikakoski ja Karinkoski sekä alapuolella Kellankoski. Siikakoskessa on virtaaman mittausasema. Vuosina Siikakosken alivirtaama on ollut 17,8 m 3 /s, keskivirtaama 56,6 m 3 /s ja ylivirtaama 143 m 3 /s. Vesien käyttökelpoisuusluokituksessa puhdistamon yläpuolinen Konnevesi ja Siikakosken-Kellankosken-Korholankosken alue kuuluvat luokkaan erinomainen ja Liesveden-Kynsiveden alue luokkaan hyvä. Vesi Kellanvirran alueella, Vanginveden-Liesveden lähialueella (14.361) ja Kynsiveden lähialueella (14.352) on kirkasta ja niukkaravinteista tai hetkellisesti lievästi ravinteikasta. Levien määrää ilmentävän a-klorofylli pitoisuuden perusteella vesi on ollut karua, paitsi ajoittain rehevää erityisesti Kynsiveden Salonselällä, mutta myös Liesvedellä ja Vanginvirrassa. Alueen vedenlaadussa ei hakijan mukaan ole viime vuosina tapahtunut selkeitä muutoksia. Kalalajisto on purkuvesistössä monipuolinen. Konneveden alapuolisia koskia on kunnostettu vuosina , viimeisimpänä Korholankosket. Kalastuskirjanpitotietojen perusteella on arvioitu, että vedenlaatu ei rajoita taimenen tai muiden kalataloudellisesti merkittävien kalalajien esiintymistä alueella. Puhdistamon yläpuolella Siikakoskessa sijaitsee Taimen Oy:n Siikakosken kalanviljelylaitos ja alapuolella Korholankoskessa Taimen Oy:n Korholankosken kalanviljelylaitos. Laitosten yhteenlaskettu keskimääräinen fosforipäästö vesistöön oli vuonna 2011 yhteensä noin 3,6 kg/d. Siikakosken kalanviljelylaitokselta tuleva kuormitus kohottaa Siikakosken alapuolisen veden fosforipitoisuutta talviaikaan noin 0,1 0,2 µg/l ja kesällä noin 0,5 2 µg/l. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski-Suomen toimenpideohjelmassa kuvaillaan ehdotettuja lisätoimenpiteitä yhdyskunnille muun muassa seuraavasti: Typen poistoa tehostetaan erityisesti silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Ravinteiden poistoa jätevesistä tehostetaan ja puhdistamoiden toimintaedellytyksiä parannetaan. Yhdyskuntien jätevesiin liittyvät häiriötilanteet estetään ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja vahinkotilanteisiin varaudutaan ennakol-

4 4 ta riittävin toimin. Pintavaluntana vesistöön joutuvien hulevesien aiheuttamien haittojen vähentämiseen kiinnitetään myös lisääntyvää huomiota. Jätevesilietteestä huolehtiminen on tärkeä osa sekä yhdyskuntien että hajaasutuksen vesiensuojelua. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman mukaan Siikakosken-Kellanvirran ekologinen tila on erinomainen. Liesveden tila on hyvä asiantuntija-arvion perusteella. NYKYINEN TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET Yleiskuvaus toiminnasta ja puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on hakijan mukaan 900, mutta esimerkiksi vuoden 2010 keskimääräisen tulevan kuorman perusteella laskettuna (asetuksen 888/2006 mukaisesti) Teollisuusjätevesisopimuksia ei ole tehty, koska kunnassa ei ole sellaista teollisuutta, jonka jätevedet poikkeaisivat yhdyskuntajätevesistä. Viemäriverkoston pituus on 45,2 km, ja verkostossa on yhteensä 19 pumppaamoa. Taulukoissa 1 ja 2 on esitetty hakemuksen mukaiset puhdistamon mitoitustiedot sekä vuosien tulokuorma. Hakemuksen mukaan taulukossa 2 esitetty tulokuorma on todellista kuormaa suurempi, koska sisäiset kierrot ja lietteiden vastaanotto ovat, erityisesti vuonna 2008 ja vuoden 2009 alkupuoliskolla, vaikuttaneet tulevan veden ainepitoisuuksiin. Tulevan veden näytteenottokohta siirrettiin toukokuussa 2009 tuloviemäriin. Taulukko 1. Konneveden kirkonkylän puhdistamon mitoitustiedot. Asukasvastineluku 900 Keskivirtaama Q kesk 380 m 3 /d Maksimivirtaama Q max 500 m 3 /d BOD 7ATU 112 kg/d Fosfori 4,8 kg/d Typpi 19,2 kg/d Taulukko 2. Konneveden puhdistamon keskimääräinen tulokuorma vuosina * 2010* 2011* Keskivirtaama m 3 /d BHK 7 kg/d ,2 63,8 COD Cr kg/d Fosfori kg/d 7,8 13,8 13,6 2,7 2,4 Typpi kg/d 25,8 32,2 31, ,3 Kiintoaine kg/d *Vuosien kuormitustarkkailuraportit on saatu valvojalta käytettäväksi lupaharkinnassa.

5 5 Jäteveden puhdistusprosessi sekä puhdistamon saneeraukset ja muutokset Jätevedenpuhdistamo on yksilinjainen, vuonna 2004 käyttöönotettu biologisen ja kemiallisen käsittelyn sisältävä prosessi, jossa fosforin poisto tapahtuu jälkisaostuksella. Saostuskemikaalina on EKA WT 91. Biologisena osana toimii bioroottori, joka on lieriön muotoinen laite, joka pyörii akselinsa ympäri, ja jonka pintoihin muodostuu orgaanista ainetta hajottava pieneliöstö. Puhdistamon biologinen hajotustoiminta tapahtuu pyörivissä kiekoissa, jotka on puolittain upotettu jäteveteen. Roottorien pyöriessä levyjen pinnalle muodostuva biofilmi on vuorotellen kosketuksissa ilman ja jäteveden kanssa. Ylimääräinen biomassa irtoaa leikkausvoimien vaikutuksesta levykiekkojen pinnasta ja laskeutuu selkeytysvaiheeseen. Puhdistamon käsittelyvaiheet ovat seuraavat: tulopumppaus, näytteenotto, porrasvälppäys, esiselkeytys, bioroottorit, hämmennys ja saostuskemikaalin syöttö (noin 120 kg/d) ja jälkiselkeytys (2 x 32 m 2 allasta). Jälkiselkeytyksen jälkeen käsitelty jätevesi johdetaan näytteenoton ja lähtevän veden mittauksen kautta purkuojaan. Ylijäämäliete kuivataan ruuvipuristimella sakeuttamisen ja polymeerin lisäyksen jälkeen. Kaikki puhdistamon toiminnot ovat sisätiloissa. Sako- ja umpisäiliölietteet ohjataan prosessiin oman välpän kautta. Lietteiden vastaanotto toimii kännykkäohjauksella. Puhdistamon käyttöönoton jälkeen on puhdistamolla ja viemäriverkostossa tehty seuraavia uudistuksia: Kaivojen saneerausta on tehty noin 5 vuoden ajan ja keväisiä vesiä on saatu vähennettyä huomattavasti. Nykyisin sekä uudis- että korjausrakentajia ohjeistetaan siten, että kuivatusvesiä ei voida johtaa viemäriverkostoon. Puhdistamon käyttöönoton jälkeen on pumppaamot otettu kaukohälytyksen piiriin. Samoin puhdistamon käyttöönoton jälkeen on bioroottoreiden lamellit vaihdettu kerran. Kemikaalien käyttö ja varastointi Fosforin saostukseen käytettiin kemikaalia EKA WT 91 (38 % alumiinihydroksikloridi) vuonna kg ja lietteen kuivaukseen polymeeriä käytetään vuosittain kg. Saostuskemikaali varastoidaan maanalaisessa 30 m 3 säiliössä. Polymeeri varastoidaan sisätiloissa toimitussäkeissä. Voiteluöljyjä käytetään noin 250 l vuodessa, ja ne varastoidaan lämpimässä varastossa puhdistamorakennuksessa. Energiankulutus ja vedenhankinta Puhdistamolla käytetään sähköä noin kwh/a. Noin 64 % kuluu moottorien, pumppujen ja laitteiden käyttöön. Loput sähköenergian kulutuksesta aiheutuvat lämmityksestä, valaistuksesta ja ilmastoinnista. Puhdistamolla on ilmastoinnin lämmön talteenottolaitteisto. Puhdistamon talosuvesi saadaan kunnan verkostosta, vettä käytetään noin 550 m 3 vuodessa. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöihin Hakemuksen mukaan päästöt vesistöön ovat uuden puhdistamon käyttöönoton myötä alentuneet merkittävästi. Vuosien keskiarvojen mukaan nykyinen vesistöön johdettu BOD 7 -päästö on 60 % ja fosforipäästö 31 % vanhan puhdistamon päästöistä. Vesistöpäästöt ovat nykyisellään vähäi-

6 6 siä. Vesistöön johdetun veden fosforipäästö on ollut vuosina keskimäärin 0,11 kg/d, typpipäästö 13,5 kg/d, ammoniumtyppipäästö 11,8 kg/d, kiintoainepäästö 7,6 kg/d ja BOD-päästö 3 kg/d sekä COD Cr -päästö 18,5 kg/d. Nitrifikaatioaste on hakemuksen mukaan ollut vuosina keskimäärin 55 %, mutta vuonna 2011 se oli 14 %. Puhdistamon puhdistusteho on ollut pääosin ympäristöluvassa asetettujen raja-arvojen mukaista. Vuonna 2011 puhdistustehovaatimusta ei BOD 7ATU :n osalta saavutettu kolmella vuosineljänneksellä ja yhdellä vuosineljänneksellä fosforin poistoteho jäi hieman alle luparajan. Vuoden 2010 toisen neljänneksen pitoisuuksissa sekä puhdistustehoissa oli ylityksiä BOD 7ATU :n, COD Cr :n, fosforin sekä kiintoaineen osalta. Vuonna 2010 liuoskemikaalin syöttöastia rikkoontui huhtikuussa ja kemikaalin syöttö ei toiminut normaalisti, mikä näkyi puhdistustehossa huhti- ja toukokuun näytteissä. Vuoden 2009 ensimmäisellä vuosineljänneksellä BOD 7ATU oli luparajaa korkeampi. Taulukko 3. Lähtevän veden pitoisuus, päästö veteen ja poistoteho ¼ 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 ¾ 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 BOD 7ATU mg/l 16,4 8,1 11,4 8,3 7,4 26,3 9,5 5,9 2,2 3,2 1,8 7,7 kg/d 6 4,2 3,6 3,2 2,4 18,3 3,6 2,4 8,8 5,6 3,4 12,6 % 98,1 99,2 95,2 96, , ,3 97,2 94,3 94,1 91,4 COD Cr mg/l 55,1 39,1 45,7 41,7 47,1 88,2 48,8 24,4 49,2 28,7 29,2 48,1 kg/d 20,3 20,6 14,4 15, ,3 18,6 10,1 12,5 16,2 15,8 29,3 % 97,7 98,3 90, ,5 66,5 86,5 95,2 91, ,9 78,9 kok-p mg/l 0,13 0,13 0,06 0,06 0,08 1,8 0,17 0,08 0,14 0,05 0,09 0,34 kg/d 0,05 0,07 0,02 0,02 0,03 1,3 0,07 0,03 0,04 0,03 0,05 0,21 % 99,7 99,7 99,3 99,4 99,1 49,9 97,6 98,8 98,5 98,7 97,7 92,2 Kiintoaine mg/l 11 7,1 4 2,8 6,8 34,8 5,6 1,4 3,3 4,1 2,9 14 kg/d 4 3,7 1,3 1,1 2,2 26,7 2,1 0,58 0,84 2,3 1,6 8,5 % 99,6 99,7 98, ,4 77,7 97,1 99,4 98, ,2 90 kok-n mg/l 42,3 26,1 37,9 36,7 46,1 24, ,3 21,7 26,8 24,7 kg/d 15,6 13, ,6 17,1 14,1 12, ,2 14,5 15 % 60,5 68,5 39,7 26,3 19,3 6,3 14,5 35,4 16,2 16,4-14,2 12,8 *Vuosien kuormitustarkkailuraportit on saatu valvojalta käytettäväksi lupaharkinnassa. Päästöt ilmaan, liikenne, melu ja niiden vaikutukset Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan, sillä puhdistamon toiminnot ovat kokonaan sisätiloissa ja hajuhaitat ympäristöön jäävät näin vähäisiksi. Puhdistamorakennuksen ilmanvaihdon poistot sijaitsevat rakennuksen katolla. Puhdistamotoiminnasta ei aiheudu ympäristölle meluhaittaa, sillä kompressorit on sijoitettu rakennusten sisään. Myöskään tärinää ei aiheudu. Vähäisessä määrin melua aiheutuu toimintaan liittyvästä liikenteestä. Liikennettä aiheutuu sako- ja umpisäiliölietteiden tuonnista (noin 100 kertaa vuodessa) sekä viikoittaisesta lietteen ja välppäjätteen kuljetuksesta. Tämän lisäksi kemikaaleja tuodaan muutaman kerran vuodessa ja työmatkaliikennettä on päivittäin.

7 Jätteet ja jätehuolto 7 Ruuvikuivattu ylijäämäliete toimitetaan edelleen lopetetun Ilvesahon kaatopaikalle. Lietettä muodostuu vuosittain noin 8 10 m 3. Lietteen laatua ei analysoida tällä hetkellä säännöllisesti. Sako- ja umpisäiliölietteitä otetaan vastaan erilliseen säiliöön, josta se johdetaan hallitusti puhdistusprosessiin. Välppäjätettä syntyy noin 7 m 3 vuodessa ja se toimitetaan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskukseen. Sekajätettä syntyy puhdistamolla pieniä määriä. Sekajätteen noutaa Jätekukko Oy. Ongelmajätteitä (pääasiassa öljyjä ja loisteputkia) syntyy toiminnassa pieniä määriä, ja ne toimitetaan Jätekukko Oy:n Konneveden pienjäteasemalle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Tarkkailutulosten mukaan Konneveden kirkonkylän jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien vaikutus vesistön veden laatuun on hyvin pieni. Puhdistamon päästöt eivät heikennä alapuolisen vesistön käyttöä. Koska purkuvesistön virtaama on suuri, jää puhdistamon fosforipäästöjen vaikutus vesistön fosforipitoisuuteen hyvin pieneksi. Myös puhdistamon biologisen hapenkulutuksen ja ammoniumtyppipäästöjen vaikutus vesistössä on hyvin pieni. Taulukko 4. Konneveden puhdistamon fosforipäästöjen aiheuttama pitoisuuslisä (µg/l) Kellankoskessa vuosina Vuosikeskiarvo 0,053 0,031 0,011 0,008 Minimi 0,002 0,003 0,003 0,002 Maksimi 0,238 0,165 0,024 0,022 Puhdistamon purkuojan pituus on 2 km. Puhdistamon päästöistä osa pidättyy ja hajoaa jo purkuojassa, koska kasvillisuus sitoo ravinteita. Näin ollen puhdistamon kuormitus Karinkosken ja Kellankosken väliselle vesialueelle on jonkin verran pienempi kuin puhdistamolta purkuojaan lähtevä kuormitus. Puhdistamon kuormitus muodostaa hyvin pienen osan Siikakosken- Kynsiveden alueelle tulevasta jätevesikuormituksesta. Kalastuskirjanpitotietojen perusteella on arvioitu, että vedenlaatu ei rajoita taimenen tai muiden kalataloudellisesti merkittävien kalalajien esiintymistä alueella. Jätevedenpuhdistamon toiminnot eivät merkittävästi vaikuta nykyiseen maankäyttöön, maisemaan, maaperään, pohjavesiin, luonnonympäristöön ja -varoihin, ilmanlaatuun ja hajuun, liikenteeseen ja meluun, haittaeläimiin, terveyteen, ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen tai työllisyyteen ja elinkeinoon.

8 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA 8 Hakijan arvion mukaan jäteveden käsittelyprosessi ja lietteenkäsittely edustavat nykyaikaista tekniikkaa. Puhdistusprosessia ohjataan tietokoneohjatusti ja häiriöilmoitukset ohjautuvat automaattisesti päivystyspuhelimeen. Käytössä on lisäksi seuranta- ja raportointiohjelma VeRa. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu Hakija on esittänyt lupahakemuksessa käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelman. Laitoksella on järjestetty tulevan ja ohitettavan jäteveden määrän mittaus. Laitokselle on asennettu tulevalle ja puhdistetulle jätevedelle automaattiset näytteenottolaitteet. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu palvelee puhdistamon hoidon ja käytön ohjausta, jotta jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin paras mahdollinen lopputulos. Käyttötarkkailu palvelee myös kuormitustarkkailua. Käyttötarkkailussa selvitetään mm. puhdistamon toimintaa, jäteveden määrää, ohijuoksutusta, häiriöitä, hoitoa, kemikaalien ja energian kulutusta sekä vastaanotettavan sako- ja umpisäiliölietteen määriä. Käyttötarkkailu sisältää ainakin tulevan ja lähtevän vesimäärän mittauksen automaattisilla virtaamamittareilla, ph:n mittauksen sekä kirjanpidon edellisten lisäksi näytteenottoajankohdista, käytettyjen saostuskemikaalien ja polymeerin määrästä, poistetun ylijäämälietteen määrästä, poistoajankohdista ja sijoituspaikoista sekä viemäriverkoston ylivuodoista ja puhdistamon ohijuoksutuksista. Tulokset merkitään puhdistamolla säilytettävään pöytäkirjaan, joka esitetään vaadittaessa viranomaisten tarkastettavaksi. Päästötarkkailu Puhdistamon näytteenotto suoritetaan kahdeksan (8) kertaa vuodessa lupaehtojen toteutumisen seuraamiseksi. Näytteenotto tapahtuu automaattisilla näytteenottimilla virtaamapainotteisina vuorokauden kokoomanäytteinä. Näytteet kerätään tulevasta ja lähtevästä vedestä. Näyteastiat sijoitetaan jääkaappiin. Kokoomanäytteestä otetaan näyte laboratoriota varten. Kokoomanäytteistä tehdään ainakin seuraavat määritykset: ph sähkönjohtavuus COD Cr kiintoaine BOD 7-ATU kokonaistyppi ammoniumtyppi nitriitti- + nitraattityppi kokonaisfosfori alkaliniteetti Lähtevän veden näytteistä määritetään lisäksi:

9 Yhteistarkkailu 9 liukoinen rauta liukoinen fosfaattifosfori rauta Ilmastusaltaista otetaan kertanäyte, josta määritetään kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. Vesistövaikutustarkkailu Vesistövaikutusten tarkkailu suoritetaan osana purkuvesistön yhteistarkkailua, jonka Keski-Suomen ympäristökeskus hyväksynyt. Yhteistarkkailun toimeksiantajina ovat Konneveden kunta ja Siikataimen Oy:n Siikakosken ja Korholankosken kalanviljelylaitokset. Havaintopisteet ovat Siikakoski 4130, Karinkoski, Kellankoski, Liesvesi, Vanginvirta, Kynsivesi 20 (Salonselkä), Kynsivesi 65 ja Kynsivesi 18. Näytteet otetaan kesä-, heinä- ja elokuussa eri syvyyksiltä. Yksittäiset päästötarkkailun ja vesistövaikutusten tarkkailun tulokset toimitetaan Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Konneveden kunnan ympäristöviranomaiselle välittömästi niiden valmistuttua. Päästötarkkailusta ja vesistövaikutusten tarkkailusta laaditaan vuosiyhteenveto, joka toimitetaan ELYkeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Taimen Oy:n Siikakosken ja Korholankosken kalanviljelylaitosten sekä Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön yhteistarkkailun on Keski-Suomen ympäristökeskus hyväksynyt. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Hakemuksen mukaisesti jäteveden puhdistuksesta ei normaalisti aiheudu ympäristöriskiä. Toiminnan ympäristöriskit liittyvät pääosin poikkeuksellisen suuriin virtaamiin, biologisen ja kemiallisen prosessin toimintahäiriöihin sekä korjaus- ja määräaikaishuoltojen edellyttämiin erityisjärjestelyihin tai onnettomuustilanteisiin, joista saattaa seurata: - vesistön pilaantumista - pohjaveden pilaantumista - työntekijöiden altistumista. Puhdistamon biologisen prosessinosan toimintaa saattaa häiritä mikrobeille myrkyllisen päästön kulkeutuminen jäteveden mukana puhdistamolle. Tällöin puhdistamon mikrobikanta voi tuhoutua joko osittain tai kokonaan, mistä voi seurata päästöjä ja hajuhaittoja. Poikkeus- ja häiriötilanteiden aiheuttamia ympäristöriskejä pienennetään seuraavin toimenpitein: Viemäriverkon hule- ja vuotovesien määrää pienennetään viemäriverkoston saneerauksella. Putkisto on jo tällä hetkellä lähes kokonaan muoviputkea. Tavoitteena on uusia koko putkisto. Viemäriverkoston betonikaivoja vaihdetaan vuosittain muovikaivoihin. Puhdistamolla on puhdistusprosessin auto-

10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 10 maattinen ohjausjärjestelmä. Häiriön sattuessa ohjausjärjestelmä lähettää tiedon päivystävien laitosmiesten puhelimeen. Puhdistamon allastilavuudet ovat niin suuret, että pidempikään sähkökatkos ei lisää olennaisesti kuormitusta puhdistamolta alapuoliseen vesistöön. Mikäli puhdistamolle tulevaa jätevettä ei voida ohjata puhdistusprosessin kautta, johdetaan jätevesi mekaanisen esikäsittelyn kautta ohitukseen ja sieltä purkuojaan. Jätevesipumppaamoilla sähkökatkos saattaa aiheuttaa pahimmillaan jäteveden ylivuotoja ympäristöön. Puhdistamolla on asianmukaiset takaiskuventtiilit estämässä jäteveden pääsyä talousvesiverkostoon. Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty (mitoituksen mukainen AVL) ja (ajantasainen asemakaavatieto). Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset Lausunnot Hakemuksesta on kuulutettu Konneveden kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Laukaa-Konnevesi -lehdessä Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Konneveden kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynnit sekä Tarkastuksista laaditut muistiot on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta ja Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Konneveden kunnan ympäristölautakunta on lausunut kokouksessaan , 8 seuraavaa: Puhdistamoa on hoidettava siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos, ja että lähtevän jäteveden pitoisuudet pysyvät lupamääräysten antamissa rajoissa. Häiriötilanteisiin tulee mahdollisuuksien mukaan varautua ennakolta, jotta vältetään käsittelemättömän jäteveden ohijuoksutus vesistöön. Kuivatun jätevesilietteen käsittelyä tulee tehostaa. Liete tulee toimittaa ympäristöluvan saaneeseen hyödyntämis- tai loppusijoituspaikkaan Konneveden kunnan ympäristöterveydenhuolto esittää lausuntonaan seuraavaa: Jätevedenpuhdistamon toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat haitat kuten haju, melu ym. haitat on pyrittävä estämään mahdollisimman vähiin. Jätevedenpuhdistamoa on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu terveydellistä haittaa ympäristölle. Jätevedenpuhdistamon toimintahäiri-

11 11 öistä tai muista vastaavista tilanteista tule ilmoittaa viipymättä terveydensuojeluviranomaiselle mikäli mahdollista, että siitä voi aiheutua ympäristölle terveyshaittaa. Velvoitetarkkailuun tulee edelleenkin sisältyä purkuvesistön hygieniaindikaattoribakteerimääritykset. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue esittää päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Voimassa olevan ympäristöluvan päästöraja-arvoihin on Konneven uuden jätevedenpuhdistamon osalta päästy pääsääntöisesti hyvin. Puhdistamon ensimmäisenä toimintavuotena 2005 oli puhdistamon oikeiden säätöarvojen kokeiluiden ja testauksien vuoksi vaikeuksia saavuttaa luvassa edellytettyjä käsittelyvaatimuksia. Oikeiden ohjaukseen liittyvien säätöjen ja puhdistamon käyttöön sekä hoitoon liittyvien käytäntöjen löydyttyä käsittelytulokset ovat olleet lähes aina lupaehdot täyttäviä. Jätevedenpuhdistamon aiheuttama kuormitusvaikutus alapuoliseen vesistöön on erittäin pieni. Liesveden alueen (14.36) muista toiminnoista tuleva kuormitus on vedenlaadun kannalta huomattavasti merkityksellisempää. Puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdetaan avo-ojassa karinkosken alapuolelle, joten kuormituksen mahdolliset vaikutukset olisivat havaittavissa lähinnä Kellankoskessa. ELY-keskuksen esitys uusiksi päästörajoiksi: BOD 7ATU enintään 10 mg O 2 /l vähintään 95 % kokonaisfosfori enintään 0,7 mg/l vähintään 95 % COD Cr enintään 90 mg/l vähintään 85 % kiintoaine enintään 15 mg/l vähintään 90 % Edellä olevat päästörajat tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina tarkasteltuna. Tarkkailujakson tulosta laskettaessa tulee laskelmissa olla mukana jätevedenpuhdistamolla suoritetut ohijuoksutukset, vesihuoltolaitosten verkostoissa tapahtuneet mahdolliset ylivuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, millä on saattanut olla vaikutusta jäteveden käsittelyyn. Päästötarkkailu Päästötarkkailua tulee suorittaa kerran kuukaudessa eli vuoden aikana päästötarkkailuun liittyviä näytteiden analysointikertoja tulee olla vähintään 12 kappaletta. Jätevesinäytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Tuleva ja lähtevä jätevesinäyte tulee johtaa näytteenottimesta suoraan jääkaapeissa oleviin kokoomanäytteiden keräykseen hankittuihin riittävän kokoisiin astioihin. Kokoomanäytteistä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet ja muuttujat: kiintoaine sähkönjohtavuus alkaliniteetti

12 12 ph COD Cr kokonaistyppi NH 4 -N NO 2+3 -N kokonaisfosfori BOD 7ATU Lisäksi jätevedenpuhdistamolta lähtevästä jätevedestä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet: liukoinen fosfori alumiini Vaikutustarkkailu Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamon aiheuttamia vaikutuksia vesistöön tarkkaillaan yhteistarkkailuna Taimen Oy:n Siikakosken ja Korholankosken kalanviljelylaitoksien kanssa. Tällä hetkellä voimassa oleva yhteistarkkailun ohjelma on huomattavan vanha ja sen vuoksi se tulisi tarkistaa, siinä olevien määräysten osalta vastaamaan tämän hetkistä ympäristönsuojelulainsäädäntöä. Yhteistarkkailuun liittyvä uusi tarkkailusuunnitelma tulee esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi viimeistään 3 kuukauden kuluessa ympäristöluvan lainvoimaiseksi tulosta. Jätevedenpuhdistamon lietteisiin liittyvä selvitys Konneveden kunnan jätevedenpuhdistamolla jäteveden käsittelyn yhteydessä syntyvät lietteet on niiden kuivauksen jälkeen kunnan suljetulle kaatopaikalle välivarastoon. Kuivattua lietettä syntyy noin 500 m 3 vuodessa. Valvontaviranomaisen näkemyksen mukaan käsittelynä edellä esitetyn kaltaista menettelyä ei voida pitää hyväksyttävänä puhdistamolla syntyneiden lietteiden osalta. Kunnalle tulee antaa luvassa määräys puhdistamolietteiden jatkokäsittelyä koskevan asianmukainen suunnitelman laatimisesta. Suunnitelma tulee esittää hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle mennessä. Ympäristöluvan lupamääräysten seuraava tarkistamisajankohta Seuraava ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseen liittyvä hakemus tulisi laittaa vireille viimeistään Vesienhoitosuunnitelman huomioiminen Lausunnossa on otettu tarpeellisessa määrin huomioon, mitä vesienhoitoon liittyvässä suunnitelmassa on edellytetty. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (ETOK) -vastuualueen Maaseutu ja kalatalous -ryhmä toteaa päivätyssä lausunnossaan, että kalatalousviranomaisen näkemyksen mukaan Konneveden puhdistamon toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta merkittävää haittaa yleiselle kalatalousedulle tai kalakannoille, eikä puhdistamolle ole tarpeen määrätä kalataloudellista tarkkailua tai kalatalousmaksua. Puhdistamon kuormituksen ei tulisi kuitenkaan

13 13 kasvaa merkittävästi nykyisestä tasosta. Perusteluina kalatalousviranomainen esittää, että Kellanvirran alueen vesi on laadultaan niukkaravinteista tai ajoittain lievästi ravinteikasta (fosforipitoisuus 5 8 µg/l). Puhdistamon purkuoja laskee kohtaan, jossa vesistön virtaama on suuri ja jätevedet sekoittuvat suureen vesimäärään. Puhdistamon aiheuttama fosforipitoisuuden lisäys vesistössä on ollut vuosina keskimäärin 0,008 0,053 µg/l. Puhdistamoa selvästi merkittävämmin alueen ravinnetasoon vaikuttaa yläpuolella oleva Siikakosken kalankasvatuslaitos, jonka vuosittainen fosforikuormitus on noin kg/a ja lisäys alapuolisen vesistön fosforipitoisuuteen noin 0,1 2 µg/l. ELY-keskuksen edustajat ovat osallistuneet puhdistamolle tehtyyn tarkastuskäyntiin Käynnillä kunnan edustajat kertoivat, että vuonna 2007 rakennettu vesijohto Istunmäen alueelle. Tämän alueen jätevedet johdettaneen lähitulevaisuudessa kunnan jätevedenpuhdistamolle. Myös Hytölän siirtoviemäri on suunnitteilla. Kunnan edustajien mukaan puhdistamon nykyinen mitoitus on riittävä vastaanottamaan kyseisten alueiden jätevedet. Näin jätevesien lisäys nostaisi karkean arvion mukaan puhdistamolle tulevaa fosforija BOD-kuormaa noin 1 %:n verran. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen. Hakija ei ole esittänyt erillistä vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Aluehallintovirasto tarkistaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen Konneveden kunnalle kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan antaman ympäristölupapäätöksen Dnro KSU-2003-Y-167/121 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaan. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien johtaminen 1. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 2. Jätevedet on käsiteltävä siten, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos, ja että jätevesistä aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi.

14 14 Puhdistamon puhdistustuloksen tulee täyttää seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot vuoden 2013 loppuun asti: Pitoisuus enintään mg/l Poistoteho vähintään % BOD 7ATU, O Kokonaisfosfori, P 0,7 93 COD Cr, O Kiintoaine Vuoden 2014 alusta lähtien on puhdistamon puhdistustuloksen täytettävä seuraavat raja-arvot: Pitoisuus enintään mg/l Poistoteho vähintään % BOD 7ATU, O Kokonaisfosfori, P 0,7 95 COD Cr, O Kiintoaine Edellä määrätyt raja-arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina ohitukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Puhdistamon käytössä ja hoidossa on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen kokonaistypen poistoon. Jätevedenpuhdistamon prosessia on pyrittävä ajamaan niin, että se nitrifioi mahdollisimman tehokkaasti. Nitrifioivalla jätevedenpuhdistamon ajotavalla ei tule kuitenkaan heikentää muuta jäteveden käsittelytulosta. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuden ja poistotehon arvojen on lisäksi täytettävä yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta asetuksessa määritellyllä tavalla tarkkailtuna. 3. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 4. Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava siten, että puhdistustulos pysyy hyvänä ja tasaisena. Viemäriverkoston ylivuotokohtien päästöjä ja puhdistamon ohi-

15 15 juoksutuksia tulee pystyä seuraamaan luotettavasti. Viemäriverkosto on pidettävä kunnossa ja uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan haittaa. 5. Puhdistamolla on oltava riittävän asiantunteva vastaava hoitaja, jonka nimen ja yhteystietojen on oltava Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 6. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Kyseisiä jätevesiä koskevat tiedot ja liittymissopimukset on pyydettäessä toimitettava Keski- Suomen ELY-keskukselle. Päästöt ilmaan sekä melu 7. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuormaus sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että toiminnasta aiheutuu mahdollisimman vähän haju- ja pölypäästöjä tai muita päästöjä ilmaan. 8. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa lähiympäristölle. Melutaso melulle altistuvien kohteiden piha-alueilla ei saa laitoksen toiminta-aikana ylittää melun A-painotettua ekvivalenttitasoa (LAeq) 55 db päivällä (kello 7-22) eikä 50 db yöllä (kello 22-7). Jätteet ja kemikaalit 9. Toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän, eikä niistä aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet tulee kerätä, lajitella ja toimittaa hyötykäyttöön. Muut jätteet, kuivattu puhdistamoliete ja välppäjäte mukaan lukien, on toimitettava loppusijoitettavaksi laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty jätteen vastaanotto. Luvan saajan on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle hyväksyttäväksi suunnitelma kuivatun puhdistamolietteen jatkokäsittelystä mennessä.

16 Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin. Ongelmajätteet on pakattava tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Säilytysastioihin on merkittävä asianmukaisesti astian sisällön laatu ja sen vaarallisuus. Ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä pohjalla, katetussa ja lukitussa varastossa, ja toimitettava eteenpäin riittävän usein, vähintään kerran vuodessa siirtoasiakirjalla varustettuna. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä kolmen vuoden ajan. 11. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä siten, ettei kemikaaleista aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Mahdollisista puhdistamon tai viemäriverkoston häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELYkeskukselle ja Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. Jos edellä tarkoitetuista päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava myös Konneveden kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös hätäkeskukselle. 13. Luvan saajan on laadittava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva riskienhallintasuunnitelma ja toimitettava se mennessä Keski-Suomen ELY-keskukselle ja Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Tarkkailumääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 14. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistettuna. Tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tulee määrittää ainakin ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kok-p, kok-n, NO 2+3 -N, NH 4 -N ja alkaliniteetti. Lähtevästä vedestä määritetään lisäksi liukoinen kokonaisfosfori sekä saostuskemikaalin jäännöspitoisuudet. Puhdistamolla syntyvän lietteen laatu tulee tutkia voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Tämän päätöksen mukaista tarkkailuohjelmaa tulee noudattaa vuoden 2013 alusta lukien. 15. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta.

17 17 Päästötarkkailuun sisältyviä vuorokauden kokoomanäytteitä on otettava vähintään 12 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Tarkkailuun on sisällytettävä tarpeen mukaan valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 aineiden, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 16. Lupamääräyksien 14 ja 15 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen ELYkeskukseen kolmen kuukauden kuluessa tämän lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Keski-Suomen ELY-keskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Vaikutustarkkailu 17. Vesistövaikutustarkkailun näytteistä on määritettävä Eschericia coli ja suolistoperäiset bakteerit. Toiminnan vaikutustarkkailua voidaan muutoin jatkaa nykyisellään, mutta toiminnanharjoittajan tulee omalta osaltaan huolehtia siitä, että vaikutustarkkailu tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään ennen lupamääräysten tarkistamista vastaamaan tämänhetkistä ympäristönsuojelulainsäädäntöä. Vaikutustarkkailuohjelma on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Keski-Suomen ELY-keskukselle. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Kirjanpito- ja raportointimääräykset 18. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä kirjaa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen; - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty;

18 18 - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet; - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (ml. haju- ja melu) vaikuttaneet muut tekijät; - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi; - energiankulutus; - vastaanotetun sako- ja umpisäiliölietteen määrä ja alkuperä; - puhdistamolle mahdollisesti satunnaisesti tuotujen tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja; - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, varastointi, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä toimituspaikka ja - hajusta, melusta tai muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. 19. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvojen ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle. 20. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Keski-Suomen ELY-keskukselle sen edellyttämällä tavalla ja aikataulussa. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Konneveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Päästötarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 21. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan toimitettava suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta Keski-Suomen ELY-keskukselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen laskuoja Kellanvirtaan asti on viipymättä kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu haittaa ympäristölle. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perusteet Kyseessä on lupamääräysten tarkistaminen. Toiminnan päästöt eivät lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Lupamääräyksiä tarkistettaessa määräyksiä on muutettu siten, että ne vastaavat nykyisiä vaatimuksia. Toimittaessa hakemuksessa esitetyn ja tarkistettujen määräysten mukaisesti jätevesien käsittely on parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.

19 19 Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvauksia. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelussa puhdistamon alapuolisen vesistön tila on arvioitu asiantuntija-arvion perusteella hyväksi. Puhdistamon luparajoja on hieman tiukennettu alkaen, mitä varmistaa että puhdistamon päästöt vesistöön eivät tule suurenemaan nykyisestä. Puhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioiden vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden sekä toimenpideohjelmassa esitettyjen toimialaa koskevien toimenpiteiden mukaista, kun toimitaan tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1: Ympäristönsuojelulain 103 c :n mukaan jätevettä johtava on osaltaan velvollinen huolehtimaan jäteveden johtamiseen käytetyn ojan tai noron kunnossapitoa. Lupamääräykset 2 ja 3: Jäteveden käsittelylle asetetut vaatimukset ovat tämän kokoluokan puhdistamoissa yleisesti käytettyjä. Luvassa määrätyt enimmäispitoisuus- ja vähimmäispoistotehovaatimukset on mahdollista saavuttaa puhdistamolla. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset täyttävät valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 vaatimukset. Luvan saaja on vastuussa luparajojen toteutumisesta silloinkin, kun ylittyminen johtuu viemäriverkostoon liittyneen muun toimijan toiminnasta. Jos ylityksiä tapahtuu, luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin. Lupamääräykset 4 6: Määräykset ovat tarpeen ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi sekä jätevedenpuhdistamon asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi. Puhdistamon tehokkaan toiminnan kannalta on tärkeää, että jätevesien laatu ja virtaama pysyy mahdollisimman tasaisena. Ympäristön pilaantumisen vaaran estämiseksi luvan saaja on velvoitettu pitämään viemäriverkosto, jonka kautta jätevesiä johdetaan puhdistamolle, sellaisessa kunnossa, että vuotovesien määrä on mahdollisimman pieni. Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen on erityisen tärkeää nopean tiedonkulun varmistamiseksi poikkeustilanteissa. Lupamääräykset 7 ja 8: Määräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Toiminnasta aiheutuva haju-, melu- ja pölyhaitta on ennalta arvioiden vähäinen, koska toiminta tapahtuu pääasiassa sisätiloissa eikä puhdistamon välittömässä läheisyydessä ole asutusta. Melutason rajaarvot on annettu valtioneuvoston päätöksen (9333/1992) mukaisina. Lupamääräykset 9 ja 10: Jätteistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, laadusta ja sen ominaisuuksista. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja jäte tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Välppäjätteen ja puhdistamoliet-

20 20 teen säännöllisellä poistoimittamisella vähennetään mm. hajuhaittoja ja estetään mahdollisten valumavesien pääsy ympäristöön. Suunnitelmaa kuivatun ylijäämälietteen jatkokäsittelyn järjestämisestä on tarpeen sen varmistamiseksi, että jäte toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelypaikkaan. Lupamääräys 11: Määräys on tarpeen maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 12 ja 13: Poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset annetaan pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvontaa varten. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja ryhdyttävä häiriötilanteissa viipymättä tarvittaviin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lupamääräykset 14 17: Tarkkailua koskevat lupamääräykset ovat tarpeen lupamääräysten noudattamisen valvontaa varten sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Vesistötarkkailuun on lisätty velvoite määrittää suolistoperäiset bakteerit ja Eschericia coli, joiden määritykseen on kansainväliset standardit ja joiden määritykset sisältyvät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosTMA177/2008 ja 354/2008). Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien teollisuusjätevesien ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun tarpeen mukaan on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Lupamääräykset 18 20: Määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava ja siitä on raportoitava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Raportoinnissa on tarpeen antaa tiedot sekä lupamääräysten että asetuksen mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Lupamääräys 21: Luvansaaja vastaa luvan mukaisesti pilaantumisen ehkäisystä, toiminnan vaikutusten selvittämisestä ja tarkkailusta sen jälkeen kun toiminta on lakannut. Lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut huomioon annetuissa lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksissä 2, 9, 12, 13, 14, 15 ja 17. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä.

21 21 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, lupaviranomainen voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, selvitys jäteveden käsittelyn tehostamistarpeesta, erityisesti typen poiston tehostamisesta, sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Olemassa olevaa toimintaa saadaan muutoksenhausta huolimatta jatkaa voimassa olevan luvan lupamääräyksin. Ympäristönsuojelulaki 4, 5, 8, 43, 45, 46, 50, 55, 56, 72, 90, 100 ja 103 c Ympäristönsuojeluasetus 30, 36 a ja 37 Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 5-7 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettua valtioneuvoston asetusta (1387/2006), jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan tämän kokoluo-