MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA?"

Transkriptio

1 MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI SELLINGKVARKEN.COM

2 SISÄLLYSLUETTELO SELLINGKVARKEN.COM SELLING POHJANMAA LINDA BLOMQVIST, PROJEKTINJOHTAJA, MERENKURKUN NEUVOSTO / JUTHBACKA KULTTUURIKESKUS JUTHASVÄGEN 34 A UUSIKARLEBY PUH (0) SELLING VÄSTERBOTTEN RIIKKA ENGMAN, PROJEKTINJOHTAJA, REGION VÄSTERBOTTEN PARKGATAN UMEÅ PUH. +46 (0) SELLING ETELÄ-POHJANMAA TUULIINA TUOMINEN, PROJEKTIKOORDINAATTORI, MERENKURKUN NEUVOSTO / ETELÄPOHJANMAAN LIITO KAMPUSRANTA 9 C SEINÄJOKI PUH (0) MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURIYRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI TEKSTI RIIKKA ENGMAN, LINDA BLOMQVIST JA TUULIINA TUOMINEN LAYOUT ANNA WALLENDAHL Selling alueellista kasvua kulttuurin kautta... 5 Kulttuuriala ja luovatalous - varteenotettavia kasvutekijöitä... 5 Paikallinen ankkurointi... 6 Yritykset ja järjestöt lukuina... 6 Alueille yhteiset toimenpidevaatimukset... 7 Alueelliset erot... 8 Pohjanmaa... 8 Etelä-Pohjanmaa... 9 Västerbotten Johtopäätökset Sudenkuopat ja vaikeudet Kulttuuri- ja luova ala tulevaisuudessa Kulttuuriruotsi 2040 ja Kulttuurisuomi Yksittäisten sektoreiden näkymät Liitteet Mediasektorin tarveanalyysi, Pohjanmaa Muotoilusektorin tarveanalyysi, Pohjanmaa Musiikkisektorin tarveanalyysi, Etelä-Pohjanmaa Käsi- ja taideteollisuussektorin tarveanalyysi, Etelä-Pohjanmaa Kuvataidesektorin tarveanalyysi, Västerbotten Musiikkisektorin tarveanalyysi, Västerbotten... 22

3 MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURIYRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI SELLING ALUEELLISTA KASVUA KULTTUURIN KAUTTA Selling alueellista kasvua kulttuurin kautta -hankkeen tarkoituksena on kehittää Merenkurkun luovien alojen kulttuuriyrittäjyyden ja luovienalojen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa täydennetään alan arvoketjua kehittämällä alaa lähellä olevia liikeideoita. Hanke sisältää myös toimenpiteitä, joilla tähdätään osaamisen kohentamiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Tarveanalyysin tavoitteena on selvittää luovienalojen tarpeita lähinnä liittyen alaa lähellä toimivien yritysten ja välikäsien suhteen. Tulokset antavat myös osviittaa muista toimenpiteistä, joita hankkeessa tulisi toteuttaa. Tarveanalyysissä noudatetaan luovien alojen laajaa määritelmää, koska yhdenmukainen määritelmä puuttuu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on ollut sisällyttää tarveanalyysiin laaja edustus alan eri sektoreilta. Tutkimuksen osallistujat on tavoitettu jo olemassa olevien verkostoiden kautta tai henkilökohtaisesti pyydetty osallistumaan tutkimukseen. Tämän lisäksi alan järjestöiltä tilattiin sektorikohtaiset selvitykset analyysin edelleen laajentamiseksi. KULTTUURI- JA LUOVA ALA VARTEENOTETTAVA KASVUTEKIJÄ Luovatalous tuottaa nykyään 4,5% Ruotsin bruttokansantuotteesta, mikä on suurempi kuin auto- ja elintarviketeollisuuden osuus. 1 Suomessa luovantalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 3,2 % vuonna Luvun uskotaan kasvaneen, ja Suomen Tilastokeskuksen uuden raportin arvioidaan valmistuvan toukokuun 2012 lopulla. Luvut puhuvat selkeää kieltään. Kulttuuri- ja luovat alat ovat vakavasti otettava elinkeino. Jos lisäksi tutkii EU-komission kilpailuraporttia vuodelta 2010 tai EU:n strategiatyötä vuodelle 2020, ymmärtää kulttuurin ja luovien alojen suuren merkityksen EU:n tulevalle kehitykselle. Luovista aloista on viime vuosina kirjoitettu lukuisia raportteja niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Alan kasvupotentiaali käy ilmi eri raporteista, mutta kannattavuuteen ja kulttuurin mittaamattomiin arvoihin liittyvät ongelmat osoittavat myös, että alalla tarvitaan sitä piristäviä panostuksia ja erilaisten arvojen mittausta. Luovien alojen arvoketju erityisesti tarvitsee täydentämistä. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi v raportin Kulttuurivienti näkyy, uudistaa ja vaikuttaa. Siitä ilmenee, että ammattimaisten välikäsien, esim. agenttien ja managerien, pieni ja kehittymätön määrä vaikeuttaa kulttuurivientiä. Ruotsin kulttuuri- ja elinkeinoministeriön v julkaisema Handlingsplan för kulturella och kreativa näringar (su. Kulttuuri- ja luovien alojen toimintasuunnitelma) nostaa esiin myös elinkeinon meklaritoiminnan. Se sisältyy Välikädet/verkostot/mallit toimenpidealueeseen, jonka Tillväxtverket (su. Talous- ja aluekehitys-virasto) on saanut työstettäväkseen. Välikäsien, välittäjien, myynti- ja markkinointikanavien tarve on havaittu myös alueellisella tasolla. Useissa hankkeissa sekä Suomessa että Ruotsissa pyritään

4 vakiinnuttamaan erilaisia meklaritoimintoja tai toimimaan omilla alueilla välittäjinä. Esimerkkeinä voidaan mainita Västernorrlannin Cynergy ja Agentti Akatemia Seinäjoella. 1 Tieto saatu Lena Adelshon Liljerothilta, Västsvenska handelskammaren klt_2007_01_ _kat_001.html ( ) PAIKALLINEN ANKKUROINTI Puuttuvista toiminnoista käytetään edelleen erilaisia nimityksiä: välikäsistä välittäjiin ja agentteihin, mutta käsitteen sisältö on suurin piirtein sama. Kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat ulkopuolista osaamista; osaamista jota kulttuuriyrittäjät eivät halua tai pysty itse hallitsemaan. Tämä tarveanalyysi on laadittu selvittämään Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Västerbottenin luovien alojen tarpeita. Kulttuuriyrittäjiä haastattelemalla ja tutkimalla toimialajärjestöjen raportteja on kerätty tietoa siitä, mitä yksittäiset yritykset ja alan eri sektorit vaativat säilyäkseen ja kasvaakseen. Tavoitteena ei ole selvittää, miten yksittäiset yritykset voivat kehittyä omien tarpeidensa pohjalta, vaan tarkoituksena on selvittää koko alan kehittymistä alan yhteisten tarpeiden pohjalta. Analyysia varten haastateltiin yhteensä 40 kulttuuriyrittäjää ja neljä yrittäjyyden asiantuntijaa ja kuudelta sektorilta tilattiin lausunnot. Useimmat haastattelut toteutettiin kasvokkain, mutta muutamat yrittäjät vastasivat kirjallisesti kyselylomakkeeseen. Haastattelujen lähtökohtana oli selvittää yritysten toiminnan pohjalta, millaista osaamista niissä kaivataan ja miten nämä tarpeet voisi tyydyttää; mitä palveluja yrittäjän on ostettava ulkopuolelta ja millaisia uusia yrityksiä mielellään tarvittaisiin. Sektoreiden lausunnot tarjoavat yleiskuvaa eri sektorien kehitystarpeista. Yrittäjäjärjestöille on tarjottu mahdollisuus esittää, miten ne suhtautuvat kulttuuri ja luoviin aloihin sekä Selling-hankkeen suunnittelemaan kehitystyöhön. Tarveanalyysi on tarkoitettu käytettäväksi sellaisten alaa lähellä toimivien yritysten kehittämisessä, jotka eri tavoin edistävät jo olemassa olevia kulttuuriyrityksiä, sekä hankkeen muiden toimenpiteiden suunnittelussa. YRITYKSET JA JÄRJESTÖT LUKUINA Haastateltujen yrittäjien alakohtainen jakauma Valokuvaus... 5 Muotoilu... 8 Muoti... 2 Kuvataide... 8 Musiikki... 6 Kirjallisuus... 4 Media... 2 Muut... 5 Yrittäjien jakauma sukupuolen mukaan Naisia Miehiä Yritysten jakauma yritysmuodon mukaan (yht. 17 yritystä) Osakeyhtiö... 3 Yksittäinen elinkeinonharjoittaja / toiminimi Sektorikohtaiset lausunnot Media, Mediacity, Vaasa Muotoilu, Juthbacka kulttuurikeskus/ Kreator Ab, Uusikaarlepyy Musiikki, Pohjanmaan taidetoimikunta, Seinäjoki Käsi- ja taideteollisuus, Etelä-Pohjanmaa Kuvataide, Konst i Västerbotten, Uumaja Musiikki, Lucky Star Music, Uumaja Muut järjestöt Österbottens Företagarförening, Vaasa Uusyrityskeskus, Seinäjoki Företagarna Västerbotten, Uumaja Almi, Uumaja Yhteenvetona voidaan todeta, että haastatteluihin osallistui huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä ja että yksittäinen elinkeinonharjoittaja/ toiminimi oli hallitsevin yritysmuoto. Se ei yllätä. The Entrepreneurial Dimension of the Cultural and Creative Industries (2010) tutkimus, jonka Euroopan komissio tilasi Utrecht School of the Artsilta, toteaa, että 80 % eurooppalaisista luovan talouden yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja mikroyrityksiä. Niistä 60 % on mikroyrityksiä, joissa on 1 3 työntekijää. Suuria yrityksiä on 1 %. ALUEILLE YHTEISET TOIMENPIDEVAATIMUKSET Tämän hankkeen kolmella maantieteellisellä alueella on ryhdytty erilaisiin toimenpiteisiin luovien alojen kehittämiseksi. Lisäksi koetaan, että tietyillä sektoreilla tarvitaan enemmän tukea kuin toisilla, ja se vaihtelee alueesta toiseen. Tästä huolimatta alueiden luovilla aloilla on selkeitä samankaltaisuuksia. Sektorista ja maantieteellisestä alueesta riippumatta lähestulkoon kaikki haastatellut yritykset haluaisivat tai niiden pitäisi kehittää markkinointia. Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla hankitaan uusia asiakkaita ja säilytetään vanhat asiakkaat; esim. lehtimainontaa, tv-mainontaa, verkkosivuja ja markkinointistrategioita. Mutta koska kulttuuri- ja luovat alat usein ovat ideoita tuottavia yrityksiä, tarvitaan muutakin kuin tietyn tuotteen tai palvelun markkinointia. Ei voi nojautua vain yhteen kuvaan tai tuotekuvaukseen, kun tuote on yleensä asiakkaasta riippuvan prosessin tulos. Samalla monien luovien alojen yritysten markkinointi perustuu yrittäjän persoonaan liittyvään tavaramerkkiin. Niissä tapauksissa, joissa tuote tai palvelu on jo valmiina myyntiin, rahanpuute laittaa kapuloita rattaisiin. Markkinointitoimistot hinnoittelevat usein palvelunsa aika kalliiksi ja lisäksi niiltä puuttuu se sitoutuminen ja into, jota kulttuuriyrittäjät usein tuntuvat kaipaavan. Kulttuuriyrittäjät kaipaavat usein apua myyntiin. Yrittäjä joko pitää itseään huonona myyjänä, mikä ei ole mitenkään epätavallinen vaiva kulttuuri- ja luovilla aloilla, tai hän ei tiedä, kuka asiakas on ja miten asiakkaan tavoittaa. Lisäksi ajanpuute on, kuten niin monilla yrittäjillä, merkittävä tekijä, kun välikäsien puute pakottaa kulttuuriyrittäjän hoitamaan koko prosessin itse. Lisäksi useat yritykset toivovat voivansa harjoittaa yhteistyötä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka hallitsevat johtamista, hallintoa ja myyntiä. Kulttuuriyrittäjät haluavat kuitenkin varmistua, että kyseinen henkilö on sitoutunut alaan ja ymmärtää kulttuuritoimintaa.

5 Viimeisenä alueille yhteisenä piirteenä voidaan mainita halu kansainvälistymiseen. Halu kansainväliseen toimintaan on suuri, mutta osaaminen ja sitä kautta halu riskinottoon pieni, ellei peräti olematon. Merenkurkun molemmin puolin toivotaan yhteistyötä rajan yli. Selling-hankkeen kautta halutaan ensi sijassa hankkia kontakteja. Yrittäjäjärjestöjen ja vastaavien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan päätellä, että luovien alojen ja perinteisten alojen kosketuspinta on vähäinen. Siihen voi olla syynä tietämättömyys, erilainen arvoperusta, puutteellinen kommunikaatio jossa puhutaan niin sanotusti eri kieltä jne. On myös nähty, että kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjät harvoin samaistuvat perinteisiin elinkeinoelämän piireihin tai lähestyvät niitä. Siitä huolimatta yrittäjäyhdistysten puolelta on kiinnostusta ja halua sitoutua Selling-hankkeen edistämään kehitykseen. ALUEELLISET EROT POHJANMAA Pohjanmaalla haastatteluihin osallistui 11 yrittäjää ja kaksi musiikki- ja mediasektorin edustajaa. Heistä neljä oli valokuvaajaa, yksi kuvataiteilija, yksi teollinen muotoilija, yksi sisustussuunnittelija ja neljä muotoilijaa. Heistä kahdella valokuvaajalla on yhteinen osakeyhtiö, neljä eri alojen yrittäjää tekee yhteistyössä lifestyle-lehteä ja viisi muotoilun ja valokuvauksen yrittäjää muodostaa osuuskunnan. Haastattelujen lisäksi on laadittu sektorikohtaiset raportit yhteistyössä Mediacityn eli vaasalaisen digitaalisen median tutkimus- ja kehityskeskuksen sekä Juthbacka kulttuurikeskuksen uusikaarlepyyläisen elinkeinoyhtiön Kreator Ab:n kanssa. Pohjanmaalla haastatelluille yrittäjille oli tunnusomaista, että he kaikki ovat yrityksen osaomistajia tai toimivat muilla tavoin yhteistyössä toisten yrittäjien kanssa. Toimiminen yhdessä muiden kanssa on koettu myönteisenä mutta joskus myös pirstaleisena eri ihmisten eri tahoille suuntautuvien tehtävien vuoksi. Pohjanmaalla on viime vuosina syntynyt joukko yritysten yhteistyökuvioita, kuten nyt haastatellut yrittäjät kertoivat. Eri alueille yhteisten tarpeiden lisäksi haastatellut yrittäjät toivoivat saavansa apua yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, jolloin he itse voisivat keskittyä luomiseen. Lisäksi Luovien alojen yrittäjät kaipasivat työvälineiden, esim. studion ja rekvisiitan vuokrausmahdollisuuksia. Omien hankkiminen on kallista ja tarpeetonta, koska niitä ei tarvita jatkuvasti. Myös assistenttipalveluille oli tarvetta. MUSIIKKI Musiikkialalla on selkeästi puutetta elävän musiikin esityspaikoista. Alueen muusikkojen markkinointi on myös priorisointialue. Agentteja ei useinkaan käytetä, koska heidän korvauksensa vie suuren osuuden esiintymispalkkiosta. MEDIA Ote mediasektorin alakohtaisesta raportista: Alan uutta toimintaympäristöä kutsutaan yleisesti nimellä content 360, ja se kattaa niin perinteiset kuin uudetkin mediat. Se rakentuu eri alustojen välillä liikkuvalle sisällölle ja aktiiviselle käyttäjälle, joka usein itse ottaa keskeisen roolin siinä, miten hän haluaa kuluttaa ja tuottaa sisältöä tarjolla olevien eri medioiden kautta Yhteenvetona; koska yllämainittu ideoiden kehittely tapahtuu Suomessa suurelta osin pienissä yksiköissä rajallisin resurssein, onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että onnistumme luomaan tilaa kehittämiselle ja uusia kontakteja innovatiivisten toimijoiden välille luomalla kehitysedellytyksiä turvaavia mekanismeja, best practices -menettelyjä ja policysuosituksia. MUOTOILU Suurin osa alan yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä. Myynti ja sen eri piirteet ovat usein kompastuskivenä. Internet-kauppa on helpottanut monien työtä, mutta kalliit maksutavat ja aikaa vievä markkinointi puolestaan vaikeuttavat sitä. Lisäksi tuotanto on aluksi usein pienimuotoista, ja ilman rahoitusta on vaikea kasvaa. Mahdollisuudet suurten toimeksiantojen vastaanottamiseen ovat lähestulkoon olemattomat. Tiettyjä toimeksiantoja varten voitaisiin mahdollisesti muodostaa tilapäisiä verkostoja. Muotoilupalveluja tarjoavien yritysten on usein vaikea saada asiakas vakuuttuneeksi palvelun hyödyllisyydestä. Koska lopputuote on usein ennakoimaton, myytävä palvelu jää abstraktiksi ja ostajan mielestä kalliiksi. Kilpailun yhä kiristyessä markkinoilla myös muotoilun paketointi ja markkinointi tulevat yhä tärkeämmäksi, paikallisesti ja globaalisti. ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaalla haastateltiin kahdeksaa yritystä, yhtä kulttuuriyhdistystä ja yhtä uusyrittäjyyskeskusta. Yritykset toimivat muotoilun, median, kuvataiteen, markkinoinnin sekä palveludesignin aloilla. Lisäksi kahdelta sektorilta saatiin raportit, yksi musiikista ja toinen käsi- ja taideteollisuudesta. Etelä-Pohjanmaalle oli tunnusomaista, että useat yritykset toivoivat Sellingin kautta voivansa osallistua messuille, joissa eri maantieteellisten alueiden osallistujat jakavat messuosaston. Sama koskee kontaktiverkon luomista Merenkurkun yli. Tuotekehitys oli muotoilualalla kaikkein kysytyintä. MUSIIKKI Etelä-Pohjanmaalla on toimittu aktiivisesti musiikin edistämiseksi vuodesta Rytmimusiikkiverkosto tukee musiikkialan ammattimaistumista. Alan ongelmana on, että useimmat muusikot toimivat freelance-pohjalta eikä heillä useinkaan ole toimeksiantoja vuoden ympäri. Lyhyiden toimeksiantojen vuoksi muusikkojen on hankittava elantonsa muissa töissä. Lisäksi toimeksiantojen sisältö ja palkkiot vaihtelevat. Varsinkin klassinen musiikki ja kansanmusiikki kärsivät musiikkiesityksiä välittävän ohjelmatoimiston tai vastaavan puutteesta. Yhteistyö matkailualan kanssa voisi olla yksi tapa tavoittaa uusia markkinoita. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS Käsi- ja taideteollisuudelle on tunnusomasita, että tuloksena on usein ainutkertainen tuote tai pieni tuotesarja. Käsityömäisen tuotannon vuoksi prosessi tuotekehityksestä valmiiksi tuot-

6 teeksi on pitkä. Käsityöläisten keski-ikä nousee ja koulutus vähenee, minkä vuoksi nuorempi käsityöläispolvi supistuu ja heidän taitonsa heikkenee. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyrityksissä kaivataan koulutusta, laajempia verkostoja, markkinointia ja apua tuotekehitykseen. Sisäänostajien mielestä käsityöläisiltä puuttuu tietoa liike-elämäsuhteista ja heidän pitäisi parantaa markkinointimateriaaliensa ja paketointinsa laatua. VÄSTERBOTTEN Västerbottenissa tarveanalyysi käsittelee lähinnä kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia ja muotoilua. Analyysia varten toteutettiin yhteensä 19 haastattelua. Muutaman sektorin kehitystyö on jo vakiintunutta ja toimii hyvin. Ne ovat tietenkin tärkeitä yhteistyökumppaneita tälle hankkeelle. Esimerkkinä voidaan mainita Film i Västerbottenin perinpohjainen työ elokuva-alalla ja läänissä toimivien Umeå Creative ja The Lodge -toimialajärjestöjen työ mediaalalla. Myös muut hankkeet, esim. Dino Lab, ovat suuntautuneet nimenomaan audiovisuaaliselle alalle. KUVATAIDE Kuusi kuvataiteilijaa osallistui pitkään haastatteluun (ja lisäksi kuusi esitti mielipiteitä ja näkökantoja eri kokouksissa). Västerbottenin taiteilijat -yhdistykseltä saatiin policy-asiakirja, joka kuvaa alan tarpeita ja tulevaisuuden visioita. On selvää, että alueella on merkittävä asema taidemaailmassa, niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Bildmuseet ja Skulpturparken Uumajassa sekä Museum Anna Nordlander Skellefteåssa edistävät osaltaan taidenäyttämön elävyyttä. Mutta näiden laitosten läheisyys ei ole pelkästään myönteistä. Suuret taidemuseot esittelevät usein kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden teoksia ja avaavat harvoin ovensa paikallisille taiteilijoille. Paikalliset taiteilijat joutuvat ensin hakeutumaan muualle hankkimaan nimeä ennen kuin saavat tunnustusta paikallisesti. Kunnallisen taidehallin puuttuminen ei ole tässä avuksi. Joukko paikallisia taidegallerioita esittelee myös paikallista taidetta, mutta paikallisten taiteilijoiden tarkoituksena on saada enemmän vaikutusvaltaa paikallisella taidenäyttämöllä. Sen lisäksi taiteilijat toivovat toimeksiantojen, sekä näyttelyiden että suunnittelutehtävien, välitystä. Lisäksi he toivovat saavansa tukea toiminnan laajentamiseen kansalliseksi ja kansainväliseksi sekä enemmän neuvontapalveluja. Yksittäisillä taiteilijoilla on yleensä tarvetta markkinointi- ja myyntiavulle. MUSIIKKI Uumajan musiikkinäyttämö on pitkään ollut vahva ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettu. Elannosta taistelee useiden muusikkojen joukko, mutta monet myös onnistuvat. Elävän musiikin näyttämöistä on kova pula, samoin järjestäjistä. Alakohtainen, yhteenkokoava järjestö puuttuu kokonaan. Vähemmän tunnettujen muusikoiden varausyhtiö puuttuu myös. Jotta musiikilla voisi elää, asiakkaita on löydyttävä myös muilta paikkakunnilta. Siihen Uumaja sijaitsee maantieteellisesti liian kaukana. Koska soittohaluisia muusikkoja on paljon, palkkiot ovat alhaisia. Jos pyytää parempaa palkkiota, vastauksena on usein, että tarjolla on muita, jotka suostuvat soittamaan tarjotulla summalla. Silloin joko menettää työtilaisuuden tai joutuu hyväksymään tarjotun palkkion. KIRJALLISUUS Västerbottenissa on monia kirjailijoita. Useimmat eivät elä kirjoittamisella vaan käyvät muissa töissä. Neljä kirjailijaa vastasi kyselylomakkeeseen seuraavin tuloksin: Kaikkien pitäisi pystyä kasvattamaan liiketuottoaan, jotta voisivat vapauttaa aikaa kirjoittamiselle. Myynnin lisäämiseen tarvitaan parempaa markkinointia ja laajempia verkostoja. Markkinoiden laajentamiseen ulkomaille on suurta kiinnostusta, mutta tieto siitä, miten se tehdään, on lähes olematonta. MUOTOILU Haastatteluihin osallistui viisi eri aloilla toimivaa muotoilijaa korujen valmistuksesta ja muodista huonekalu- ja tekstiilimuotoiluun. Näillä yrityksillä on omat yksilölliset kehitystarpeensa, mutta myös yhteisiä tarpeita, jotka koskevat tuotteita valmistavien luovien yritysten ryhmää. Muotoilijat kaipaavat usein kontakteja valmistajiin, jälleenmyyjiin sekä näytteilleasettajiin. Osallistuminen messuille ja kansainvälistyminen ovat myös tärkeitä. Muutamat haastatelluista olivat jo alkaneet hakeutua ulkomaille mutta sanovat, että se olisi ollut paljon helpompaa, jos he olisivat saaneet apua kontaktien hakemisessa ja kuulleet toisten kokemuksista. JOHTOPÄÄTÖKSET Tarveanalyysin tarkoituksena on, kuten yllä on mainittu, selvittää, mitä tarpeita kulttuuri- ja luovien alojen eri sektoreilla on. Joillain sektoreilla on täysin ainutkertaisia tarpeita, kun taas toiset sektorit kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa. Markkinointi on sektorista riippumatta kiistatta kaikkein kysytyin palvelu. Ongelmana ei ole markkinointifirmojen löytäminen vaan kustannukset, henkilökohtaisen sitoutumisen puute ja myös epätietoisuus kulttuuri- ja luovien alojen erityisehdoista. Lisäksi kysyntää on välitystoiminnasta, joka tarjoaa toimeksiantojen välitystä, vuokraa henkilöstöä erilaisiin hallintotehtäviin ja vuokraa myös työvälineitä. Siinä on kyse oikean henkilön löytämisestä sellaisen jonka kanssa asiat sujuvat ja joka on valmis panostamaan alaan. Edelleen kysytään Merenkurkun ylittäviä verkostoja ja kontakteja. Sektorista riippumatta yrittäjät näkevät mahdollisuuksia yhteistyöhön ja markkinoiden laajentamiseen. Jotta markkinoita voisi laajentaa ulkomaille, myös kauemmas kuin Merenkurkun yli, yrittäjät haluavat oppia kansainvälisestä kaupasta, laeista, säännöistä ja kontakteista jne. SUDENKUOPAT JA VAIKEUDET Tarpeiden tunnistaminen ei ole hankkeen vaikein tehtävä. Haasteena on niiden tyydyttäminen. Ei ole mahdotonta kehittää liikeideoita, jotka voivat auttaa kulttuuri- ja luovan alan yrityksiä niiden toiminnassa. Sitä vastoin haas-

7 teeksi nousee sellaisten henkilöiden löytäminen, jotka haluavat hoitaa tällaisia yrityksiä ottaen huomioon, että kulttuuri- ja luova ala edelleen kamppailee kasvunsa puolesta. Lisäksi näiden henkilöiden pitää ymmärtää kulttuuriyritysten yleisintä käyttövoimaa; nimittäin luomisen iloa ja halua elää oman lahjakkuutensa varassa. Luovan alan yrittäjä perustaa harvoin yrityksen pelkästään rahan vuoksi. Kulttuuri- ja luovat alat ovat kuitenkin osoittaneet kasvupotentiaalia, ja sillä voidaan houkutella muiden alojen yrittäjiä. Yhdessä näiden yrittäjien kanssa on mahdollista luoda alalle tervettä kasvua. Vaikka raha ei ole tärkein yrittäjää ohjaava tekijä, se ei kuitenkaan estä yritystä olemasta kannattava. Mutta ylöspäin suuntautuvan spiraalin on alettava jostain, yrityksen on päästävä alkuun. Sellingin kehitettäväkseen aikomien liikeideoiden tiimoilta on esitetty kysymyksiä. Useat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa prosessin pysähtymisestä liikeideoiden kehittämisen jälkeen; he pelkäävät, ettei yrityksiä tosiasiassa synny. Syinä siihen voi olla yrityksen perustamiseen halukkaiden yrittäjien puute, heille tarjottu riittämätön tuki tai tärkeimpänä ettei toimintaa ole mahdollisuus toteuttaa ensin kokeiluna. Tarveanalyysin laatimisprosessin aikana on sen vuoksi herätelty ajatuksia toimenpiteistä, joilla kiinnostuneita yrittäjiä ja hankkeessa kehitettyjä liikeideoita saatettaisiin yhteen. Lisäksi on kyseenalaistettu ajatus useista samankaltaisista, samoilla alueilla toimivista yrityksistä. On epävarmaa, onko sille riittävää pohjaa. Vaikka tiedämme, että kulttuuri- ja luovalta alalta puuttuu tiettyjä palveluja, se ei tarkoita, että kaikki olisivat halukkaita maksamaan niistä. KULTTUURI- JA LUOVA ALA TULEVAISUUDESSA Yrittäjyydessä on keskeistä nähdä tarpeet, markkinapotentiaali ja mahdollisuudet ennen kuin joku muu tekee sen. Usein on kyse näppituntumasta, joskus hyvästä onnesta. Mitä muutoksia, mahdollisuuksia ja tarpeita voimme havaita yhteiskunnassamme ja kulttuurielämässämme jo nyt? Miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa? Jotta alan alueellinen kehittäminen onnistuisi, meidän on ymmärrettä muualla yhteiskunnassa, maailmassa ja kulttuurielämässä tapahtuvaa kehitystä. Tähän alle on koottu erilaisia tulevaisuus-skenaarioita. KULTTUURIRUOTSI 2040 JA KULTTUURISUOMI 2035 Vuonna 2004 ilmestyneessä Massive Change -kirjassaan Bruce Mau kuvaa muutoksia, joita hän katsoo tapahtuvan yhteiskunnassamme tulevaisuudessa. Riippumatta niiden toteutumisasteesta nämä muutokset antavat ajattelemisen aihetta niin kulttuurialan kuin muidenkin alojen kehitykselle. aasuminen Rakennamme asuntoja kaupunkeihin koko maailman väestölle. aliikenne Mahdollistamme kestävän kehityksen mukaisen liikkuvuuden. aenergia Energia tulee koko maailman saataville. atiedonvälitys Rakennamme globaalin tietoisuuden. akuvat Tuomme näkyväksi sen, mikä tähän saakka on ollut näkymätöntä. amarkkinat Sovitamme tarjonnan ja kysynnän yhteen. ateollisuus Poistamme raakaaineiden tarpeen ja lopetamme kaiken tuhlauksen. aelämä ja geenit Designaamme evoluution. ahyvinvointi ja politiikka Kitkemme köyhyyden maailmasta. Tobias Nielsén ja Sven Nilsson julkaisivat v teoksen Framtiden är nu kultursverige 2040 (su. Tulevaisuus on nyt kulttuuriruotsi 2040). He pyysivät 30 henkilöä tutkijaa, toimittajaa ja riippumatonta asiantuntijaa kirjoittamaan teokseensa artikkelin nykyhetkestä ja tulevaisuudennäkymistä. Kirjailija ja toimittaja Anders Rydell kirjoitti tulevaisuuden kulttuurimarkkinoista ja kumosi väitteet, että supertähtien aika olisi ohi. Hänen mielestään meillä on 15 viime vuoden aikana ollut kolme erilaista kulttuuripiiriä eli mastodonttikulttuuri, keskiluokan kulttuuri ja amatöörikulttuuri, ja niistä kuolee keskiluokan kulttuuri, ei mastodonttikulttuuri. Globaali mastodonttikulttuuri on panostanut kanavien monipuolisuuteen ja sen vuoksi omistaa tai hallitsee esitys- ja jakelupinnat. Samalla Rydell kuitenkin katsoo, että paikallisuus saa yhä suuremman merkityksen. Fyysinen läsnäolo paikalla saa yhä enemmän painoa. Rydellin mielestä paikallista valmistusta, esim. ruoan mutta myös kulttuurin, tarvitaan taloudellisista ja ympäristösyistä. Toisin sanoen kulttuuri ja informaatio muuttuvat yhä globaaleimmiksi, kun taas kohtaamiset ja elämykset ovat paikallisia. Amatöörikulttuurin tulva hukuttaa keskiluokan kulttuurin ja mastodonttikulttuurin talousmuskelit polkevat keskiluokan kulttuurin maahan. Suomessa on hiljattain julkaistu laaja kulttuuriselonteko, joka käsittelee kulttuurin tulevaisuutta aina vuoteen 2035 saakka. Selonteon mukaan Suomen panostus luovuuteen, taiteen ja kulttuurin osaamiseen pitkällä tähtäyksellä on osoittautunut menestyksekkääksi v Suomen kulttuuriselonteon :n toimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson kirjoittaa, että haasteena on kyetä käsittelemään luovan vapauden ja kulttuurin sosiaalisten ja taloudellisten sovellusten jännitekenttää. Selonteko tavoittelee tulevaisuutta, jossa taiteellinen luovuus kuuluu kansalaistaitoon samalla, kun se on ammatillisen toiminnan edellytys luovilla aloilla. Sen vuoksi taideaineisiin on panostettava peruskoulusta korkeakoulutukseen samoin kuin taide- ja kulttuurialojen ammattilaisuutta on uudistettava ja siihen on panostettava. Selonteko tavoittelee myös joustavampia rahoitusjärjestelmiä, jotka pystyvät toimimaan joustavasti ja tunnistamaan uusia, dynaamisia kehitysalueita. Jakobsson varoittaa myös luovaan alaan kohdistuvista suurista ja ajoittain ylimitoitetuista odotuksista Suomessa. Toimintaa pakotetaan perinteisten kasvuyritysten yleisiin malleihin ja odotuksiin, josta voi aiheutua kielteisiä seurauksia. Kulttuurin pienimuotoiset verkostot, joissa työ tapahtuu usein kollektiivisissa informaatioverkostoissa, luovat uudentyyppistä innovaatiota,

8 tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Kysymys kuuluu, miten perinteisten jäykkien toimintojen hallintokulttuurit pystyvät kohtaamaan verkostotalouden uudet ja avoimet työmuodot. YKSITTÄISTEN SEKTOREIDEN NÄKYMÄT MUSIIKKI Owe Ronström tiivistää 1900-luvun musiikin historian seuraavasti: Valtavan paljon enemmän valtavan monelle enemmän. Enemmän kaikentyylistä, eri genren musiikkia, enemmän medioita jotka levittävät musiikkia, enemmän muusikkoja. Ronström uskoo suuntauksen jatkuvan, mutta ei yhtä räjähdysmäisesti. Samaan aikaan musiikkiteollisuus joutuu kohtaamaan tekijänoikeuksiin liittyviä mittavia kiistoja. Yhdellä puolella ovat kansalliset tekijänoikeusjärjestöt ja isot monikansalliset mediayhtiöt. Toisella puolella on tiedostonjakajien sukupolvi, jonka visiona on globaali creative common. Siinä välissä ovat musiikintekijät, jotka tarvitsevat luovuudelleen vapaata toimintatilaa sekä korvauksen työnsä tuloksista. Ronström korostaa myös, että musiikkia on nykyään helpompi luoda ja tuoda ihmisten saataville. Tuotannon ja kulutuksen ehdot eivät koskaan ole olleet paremmat. Ongelmana on jakelu laajassa merkityksessä. Kun YouTuben, Myspacen ja Facebookin kaltaiset kanavat mahdollistavat yhä mittavamman aineiston näkyvyyden, artistit joutuvat huutamaan yhä kovemmin ja käyttämään yhä voimakkaampia ilmaisuvälineitä. ELOKUVA Hynek Pallas on Svenska Dagbladet -sanomalehden elokuvakriitikko sekä elokuvataiteen tohtorikoulutettava, ja hän kirjoittaa elokuvan tulevaisuudesta. Hän kuvaa huomispäivän lahjakkuuksia, joilla on HD-kamera taskussaan jo nuorella iällä. He aloittavat filmillä, ei kynällä. Ja heitä tulee yhä enemmän. Pallaksen mielesta elokuvateattereista tulee suurten hittielokuvien areena. Merkittävin kehitys tapahtuu yhä lyhyemmässä formaatissa ja pienemmillä näyttöruuduilla. Hänen mukaansa lyhytfilmin asema nousee lähivuosina. Lisäksi hän uskoo, että fiktion ja dokumentäärin sekoituksia nähdään yhä enemmän. KIRJALLISUUS Tutkija ja kirjallisuustieteen opettaja Ann Steiner katsoo, että kirjalla on haasteita, mutta se ei ole uhattuna. Vaikka tietyntyyppiset kirjat, esim. hakuteokset ja matkaoppaat, kuihtuvat pois, kirjojen julkaisutoiminta kasvaa siinä määrin, että nykyään puhutaan voimakkaasta ylijulkaisemisesta. Kustantamorakenteissa näkyy siirtymä pienistä kustantamoista suuriin ylikansallisiin mediakonserneihin. Koska suurilla kustantamoilla on taipumus kiinnostua vain todella kannattavasta kustannustoiminnasta, ne jättävät tilaa pienemmille toimijoille, jotka panostavat viime vuosina yhä laajemmiksi kasvaneihin sivumarkkinoihin. Steiner toteaa, että kehitys kulkee suurilla kustantamoilla kohti keskittymistä ja pienillä yhä kasvavaan monimuotoisuuteen. Lisäksi omakustanne-julkaiseminen kasvaa nopeasti. Steiner mainitsee myös Chris Andersonin teorian pitkästä hännästä, the long tail, jossa verkkokauppa mahdollistaa muutaman yksittäisen kappaleen myynnin suuresta valikoimasta tuotteita. Tämäntyyppinen myynti voi jopa kasvattaa voittoja, koska populääriteosten hintapaine on usein kovempi. Myös kirjoitusprosessi on muuttunut, esimerkiksi fan fictionin kautta, jossa lukijat kutsutaan mukaan teoksen kirjoittajiksi. Print-on-demand on myös muuttanut julkaisutoiminnan ja jälleenmyynnin edellytyksiä. Lisäksi Steiner uskoo, että e-kirja saavuttaa laajat markkinat, koska elektroniset lukulaitteet ovat kehittyneet ja niiden käyttöliittymä, nopeus ja ulkoasu ovat parantuneet. KUVATAIDE Taiteentuntija ja -kriitikko Bo Nilsson kirjoittaa kuvataiteen tulevaisuudesta. Hänestä funktionaalista yhteiskuntahyötyä korostava 1990-luvun taidenäkemys on yhtäältä lisännyt yhteiskunnan kiinnostusta taidetta kohtaan mutta toisaalta samalla vienyt taiteelta sen luovuutta ja kyseenalaistavaa roolia. Taiteeseen liitetään kaikenlaisia sen ulkopuolisia käsityksiä markkinajärjestelmästä työympäristön piirteisiin, jotta taiteesta saataisiin parempi hyöty yhteiskunnan palveluksessa, Nilsson kirjoittaa. Hän ennustaa, että Tukholmassa on v kaksi kertaa nykyistä enemmän taidelaitoksia, vaikka kaikki eivät omistaudukaan pelkästään taiteelliseen toimintaan. Taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja taidekäsityön rajat hämärtyvät taiteilijoiden kiinnostuessa eri taidemuotojen rajapinnoista. Laajempi kulttuurielämä asettaa samalla uusia vaatimuksia laitosten rahoitukselle ja kehittämiselle nykytilanteessa laitoksissa sovelletaan sekataloutta, jossa on osin valtion rahoitusta yhdistettynä kaupoista, ravintoloista ja kokoustoiminnasta saatuihin kaupallisiin tuloihin. Ruotsissa asiakaspohja kasvaa jatkuvasti uusien ryhmien kiinnostuessa taiteesta. Näiden ryhmien asenne taiteeseen on usein rennompi; heille taide on lähinnä osa feelgood-kulttuuria. Taiteesta tulee eräänlaista terveysravintoa, joka tuottaa hyvinvointia. Lopuksi Nilsson nostaa esiin, kuinka joukkotiedotusvälineet ovat menettäneet taide-elämän tiedonlevityksen tehtävän ja taiteilijat ovat itse luoneet sosiaaliseen mediaan omat kanavansa, joita he pystyvät itse valvomaan ja joiden kautta he voivat antautua vuoropuheluun kohderyhmänsä kanssa. Medioiden tulee sen sijaan panostaa taidekritiikkiin, jossa lehdistö riippumattomana toimijana tutkii ja paljastaa taidelaitosten toimintaa. TEATTERI Filosofian tohtori, kirjailija ja dramaturgi Per Arne Tjäder kirjoittaa teatterin tulevaisuudesta. Hänestä ainut varma muutos, jonka voimme ennustaa, on että teattereihin tulee enemmän naisjohtajia, -ohjaajia, -dramaturgeja, valosuunnittelijoita ym. Tämän muutoksen lisäksi Tjäder mainitsee myös kehityssuunnan kohti suurelle yleisölle suunnattua, spektaakkelipotentiaalia omaavaa teatteria sekä kohti avoimempaa rajatylittävää kokeellista teatteria, kärkenä vapaat ryhmät. Tämä polarisointi ei kuitenkaan sulje pois vuorovaikutusta ja keskinäistä vaihtoa. Vanhat vastakkainasettelut ovat erotuksena aiempaan käyneet turhiksi, ohjaajat ja näyttelijät liikkuvat ääripäästä toiseen.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta

Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten. Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Yrityksesi verkossa: Miksi ja miten Mikael Alatalo, palvelutuotantojohtaja, Fonecta Asunnonvälitys Autokauppa Matka-ala Vaatekauppa Mitä verkossa ympärillämme Logistiset palvelut Pankki- ja vakuuttaminen

Lisätiedot

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles

Project hubila. Creative House of Finland Los Angeles Project hubila Creative House of Finland Los Angeles hubila eli Creative House of Finland- palvelee luovien alojen yrittäjiä ja toimijoita Los Angelesissa, joka on musiikkiteollisuuden ja elokuva- ja televisiotuotannon

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA

SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA SELKEÄSTI HELPOMPAA MARKKINOINTIA Markkinatehdas on ryhmä nuoria markkinoijia, joiden tavoitteena on parantaa Keski-Suomen yritysten markkinoinnin suunnitelmallisuutta ja auttaa käytännön toteutuksessa.

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi.

OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. OpenIDEO on avoin innovaatioalusta, jonka globaaliin, netissä toimivaan yhteisöön voit liittyä ratkaisemaan suuria ongelmia yhteisen hyvän vuoksi. Olit sitten kuka tahansa, sinulla on aina uniikki ja arvokas

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ

JOHTAMINEN JA YHTEISTYÖ Kohtalonkysymys: toteutuuko kansalaisdemokratia suurkunnissa? Keski Suomessa on 23 kuntaa. Kuntayhteistyötä tehdään erityisesti soten, ammatillisen koulutuksen ja elinkeinojen edistämisen asioissa. Maakunnallisesti

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.

Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03. Kuluttajien ostoskorit 2020 Päivi Timonen, tutkimusjohtaja Kuluttajatutkimuskeskus Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka 18.03.2011 Esityksessä Tuottaako yrityksissä käytetty kuluttajatieto riittävän ymmärryksen

Lisätiedot

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä

Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Vientiagentin kanssa maailmalle!

Vientiagentin kanssa maailmalle! Vientiagentin kanssa maailmalle! Vienti ei ole pelkästään sanana mutta myös konkreettisina toimina ollut yhtä ajankohtainen ja tärkeä kuin nyt. On erittäin hieno asia, että vientiä on alettu vahvasti tukea

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin

15.9.2015. Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin 15.9.2015 Kuinka elää kuvataiteella Neuvontaa ja apua ammatillisiin pulmiin Kuinka elää kuvataiteella Hankkeen aikana Tarjotaan neuvontapalveluita taiteilijoille Järjestetään täydennyskoulutusta Kehitetään

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011

Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011 Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011 Miksi digitaalinen suora? 1. Kustannustekijät 2. Kuluttajakäyttäytyminen 3. Nopeus 4. Kohdennettavuus (Lähde: Digibarometri-tutkimus 2009) Tärkein verkkokauppaan

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina

Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Elintarvikealan mikroyritysten valmentaminen päivittäistavarakaupan yhteistyökumppaneina Hankkeen tausta Kaupalla on valmiudet toimia kaiken kokoisten tavarantoimittajien kanssa Mikroyritysten pienemmät

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)?

Järjestätkö itse performanssiesi taltioinnin (videokuvauksen, dokumentoinnin valokuvaamalla tms)? vastaajia vastaamattomia? 4% Kysely - Toukokuu 214 - Performanssitaidetta tekeviltä kysyttiin hdän käytännöistään ja näkemyksistään dokumentaatiosta, tekijänoikeuksista ja arkistoinnista, jakaminen jaetun

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015

Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy. Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Onnistu sisällöissä ja somessa Differo Oy Riikka Seppälä @seppalar1 Riikka.Seppala@Differo.fi 11.3.2015 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan kohderyhmää kiinnostavaa puhetta verkkoon sisältöstrategian

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen

Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä. 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Asiakastuntemus markkinoinnin ja myynnin ytimenä 14.11.2013 Katri Tanni & Kati Keronen Markkinoinnin vallankumouksellinen strategia on lähempänä kuin arvaatkaan. Tarvitset kahdenlaista sisältöä: Informaatioikkuna:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia

Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana. Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Taideyliopiston haasteet tulevaisuuden menestyjien kouluttajana Erik T. Tawaststjerna, Sibelius-Akatemia Akseli Gallen-Kallela: Symposium (1894) Taidekorkeakoulujen historia, lyhyt oppimäärä Sibelius-Akatemia

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot