MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA?"

Transkriptio

1 MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURI- YRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI SELLINGKVARKEN.COM

2 SISÄLLYSLUETTELO SELLINGKVARKEN.COM SELLING POHJANMAA LINDA BLOMQVIST, PROJEKTINJOHTAJA, MERENKURKUN NEUVOSTO / JUTHBACKA KULTTUURIKESKUS JUTHASVÄGEN 34 A UUSIKARLEBY PUH (0) SELLING VÄSTERBOTTEN RIIKKA ENGMAN, PROJEKTINJOHTAJA, REGION VÄSTERBOTTEN PARKGATAN UMEÅ PUH. +46 (0) SELLING ETELÄ-POHJANMAA TUULIINA TUOMINEN, PROJEKTIKOORDINAATTORI, MERENKURKUN NEUVOSTO / ETELÄPOHJANMAAN LIITO KAMPUSRANTA 9 C SEINÄJOKI PUH (0) MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURIYRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI TEKSTI RIIKKA ENGMAN, LINDA BLOMQVIST JA TUULIINA TUOMINEN LAYOUT ANNA WALLENDAHL Selling alueellista kasvua kulttuurin kautta... 5 Kulttuuriala ja luovatalous - varteenotettavia kasvutekijöitä... 5 Paikallinen ankkurointi... 6 Yritykset ja järjestöt lukuina... 6 Alueille yhteiset toimenpidevaatimukset... 7 Alueelliset erot... 8 Pohjanmaa... 8 Etelä-Pohjanmaa... 9 Västerbotten Johtopäätökset Sudenkuopat ja vaikeudet Kulttuuri- ja luova ala tulevaisuudessa Kulttuuriruotsi 2040 ja Kulttuurisuomi Yksittäisten sektoreiden näkymät Liitteet Mediasektorin tarveanalyysi, Pohjanmaa Muotoilusektorin tarveanalyysi, Pohjanmaa Musiikkisektorin tarveanalyysi, Etelä-Pohjanmaa Käsi- ja taideteollisuussektorin tarveanalyysi, Etelä-Pohjanmaa Kuvataidesektorin tarveanalyysi, Västerbotten Musiikkisektorin tarveanalyysi, Västerbotten... 22

3 MITEN MERENKURKUN ALUEEN KULTTUURIYRITYKSET VOIVAT KASVAA? TARVEANALYYSI SELLING ALUEELLISTA KASVUA KULTTUURIN KAUTTA Selling alueellista kasvua kulttuurin kautta -hankkeen tarkoituksena on kehittää Merenkurkun luovien alojen kulttuuriyrittäjyyden ja luovienalojen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa täydennetään alan arvoketjua kehittämällä alaa lähellä olevia liikeideoita. Hanke sisältää myös toimenpiteitä, joilla tähdätään osaamisen kohentamiseen ja näkyvyyden lisäämiseen. Tarveanalyysin tavoitteena on selvittää luovienalojen tarpeita lähinnä liittyen alaa lähellä toimivien yritysten ja välikäsien suhteen. Tulokset antavat myös osviittaa muista toimenpiteistä, joita hankkeessa tulisi toteuttaa. Tarveanalyysissä noudatetaan luovien alojen laajaa määritelmää, koska yhdenmukainen määritelmä puuttuu niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on ollut sisällyttää tarveanalyysiin laaja edustus alan eri sektoreilta. Tutkimuksen osallistujat on tavoitettu jo olemassa olevien verkostoiden kautta tai henkilökohtaisesti pyydetty osallistumaan tutkimukseen. Tämän lisäksi alan järjestöiltä tilattiin sektorikohtaiset selvitykset analyysin edelleen laajentamiseksi. KULTTUURI- JA LUOVA ALA VARTEENOTETTAVA KASVUTEKIJÄ Luovatalous tuottaa nykyään 4,5% Ruotsin bruttokansantuotteesta, mikä on suurempi kuin auto- ja elintarviketeollisuuden osuus. 1 Suomessa luovantalouden osuus bruttokansantuotteesta oli 3,2 % vuonna Luvun uskotaan kasvaneen, ja Suomen Tilastokeskuksen uuden raportin arvioidaan valmistuvan toukokuun 2012 lopulla. Luvut puhuvat selkeää kieltään. Kulttuuri- ja luovat alat ovat vakavasti otettava elinkeino. Jos lisäksi tutkii EU-komission kilpailuraporttia vuodelta 2010 tai EU:n strategiatyötä vuodelle 2020, ymmärtää kulttuurin ja luovien alojen suuren merkityksen EU:n tulevalle kehitykselle. Luovista aloista on viime vuosina kirjoitettu lukuisia raportteja niin paikallisella, kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Alan kasvupotentiaali käy ilmi eri raporteista, mutta kannattavuuteen ja kulttuurin mittaamattomiin arvoihin liittyvät ongelmat osoittavat myös, että alalla tarvitaan sitä piristäviä panostuksia ja erilaisten arvojen mittausta. Luovien alojen arvoketju erityisesti tarvitsee täydentämistä. Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi v raportin Kulttuurivienti näkyy, uudistaa ja vaikuttaa. Siitä ilmenee, että ammattimaisten välikäsien, esim. agenttien ja managerien, pieni ja kehittymätön määrä vaikeuttaa kulttuurivientiä. Ruotsin kulttuuri- ja elinkeinoministeriön v julkaisema Handlingsplan för kulturella och kreativa näringar (su. Kulttuuri- ja luovien alojen toimintasuunnitelma) nostaa esiin myös elinkeinon meklaritoiminnan. Se sisältyy Välikädet/verkostot/mallit toimenpidealueeseen, jonka Tillväxtverket (su. Talous- ja aluekehitys-virasto) on saanut työstettäväkseen. Välikäsien, välittäjien, myynti- ja markkinointikanavien tarve on havaittu myös alueellisella tasolla. Useissa hankkeissa sekä Suomessa että Ruotsissa pyritään

4 vakiinnuttamaan erilaisia meklaritoimintoja tai toimimaan omilla alueilla välittäjinä. Esimerkkeinä voidaan mainita Västernorrlannin Cynergy ja Agentti Akatemia Seinäjoella. 1 Tieto saatu Lena Adelshon Liljerothilta, Västsvenska handelskammaren klt_2007_01_ _kat_001.html ( ) PAIKALLINEN ANKKUROINTI Puuttuvista toiminnoista käytetään edelleen erilaisia nimityksiä: välikäsistä välittäjiin ja agentteihin, mutta käsitteen sisältö on suurin piirtein sama. Kulttuuri ja luovat alat tarvitsevat ulkopuolista osaamista; osaamista jota kulttuuriyrittäjät eivät halua tai pysty itse hallitsemaan. Tämä tarveanalyysi on laadittu selvittämään Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Västerbottenin luovien alojen tarpeita. Kulttuuriyrittäjiä haastattelemalla ja tutkimalla toimialajärjestöjen raportteja on kerätty tietoa siitä, mitä yksittäiset yritykset ja alan eri sektorit vaativat säilyäkseen ja kasvaakseen. Tavoitteena ei ole selvittää, miten yksittäiset yritykset voivat kehittyä omien tarpeidensa pohjalta, vaan tarkoituksena on selvittää koko alan kehittymistä alan yhteisten tarpeiden pohjalta. Analyysia varten haastateltiin yhteensä 40 kulttuuriyrittäjää ja neljä yrittäjyyden asiantuntijaa ja kuudelta sektorilta tilattiin lausunnot. Useimmat haastattelut toteutettiin kasvokkain, mutta muutamat yrittäjät vastasivat kirjallisesti kyselylomakkeeseen. Haastattelujen lähtökohtana oli selvittää yritysten toiminnan pohjalta, millaista osaamista niissä kaivataan ja miten nämä tarpeet voisi tyydyttää; mitä palveluja yrittäjän on ostettava ulkopuolelta ja millaisia uusia yrityksiä mielellään tarvittaisiin. Sektoreiden lausunnot tarjoavat yleiskuvaa eri sektorien kehitystarpeista. Yrittäjäjärjestöille on tarjottu mahdollisuus esittää, miten ne suhtautuvat kulttuuri ja luoviin aloihin sekä Selling-hankkeen suunnittelemaan kehitystyöhön. Tarveanalyysi on tarkoitettu käytettäväksi sellaisten alaa lähellä toimivien yritysten kehittämisessä, jotka eri tavoin edistävät jo olemassa olevia kulttuuriyrityksiä, sekä hankkeen muiden toimenpiteiden suunnittelussa. YRITYKSET JA JÄRJESTÖT LUKUINA Haastateltujen yrittäjien alakohtainen jakauma Valokuvaus... 5 Muotoilu... 8 Muoti... 2 Kuvataide... 8 Musiikki... 6 Kirjallisuus... 4 Media... 2 Muut... 5 Yrittäjien jakauma sukupuolen mukaan Naisia Miehiä Yritysten jakauma yritysmuodon mukaan (yht. 17 yritystä) Osakeyhtiö... 3 Yksittäinen elinkeinonharjoittaja / toiminimi Sektorikohtaiset lausunnot Media, Mediacity, Vaasa Muotoilu, Juthbacka kulttuurikeskus/ Kreator Ab, Uusikaarlepyy Musiikki, Pohjanmaan taidetoimikunta, Seinäjoki Käsi- ja taideteollisuus, Etelä-Pohjanmaa Kuvataide, Konst i Västerbotten, Uumaja Musiikki, Lucky Star Music, Uumaja Muut järjestöt Österbottens Företagarförening, Vaasa Uusyrityskeskus, Seinäjoki Företagarna Västerbotten, Uumaja Almi, Uumaja Yhteenvetona voidaan todeta, että haastatteluihin osallistui huomattavasti enemmän naisia kuin miehiä ja että yksittäinen elinkeinonharjoittaja/ toiminimi oli hallitsevin yritysmuoto. Se ei yllätä. The Entrepreneurial Dimension of the Cultural and Creative Industries (2010) tutkimus, jonka Euroopan komissio tilasi Utrecht School of the Artsilta, toteaa, että 80 % eurooppalaisista luovan talouden yrityksistä on pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja mikroyrityksiä. Niistä 60 % on mikroyrityksiä, joissa on 1 3 työntekijää. Suuria yrityksiä on 1 %. ALUEILLE YHTEISET TOIMENPIDEVAATIMUKSET Tämän hankkeen kolmella maantieteellisellä alueella on ryhdytty erilaisiin toimenpiteisiin luovien alojen kehittämiseksi. Lisäksi koetaan, että tietyillä sektoreilla tarvitaan enemmän tukea kuin toisilla, ja se vaihtelee alueesta toiseen. Tästä huolimatta alueiden luovilla aloilla on selkeitä samankaltaisuuksia. Sektorista ja maantieteellisestä alueesta riippumatta lähestulkoon kaikki haastatellut yritykset haluaisivat tai niiden pitäisi kehittää markkinointia. Markkinoinnilla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla hankitaan uusia asiakkaita ja säilytetään vanhat asiakkaat; esim. lehtimainontaa, tv-mainontaa, verkkosivuja ja markkinointistrategioita. Mutta koska kulttuuri- ja luovat alat usein ovat ideoita tuottavia yrityksiä, tarvitaan muutakin kuin tietyn tuotteen tai palvelun markkinointia. Ei voi nojautua vain yhteen kuvaan tai tuotekuvaukseen, kun tuote on yleensä asiakkaasta riippuvan prosessin tulos. Samalla monien luovien alojen yritysten markkinointi perustuu yrittäjän persoonaan liittyvään tavaramerkkiin. Niissä tapauksissa, joissa tuote tai palvelu on jo valmiina myyntiin, rahanpuute laittaa kapuloita rattaisiin. Markkinointitoimistot hinnoittelevat usein palvelunsa aika kalliiksi ja lisäksi niiltä puuttuu se sitoutuminen ja into, jota kulttuuriyrittäjät usein tuntuvat kaipaavan. Kulttuuriyrittäjät kaipaavat usein apua myyntiin. Yrittäjä joko pitää itseään huonona myyjänä, mikä ei ole mitenkään epätavallinen vaiva kulttuuri- ja luovilla aloilla, tai hän ei tiedä, kuka asiakas on ja miten asiakkaan tavoittaa. Lisäksi ajanpuute on, kuten niin monilla yrittäjillä, merkittävä tekijä, kun välikäsien puute pakottaa kulttuuriyrittäjän hoitamaan koko prosessin itse. Lisäksi useat yritykset toivovat voivansa harjoittaa yhteistyötä sellaisten henkilöiden kanssa, jotka hallitsevat johtamista, hallintoa ja myyntiä. Kulttuuriyrittäjät haluavat kuitenkin varmistua, että kyseinen henkilö on sitoutunut alaan ja ymmärtää kulttuuritoimintaa.

5 Viimeisenä alueille yhteisenä piirteenä voidaan mainita halu kansainvälistymiseen. Halu kansainväliseen toimintaan on suuri, mutta osaaminen ja sitä kautta halu riskinottoon pieni, ellei peräti olematon. Merenkurkun molemmin puolin toivotaan yhteistyötä rajan yli. Selling-hankkeen kautta halutaan ensi sijassa hankkia kontakteja. Yrittäjäjärjestöjen ja vastaavien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta voidaan päätellä, että luovien alojen ja perinteisten alojen kosketuspinta on vähäinen. Siihen voi olla syynä tietämättömyys, erilainen arvoperusta, puutteellinen kommunikaatio jossa puhutaan niin sanotusti eri kieltä jne. On myös nähty, että kulttuuri- ja luovien alojen yrittäjät harvoin samaistuvat perinteisiin elinkeinoelämän piireihin tai lähestyvät niitä. Siitä huolimatta yrittäjäyhdistysten puolelta on kiinnostusta ja halua sitoutua Selling-hankkeen edistämään kehitykseen. ALUEELLISET EROT POHJANMAA Pohjanmaalla haastatteluihin osallistui 11 yrittäjää ja kaksi musiikki- ja mediasektorin edustajaa. Heistä neljä oli valokuvaajaa, yksi kuvataiteilija, yksi teollinen muotoilija, yksi sisustussuunnittelija ja neljä muotoilijaa. Heistä kahdella valokuvaajalla on yhteinen osakeyhtiö, neljä eri alojen yrittäjää tekee yhteistyössä lifestyle-lehteä ja viisi muotoilun ja valokuvauksen yrittäjää muodostaa osuuskunnan. Haastattelujen lisäksi on laadittu sektorikohtaiset raportit yhteistyössä Mediacityn eli vaasalaisen digitaalisen median tutkimus- ja kehityskeskuksen sekä Juthbacka kulttuurikeskuksen uusikaarlepyyläisen elinkeinoyhtiön Kreator Ab:n kanssa. Pohjanmaalla haastatelluille yrittäjille oli tunnusomaista, että he kaikki ovat yrityksen osaomistajia tai toimivat muilla tavoin yhteistyössä toisten yrittäjien kanssa. Toimiminen yhdessä muiden kanssa on koettu myönteisenä mutta joskus myös pirstaleisena eri ihmisten eri tahoille suuntautuvien tehtävien vuoksi. Pohjanmaalla on viime vuosina syntynyt joukko yritysten yhteistyökuvioita, kuten nyt haastatellut yrittäjät kertoivat. Eri alueille yhteisten tarpeiden lisäksi haastatellut yrittäjät toivoivat saavansa apua yrittäjyyteen liittyvissä asioissa, jolloin he itse voisivat keskittyä luomiseen. Lisäksi Luovien alojen yrittäjät kaipasivat työvälineiden, esim. studion ja rekvisiitan vuokrausmahdollisuuksia. Omien hankkiminen on kallista ja tarpeetonta, koska niitä ei tarvita jatkuvasti. Myös assistenttipalveluille oli tarvetta. MUSIIKKI Musiikkialalla on selkeästi puutetta elävän musiikin esityspaikoista. Alueen muusikkojen markkinointi on myös priorisointialue. Agentteja ei useinkaan käytetä, koska heidän korvauksensa vie suuren osuuden esiintymispalkkiosta. MEDIA Ote mediasektorin alakohtaisesta raportista: Alan uutta toimintaympäristöä kutsutaan yleisesti nimellä content 360, ja se kattaa niin perinteiset kuin uudetkin mediat. Se rakentuu eri alustojen välillä liikkuvalle sisällölle ja aktiiviselle käyttäjälle, joka usein itse ottaa keskeisen roolin siinä, miten hän haluaa kuluttaa ja tuottaa sisältöä tarjolla olevien eri medioiden kautta Yhteenvetona; koska yllämainittu ideoiden kehittely tapahtuu Suomessa suurelta osin pienissä yksiköissä rajallisin resurssein, onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että onnistumme luomaan tilaa kehittämiselle ja uusia kontakteja innovatiivisten toimijoiden välille luomalla kehitysedellytyksiä turvaavia mekanismeja, best practices -menettelyjä ja policysuosituksia. MUOTOILU Suurin osa alan yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä. Myynti ja sen eri piirteet ovat usein kompastuskivenä. Internet-kauppa on helpottanut monien työtä, mutta kalliit maksutavat ja aikaa vievä markkinointi puolestaan vaikeuttavat sitä. Lisäksi tuotanto on aluksi usein pienimuotoista, ja ilman rahoitusta on vaikea kasvaa. Mahdollisuudet suurten toimeksiantojen vastaanottamiseen ovat lähestulkoon olemattomat. Tiettyjä toimeksiantoja varten voitaisiin mahdollisesti muodostaa tilapäisiä verkostoja. Muotoilupalveluja tarjoavien yritysten on usein vaikea saada asiakas vakuuttuneeksi palvelun hyödyllisyydestä. Koska lopputuote on usein ennakoimaton, myytävä palvelu jää abstraktiksi ja ostajan mielestä kalliiksi. Kilpailun yhä kiristyessä markkinoilla myös muotoilun paketointi ja markkinointi tulevat yhä tärkeämmäksi, paikallisesti ja globaalisti. ETELÄ-POHJANMAA Etelä-Pohjanmaalla haastateltiin kahdeksaa yritystä, yhtä kulttuuriyhdistystä ja yhtä uusyrittäjyyskeskusta. Yritykset toimivat muotoilun, median, kuvataiteen, markkinoinnin sekä palveludesignin aloilla. Lisäksi kahdelta sektorilta saatiin raportit, yksi musiikista ja toinen käsi- ja taideteollisuudesta. Etelä-Pohjanmaalle oli tunnusomaista, että useat yritykset toivoivat Sellingin kautta voivansa osallistua messuille, joissa eri maantieteellisten alueiden osallistujat jakavat messuosaston. Sama koskee kontaktiverkon luomista Merenkurkun yli. Tuotekehitys oli muotoilualalla kaikkein kysytyintä. MUSIIKKI Etelä-Pohjanmaalla on toimittu aktiivisesti musiikin edistämiseksi vuodesta Rytmimusiikkiverkosto tukee musiikkialan ammattimaistumista. Alan ongelmana on, että useimmat muusikot toimivat freelance-pohjalta eikä heillä useinkaan ole toimeksiantoja vuoden ympäri. Lyhyiden toimeksiantojen vuoksi muusikkojen on hankittava elantonsa muissa töissä. Lisäksi toimeksiantojen sisältö ja palkkiot vaihtelevat. Varsinkin klassinen musiikki ja kansanmusiikki kärsivät musiikkiesityksiä välittävän ohjelmatoimiston tai vastaavan puutteesta. Yhteistyö matkailualan kanssa voisi olla yksi tapa tavoittaa uusia markkinoita. KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUS Käsi- ja taideteollisuudelle on tunnusomasita, että tuloksena on usein ainutkertainen tuote tai pieni tuotesarja. Käsityömäisen tuotannon vuoksi prosessi tuotekehityksestä valmiiksi tuot-

6 teeksi on pitkä. Käsityöläisten keski-ikä nousee ja koulutus vähenee, minkä vuoksi nuorempi käsityöläispolvi supistuu ja heidän taitonsa heikkenee. Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuusyrityksissä kaivataan koulutusta, laajempia verkostoja, markkinointia ja apua tuotekehitykseen. Sisäänostajien mielestä käsityöläisiltä puuttuu tietoa liike-elämäsuhteista ja heidän pitäisi parantaa markkinointimateriaaliensa ja paketointinsa laatua. VÄSTERBOTTEN Västerbottenissa tarveanalyysi käsittelee lähinnä kuvataidetta, kirjallisuutta, musiikkia ja muotoilua. Analyysia varten toteutettiin yhteensä 19 haastattelua. Muutaman sektorin kehitystyö on jo vakiintunutta ja toimii hyvin. Ne ovat tietenkin tärkeitä yhteistyökumppaneita tälle hankkeelle. Esimerkkinä voidaan mainita Film i Västerbottenin perinpohjainen työ elokuva-alalla ja läänissä toimivien Umeå Creative ja The Lodge -toimialajärjestöjen työ mediaalalla. Myös muut hankkeet, esim. Dino Lab, ovat suuntautuneet nimenomaan audiovisuaaliselle alalle. KUVATAIDE Kuusi kuvataiteilijaa osallistui pitkään haastatteluun (ja lisäksi kuusi esitti mielipiteitä ja näkökantoja eri kokouksissa). Västerbottenin taiteilijat -yhdistykseltä saatiin policy-asiakirja, joka kuvaa alan tarpeita ja tulevaisuuden visioita. On selvää, että alueella on merkittävä asema taidemaailmassa, niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti. Bildmuseet ja Skulpturparken Uumajassa sekä Museum Anna Nordlander Skellefteåssa edistävät osaltaan taidenäyttämön elävyyttä. Mutta näiden laitosten läheisyys ei ole pelkästään myönteistä. Suuret taidemuseot esittelevät usein kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettujen taiteilijoiden teoksia ja avaavat harvoin ovensa paikallisille taiteilijoille. Paikalliset taiteilijat joutuvat ensin hakeutumaan muualle hankkimaan nimeä ennen kuin saavat tunnustusta paikallisesti. Kunnallisen taidehallin puuttuminen ei ole tässä avuksi. Joukko paikallisia taidegallerioita esittelee myös paikallista taidetta, mutta paikallisten taiteilijoiden tarkoituksena on saada enemmän vaikutusvaltaa paikallisella taidenäyttämöllä. Sen lisäksi taiteilijat toivovat toimeksiantojen, sekä näyttelyiden että suunnittelutehtävien, välitystä. Lisäksi he toivovat saavansa tukea toiminnan laajentamiseen kansalliseksi ja kansainväliseksi sekä enemmän neuvontapalveluja. Yksittäisillä taiteilijoilla on yleensä tarvetta markkinointi- ja myyntiavulle. MUSIIKKI Uumajan musiikkinäyttämö on pitkään ollut vahva ja sekä kansallisesti että kansainvälisesti tunnustettu. Elannosta taistelee useiden muusikkojen joukko, mutta monet myös onnistuvat. Elävän musiikin näyttämöistä on kova pula, samoin järjestäjistä. Alakohtainen, yhteenkokoava järjestö puuttuu kokonaan. Vähemmän tunnettujen muusikoiden varausyhtiö puuttuu myös. Jotta musiikilla voisi elää, asiakkaita on löydyttävä myös muilta paikkakunnilta. Siihen Uumaja sijaitsee maantieteellisesti liian kaukana. Koska soittohaluisia muusikkoja on paljon, palkkiot ovat alhaisia. Jos pyytää parempaa palkkiota, vastauksena on usein, että tarjolla on muita, jotka suostuvat soittamaan tarjotulla summalla. Silloin joko menettää työtilaisuuden tai joutuu hyväksymään tarjotun palkkion. KIRJALLISUUS Västerbottenissa on monia kirjailijoita. Useimmat eivät elä kirjoittamisella vaan käyvät muissa töissä. Neljä kirjailijaa vastasi kyselylomakkeeseen seuraavin tuloksin: Kaikkien pitäisi pystyä kasvattamaan liiketuottoaan, jotta voisivat vapauttaa aikaa kirjoittamiselle. Myynnin lisäämiseen tarvitaan parempaa markkinointia ja laajempia verkostoja. Markkinoiden laajentamiseen ulkomaille on suurta kiinnostusta, mutta tieto siitä, miten se tehdään, on lähes olematonta. MUOTOILU Haastatteluihin osallistui viisi eri aloilla toimivaa muotoilijaa korujen valmistuksesta ja muodista huonekalu- ja tekstiilimuotoiluun. Näillä yrityksillä on omat yksilölliset kehitystarpeensa, mutta myös yhteisiä tarpeita, jotka koskevat tuotteita valmistavien luovien yritysten ryhmää. Muotoilijat kaipaavat usein kontakteja valmistajiin, jälleenmyyjiin sekä näytteilleasettajiin. Osallistuminen messuille ja kansainvälistyminen ovat myös tärkeitä. Muutamat haastatelluista olivat jo alkaneet hakeutua ulkomaille mutta sanovat, että se olisi ollut paljon helpompaa, jos he olisivat saaneet apua kontaktien hakemisessa ja kuulleet toisten kokemuksista. JOHTOPÄÄTÖKSET Tarveanalyysin tarkoituksena on, kuten yllä on mainittu, selvittää, mitä tarpeita kulttuuri- ja luovien alojen eri sektoreilla on. Joillain sektoreilla on täysin ainutkertaisia tarpeita, kun taas toiset sektorit kulkevat käsi kädessä toistensa kanssa. Markkinointi on sektorista riippumatta kiistatta kaikkein kysytyin palvelu. Ongelmana ei ole markkinointifirmojen löytäminen vaan kustannukset, henkilökohtaisen sitoutumisen puute ja myös epätietoisuus kulttuuri- ja luovien alojen erityisehdoista. Lisäksi kysyntää on välitystoiminnasta, joka tarjoaa toimeksiantojen välitystä, vuokraa henkilöstöä erilaisiin hallintotehtäviin ja vuokraa myös työvälineitä. Siinä on kyse oikean henkilön löytämisestä sellaisen jonka kanssa asiat sujuvat ja joka on valmis panostamaan alaan. Edelleen kysytään Merenkurkun ylittäviä verkostoja ja kontakteja. Sektorista riippumatta yrittäjät näkevät mahdollisuuksia yhteistyöhön ja markkinoiden laajentamiseen. Jotta markkinoita voisi laajentaa ulkomaille, myös kauemmas kuin Merenkurkun yli, yrittäjät haluavat oppia kansainvälisestä kaupasta, laeista, säännöistä ja kontakteista jne. SUDENKUOPAT JA VAIKEUDET Tarpeiden tunnistaminen ei ole hankkeen vaikein tehtävä. Haasteena on niiden tyydyttäminen. Ei ole mahdotonta kehittää liikeideoita, jotka voivat auttaa kulttuuri- ja luovan alan yrityksiä niiden toiminnassa. Sitä vastoin haas-

7 teeksi nousee sellaisten henkilöiden löytäminen, jotka haluavat hoitaa tällaisia yrityksiä ottaen huomioon, että kulttuuri- ja luova ala edelleen kamppailee kasvunsa puolesta. Lisäksi näiden henkilöiden pitää ymmärtää kulttuuriyritysten yleisintä käyttövoimaa; nimittäin luomisen iloa ja halua elää oman lahjakkuutensa varassa. Luovan alan yrittäjä perustaa harvoin yrityksen pelkästään rahan vuoksi. Kulttuuri- ja luovat alat ovat kuitenkin osoittaneet kasvupotentiaalia, ja sillä voidaan houkutella muiden alojen yrittäjiä. Yhdessä näiden yrittäjien kanssa on mahdollista luoda alalle tervettä kasvua. Vaikka raha ei ole tärkein yrittäjää ohjaava tekijä, se ei kuitenkaan estä yritystä olemasta kannattava. Mutta ylöspäin suuntautuvan spiraalin on alettava jostain, yrityksen on päästävä alkuun. Sellingin kehitettäväkseen aikomien liikeideoiden tiimoilta on esitetty kysymyksiä. Useat asiantuntijat ovat esittäneet huolensa prosessin pysähtymisestä liikeideoiden kehittämisen jälkeen; he pelkäävät, ettei yrityksiä tosiasiassa synny. Syinä siihen voi olla yrityksen perustamiseen halukkaiden yrittäjien puute, heille tarjottu riittämätön tuki tai tärkeimpänä ettei toimintaa ole mahdollisuus toteuttaa ensin kokeiluna. Tarveanalyysin laatimisprosessin aikana on sen vuoksi herätelty ajatuksia toimenpiteistä, joilla kiinnostuneita yrittäjiä ja hankkeessa kehitettyjä liikeideoita saatettaisiin yhteen. Lisäksi on kyseenalaistettu ajatus useista samankaltaisista, samoilla alueilla toimivista yrityksistä. On epävarmaa, onko sille riittävää pohjaa. Vaikka tiedämme, että kulttuuri- ja luovalta alalta puuttuu tiettyjä palveluja, se ei tarkoita, että kaikki olisivat halukkaita maksamaan niistä. KULTTUURI- JA LUOVA ALA TULEVAISUUDESSA Yrittäjyydessä on keskeistä nähdä tarpeet, markkinapotentiaali ja mahdollisuudet ennen kuin joku muu tekee sen. Usein on kyse näppituntumasta, joskus hyvästä onnesta. Mitä muutoksia, mahdollisuuksia ja tarpeita voimme havaita yhteiskunnassamme ja kulttuurielämässämme jo nyt? Miten asiat kehittyvät tulevaisuudessa? Jotta alan alueellinen kehittäminen onnistuisi, meidän on ymmärrettä muualla yhteiskunnassa, maailmassa ja kulttuurielämässä tapahtuvaa kehitystä. Tähän alle on koottu erilaisia tulevaisuus-skenaarioita. KULTTUURIRUOTSI 2040 JA KULTTUURISUOMI 2035 Vuonna 2004 ilmestyneessä Massive Change -kirjassaan Bruce Mau kuvaa muutoksia, joita hän katsoo tapahtuvan yhteiskunnassamme tulevaisuudessa. Riippumatta niiden toteutumisasteesta nämä muutokset antavat ajattelemisen aihetta niin kulttuurialan kuin muidenkin alojen kehitykselle. aasuminen Rakennamme asuntoja kaupunkeihin koko maailman väestölle. aliikenne Mahdollistamme kestävän kehityksen mukaisen liikkuvuuden. aenergia Energia tulee koko maailman saataville. atiedonvälitys Rakennamme globaalin tietoisuuden. akuvat Tuomme näkyväksi sen, mikä tähän saakka on ollut näkymätöntä. amarkkinat Sovitamme tarjonnan ja kysynnän yhteen. ateollisuus Poistamme raakaaineiden tarpeen ja lopetamme kaiken tuhlauksen. aelämä ja geenit Designaamme evoluution. ahyvinvointi ja politiikka Kitkemme köyhyyden maailmasta. Tobias Nielsén ja Sven Nilsson julkaisivat v teoksen Framtiden är nu kultursverige 2040 (su. Tulevaisuus on nyt kulttuuriruotsi 2040). He pyysivät 30 henkilöä tutkijaa, toimittajaa ja riippumatonta asiantuntijaa kirjoittamaan teokseensa artikkelin nykyhetkestä ja tulevaisuudennäkymistä. Kirjailija ja toimittaja Anders Rydell kirjoitti tulevaisuuden kulttuurimarkkinoista ja kumosi väitteet, että supertähtien aika olisi ohi. Hänen mielestään meillä on 15 viime vuoden aikana ollut kolme erilaista kulttuuripiiriä eli mastodonttikulttuuri, keskiluokan kulttuuri ja amatöörikulttuuri, ja niistä kuolee keskiluokan kulttuuri, ei mastodonttikulttuuri. Globaali mastodonttikulttuuri on panostanut kanavien monipuolisuuteen ja sen vuoksi omistaa tai hallitsee esitys- ja jakelupinnat. Samalla Rydell kuitenkin katsoo, että paikallisuus saa yhä suuremman merkityksen. Fyysinen läsnäolo paikalla saa yhä enemmän painoa. Rydellin mielestä paikallista valmistusta, esim. ruoan mutta myös kulttuurin, tarvitaan taloudellisista ja ympäristösyistä. Toisin sanoen kulttuuri ja informaatio muuttuvat yhä globaaleimmiksi, kun taas kohtaamiset ja elämykset ovat paikallisia. Amatöörikulttuurin tulva hukuttaa keskiluokan kulttuurin ja mastodonttikulttuurin talousmuskelit polkevat keskiluokan kulttuurin maahan. Suomessa on hiljattain julkaistu laaja kulttuuriselonteko, joka käsittelee kulttuurin tulevaisuutta aina vuoteen 2035 saakka. Selonteon mukaan Suomen panostus luovuuteen, taiteen ja kulttuurin osaamiseen pitkällä tähtäyksellä on osoittautunut menestyksekkääksi v Suomen kulttuuriselonteon :n toimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson kirjoittaa, että haasteena on kyetä käsittelemään luovan vapauden ja kulttuurin sosiaalisten ja taloudellisten sovellusten jännitekenttää. Selonteko tavoittelee tulevaisuutta, jossa taiteellinen luovuus kuuluu kansalaistaitoon samalla, kun se on ammatillisen toiminnan edellytys luovilla aloilla. Sen vuoksi taideaineisiin on panostettava peruskoulusta korkeakoulutukseen samoin kuin taide- ja kulttuurialojen ammattilaisuutta on uudistettava ja siihen on panostettava. Selonteko tavoittelee myös joustavampia rahoitusjärjestelmiä, jotka pystyvät toimimaan joustavasti ja tunnistamaan uusia, dynaamisia kehitysalueita. Jakobsson varoittaa myös luovaan alaan kohdistuvista suurista ja ajoittain ylimitoitetuista odotuksista Suomessa. Toimintaa pakotetaan perinteisten kasvuyritysten yleisiin malleihin ja odotuksiin, josta voi aiheutua kielteisiä seurauksia. Kulttuurin pienimuotoiset verkostot, joissa työ tapahtuu usein kollektiivisissa informaatioverkostoissa, luovat uudentyyppistä innovaatiota,

8 tuotantoa, jakelua ja kulutusta. Kysymys kuuluu, miten perinteisten jäykkien toimintojen hallintokulttuurit pystyvät kohtaamaan verkostotalouden uudet ja avoimet työmuodot. YKSITTÄISTEN SEKTOREIDEN NÄKYMÄT MUSIIKKI Owe Ronström tiivistää 1900-luvun musiikin historian seuraavasti: Valtavan paljon enemmän valtavan monelle enemmän. Enemmän kaikentyylistä, eri genren musiikkia, enemmän medioita jotka levittävät musiikkia, enemmän muusikkoja. Ronström uskoo suuntauksen jatkuvan, mutta ei yhtä räjähdysmäisesti. Samaan aikaan musiikkiteollisuus joutuu kohtaamaan tekijänoikeuksiin liittyviä mittavia kiistoja. Yhdellä puolella ovat kansalliset tekijänoikeusjärjestöt ja isot monikansalliset mediayhtiöt. Toisella puolella on tiedostonjakajien sukupolvi, jonka visiona on globaali creative common. Siinä välissä ovat musiikintekijät, jotka tarvitsevat luovuudelleen vapaata toimintatilaa sekä korvauksen työnsä tuloksista. Ronström korostaa myös, että musiikkia on nykyään helpompi luoda ja tuoda ihmisten saataville. Tuotannon ja kulutuksen ehdot eivät koskaan ole olleet paremmat. Ongelmana on jakelu laajassa merkityksessä. Kun YouTuben, Myspacen ja Facebookin kaltaiset kanavat mahdollistavat yhä mittavamman aineiston näkyvyyden, artistit joutuvat huutamaan yhä kovemmin ja käyttämään yhä voimakkaampia ilmaisuvälineitä. ELOKUVA Hynek Pallas on Svenska Dagbladet -sanomalehden elokuvakriitikko sekä elokuvataiteen tohtorikoulutettava, ja hän kirjoittaa elokuvan tulevaisuudesta. Hän kuvaa huomispäivän lahjakkuuksia, joilla on HD-kamera taskussaan jo nuorella iällä. He aloittavat filmillä, ei kynällä. Ja heitä tulee yhä enemmän. Pallaksen mielesta elokuvateattereista tulee suurten hittielokuvien areena. Merkittävin kehitys tapahtuu yhä lyhyemmässä formaatissa ja pienemmillä näyttöruuduilla. Hänen mukaansa lyhytfilmin asema nousee lähivuosina. Lisäksi hän uskoo, että fiktion ja dokumentäärin sekoituksia nähdään yhä enemmän. KIRJALLISUUS Tutkija ja kirjallisuustieteen opettaja Ann Steiner katsoo, että kirjalla on haasteita, mutta se ei ole uhattuna. Vaikka tietyntyyppiset kirjat, esim. hakuteokset ja matkaoppaat, kuihtuvat pois, kirjojen julkaisutoiminta kasvaa siinä määrin, että nykyään puhutaan voimakkaasta ylijulkaisemisesta. Kustantamorakenteissa näkyy siirtymä pienistä kustantamoista suuriin ylikansallisiin mediakonserneihin. Koska suurilla kustantamoilla on taipumus kiinnostua vain todella kannattavasta kustannustoiminnasta, ne jättävät tilaa pienemmille toimijoille, jotka panostavat viime vuosina yhä laajemmiksi kasvaneihin sivumarkkinoihin. Steiner toteaa, että kehitys kulkee suurilla kustantamoilla kohti keskittymistä ja pienillä yhä kasvavaan monimuotoisuuteen. Lisäksi omakustanne-julkaiseminen kasvaa nopeasti. Steiner mainitsee myös Chris Andersonin teorian pitkästä hännästä, the long tail, jossa verkkokauppa mahdollistaa muutaman yksittäisen kappaleen myynnin suuresta valikoimasta tuotteita. Tämäntyyppinen myynti voi jopa kasvattaa voittoja, koska populääriteosten hintapaine on usein kovempi. Myös kirjoitusprosessi on muuttunut, esimerkiksi fan fictionin kautta, jossa lukijat kutsutaan mukaan teoksen kirjoittajiksi. Print-on-demand on myös muuttanut julkaisutoiminnan ja jälleenmyynnin edellytyksiä. Lisäksi Steiner uskoo, että e-kirja saavuttaa laajat markkinat, koska elektroniset lukulaitteet ovat kehittyneet ja niiden käyttöliittymä, nopeus ja ulkoasu ovat parantuneet. KUVATAIDE Taiteentuntija ja -kriitikko Bo Nilsson kirjoittaa kuvataiteen tulevaisuudesta. Hänestä funktionaalista yhteiskuntahyötyä korostava 1990-luvun taidenäkemys on yhtäältä lisännyt yhteiskunnan kiinnostusta taidetta kohtaan mutta toisaalta samalla vienyt taiteelta sen luovuutta ja kyseenalaistavaa roolia. Taiteeseen liitetään kaikenlaisia sen ulkopuolisia käsityksiä markkinajärjestelmästä työympäristön piirteisiin, jotta taiteesta saataisiin parempi hyöty yhteiskunnan palveluksessa, Nilsson kirjoittaa. Hän ennustaa, että Tukholmassa on v kaksi kertaa nykyistä enemmän taidelaitoksia, vaikka kaikki eivät omistaudukaan pelkästään taiteelliseen toimintaan. Taiteen, muotoilun, arkkitehtuurin ja taidekäsityön rajat hämärtyvät taiteilijoiden kiinnostuessa eri taidemuotojen rajapinnoista. Laajempi kulttuurielämä asettaa samalla uusia vaatimuksia laitosten rahoitukselle ja kehittämiselle nykytilanteessa laitoksissa sovelletaan sekataloutta, jossa on osin valtion rahoitusta yhdistettynä kaupoista, ravintoloista ja kokoustoiminnasta saatuihin kaupallisiin tuloihin. Ruotsissa asiakaspohja kasvaa jatkuvasti uusien ryhmien kiinnostuessa taiteesta. Näiden ryhmien asenne taiteeseen on usein rennompi; heille taide on lähinnä osa feelgood-kulttuuria. Taiteesta tulee eräänlaista terveysravintoa, joka tuottaa hyvinvointia. Lopuksi Nilsson nostaa esiin, kuinka joukkotiedotusvälineet ovat menettäneet taide-elämän tiedonlevityksen tehtävän ja taiteilijat ovat itse luoneet sosiaaliseen mediaan omat kanavansa, joita he pystyvät itse valvomaan ja joiden kautta he voivat antautua vuoropuheluun kohderyhmänsä kanssa. Medioiden tulee sen sijaan panostaa taidekritiikkiin, jossa lehdistö riippumattomana toimijana tutkii ja paljastaa taidelaitosten toimintaa. TEATTERI Filosofian tohtori, kirjailija ja dramaturgi Per Arne Tjäder kirjoittaa teatterin tulevaisuudesta. Hänestä ainut varma muutos, jonka voimme ennustaa, on että teattereihin tulee enemmän naisjohtajia, -ohjaajia, -dramaturgeja, valosuunnittelijoita ym. Tämän muutoksen lisäksi Tjäder mainitsee myös kehityssuunnan kohti suurelle yleisölle suunnattua, spektaakkelipotentiaalia omaavaa teatteria sekä kohti avoimempaa rajatylittävää kokeellista teatteria, kärkenä vapaat ryhmät. Tämä polarisointi ei kuitenkaan sulje pois vuorovaikutusta ja keskinäistä vaihtoa. Vanhat vastakkainasettelut ovat erotuksena aiempaan käyneet turhiksi, ohjaajat ja näyttelijät liikkuvat ääripäästä toiseen.

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä

Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Osaamista, työtä ja yrittäjyyttä Aikuiskoulutus uudistuu Veli-Matti Lamppu 1 Työn eetos muuttuu 2 Ihan mikä tahansa on mahdollista 3 L. Gratton: Shift merkittävät globaalit muutosaallot Teknologiakehitys

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso

KIINTEISTÖNvälitys. -arviointi. Matti Kasso KIINTEISTÖNvälitys ja -arviointi TALENTUM Helsinki 2014 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2159-4 ISBN 978-952-14-2160-0 (sähkökirja) Print Best 2014

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden uimaseura.

Tulevaisuuden uimaseura. Tulevaisuuden uimaseura #urheiluseura @SipiKoo Ennen oli paremmin? Ennen oli helpompaa? Ennen oli ennen. Nyt on nyt. Hyvän seuran ulottuvuudet Resurssien hankintakyky Jatkuvuus, toimintaympäristön lukutaito

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää.

Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Keksijän muistilista auttaa sinua jäsentämään keksintöäsi ja muistuttaa asioista, joita on hyvä selvittää. Oletko tehnyt uuden keksinnön ja mietit, miten tehdä keksinnöstäsi liiketoimintaa? Miten keksintöäsi

Lisätiedot

DigiDemo CreaDemo CreMa

DigiDemo CreaDemo CreMa DigiDemo CreaDemo CreMa Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria tuki on peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

the Power of software

the Power of software the Power of software Wapice teollisuuden ohjelmistokumppani on keskittynyt teollisuusyritysten ohjelmistoratkaisuihin ja tietojärjestelmien integrointiin. Tarjoamme turvallisen ja tehokkaan tavan ulkoistaa

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

MAAILMA, JOSSA JOKAINEN ON MARKKINOIJA

MAAILMA, JOSSA JOKAINEN ON MARKKINOIJA MAAILMA, JOSSA JOKAINEN ON MARKKINOIJA Tämä esitys perustuu puheenvuoroomme Markkinointiviestinnän viikolla 2015. Jos haluat keskustella esityksen teemoista, tai esimerkiksi siitä, kuinka teille kirkastetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry

Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry 1 Digitaalisuus Yrityselämä. Kohtaavatko toisiaan? Liiketoimintaan kasvua datan analysoinnilla Sari Mantere. toiminnanjohtaja Rauman Yrittäjät ry Rauman Yrittäjät Yrittäjän asialla, paikallisesti 2 Rauman

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot

Helsinki Design Week Innovation Thursday. Tekes,

Helsinki Design Week Innovation Thursday. Tekes, 30.9.2016 Helsinki Design Week 2016 Innovation Thursday Tekes, 29.9.2017 30.9.2016 Helsinki Design Week 2016 Tapahtumat muuttavat maailmaa 30.9.2016 #4 Helsinki Design Week Helsinki Design Week Pohjoismaiden

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KÄSPAIKKA.FI & PUNOMO.FI

KÄSPAIKKA.FI & PUNOMO.FI 1/16 KOKO KÄSITYÖ- JA MUOTOILUALA YHDESSÄ.. KÄSPAIKKA.FI & PUNOMO.FI yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyttä verkossa SKO-PÄIVÄT 22.4.2012 Pirjo Sinervo, käsityöopettaja, yrittäjä 2/16 Mistä on kysymys? PUNOMO.FI

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Verkkosivut tuloskuntoon

Verkkosivut tuloskuntoon Verkkosivut tuloskuntoon 10 tapaa kasvattaa yrityksen verkkosivuston markkinointivoimaa Jari Juslén 2013-2-7 Jari Juslén Jari Juslén KTM, MBA Yrittäjä, Akatemia 24/7 Oy Konsultoint, koulutukset, markkinointpalvelut

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Työsuojelurahaston, Suomen Kuntaliiton ja kuntien rahoittama tutkimushanke Professori Petri Virtanen TaY JKK Kysely kuntien kokeilutoiminnasta

Lisätiedot