Turun hallinto-oikeuden päätös

Transkriptio

1 Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero /0333/1 1 (8) Diaarinumero 01628/12/ /12/4113 Asia Valitus rakennusluvasta Valittaja Raija Poikkeus, Pekka Poikkeus, Pasi Poikkeus ja Piia Poikkeus Thomas Willberg Luvan hakija Airiston Helmi Oy Asiamies: asianajaja Juri Suves Päätös josta valitetaan Paraisten rakennuslautakunta Rakennuspaikka: Paraisten kaupungin Ybbersnäsin kylässä sijaitseva kiinteistö Västerback RN:o 1:34 Asian aikaisemmat vaiheet Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on myöntänyt Airiston Helmi Oy:lle luvan poiketa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesta kiellosta rakentaa ranta-alueelle ilman kaavaa ja yleiskaavan laatimisen vuoksi alueelle määrätystä rakennuskiellosta. Poikkeaminen on myönnetty 400 m²:n suuruisen omakotitalon, 70 m²:n suuruisen autotallin ja 30 m²:n suuruisen rantasaunan rakentamista varten. Johtava rakennustarkastaja on myöntänyt Airiston Helmi Oy:lle rakennusluvan ( ) kerrosalaltaan 369 m²:n suuruisen asuintalon rakentamiseen. Airiston Helmi Oy on hakenut Länsi-Turunmaan kaupungin ( alkaen Paraisten kaupungin) ympäristölautakunnalta lupaa muuttaa poikkeamisluvassa tarkoitetun omakotitalon käyttötarkoitusta osittain siten, että taloa voidaan Osoite Puhelinvaihde Telekopio Sähköposti Sairashuoneenkatu turku.hao@oikeus.fi PL 32, TURKU

2 myös vuokrata lyhytaikaisesti. Ympäristölautakunta on myöntänyt poikkeamisluvan. Turun hallinto-oikeus on päätöksellään nro 12/0268/1 Willbergin valituksesta kumonnut lautakunnan päätöksen ja hylännyt poikkemislupahakemuksen, koska yhtiö ei ole ollut hakemansa poikkeamisluvan tarpeessa. 2 (8) Valituksenalainen päätös Rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan Airiston Helmi Oy:lle luvan mukaisen asuinrakennuksen huonejärjestyksen muuttamiseen. Valitus Poikkeusten valitus Rakennuslautakunnan päätös on kumottava ja lupahakemus hylättävä. Majoitustoiminnan harjoittaminen Airiston Helmi Oy:n omistamassa rakennuksessa on kiellettävä. Muutetun rakennusluvan mukainen huonejärjestyksen muutos merkitsee sitä, että rakennus muuttuu sisätiloiltaan majoitusrakennukseksi ja rakennuksen käyttötarkoitukseksi tulee majoitustoiminta. Airiston Helmi Oy:n toimialana on matkailu- ja majoituspalvelut sekä kiinteistöjen omistaminen ja vuokraus. Käyttötarkoitus on tulevan osayleiskaavan vastainen. Majatalotoiminta, lisääntyvä liikenne kylätiellä sekä helikopterilentojen melu muuttavat olennaisesti olosuhteita Poikkeusten kiinteistöllä ja alentavat kiinteistön arvoa. Willbergin valitus Rakennuslautakunnan päätös on kumottava ja lupahakemus hylättävä. Rakennusluvan mukainen muutettu huonejako osoittaa, että kysymys ei ole asuinrakennuksesta. Rakennusta ei ole tarkoitus käyttää asumiseen vaan majoitustoimintaan. Asian käsittely ja selvittäminen Rakennuslautakunta on ilmoittanut, ettei se anna lausuntoa valituksen johdosta. Airiston Helmi Oy on antanut selityksen. Selityksessä on muun ohella todettu, että Poikkeuksilla ei ole valitusoikeutta rakennuslautakunnan päätöksestä. Poikkeukset ovat antaneet vastaselityksen, jossa he ovat esittäneet perusteluja valitusoikeudelleen. Willberg on antanut vastaselityksen, jossa on todennut, että Airiston Helmi Oy harjoittaa oman ilmoituksensa mukaan majoitus- ja luksusmatkailutoimintaa. Yhtiöllä on 15 kiinteistöä, joita käytetään muuhun kuin normaaliin asumiseen.

3 3 (8) Yhtiön toimiala ja sen omistamien muiden kiinteistöjen käyttötarkoitus huomioon ottaen on selvää, että rakennusta käytetään majoitustoimintaan. Willbergin mukaan rakennusta tulevat käyttämään pääasiallisesti muut kuin sen omistaja, todennäköisesti yhtiön työntekijät. Västerbackin kiinteistöllä on 35 metriä pitkä laituri, ja yhtiö on hakenut rakennuslupaa 12 metriä pitkän lastauslaiturin rakentamista varten. Kiinteistöllä on myös helikopterin laskeutumispaikka ja helikopterihalli. Nämäkin seikat osoittavat, että kiinteistöä käytetään tai suunnitellaan käytettävän muuhun tarkoitukseen kuin tavanomaisena asuntona. Poikkeukset ovat toimittaneet kirjelmän, jossa he ovat vielä perustelleet valitusoikeuttaan asiassa. Hallinto-oikeus on tänään antamillaan eri päätöksillä ratkaissut Willbergin kantelut, jotka ovat koskeneet Airiston Helmi Oy:lle myönnettyä rakennuslupaa helikopteritallin rakentamiseksi, myönnettyä toimenpidelupaa laiturin rakentamiseksi ja myönnettyä rakennuslupaa helikopteritallin korkeuden muuttamiseksi. Hallinto-oikeuden ratkaisu 1) Hallinto-oikeus ei tutki Poikkeusten valitusta. 2) Hallinto-oikeus hylkää Willbergin valituksen. Ratkaisun perustelut 1) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valitusoikeus rakennuslupapäätöksestä on muun ohella viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla, sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa, sekä sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Poikkeukset omistavat Söderback-nimisen kiinteistön RN:o 1:43. Heidän kiinteistönsä ja rakennuspaikkana olevan Västerbackin kiinteistön välissä on Airiston Helmi Oy:n myös omistama Jussila-niminen kiinteistö RN:o 1:51, jonka pinta-ala on noin 1,59 ha. Jussilan kiinteistöllä on asuinrakennus, talousrakennuksia ja saunarakennus sekä kookas laituri. Poikkeusten kiinteistön ja Västerbackin kiinteistön etäisyys toisistaan on lyhimmillään noin 55 metriä. Poikkeusten asuinrakennuksen ja Västerbackin kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen välinen etäisyys on noin 230 metriä. Poikkeukset eivät ole rakennuspaikan viereisen tai vastapäätä sijaitsevan alueen omistajia tai haltijoita. Rakennuspaikan sekä Poikkeusten kiinteistön välinen etäisyys huomioon ottaen valituksen kohteena oleva lupapäätös, joka koskee huonejärjestyksen muuttamista, ei olennaisesti vaikuta Poikkeusten omistaman kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen. Päätös ei myöskään vaikuta välittömästi Poikkeusten oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin. Heillä ei siten ole valitusoikeutta asiassa.

4 4 (8) 2) Sovellettavien säännösten sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Myös rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Asiassa saatu selvitys Rakennuspaikkana oleva Västerbackin kiinteistö rajoittuu rantaan. Sen pintaala on kiinteistörekisterin mukaan 2,748 ha. Rakennuspaikalla ei ole voimassa asema- eikä yleiskaavaa, mutta alueelle on määrätty osayleiskaavan laatimista varten rakennuskielto. ELY-keskus on myöntänyt Airiston Helmi Oy:lle poikkeamisluvan 400 m²:n suuruisen omakotitalon, 70 m²:n suuruisen autotallin ja 30 m²:n suuruisen rantasaunan rakentamiseen Västerbackin kiinteistölle. Lupa on myönnetty maankäyttö- ja rakennuslain kiellosta rakentaa ilman kaavaa rantaalueelle sekä rakennuskiellosta, joka on määrätty alueelle osayleiskaavan laatimista varten. Ålön yleiskaavaehdotuksessa alue, johon rakennuspaikka kuuluu, on varattu maaseutumaiseen asumiseen. Johtava rakennustarkastaja on myöntänyt Airiston Helmi Oy:lle rakennusluvan kerrosalaltaan 369 m²:n suuruisen asuintalon rakentamiseen. Lupapäätöksellä vahvistettujen pääpiirustusten mukaan rakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on yhteiskäyttöön soveltuvien tilojen lisäksi muun ohella yhteensä kuusi makuuhuonetta, joista kahteen liittyy oma wc- ja pesuhuone. Yhtiö on ympäristölautakunnalle saapuneella hakemuksella hakenut poikkeamislupaa rakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Yhtiö on hakemuksessaan todennut, että rakennus on omakotitalo, jonne on mahdollista kutsua vieraita, ja että luvan hakija on kotoisin muualta ja on tottunut siihen, että omakotitalon kaikissa makuuhuoneissa on omat pesutilat. Hakemusta on perusteltu sillä, että rakennusta käytetään myös edustamiseen ja että sitä vuokrataan satunnaisesti. Rakennus pysyy samana, vain huonejärjestys muutetaan ja terasseja lisätään. Hakemukseen on liitetty voimassa olevasta rakennusluvasta poikkeavat pääpiirustukset, joissa huonejärjestystä on muutettu siten, että kaksi yhteiskäyttötilaa on muutettu makuuhuoneiksi ja kaikki kahdeksan makuuhuonetta on varustettu omalla wc- ja pesuhuoneella. Lautakunta on myöntänyt haetun poikkeuksen. Thomas Willberg on valittanut päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on päätöksessään nro 12/0268/1 muun ohella todennut, ettei omakotitalon satunnainen vuokraaminen olennaisesti muuta raken-

5 5 (8) nuksen käyttötarkoitusta ELY-keskuksen poikkeamisluvassa tarkoitetusta eikä siten edellytä uutta poikkeamislupaa. Päätöksessä on lisäksi todettu, että hakemuksen mukaan kysymys ei ole ollut elinkeinotoiminnan harjoittamisesta. Yhtiö on hakenut rakennuslautakuntaan saapuneella hakemuksella muutosta myönnettyyn rakennuslupaan. Lupahakemus on koskenut huonejärjestyksen muutosta ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Yhtiön päivätyn selvityksen mukaan rakennusta käytetään yhtiön toimintaan suoraan liittyvien henkilöiden kuten hallituksen jäsenten ja johtajien ja heidän perheidensä loma-asuntona sekä yhtiön liikekumppaneiden majoittamiseen. Rakennusta ei vuokrata satunnaisille matkailijoille. Yhtiön mukaan toukokuusta syyskuuhun rakennuksessa majoittuu arviolta 2-4 vierasta kuukaudessa ja muuna aikana arviolta 2 vierasta kuukaudessa. Rakennuksessa järjestetään lisäksi satunnaisesti, 1-2 kertaa vuodessa liiketapaamisia, joihin osallistuu 7-10 henkilöä. Yhtiön mukaan rakennuksen koko majoituskapasiteetti ei tule olemaan säännöllisessä käytössä. Rakennuslautakunta on valituksenalaisella päätöksellään myöntänyt yhtiölle rakennusluvan huonejärjestyksen muuttamiseen rakennuksen ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Muutosluvan mukaan ensimmäisessä kerroksessa oleva kirjasto muutetaan vierashuoneeksi ja siihen rakennetaan pesuhuone. Toisessa kerroksessa muutetaan kolme makuuhuoneiden yhteydessä ollutta vaatehuonetta pesuhuoneiksi, olohuone / tv-huone muutetaan makuuhuoneeksi, johon rakennetaan pesuhuone, ja yhtä aiemmin käytävään auennutta wc:tä suurennetaan pesuhuoneeksi ja se liitetään makuuhuoneen yhteyteen. Muutoksen jälkeen rakennuksessa on 8 makuuhuonetta, joissa on omat wc- ja suihkutilat. Muutosluvan myöntämisen yhteydessä on vahvistettu noudatettaviksi hakemukseen liitetyt pääpiirustukset, joissa myös rakennuksen kellarikerroksessa on tehty muutoksia ja toisen kerroksen päätyihin on lisätty terassit. Airiston Helmi Oy:n toimiala yhtiöjärjestyksen mukaan on matkailu- ja majoituspalvelut sekä kiinteistöjen omistaminen ja vuokraus. Yhtiö on valituksen johdosta antamassaan selityksessä ilmoittanut, että rakennusta käytetään omistajan perheen asuntona, minkä lisäksi omistajan sukulaisten sekä työ- ja liikeystävien on mahdollista majoittua siellä. Rakennuksen käyttö on tavanomaista asuinkäyttöä ja siihen liittyvää ajoittaista vieraiden majoittamista. Rakennusta ei ole tarkoitus vuokrata eikä käyttää liiketoimintaan. Oikeudellinen arviointi Airiston Helmi Oy:lle on myönnetty poikkeamislupa asuinrakennuksen rakentamiseen Västerbackin kiinteistölle. Sen perusteella on myönnetty rakennuslupa kerrosalaltaan 369 m 2 :n suuruisen omakotitalon rakentamiseen. Nyt valituksenalaisella rakennuslupapäätöksellä rakennuslautakunta on myöntänyt luvan rakennuksen huonejärjestyksen muuttamiseen siten, että makuuhuoneiden määrä lisääntyy kuudesta kahdeksaan ja kaikkiin makuuhuoneisiin rakennetaan pesuhuone. Yhtiö on esittänyt rakennuslupahakemuksen perusteiksi olennaisilta osin samanlaista selvitystä rakennuksen käyttötarkoituksesta kuin millä se perusteli poikkeamishakemustaan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten. Hallinto-oikeus totesi tuota hakemusta koskevassa lainvoimaisessa päätökses-

6 6 (8) sään, ettei kysymyksessä olevan omakotitalon satunnainen vuokraaminen olennaisesti muuta rakennuksen käyttötarkoitusta, eikä se siten edellytä uutta poikkeamislupaa. Yhtiö on nyt hallinto-oikeudelle antamassaan selityksessä ilmoittanut, ettei rakennuksessa ole tarkoitus harjoittaa majoituselinkeinotoimintaa, eivätkä rakennuksen kaikki huoneet muutenkaan ole jatkuvassa käytössä. Hallinto-oikeus toteaa, että rakennuksen käyttötarkoitusta on lähtökohtaisesti arvioitava yhtiön hakemuksessaan ja hallinto-oikeudelle antamassa selityksessään esittämän selvityksen perusteella. Huolimatta siitä, että yhtiön toimiala käsittää muun muassa matkailu- ja majoituspalvelut, pelkästään se, että rakennuksessa muutostöiden jälkeen on kaksi makuuhuonetta enemmän kuin aikaisemmin ja että kaikkiin makuuhuoneisiin liittyy oma pesuhuone, ei merkitse rakennuksen käyttötarkoituksen muuttumista elinkeinotoiminnan muodossa harjoitettavaksi majoitustoiminnaksi. Rakennuksessa on edelleen muutosten jälkeenkin omakotitalolle tyypilliset tilat, kuten tilava olohuone ja keittiö sekä sauna. Valituksenalainen rakennuslupa kohdistuu pääosin rakennuksen sisätiloihin, eikä sen mukaisista muutoksista aiheudu myöskään sellaisia vaikutuksia ympäristön maankäyttöön, että rakennuksen käyttötarkoitus niiden perusteella olennaisesti poikkeaisi asumisesta. Rakennusluvan myöntämisen edellytykset ovat olleet olemassa eikä rakennuslautakunnan päätöstä ole syytä muuttaa. Rakennuslupa ei mahdollista rakennuksen käyttämistä majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annetun lain mukaiseen majoitustoimintaan. Kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa päätöksellään kieltää rakennuksen käyttämisen muuhun kuin rakennusluvan mukaiseen tarkoitukseen. Sovelletut oikeusohjeet 1) Maankäyttö- ja rakennuslaki 192 2) Maankäyttö- ja rakennuslaki 125 1, 2 ja 5 mom Muutoksenhaku Maankäyttö- ja rakennuslain 190 :n 3 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä lukien. Selostus valitusluvan myöntämisen edellytyksistä ja hakumenettelystä on liitteenä. (Julkipanon jälkeen, valituslupa).

7 7 (8) Esittelijä Timo Saarinen Asian ovat ratkaisseet ylituomari Hannu Renvall sekä hallinto-oikeustuomarit Hannamaija Falck, Ulla Partanen, Heikki Toivanen ja Tiina Saari. Asiassa on äänestetty. Äänestyslausunto on liitteenä. Hallinto-oikeus on kielilain (423/2003) 21 :n nojalla tehnyt tästä päätöksestä virallisen käännöksen ruotsiksi. Myös käännös on voimassa alkuperäisenä. Ylituomari Hannu Renvallin äänestyslausunto Hyväksyn Willbergin valituksen, kumoan rakennuslautakunnan valituksenalaisen päätöksen ja hylkään Airiston Helmi Oy:n muutosrakennuslupahakemuksen. Poikkeuksien valituksen osalta olen samaa mieltä kuin hallinto-oikeuden enemmistö. Perustelut Yhtiölle on myönnetty poikkeamislupa asuinrakennuksen rakentamiseen rantaalueelle, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa ja joka on määrätty rakennuskieltoon osayleiskaavan laatimista varten. Muutosrakennusluvan mukainen rakennus käsittää kahdeksan erillistä saniteettitiloilla varustettua asuinhuonetta, sen saunaosastoa on olennaisesti laajennettu alkuperäisestä rakennusluvasta ja rakennuksen terasseja on laajennettu niin, että seitsemällä asuinyksiköllä on terassi. Vastaavasti alkuperäisen rakennusluvan mukaisesta rakennuksesta on poistettu omakotitalolle tyypillisiä yhteiskäyttötiloja, mm. olohuone ja kirjasto. Luvan hakijayhtiö harjoittaa ilmoituksensa ja virallisasiakirjojenkin mukaan majoitus- ja matkailutoimintaa laajasti Turunmaan saaristossa. Nyt kysymyksessä olevan rakennuksen käytöstä esitetty selvitys osoittaa, että rakennus ei tule kenenkään yksityishenkilön tai perheen asuinkäyttöön edes osa-aikaisesti, vaan sitä tullaan käyttämään vaihtuvan kävijäjoukon tilapäiseen majoitukseen pääosin kesäaikana.

8 8 (8) Rakennuksen edellä selostettu rakenne ja sen käyttötarkoituksesta saatu selvitys osoittavat, että kyseessä ei ole sellainen omakotityyppinen asuinrakennus, jonka rakentamiseen yhtiölle on myönnetty lupa poiketen ranta-alueella voimassaolevasta rakennuskiellosta ja maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesta kiellosta rakentaa ranta-alueelle ilman voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Rakennuslautakunta ei siten ole voinut myöntää kysymyksessä olevaa rakennuslupaa. Tämän vuoksi lautakunnan päätös on kumottava ja muutosrakennuslupa hylättävä. Vakuudeksi Timo Saarinen