KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel COM(2012) 678 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE VUOSIKERTOMUS 2011 LAAJENTUMISEEN LIITTYVÄSTÄ RAHOITUSTUESTA (IPA, PHARE, CARDS, TURKIN LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA VÄLINE JA SIIRTYMÄJÄRJESTELY) {SWD(2012) 385 final} FI FI

2 KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE VUOSIKERTOMUS 2011 LAAJENTUMISEEN LIITTYVÄSTÄ RAHOITUSTUESTA (IPA, PHARE, CARDS, TURKIN LIITTYMISTÄ VALMISTELEVA VÄLINE JA SIIRTYMÄJÄRJESTELY) Tiivistelmä Tässä kertomuksessa käydään läpi tärkeimmät vaiheet liittymistä valmistelevan tuen täytäntöönpanossa vuonna ja luodaan katsaus tulevaan. Yksityiskohtaisempi kuvaus tarkastelujaksolla toteutetuista toimista sisältyy tätä kertomusta täydentävään komission yksiköiden tekniseen valmisteluasiakirjaan 2, joka kattaa sekä IPA:n 3 että sitä edeltäneet liittymistä valmistelevat ja Länsi-Balkanin maille suunnatut välineet (eli Pharen, Cardsin 4, Turkin liittymistä valmistelevan välineen ja siirtymäjärjestelyn). Koska vuosikertomus 2011 sijoittuu kriittiseen ajankohtaan vuosien rahoitusnäkymissä, se tarjoaa tilaisuuden tarkastella onnistumisia ja opetuksia, joiden pohjalta välineen toimintaa voidaan tehostaa seuraavaa, parhaillaan keskusteltavana olevaa monivuotista rahoituskehystä silmällä pitäen. Kertomuksessa selostetaan lyhyesti Yksityiskohtia näiden ohjelmien ja menojen hallinnoinnista, esimerkiksi hallintotavasta ja vastuuvelvollisuudesta, riskeistä ja valvonnasta, laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta sekä virhetasoista ja mahdollisista vaikutuksista kohtuulliseen varmuuteen, voi lukea laajentumisasioiden pääosaston vuoden 2011 toimintakertomuksesta. Komissiolla on velvollisuus antaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille yksityiskohtaista tietoa, minkä mukaisesti se julkaisee vuosittain kertomuksen liittymistä valmistelevasta tuesta. Edellinen, varainhoitovuotta 2010 koskeva kertomus julkaistiin vuonna 2011, ja se on julkisesti saatavilla osoitteessa Komission yksiköiden valmisteluasiakirja on oheisasiakirja komission kertomukseen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle: Vuosikertomus 2011 laajentumiseen liittyvästä rahoitustuesta (IPA, Phare, Cards, Turkin liittymistä valmisteleva väline ja siirtymäjärjestely). Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) kokonaisbudjetti vuosiksi on 11,5 miljardia euroa. IPA:n edunsaajia ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro, Serbia, Turkki, Islanti (vuodesta 2011) ja Kosovo*. Tämä nimeäminen ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen. IPA:lla tuetaan edunsaajamaiden uudistuksia ja asteittaista lähentymistä Euroopan unionin normeihin, politiikkoihin ja säännöstöön. Tavoitteena on niiden valmisteleminen tulevaa EU-jäsenyyttä varten. Phare perustettiin alun perin vuonna 1989 Puolan ja Unkarin kansantalouksien uudelleenjärjestelyjen tukemiseksi, mutta nykyään ohjelma kattaa kymmenen maata. Siitä tuetaan kahdeksaa EU:hun vuonna 2004 liittyneestä kymmenestä maasta (Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Slovakiaa, Sloveniaa, Tšekkiä, Unkaria ja Viroa) sekä vuonna 2007 liittyneitä maita (Bulgariaa ja Romaniaa) ajankohtana, jolle ovat tyypillisiä suurisuuntaiset talouden uudelleenjärjestelyt ja poliittiset muutokset. Phare tarkoittaa ranskan kielellä majakkaa. Vuoteen 2000 siitä tuettiin myös Länsi-Balkanin maita (Albaniaa, entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa ja Bosnia ja Hertsegovinaa). Vuodesta 2001 kyseiset kolme maat ovat saaneet rahoitustukea Cards-ohjelmasta (yhteisön avustusohjelma Balkanin jälleenrakennusta, kehittämistä ja vakauttamista varten). Cards-asetuksella kumotaan Obnova-asetus, muutetaan Phare-asetusta ja luodaan yhtenäinen tukikehys Kaakkois-Euroopan maille. Vuodesta 2007 sen on korvannut liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA). FI 2 FI

3 taloudellinen ja poliittinen tilanne, jossa EU:n rahoittamia toimia on toteutettu. Siinä esitellään strategisessa suunnittelussa ja ohjelmointiasiakirjoissa saavutetut edistysaskeleet sekä yhteenvedot hankkeiden täytäntöönpanosta ja tuloksista samoin kuin käynnissä olevasta avunantajien koordinoinnin tehostamishankkeesta. Aiemmista kokemuksista tehdyn analyysin perusteella annetaan lopuksi suosituksia siitä, miten IPA-varojen vaikuttavuutta voidaan vielä parantaa vuoteen 2013 ulottuvalla kaudella ja sen jälkeen. Analyysiaineistoa tarjoavat muun muassa vuoden 2011 IPA-konferenssin arvioinnit ja päätelmät. *** 1. TARKASTELTAVANA OLEVA VUOSI: POLIITTINEN JA TALOUDELLINEN TILANNE Laajentumisprosessissa mukana olevissa maissa otettiin viime vuonna uusia kehitysaskeleita, ja esimerkiksi EU:hun liittyvät uudistukset etenivät useimmissa ehdokasmaissa 5 ja mahdollisissa ehdokasmaissa 6. Laajentumisprosessi jatkoi etenemistään vuonna Joulukuussa allekirjoitettiin Kroatian liittymissopimus. Islannin kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa tapahtui lisäedistystä. Komissio ilmoitti uudesta Turkkia koskevasta myönteisestä asialistasta. Montenegro on jatkanut uudistusprosessiaan, joten komissio ehdotti liittymisneuvottelujen aloittamista 7. Komissio antoi lokakuussa lausunnon Serbian jäsenyyshakemuksesta. Lausunnossaan se suosittaa, että Eurooppa-neuvosto myöntää Serbialle ehdokasmaan aseman ja että liittymisneuvottelut aloitetaan heti, kun maa saavuttaa lisäedistystä Kosovoa koskevan ensisijaisen tavoitteen täyttämisessä. Kosovon Eurooppaperspektiivin osalta toteutettiin lisätoimia, muun muassa viisumi- ja kauppa-asioissa. Edistystä saavutettiin myös Belgradin ja Pristinan välisessä vuoropuhelussa. Kaikkien laajentumismaiden talous alkoi elpyä vuonna 2011 maailmanlaajuisen talouskriisin jäljiltä, mutta ainoastaan Turkissa elpyminen oli merkittävää. Länsi-Balkanin maissa valmiiksi korkea työttömyys on nousussa, ja julkisen talouden vakauttaminen ja työmarkkinoiden uudistaminen ovat talouden ensisijaisista tavoitteista kiireellisimpiä. Tärkeät uudistukset ovat viivästyneet monissa maissa. Hyvän hallintotavan ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen sekä hallinnollisten valmiuksien kehittäminen ovat edelleen huomattavia poliittisia haasteita. 2. TUEN TEHOKKUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN PARANTAMINEN KYTKEMÄLLÄ SE AIEMPAA TIIVIIMMIN LAAJENTUMISPOLITIIKAN PAINOPISTEISIIN JA ALAKOHTAISEEN LÄHESTYMISTAPAAN Vuodet kattava uusi IPA-asetus Strategiatasolla vuotta 2011 leimasi uuden liittymistä valmistelevan tukivälineen valmistelu vuoden 2013 jälkeistä ajanjaksoa varten. Vuoden 2010 IPA-konferenssissa aloitetun sidosryhmien laaja-alaisen kuulemisen tuloksia hyödynnettiin tulevan liittymistä valmistelevan tukivälineen ennakkoarvioinnissa. Tulokset näkyvät myös selvästi IPA II -asetusehdotuksessa, jonka komissio hyväksyi 7. joulukuuta 2011 osana ulkoisten toimien Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Islanti, Montenegro ja Turkki. Serbia sai ehdokasmaan aseman maaliskuussa Albania, Bosnia ja Hertsegovina sekä ja Kosovo. Liittymisneuvottelut aloitettiin FI 3 FI

4 välinekokonaisuutta. Sidosryhmien vuoden 2011 IPA-konferenssissa antaman palautteen mukaisesti komission ehdotus perustuu visioon uudistetusta IPA-välineestä. Vision mukaan välineestä myönnettävä tuki on strategisempaa ja tuloshakuisempaa, ja se perustuu pitkän aikavälin suunnitteluun ja ohjelmointiin laajentumisstrategian ja laajentumisen painopisteiden mukaisesti. Tuesta halutaan myös johdonmukaisempaa välineen nykyisten osa-alueiden puitteissa, joustavampaa, edunsaajamaiden laajentumistarpeisiin ja -valmiuksiin paremmin räätälöityä, tehokkaampaa, tuloksellisempaa ja yksinkertaisempaa. Tämä visio on osa yhteistä lähestymistapaa, jota sovelletaan kaikkiin EU:n sisäisten ja ulkoisten toimien välineisiin seuraavan, vuodet kattavan monivuotisen rahoituskehyksen kaudella. 8 Liittymistä valmistelevan tuen painopisteitä ovat jatkossakin julkishallinnon uudistaminen, hyvä hallintotapa, oikeusvaltioperiaate, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, sosioekonominen kehitys ja alueellinen yhteistyö. Uuden välineen valmistelua jatketaan vuosina 2012 ja Sillä aikaa kun parlamentti ja neuvosto keskustelevat ja neuvottelevat IPA II asetusehdotuksesta tarkoituksenaan hyväksyä se tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen vuoden 2012 lopussa tai vuoden 2013 alussa, komissio laatii IPA:n täytäntöönpanoa koskevan asetusluonnoksen ja strategiset suunnitteluasiakirjat, joiden myötä IPA II tukea koskeva ohjelmointi- ja täytäntöönpanokehys on valmis. Strategiseen suunnittelukehykseen otetaan vaikutteita EU:n rakennerahastoissa käytettävistä menetelmistä. IPA:n yhteinen strategiakehys määrittää tukeen ja (yhtä tai useampaa maata koskeviin) strategia-asiakirjoihin sovellettavan yleisen politiikan koko seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi. Myöhemmin valmistellaan alakohtaiset (monivuotiset) toimintaohjelmat, joilla strategia-asiakirjat pannaan täytäntöön. Tämä edellyttää, että laajentumismaat laativat kokonaisvaltaiset kansalliset strategiat, joita IPA II -asetuksella voidaan tukea. IPA:n edunsaajamaissa pitäisi keskittyä toisaalta sen varmistamiseen, että käyttöön otettavat strategiat ovat vahvassa paikallisomistuksessa ja että niistä vallitsee laaja konsensus, ja toisaalta strategioiden suunnittelu-, täytäntöönpano- ja seurantavalmiuksien parantamiseen ja niiden sisällyttämiseen osaksi laajempia EUjäsenyysvalmisteluja. 3. TUEN TEHOKKUUDEN PARANTAMINEN SOVELTAMALLA ALAKOHTAISTA LÄHESTYMISTAPAA VAIHEITTAIN LAAJENTUMISPOLITIIKAN PAINOPISTEISIIN Alakohtainen lähestymistapa Komissio jatkoi vuonna 2011 valmisteluja kokonaisvaltaisemman lähestymistavan käyttöön ottamiseksi ja sen soveltamiseksi asteittain kaikkiin liittymistä valmistelevan tuen poliittisiin painopisteisiin. Komissio järjesti Euroopan koulutussäätiön tuella kesäkuussa kolmipäiväisen koulutuskokeilun, jonka aiheena oli alakohtainen tuki laajentumisen yhteydessä. Kokeilun tarkoituksena oli syventää päätoimipaikan ja laajentumismaissa sijaitsevien EU:n edustustojen henkilöstön ymmärrystä siitä, miten alakohtaisten ohjelmien tai systemaattisempien ohjelmiin perustuvien lähestymistapojen avulla liittymistä valmistelevasta tuesta voidaan tehdä kestävämpää ja tuloshakuisempaa. Kokeilussa käytettiin tapaustutkimuksia, esimerkkejä käytännön sovelluksista ja aiempia kokemuksia muun muassa Kosovosta (alakohtaisen lähestymistavan kehittäminen koulutussektorilla), Turkista (julkisen varainhoidon arviointi) ja Serbiasta (indikaattoreiden määrittely oikeusalalla). Tavoitteena oli auttaa osallistujia 8 Ks. ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II), KOM(2011) 838 lopullinen, FI 4 FI

5 laatimaan ohjelmointiin sovellettava lähestymistapa, joka perustuu kansallisiin alakohtaisiin politiikkoihin ja toimintasuunnitelmiin sekä parannettuihin tarvearviointeihin ja riskianalyyseihin. Perimmäisenä tavoitteena on mukautuminen edunsaajamaiden järjestelmiin ja toimielimiin, mikä puolestaan kehittää valmiuksia ja parantaa tuen vastaanottokykyä. Koulutuskokeilusta saatu palaute oli kaiken kaikkiaan myönteistä. Asiantunteva ja myönteinen keskustelu kasvatti osaamista ja sitoutuneisuutta. Koulutustilaisuudesta vedetty yleinen johtopäätelmä oli se, että siirtyminen hankkeisiin perustuvasta lähestymistavasta kokonaisen alan kattavaan lähestymistapaan vie aikaa ja on mahdollinen vain asteittain toteutettuna. Alakohtaisen lähestymistavan käyttöönottoon ei ole helppoa reseptiä eikä yhtä ainoaa mallia, jota voitaisiin soveltaa kaikkiin maihin. Kokeilun seurantatoimena komissio perusti työryhmän muokkaamaan alakohtaisesta lähestymistavasta sellainen, että sitä voidaan soveltaa laajentumismaiden kaikkiin poliittisiin painopisteisiin. Lisäksi on suunniteltu IPA:n ohjelmointioppaan ja -mallien tarkistamista jo vuosien 2012 ja 2013 monivuotista ohjelmointia silmällä pitäen ja sen jälkeen asteittain alakohtaisen lähestymistavan mukaan. Ohjelmointimallien ensimmäinen tarkistus saatiin valmiiksi vuoden 2011 lopussa. Sen tuloksena edunsaajamaat laativat alojen määrittelylomakkeet ohjelmien valmistelutoimena ja tarvittaessa myös hankkeiden määrittelylomakkeet. Ohjelmointimallien tarkistamista jatketaan vuonna 2012 ohjelmointioppaan yleisen tarkistuksen ohessa. Komissio aikoo jatkaa alakohtaista lähestymistapaa esittelevien, EU:n edustustojen henkilöstölle ja edunsaajille tarkoitettujen seminaarien ja työpajojen järjestämistä vuonna Komission ja Maailmanpankin yhteisen, seurantaa, indikaattoreita ja arviointia Länsi- Balkanilla ja Turkissa käsittelevän hankkeen täytäntöönpanon pitäisi senkin alkaa vuonna Keskustelu hankkeesta aloitettiin vuonna Hankkeen ja yleisemminkin seuranta- ja arviointityön merkitys alakohtaisen lähestymistavan täytäntöönpanossa perustuu kahteen oletukseen. Niistä ensimmäisen mukaan edistystä voidaan kvantifioida sellaisten suorituskykyä arvioivien kehysten avulla, joissa alalle asetetaan selvemmät tavoitteet ja mitattavissa olevat indikaattorit. Toisen oletuksen mukaan säännöllisen seurannan avulla voidaan varmistaa, että jos tietyn alan ohjelmassa ei päästä tavoitteisiin, täytäntöönpanon raiteilleen palauttamiseksi voidaan ryhtyä toimiin. Arviointien tärkeimmät opetukset Vuoden 2013 jälkeisten liittymistä valmistelevien rahoitusvälineiden valmistelua tukevassa arvioinnissa todettiin, että tulevalle liittymistä valmistelevalle rahoitusvälineelle on vahva tilaus. Arvioijat pitivät parhaana vaihtoehtona nykyohjelman jatkamista samansuuruisella EU:n rahoituksella. Arvioinnissa pääteltiin myös, että nykyisillä edunsaajilla laajentumisen taloudelliset ja laaja-alaisemmat hyödyt EU:lle olisivat reilusti suuremmat kuin uudesta rahoitusvälineestä EU:lle aiheutuvat kustannukset. EU:n tukea Länsi-Balkanin ja Turkin kansalaisyhteiskunnalle koskevan temaattisen arvioinnin ensimmäisessä osassa arvioitiin toimintalogiikkaa ja päädyttiin siihen, että toiminta tukee monivuotisissa suuntaa-antavissa suunnitteluasiakirjoissa määriteltyjä tavoitteita. FI 5 FI

6 Edistymisen mittaamista vaikeuttavat kuitenkin SMART 9 -indikaattoreiden kehittymättömyys ja strategisten tavoitteiden väljä määrittely. Twinning-toimintaa Turkissa koskevassa arvioinnissa päädyttiin siihen, että tavoitteet toteutuivat valtaosassa hankkeita ja että yksi keskeinen menestystekijä oli twinninghankkeiden ja EU:n ja/tai muiden avunantajien rahoittamien muiden hankkeiden välinen synergia. Yleisimmät syyt twinning-hankkeiden epäonnistumiselle olivat heikko poliittinen sitoutuminen, hankintaongelmat, jäsenvaltioiden antaman asiantuntijatuen riittämättömyys ja vanhentuneet tarvearvioinnit. Länsi-Balkanilla ja Turkissa tehtävän alueellisen yhteistyön strategisessa väliarvioinnissa todettiin, että ohjelmointia voitaisiin kehittää lisäämällä edunsaajien vastuunottoa alueohjelmista ja parantamalla vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Arvioinnissa todettiin myös, että IPA:n alue- ja maaohjelmien keskinäistä johdonmukaisuutta on lisättävä tekemällä ohjelmointivaiheen tiedonvaihdosta systemaattisempaa. Yleistavoitteet olisi kytkettävä tiiviimmin hankkeen tavoitteisiin, ja niitä pitäisi voida mitata SMART-indikaattoreilla. Arvioinnissa pääteltiin, että tehokkuus ja tuloksellisuus ovat lisääntyneet hitaasti. IPA-varoin rahoitettujen tiedotus- ja viestintätoimien temaattisessa arvioinnissa päädyttiin siihen, että vaikka kyseisten toimien yleistavoitteet ovat selvät ja johdonmukaiset päätoimipaikan ja edustustojen tasolla, eritystavoitteet ovat liian väljät eivätkä täytä SMARTvaatimuksia. IPA:n tiedotus- ja viestintämäärärahojen käyttö on yleensä ollut tehokasta. Tehokkuutta voitaisiin lisätä karsimalla vähemmän tehokkaita toimia ja keskittämällä resurssit harvempiin toimiin. Laajentumisesta kiinnostuneiden näkökulmasta tiedotus- ja viestintätoimet ovat näkyviä ja tuloksellisia, mutta asiaan perehtymättömien ja suuren yleisön näkökulmasta näin ei välttämättä ole. Lisäksi saatiin valmiiksi temaattinen arviointi liittymistä valmistelevasta tuesta, jota EU myöntää usealle edunsaajalle ympäristön ja katastrofiriskin vähentämisen aloilla Länsi- Balkanilla ja Turkissa. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että tavoitteet ovat liian väljiä ja niiden kytkökset eri ohjelmointivaiheisiin ovat riittämättömät. Usean edunsaajan ohjelmien vahvuutena on ollut institutionaalisen muutoksen tukeminen: edunsaajia kannustetaan verkostoitumaan ja jakamaan kokemuksia yhteistyön edistämiseksi ympäristöasioissa ja katastrofiriskin vähentämisessä. Ohjelmien tuloksia ja kestävyyttä heikentää se, että edunsaajamaiden sitoutumis- ja omistajuusaste vaihtelee. Maat eivät useinkaan osoita ohjelmiin riittävästi henkilöstöä ja rahoitusta eivätkä aina suunnittele jatkotoimia EU:n avun päättymisen jälkeiselle ajalle. Monivuotisissa hankkeissa osallistujien välille on onnistuttu luomaan kytkökset, jotka eivät katkea hankkeen täytäntöönpanon päättyessä. Arvioinnissa todettiin kuitenkin, että tunnettuutta ja näkyvyyttä edistävät toimet eivät kaikilta osin tue kestävyyttä. Avun tuloksellisuuteen liittyvä yhteistyö muiden avunantajien kanssa Komissio jatkoi vuonna 2011 avuantajien toiminnan koordinointia monissa asioissa, muun muassa avun tuloksellisuuden maksimoinnissa sekä tulosten ja vaikutuksen osoittamisessa. OECD:n helmikuussa 2011 isännöimässä kokouksessa nousi esiin joitakin tärkeitä kysymyksiä. Kokouksessa todettiin, että avunantajien aloitteesta luotaville mittausjärjestelmille on kysyntää. Tavoitteena on vahvistaa edunsaajamaiden vastaavia 9 Täsmällinen, mitattava, saavutettava, realistinen ja aikasidonnainen (sanoista Specific, Measurable, Achievable, Realistic, Time-bound). FI 6 FI

7 järjestelmiä ja tukea määrätietoista ja pitkäkestoista tiedonkeruuta, joka täyttää eri osapuolten tarpeet. Tulosraportoinnissa olisi jatkossa edistettävä kysynnän ja tarjonnan lähentymistä. Yhteisen seurannan ja arvioinnin avulla voitaisiin päästä toimivaltaongelmista arvioitaessa ohjelmien ja strategioiden tuloksellisuutta ja eri kumppaneiden tukemien toimien täydentävyyttä. Tulokset olivat yksi pääteema myös avun tuloksellisuudesta Busanissa marraskuussa 2011 järjestetyssä neljännessä korkean tason foorumissa. Komissio on pitänyt tuloskysymyksen asialistalla perustamalla marraskuussa 2011 asiantuntijaryhmän, jonka jäseninä on jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien asiantuntijoita. Ryhmän yhtenä tehtävänä on laatia EU:lle vuoden 2012 kuluessa yhteinen lähestymistapa tuloksiin. Tavoite mainitaan neuvoston päätelmissä, jotka se antoi 14. toukokuuta 2012 EU:n muutossuunnitelmaa koskevasta tiedonannosta. Komissio aikoo vuonna 2012 selvittää mahdollisuutta luoda EU:lle yhteinen tuloskehys, joka toimisi myös viitekehyksenä tulevan liittymistä valmistelevan tuen tulosten mittaamiselle ja niistä tiedottamiselle. Komissio jatkaa vuonna 2012 työtä liittymistä valmistelevaa rahoitustukea koskevien tietojen julkaisemiseksi avustustietojen julkaisemiselle asetetun IATI-vaatimuksen 10 mukaisesti. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysyhteistyöosaston jäsenet ovat korostaneet sitä, miten tärkeää on tiedottaa tuloksista paremmin ja omaksua tuloshakuisempi lähestymistapa ohjelmien suunnitteluun. Asian nousi esiin myös OECD:n kehitysapukomitean tekemästä EU:n vertaisarvioinnista ( ) käydyissä keskusteluissa, joihin komissiokin osallistui. Liittymistä valmistelevan tuen osalta komissio korosti sitä, miten avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita oltiin viemässä osaksi laajentumispolitiikkaa ja siihen liittyvää rahoitusvälinettä (IPA): omistajuus ja yhdenmukaistaminen ovat keskeisellä sijalla liittymistä valmistelevassa prosessissa; alakohtaista lähestymistapaa ollaan asteittain ulottamassa IPA-tuen hallinnointiin pääpainon ollessa oikeus- ja sisäasioiden kaltaisilla avainaloilla laajentumismaissa; yhteistyö muiden avunantajien, mukaan lukien eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten (esim. WBIF:n 11 puitteissa) ja EU:n jäsenvaltioiden (twinning-toiminnan kautta), kanssa on lisääntymässä; talousarviotukea pidetään jo mahdollisena tukimuotona ja sen pitäisi säilyttää asemansa IPA II -asetuksessa, kunhan vaaditut ennakkoehdot ja takuut täyttyvät. Komissio on myös korostanut sitä vahvaa poliittista vipuvaikutusta, joka mahdollisuudella liittyä EU:n jäseneksi on uudistuksiin, ja muistuttaa, että edunsaajamaita jäsenyyteen valmisteltaessa liittymistä valmistelevalla tuella on myös kehitystavoite (se luokitellaan viralliseksi kehitysavuksi muissa kuin Kroatian tapauksessa). IPA II asetuksen odotetaan johtavan uusiin, tuloshakuisemman lähestymistavan mukaisiin edistysaskeliin. Tuloksia ja vaikutuksia mittaaviin indikaattoreihin ja hyvistä suorituksista maksettaviin palkkioihin on tarkoitus panostaa entistä enemmän. Vuonna 2012 jatketaan työtä sen varmistamiseksi, että liittymistä valmisteleva tuki on linjassa komission, jäsenvaltioiden ja muiden avunantajien aloitteiden kanssa avunantajien toiminnan koordinoinnin ja avun tuloksellisuuden parantamiseksi ja tulosten osoittamiseksi Avun avoimuutta koskeva kansainvälinen aloite (International Aid Transparency Initiative). Länsi-Balkanin investointikehys (Western Balkan Investment Framework), ks. jäljempänä. FI 7 FI

8 4. OHJELMIEN TÄYTÄNTÖÖNPANON JA LOPPUUN SAATTAMISEN PÄÄKOHDAT VUONNA 2011 Täytäntöönpanojärjestelyt ja -rakenteet Sopimustenteon osalta useimpien edunsaajamaiden suorituskyky parani vuonna 2011 huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Edistymistä tapahtui etenkin niissä maissa, joissa ollaan siirtymässä avun hajautettuun hallinnointijärjestelmään. Kroatian liittymisneuvottelut Euroopan unionin kanssa saatiin päätökseen 30. kesäkuuta 2011, ja liittymissopimus allekirjoitettiin 9. joulukuuta EU:n rahoitustuen täytäntöönpano Kroatiassa vuonna 2011 oli vuosien monivuotiseen suuntaa-antavaan suunnitteluasiakirjaan valittujen painopisteiden mukaista ja tuki edellä mainittuja tapahtumia. Tuki auttoi viemään uudistuksia päätökseen, kehittämään valmiuksia jäsenyysvelvoitteiden kannalta keskeisillä aloilla, kuten oikeus- ja sisäasioiden alalla ja julkishallinnon uudistamisessa, ja jatkamaan toimia, joilla Kroatiaa valmistellaan EUvarojen käyttöön liittymisen jälkeen. Vuoden 2011 IPA-ohjelma, jonka määrärahat ovat 39,159 miljoonaa euroa, on näiden painopisteiden mukainen. Tilintarkastustuomioistuin toteaa erityiskertomuksessaan, jonka se viimeisteli komission kanssa lokakuussa 2011 järjestetyn tapaamisen jälkeen, että EU:n liittymistä valmistelevasta tuesta on Kroatialle merkittävää apua sen valmistautuessa hallinnoimaan rakenne- ja koheesiorahastoja. Tuomioistuin korosti myös sitä, että EU-varojen hallinnointivalmiuksia on kehitettävä edelleen. Turkissa havaittiin vuonna 2011 myönteistä kehitystä rahoitustuen hallinnoinnissa. Maa kehittää jatkuvasti EU-varojen ohjelmoinnista, täytäntöönpanosta ja seurannasta päävastuussa olevien tahojen valmiuksia. IPA-hankkeiden täytäntöönpano on nyt hyvällä mallilla kaikilla IPA:n osa-alueilla, ja huomattavia vaikutuksia alkaa näkyä, kun kaikille IPA-varojen hallinnoinnissa tarvittaville toimintarakenteille ollaan myöntämässä hallinnointivaltuuksia. Varojen ohjelmointi ovat parantunut tärkeiden uudistusten ansiosta. Taustalla on kesäkuussa 2011 hyväksytty, alakohtaisen lähestymistavan mukainen monivuotinen suuntaa-antava suunnitteluasiakirja Ohjelmoinnissa on aloitettu siirtyminen strategisempaan, keskitetympään ja osallistavampaan lähestymistapaan. Siirtymävaiheen tuen ja instituutioiden kehittämisen (osa-alue I) vuoden 2011 määrärahoja ohjelmoitaessa keskityttiin vain muutamaan monivuotisessa suuntaa-antavassa suunnitteluasiakirjassa määriteltyyn alaan. Isommat hankkeet toteutetaan liittymisprosessin painopistealoilla, ja ne mukautetaan alakohtaisiin painopisteisiin. EU:n rahoitusosuus on yhteensä 229,968 miljoonaa euroa. Kesäkuun 2011 vaalien jälkeen on panostettu oikeus- ja sisäasioiden sekä perusoikeuksien tärkeimpiin tavoitteisiin, jotta saataisiin toteutettua ne uudistukset, jotka ovat välttämättömiä riippumattoman ja tehokkaan oikeuslaitoksen luomisen, lainvalvontaviranomaisten toiminnan ja kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun kannalta. Myös varojen seurannan parantamiseksi on toteutettu toimia. Seurantajärjestelmä on uudistettu, kunkin toimielimen tehtävät ja vastuut sekä käytettävissä olevat välineet on määritelty ja maan viranomaisten valmiuksia on vahvistettu. Islanti haki EU-jäsenyyttä heinäkuussa Koska maan sosio-ekonominen kehitystaso on korkea ja sen lainsäädäntö varsin pitkälle yhdenmukainen EU:n lainsäädännön kanssa (Islanti FI 8 FI

9 on Euroopan talousalueen ETA:n ja Schengenin jäsen), sille voidaan myöntää rahoitustukea ainoastaan IPA:n osa-alueella I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen). Vuosien monivuotinen suuntaa-antava suunnitteluasiakirja hyväksyttiin 8. huhtikuuta Se on tärkein IPA-välineestä Islannille myönnettävän rahoitustuen strateginen suunnitteluasiakirja. Islannin vuoden 2011 kansallinen IPA-ohjelma hyväksyttiin 2. joulukuuta Se perustuu vuodet kattavassa monivuotisessa suuntaa-antavassa suunnitteluasiakirjassa asetettuihin painopisteisiin. Suunnitteluasiakirjassa vahvistetaan kaksi strategista tavoitetta, joita rahoitetaan IPA-tuella. Yhtenä tavoitteena on parantaa Islannin valmiuksia selviytyä jäsenyysvelvoitteista tukemalla sellaisten institutionaalisten valmiuksien kehittämistä, joita tarvitaan EU:n säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanossa. Toisena tavoitteena on vahvistaa Islannin institutionaalisia valmiuksia sen valmistautuessa osallistumaan rakennerahastojen ja muiden EU-varojen täytäntöönpanoon. Vuoden 2011 ohjelman määrärahat ovat 12 miljoonaa euroa, joilla tuetaan seitsemää hanketta. Suunnitteluasiakirjassa vahvistettujen painopistealueiden välinen tasapaino on otettu huomioon. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia jatkoi jäsenyyteen liittyviä uudistuksia IPA-tuen avulla, tosin joitakin keskeisimpiä haasteita oli edelleen ratkaisematta vuonna Osaaluetta II (rajat ylittävä yhteistyö) lukuun ottamatta IPA:n kaikkien osa-alueiden täytäntöönpanoon sovellettiin ensimmäistä kertaa hajautettua hallinnointia, mikä tarkoittaa sitä, että kansalliset viranomaiset vastaavat ohjelmien hallinnoinnista ja Euroopan komissio tekee sitä koskevia ennakkotarkastuksia. Julkishallinnon toiminta ei ollut tehokasta, mikä kertoo raskaista menettelyistä, henkilöstöön liittyvistä heikkouksista ja virkamiesten suuresta vaihtuvuudesta. Aiempiin vuosiin verrattuna edunsaajamaa näki enemmän vaivaa käyttääkseen kaikilla IPA:n osa-alueilla saatavilla olevan rahoituksen. Hankinnoissa oli kuitenkin ilmeisiä viiveitä. Hankintaprosessia haittasi se, ettei tarjousasiakirjojen laatimiseen tai ehdotusten arvioimiseen ollut tarjolla riittävästi asiantuntijoita. Ongelma koski lähinnä IPA:n osa-alueita I, III ja IV. Eri ministeriöiden sitoutuneisuudessa ja kyvyissä oli eroja. Valmiuksien vahvistaminen edellyttää suurempaa tietoisuutta ja sitoutumista, jotta saatavilla oleva IPA-rahoitus saadaan käytettyä optimaalisesti. Tämä puolestaan edellyttää omavastuun kasvattamista strategisen ohjelmoinnin ja hankevalmistelun aloilla tulevaisuudessa. Osa-alueen I vuoden 2011 kansallinen ohjelma ja siihen liittyvä 28,903 miljoonan euron EU:n rahoitusosuus hyväksyttiin. Ohjelmassa hankkeet ryhmiteltiin maan uudistustavoitteiden mukaisesti. Vuosien 2007 ja 2008 IPA-ohjelmassa aiemmin ohjelmoidun, EU:n edustuston hallinnoiman EU-tuen koko määrälle on tehty sopimukset. Montenegro jatkoi vuonna 2011 keskittymistä painopistealoihin, jotka komissio nosti tärkeimmiksi vuoden 2010 lausunnossaan. Tunnustukseksi maan edistymisestä Euroopan komissio suositti lokakuussa 2011 liittymisneuvottelujen aloittamista. Käynnissä olevasta komission seurannasta ja raportoinnista käy ilmi, että Montenegrolle IPA-välineestä vuonna 2011 myönnetyt varat tukivat edistymistä ja maan viranomaisten uudistuspyrkimyksiä. Valtaosa ohjelmoidusta IPA-tuesta koski osa-aluetta I (siirtymäajan tuki ja instituutioiden kehittäminen); EU:n rahoitusosuus oli kokonaisuudessaan 26,494 miljoonaa euroa. IPAvarojen täytäntöönpano oli edelleen ensisijaisesti Podgoricassa sijaitsevan EU:n edustuston FI 9 FI

10 vastuulla. Samanaikaisesti Montenegron viranomaiset aloittivat valmistelut hajautettuun hallinnointiin siirtymiseksi. Koska Montenegro sai joulukuussa 2010 ehdokasmaan aseman, IPA-varoilla tuettiin myös maan viranomaisia niiden valmistautuessa hallinnoimaan tukea aluekehityksen, henkilövoimavarojen kehittämisen sekä maaseudun kehittämisen osa-alueilla. EU:n Albanialle vuonna 2011 myöntämällä rahoitustuella maata on tuettu sen Eurooppaan yhdentymisen tiellä. Oikeus- ja sisäasioiden, julkishallinnon uudistamisen ja korruption torjunnan aloilla käynnissä olevat hankkeet ovat edenneet, ja niissä on saatu konkreettisia tuloksia. Albanialle kyseinen tuki on ollut tärkeää niiden ensisijaisten tavoitteiden täyttämisessä, jotka komissio on vuonna 2010 antamassaan lausunnossa Albanian Euroopan unionin jäsenyyttä koskevasta hakemuksesta todennut tärkeimmiksi. Infrastruktuurihankkeissa on edistytty, varsinkin liikenteen alalla (maaseututeiden rakentaminen), kun taas vesialalla (vedenkäsittelylaitosten rakentaminen) edistyminen on ollut hitaampaa ratkaisemattomien omistusoikeuskysymysten takia. Albanian viranomaisten on lisäksi panostettava infrastruktuurihankkeiden pitkän aikavälin ylläpitoon. Monissa teknisen avun hankkeissa jatkettiin eri ministeriöiden ja valtioelinten tukemista sillä seurauksella, että monia keskeisiä säädöksiä on nyt valmisteltu osana unionin säännöstöön lähentymistä. Valtaapitävän koalition ja opposition välisestä pattitilanteesta joka tosin ratkesi marraskuussa saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen ansiosta johtuen keskeisen lainsäädännön antamisessa ei kuitenkaan tapahtunut merkittävää edistystä vuonna Sopimuksentekoaste vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 IPA-ohjelmissa on erittäin korkea, mikä on jatkoa vuonna 2009 alkaneelle myönteiselle kehityssuuntaukselle. IPA-varojen hajautetun hallinnoinnin valmistelussa on tapahtunut lisäedistystä. Albania on ottanut käyttöön keskeiset rakenteet ja järjestelmät IPA:n osa-alueella I, ja maa jätti hallinnointivastuun siirtämistä koskevan hakemuksensa vuoden 2012 alussa. Euroopan komission tilintarkastajat analysoivat parhaillaan hakemusta. Työ osa-alueilla II V on jatkunut ja on pisimmällä osa-alueella V. Ohjelmoinnissa otettiin vuonna 2011 uusia edistysaskelia alakohtaisen lähestymistavan omaksumisessa. Alakohtaisen ohjelmoinnin käytännön toteutuksesta on vielä joitakin avoimia kysymyksiä. Ennen kaikkea Albanian hallituksen on laadittava realistinen keskipitkän aikavälin talousarviosuunnitelma olemassa oleville alakohtaisille strategioille. Serbia sai vuonna 2011 liittymistä valmistelevaa rahoitustukea IPA:n osa-alueilla I (siirtymävaiheen tuki ja instituutioiden kehittäminen) ja II (rajat ylittävä yhteistyö). Kyseistä tukea hallinnoi edelleen EU:n Belgradin-edustusto. EU:n osa-alueella I myöntämän rahoituksen määrä oli 178,556 miljoonaa euroa vuonna Serbia jatkoi EU-varojen hajautettua hallinnointia osa-alueilla I IV koskevia valmisteluja viemällä päätökseen puutteiden korjaushankkeen joulukuussa Näin ollen tammikuussa 2012 voitiin aloittaa vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevan IPA-rahoitteisen teknisen avun antaminen. Euroopan komissio hyväksyi vuoden 2011 kansallisen IPA-ohjelman 8. heinäkuuta Erityishuomiota kiinnitettiin alakohtaisen lähestymistavan asteittaisen käyttöönoton valmisteluun. FI 10 FI

11 Rahoituksen käyttökyky on parantunut entisestään. EU:n edustusto hallinnoi vuoden 2011 lopussa 708:aa käynnissä olevaa hanketta. Hallinnoitavat rahamäärät olivat huomattavia esimerkiksi julkishallinnon uudistamisen (26,3 milj. euroa), oikeus- ja sisäasioiden (11,95 milj. euroa) ja sosiaalisen kehityksen (32,1 milj. euroa) hankkeissa. Alojen asettamisesta tärkeysjärjestykseen vastasi kahdeksan alakohtaista työryhmää, jotka muodostettiin ensimmäistä kertaa sekä valtiollisista että valtiosta riippumattomista sidosryhmistä. Lähtökohtana olivat monivuotiset suuntaa-antavat suunnitteluasiakirjat ( ), vuotuinen edistymiskertomus, kansainvälisen avun tarvetta Serbiassa koskeva arvio ja olemassa olevien strategia-asiakirjojen laadunarviointi. EU:n Bosnia ja Hertsegovinalle vuonna 2011 myöntämällä rahoitustuella oli suuri merkitys sen pyrkimyksille yhdentyä Eurooppaan. IPA-varoilla tuettiin edelleen maan pyrkimyksiä noudattaa liittymisprosessin vaatimuksia ja täyttää vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta ja väliaikaisesta sopimuksesta johtuvat velvoitteet. Vuoden 2011 painopisteissä keskityttiin voimakkaasti julkishallinnon uudistamiseen ja oikeusvaltion vahvistamiseen sen lisäksi, että talous- ja finanssikriisin vakavia seurauksia pyrittiin lievittämään. EU:n rahoitusosuus oli 92,885 miljoonaa euroa vuonna EU:n rahoitustuen täytäntöönpano tuotti vuonna 2011 konkreettisia tuloksia, joista esimerkkejä ovat julkishallinnon uudistamisstrategian tarkistetun toimintasuunnitelman hyväksyminen, julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten julkaiseminen sähköisesti ja 34 pysyvän GPS-asemaverkon asentaminen eri puolille maata, minkä avulla palstojen mittaustuloksista saatiin tarkempia. Muita esimerkkejä ovat pk-yritysten neuvoston perustaminen, kokoojaviemäreiden rakentaminen Ziviniceen ja ensimmäisen koko maan kattavan rabiesrokotuskampanjan toteuttaminen. EU:n Kosovolle antaman avun täytäntöönpanon hallinnointia jatkettiin EU:n Kosovontoimistossa. Toimisto onnistui ylittämään rahoitustavoitteensa sekä sopimusten että maksujen osalta. Kosovon vuoden 2011 IPA-ohjelman valmistelut saatiin valmiiksi: ohjelman määrärahat ovat 62,9 miljoonaa euroa, ja niiden ohjelmointi on aloitettu vuosien 2012 ja 2013 ohjelmien osalta. Kosovo osallistui rajat ylittävän yhteistyön IPA-ohjelmaan vuonna 2011 menestyksellisesti: ohjelmien ensimmäiset rahoituspäätökset allekirjoitettiin, rajat ylittävän yhteistyön ohjelmia Albanian ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa valmisteltiin ja ylimääräinen ohjelma Montenegron kanssa saatiin valmiiksi ja hyväksyttiin joulukuussa Hankkeiden osalta menestyksiin voidaan lukea muun muassa Kosovon entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan yhdistävän M2-tien viimeisten viiden sillan jälleenrakentaminen. Lisäksi Kosovossa suoritettiin vuonna 2011 ensimmäinen väestö- ja asuntolaskenta lähes 30 vuoteen. Se tuotti maan väestöstä ja heidän elinoloistaan hyödyllistä tilastotietoa, jota tarvitaan politiikan suunnittelussa tulevalla vuosikymmenellä. Laskennan kustannuksista vastasi erityisrahasto, jonka yksi rahoituslähde oli vuoden 2010 IPA. 5. TAIEX-OHJELMAN 12 PERUSTAMISESTA 15 VUOTTA TAIEX-ohjelman perustamisesta tuli vuonna 2011 kuluneeksi 15 vuotta. Vaikka TAIEXtoiminnan perusperiaatteet eivät ole muuttuneet, ohjelmaa päivitetään jatkuvasti, jotta sillä voitaisiin vastata laajentumismaiden nykyhaasteisiin. IPA:n edunsaajamaissa TAIEX-varoja käytettiin 10 miljoonaa euroa. 12 Teknisen avun ohjelma (sanoista Technical Assistance and Information Exchange). FI 11 FI

12 TAIEX-ohjelman menestystekijöitä ovat olleet ja ovat edelleen seuraavat: OMISTAJUUS: TAIEX-ohjelma toimii pääasiassa kysyntäpohjalta; edunsaajat esittävät tarkkaan rajattuja ja räätälöityjä avunpyyntöjä; tapahtumat suunnitellaan niin, että ne vastaavat edunsaajien pyyntöjä. PUUTTEIDEN KORJAAMINEN: TAIEX-ohjelmalla voidaan täydentää laajaalaisempia avustustoimia (twinning, tekninen apu) ja antaa puutteiden korjaamiseen tarkoitettua asiantuntija-apua, jollaista ei sisälly muihin tukiohjelmiin. REAGOINTIKYKY: tukea annetaan yleensä lyhyissä ja tiukoissa määräajoissa. VERTAISPERIAATE: TAIEX-ohjelman kivijalan muodostavat jäsenvaltioiden virkamiehet, jotka toteuttavat EU:n lainsäädäntöä käytännössä ja ovat valmiita jakamaan teknistä asiantuntemusta kollegoilleen edunsaajamaiden hallinnoissa. Keskipitkän aikavälin tuki, jossa joukko lyhytkestoisia toimia toteutetaan ennakkoon sovitun mukaisesti, on lisääntynyt maatalouden ja elintarvikkeiden turvallisuuden aloilla. Tällä haavaa tätä lähestymistapaa käytetään Islannille ja Kosovolle annettavassa TAIEX-avussa. Perinteisten TAIEX-tapahtumien ohella People-to-People-ohjelma on osaltaan lujittanut kansalaisyhteiskunnan asemaa laajentumiseen liittyvässä demokratiaprosessissa. Vuonna 2011 otettiin käyttöön uusi paikallishallinnon väline (Local Administration Facility, LAF), jonka tarkoituksena on kehittää paikallis- ja alueviranomaisten valmiuksia valmistella EU:hun liittymistä. TAIEX-tapahtumien käytännön toteutuksen Euroopan komissio on uskonut Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit -nimiselle palveluntarjoajalle (GIZ). 6. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA ALUEOHJELMAT Länsi-Balkanilla tehtävässä alueellisessa yhteistyössä on tapahtunut edistystä oikeus- ja sisäasioiden, tilastojen, energian, ympäristönsuojelun, pelastuspalvelun, kulttuuriperinnön ja pakolaisten paluun aloilla. Julkishallinnon alueellinen koulu (ReSPA) on täydessä toimintavalmiudessa. Uudet kahdenväliset sopimukset poliisiyhteistyöstä ja keskinäisestä oikeusavusta ovat rohkaiseva osoitus useiden Länsi-Balkanin maiden sitoutumisesta oikeudellisen yhteistyön vahvistamiseen. Vastaavia toimia on toteutettu hallinnollisen yhteistyön edistämiseksi paikallis- ja aluetasolla ja ottamalla yhteistyökumppaneiksi valtiosta riippumattomia järjestöjä. Tavoitteena on pysyvä sovinto Igman-aloitteen, RECOMsovintoaloitteen ja pakolaisten paluuta koskevan Sarajevon prosessin avulla. Euroopan komissio järjesti yhteistyössä Norjan ulkoministeriön kanssa Länsi-Balkanin investointikehyksen ohjauskomitean neljännen kokouksen, joka pidettiin Norjan Hamarissa kesäkuussa Ohjauskomitea hyväksyi yli 21 miljoonan euron avustukset 19:lle alueella toteutettavalle hankkeelle. Avustusta saavat muun muassa Joonian- ja Adrianmeren alueellisen kaasuputkihankkeen (putken yhteispituus on 520 km) esitoteutettavuustutkimus osana alueellisen kaasurenkaan rakentamista, Serbian, Montenegron ja Bosnia ja Hertsegovinan välisen 400 kv:n sähköliitännän toteutettavuustutkimus sekä yrityskoulutuksen aluekeskuksen rakentamisen ja jatkokehittämisen valmistelutyöt Kroatiassa. Investointikehyksen ohjausryhmä piti viidennen kokouksensa Luxemburgissa joulukuussa 2011 ja hyväksyi tällöin 22 avustusta, joiden yhteisarvo oli 59 miljoonaa euroa. Oletuksena on, että kyseiset avustukset voisivat poikia yli miljardin euron infrastruktuuri-investoinnit FI 12 FI

13 kansainvälisten rahoituslaitosten myöntäminä lainoina ja muina varoina. Ohjauskomitea hyväksyi Länsi-Balkanin yrityskehitys- ja innovointivälineen, joka rahoitetaan usean edunsaajan IPA ohjelmasta. Kyseessä on ensimmäinen Länsi-Balkanin investointikehyksestä rahoitettava yksityissektorin kehittämistoimi. Länsi-Balkanin investointikehyksen perustamisesta joulukuussa 2009 alkaen myönnettyjen hankeavustusten määrä oli 123 ja arvo 220 miljoonaa euroa vuonna Niiden odotetaan poikivan lähes 5 miljardin euron lainat ja kaikkiaan lähes 10 miljardin euron potentiaaliset investoinnit viidellä avainalalla, jotka ovat energia, ympäristö, liikenne, sosiaaliasiat ja yksityissektorin kehittäminen. PÄÄTELMÄT Vuonna 2011 edistyttiin tavoitteessa tehdä laajentumismaille myönnettävästä tuesta strategisempaa, johdonmukaisempaa ja tuloshakuisempaa erottamattomana osana laajentumisstrategiaa. Komission ehdottama oikeudellinen ja strateginen suunnittelukehys, jota sovellettaisiin liittymistä valmistelevan tuen täytäntöönpanoon vuodesta 2014, kytkee tuen tiiviimmin poliittiseen seurantaan ja raportointiin. Kehyksen avulla pyritään saamaan aikaan tuloksia ja vaikutuksia sekä palkitsemaan saavutuksista. Näin EU:n laajentumismaille myöntämän rahoituksen lisäarvo kasvaa entisestään, koska maille tarjotaan parempia kannustimia muuttaa yhteiskuntiaan, oikeusjärjestelmiään ja talouksiaan jäsenyyden edellyttämällä tavalla EU:n ja IPA:n edunsaajamaiden ja niiden kansalaisten yhteiseksi hyväksi. FI 13 FI

14 IPA-rahoitustuen täytäntöönpano prosentteina kaikista vuosina sidotuista varoista, tilanne : IPA:n osa-alue I, täytäntöönpanijana laajentumisasioiden pääosasto ( ): Milj. euroa Sidottu Tehty sopimus %-osuus Maksettu %-osuus Albania 348,37 233,69 67,1 % 102,45 29,4 % Bosnia ja Hertsegovina 389,83 186,98 48,0 % 103,26 26,5 % Kroatia 206,06 100,62 48,8 % 71,19 34,5 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 174,02 66,66 38,3 % 48,53 27,9 % Islanti 12,00 0,00 0,0 % 0,00 0,0 % Kosovo 475,10 341,42 71,9 % 211,48 44,5 % Montenegro 134,24 89,83 66,9 % 61,02 45,5 % Serbia 857,39 593,38 69,2 % 380,14 44,3 % Turkki 1 164,66 597,40 51,3 % 425,14 36,5 % Useita edunsaajia 729,18 597,32 81,9 % 431,30 59,1 % Yhteensä 4 490, ,30 62,5 % 1 834,51 40,8 % FI 14 FI

15 IPA:n osa-alue II, täytäntöönpanijana laajentumisasioiden pääosasto ( ): Milj. euroa Sidottu Tehty sopimus &-osuus Maksettu %-osuus Albania 18,59 2,76 14,8 % 2,16 11,6 % Bosnia ja Hertsegovina 12,52 4,77 38,1 % 3,12 24,9 % Kroatia 12,52 4,42 35,3 % 2,09 16,7 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 15,53 1,97 12,7 % 1,05 6,7 % Kosovo 3,00 0,06 2,0 % 0,03 1,0 % Montenegro 14,94 5,45 36,5 % 3,62 24,2 % Serbia 16,37 6,57 40,1 % 4,63 28,3 % Turkki 7,00 1,13 16,2 % 0,49 7,0 % Yhteensä 100,47 27,13 27,0 % 17,19 17,1 % FI 15 FI

16 IPA:n osa-alue II, täytäntöönpanijana aluepolitiikan pääosasto ( ): Milj. euroa Sidottu Maksettu %-osuus Adrianmeren alue 166,49 45,22 27,2 % Slovenia Kroatia 28,95 11,28 39,0 % Unkari Kroatia 35,54 12,57 35,4 % Unkari Serbia 33,97 12,33 36,3 % Romania Serbia 36,01 10,17 28,3 % Bulgaria Serbia 21,26 5,78 27,2 % Bulgaria entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 12,14 3,30 27,2 % Bulgaria Turkki 18,49 5,02 27,2 % Kreikka entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 10,20 3,93 38,5 % Kreikka Albania 7,67 2,95 38,5 % Yhteensä 370,72 112,54 30,4 % IPA:n osa-alue III, täytäntöönpanijana aluepolitiikan pääosasto ( ): Milj. euroa Sidottu Maksett u %-osuus Kroatia 257,35 78,03 30,3 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 109,20 26,96 24,7 % Turkki 1 055,50 333,11 31,6 % Yhteensä 1 422,05 438,09 30,8 % FI 16 FI

17 IPA:n osa-alue IV, täytäntöönpanijana työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto ( ): Milj. euroa Sidottu Maksett u %-osuus Kroatia 69,98 22,20 31,7 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 33,50 9,61 28,7 % Turkki 299,70 64,51 21,5 % Yhteensä 403,18 96,32 23,9 % IPA:n osa-alue V, täytäntöönpanijana maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto ( ): Milj. euroa Sidottu Makse ttu %-osuus Kroatia 129,40 25,78 19,9 % Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia 47,50 10,25 21,6 % Turkki 463,00 80,94 17,5 % Yhteensä 639,90 116,96 18,3 % FI 17 FI