Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena

Transkriptio

1 Teknologia ikäihmisten toimintakyvyn ja kotona asumisen tukena Päivi Topo Akatemiatutkija, Suomen Akatemia/THL Tavoitteet Pohtia teknologian merkitystä ikääntyneiden ihmisten aktiivisuuden, osallisuuden ja kotona asumisen edistäjänä Kuvata mitä tiedetään muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa tukemisesta teknologian avulla 1

2 ICF: Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. Helsinki: WHO; STAKES, Optimaalinen ja nähtävissä oleva toimintakyky Toimintakyvyn kontekstuaalisessa tarkastelussa kyse ei ole kunkin yksilön tai edes ryhmän kohdalla yhdestä toimintakyvystä tai toiminnan rajoitteesta vaan ne vaihtelevat kussakin kontekstissa. Mutta kuitenkaan varsinaista henkilön rakenteellista muutosta tai poikkeavuutta ei hyväkään ympäristö voi poistaa. 2

3 Optimaalinen ja nähtävissä oleva toimintakyky Olennaista se, että toimintakyky ja toimintarajoitteet nähdään sekä käsitteellisellä että operationaalisella tasolla myös yhteiskunnallisesti rakentuneiksi. Millainen olisi henkilön toimintakyky hänelle optimaalisessa ympäristössä verrattuna nykytilanteeseen? Tarpeeton vammaisuus Psykososiaalinen kysymys, johon vastaukset löytyvät yhteisön tasolta: millainen ympäristö rakennetaan ja hyväksytään, millainen kuva sen käyttäjistä ja heidän toimintamahdollisuuksistaan on? 3

4 Fyysisen ympäristö mahdollistaa ja estää - kanssaihmiset ovat tässä myös aktiivisia (Topo & Kotilainen 2009) Ympäristön mahdollistavat, estävät ja neutraalit tekijät asettavat ehtoja toiminnalle Yksilön kyvyt, taidot, osaaminen, tavoitteet, mahdollisuudet, esteet, pakot ohjaavat sitä miten hän havaitsee ympäristön tarjoamat mahdollisuudet ja esteet ja miten hän niitä käyttää, muokkaa ja millaisia tunteita ne herättävät Kanssaihmiset ympäristön mahdollisuuksien ja esteiden välittäjinä: he tarjoavat mahdollisuuksia, piilottavat niitä tai lisäävät esteitä mahdollisuuksien havaitsemiseen, käyttöön ja muokkamiseen Teknologian monet mahdollisuudet Esteetön ympäristö olennaisin! Iän huomioon ottava teknologia (esim. geronteknologia) Apuvälineet Yksilöllisesti räätälöidyt sovellukset 4

5 Teknologian kehittämisen eri lähtökohdat Yksilö Toimintakyvyn ja toiminnan tarkastelun taso Yksilöllisesti räätälöidyt tuotteet Apuvälineet Geronteknologia Ikääntyneille erityisesti suunnittelu Hyvinvointiteknologia Väestö Esteettömyys Kaikille sopiva suunnittelu Kävely ulkona vähintään puoli tuntia päivittäin iän ja sukupuolen mukaan, % % v v v v. ikä (Sulander ym. 2004) miehet päivittäin naiset päivittäin miehet Ei voi harrastaa liikuntaa naiset Ei voi harrastaa liikuntaa 10 5

6 IKÄRYHMÄ Kulkea portaita 2 / 1 3 / 2 9 / 5 Käyttää pankkiautomaattia 7 / 7 13 / / 34 Valmistaa ruokaa 5 / 4 6 / 6 10 / 15 Peseytyä ja kylpeä 1 / 1 6 / 2 11 / 2 Pukeutua ja riisuuntua 1 / 1 2 / 1 7 / 2 Tehdä kevyitä kotitöitä 1 / 3 3 / 5 5 / 10 Prosentit 5-vuotisikäryhmittäin vakioituja Sulander, T. et al. Eläkeikäisen väestön terveyskäyttäytyminen ja terveys keväällä 2005 ja niiden muutokset Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 1/ Iäkkäiden tarpeet erittäin erilaisia Yhteistä se, että mitä vaikeampi on vamman tai toimintakyvyn vajeen aste sen suurempi riippuvuus fyysisen ja psykososiaalisen ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista Tarpeetonta vammaisuutta yhä paljon 6

7 Voiko mainstream teknologia olla apuväline? Joillakin kuurosokeilla on tietokone, joka itsenäistää ja helpottaa elämää. Samalla se ylläpitää sitä suomen kielen tasoa joka on saavutettu. Kielellisiä perusteita ei pidetä lääkinnällisenä kuntoutuksena ja keskussairaalat tyrmäävät avustuksen tietokonehakemukseen. Muuten monet apuvälineet ovat yleistyneet ja siksi tietokonehakemukset hylätään, koska se ei ole vammaisen erikoisapuväline, vaan on yleisessä käytössä. (Terveydenhuollon ammattilainen) Lähde: Topo, P. ym. (2000) Kuulo- ja puhevammaisten tulkkipalvelut. Vammaispalvelulain toteutuminen. Raportteja 255. Helsinki: Stakes. Kognitiiviset pulmat tulevat varhain esille teknologian käytössä Jo lievät muistiongelmat (mild cognitive impairment) vaikeuttavat niin usein arkipäivän teknologian käyttöä (esim. tietokone, kännykkä, mikroaaltouuni, parranajokone, pankkikortti, lentoaseman automaattinen check-in) että sitä on pidetty yhtenä arviointikriteerinä Everyday Technology Use Questionnaire Tämä ei tarkoita, että lievistä muistipulmista kärsiville koskaan kehittyisi muistisairautta Lena Rosenberg: Navigating through technological landscapes (2009) 7

8 Arkielämän teknologian haasteet muistisairailla ihmisillä Sairastuneilla pulmia teknologian kanssa: loogiset toimintaketjut heikkenevät, hahmotusvaikeudet, lähimuistin vaikeudet Miten selvitä? Strategioina jatkuvat toistot, muistilaput, itsekseen puhuminen, rutiineista kiinnipitäminen. Nämä auttavat koherenssin, pärjäämisen tunteen ylläpitämisessä, mutta harvoin tuovat kestävää ratkaisua arkipäivän pulmiin Nygård L: Living with dementia and the challenges of domestic technology. Teoksessa Topo P & Östlun B (toim): Dementia, design and technology, IOS Press 2009 Miten teknologia voi olla muistisairaiden ja heidän omaistensa tukena? Yksilölliset & monimuotoiset tarpeet Tarpeet muuttuvat sairauden edetessä tai sosiaalisen tai asumistilanteen muuttuessa Teknologia harvoin yksin ratkaisu Muilta saatava apu ja tuki keskeisintä, siihen sovitettuna paras hyöty teknologiasta 8

9 Kieli ja kuva sairastuneesta vaikuttaa siihen mihin teknologiaa kehitetään ja käytetään Seniili Lukot, siteet Dementti Lukot, vahva rauhoittava lääkitys Dementoituva Kykyjen käyttö? Virikkeet? "Karkailee" Alzheimer-potilas Spesifi lääkitys "Poistuu luvatta kotoa" Dementiaoireinen Kulkemisen seuranta, kykyjen tukeminen Muistisairas Tarve liikkua. Miten varmistaa, että löytää kotiin?" Teknologisissa sovelluksissa korostuu nyt turvallisuus Sen tukeminen/lisääminen perustuu 1. toiminnan katkaisuun (lukot) 2. toiminnan seuraamiseen (liikkumisen seuraaminen, liesivahdit) 3. vaaratilanteiden aktiiviseen ennaltaehkäisyyn (lääkemuistuttajat) 9

10 Kuntoutuksen näkökulmasta turvallisuus tärkeää, mutta olennaista se, kuinka voidaan yhdistää toiminnan / toimintakyvyn ylläpitäminen turvallisuusriskit huomioon ottaen turvallisuus objektiivisesti ja subjektiivisesti tarkastellen? Keskeistä se, mitä turvallisuudella ymmärretään ja mihin oletetaan turvallisuusriskien liittyvän ja mikä on turvallisuusriskien perimmäinen syy Esimerkkejä Pohjoismaissa käytetyistä apuvälineistä, jotka tukevat kognitiivisia toimintoja GPS-paikannuslaite, joka kulkee aina mukana housunvyötärölle kiinnitettynä Pelit, musiikki, kalenteri, muistuttaja, jotka kosketusnäytöllä Hälytin ulko-ovella ja kulunvalvontajärjestelmä Käyttöä ohjaavilla merkinnöillä varustettu kahvinkeitin ja liesi Lautaset ja aterimet, jotka helpottavat omatoimista syömistä Liesivahti Muistuttava kello, viisareilla tai digitaalinen Pallopeitto, joka parantaa kehon tuntemuksia ja stimuloi aisteja Puhuva ohjeita antava lähetin ulko-oven vieressä Puhuva valkokuvakansio, Tietokoneen kuva-albumi Robottihylje lemmikkinä Savuhälytin, johon on liitetty hätäkutsu Sähköinen kalenteri, joka näyttää viikonpäivän, päivämäärän ja vuorokauden ajan Sähköinen muistuttava kalenteri, magneettitaulu jossa viikko-ohjelma Sähköinen muistuttava lääkeannostelija Sänkyvahti, joka hälyttää, kun henkilö nousee sängystä Tukikahva Värillinen wc-istuimen kansi ja värinauhalla merkityt ovenkarmit ja lavuaari Yksinkertainen kännykkä Lähde: Apuvälineet ja dementia Pohjoismaissa. Stakes, Helsinki 2008; Rosenberg

11 Sovellukset nähtävissä Toimivan kodin näyttelyssä Mitä näyttöä on teknologian hyödyistä? Kirjallisuuskatsaus (66 alkuperäistutkimusta) Dementiaan liittyvää teknologian arviointitutkimusta vähän Yleisimpiä teknologian käyttötarkoituksia: turvallisuuteen liittyvät tarpeet ja pitkäaikaishoito Tutkimusten keskinäinen vertailu vaikeaa. Näyttää kuitenkin siltä, että teknologian avulla on mahdollista tukea dementiaoireisia ihmisiä. Teknologisten sovellusten aktiivikäyttäjänä harvoin sairastunut itse, jos on niin yleensä henkilö, jolla lievä kognitiivinen häiriö/dementia. Keskivaikeasti tai vaikeasti dementiaoireisille tarkoitettuja sovelluksia ei juuri olemassa. Lähde: Topo P. Technology studies to meet the needs of people with dementia and their caregivers: a literature review. Journal of Applied Gerontology

12 Tutkimukset, joissa dementiaoireinen henkilö aktiivisessa roolissa (N = 20) Kirjoittajat, vuosi Altus ym., 2000 Margot-Cattin & Nygård, 2006 Teknologia Elektoroninen valvontajärjestelmä (passiivinen) Dementiaoireisten ihmisten määrä (n); dementian vaikeusaste n=6; keskivaikea / vaikea Rowe, 1999 Kodin valvontajärjestelmä n=1; keskivaikea Taylor, 2005 Kulunvalvonta Kotiympäristön valvontajärjestelmä n=15; keskivaikea / vaikea n=6; tieto puuttuu Kinney ym., 2004 Internet-pohjainen valvontajärjestelmä (passiivinen) n=19; vaikea Baruch ym., 2004 Computer to reassure n=1; tieto puuttuu Labelle & Mihailidis, 2006 Automaattinen audiovisuaalinen vihjejärjestelmä n=8; keskivaikea / vaikea PC-pohjainen koulutus McConatha ym., 1994 (sähköposti, ensyklopedia, keskustelu, pelit) Tietokonepohjaiset Schreiber ym., 1998 muistiharjoitukset Tietokonepohjainen Topo ym., 2004 musiikkiohjelma (kosketusnäyttö) n=14; vaikea n=14; lievä / keskivaikea n=28; lievästä vaikeaan Tutkimukset, joissa dementiaoireinen henkilö aktiivisessa roolissa (N = 20) Kirjoittajat, vuosi Teknologia Tamura ym., 2004 Seuralaisrobotti n=13; vaikea Dementiaoireisten ihmisten määrä (n); dementian vaikeusaste Camberg ym., 1999 Ääninauhat, videonauhat n=54; keskivaikea / vaikea Baker ym., 1997 Snoezelen huoneet n=31; vaikea Burgio ym., 1996 White noise machines n=13; vaikea Lucero ym., 2000 Aistitoimintojen harjoittaminen (low tech) n=49; vaikea Skjerve ym., 2004 yhdistetty n=347, vaihteluväli 5-71; Kirkasvalo, 21 tutkimusta (katsaus) lievästä vaikeaan Nygård & Johansson, n=5; lievä kognitiivinen häiriö, lievä ja Ajan apuvälineet 2001 keskivaikea dementia Topo ym., 2002 Helppokäyttöinen puhelin n=6; lievä tai keskivaikea Wolden ym., 2006 Sähköhammasharja tieto puuttuu Chan ym., 2002 Tietokoneeseen yhdistetyt tunnistimet & kommunikaatioverkosto n=1; vaikea 12

13 Päivä- ja yökalenteri Automaattinen päivä- ja yökalenteri TAVOITE: Helpottaa orientoitumista aikaan, vähentää/estää yöllisiä puhelinsoittoja ja ulkona käymisiä. TULOS: 50 sairastunutta ja omaista kokeili: 37 jatkoi kokeilua 3 kuukauden ajan. Heistä 68% kertoi käyttäneensä kalenteria ja 84% kokeneensa sen hyödylliseksi. Omaisten mukaan kalenterin käyttö oli vieläkin yleisempää (89%). Oli epämiellyttävää istua täällä eikä tiennyt oliko maanantai vai sunnuntai Hän ei huutele enää huoneestaan kysellen koko ajan, mikä päivä tänään on. Topo et al. I don t know about the past or the future, but today it s Friday evalution of a time aid for people with dementia, Technology & Disability,

14 Multimedia virikkeenä: Kuvagramofoni Tavoitteena tarjota mielekästä tekemistä tukea jäljellä olevien kykyjen käyttöä antaa onnistumisen kokemuksia Teknologia PC ja kosketusnäyttö, CD-asema tietokoneessa Lisäksi ohjelma, jolla voi tehdä yksilöllisten mieltymysten mukaisia kuvagramofoneja (Mäki Outi) Kuvagramofonin (KG) arviointi ENABLE -projektissa Käytössä viidessä päiväpaikassa Käyttöä arvioitiin kolmen viikon ajan Alkuhaastattelu 28 asiakkaalle, 23 mukana koko arvioinnin ajan Lähes puolet käytti KGtä jokaisella käyntikerralla päiväpaikassa. KGtä käytettiin kerralla keskimäärin puoli tuntia Suurin osa (20/23) osallistui aktiivisesti käyttöön laulamalla, hyräilemällä/viheltämällä. Henkilökunnan mukaan joka toisella käyttäjällä oli vaikeuksia KGn käytössä, silti lähes kaikki (n=21) hyötyneet sen käytöstä KGn käyttö vaikutti positiivisesti asiakkaan mielialaan (n=17), sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen (n=16) (Topo et al Assessment of a music-based multimedia program for people with dementia. Dementia, 3, ) 14

15 Omaishoitajien tarpeisiin keskittyvät tutkimukset (N=15) Kirjoittajat, vuosi Bank ym., 2006 Beauchamp ym., 2005 Brennan & Moore, 1994 Chang ym., 2004 Czaja & Rupert, 2002 Dang ym., 2004 Eisdorfer ym., 2003 Teknologia Omaisten välinen, tietokonepohjainen puhelinjärjestelmä soittamiseen, viestien lähettämiseen ja yhteydenpitoon PC työasemalta käytettävä internetmultimedia ohjelma Tietokone, tietoverkko: sähköinen ensyklopedia, kommunikaatio, päätöksentekoa tukeva ohjelma Puhelinsoitot omaisille + video Tietokonepohjainen puhelinjärjestelmä kommunikointiin & informaation Puhelimeen hakemiseen yhdistetty tietokonejärjestelmä & näyttöpuhelin, hoitokoordinaattori, koulutus Tietokonepohjainen puhelinjärjestelmä kommunikaatioon, pääsy tukipalveluihin Omaisten lukumäärä (n), seuranta-aika n=41, 18 kk n=299, 30 päivää n=102, 12 kk n=83, 12 viikkoa n=76, 18 kk n=76, 2 kk n=94, 18 kk jatkuu Kirjoittajat, vuosi Hanson & Clarke, 2000 Jang ym., 2000 Mahoney ym., 2003 Marziali ym., 2006 Lynn ym., 2000 Smith & Toseland, 2006 Smyth ym., 2007 Winter & Gitlin, Teknologia TV + kaukosäädin, multimedia PC + CD: koulutus, tuki, informaatio CD hoitamisesta Automaattinen puhelinjärjestelmä + tietoverkko Internetissä toimiva tukiryhmä Videokonferenssi Puhelinvälitteinen tukiryhmä: koulutus, ongelmanratkaisu, sosiaalinen tuki Tietokonevälitteinen tukiryhmä Puhelinvälitteinen tukiryhmä Omaisten lukumäärä (n), seuranta-aika n=3, 3 kk n=15, tieto puuttuu n=100, 1 vuosi n=34, 10 tapaamista n=66, tieto puuttuu n=97, 12 viikkoa n=118, tieto puuttuu n=103, 6 kk 15

16 Johtopäätökset Tulokset osoittavat, että teknologiapohjaisilla palveluilla voidaan tukea dementiaoireisten ihmisten omaishoitajia; tarjoamalla sosiaalista tukea, informaatiota ja koulutusta Ei ole tiedossa, onko em. vaikutusta sairastuneen henkilön laitoshoitoon siirtymisen lykkäämiseen Lähde: Topo P. Technology studies to meet the needs of people with dementia and their caregivers: a literature review. Journal of Applied Gerontology Jos sairauden vuoksi ihminen joutuu luopumaan jostakin toiminnasta, on kysyttävä mitä tilalle. Myös teknologian kehittämisessä on hyväksyttävä se, että dementoivasta sairaudesta huolimatta ihminen pyrkii aktiivisuuteen, toimintaan ja vaikuttamaan omaan tilanteeseensa. Kommunikaatiokykyjen ja muiden kognitiivisten kykyjen vähittäinen heikkeneminen eivät poista näitä yleisinhimillisiä piirteitä. Suuri tarve tutkimuksesta, jossa teknologian merkitystä katsotaan dementiaoireisten ihmisten elämänlaadun ja omaehtoisen selviytymisen näkökulmasta 16

17 Käytetty keskeinen kirjallisuus Apuvälineet ja teknologia Pohjoismaissa, Stakes 2008 Topo P. Dementia, teknologia, etiikka. Gerontologia 3/2007 Topo P: Technology studies to meet the needs of people with dementia and their caregivers. A literature review. Journal of applied gerontology 2009:28:5-37 Kokoomateos: Topo P. & Östlund B. (eds): Dementia, design and technology - Time to get involved. IOS Press, (Myynnissä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella) 17