10 Tieto ja metatieto
|
|
- Taisto Sala
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 10 Tieto ja metatieto Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden. Pelkkä "lopputuotteen" tietomalli ei kuitenkaan yleensä kirjaa kaikkea työssä tarvittavaa tietoa. Erityisesti, itse tuotantoprosessiin ja esim. erityyppisten sovellusten tiedonhakuun ja yhdistelyyn tarvittava tieto pitää esittää jotenkin. Tämä tarkoittaa sitä, että tietoa pitää kuvata myös sovelluksen oman (rajatun) vaatimusmäärittelyn "ulkopuolisesta näkökulmasta" käsin. Seuraavaksi tarkastelemme kuvailu- ja metatiedon roolia lyhyesti sovelluksissa, erityisesti dokumenttienhallinnan (DH) näkökulmaan nojautuen (konkreettisena aasinsiltana tiedonhallintaan...). 197
2 10.1 Välisoitto Tieto hukkuu ellei siitä pidetä kiinni (vrt. työmuisti vs. tietokanta) Tietotyö on tyhjäkäyntiä mikäli (ihmisten) kaikki aika menee selaamiseen Tavoite: tiedon tarpeellisuus ja tarvitsija selvillä eri tilanteissa 198
3 10.2 Tiedon taksonomia Sovelluksissa esiintyy poikkeuksetta useantyyppistä tietoa jota voidaan yrittää ymmärtää tai jaotella esim. akseleilla - informaali - formaali - implisiittinen (tai hiljainen/piilevä) - eksplisiittinen Data Informal data ( in the people and in the non-modeled environment ) Data in paper (Semi-)formal data Data in computers Some data Modeled data 199
4 10.3 Tietämys ja sen käsittely: the SECI model Suosittu tietämyksen hallinnan pelkistys on Nonakan ja Takeuchin SECImalli (Socialization, Externalization, Combination, Internalization) Mallin perusteella voidaan esim. pohtia yksilön (I), ryhmän (G) ja organisaation (O) välisiä tietoon ja tietämykseen liittyviä vuorovaikutusprosesseja Ideoiden jalkauttaminen käytäntöjen ja välineiden tasolle on tietenkin haasteellista (Kuva: Rice&Rice 2005) 200
5 10.4 Tieto ja metatieto (lue: data ja metadata) Tietoa jaotellaan perinteisesti tiedon ja metatiedon välillä - "metatieto on rakenteista tietoa, joka kuvaa muuta tietoa sekä ohjaa ja dokumentoi sen käsittelyä ja hallintaa" - "tiedon sisältöä kuvaavaa, luokittelevaa ja sen merkitystä kuvaavaa tietoa" Jako "metatiedon ja tiedon välillä" on sopimuksenvarainen ja liittyy sovellusalaan ja tietojen hallintaprosessiin (tarpeellista kirjaten tietoa) - vrt. esim. oma kovalevy - kirjasto - kansallisarkisto - vakuutusyhtiö Metatiedon tuottamisen kärjistetty työjako: - tietokoneohjelma kirjaa mekaanisesti tunnistettavan metatiedon (esim. paikka, kirjoittaja, työväline, kellonaika, versio) - ihminen tuottaa harkintaa vaativan metatiedon (esim. tehtävä, luokittelu, käyttöoikeudet, version päähaara, status) Metatiedon tyypillinen käyttötarkoitus on "tukea varsinaisen tiedon käyttöä" 201
6 10.5 (Meta)tieto ja dokumenttien elinkaari Dokumenttienhallinnan sovelluksissa pelkkä tietosisällön kuvailu ei siis riitä; yleisemmin tarvitaan metatietoa tiedon (tai dokumenttien) koko elinkaaren hallintaan; vrt. pelkistys: Tarvittavia metatietokenttiä Luonti ei tietenkään "vedetä Tarkastus hihasta", vaan määritellään suhteessa käsit- Muokkaus Hyväksyntä telyprosessiin kokonaisuutena (esim. kirjaamalla prosessikaavioon näkyville vaatimuksina siitä mitä (meta)tietoa tarvitaan missäkin käsittelyvaiheessa) Kuva: Anttila, 2001 Julkaisu Haku Katselu Arkistointi - vaikea optimointitehtävä: metatiedon keräämisen (ja ylläpidon) hinta vs. metatiedoista saatava lisäarvo (on helppo määritellä "liikaa" metatietoa) Poisto 202
7 10.6 "Ei ole metatietoa, on vain tietoa" Huomaa että tieto/metatieto -erottelu ei ole teknisesti välttämätön, vrt.: - dokumenttiin merkattu tieto - valitun tekstiformaatin tyyppi- tai skeemamäärittely (tietomalli & sanasto) - kuvaileva "metatieto" (jommastakummasta!) - "metatiedon" käyttöä ohjaava skeema - kuvaileva "(...meta)metatieto" jne. -...sovellusalueen ontologia (käytännöllinen rajaus) tyyppi käsikirjoitus Mediaobjektit viimeksi muokattu: Se päivämäärä jolloin tietosisältö viimeksi muuttui, tyyppi: xsd:date kauppapaikan tuotetieto Viestinnässä ja mallinnuksessa käytetyt tekniset menetelmät ovat kompromisseja joilla pyritään esim. tehokkuuteen ja yhteensopivuuteen Huom. Termeillä "asiakirja", "metatieto" yms. kuitenkin voi sovellusalueella olla tietty lainsäädöksellinen tms. sitova status (vrt. JHS 143) 203
8 10.7 Esimerkki (1/5): XML ja RDF Kaikenlainen skeematieto voidaan siis tulkita metatiedoksi käsiteanalyysin sijaan kannattaa kuitenkin miettiä jo käyttötapauksia Esimerkki (tai toisin päin tai muilla tekniikoilla!): - XML soveltuu esim. asiakirjojen tietosisällön esittämiseen (mutta muuhunkin) - RDF soveltuu esim. metatietojen esittämiseen (mutta muuhunkin) Mutta mitkä XML:n ja RDF:n piirteistä ovat luonnollisia tai oikeasti olennaisia esim. asiakirjojen hallinnassa? Vaikea kysymys?! Tarkastellaan case-esimerkkiä: - kuvataan organisaation asiakirjojen status: luokitellaan ne asteikolla internal_draft, public_draft, last_call_draft, camera_ready_doc ja note 204
9 10.8 Esimerkki (2/5): asiakirjojen tietosisältö (XML Schema) Ilmeisestikin XML soveltuu hyvin asiakirjojen esittämiseen (tyyppi esim. advertisement, guideline tai specification ja tila [status] esim. last_call_draft) <document id=" version="1.1" type="&myvoc;guideline" status="&myvoc;last_call_draft"> <title>...</title>... </document> Ko. attribuutin määrittelevä skeema sallii rajoitteena nyt vain luetellut arvot:... <xsd:restriction base="xsd:string"> <xsd:enumeration value="&myvoc;internal-draft"/> <xsd:enumeration value="&myvoc;public-draft"/> <!-- jne. --> </xsd:restriction>... Luetellut arvot voidaan ilmeisestikin rakentaa myös URI-niminä, so. resursseina (määrittele prefiksi &myvoc; sopivasti) 205
10 10.9 Esimerkki (3/5): kuvailutieto (RDF Schema) note (N) internal_draft (ID) public_draft (PD) last_call_draft (LC) camera_ready_doc (CR) Luokittelu tarjoaa nyt keinon liittää dokumentteihin elinkaaren liittyvää kuvailevaa tietoa (filosofit pohtikoot onko tämä "metatietoa"...), esim.: - kaikki ko. tyypin dokumentit (ID, PD, LC, N, CR) ovat asiakirjoja (joiden käsittelyyn asetetaan vaatimuksia) - dokumentit tyyppiä PD, LC, N ja CR ovat julkisia - dokumentit tyyppiä N ja CR ovat valmiita ja pysyviä - julkisilla asiakirjoilla vastaava (ihmis)editori, jne. Tuloksena syntyy sovelluksen (eräs) käsitemalli joka nyt ilmeisestikin voi parantaa DH:n laatua (vaikkei edes formalisoitaisi tietokoneohjelmana!) 206
11 10.10 Esimerkki (4/5): mallinnuksen tavoitteista Mallinnusta voidaankin yleisesti ottaen harjoittaa useasta eri suunnitteluperspektiivistä käsin, esim.: - käsitteellinen (conceptual) - määritys (specification) - toteutus (implementation) Erityisesti, sovelluksen (käsite)mallinnuksen ei tarvitse aina tähdätä implementointiperspektiiviin esimerkiksi prosessien mallinnuksen avulla voidaan yksinkertaisesti tavoitella prosessien parempaa ymmärtämistä, joka edesauttaa niiden kehittämistä ja esim. (informaalia) ohjeistusta 207
12 10.11 Esimerkki (5/5): mitä tietoa kerätään ja miksi? Kysymys: Mitä kuvailutietoa (metatietoja) sovelluksessa tulisi sitten kerätä? Vastaus: Selvitetään (prosesseihin ja) käyttötapauksiin vedoten, esim. - dokumenttien/tiedon (semanttinen) luokittelu & integrointi (tuotanto/käyttöprosessit) - dokumenttien/tiedon hakeminen (käsitemallin semantiikka) - dokumenttien/tiedon (ja prosessien) seuranta - dokumenttien/tiedon muokkaaminen, virkistäminen ja poistaminen Esimerkki: Jos dokumentit voidaan semanttisesti liittää projekteihin ja henkilöstöön, voidaan hakuja tehdä paitsi dokumenttien tietosisällön, myös esim. asiayhteyden perusteella (vrt. XQuery/SPARQL) 208
13 10.12 (Meta)tieto luokittelun välineenä Keskeinen (meta)tiedon sovellus on siis luokittelu <tuotetiedot id="e1" luokitus="kodinkoneet" julkaisija="netanttila.com"> <artikkeli tyyppi="leivänpaahtimet" merkki="kenwood" malli="eon Tt 900" hinta="eur ">...</artikkeli> </tuotetiedot> Metatietojen tulkinta edellyttää luokittelussa käytetyistä termeistä ja merkintäjärjestelmästä sopimista (so. skeemasta sopimista): - termistö määrittelee mitä predikaatteja (ns. elementtejä/kenttiä tai tarkentimia) käytetään resurssien kuvailussa (esim. luokitus, malli, hinta) - termeihin voi liittyä merkintäjärjestelmä (Encoding Scheme) joka määrittelee termien ymmärrettävät arvot käytännössä tulisi viitata joko kontrolloituun asiasanastoon tai hyvin määriteltyyn datatyyppiin (esim. kodinkoneet, Kenwood, " ", jne.). Termin arvo voi yleisesti olla myös esim. identifiointitunnus (esim. ISBN tai DOI) 209
14 10.13 Luokitusrakenne eli taksonomia Käytännön syistä sovelluksen termien käyttö määritellään usein sopivan hierarkkisen luokitusrakenteen eli taksonomian mukaan - vrt. "sukupuu" - esim. kone kodinkone leivänpaahdin Tiedon tuottajan näkökulmasta taksonomioiden käyttö mahdollistaa kuvailun sopivalla tarkkuudella (kohde voidaan tunnistaa leivänpaahtimeksi vaikka tarkka mallitieto ei olisikaan selvillä) toisaalta syötettävää tietoa on näin vähemmän Tiedon hyödyntäjän näkökulmasta taksonomiat paitsi helpottavat tiedonhakua, suhteuttamista sekä tarjoavat perustan päättelyyn, tarjoavat ne myös perustan aihepiirin "yleisjäsennykselle" ja esim. informaaleille ohjeille 210
15 10.14 Asiasanasto eli tesaurus Aihe- tai asiasanasto eli tesaurus kuvaa termien synonyymi-, hierarkia- ja assosiaatiosuhteita yhteisesti sovittujen kenttien avulla (sis. taksonomian) - esim. "leivänpaahdin on eräänlainen ruuanlaittoväline" Tesaurusten määrittelemät kentät vaihtelevat hieman sovelluksen mukaan, vrt. esim. UK Archival Thesaurus (UKAT): Term: Economic cooperation Used For: Economic co-operation Broader terms: Economic policy Narrower terms: Economic integration European economic cooperation European industrial cooperation Industrial cooperation Related terms: Interdependence Scope Note: Includes cooperative measures in banking, trade, industry etc., between and among countries. 211
16 10.15 Asiasanastoesimerkki, leivänpaahdin Käytettävä asiasana: kodinkoneet Huomautus: Sanasto sisältää joidenkin kodinkoneitten nimiä; myös kaikkia muita voi käyttää asiasanoina Suppeammat termit: astianpesukoneet, jääkaapit,..., leivänpaahtimet,..., kotitaloussähkölaitteet Kuuluu ryhmiin: [24] Ravitsemus. Ravitsemisala. Elintarvikeala. Majoitusala. Kotitalous Ruotsinkielinen asiasana: hushållsmaskiner Käytettävä asiasana: leivänpaahtimet Laajemmat termit: kodinkoneet Kuuluu ryhmiin: [24] Ravitsemus. Ravitsemisala. Elintarvikeala. Majoitusala. Kotitalous Ruotsinkielinen asiasana: brödrostar 212
17 10.16 Metatiedon soveltaminen (1/2) Kysymys: Miten esim. asiasanojen kodinkoneet ja leivänpaahtimet (eikä paahdin!) valintaan sitten päädytään? Vastaus: Opiskelemalla monimutkaisen luokittelujärjestelmän järkevä käyttö edellyttää yleensä huomattavaa sovellusosaamista, esimerkiksi - yleinen suomalainen asiasanasto (YSA, ks. sisältää 62 asiasanaryhmää; yhdessä ryhmässä voi olla satoja asiasanoja - eduskunnan kirjaston asiasanasto (EKS, ks. sisältää 39 päätason asiasanaryhmää; luokittelu voi edellyttää esim. juridista osaamista - Nasan asiasanasto (ks. edellyttää esim. luonnontieteiden osaamista, jne. Ison asiasanaston syvällinen haaste piilee juuri (kuvailtavan) tiedon suhteuttamisessa (vrt. kirjastot ja hylly "jätä selaamasi kirja tähän"...) 213
18 10.17 Metatiedon soveltaminen (2/2) Mikäli soveltamisessa on puutteita, (meta)tiedot rämettyvät - vrt. rakenteiset dokumentit & Tag Abyse Syndrome Rämettynyt tieto heikentää tiedon sovellettavuutta merkittävästi! Opetuksia: - metatieto pyrkii välittämään mahdollisimman paljon informaatiota (vrt. päätöspuut ja tiedon "haarukoiminen") - "liian vähän" metatietoa ei tietenkään riitä sovelluksiin ("ei tuottanut lisäarvoa mutta eipä juuri maksanutkaan") -...mutta "liian paljon" metatietoa voi kuitenkin käytännössä johtaa lipsumiseen ja rämettymiseen ("maksoi paljon muttei tuottanut lisäarvoa") Kyse on aidosti vaikeasta ongelmasta, "virheellisillä" (meta)tiedoilla voidaan pyrkiä tietoisesti myös manipuloimaan hakuja (sabotaasi) 214
19 10.18 Metatiedon julkaiseminen Metatiedon julkaiseminen ulkopuolisille edellyttää yhteisesti sovitun tietomallin yms. noudattamista - käytännössä esim. XML- tai RDF-sanasto tai vastaava sovellus (keskeistä yksilöivien tunnistenimien käyttö) - metatieto voidaan kirjata dokumenttien sisään (vrt. XHTML) tai omiksi dokumenteikseen (esim. XML/RDF) Koska metatietoja tyypillisesti kerätään eri organisaatioiden historiallisen ohjeistuksen mukaisesti, tarvitaan yleensä (tietosisällön järkevästi säilyttäviä) muunnoksia eri formaattien ja tietomallien välillä Keskeisiä "yleiskäyttöisiä" metatietomäärityksiä Suomessa ovat esim. JHS 143 (Asiakirjojen kuvailun ja hallinnan metatiedot) ja "Dublin Core" (tarkemmin: Dublin Core Metadata Initiative (DCMI) Metadata Terms) 215
20 10.19 Dublin Core (DC) 101 "The Dublin Core metadata element set is a standard for cross-domain information resource description ["anything that has identity" [i.e. URI]]... There are no fundamental restrictions to the types of resources to which Dublin Core metadata can be assigned." DC määrittelee seuraavat (metadata)elementit (tai -kentät): - Title, Creator, Subject, Description, Publisher, Contributor, Date, Type, Format, Identifier, Source, Language, Relation, Coverage, Rights - ks. Huomaa että kaikkien kenttien tulkinta ei ole helposti mekanisoitavissa(!) Soveltaminen edellyttää käytännössä valittuun esitystapaan ja sen merkintäjärjestelmään perehtymistä - esim. HTML, ks. - esim. RDF/XML, ks
21 10.20 JHS 143 Suositus JHS 143 Asiakirjojen kuvailun ja hallinnan metatiedot määrittelee julkisen hallinnon asiakirjojen hallinnassa ja julkaisemisessa tarvittavia metatietoja (Suomessa), ks. Suositus ohjeistaa tarjoamaan tietoa erityisesti seuraaviin tehtäviin liittyen: - paikallistaminen (identifiointitunnus, sijaintipaikka) - sisällönkuvailu (nimike, aihe, kuvaus, kieli, kohdeyleisö, kattavuus, lähde, laji) - käyttöedellytykset (oikeudet, julkisuus, säilytysaika, formaatti, suojeluluokka) - konteksti (toimija, tehtävä, asiakirjan tyyppi, suhde, valtuutus) - elinkaari (aikamääre, tila, käsittelyhistoria, säilytyshistoria) JHS 143:n yhtenä tavoitteena on mahdollistaa asiakirjojen kuvailu tietoverkoissa juuri Dublin Core -yhteensopivassa muodossa 217
22 10.21 Skeemojen ja käsitemallien soveltaminen Kun tavoitteena on tiedon semanttinen yhdistely eri lähteistä, on omassa mallinnuksessa keskeistä tunnettujen kuvailusanastojen hyödyntäminen Käytännöllinen strategia on sama kuin rakenteisten dokumenttien (tyyppien) suunnittelun yhteydessä: - mallinnetaan sovelluksen tieto suhteessa käyttötapauksiin ja tekniikkaan - selvitetään olemassa olevat vastaavat sovellukset - sovelletaan (vapaasti) saatavilla olevia sanastoja (yms.) mahdollisimman laajasti tai selvitetään eri sanastojen kuvailu toisikseen (esim. ns. kommunikaatiosanastojen/-ontologioiden kautta) Esimerkkejä (hae kiinnostavia otsikoita esim. Googlella)
23 10.22 Pari sanaa versioinnista (1/4): perusidea Dokumenttien (ja tiedon!) versionhallinta on tärkeää kun tietoa tai tekijöitä on paljon, tai tietoa käsitellään pitkän ajan kuluessa: - versiointi, versioiden merkitseminen, versioiden välisten erojen tunnistaminen, versioiden tallentaminen, tuotteen tilan kirjaaminen, täydellisyyden ja yhtenäisyyden varmistaminen Versiointi voidaan jakaa komponenttien ja konfiguraatioiden hallintaan: - komponentit (esim. aliohjelma, dokumentin elementti) versioidaan niiden tietosisällön kehittyessä - konfiguraatiot koostavat loogisia kokonaisuuksia versioiduista komponenteista; kofiguraatiota voidaan siten versioida komponenteista erillään - esim. olio-ohjelma koostuu "luokista" ja rakenteinen kirja "osioista" Rämettyminen yms. on usein seurausta versiointikäytännön puutteista 219
24 10.23 Pari sanaa versioinnista (2/4): versiopuu Versioita merkitään yleensä numeroin, tuloksena on ns. versio"puu" (revisiopuu) - juuriversio ja (syrjäyttävät) peräkkäiset versiot (Revision) - rinnakkaiset versiot (Branch) ja eri versiohaarojen yhdistäminen (Merge) Esim. numeroinnissa 2.3 numero 2 tarkoittaa julkaisunumeroa (tai versionumeroa) ja numero 3 revisionumeroa (tai tasonumeroa) - julkaisunumeron vaihtuminen ("uusi revisio") on merkki "suuresta muutoksesta" (yhteensopivuus?) - revisionumeron vaihtuminen on merkki "pienestä muutoksesta" Versiointi voi siis haarautua: esim ja
25 10.24 Pari sanaa versioinnista (3/4): yhteensopivuus Tiedonhallinnan yhteydessä versioinnin keskeisiä pulmia ovat versionhallinta ja yhteensopivuus - sotkeeko uusi versio tai päivitys vanhaa työtä? - onko versio taaksepäin/eteenpäin yhteensopiva (ja mihin versioon)? - voidaanko vanha versio palauttaa? Tai oppia siitä? (jne.) Kukaties suurin haaste on uusien versioiden suunnitteluun liittyvä tasapainoilu uusien piirteiden lisäarvon ja (menetetyn) yhteensopivuuden kanssa - käyttöönotettujen legacy-sovellusten huomiointi ja aidot laajennukset - vanhentuneiden (tietointensiivisten) sovellusten virkistäminen Tietomallien suhteen hankalimpia ovat yleensä skeematason muutokset - esim. asiasanaston sovellukset menevät pahimmillaan "kokonaan" uusiksi (!) jos itse asiasanastoon tehdään merkittäviä muutoksia ("YSA 2.0"...) 221
26 10.25 Pari sanaa versioinnista (4/4): välineistä Versiointi edellyttää yleensä ohjelmistotukea ja erillisen tietovaraston (Repository) käyttöä - keskeistä toki ovat hyvä suunnittelu ja systemaattiset käytännöt - kirjanpidon automatisointi, - hajautettu tai usean käyttäjän versionhallinta (esim. lukitseminen tai Check out-edit-commit) Suosittu ilmainen versionhallintajärjestelmä on esim. CVS (Concurrent Versions System), - ks. Ks. myös esim. WebDAV (Web-based Distributed Authoring and Versioning) - mukana siis myös hajautetun ylläpidon teema - ks. ja 222
27 10.26 Lopuksi Tekninen termistö vaihtelee hieman metatiedoista puhuttaessa (esim. "elementti", "merkintäjärjestelmä", jne.) Tervehenkinen minimalismi on (taas kerran) arvossaan (meta)tiedoista puhuttaessa: konkreettiset käyttötapaukset (muista myös keräämisen hinta, oikeellisuus ja ylläpidon kustannukset!)...ennakoimattomat sovellukset ("lisätieto" on ok jos tietokone kirjaa) Onnistunut suunnittelu on tyypillisesti seurausta esitutkimuksesta joka tarkastelee koko tiedon hallintaprosessia realistisella otteella Myös versiointia kannattaa miettiä ajoissa vaikka tulos olisi vain attribuuttipari (!) (versioitavan-resurssin-tunnistenimi, versio) dokumenteissa 223
10 Tieto ja metatieto
10 Tieto ja metatieto Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden. Pelkkä "lopputuotteen"
Lisätiedot10 Tieto ja metatieto (dokumenttien hallinnassa)
10 Tieto ja metatieto (dokumenttien hallinnassa) Tiedon mallinnus tähtää tietyn sovelluksen sisäisen tiedon lokerointiin ja rakenneosien tarkoituksenmukaiseen nimeämiseen, tietojenkäsittelyn tarpeet huomioiden.
LisätiedotW3C-teknologiat ja yhteensopivuus
W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on
LisätiedotPaikkatiedot ja Web-standardit
Paikkatiedot ja Web-standardit Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide
LisätiedotValtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus
Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Maija Jussilainen tietoasiantuntija Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Valtiovarainministeriö maija.jussilainen@vm.fi 09-1603 4935 0400-415
LisätiedotLuento 12: XML ja metatieto
Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto
LisätiedotRakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006
Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, syksy 2006 MATHM-57200 Rakenteisten dokumenttien jatkokurssi, 5 op opetetaan syksyn 1-2 periodeilla Kotisivu: http://matriisi.ee.tut.fi/hmopetus/rdj/index.html Luennot:
Lisätiedot3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet
3 Verkkosaavutettavuuden tekniset perusteet Saavutettavuuden toteuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti tietoa laitteista ja sovelluksista, käyttäjistä ja käyttötavoista, sekä tekniikasta. Tekniikasta on
LisätiedotEero Hyvönen. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja
Eero Hyvönen Semanttinen web Linkitetyn avoimen datan käsikirja WSOY:n kirjallisuussäätiö on tukenut teoksen kirjoittamista Copyright 2018 Eero Hyvönen & Gaudeamus Gaudeamus Oy www.gaudeamus.fi Kansi:
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat
LisätiedotRakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke
Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects
LisätiedotSisällönhallinnan menetelmiä
Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa
LisätiedotRDF ja RDFS. 8 RDF ja RDFS
8 RDF ja RDFS RDF:n merkitys selkiytyy kun tarkastelemme RDFsanastojen määrittelyä (kuvailua). RDF-skeemat (RDF Schema) tarjoaa peruskäsitteet joiden varassa voidaan karkeasti luonnehtia esim. yksinkertaisten
LisätiedotMetatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa
Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin
LisätiedotMetatietojen merkitys tiedonhallinnassa
Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suuntana lainsäädäntötyön semanttinen web Kohti lainsäädäntötyön tiedonhallinnan tehostamista Seminaari
Lisätiedot12 Pari sanaa sovelluskehityksestä
12 Pari sanaa sovelluskehityksestä Kurssin lopuksi pohdimme yksinkertaisia tietointensiivisiä sovelluksia. Pyrkimyksenä on valottaa eri tekniikoiden merkitystä ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti
LisätiedotXML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys
johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama
LisätiedotMetatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa
Metatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa Antti Lehtinen antleht@cc.jyu.fi Reija Nurmeksela rekorhon@cc.jyu.fi Esityksen tavoite Esitellä RASKE2-projektin loppuraportti Esittää pohdintoja tulevaisuuden
LisätiedotMetatietojen merkitys tiedonhallinnassa
Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suuntana lainsäädäntötyön semanttinen web Kohti lainsäädäntötyön tiedonhallinnan tehostamista Seminaari
LisätiedotW3C ja alueellinen standardointi
W3C ja alueellinen standardointi Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C on kansainvälinen konsortio
LisätiedotThe OWL-S are not what they seem
The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita
LisätiedotOntologiat merkitysten mallintamisessa: OWL. Eeva Ahonen
Ontologiat merkitysten mallintamisessa: OWL Eeva Ahonen 1.11.2004 Semanttinen tieto käsitemallit ihmisillä sisäiset mallit maailmantieto tarvitaan tekstin tulkitsemiseen tietokoneelle esim. sanat vain
LisätiedotKorkeakoulujen yhteentoimivuusmalli
Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotSemanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto
Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
LisätiedotMetatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi
Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten
LisätiedotARKISTOLAITOS. Asiakirjahallinnon keskeiset standardit. Pekka Henttonen ylitarkastaja.
ARKISTOLAITOS Asiakirjahallinnon keskeiset standardit Pekka Henttonen ylitarkastaja pekka.henttonen@narc.fi TIE- DOSTOT METADATA- ELEMENTIT METADATAN ELINKAARI, TARKOITUS JA KÄYTTÖ JÄRJESTELMIEN TOIMINNALLISUUS
LisätiedotPaikkatiedon yksilöivät tunnukset. Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari
Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Kai Koistinen Inspire-sihteeristön verkkoseminaari 18.5.2017 Tervetuloa koulutukseen! 18.5.2017 Claudia Bergroth & Kai Koistinen INSPIRE-sihteeristö Muutamia käytännön
LisätiedotJohdatus rakenteisiin dokumentteihin
-RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista
LisätiedotSÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset
04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005
Lisätiedot12 Case: "hajautettu kauppapaikka"
12 Case: "hajautettu kauppapaikka" Kurssin lopuksi tarkastelemme yksinkertaista sovellusesimerkkiä joka pyrkii valottamaan eri tekniikoiden suhdetta ja hajautettuihin sovelluksiin tyypillisesti liittyvien
LisätiedotJHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan
LisätiedotDublin Core metadataformaatin suomalainen versio. Kansalliskirjasto
metadataformaatin suomalainen versio Kansalliskirjasto Luotu: 2002-10-09 Teksti esittelee suomalaisen n (SFS 5895) kentät ja määritelmät. Virallisen SFSstandardin voi ostaa SFS:n kotisivujen kautta. Kenttien
LisätiedotURI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1)
URI:n muodostamisen prosessi (suositusluonnoksen liite 1) Keskustelutilaisuus JHS-suositusluonnoksesta Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Kai Koistinen 19.11.2014 Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?
LisätiedotToiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen
Vaatimusluettelo versio 0.17 Toiminnalliset ja ei-toiminnalliset vaatimukset Tunnus (ID) Vaatimus Vaatimuksen Yleiset vaatimukset 1 Koodistopalvelujärjestelmä on selainkäyttöinen 2 Käyttöliittymän tulee
LisätiedotMikä on semanttinen web?
Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006
LisätiedotONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA
ONKI SKOS Sanastojen ja ontologioiden julkaiseminen ja käyttö Asiasanaston muuntaminen SKOS muotoon: case YSA ONKI julkistustilaisuus 12.9.2008 Jouni Tuominen, Matias Frosterus Semantic Computing Research
LisätiedotKäsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä
Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien
LisätiedotPaikkatietojen tietotuotemäärittely
Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä
LisätiedotKim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi)
Sisällöntuottajan näkökulma: hajautettu sisällöntuotanto ja julkaiseminen semanttisessa webissä. Porttaalisisältöjen ristikkäiskäyttö Web 2.0 mash-up -sovelluksina Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Semantic
LisätiedotW3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta
W3C: teknologia ja (tieto)yhteiskunta Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium
LisätiedotSÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy
SÄHKE- ja Moreqvaikutukset asian- ja Ju dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy Affecto Enterprise Information Management -ratkaisujen edelläkävijä Pohjois- Euroopassa
Lisätiedot9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus
9.16 XSLT ja nimiavaruudet (1/3): literaali oletusnimiavaruus XSL-muunnos voi tietenkin tuottaa myös tiettyyn nimiavaruuteen liittyviä kohdedokumentteja (tarvitaan aina jo esim. XHTML-sovelluksissa!) Helpoimmillaan
LisätiedotVaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa
Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Johdanto Theseus suunniteltiin pilottivaiheessa opinnäytteitä varten. Julkaisuille oli varattu aikaisemmassa suunnitelmassa yksi kokoelma per ammattikorkeakoulu
LisätiedotTiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)
Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/
LisätiedotTaustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun
Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde
LisätiedotSuositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa
Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen
LisätiedotTietotermien tekemisen prosessi, sisältö ja tulevaisuuden mahdollisuuksia
Tietotermien tekemisen prosessi, sisältö ja tulevaisuuden mahdollisuuksia 11.12.2017 Riikka Heikkilä Lingsoft Language Services Oy Tietotermit: tekemisen prosessi Hajallaan olevasta aineistosta yhtenäiseksi
LisätiedotTieto matkaa maailmalle
Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet
LisätiedotOntologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010. Juha Hakala Kansalliskirjasto.
Ontologiat ja semanttinen web sisällön tuotannon näkökulmasta Luetteloinnin tiedotuspäivä 2010 Juha Hakala Kansalliskirjasto Sisältö Semanttinen Web ja kirjastot yleistä W3C Libraries and Semantic Web
Lisätiedotstandardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi
Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland
LisätiedotMiksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita?
Miksi asiasanastot eivät riitä vaan tarvitaan ontologioita? Prof. Eero Hyvönen TKK Viestintätekniikka ja Helsingin yliopisto Semantic Computing Research Group (SeCo) Lähde: E. Hyvönen: Miksi asiasanastot
LisätiedotPaikkatietotuotteen määrittely
Paikkatietotuotteen määrittely Työpaja tietotuotteista 24.11.2010 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen
Lisätiedotè è è RDF-perusteet 7 RDF-perusteet
7 RDF-perusteet Semanttisen Webin määrittelyteknisen ytimen muodostaa siis Resource Description Framework (RDF) -määritys. Tarkastellaan seuraavassa lyhyesti kielen (kaikille sovelluksille yhteisiä) primitiivejä
LisätiedotMiten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita
Miten ja miksi asiasanastoista kehitetään ontologioita Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotJHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi
JHS XXX Paikkatiedon yksilöivät tunnisteet Liite 1: URI:n muodostamisen prosessi Versio: 2014-11-10 Julkaistu: Voimassaoloaika: 1 Johdanto... 1 2 Paikallisen tunnisteen luominen tietokantaan... 1 3 Yksilöivän
LisätiedotSisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta
Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia
LisätiedotSÄHKE-hanke. Abstrakti mallintaminen Tietomallin (graafi) lukuohje
04.02.2005 1 (6) SÄHKE-hanke Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005 2 (6) Muutoshistoria
LisätiedotYleinen suomalainen ontologia YSO
Yleinen suomalainen ontologia YSO Katri Seppälä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen laitos; Sanastokeskus
LisätiedotAvoimet standardit ja arkistointi
Avoimet standardit ja arkistointi Ossi Nykänen ossi@w3.org Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto 1 Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C)
LisätiedotW3C ja Web-teknologiat
W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen
LisätiedotYhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä. RDA-koulutus Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi
Yhteenvetoa RDA-koulutuspäivistä RDA-koulutus 1.12.2015 Marja-Liisa Seppälä marja-liisa.seppala[ät]helsinki.fi RDA-koulutus kolmen RDA-koulutuspäivän esitysdiat ja videot koulutuspäivien sivulla: https://wiki.helsinki.fi/display/rda/rda-koulutukset
LisätiedotSuomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot
Suomalainen lainsäädäntöprosessi ja sen metatiedot Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa -seminaari antti.lehtinen@it.jyu.fi
LisätiedotAsiakirjojen sailytysvaatimukset, toimitusjohtaja Antero Ensio, Ensitieto Oy
SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK- PAIVAT 4. - 5.6.2001 Asiakirjojen sailytysvaatimukset, toimitusjohtaja Antero Ensio, Ensitieto Oy Asiakirjojen säilytysvaatimukset
LisätiedotPIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön
PIKAOHJE Web of Science tietokantojen käyttöön SCIENCE CITATION INDEX Monitieteinen tietokanta, joka sisältää biologian, lääketieteen ja psykiatrian alalta n. 7100 lehteä SOCIAL SCIENCES CITATION INDEX
LisätiedotTutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
3 HTML ja XHTML Tutkitaan sitten HTML-dokumenttien anatomiaa, jotta päästään käsiksi rakenteisten dokumenttien käsitteistöön esimerkkien kautta.
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotPaikannimirekisteri linkitettynä tietona
Paikannimirekisteri linkitettynä tietona URI-tunnukset paikkatietokohteille, (JHS 193 paikkatiedon yksilöivät tunnisteet) Linkitetty tieto eli webin yleiset teknologiat: RDF, OWL, SPARQL jne. Saavutettavuus
LisätiedotSuomi.fi palvelutietovaranto
Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen
LisätiedotHeikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot
Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille
LisätiedotONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa
ONKI-projekti tuo ontologiat käyttöön sisällönkuvailussa Sisällönkuvailun koulutuspäivä erikoiskirjastoille 14.5.2014 Ontologiat Ontologia Tunnisteet Koneluettavat suhteet Termeistä käsitteisiin Monikielisyys
LisätiedotONKI Living Lab. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi
ONKI Living Lab -ontologiapalvelut käytettävissänne Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Käytiin onkimassa. Tuliko kalaa? Joo, oikea vonkale! Yhteinen
LisätiedotLiite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto. Rajapintakäyttötapaukset
Liite 7: Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Rajapintakäyttötapaukset Versiohistoria Versio Pvm Tekijät Muutokset 1.0 22.4.2016 Katja Korhonen Ensimmäinen julkaistu
LisätiedotSÄHKE2-SERTIFIOINTIKRITEERIT
1 (5) Kansallisarkisto SÄHKE2-SERTIFIOINTIKRITEERIT eams-järjestelmä v 1.1 (21.9.2012) VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Tekijä Sisältö 1.0 15.3.2012 Mikko Eräkaski yhteensä 10 vaatimusta 1.1 21.9.2012
LisätiedotKoodistoeditorin tavoitteet ja tilannekatsaus
Työpajan sisältö 9.00 Koodistoeditorin tavoitteet ja tilannekatsaus (Petri Roponen) 9.30 KaPA-koodistopalvelu ja REST-rajapinnat: lähtökohdat ja ratkaisumalli (Antti Tohmo) 10.15 Kansallinen koodistojen
LisätiedotINSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: <Mineraalivarat>
Muistio 2014-06-11 Sivu 1 / 6 INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Suunnitelma Otsikko INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: Mineraalivarat
LisätiedotKuntien yhteentoimivuusseminaari. Tietomallien laatiminen Taina Nurmela projektipäällikkö, Helsingin kaupunki
Kuntien yhteentoimivuusseminaari Tietomallien laatiminen Taina Nurmela projektipäällikkö, Helsingin kaupunki Case Tiedonohjaus tietomallituki Tiedonohjaus tarjoaa tiedot rajapinnan kautta käyttöliittymään
LisätiedotMetadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille
Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille Tanja Vienonen ATT-webinaari 7.9.2017 klo 10.00 Metadatasuosituksen synty Koottu yhteistyössä Tajua-hankkeen ja julkaisuarkistoasiantuntijoista koostuvan
LisätiedotArkistoaineistojen sisällönkuvailu
Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon
LisätiedotSemantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy
Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen
LisätiedotW3C, Web-teknologiat ja XML
W3C, Web-teknologiat ja XML Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: XML on W3C:n
LisätiedotTeknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus. Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer
Teknologinen muutos ja yliopistojen tulevaisuus Tievie-seminaari Helsinki 22.11.2001 Antti Auer Verkko-opetuksen neljä strategiaa (mukailtu Collis & Gommer, 2001 artikkeleista) Instituutio määrittelee
LisätiedotXML-pohjaiset rakennemäärittelyt
-pohjaiset rakennemäärittelyt Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: -perustainen kommunikointi edellyttää
LisätiedotMetadata ja hyvät käytännöt
Metadata ja hyvät käytännöt Lassi Lager OJS-työpaja 4.5.2016 Tieteiden talo Kotimaisten artikkelimetatietojen virtoja DOAJ Viitteiden hallinta- ja jakamisjärjestelmät OJS ARTO Finna? Google ja muut hakukoneet
LisätiedotSosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta
Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen tietomallinnus Tietomallit teknisen asiakirjamäärittelyn näkökulmasta Riikka Huttunen Suunnittelija Tietojenkäsittelytieteen laitos Kuopion Yliopisto 1 11.5.2009 Sisältö
LisätiedotYhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen
Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,
LisätiedotDigitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1
Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite
LisätiedotKirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto
Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,
LisätiedotAsiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta
Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi (tarusta todeksi?) Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja
LisätiedotKäyttöoikeuksien metatieto
Käyttöoikeuksien metatieto Yhteistyöseminaari 6.2.2014 Juha Hakala, Kansalliskirjasto Yleistä Käyttöoikeuksien metatieto (rights metadata) on tärkeää: Rights metadata is not just about compliance with
LisätiedotSemanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen
Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen 21.11.2005 Käyttäjän näkökulma semanttinen web ei yleisty, ennen kuin sille on kysyntää ja käyttöä semanttisen
LisätiedotXML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa
XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa Anne Honkaranta anne.honkaranta@digia.com Digia oyj 1 2010 DIGIA Plc Vuonna 2010 80%:ssa organisaatioista on Microsoft Office SharePoint
LisätiedotTUTKIMUSDATAN KUVAILU. Kuvailun tiedotuspäivä Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält
TUTKIMUSDATAN KUVAILU Kuvailun tiedotuspäivä 27.9.2017 Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Sisältö Reilu tutkimusdata (FAIR-periaatteet) ja kuvailu Tutkimusdatan kuvailun pääpiirteet Tutkimusdatan kuvailu
Lisätiedot