Paraatipaikalle /2014. Pääkirjoitus: Kotimainen kulutus avainasemasssa 3

Transkriptio

1 suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti Pääkirjoitus: Kotimainen kulutus avainasemasssa 3 07/2014 ELOKUU MEERI UTTI 4-5 Paraatipaikalle Liiketiloja kaupunkien keskustoista irtoaa nyt halvalla. Tiina Mäkelän kampaamo sijaitsee Riihimäen keskustassa. uutiset: Pakotteet päälle, näin se vaikuttaa 6 7 uutiset: Lomasaikuttelun loppulasku: yritystä kärsijöinä 7 uutiset: Ajolupa menee kohta tuhansilta 8 arjessa: Elomaan perhe tuntee kiven arjessa: Tunnista stressi ja tee sille jotain rahoitus: Rahasta kasvu ei jää kiinni 26 31

2 2 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT AINA SOPIVASTI AIKAA KULTTUURILLE. Kun kulttuurinälkä iskee, kuusi päivittäistä lähtöä auttavat. Lähde reissuun kun sinulle sopii ja katsasta Tallinnan Kansallisoopperan tai Taidehallin herkut. Katso lisää kulttuurivinkkejä ja matkusta mukavasti vain kahdessa tunnissa hotellilomalle Tallinnaan, Tallink City Hotel**** alk. 69 /hlö: tallink.fi/tallinna Operoiva yhtiö AS Tallink Group. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

3 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Kuluttajien luottamus ratkaisee paljon Kuluttajat ja pk-yrittäjät tarvitsevat uskoa tulevasta. Omalla aktiivisuudella iso merkitys. Kesä muutti paljon. Ja ikävä kyllä signaalit ovat olleet enimmäkseen mollivoittoisia. Teollisuuden tilaukset kääntyivät laskuun, kotimarkkinoiden kysynnästä elävä kauppa julkaisi omat madonlukunsa ja Suomen tärkeimmillä vientikumppaneilla menee heikommin. Oman mausteensa ovat tuoneet Venäjän vastapakotteet, joilla on suoria tai epäsuoria vaikutuksia lähes kaikkiin yrityksiin. Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkaisevat syyskuussa pk-barometrin. Maailmanpolitiikan analysointi kannattaa jättää muiden harteille. Barometri antaa osviittaa siitä, minkälaiset ovat pk-yritysten odotukset seuraavan 12 kuukauden aikana. Helmikuussa julkaistussa edellisessä barometrissa tunnelmat olivat yllättävän positiiviset. Jopa investointiodotukset kääntyivät puolentoista vuoden laskun jälkeen parempaan suuntaan. Odotettavissa on, että tunnelmat kääntyvät pessimistisemmiksi. Pienten ja keskisuurten yritysten kannalta oleellisin kysymys kuuluu, miten kuluttajien luottamusta tulevaan pystytään vahvistamaan. Tämä on hyvä pitää mielessä myös elokuun lopun budjettiriihessä. Kotitalouksien ostovoima ei kasva, sillä toisella kädellä otetaan se, mitä toisella annetaan. Se taas vaikuttaa suoraan kulutukseen ja kotimarkkinoiden kasvulla on suora vaikutus pk-yrityksiin. Vallalla tuntuu olevan käsitys, että valtio loisi jollain tavalla kasvua ja työpaikkoja. Näinhän ei ole. Valtion tehtävä on luoda olosuhteet, jotta yritykset uskaltavat palkata työntekijöitä ja investoida. Nyt valtio ei tehtäväänsä täytä. Paljon puhutaan lisäelvytyksestä, vaikka valtio on elvyttänyt viime vuosina miljardikaupalla ottamalla velkaa. Tulokset ovat kuitenkin huonoja. Rahat suunnataan hankkeisiin, jotka eivät korjaa rakenteita. Ongelmat ovat nimenomaan rakenteissa, eivät suhdanteissa. Ikävä kyllä vanhakantaisiin rakenteisiin ei kukaan uskalla tosissaan puuttua. Mitä yksittäisen yrittäjän pitäisi sitten ajatella maailman menosta? Ja mitä hän voi tehdä? Liialliseen synkkyyteen ei ainakaan kannata vajota. Yrittäjä ei myöskään pysty vaikuttamaan maailman menoon, joten maailmanpolitiikan analysointi kannattaa jättää muiden harteille. Ohje onkin yksinkertainen: keskity omaan tekemiseen. Myy, markkinoi ja palvele sekä kuuntele asiakkaitasi. Myös ulkopuolista tukea on tarjolla miljoonakaupalla, kuten tämän lehden jutuista voi lukea (sivut 26 31). Heikkoina aikoina oman aktiivisuuden merkitystä ei voi ylikorostaa. Siinä on vielä yrittäjilläkin opettelemista. UUTISET: 6 Lomasaikuttelu ei jäänyt vain puheen tasolle 10 Miten venäläinen eroaa suomalaisesta 12 Rakennusyritykset valuvat etelään debatti: 18 Mika Väyrynen vs. Matti AhO 18 Onnea Suomi! Miljoonan pykälän maa arjessa: 20 Kiven tuntija löytyy Pirkanmaalta 22 Ohjeet stressin välttämiseksi 24 Puskaradio jauhaa tilauksia maalarille RAHOITUS: 26 Finnvera voi luotottaa kovemmalla riskillä 28 Miljoonia jaossa yrityksille joka vuosi 30 Saako pankista lainaa? Pankit vastaavat vapaalla: 32 Kukaan ei selviä ilman taulukkokirjaa Resumé: 35 Nyheter på svenska yrittajat.fi: Minkälainen kokemus sinulla on lomalla sairastamisesta? Ota kantaa verkossa! Anssi Kujala: Yrittäjyyttä tuetaan yli rajojen ainakin puheissa Kolumni ANSSI KUJALA anssi.kujala@yrittajat.fi Aloitteiden ja puheiden perusteella yrittäjyys on päättäjien erityisessä suosiossa. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja. Minulle tarjoutui tilaisuus osallistua Sdp:n ja kokoomuksen puoluekokouksiin kesän aikana. Muiden puolueiden kokouksia seurasin mediasta ja lukemalla läpi puoluekokousaloitteet. Miksikö? Siksi, että aloitteet kuvaavat hyvin sitä, mitä puolueitten väki ajattelee. Johtopäätös kokonaisuudesta on yrittäjyyden kannalta hämmästyttävä. Aloitteiden ja puheiden perusteella yrittäjyys on päättäjien erityisessä suosiossa ja useat Suomen Yrittäjien esitykset saavat kannatusta. Kaikilla puolueilla oli kokouksissa joukko hyviä esityksiä ja linjauksia, kuten perhevapaiden kustannusten tasaamisesta, työnantajavelvoitteiden keventämisestä, työllistämisen riskin madaltamisesta. Yhden puolueen kanta arvonlisäveron muuttamisesta maksuperusteiseksi on kelpo. Yrittäjä tilittäisi arvonlisäveron verottajalle vasta sitten, kun rahat ovat yrityksen tilillä. Tämä parantaisi monen yrityksen maksuvalmiutta. Syistä joita en voi ymmärtää, joissakin aloitteissa vaadittiin palvelualoitteen kieltämistä ja yksityisten terveyspalveluyritysten sääntelyn lisäämistä. Kesällä päivitetty hallitusohjelmakin lupaa, että ensi vaalikaudella kootaan yritystoiminnan ja yritysten kasvun edellytyksiä sekä eri yritysmuotojen kohtelua kartoittava ehdotus. Hallitusvastuussa olevista puolueista riippumatta osa näistä nyt valmisteltavista esityksistä johtanee myös päätöksiin. Muutama vinkki valmistelijoille: 1) Tunnistakaa ja tunnustakaa elinkeinorakenteen muutos. Tilastot kertovat mihin ja millaisiin yrityksiin uudet työpaikat syntyvät. 2) Tunnistakaa työn ja sen tekemisen luonteen muutos. Työelämää ei voi enää enempää jäykistää. Sallikaa ahkeruus. 3) Karsikaa turhaa sääntelyä, älkää säädelkö suomalaisia hengiltä. 4) Huomioikaa kannustavuus päätöksenteossa yritystoiminnan kannustavuus ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Se ei ole keneltäkään pois. Paljon on nyt puhuttu ja luvattu. Tämän hallituskauden päätökset lienee taputeltu, mutta uskallan odottaa myönteisiä päätöksiä ensi vuoden hallitusneuvotteluissa.

4 4 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: Liiketilat KUVAT Meeri Utti Riihimäellä pian täyttä Mm. nämä yritykset ovat lähiaikoina aloittaneet Riihi alennusmyynnissä Helsingissä Malmilla on vielä halvempaa. Tiina Mäkelä, Entraamo Kenkä- Cafe Laurell Liiketiloja saa halvalla monilla paikkakunnilla. Nyt kannattaa olla hereillä. Teppo Kuittinen Liiketiloja on runsaasti tyhjillään ja vuokratasoissa on selkeitä laskupaineita ainakin osassa Suomea. Tätä mieltä ovat alan ammattilaiset. Alamäki alkoi jo keväällä kun Rakli-kti-toimitilabarometri osoitti vuokrien olevan laskusuunnassa koko maassa Helsinkiä lukuun ottamatta. Uusi barometri saadaan syksyllä, mutta vuokrat tuskin ainakaan kääntyvät nousuun. Liiketilamarkkina on sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen. Uutiset eivät kesän aikana ole muuttuneet ainakaan positiivisemmiksi. Vuokralaisilla voi hyvinkin olla nyt vahva neuvotteluasema, KTI Kiinteistötiedon toimitusjohtaja Hanna Kaleva arvioi. Ilmarisen vuokrauspäällikkö Ville Laurila muistuttaa, että vuokramarkkinat seuraavat reaalitaloutta 18 kuukauden viiveellä. Sopimukset ovat pitkiä. Moni yrittäjä suunnittelee nyt muuttoa sopimuksen päätyttyä varsinkin uusista kauppakeskuksista. Kauppakeskuksissa liikkeiden keskimyynnit ja kävijämäärät osoittavat alaspäin, mikä vaikuttaa vuokranmaksukykyyn, Laurila toteaa. JLL-yhtiön kaupallisen konsultin Kaisu Pienimäen mukaan vuokramarkkinoissa on merkittäviä alueellisia eroja. Turun keskustassa liiketiloja on helpommin saatavilla ja siellä on siten vuokralaisen markkinat. Oulussa taas tilanne on aivan erilainen, Pienimäki huomauttaa. Edullista liiketilaa hyvällä sijainnilla on tarjolla erityisesti niissä kaupungeissa, joihin on rakennettu uusi kauppakeskus. Riihimäellä kauppakeskus ensin tyhjensi keskustan, mutta nyt parhaat kivijalkaliiketilat on pian jaettu. Syynä tähän on romahtanut hintataso. Keskustan liiketilojen neliövuokrat olivat eurossa. Vuokrat painuivat kauppakeskuksen rakentamisen jälkeen kymmenen euron pintaan. Edullisten vuokrien ja kaupungin elinkeinojohtajan poikkeuksellisen kovan markkinointityön seurauksena yritysten kiinnostus alkoi lopulta herätä. Tärkeä hetki oli viime vuonna, kun Cafe Laurell aloitti keskustan ykköspaikalla entisissä apteekin tiloissa. Se nosti koko keskustan imagoa, elinkeinojohtaja Mika Herpiö muistelee. Olin yhteydessä yli 20 kahvilaketjuun. Puolenkymmentä tuli paikalle ja Laurell päätti ottaa liiketilan. Hintatasokin on noussut jo hieman pohjalukemistaan. Liiketilan sai ostettua hyvällä hinnalla Anne Pärnänen, Laroona Ekokampaamo Entraamo Laroonan salaattilähettien myymälä Musiikkibaari Red Hot % Liiketilavuokramarkkinoiden näkymät heikkenevät Liiketilavuokrien ennuste, seuraavat 6 kk Helsinki keskusta Helsinki muu Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Jyväskylä Muut kaupungit Meeri Utti Lähde: RAKLI-KTI Toimitilabarometri Yrittäjähenkinen virkamies. Riihimäen yrittäjät kehuvat elinkeinojohtaja Mika Herpiön aktiivisuutta.

5 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Faktaa vai fiktiota: Olen tästä tosi ärtynyt. Jos ajurina on vain löytää järjestelmä, jossa valtio ja kunnat eivät näytä velkaantuvan, mikä ihmeen järki tässä on. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläinen Remontti Oy:n mielekkyydestä. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: 5 mäen keskustassa Oscar Hämeenkatu 4 Kukkakauppa Hortensia 3 Keskuskatu Sain mielestäni hyvän vuokrasopimuksen. Maija Natunen, Hortensia Kommentti Teppo Kuittinen teppo.kuittinen@yrittajat.fi 11 2 Videovuokraamo Makuuni 1 Eurokangas ja lankakauppa Kuulanka Hotelli Seurahuone Kuntosali Locomotion ja kiinteistövälitysyhtiö Hyvät Kaupat Prometeus Kävimme vuokranantajan kanssa pitkän henkien taiston. Petri Mäntyniemi, Prometeus Riihimäestä mallia koko Suomelle Muualla Suomessa liiketiloja tyhjillään Kemi Uudehko kävelykeskusta houkutellut keskustan liikkeitä, minkä vuoksi jonkin verran tyhjiä liiketiloja tarjolla. Polkuhintaan liiketiloja ei ole ollut tarjolla, vaikka osa liiketiloista pitkään tyhjinä. Imatra Venäläisturistien ansiosta keskustan liiketilat varsin täynnä ainakin toistaiseksi. Vanhoja kivijalkamyymälöitä on tarjolla. Uuden ison Prisman yhteydessä oleva ostoskeskus vaikuttaa myös markkinaan. Jämsä Liiketiloja tyhjillään. Uuden kerrostalon liiketilat houkuttelivat yrittäjiä vanhoista tiloista. Pitkään tyhjillään olleissa tiloissa ollut ns. pop up -myymälöitä. Osa vuokranantajista laskenut vuokriaan, osa haluaa edelleen korkeampaa hintaa. Järvenpää Kemi Jämsä Imatra Järvenpää Kysyntä todella heikkoa. Osa yrittäjistä etsii halvempia tiloja. Moni jo muuttanut isommista pienempiin tiloihin. Hintataso laskenut noin 20 prosenttia. Osa vuokranantajista pitää silti mielummin liiketilaansa tyhjänä kuin laskee hintaa. Riihimäen elinkeinojohtaja Mika Herpiö on paikallisten yrittäjien kertoman mukaan poikkeuksellinen kaveri. Avasimme ketjumme toimipisteen vain ja ainoastaan Mika Herpiön aktiivisuuden vuoksi, yrittäjä Petri Mäntyniemi toteaa. Herpiö on vuosikausia soittanut valtavat määrät yrityksiä läpi ja houkutellut niitä tulemaan Riihimäen keskustan tyhjiin liiketiloihin. Joskus yrityksistä on sanottu, että olen ensimmäinen kaupungin edustaja, joka tällä tavalla markkinoi liiketiloja, Herpiö kertoo. Herpiön johtama Riihimäen elinkeinoyhtiö saa korvauksen liiketilojen vuokraajilta vuokralaisen löydyttyä. Ison osan palkastani tienaan nykyään vuokralaisia hankkimalla. Siinä yhdistyy kaupungin hyöty, tilanomistajien hyöty ja vuokralaisten hyöty. Jos todella pitää paikkansa, että muissa kaupungeissa liiketiloja ei myydä kuten Riihimäellä, niin nyt muun Suomen on korkea aika ottaa mallia Riihimäestä. Juuri nyt: Miten kävi uskolle? Yrittäjien usko lähitulevaisuuden näkymistä on koetuksella nykyisessä taloustilanteessa, eikä kaksi viikkoa sitten julkistetut Venäjän tuontipakotteet tilannetta helpota. Moni odottaakin jännityksellä, minkälaisia lukuja on luvassa 10. syyskuuta, kun uusi pk-barometri julkaistaan. Kevään ensimmäisessä barometrissa tunnelmat olivat jopa käännettä ennustavat. Liikevaihtoa, kannattavuutta ja vakavaraisuutta kuvaavat saldoluvut nousivat. Samoin investointeja kuvaava saldoluku liikahti parempaan suuntaan ensimmäisen kerran puoleentoista vuoteen. Samalla vientiyritysten odotukset ottivat jättimäisen loikan. Eniten investointi-intoa oli Helsingissä ja ylipäätään pääkaupunkiseudulla. Pk-barometrin julkaisevat Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö. LÄHDE: PK-BAROMETRI 1/ Liikevaihto 20 1/11 1/12 1/13 1/14 Vakavaraisuus 10 1/11 1/12 1/13 1/14? 2/14? 2/ /11 1/12 1/13 1/ Kannattavuus Investoinnit Kolmen kauppa Vai tuleeko joku puskista 10 1/11 1/12 1/13 1/13? 2/14? 2/14 Yrittäjien on Suomen ylittänyt maagisen rajapyykin. Yrittäjillä on Twitterissä nyt yli seuraajaa. Kasvuvauhti on ollut kova, sillä viime vuoden toukokuussa seuraajia oli yli puolet vähemmän. Twitteriin päivittyvät muun muassa Yrittäjäsanomien päivittäiset nettiuutiset. Myös Facebookissa ylittyi elokuun alussa tykkääjän raja. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja vaihtuu lokakuussa. Nykyinen puheenjohtaja Mikko Simolinna ilmoitti keväällä, ettei hän tavoittele paikkaa. Mukaan puheenjohtajakilpailuun on ilmoittautunut tähän mennessä kolme ehdokasta: Paula Aikio Tallgren, Jari Koponen ja Jyrki Mäkynen. Aikio-Tallgren on Lapin Yrittäjien puheenjohtaja, Koponen puolestaan Keski-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja ja Mäkynen Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja. Uusi puheenjohtaja valitaan kaksivuotiskaudelle Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Tampereella.

6 6 Uutiset 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Tuplatyrmäys: Pakotteet ja ru Kauppasota ajoi osan yrityksistä pahoihin vaikeuksiin. Toiset saattavat hyötyä merkittävästi. Teppo Kuittinen Meeri Utti JUHA HARJU Kuljetusyrittäjä Eero Niinivirta Tämä on yrittäjän painajainen Kotkalainen Team Niinivirta -kuljetusyritys on kärsinyt ehkä eniten koko Suomessa Venäjän vastapakotteista. Yrityksen 12 rekasta kymmenen kuljetti Valion tuotteita Venäjälle. Tämä on varmasti yrittäjän pahin painajainen? Kyllä tämä vähän sellainen on. Tässä minä ulkona istun ja katselen. Kolme autoa on tullut kotiin ja kaksi tulee kohta. Ei kuin kättelemään miehet ja että soitellaan, Eero Niinivirta totesi päivä pakotteiden alkamisen jälkeen. Team Niinivirran 12 rekka-autoa ovat työllistäneet 18 kuljettajaa. Lisäksi yhtiö on työllistänyt välillisesti 2 4 autoa. Nyt kaikkien työpaikat ovat vaakalaudalla. Kaikki, joilla kesälomat pitämättä, niin nyt sitten ryhdytään pitämään. Vielä ei uskalla irtisanomisia heittää ilmaan. Puhutaan kuitenkin Venäjästä. Ne on pikkuisen hermoheikkoja tekemään näitä päätöksiä. Jos vaikka asia ratkeaisi parin viikon päästä, Niinivirta arvioi Yrittäjäsanomille. johannes wiehn Margaretha Aittokoski, Della Marga ARI-PEKKA KERÄNEN Timo Keski-Kasari, Juustoportti Tahkon keskusvaraamon Jari Kukkonen Tulevatko venäläiset ja käyttävätkö palveluja? Tahkolla ruplan heikkeneminen sekä EU:n ja Venäjän välinen kauppasota aiheuttavat huolta. Venäläisten osuus matkailukeskuksen liikevaihdosta on noin 20 prosenttia. Aika varovaisesti suhtaudutaan ensi talveen. Ruplan alhainen arvo vaikuttaa venäläisen keskiluokan ostovoimaan, Tahkon keskusvaraamo TAHKOcom-yhtiön toimitusjohtaja Jari Kukkonen pohtii. Kukkosen mukaan on vielä arvoitus, vaikuttaako heikko rupla majoitusvarauksien määrään vai siihen, että asiakkaat kyllä tekevät varauksia entiseen malliin, mutta käyttävät suhteessa vähemmän rahaa varauksen aikana. Kun viime talvi oli aika vähäluminen, niin venäläisten rahankäytön väheneminen voi kyllä aiheuttaa hankaluuksia ravintoloille ja ohjelmapalveluyrittäjille. Huolestunein mielin olemme viime viikkoina seuranneet Venäjän tilannetta. Toisaalta Tahkolla uskotaan suomalaisten asiakkaiden tuovan lisää liikevaihtoa. Todennäköisesti ensi talvi ei voi olla lumitilanteeltaan yhtä huono kuin viime talvi. JOUNI PORSANGER Eero Niinivirta, Team Niinivirta Jyrki Niva, Lapin Safarit Jari Kukkonen, Tahkon keskusvaraamo johannes wiehn Lapin Safarien Jyrki Niva Venäläisturistien osuus varsin pieni Lapin Safarien toimitusjohtaja Jyrki Niva ei ole ripotellut tuhkaa päällensä heikon ruplan ja kauppasodan vuoksi. Venäläisturisten osuus yrityksen liikevaihdosta on alle viisi prosenttia. Tosin venäläiset ovat prosenttiosuuttaan merkittävämpi ryhmä, Niva painottaa. Safariyrityksellä on jouluna ja uutena vuotena huippusesonki. Joulukuussa henkilöstöresurssit ja kaikki muut resurssit nostetaan ihan tappiin. Loppiaisviikon venäläiset tuovat lisäkäyttöä näihin resursseihin, mitkä on kertaalleen hankittu. Venäjä on meille tärkeä markkina, mutta me emme ole niin riippuvaisia siitä, että tästä olisi aivan katastrofiksi asti. Lapin Safarit ovat lisäksi saaneet hyviä uutisia Iso-Britannian matkanjärjestäjiltä. Lapin joulumyynti on käynyt selkeästi edellisvuosia paremmin. Lisäksi Suomen verottajan päätös palauttaa edustuskuluvähennys tuonee lisää myyntiä. Reijo Tervo, Citymarket Chanel-kauppias Margaretha Aittokoski Varakkailla venäläisillä edelleen varaa Helsingin keskustassa 33 vuotta laadukkaita naistenvaatteita myynyt Margaretha Aittokoski uskoo Venäjän tapahtumien vaikuttajan

7 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 7 pla jonkin verran myyntiin hänen Della Marga -liikkeessään. Onneksi minulla on turvana tämä Chanel. Luksusmerkit myyvät myös huonoina aikoina. Varakkailla venäläisillä on edelleen varaa, Aittokoski muistuttaa. Aittokoski on panostanut varakkaiden asiakkaiden hyvään palveluun. Monet asiakkuussuhteet ovat yli vuosikymmenen pituisia. Venäläisasiakkaat tulevat liikkeeseeni, koska tietävät minun olevan yhä täällä. Moni on kutsunut minut vieraakseen Venäjälle, mutta eihän minulla ole aikaa, Aittokoski hymähtää. Myös Della Margan henkilökunta puhuu venäjää. Tämä on ymmärrettävää, sillä kaupan liikevaihdosta lähes puolet tulee venäläisiltä asiakkailta. Juustoportin Timo Keski-Kasari Maitomarkkinat nollasummapeliä Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari suhtautuu rauhallisesti Venäjän pakotteisiin. Juustoportti ei vie tuotteitaan Venäjälle. Pakotteiden on kuitenkin pelätty sekoittavan maitotuotteiden markkinat Suomessa. Tietyllä tavalla kyse on nollasummapelistä, Keski-Kasari toteaa. Venäjä on ilmoittanut ottavansa nyt maitotuotteita EU:n sijasta Uudesta-Seelannista. Uusi-Seelanti vie voita, maitojauhetta ja juustoa muun muassa Kiinaan. Maitojauheen kysyntä on suorastaan räjähtänyt Kiinassa. Jos Uudesta-Seelannista ostetaan lisää juustoa, niin silloin Kiinaan menee vähemmän maitojauhetta. Keski-Kasari uskookin, että Suomessa maidosta tehdään vähemmän juustoa ja maitojauhemyllyjen kapasiteetteja kasvatetaan. Lappeenrannan Citymarketin Reijo Tervo Lähiviikot näyttävät, tulevatko venäläiset ostoksille Lappeenrannan Citymarketissa ruplan alhainen kurssi on näkynyt viime keväästä alkaen. Nyt sinällään ikävän kauppasodan toivotaan tuovan lisää myyntiä. Varmasti ihan lähiviikot näyttävät, miten käy. Sitten kun venäläisten kauppojen varastot suomalaisten elintarvikkeiden osalta ovat loppu, kauppias Reijo Tervo toteaa. Ruplan kurssi lähti laskuun jo kauan ennen Ukrainan kriisiä viime syksynä. Lappeenrannan Citymarketissa joulun myynti venäläisille asiakkaille oli vielä kohtuullinen, mutta tänä vuonna erityisesti keväästä alkaen on menty vahvasti miinukselle. Keskustele aiheesta verkossa: Lomaa siirettiin yli yrityksessä Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi Useammassa kuin joka kolmannessa yrityksessä käytettiin oikeutta siirtää lomaansa sairastapauksessa ensimmäisestä päivästä lähtien, ilmenee Yrittäjäsanomien tuoreesta kyselystä. Verkkokyselyyn vastasi elokuun alussa yritystä, joissa sairauslomaoikeutta oli käytetty 350 yrityksessä. Suomen Yrittäjistä lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula pitää sairauslomaa siirtäneiden määrää merkittävänä. Kyselyn perusteella vuosilomaa on sairauden perusteella siirretty yli Näpit irti tuotekehityksestä Tero Karjalainen tero.karjalainen@yrittajat.fi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus toivoo valtion talousarviota 3 työnantajayrityksessä. Tämä merkitsee näille yrityksille kaksinkertaista kustannusrasitusta, kun ensin on maksettava sairausajan palkka ja myöhemmin lomapalkka, Makkula sanoo. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n päälakimies Timo Koskinen ei pidä ilmiötä suurena, koska sairauslomaa siirrettiin vain 350 yrityksessä. Koskisen mielestä otanta (1 016) ei ole tilastollisesti edustava. Hän muistuttaa, että Suomessa on yritystä ja yli kaksi miljoonaa työntekijää. Varmasti yhdessäkään tilanteessa ei ole kyse väärinkäytöksestä, koska sairastumisesta on toimitettu lääkärintodistus. Yrittäjät raivoissaan lomasiirrosta Uskomattoman ajattelematon laki jo muutenkin vaikeassa taloustilanteessa. Miksi työnantajan täytyy olla vastuussa jopa työntekijän loma-ajasta? Lääkärit jakelevat lepsusti pitkiä sairauslomia ties mistä pienistä nyrjähdyksistä. Lähde: Suomen Yrittäjien kysely Ystäväpiirissä on ihmisiä, jotka ovat hakeneet ylimääräisen loman juuri tuota sääntöä hyväksi käyttäen. Ja vielä kehuvat sillä! Kukaan ei ajatellut yrittäjän jaksamista. Työntekijän poissaolothan pienyrityksissä tekee usein yrittäjä itse. parhaillaan valmistelevalta Alexander Stubbin (kok.) hallitukselta velkaantumisen pysäyttämistä, verokannustinta pienyrittäjille ja innovaatiorahoituksen leikkausaikeiden perumista. Velkaantumisen pysäyttäminen vaalikauden loppuun 1 mennessä. Ellei velkaantumista saada kuriin, verot uhkaavat nousta, eikä Suomeen kannata investoida. Stubbin hallitus on ilmoittanut olevansa toimeenpanohallitus, joten odotamme aiempien rakennepäätösten täytäntöönpanoa. Esimerkiksi kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimisen varaan on laskettu yli miljardi euroa, mutta karsimista on tehty alle kolmannes, ehkei sitäkään. Kuntien velvoitteet ovat pikemminkin kasvamassa kuin vähenemässä. Yrittäjien kannustaminen yrittäjävähennyksellä, jossa 2 yrityksen tulosta verotettaisiin 95 prosenttia sadan prosentin sijaan. Vähennys koskisi toiminimeä ja henkilöyhtiötä (ay:t ja ky:t), jotka jäivät yhteisöverotuksen alennuksen ulkopuolelle. Ne ovat merkittäviä työllistäjiä, mutta niiden verotus on usein samantasoista kuin palkansaajan, eikä se kannusta yrittämiseen. Budjetissa täytyy huolehtia kansainvälistymis- ja innovaatiorahoituksesta, jotka edesauttavat talouskasvua. Innovaatiorahoituksessa on uhkana, että sitä leikataan. Ajassa: Iso muutos raksoilla Viimeinen hetki herätä Rakentamisen uudet velvollisuudet astuivat voimaan heinäkuun alussa. Siitä lähtien niin yritysten kuin kotitalouksienkin on ilmoitettava Verohallinnolle tietoja rakennustöistä. Tiedonantovelvollisuus kattaa koko urakkaketjun. Tuhannet yritykset ovat heränneet muutokseen myöhässä. Nyt onkin viimeinen hetki kouluttautua 29. elokuuta järjestettävässä webinaarissa. Luvassa tuhti paketti muun muassa oikeista menettelyistä ja vastuista. Ilmoittautumiset 25. elokuuta mennessä: Osaatko myydä? Olisi syytä osata Myynnin merkitystä oman liiketoiminnan kehitykseen ei voi koskaan korostaa liikaa. Minä hyvä myyjä -koulutustilaisuudessa yrittäjille opetetaankin kriittisiä myynnin aakkosia. Minkälaisen ensivaikutelman annan? Miksi juuri minulta kannattaa ostaa? Ja miksi juuri meidän tuotteet ovat hyviä? Näihin kysymyksiin saa vastauksen 11. syyskuuta. Koulutus pidetään Suomen Yrittäjien tiloissa osoitteessa Mannerheimintie 76 A, Helsinki. Ilmoittautumiset 2. syyskuuta mennessä: Lippu salkoon! Syyskuun viidentenä yrittäjä voi taas nostaa maljan itselleen ja kollegoilleen. Yrittäjän päivää on vietetty kyseisenä päivänä vuodesta 1997 alkaen. Päivän taustalla on Yrittäjän Päivä -säätiö. Laittakaa liput salkoon, avatkaa yrityksenne ovet, kutsukaa asiakkaita ja kumppaneita kylään, verkottukaa ja tehkää yritystänne ja yrittäjyyttänne tunnetuksi, kannustaa Yrittäjän Päivä -säätiön hallituksen puheenjohtaja Riitta Antinmäki. Yrittäjän päivän tapahtumia järjestetään ympäri maata. Lisätietoja Talousluvut päähän Yrittäjän on välillä vaikea hahmottaa talouslukuja ja ymmärtää niiden vaikutus omassa liiketoiminnassa. Kysymyksiä herää muun muassa tuloslaskelman ja taseen lukemisesta sekä kassavirtalaskelmien hyödyntämisessä arjessa. Pienyrityksen talousjohtaminen auttaa. Koulutusta saa 23. syyskuuta Ravintola Pääpostissa, Mannerheiminaukio 1 C, Helsinki. Ilmoittautumiset 15. syyskuuta mennessä: 8/2014 Seuraava Numero ILMESTYY 25.9.

8 8 Uutiset 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Sakot uhkaavat tuhansia Raskaiden pakettiautojen ja kuormaautojen kuljettajien pitää suorittaa EU-direktiivin määräämä koulutus. Yrittäjät arvostelevat vaatimusta kohtuuttomaksi. PEKKA SIPOLA Tero Karjalainen Tuhannet raskaiden ajoneuvojen kuljettavat uhkaavat menettää ajolupansa, kun Euroopan unionin vaatima kuljettajien täydennyskoulutuspakko astuu voimaan 10. syyskuuta, arvioi liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Kevytkuorma-autoa tai kuormaautoa ajavilta yrittäjiltä ja työntekijöiltä vaaditaan 35 tunnin täydennyskoulutusta viiden viime vuoden ajalta. Asiantuntija Pasi Parviainen Trafista kertoo, että tähän saakka ammattipätevyyden on hankkinut noin kuljettajaa. Trafin arvion mukaan ammattimaisesti raskaita ajoneuvoja kuljettaa Suomessa henkeä. Välitön stop. Johtaja Sakari Kaikkonen Suomen Ammattiliikenneakatemia Oy:sta sanoo, että ajaminen voi loppua poliisiratsiaan, ellei koulutusta ole suoritettu. Ajoneuvon luovuttanut yrittäjä ja kuljettaja saavat sakot. Ja aina puhutaan päiväsakoista, arvioi Kaikkonen, joka on valmistellut lakimuutosta aiemmalla työurallaan Trafin virkamiehenä. Koulutuspakko ei koske pelkästään kuljetusliikkeitä, vaan sen piirissä ovat kaikki yritykset. Moni ravintola ja kukkakauppa, joissa ajetaan sprintereillä ja ducatoilla, ei ole kuullutkaan KULU. Toimitusjohtaja Seppo Toivosen mukaan EU-direktiivi aiheuttaa Mahro Oy:lle euron lisälaskun, kun mukaan luetaan kurssimaksut ja työntekijöiden palkat. Porvoolaisen teollisuuden huolintayrityksen käytössä on yksi kuorma-auto, jota ajaa kymmenen eri työntekijää. Vaatimus tuntuu kohtuuttomalta, kun ajot ovat satunnaisia. Seppo Toivonen asiasta. Kuljetusliikkeissä määräykset tiedetään hyvin, Kaikkonen sanoo. Ylimääräinen kulu. Porvoolaisella teollisuuden huolintayrityksellä Mahro Oy:llä on käytössä yksi kuorma-auto, jota ajamaan täytyy kouluttaa kymmenen työntekijää. Koulutuslasku on lähes euroa. Vaatimus tuntuu kohtuuttomalta, kun ajot ovat satunnaisia. Yksi ajaa kerran viikossa, toinen kerran kuussa, toimitusjohtaja Seppo Toivonen sanoo. Juha Pelkonen oululaisesta Kuljetusliike O. Pelkonen Oy:sta pitää kokeneille kuljettajille suunnattua koulutusta höpöhommana lukuun ottamatta ensiapukurssia. Ihan pöljiä kursseja, itsestäänselvyyksiä täynnä. Kaikki tieturvat, työturvat ja ennakoivan ajon kurssi. Jos sanotaan että jarruta hyvissä ajoin ennen kuin vaara tulee, niin sanooko se ammattimiehelle jotain, Pelkonen kysyy. Kuljetusliike Pelkonen Oy:ssä koulutuksessa on käynyt noin 20 kuljettajaa. Kurssimaksu euroa plus päivän palkka, Pelkonen laskee kustannuksia. Kilpailuta. Trafin Parviainen muistuttaa, ettei yhdenkään yri- tyksen tarvitse ostaa huonoa koulutusta, koska koulutusta on saatavilla yli 600 paikassa ympäri Suomen. Kaksi viikkoa aikaa Ennakoivan ajon koulutuksestakaan ei ole kenellekään haittaa, kun sitä antaa ammattitaitoinen kouluttaja. Euroopan unionin direktiivi kuljettajien ammattipätevyydestä astuu voimaan 10. syyskuuta. Määräykset koskevat yrittäjiä tai työntekijöitä, jotka ajavat kevytkuorma-autoa tai kuorma-autoa, johon tarvitaan C1-, C-, D- tai D1- luokan ajokortti. Määräykset koskevat kaikkia toimialoja, eivät pelkästään kuljetusliikkeitä. Esimerkiksi rauta- ja kukkakauppojen, vaateliikkeiden, teollisuuslaitosten on koulutettava kuljettajat, myös sivutoimiset. Poikkeuksia on hyvin vähän. Koulutusta ei tarvitse käydä, mikäli ajoneuvolla kuljetetaan työssä tarvittavia materiaaleja tai työkaluja. Ilman lisäkoulutusta voi myös kuljettaa vähäisessä määrin omia tuotteita, joita kuljettaja myy tietyssä paikassa. Poikkeuksen piirissä ovat esimerkiksi sähkömiehet ja maanviljelijät. Koulutuksen tulee olla suunnattu kuorma- tai linja-autonkuljettajille. Ensiapu- ja työturvallisuuskoulutus hyväksytään vaatimuksissa. Rakennusalan raporointirumbasta ei paniikkia Lotta Tammelin Rakennusalan verovalvonta uudistui heinäkuun ensimmäisenä päivänä. Nyt verottajalle raportoidaan kuukausittain työmailla liikkuvista rahoista ja työntekijöistä. Muutos koskettaa jokaista, joka tilaa rakennuspalveluja. Rakennusteollisuus RT ry:n työmarkkinajohtajan Tapio Karin mukaan uudistus ei ole aiheuttanut huolestuneiden puhelinsoittojen tulvaa alan järjestölle, vaikka vielä kesäkuussa kymmenettuhannet yritykset olivat Yrittäjäsanomien tietojen mukaan uudistuksessa alkutekijöissään. Yllättävän hiljaista on ollut. Koko ketju raportoi Työntekijätiedot: Tilaajat ilmoittavat työmaakohtaisesti. Työmaalle nimetty päätoteuttaja kerää ja lähettää kaikkien yhdellä työmaalla työskentelevien työntekijöiden tiedot verottajalle. Urakkatiedot: Verohallinto Toinen raporttilinja koostuu urakoista. Niistä jokainen urakoinnin tilaaja raportoi kuukausittain verottajalle. Raporttiin kirjataan sopimusosapuolet, summa, urakan kesto ym. Pääurakoitsija Päätoteuttaja Aliurakoitsija Pääurakoitsija Aliurakoitsija Aliurakoitsija Ali-aliurakoitsija Valtti-korttien tilaaminen on sen sijaan kasvanut huomattavasti ja niitä on tietojeni mukaan käytössä nyt jo kappaletta. Valttikortista tulee meille selkeästi vallitseva järjestelmä hoitaa kulunseurantaa ja valvontaa. Valtti-kortti on Suomen Tilaajavastuu Oy:n työturvallisuuslain mukainen kuvallinen henkilötunnistekortti rakennustyömaalle. Myös muitakin raportointimahdollisuuksia on. Tapio Kari kuitenkin muistuttaa, ettei pelkkä kortin hankkiminen tee rakennusalan yrittäjää vielä autuaaksi. Henkilötiedot pitää myös tallentaa tiedostoon ja muutoksia on myös pidettävä yllä. Myös työmaarekisterin puolella on pidettävä kirja siitä, että millä työmaalla kukin työntekijä kulloinkin on. Tiedotustyötä muutoksesta on tehty kovasti. Järjestimme talvella 13 paikkakunnan kiertueen omille jäsenillemme ja lisäksi asiaan oli mahdollista perehtyä viidessä messutapahtumassa. Lisäksi verottaja järjesti huhti-toukokuussa laajan infokierroksen. Silti meillä tietenkin on pelko siitä, etteivät pienimmät yritykset ole vieläkään perillä muutoksesta. Uskon kuitenkin, että tilanne realisoituu heillekin isojen yritysten urakkavaatimusten kautta. Ensimmäisten raporttien viimeinen jättöpäivä on 5. syyskuuta. Verottaja on luvannut joustaa ja alkuvaiheessa hyväksytään myös puutteellisia raportteja.

9 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Kaksi uutta toimittajaa Tero Karjalainen Teppo Kuittinen Yrittäjämedioissa aloitti elokuun alussa kaksi uutta toimittajaa, Tero Karjalainen, 38, ja Teppo Kuittinen, 39. Karjalainen on työskennellyt vuodesta 2005 Keskisuomalaisessa uutistoimittajana, kulttuuritoimittajana ja toimitussihteerinä sekä toimittajana Väli-Suomen Media Oy:n Sunnuntaisuomalaisessa. Kuittinen on puolestaan työskennellyt vapaana taloudesta kirjoittavana toimittajana lähes 20 vuotta. Voit lähettää meille uutisvinkkisi osoitteeseen: Varmista sähkötöiden laatu Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylläpitämästä urakoitsijarekisteristä löytyvät kaikki yritykset ja henkilöt, joilla on oikeus tehdä sähkötöitä Suomessa, muistuttaa Sähkö- ja teleurakoitsijaliiton toimitusjohtaja Olli-Heikki Kyllönen. Aihe nousi julkisuuteen, kun Tukes havaitsi vuoden 2013 tarkastuksissa vakavia sähköasennusvirheitä viidenneksessä tarkastetuista kohteista. Vuonna 2011 virheitä löytyi joka kymmenennestä Tukesin tarkastamista kohteista. Kyllösen mielestä ongelman suurin syy on, että etenkin pienkohteissa asennuksia annetaan tehtäväksi sellaisille tahoille, joilla ei ole urakointioikeuksia. Kaupparekisterissä pitkä jono Kaupparekisteri-ilmoitusten käsittelyajat ovat kesän aikana räjähtäneet. Normaalista noin kahdeksan työpäivän käsittelyajasta venyttiin kesällä pahimmillaan 24 työpäivään. Nyt Patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyaikaennuste kaupparekisteri-ilmoituksille on 18 työpäivää. Yrityskiinnitysasiat käsitellään arviolta 17 työpäivässä. Ruuhkat johtuvat toukokuun alussa käyttöön otetusta uudesta ilmoitusten käsittelyjärjestelmästä. Uuden järjestelmän käyttöönoton yhteydessä meillä oli viikon verran tilanne, jolloin me rekisteröitiin vain hyvin vähän ilmoituksia, jaostopäällikkö Jouko Koitto kertoo. Täyden kympin porukka Yrittajat.fi-verkkosivustolla ilmestyvä Yrittäjän ytimessä -blogi saa kaksi uutta kirjoittajaa. Uusina kirjoittajina aloittavat sarjayrittäjä Heidi Ekholm-Talas ja rekrytointiyritys Heebon omistaja Susanna Rantanen. Lisäksi bloggaajina jatkavat siivousalan yrittäjä Tida Charoenpornpimonkul, Hallituspartnerit Helsinki ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Eskola, Venäjä-asiantuntija Pirjo Karhu, lakitoimisto Legistumin osakas Teppo Laine, sarjayrittäjä Ilkka O. Lavas, kuljetinratkaisuihin erikoistuneen Ferroplanin osakas Minna Patosalmi, tilitoimisto Talenomin toimitusjohtaja Harri Tahkola ja tiedonhävitykseen erikoistuneen Blanccon toimitusjohtaja Kim Väisänen. Yrittäjät kirjoittavat blogeissa yrittäjyydestä ja omasta arjestaan. Lue blogit: Heidi Ekholm-Talas Näinä aikoina tarvitaan merkkejä paremmasta.. Susanna Rantanen Suomalaisen Työn Liiton myöntämä merkki on helppo tapa kertoa yrityksen arvoista ja osaamisesta asiakkaille. Se antaa vauhtia myyntiin ja markkinointiin. Käy nyt osoitteessa ja testaa, mikä yllä olevista merkeistä sopii parhaiten kuvaamaan sinun yrityksesi toimintaa. Se vie ajastasi vain minuutin, mutta pian jokainen päivä voi olla yrityksessäsi merkkipäivä. Merkkipäivää kannattaa myös juhlia. Arvomme kaikkien testin tehneiden yritysten kesken maan taatusti hehkeimmän bilebändin nostattamaan yritysjuhlien tunnelmaa! 9 4,6 Teollisuuden uusien tilausten arvo oli kesäkuussa 4,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Ennen käännettä tilaukset ehtivät kasvaa yhtämittaisesti neljä kuukautta.

10 10 Uutiset 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT JOHANNES WIEHN Venäjällä ei sovi olla vietävissä Heikki Nurminen auttaa kansainvälistymään itään, ohjaa venäläiseen elämänmenoon ja avaa tapakulttuuria. Naapurimaan bisneskulttuuri on hyvä tuntea, ettei tule turhia töppäyksiä. Hia Sjöblom Miten venäläinen bisneksentekijä eroaa suomalaisesta? Venäläinen on yleensä erittäin hyvä neuvottelemaan. Hän on aloitteellinen, eikä odota puheenvuoroa kokouksissa. Tuppisuuna ei pidä istua. Venäläiset ihmettelevät palavereissa hiljaisina istuvia suomalaisia. Eikö heillä olekaan mitään asiaa? juttutuulella Mitä pitää tietää, että voi menestyä Venäjän bisneksessä? Pitää tuntea maan tavat ja varata paljon aikaa asioiden hoitamiseen. Venäjälle ei voi lähteä rakentamaan liikesuhteita niin, että matkustaa paikalle aamujunalla ja palaa takaisin iltapäivällä. Ei kannata ruveta kylmiltään puhumaan politiikkaa, eikä ottaa railakkaasti kantaa. Täytyy muistaa, että tiedotusvälineet kertovat asioista eri kulmilla naapurimaissa. Ympäristöpuheet ja kierrätyskeskustelut eivät myöskään yleensä ole kovin suosittuja venäläisessä bisnesmaailmassa. Suurimmat mokat, joita Venäjällä voi tehdä? Tavat pitää osata. Miehet kättelevät aina tavatessaan toisiaan, mutta miehet eivät kättele naisia. Nainen voi kätellä miestä. Vain oikein hyviä ystäviä halataan. Kuka: Heikki Nurminen Ikä: 35 Perhe: Vaimo ja kaksi pientä tytärtä, Taina, 2, ja Terhi 6 kuukautta. Taina on venäjää ja tarkoittaa salaisuutta. Työ: Kansainvälistymisvalmennusta Flamo-verkostossa yrittäjänä. Venäjän asiantuntija. Koulutus: Venäjän kääntäjä ja tulkki. Motto: Pää kestää, vaikka sitä joutuisi lyömään tiiliseinään. Millaista on venäläinen small talk? Perheestä on hyvä puhua. Se on turvallinen aihe. Myös jalkapallo on mainio keskustelun aihe. Pietariin neuvottelumatkalle lähtijän kannattaa tarkistaa Zenitin pelitilanne. Kun tullaan tutummaksi puheenaiheetkin monipuolistuvat. Saunasta voidaan puhua. Se yhdistää. Onko neuvottelukulttuureissa eroja? Kaikki perustuu Venäjällä henkilösuhteisiin. Ihmiset neuvottelevat ja sopivat asioista keskenään. Ihmisten väliset suulliset sopimukset merkitsevät. Paperilla ja sähköpostilla tehdyt sopimukset ovat toissijaisia. Niillä vain vahvistetaan puhuttu. Luottamuksen rakentamiseen pitää varata aikaa. Se kannattaa. Tarvitaan tiettyä joustoa ja ymmärrystä venäläistä entropiaa (epäjärjestystä) kohtaan. Venyviä aikatauluja joutuu sietämään, mutta ei saa olla venäläisten vietävissä. Neuvottelussa pitää osata venäjää tai turvautua hyvään tulkkiin. Vaikka nuori polvi jo osaa englantia, on venäjä valttia. Kaiken painetun materiaalin pitää olla venäjäksi. Mikä sinua vetää uudelleen ja uudelleen Venäjälle? Minua viehättää venäläinen epäjärjestys. Solahdan pikkukaoottiseen kulttuuriin mielelläni, vaikka en pidä siitä täällä kotimaassa. Juttelen innokkaasti ja opettelen koko ajan uusia sanoja. Viimeisin uutuus on keskoskaappi, joka on venäjäksi inkubator.

11 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 11

12 12 Uutiset 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Leipä löytyy etelästä Oulun seudun itteollisuuden romahdus pakottaa rakennusliikkeet hakemaan urakoita pääkaupunkiseudulta saakka. PEKKA SIPOLA Tero Karjalainen Nokian romahdus pakottaa Oulun seudun urakoitsijoita hakemaan kohteita Etelä-Suomesta saakka, kun kaupan ala ja Oulun kaupunki jäädyttävät tulevia investointeja. Ei ole varaa rakentaa uusia päiväkoteja ja kouluja, eikä korjata vanhoja, kun verotulot uhkaavat romahtaa kymmeniä miljoonia euroja, sanoo rakennusalaa edustavan Rakennusteollisuus RT:n Pohjois-Suomen ja Lapin aluepäällikkö Ensio Pynninen. Taantuma kurittaa kotimaista rakennusalaa pahasti. Rakennusteollisuuden tuoreimman, keväällä julkistaman suhdannekatsauksen mukaan rakentamisessa on pudottu 1990-luvun laman jälkeiselle tasolle. Tontti laajenee. Pynnisen mukaan rakennusliikkeiden toimialue laajenee aina taantuman aikana, kun kysyntä hiljenee omalla lähialueella. Toiset antavat toiminnan supistua, mutta varsinkin isot, kasvuhakuiset yritykset laajentavat aktiivisesti omaa markkinointialuettaan. Ne pyrkivät pitämään liikevaihdon ennallaan ja väen töissä, Pynninen sanoo. Pynnisen mukaan rakennusalalla lähdetään urakoiden perässä kotikaupunkia loitommalle myös muualla Suomessa. Kainuulaiset lähtevät Kuopioon. Torniosta voidaan lähteä Stadissa. Oululainen rakennusfirma Temotek Oy vaihtaa liukuportaat Helsingin keskustassa sijaitsevaan tavarataloon. Yhtiön hallinto, kuten laskutus ja palkanmaksu hoidetaan pohjoisesta. Työntekijät pääkaupunkiseudulla ovat työnjohtaja Taneli Ilmakarin tapaan etelästä. Pääkaupunkiseudulla kilpailu ei ole vielä kiristynyt sille tasolle, mitä Oulussa. Mikko Raappana, Temotek Oy Ivaloon, Kittilään saakka. Toimialue kolminkertaistetaan, jopa nelinkertaistetaan, Pynninen kertoo. Oulun seudulla on kampanjoitu pohjoisen Skandinavian liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseksi. Esimerkiksi Kiirunassa ja Jällivaarassa Ruotsissa on suunnitteilla 950 asunnon rakennusurakat kaivoksen laajetessa asutusalueelle. Haarakonttori. Oulusta Helsinkiin on 607 kilometriä. Vertailun vuoksi: Helsingistä Venäjän Novgorodiin on 407 kilometriä. Oululainen Temotek Oy laajensi toimintaansa etelään kolme vuotta sitten, kertoo toimitusjohtaja Mikko Raappana. Nykyisestä tilanteesta johtuen Oulun seudulla ei ole kasvua, joten meidän oli pakko etabloitua pääkaupunkiseudulle. Meidän pitää toimia isojen kiinteistösijoittajien pääpaikoilla, hän sanoo. Etelässä helpompaa. Tällä hetkellä Temotek kerää liki kolmanneksen liikevaihdosta pääkaupunkiseudulta. Raappana ennakoi, että ensi tai seuraavana vuonna oululaisyrityksen liikevaihdosta tulee etelästä jo puolet. Työntekijät ovat kohteissa paikallisia. Raappana sanoo olevansa tyytyväinen toimialan laajentamiseen. Pääkaupunkiseudulla kilpailu ei ole vielä kiristynyt sille tasolle, mitä Oulussa, Raappana sanoo. Jatka keskustelua verkossa: Ehdotus: Tarkastuspakko isoille halleille Tero Karjalainen Isojen hallien rakenteiden turvallisuus pitää tarkastuttaa jatkossa asiantuntijalla, mikäli valmisteilla oleva lakiehdotus menee läpi. Mahdollisesti tarkastettavia halleja on Suomessa lähes , arvioi rakennusneuvos Teppo Lehtinen ympäristöministeriöstä. Rakenteet voi arvioida esimerkiksi insinööritoimisto, jolla on pätevyys vastaavan rakennukseen suunnitteluun. Lehtisen mukaan tarkastus maksaa vähintään tuhansia euroja. Kustannukset maksaa hallin omistaja. Ellei rakennusta tarkasteta asianmukaisesti, viranomaiset voi- vat jopa sulkea hallin kunnes tarkastus on tehty. Vastuu rakennuksen turvallisuudesta on aina omistajalla, Lehtinen sanoo. Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on kymmeniätuhansia, rakenteeltaan ja iältään erilaisia laajarunkoisia hallimaisia rakennuksia, joissa kattorakenteiden jänneväli on pitkä. Tuhat neliömetriä. Mahdollinen tarkastusvelvollisuus koskee rakennuksia, joiden kerrosala on vähintään tuhat neliömetriä, ja joiden tehdasvalmisteinen jänneväli on vähintään 18 metriä ja paikalla valmistettujen kattokannattajien osalta vähintään 15 metriä. Arviointivelvollisuus ei koske niitä rakennuksia, joiden rakennesuunnitelmat ja kantavat rakenteet on arvioitu riittävällä tavalla rakennuslupa- tai rakentamisvaiheessa. Käytännössä poikkeus koskee Hevosyrittäjä: Turvallisuus tärkeää >Ympäristöministeriön valmistelema lakiehdotus isojen hallien tarkastusvelvoitteesta tuli yllätyksenä ratsastusmaneesin omistajalle Leena Saukolle. En tiennyt asiasta, tuusulalaisen Sakun talli Oy:n omistaja Saukko kommentoi. Sakun tallin käytössä oleva neliömetrin ratsastus- Lehtisen mukaan vuonna 2006 tai sitä uudempia rakennuksia. Lehtinen kehottaa hallien omistajia kysymään tarvittaessa neuvoa kunnan rakennusvalvonnasta. Lakiehdotuksen tavoitteena on parantaa hallien turvallisuutta ja kunnossapitoa. Laki pyritään saattaman voimaan ensi kevääseen mennessä. Lain sisällöstä päättää lopullisesti eduskunta. maneesi on mahdollisesti tarkastusvelvollisuuden piirissä. Saukko pitää tarkastuksesta mahdollisesti koituvaa tuhansien eurojen kustannusta suurena kahdesta kolmeen henkeä työllistävälle pienyritykselle. Turvallisuus on tärkeää, mutta valtio voisi tulla kustannuksissa vastaan, hän toteaa. Laukaan viimevuotisen maneesiturman kaltaisen vakavat rakennusonnettomuudet ovat sattuneet kevättalvisin, jolloin kattojen lumikuorma on painavimmillaan. Saukon mukaan Sakun tallissa lumet pudotetaan katolta hyvissä ajoin. Se, ketä ei huimaa, pistää itsensä köydellä savupiippuun kiinni, Saukko kertoo.

13 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Puutu kiusaamiseen ajoissa Yli palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Sopuisa työyhteisö -hankkeessa koottiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille helposti omaksuttava tieto- ja vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi ja kiusaamiskokemuksiin puuttumisen edistämiseksi. Työantajan tulee yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa laatia yhteiset pelisäännöt ja ohjeet kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteiden selvittämiseen sekä kouluttaa esimiehet puuttumaan kiusaamiseen. Vastuu kiusaamiskokemuksen selvittämisestä on aina työnantajalla. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa 350 euroa. Pitkään jatkunut kiusaamiskokemus ja sen selvittely voi maksaa organisaatiolle yli euroa. Sivuston osoite on www. ttl.fi/sopuisa. Voidefirma saa vauhtia Suomalaisen suksivoideyhtiö Vauhti Speed Oy:n omistus on järjestetty uudelleen liiketoimintakaupalla. Vauhti Speed on Pohjoismaiden vanhin suksivoideyhtiö. Yhtiön suurimmat kasvun odotukset kohdistuvat kansainväliseen kauppaan. Liiketoimintakaupan myötä yhtiön uudeksi enemmistöomistajaksi on tullut Halti Oy:n entinen toimitusjohtaja Martti Uusitalo. Vauhdin toimipaikka ja tuotanto säilyy nykyisissä tiloissa Joensuussa ja kaikki työntekijät jatkavat uuden yhtiön palveluksessa vanhoina työntekijöinä. Uudessa yhtiössä jatkavat myös aikaisemmat omistajat Aki ja Vuokko Karvonen, sekä Mika Matikainen. Koiran stressille pissamittari Kuopiolainen Anitest Oy on tuonut markkinoille koiran stressitasoa mittaavan Evice-testin sekä testinäytteen analysoivan puhelimeen ladattavan sovelluksen. Sovelluksen ohjelmoinnin on kokonaisuudessaan toteuttanut tamperelainen ohjelmistotalo Vincit Oy. Eläimen stressitaso voidaan mitata virtsan mukana kehosta poistuvan stressihormoni kortisolin määrästä. Evice-testissä analyysi tehdään virtsanäytteestä, joka siirretään testitikun analyysikalvolle. 15 minuutin kuluttua testin näyttö skannataan mobiilisovelluksella ja analyysi ilmestyy puhelimen näytölle. Merkillinen kriisisattuma Kasvu Openissa Tero Karjalainen Valtakunnallisen Kasvu Open -yrityskilpailun palkintomatkasuunnitelmat ovat ennakoineet maailman kriisipesäkkeitä Ukrainan kriisistä Gazan sotaan. Yrityskilpailun voittajat palkitaan euron matkastipendillä. Ensin piti mennä Skolkovoon, Putinin Piilaaksoon, mutta sitten tuli Krimin kriisi. Sen jälkeen päätimme mennä Tel Aviviin Israeliin, jossa on erittäin kehittynyt startupjuttu. Kesän aikana sekin suunnitelma muuttui. Minne haluat seuraavan kriisin, niin kerro, minne me menemme, Kasvu Openin johtaja Uljas Valkeinen sanoo. Valkeisen mukaan tuleva palkintomatka suuntautuu todennäköisesti Lontooseen tai Berliiniin. Kasvu Openiin osallistui tänä vuonna noin 350 yritystä. Niistä finaaliin valittiin 41. Kilpailun ennakkosuosikeista Valkeinen mainitsee jyväskyläläisen Sleipner Finland Oy:n, joka sai Keski- Suomen kansainvälistymispalkinnon tänä vuonna. Sleipner valmistaa suurten kaivosten telatraktorien siirtoalustoja, joihin yrityksellä on 13 maailmanlaajuinen menetelmäpatentti. Yhtiö oli heilahtamalla finaalissa. Sillä on mahdollisuus satojen miljoonien eurojen bisnekseen onnistuessaan. Mutta joka alueelta löytyy potentiaalisia voittajia. Kilpailun taso oli kova, Valkeinen sanoo. Yrityskilpailun voittaja julistetaan lokakuuta järjestettävässä finaaliseminaarissa Jyväskylässä. KAIKKI MENI PÄIN SEINIÄ. Seinäkiipeilyä, uintia, pilatesta, pyöräilyä ja vaikka mitä. Kaikki innostuivat mukaan, kun yhdessä porukalla kokeiltiin 10 erilaista työhyvinvointia tukevaa lajia. Samalla työntekijät tutustuivat toisiinsa ja sairauspoissaolotkin vähenivät selvästi. Johtamiseen on saatu eväitä valmennuksella ja fiiliskyselyillä. Sieltä se lähtee, meidän joukkueesta ja arvoista. Esimiestyö on henkilönsä näköistä, mutta pelisäännöt pitää olla. Meillä on oman toimintatavan takia muutenkin uudenlainen ote työhyvinvointiin. Näin syntyy omannäköistä ja toimivaa tiimipeliä. Mika Pulkkinen, hallintojohtaja, Farenta. Työelämän pitää tuntua elämältä. Me olemme Elo, Suomen kolmanneksi suurin työeläkevakuuttaja. Tuemme yritysten ja yrittäjien kasvua kattavalla valikoimalla työeläkevakuuttamisen palveluita ja rakennamme toimivaa työhyvinvointia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Liity hyvinvoivien asiakkaidemme joukkoon. Katso lisää elo.fi. Elon vakuutukset saat myös kumppaneidemme Fennian, LähiTapiolan ja Turvan kautta.

14 14 Uutiset 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Mitä jos lähtisitkin länteen Simo Lahtinen haluaa auttaa suomalaisyrityksiä Amerikan markkinoille. Kimmo Koivikko EMIL BOBYREV Kiristynyt maailmanpoliittinen tilanne on pakottanut suomalaiset yritykset miettimään itämarkkinoiden sijaan myös muita vaihtoehtoja. Katseet kääntyvät Aasian lisäksi länteen. Tänä vuonna perustetun Capteeni Oy:n toimitusjohtaja Simo Lahtinen nostaa esille mahdollisuudet USA:ssa. Yhdysvallat on tälläkin hetkellä Suomen viidenneksi tärkein kauppakumppani viennissä. Capteeni auttaa nimenomaan pieniä ja keskisuuria pk-yrityksiä pääsemään Yhdysvaltain markkinoille. Muitakin toimijoita on, kuten Team Finlandin verkostot. Suomessa on paljon yrityksiä, jotka haluaisivat lähteä rapakon taakse. Tarvitaan vain luotettava yhteyshenkilö. Osalta tosin puuttuu uskallusta, sillä kilpailu on kovaa ja markkinat isot, Lahtinen sanoo. Hänen tarinansa on tavallisuudesta poikkeava, sillä Lahtinen on opiskellut USA:ssa kauppatieteitä. Hän päätti kesken opiskelujensa kerätä asiantuntijaporukan ympärilleen ja perustaa yrityksen. Mitään ei saa allekirjoittaa ilman juristia. Simo Lahtinen Mukana on yliopistoprofessoreita, joilla on asiantuntemusta taloudesta, markkinoinnista, markkinointitutkimuksesta, rahoituksesta, lisensioinnista ja lakipalveluista, Lahtinen luettelee. Kontaktit kunnossa. Simo Lahtinen sanoo, että professorit olivat otettuja, kun hän pyysi heitä mukaan yrityksensä asiantuntijoiksi. Kieli etuna. USA:ssa yrityksellä on ainakin yksi etu esimerkiksi Eurooppaan verrattuna, kieli. Lisäksi Yhdysvallat on aidosti yksi markkina-alue. Lahtisen mukaan markkinoita löytyy lähes mille tahansa yritykselle, jolla on tuote valmiina ja uskallusta viedä tuote maailmalle. Markkinointistrategia, tulevaisuuden näkymät ja paikallinen rahoitus ovat tärkeitä. Ja onko kyse puhtaasta viennistä, lisensioinnista vai mistä? Myös kuukausibudjetoinnissa pitää olla mukana juristikulut. Mitään ei saa allekirjoittaa ilman juristia, Lahtinen täsmentää. Hyvien juristien merkityksen on oppinut kantapään kautta myös Simo Lahtisen isä, Timo Lahtinen, joka on Capteenissa hallituksen puheenjohtaja. Timo Lahtisen osin omistama Uretek Worldwide on puolustanut patenttejaan USA:ssa monet kerrat. Uretek on rakennusten vajoamisen estämiseen erikoistunut yritys. Suomi eksoottinen. Simo Lahtinen sanoo, että suomalaisyritykset lähtevät pinttyneesti aina ensin New Yorkiin. Hänen mukaansa se voi olla virhe. Kilpailu on armotonta, vuokrahinnat pilvissä ja työntekijöiden sitouttaminen on vaikeaa. Pitää punnita tarkkaan, mistä osavaltiosta on paras aloittaa. Kaikkiin ei voi mennä kerralla. Joka tapauksessa suomalaisuus on Lahtisen mukaan valttikortti, josta on hyötyä. Kaikkea mitä tulee Suomesta pidetään siellä eksoottisena ja erityisen laadukkaana, Lahtinen sanoo. Kiinnostaako työhyvinvoinnin kehittäminen liikunnan avulla? Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma myöntää taloudellista tukea vuoden 2015 liikunnan edistämistyöhön hanketukihaun kautta. Hanketuella kannustetaan tukemaan henkilöstön työ- ja toimintakykyä sekä edistämään työssä jaksamista liikunnan ja terveellisten elintapojen avulla. Hanketuella voi esimerkiksi rakentaa työyhteisöön erilaisia hyvinvointiohjelmia sekä kehittää niihin sopivia toimintatapoja yhteistyössä johdon, henkilöstö hallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Tuen myöntämisen kriteerit, hakuohjeet ja hakulomake löytyvät KKI-ohjelman verkkosivuilta osoitteesta: > Hanketuki Hanketukihaku alkaa ja päättyy KKI-HANKETUKI Tiedustelut: Hankevalmistelija Anna Jämsén puh ,

15 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 15 KATI LAUKKANEN Heikki Rönni: Jännitän tuleeko saalista vai ei! henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Lotta Tammelin Innostuin ravustamisesta jo pikkupoikana. Se oli 1970-luvulla kylän poikien yhteinen harrastus. Siitä lähtien olen harrastanut ravustusta enemmän ja vähemmän säännöllisesti. Ainostaan Helsingissä asuminen toi pienen katkon ravustusharrastukseen. Ravustimme lapsina tikkujen avulla. Se on yhä mielestäni paras tapa ravustaa. Tässä ravustuksen muodossa laitetaan järven pohjaan pystyyn tikku, jossa on kalapala syöttinä. Sitten odotellaan, että rapu tulee syömään syöttiä, ja napataan rapu talteen. Rapua siepatessa pitää olla nopea. Samalta tikulta voi hyvällä tuurilla saada useampiakin rapuja kiinni. Nykyään tämä tapa ravustaa ei toimi enää niin hyvin, kun matalassa vedessä elävät jokiravut ovat vähentyneet. Täplärapu elelee paljon syvemmässä vedessä, ja niitä ravustan merroilla. Nyt myös omat lapseni ovat siinä iässä, että ovat itsekin innostuneet ravustamisesta. Niinpä ravustaminen on meidän perheen yhteistä tekemistä. Ravustamisessa parasta on tietenkin se jännitys, tuleeko saalista vai ei. Kyllä siinä yleensä rapumertaa tarkastaessa miettii jo sitä ruokaakin. Pidän ravuista kovasti ja syön niitä todella mielelläni. Meillä onkin perheen ja ystävien kesken takana jo 21 vuotta kestänyt katkeamaton rapujuhlaperinne. Käytän ravustaessa syötteinä yleensä särkikaloja, mutta niiden puutteessa toimivat myös makkara ja jopa koiranruokanappulat. Ravustan pääasiallisesti Laitikkalassa Pintele-järvellä ja Hauhon Pyhäjärvellä. Pintelejärvi näkyy myös pyörittämämme kokous ja virkistyshuvila Villa Hepolahden ikkunoista. Tarjoilemmekin pyytämiäni rapuja myös kokousvieraiden nautittavaksi. Se on todellista lähiruokaa, kun pyyntipaikka siintää ikkunoiden takana. Ravustus on luvanvaraista toimintaa, johon tarvitsee vesialueen omistajan luvan ja kalastusluvan. Ravustuskausi alkoi tänä vuonna 21. heinäkuuta ja päättyy lokakuun lopussa. Paras sesonki on kuitenkin heinä-elokuussa. Tuskin monikaan ravustaa enää lokakuun lopussa. Tunnelmallisia juhlia ja rentouttavaa lomaa Yrittäjä Heikki Rönnin pyörittämä Villa Hepolahti on kokouspaikka sekä loma- ja juhlahuvila Hämeessä Pälkäneellä. Loma-aikoina ja viikonloppuisin Hepolahtea vuokrataan yksityisille vuokraajille korkeatasoiseksi lomahuvilaksi ja tunnelmalliseksi juhlapaikaksi. Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa Tutustu samalla MyCashflow n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme , myynti@mycashflow.fi. Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

16 16 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 16 UUTISET Laki pistää yrittäjän pol Omalla toimielimellä mahdollisuus päästä eroon EU-lakien valuviasta. Bryssel Heli Satuli EU-instituutioihin suunnitellaan aloitteesta omaa rakennetta, joka pakottaisi huomioimaan yrittäjän näkökulman. Euroopan yrittäjäjärjestö Ueapme vaatii kaikkiin kolmeen EU-instituutioon yrittäjyysasioille omaa toimielintä. EU-instituutiot tarvitsevat rakenteellisen muutoksen, toteaa idean isä, Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja ja pitkään paikan päällä Brysselissä EU-asioista vastannut Antti Neimala. Lainsäädäntöprosessi kärsii Neimalan mukaan valuviasta. Asenteen tasolla tukea yrittäjyydelle kyllä löytyy EU-päätöksentekijöiden piiristä yli maa- ja puoluerajojen. Myös pienet ensin -periaate ja lukuisat yrittäjyysohjelmat ovat kehittyneet hyvin. Mutta kesken lakikäsittelyn punainen lanka katkeaa. Prosessi ei tuota laadukasta lopputulosta vaan putkesta ulos tuleva EU-laki saa yrittäjän polvilleen. Neimala ei osoita sormella mi- tään yksittäistä lakia. Jokaisella on oma oikeutettu tavoite. Ongelma on niiden yhteisvaikutus ja toimeenpano jäsenmaissa. Nimet vaihtoon. Ueapme ajaa yrittäjyyttä näkyvästi esiin EU-instituutioiden kilpailukykyasioiden yhteyteen. Näin ollen EU-komission nykyinen teollisuus- ja yrityspääosasto muutettaisiin yrittäjyys- ja kilpailukykypääosastoksi. Jäsenmaista koostuvan neuvoston puolella puolestaan kilpailukykyneuvostosta tulisi yrittäjyys- ja kilpailukykyneuvosto. Saman nimen saisi europarlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta. Neimalan mukaan europarlamentti on instituutioista vaikein. Kukin 751 mepistä haluaa jättää lei- EU-instituutiot tarvitsevat rakenteellisen muutoksen. Antti Neimala mansa EU-lakiin ja prosessin vahtiminen on vaikeaa. Byrokratian vähentäminen unohtuu helposti, vaikka mepeistä valtaosa puheiden tasolla tunnustaa pk-yritysten merkityksen kasvulle ja työllisyydelle. Neimala huomauttaa, että EUinstituutiot päättävät toki rakenteestaan itse. Mutta nykyisin lähes kaikki pk-yrityksiä koskettava säätely on lähtöisin EU:sta. Säätely vaikuttaa voimakkaimmin juuri pieniin toimijoihin. Putkinäköpelko. Hanke herättänyt kuitenkin vastustusta myös Ueapmen piirissä. Pelkona on, että kaikki yrittäjyysasiat ohjataan jatkossa erityistoimielimen puoleen ja yrittäjien mahdollisuudet vaikuttaa säätelyyn itse asiassa supistuvat. Esimerkiksi europarlamentin yrittäjyys- ja kilpailukykyvaliokunta voisi toimia ani harvassa lakiesityksessä vastuuvaliokuntana. Neimala ei tähän usko. Nyt EU:n lainsäädäntöprosessissa ei ole mitään sisäänrakennettua järjestelmää, joka varmistaisi, että yrittäjän näkökulma pysyy mukana koko ajan. Painavimmat valiokunnat yrittäjän silmin Teollisuus-, energia- ja tutkimusvaliokunta ITRE (suomalaisjäsenet: Miapetra Kumpula-Natri ja Henna Virkkunen, varaj. Sampo Terho) Kansainvälisen kaupan valiokunta INTA (Olli Rehn) Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta EMPL (varaj. Miapetra Kumpula-Natri) Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta IMCO (Liisa Jaakonsaari, varaj. Jussi Halla-aho) Ympäristö-, elintarviketurvallisuus- ja kansanterveysvaliokunta ENVI (Anneli Jäätteenmäki, Nils Torvalds, varaj. Merja Kyllönen ja Sirpa Pietikäinen) Maatalousvaliokunta AGRI (varaj. Olli Rehn) Liikennevaliokunta TRAN (Merja Kyllönen, varaj. Henna Virkkunen) PIXMAC TESLA-SÄHKÖAUTOT SUORAAN VARASTOSTA! Lainaa yrityksesi tarpeisiin , 1-6 kk maksuajalla. Heti saatavilla, vaivaton hakea. LAMBORGHINI GALLARDON KIIHTYVYYS KULUTUS 1,5 / 100 KM 3 X ENEMMÄN TAVARATILAA KUIN BMW 5-SARJAN SEDANISSA LEASING-SOPIMUKSELLA MAHDOLLISUUS VALTION ENERGIATUKEEN HUOMIO! Yritykset saavat valtion energiatukea Teslaan jopa ! TOIMI NOPEASTI, sillä tuen hakuaika loppuu HELSINKI Viihdekeskus Flamingo Tasetie 8, Vantaa Puhelin: TAMPERE Lokomonkulma Lahdenperänkatu 3, Tampere Puhelin: YritysluottoIlmo_125x180.indd :53:20

17 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT UUTISET 17 villeen Tällä vaalikaudella sanoista tekoihin >Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan lähes kaikkien europarlamenttiin valittujen suomalaisedustajien mielestä pk-yrittäjiä rasitetaan turhalla byrokratialla. On välttämätöntä, että pkyrittäjät otetaan nykyistä paremmin huomioon. EU-päätöksenteossa painopiste on tällä kaudella talouden vakauttamisen sijaan yrittäjyydessä ja kilpailukyvyssä, toteaa talouskomissaarista europarlamentin varapuhemieheksi siirtynyt keskustan europarlamentaarikko Olli Rehn. EU:n paikka ei ole Rehnin mukaan säädellä kampaajien korkokenkien korkeutta, mutta se on välttämätön vakauden, rauhan ja kilpailukyvyn toimintaedellytysten luomisessa. Hän vaatii, että paremman säätelyn ajattelumalli on saatava sisäänkirjoitetuksi EUkomission uuteen työohjelmaan ja pk-ohjelmat on vietävä läpi tinkimättömästi. Olennaista on, mitä tehdään ja jätetään tekemättä. Jokaisen direktiiviesityksen kohdalla on jatkossa testattava, tarvitaanko sitä todella. Ei täystyrmäystä. Rehnin mielestä Ueapmen aloite yrittäjyyteen keskittyvistä EU-toimielimistä on järkevä. Etenkin europarlamentissa on syytä olla valiokunta, jossa yrittäjyys on selkeästi esillä. Rehn toteaa, että kilpailukykyneuvoston alkuperäinen tarkoitus oli juuri yrittäjyyden huomioonottaminen, mutta tavoite ei ole toteutunut. Jäsenmaiden hallintorakenteita kun ei voi EUpäätöksillä muuttaa. Kokemuksesta voin sanoa, että vähintään yhtä tärkeää on saada komission puheenjohtaja sitoutumaan asian taakse. Tässä lupaan laittaa peliin kaiken vaikutusvaltani. Sen sijaan esimerkiksi Sdp:n europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri ei lämpene idealle yrittäjyysvaliokunnasta. Hän huomauttaa, että yrittäjyys on osa eduskunnan talousvaliokunnan nimeä, mutta seikalla ei ole ollut mitään käytännön vaikutusta. Kumpula-Natrin mukaan tiukka säätely ei ole aina kilpailukykyhaitta pk-yritykselle. Esimerkiksi turvallisuusasioissa se on eurooppalaisen tuotteen laadun tae. Olli Rehn Miapetra Kumpula-Natri Enzo Zucchi Anna Autio Kysyntää sadoille yrittäjille Ruuhkaa Talousapuun Franchising-alan yritykset uskovat vahvasti kasvuun, vaikka Suomen talous kärvisteleekin taantumassa. Esimerkiksi franchisingin konsultointiin erikoistuneen Franconin omistamalla Ketju. fi-sivustolla peräti 100 ketjua hakee yrittäjiä eri puolille Suomea. Toimitusjohtaja Henri Laakson mukaan kasvu on ollut kovaa, sillä viime vuonna vastaavaan aikaan yrittäjiä etsivien ketjujen määrä oli 80. Yleisvire on positiivinen, jopa positiivisempi kuin viime vuonna. Erityisesti vähittäiskaupassa on positiiviset fiilikset. Sen sijaan rakennusja remonttipuolella on hiljaisempaa, Laakso sanoo. Francon on teettänyt joka vuotisen kyselyn, jossa franchising-alan yritykset ovat arvioineet kasvunäkymiä. Kyselyn tulokset valmistuvat elokuun lopussa. Matalasuhdanne on kestänyt pitkään. Silloin on hyvät ajat yrittäjien rekrytointiin, sillä ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia. Huonoina aikoina ketjut eivät myöskään perusta omia yksiköitä, vaan karttavat riskejä, Laakso kertoo. Pienyrittäjille suunnattuun Talousapu-puhelinpalveluun ottavat nyt yhteyttä etenkin kauppa- ja palveluyrittäjät, kertoo kehityspäällikkö Jari Leskinen. Näissä yrityksissä ollaan todella suurissa vaikeuksissa siinä vaiheessa, kun apua lähdetään etsimään, Leskinen sanoo. Talousapuun soitti viime vuonna reilut yrittäjää, ja Leskisen arvion mukaan tänä vuonna yhteydenottoja on tullut samaa, aiempia vuosia tiuhempaa tahtia. Palvelu on suunnattu etenkin 1 10 työntekijän yrityksille, joilla ei usein ole resursseja käyttää konsulttipalveluita. Palvelun kautta vaikeuksiin joutunut yrittäjä saa neuvoja yrityksen taloustilanteen tervehdyttämiseen. Valitettavasti vaikeudet päästetään vakaviksi ja pitkällisiksi, ennen kuin lähdetään hakemaan apua. Monessa tapauksessa voidaan vain neuvoa ajamaan liiketoiminta nopeasti alas lisätappioiden välttämiseksi, Leskinen toteaa. Talousapu-puhelinneuvonta päivystää maanantaista perjantaihin klo 9 16 numerossa Suosittele tutulle yrittäjälle Suomen Yrittäjien jäsenyyttä. Yrittäjä saa jäseneksi liittyessään jäsenen valmiin verkoston, josta löytyy niin kumppaneita kuin asiakkaitakin. Sinä saat liittymiseen johtaneesta suosittelusta valitsemasi ammattilehden 3 kuukaudeksi ja lisäksi voit voittaa A-sarjan Mercedes-Benzin! Mitä enemmän suosittelet, sitä enemmän mahdollisuuksia voittaa. Suosittele osoitteessa yrittajat.fi/suosittele. YKSI KAIKKIEN JA KAIKKI YHDEN YRITTÄJÄN PUOLESTA!

18 18 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT debatti Lähetä mielipiteesi Muut lehdet Kaksintaistelu: Suomen Leipuriliittoa huolestuttaa leivän lisääntynyt tuonti, joka kaventaa kotimaisen leipomoalan toimintamahdollisuuksia. Liiton mukaan elintarvikelain byrokraattiset vaatimukset kuten Oiva-valvonnan julkaisutapa vain edistävät tuontituotteiden kasvua. Miksi näin, kysyy Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen Eviran pääjohtaja Matti Aholta. Monessa pk-yrityksessä arki on kiireistä ja tekemätöntä työtä on paljon, mutta rekrytointiprosessiin ei välttämättä ole irrottaa aikaa. Puheenjohtaja Lauri Mikkonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Oulu-lehdessä. Oiva-valvonnassa huonoin yksittäinen arvosana on otettava julkistettavan Oiva-arviointituloksen yleisarvosanaksi. Huonoimman arvosanan mukaan määräytyvää tarkastuksen tulosta voidaan kuitenkin verrata tilanteeseen, jossa viiden laudaturin ja yhden lubenterin ylioppilas saisi tällä tavalla ylioppilaskirjoituksen yleisarvosanaksi B:n. Miksi tällainen julkaisemistapa on oikeudenmukaista? Yleensä jos kauppa pitää saada aikaiseksi ilman harkintaaikaa, omien hälytyskellojen pitäisi soida. Kauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä Kauppalehdessä. Kaupan alalla on ongelmia, mutta Kaupan liiton synkkä arvio työpaikkakadosta tuntuu ylimitoitetulta. PAM:n viestintäjohtaja Timo Piirainen Yle.fissä. Minä en kerkiä enää maailmaa täyteen leipoa eli enköhän ole oman osuuteni tehnyt. Jos yritykset eivät mene kaupaksi, myyn laitteet ja tavarat eniten tarjoavalle. Kuopiolainen leipomo- ja kahvilayrittäjä Seppo Hiltunen Yle.fissä. Tuontituotteet kilpailevat samoilla päivittäistavara- ja suurtalousmarkkinoilla Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kanssa. Tuontituotteet eivät kuitenkaan kohtaa samaa Oivan arviointitulokseen liittyvää imagoriskiä kuin Suomessa valmistetut tuotteet. Haluaako Evira Oiva-valvonnan julkaisemistavalla edistää tuontituotteiden tuontia Suomeen? Suhteellisuusperiaate edellyttää, että viranomainen mitoittaa toimintansa alimmalle sellaiselle tasolle, jolla saadaan aikaan tarvittava vaikutus. Elintarviketurvallisuuden tason tiedetään olevan Suomessa erittäin korkealla tasolla. Miten Evira huomioi suhteellisuusperiaatteen päättäessään, miten Oiva-valvonnan tulos tulee julkistaa? ALEKSI POUTANEN Mika Väyrynen, Leipuriliiton toimitusjohtaja Kolumni Janne Makkula Jos joku keksii yhdenkin asian, jota ei jollain tavalla säädellä, niin ilmoittakoon ihmeessä. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula: Miljoonan pykälän maa! Kävin viikonloppuna kaverin kanssa oluella. Terassi oli täynnä eikä vapaata pöytää ollut. Tarjoilija tosin ystävällisesti totesi, että heillä on ylimääräisiä tuoleja, jotka voi viedä ulos. Vähän ajan kuluttua tarjoilija tuli anteeksipyydellen sanomaan, että tuolimme ovat parikymmentä senttiä anniskelualueen ulkopuolella. Tarjoilijan mukaan valvonta on näissä asioissa erittäin tarkkaa. Meille tuli ongelma: miten siirtää tuolit alueelle, johon ne eivät mahdu? Juristina toki ymmärrän, että yhteiskunnassa tarvitaan sääntöjä. Onko kuitenkin käynyt niin, että nupit ovat kääntyneet aivan liikaa kaakkoon? Katsotaanpa. Helmikuussa 2014 EUrekisteristä kaivettu lukumäärä voimassa olevasta EU-lainsäädännöstä oli Siis säädöstä, jotka sisältävät lukuisia artikloja tai pykäliä. Samaan aikaan Suomessa voimassa olevien lakien määrä oli noin kappaletta. Luvussa ei ole mukana asetuksia, päätöksiä, ohjeita tai muita normeja, joita on tolkuton määrä. Niin tolkuton, ettei kukaan osaa sanoa niiden lukumäärää. Suomessa julkaistiin vuonna 2013 Suomen säädöskokoelmassa kaikkiaan säädöstä. Näistä oli eduskunnan käsittelemiä lakeja tai lainmuutoksia kaikkiaan 635. Uusia lakeja säädettiin 84 kappaletta. Onko siis niin, että yhteiskunnan ylläpitämiseksi ja ihmisten yhteiselon sujumisen varmistamiseksi tarvittiin vuonna 2013 lähes sata uutta lakia? Silloin, kun kukaan ei tiedä, voi väittää. Minä väitän, että Suomessa on voimassa ja sovellettavana EU-lainsäädäntö ja kansallinen lainsäädäntö yhteenlaskettuna ainakin miljoona pykälää. Jos joku keksii yhdenkin asian, jota ei jollain tavalla säädellä, niin ilmoittakoon ihmeessä. Tai ehkä ei kuitenkaan muuten nimittäin sitäkin aletaan säädellä, kun huomataan tällainen aukkopaikka. Ehdotan kuitenkin vielä yhtä säädöstä lisää: lakia maalaisjärjen käyttämisestä.

19 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT 19 Yrittajat.fi: Kuukauden kommentti Tästä kantaa poliittisen vastuun Esko Ahon hallitus. Se Suomen myi halvalla Brysseliin. Eli kepunkin petokset alkavat nyt kansalle toden teolla paljastua. Tulee kalliiksi, kun rekkoja aletaan seisottaa. Ahti Lähteenmäki Venäjä-pakotteista. Facebookkommentit Elintarviketurvallisuutta ei voi toteuttaa keskimääräisesti. Se, että toimija tekee yhden asian oikein, ei poista toisessa asiassa tehdyn epäkohdan aiheuttamaa vaaraa kuluttajalle. Karu muistutus asiasta tulee Tanskasta: 20 sairastui ja 12 kuoli listerioosiin, kun bakteeri pääsi huonon tuotantohygienian seurauksena lisääntymään lammasrullassa. Mikään muu hyvä toiminta ei korvannut tätä epäkohtaa. Väitetystä poiketen Oiva-raportti EI koostu vain yhdestä hymiöstä. Oiva-raportti kertoo jokaisen tarkastetun asiakokonaisuuden tuloksen sekä hymiöin että sanoin. Näin nimenomaan oikein tehdyt asiat korostuvat kuluttajille. Kauppojen ja ravitsemusliikkeiden Oiva-raportit ovat olleet käytössä alkaen. Maataloudelle ollaan puuhamassa korvauksia pakotteiden johdosta, mutta entäs kuljetusliikkeet? Vastaus on ei, mutta muistaa valtionvarainministeri heitä sentään polttoaineen veronkorotuksella! Jenni Mäntynen Venäjä-pakotteista Itsellä ei kokemusta, mutta viesti lienee mennyt työntekijöille perille. Kesällä, kun joku on ilmoittanut sairastuneensa, on joku pian ollut muistuttamassa lomansiirrosta. Marko T Liuksiala lomasaikuttelusta Kuluttaja haluaa tietää, että tuote on valmistettu asianmukaisesti. Oiva-raportilla on mielestäni tärkeä rooli Suomessa valmistettujen tuotteiden myynnin edistäjänä. Oiva-raportti on tae siitä, että elintarviketurvallisuuteen liittyvät asiat osataan tehdä oikein juuri tässä yrityksessä. Oivaa vastaavia järjestelmiä on käytössä monessa maassa, Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa myöten. Ja kiinnostus on kasvanut. Pisin kokemus on Tanskassa, jonka järjestelmä toimi esimerkkinä Oivaa luotaessa. Parhaan hymyn saamiseen riittää voimassa olevan lainsäädännön asettamien vaatimusten noudattaminen. Moni yritys tekee enemmän. Epäkohdan vakavuus määrää hymyn asteen ja tehtävien toimenpiteiden kiireellisyyden. Näin pienet epäkohdat eivät saa liian suurta painoarvoa ja Oiva-raportti hymyilee. Elintarvikelaki säätää yksiselitteisesti, että valvontatiedot ovat julkisia. Nyt valvonta tehdään yhdenmukaisella tavalla koko maassa ja tulokset ovat vähitellen vertailukelpoisia. Minusta tämä on hyvä ja suorastaan välttämätön edistysaskel. Matti Aho, Eviran pääjohtaja ALEKSI POUTANEN Kustantaja Suomen Yrittäjien Sypoint Oy. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa ja postitetaan Suomen Yrittäjien jäsenille. Osoitteellinen levikki kpl. ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Aikakauslehtien Liiton jäsen Toimitus Anssi Kujala, vastaava päätoimittaja Kimmo Koivikko, päätoimittaja Tero Karjalainen, toimittaja Riikka Koskenranta, toimittaja (äitiysvapaalla) Teppo Kuittinen, toimittaja Lotta Tammelin, toimittaja Raija Lehtonen, taitto etunimi.sukunimi@yrittajat.fi p. (09) , f. (09) Ulkoasu Marko Myllyaho Ilmoitusmyynti Alma360 / Asiakasmedia PL 356, Helsinki p myynti@alma360.fi, Tilaukset ja osoitteenmuutokset Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki p. (09) , toimisto@yrittajat.fi Paino I-print Oy, Seinäjoki Lehti ei vastaa Ilmoituksen asuun tulleesta virheestä, joka johtuu lehdelle toimitetusta puutteellisesta tai virheellisestä aineistosta, epäselvästä käsikirjoituksesta, puhelimitse annetusta ilmoituksesta tai kieli- tai käännösvirheestä, jos teksti käännetään lehden toimesta ilman eri maksua. Ilmoituksen poisjäämisen mahdollisesti aiheuttamasta vahingosta, mikäli poisjääminen johtuu ilmoittajasta, tilaajasta, mainostoimistosta tai ylivoimaisesta esteestä. Virheestä, joka käy selville ilmoittajalle toimitetusta korjausvedoksesta, jos ilmoittaja on vedoksen hyväksynyt sitä korjaamatta, tai ei ole palauttanut vedosta kohtuullisessa ajassa. Lehti ei sitoudu ilmoitusten korjausvedosten toimittamiseen. Lehdellä on oikeus kieltäytyä julkaisemasta ilmoitusta. Ilmoituksen tilaaja vastaa lehteen nähden siitä, että lehdelle annetun aineiston julkaiseminen tapahtuu kenenkään tekijänoikeutta loukkaamatta sekä siitä, että ilmoitus on lakien, asetusten ja hyvien tapojen mukainen. Webinaari tulee luoksesi! Pinterest ja Instagram yrittajat.fi/web/hitit Etämyyntisäännösten muutokset yrittajat.fi/web/ etamyynti Rakentamispalveluiden uusi ilmoitusmenettely yrittajat.fi/web/ ilmoitusmenettely Venäläinen liiketoimintakulttuuri 4.9. yrittajat.fi/web/venaja Katelaskennalla parempi tuloksentekokyky 5.9. yrittajat.fi/web/katelaskenta Asiakasrekisteri Excelillä yrittajat.fi/web/ asiakasrekisteri Google My Business yrittajat.fi/web/googlemyb Yrityksen investointilaskelmat yrittajat.fi/web/ investointilaskelmat Tarjouslaskelma Excelillä yrittajat.fi/web/tarjouslaskelma Yrityksen verotus yrittajat.fi/web/verotus Yrityksen arvonmääritys yrittajat.fi/web/arvonmaaritys Koulutus omalla koneellasi. Tallenteen avulla voit kerrata ja harjoitella yrityskohtaisen ratkaisusi! Katso kaikki koulutukset Lisätietoa: koulutus@yrittajat.fi tai

20 20 07/2014 YRITTÄJÄSANOMAT arjessa Kova kuin kivi Elomaan perheen yrittäjämiehet tuntevat kiven. Perheen 100 vuotta täyttävällä yrityksellä on takanaan ankaraa kituutusta ja upeita onnistumisia. havinaa Sarjassa selvitämme poikkeuksellisen pitkäikäisten yritysten salaisuudet Suomen Graniitti Oy perustetaan Tampereelle. Perustajina ovat Adolf Aarno, Toivo Kaipio ja Juho Sohlman Ilmari Elomaa ostaa yrityksen. Työstettyä. Graniittia käsitellään Tampereen Kovakivi Oy:ssä monin tavoin: sahataan, hiotaan, jyrsitään ja poltetaan. Sahaaminen on hidasta, joten sahat pyörivät automaatiolla läpi vuorokauden Aloitetaan tarvekiven louhinta Kurussa. YLÖJÄRVI Lotta Tammelin Ylöjärvellä Niemikylässä sijaitseva rosoreunainen kivilouhos on jylhä näky. Kymmenien metrien korkuiset kallioseinämät ovat täynnä railoja ja kaikkialla lojuu jättimäisiä kivilohkareita. Pystypäin poratut railot kertovat siitä, että täällä on jo 40 vuoden ajan louhittu graniittia niin sanottua Kurun harmaata. Louhimme sieltä vuodessa noin 2000 kuutiota myytäväksi kelpaavaa kiveä, Tampereen Kovakivi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tapani Elomaa sanoo. Tampereen Kovakivi Oy louhii ja jalostaa kuuluisaa suomalaista Kurun graniittia. Väreinä löytyy harmaa, punaruskea ja musta. Lisäksi yritys toimittaa ja jalostaa useimpia kotimaisia luonnonkivilaatuja. Tärkeimmät myyntiartikkelit ovat ympäristökivet esimerkiksi katujen, puistojen ja torien rakentamiseen. Suurimmat asiakkaat löytyvät siis luonnollisestikin julkiselta puolelta. Vaikka Niemikylän louhos on palvellut yritystä jo 40 vuotta, on se melko lyhyt aika koko yhtiön historiassa. Satavuotisjuhlia vietetään nyt syyskuussa. Perustamiskirja on päivätty muistaakseni lokakuulle Silloin elettiin vielä tsaarin aikaa, Elomaa muistelee. Vientikauppaa. Tampereen Kovakivi Oy aloitti toimintansa nimellä Suomen Graniitti Oy. Elomaan suvulle yritys päätyi vuonna 1917, kun Tapani Elomaan isoisä Ilmari Elomaa osti yrityksen. Isoisä oli aikanaan toiminut kauppiaana ja oli muutenkin touhukas heppu. Hän ajatteli, että tästä yrityksestä voisi saada itselleen leivän, Tapani Elomaa kertoo. Suomalainen graniitti kestää hyvin pakkasta ja aikaa. Antti Elomaa Ilmari Elomaa sai kiviyrityksensä nousuun, kun Iso-Britanniaan vietiin puolivalmiita hautakiviä. Englannissa ei ole graniittia laisinkaan, joten se oli luonteva vientikohde. Suomalaisella kiviteollisuudella on ollut jo varsin aikaisessa vaiheessa hyvät tiedot vientikaupasta Eurooppaan ja Venäjälle. Nyt Tampereen Kovakiveä luotsaa jo neljäs Elomaa Tapanin poika Antti Elomaa. Ei minulle ollut koskaan täysin selvää, että jatkaisin jonakin päivänä perheyrityksemme vetämistä, mutta toki koen positiivista velvoitetta jatkosta. Yritys on kuitenkin ollut suvussamme niin pitkään, Antti Elomaa sanoo. Sisulla eteenpäin. Antti Elomaan puhelin soi tiuhaan tahtiin. Kiveä kaivataan Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Tanskassa ja enenevässä määrin myös Puolassa. Aiemmin veimme kiveä paljon hautakiviksi myös Japaniin. Nykyään japanilaiset ostavat kuitenkin kivensä hintasyistä Kiinasta, Antti Elomaa kertoo. Kotimaassa suomalainen kivi on kuitenkin arvossaan. Suomalainen graniitti kestää hyvin pakkasta ja aikaa. Se ei rapaudu. Lisäksi olemme esimerkiksi Tampereelle tehneet viime vuosina useita isoja kohteita, koska päättäjillä on ollut halu ostaa suomalaista kiveä ja työtä, Antti Elomaa summaa. Ihan aina Tampereen Kovakivi Oy ei ole porskuttanut tällä vauhdilla eteenpäin luvun alussa koko suomalainen kiviteollisuus oli vallan alavireistä. Yrityksillä ei ollut pääomia investoida uuteen kalustoon. Myös menekki pieneni, ulkomaanvienti tyrehtyi ja sodan jälkeen rakennettiin volyymillä eikä luonnonkiveä käytetty, Elomaat kertovat luvulla aloitettiin Suomessa tarvekivilouhinta isommassa mittakaavassa vientiin. Sitä kautta päästiin myös jalostetun kiven viennissä alkuun ja markkinat piristyivät, Tapani Elomaa selvittää. Alamäkeä kesti myös Elomaiden yrityksessä lähes 20 vuotta. Sitkeys kuitenkin palkittiin. Yritys pysyi pystyssä jääräpäisellä yrittämisellä ja kitkuttelemisella. Kun saimme viennin vetämään Ruotsiin, alkoi elämä taas hymyillä, myhäilee Tapani Elomaa.