Bryssel 4. joulukuuta 2003 D(2003) Arvoisa puheenjohtaja. Asia: EU:n ja arabimaiden kumppanuuden lujittaminen

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO PÄÄSIHTEERI / KORKEA EDUSTAJA JAVIER SOLANA Rue de la Loi 175, 1049 Bruxelles Wetstraat 175, 1049 Brussel EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN KOMISSION PUHEENJOHTAJA ROMANO PRODI Christopher PATTEN, Euroopan komission jäsen Rue de la Loi 200, 1049 Bruxelles Wetstraat 200, 1049 Brussel Bryssel 4. joulukuuta 2003 D(2003) Arvoisa puheenjohtaja Asia: EU:n ja arabimaiden kumppanuuden lujittaminen Thessalonikissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto ( kesäkuuta 2003) pyysi komissiota ja korkeaa edustajaa laatimaan suhteita arabimaihin koskevan suunnitelman, jossa otettaisiin huomioon nykyiset politiikat ja ohjelmat sekä erityisesti Barcelonan prosessi ja Uudet naapurit -aloite. Liitteenä oleva asiakirja "EU:n ja arabimaiden kumppanuuden lujittaminen" on vastaus tähän neuvoston pyyntöön ja siinä hahmotellaan tapoja selventää ja lujittaa EU:n suhteita arabimaihin alueen rauhan, vaurauden ja vakauden edistämiseksi. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös Israelin ja Palestiinan konfliktin yleisiä seurauksia. Asiakirjassa tähdennetään nykyisten puitteiden ja erityisesti Barcelonan prosessin relevanssia ja merkityksellisyyttä suhteiden lujittamisessa arabimaiden kanssa. Siinä painotetaan tarvetta lujittaa eri välineiden koordinointia sellaisen johdonmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi, jossa selkeästi keskitytään arabimaiden poliittisten, sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten tavoitteeseen. Tärkeimpiä toimintalinjoja on kaksi. Ensinnäkin Euro Välimeri-kumppanuutta pidetään edelleen merkittävänä. Toiseksi, Barcelonan prosessiin kuulumattomien maiden osalta, asiakirjassa kehotetaan neuvostoa tutkimaan ehdotuksia mahdolliseksi alueelliseksi strategiaksi laajemmalle Lähi-idän alueelle, johon kuuluisivat myös Persianlahden yhteistyöneuvoston maat, Jemen, Irak ja Iran. 1

2 Tehokkuuden ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi ehdotetaan, että jatkotoimiin ryhdyttäisiin ennen muuta Barcelonan prosessin / Laajempi Eurooppa -prosessin sekä Euroopan turvallisuusstrategian seurannan puitteissa. YK:n pakotteiden poistaminen viime syyskuun 12. päivänä on selvä käännekohta Libyan ja kansainvälisen yhteisön suhteissa ja EU:n on otettava se erityisesti huomioon, vaikka monia kysymyksiä onkin vielä ratkaisematta. Koska aihe on arkaluonteinen, haluamme vahvistaa, että EU:n ja Libyan suhteiden tavoitteena on Libyan täysimääräinen sisällyttäminen Barcelonan prosessiin edellyttäen, että se hyväksyy Barcelonan prosessin koko säännöstön ehdoitta. Kun otetaan huomioon viimeaikainen kehitys YK:ssa, nyt voi olla sovelias hetki EU:n lisätä ponnistelujaan tämänsuuntaisten mahdollisuuksien tutkimiseksi Libyan viranomaisten kanssa. Esittelemme mielellämme tämän asiakirjan ehdotukset ja suuntaviivat joulukuuta kokoontuvassa Eurooppa-neuvostossa. Kunnioittavasti R. PRODI J. SOLANA C. PATTEN Franco Frattini EU:n neuvoston puheenjohtaja 2

3 EU:n ja arabimaiden välisten suhteiden lujittaminen 1. JOHDANTO Thessalonikissa 19. ja 20. kesäkuuta 2003 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi vakaumuksensa siitä, että EU:n on vahvistettava kumppanuuttaan arabimaiden kanssa. Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota ja korkeaa edustajaa laatimaan suunnitelman, jossa otetaan täysimääräisesti huomioon nykyiset politiikat ja ohjelmat sekä erityisesti Barcelonan prosessi ja Uudet naapurit -aloite. Tämä asiakirja on vastaus neuvoston pyyntöön; siinä hahmotellaan keinot, joilla EU:n suhteita asianomaisiin maihin voidaan lujittaa ja ilmentää nykyistä paremmin. Arabimaat muodostavat maantieteellisesti laajan alueen. Persianlahdelta Maghreb-maihin ulottuvalla alueella on eroja yhteiskuntarakenteessa, luonnonvaroissa, maantieteessä, taloudessa ja poliittisessa toimintaympäristössä, mutta rikas kulttuuriperintö ja yhteinen historia yhdistää Arabiliiton 22:ta jäsentä. Lisäksi Euroopassa ja muualla maailmassa asuu huomattavia arabiyhteisöjä, joiden identiteetti ja huolenaiheet ovat keskeisiä tekijöitä suhteissamme arabimaihin, joista monet ovat EU:n lähinaapureita. EU:n ja arabimaiden välinen kauppa ja muuttoliike on voimakasta, ja se, miten ne kehittyvät, vaikuttaa syvästi EU:hun. Arabimaiden kohtaamia haasteita on analysoitu laajasti. Erityisesti arabimaiden inhimillistä kehitystä tarkastelevassa UNDP:n raportissa vuodelta 2002 ja sen lokakuussa 2003 julkaistussa seurantaraportissa alueen kehitystä tarkastellaan suhteessa muihin alueisiin ja todetaan, että arabimaat ovat jääneet taloudellisessa, sosiaalisessa ja poliittisessa kehityksessä muista jälkeen. Hallinnon tehostamista Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa käsittelevässä Maailmanpankin raportissa korostetaan hallinnon heikkoutta alueella. Edellä mainituissa raporteissa painotetaan uudistusten tarvetta ja arabimaita kehotetaan tarkastelemaan, uudistamaan ja vahvistamaan hallintoaan. Tässä yhteydessä koulutusjärjestelmillä on keskeinen asema. Koulutus on etusijalla pyrittäessä parantamaan arabimaiden kehitysnäkymiä nykymaailmassa. Kaikenlaisen koulutuksen laadun, saatavuuden ja tasaarvoisuuden parantaminen on ratkaisevan tärkeää inhimillisen kehityksen edistämisessä ja työllisyyden parantamisessa. Tämä on erityisen tärkeää arabinaisten omanarvontunnon vahvistamisessa, jotta he voisivat käyttää kykyjään täysipainoisesti omissa yhteiskunnissaan. Jo nyt EU tukee eri keinoin arabimaiden ponnisteluja näiden kysymysten ratkaisemiseksi. 3

4 Israelin ja Palestiinan välinen konflikti ansaitsee erityishuomiota. Arabimaissa se toimii yhdentävänä ja liikkeelle panevana poliittisena voimana. Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin vaikutus ulottuu sen alueen ulkopuolelle, jolla sitä eletään, ja edistää turvattomuuden leviämistä. Vakauden ja järjestyksen palauttaminen Irakiin on sekin keskeinen maailmanlaajuinen turvallisuustekijä. 2. EU:N POLIITTISET VÄLINEET Arabimaiden ja Euroopan unionin suhteissa näkyy asianomaisten maiden erilaisuus ja niissä vallitsevat tilanteet. Kumppanuudelle ei ole yhtenäistä kehystä. Persianlahden yhteistyöneuvoston jäsenmaita ja Libyaa lukuun ottamatta EU antaa rahoitustukea arabimaiden kanssa solmimiensa yhteistyöohjelmien puitteissa. Myös Arabiliiton kanssa on kehitteillä yhteistyöohjelma. Välimeren arabimaiden kanssa EU:lla on kumppanuus, joka kattaa politiikan ja turvallisuuden aloilla käytävän vuoropuhelun, taloussuhteet vapaakauppa-alueen luominen mukaan luettuna sekä sosiaaliset ja inhimilliset suhteet ulottuvuus, joka on Barcelonan julistuksen mukaisesti olennaisen tärkeä. Vapaakauppa-alueen luominen sekä vapaakaupan ja modernisointiin annettavan huomattavan rahoitustuen yhdistämisen periaatteeseen pohjautuvien assosiaatiosopimusten tekeminen ovat Barcelonan kumppanuuden keskeisiä ulottuvuuksia. Assosiaatiosopimuksilla ja Euro Välimerikumppanuudella ajetaan lainsäädännöllisiä uudistuksia ja sääntelyn yhdenmukaistamista. Kunhan neuvottelut Syyrian kanssa saadaan päätökseen, EU:lla on vapaakauppasopimus kaikkien Välimeren kumppaneidensa kanssa, minkä lisäksi pohjoisen ja etelän välillä on olemassa vapaakauppakehys. Alueiden sisäisen kaupan pitäisi lisääntyä ja etelä etelä-ulottuvuuden vahvistua entisestään. Suhteita tähän maaryhmään parannetaan Laajempi Eurooppa -kehyksen puitteissa. Kyseisessä aloitteessa korostetaan sellaisten uudistusten välttämättömyyttä, joiden tulokset ovat konkreettisia ja mitattavissa. Tavoitteena on antaa Välimeren kumppaneille paikka EU:n neljän vapauden alalla. EU:n suhteet Israeliin ja palestiinalaishallintoon kuuluvat tähän maaryhmään. Arabien ja israelilaisten välisen vastakkainasettelun purkamiseksi neuvosto nimitti Lähi-idän rauhanprosessiin EU:n erityisedustajan, jonka tehtävänä on osallistua tähän kysymykseen liittyvän EU:n politiikan määrittelyyn ja täytäntöönpanoon sekä pitää yllä jatkuvaa vuoropuhelua kaikkien rauhanprosessiin osallistuvien kansainvälisten toimijoiden kanssa. 4

5 YK:n pakotteiden poistamisen jälkeen EU:n ja Libyan suhteissa voitaisiin edetä uuteen vaiheeseen. Libyan osallistuminen energiasta ja toisaalta kalastuksesta vastaavien ministereiden Euro Välimerikonferenssiin ovat esimerkkejä mahdollisista yhteistyöaloista Libyan kanssa. Libyan osallistuminen Barcelonan prosessiin olisi ratkaiseva askel kohti suhteiden normalisointia EU:n ja kaikkien muidenkin Välimeren kumppanien kanssa. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää, että Libya hyväksyy Barcelonan prosessin säännöstö kokonaisuudessaan. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota siihen, miten Libya voidaan sisällyttää uuteen naapuruuspolitiikkaan ("Laajempi Eurooppa"). Suhteissa Persianlahden yhteistyöneuvostoon (GCC) painopiste on tähän asti ollut kauppa- ja taloussuhteissa. GCC:n kanssa tehty yhteistyösopimus kattaa useita taloudellisen yhteistyön osaalueita, ja EU ja GCC järjestävät kokouksia poliittisen vuoropuhelun käymiseksi. Vapaakauppasopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat. Molempien osapuolten pitäisi ponnistella jäljellä olevien esteiden poistamiseksi, koska molemmilla osapuolilla on voitettavaa vastavuoroisesta kaupasta ja investoimisesta. GCC-maiden suurimpia haasteita ovat johdonmukainen ja kokonaisvaltainen poliittinen kehitys kohti avoimempaa yhteiskuntaa sekä elinkeinoelämän monipuolistaminen. Suhteissa Jemeniin ja AKT-maaryhmään kuuluviin viiteen arabimaahan (Djibouti, Komorit, Mauritania, Somalia, ja Sudan) painopiste on kehitysyhteistyössä. Etusijalla on köyhyyden poistaminen ja inhimillinen kehitys, erityisesti elintarvikevarmuus, terveys ja koulutus. Suhteita Jemeniin hoidetaan yhteistyösopimuksen puitteissa; suunnitelmallisempi poliittinen vuoropuhelu ja tehostettu yhteistyö terrorismin torjunnan ja ihmisoikeuksien suojelun aloilla vievät yhteistyötä eteenpäin. Suhteita edellä mainittuihin AKT-arabimaihin määrittää Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat kattava Cotonoun sopimus. AKT-arabimaista Sudan ja Somalia kärsivät erityisesti epävakaudesta ja köyhyydestä. Saddam Husseinin vallan kaaduttua Irakissa maan jälleenrakennuksen onnistuminen riippuu ensisijaisesti seuraavista: riittävä turvallisuusympäristö, YK:n vahva ja keskeinen rooli, realistinen aikataulu poliittisen vastuun luovuttamiselle irakilaisille itselleen ja avoimen monenvälisen rahaston perustaminen kanavoimaan kansainvälisen yhteisön tukea. 5

6 Suhteissaan arabimaihin EU:lla on siis käytettävissään eri välineitä. Kahdella niistä on erityisen vakaa perusta: Barcelonan prosessi (ja sen vahvistaminen Laajempi Eurooppa -aloitteella) ja AKTkehys. Molemmissa voi soveltaa sekä monenvälistä että maakohtaista lähestymistapaa, minkä ansiosta EU voi sovittaa suhtautumisensa yksittäisten maiden ongelmiin, tarpeisiin ja edistykseen tapauskohtaisesti. Toisaalta EU:n suhteet GCC-maihin, Jemeniin ja Irakiin ovat heikommissa kantimissa. Kyseisten maiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset ominaispiirteet vaativat erilaisia välineitä kuin Barcelonan kehyksessä tavallisesti käytetyt ohjelmat. Viimeaikainen kehitys viittaa tarpeeseen laatia vakautta edistävä alueellinen strategia tälle maaryhmälle, joka Iranilla "vahvistettuna" voitaisiin määritellä laajemmaksi Lähi-idäksi. Puhtaasti poliittisesta näkökulmasta suhteissa AKT-arabimaihin on kyse erityyppisistä ongelmista. Näin EU:n suhteissa arabimaihin olisi jatkossa kaksi pääasiallista toimintalinjaa: Välimeren linja ja laajemman Lähi-idän linja. 3. TAVOITTEET EU:n päätavoite sen suhteissa arabimaihin on edistää vaurautta, rauhaa ja vakautta. Näin toimimalla se ei edistä ainoastaan alueen hyvinvointia ja turvallisuutta vaan myös omaa turvallisuuttaan. Alueelta juurensa juontavien terrorismin ja joukkotuhoaseiden vaikutukset ovat välittömät Euroopassa. Tässä yhteydessä arabien ja israelilaisten välisen konfliktin ratkaisu on avainasemassa. Niin kauan kuin konflikti jatkuu Lähi-idän muiden ongelmien täysipainoinen käsittely voi onnistua vain osittain; tästä syystä konfliktin ratkaisu onkin EU:n strateginen painopiste. Keskeisen osan tätä päällimmäistä tavoitetta pitäisi olla poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten uudistusten kannustaminen, tukeminen ja helpottaminen. Päämääränä on edistää poliittista pluralismia ja demokratiaa sekä stimuloida sosiaalista ja taloudellista kehitystä. Jotta uudistukset olisivat toimivia, aloitteen on tultava yhteiskunnan sisältä. Onkin tarpeen laatia lähestymistapa, joka perustuu arabimaiden ja EU:n molemminpuoliseen etuun. 6

7 Uudistusten ajaminen ei ole uutta EU:lle. Barcelonan prosessi kahdenväliset assosiaatiosopimukset, alueellinen yhteistyö ja MEDA-varat mukaan luettuina ajaa jo uudistuksia Välimeren alueella. Yhteistyö oikeus- ja sisäasioiden, kansalaisyhteiskunnan, tiedotusvälineiden, vapaakaupan asteittaisen käyttöönoton minkä seurauksena talouden johtamistapa paranee ja talouselämä vapautuu asteittain tyyppisillä aloilla ovat esimerkkejä Euro Välimeriassosiaatiosopimusten puitteissa käynnistetyistä uudistusohjelmista. Laajempi Eurooppa -aloite vie tätä kehitystä eteenpäin. EU:n on tehostettava käyttämiensä poliittisten välineiden yhteensovittamista varmistaakseen lähestymistavan johdonmukaisuuden ja tavoitehakuisuuden. EU:n pitäisi käyttää olemassa olevia välineitä keskitetymmin ja lujittaa niiden yhteensovittamista. Sen on jatkettava täysipainoisesti Barcelonan prosessiin / Laajempi Eurooppa aloitteeseen liittyviä toimiaan ja samalla kiinnitettävä erityishuomiota suhteiden kehittämiseen laajemman Lähi-idän suuntaan. Transatlanttisessa vuoropuhelussa voitaisiin selvittää, voisiko Yhdysvaltain äskettäin lanseeraama Lähi-idän kumppanuusaloite järkevällä tavalla täydentää alueella toteutettavia eurooppalaisia toimia. Myös muiden kuin länsimaisten kumppanien kanssa pitäisi pyrkiä yhteistyöhön näkökantojen jyrkän jakaantumisen estämiseksi. 4. UUDISTUSTYÖ Kun otetaan huomioon käytettävissä olevien välineiden koko kirjo, poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten uudistusten strategia olisi keskitettävä seuraavasti: - Poliittiset uudistukset: edistetään hyvää hallintoa, oikeusvaltion periaatteita, demokratisoitumista ja ihmisoikeuksia; - Talousuudistukset: EU:n ja arabimaiden välisen ja niiden sisäisen kaupan vapauttaminen; - Kulttuurien vuoropuhelu ja sosiaaliset uudistukset: monipuolistetaan tiedotusvälineitä, edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa, nykyaikaistetaan koulutusta ja edistetään uskontojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua. Välimeren alueen kumppanimaiden kanssa näitä tavoitteita edistetään Barcelonan prosessin tavoitteiden tehokkaammalla täytäntöönpanolla, assosiaatiosopimusten suomilla mahdollisuuksilla ja Laajempi Eurooppa / Uusi naapuruus -aloitteella. Lienee syytä harkita, mitä etuja saataisiin siitä, jos tulevaisuudessa kehitettäisiin alueellinen strategia Persianlahden alueelle, johon kuuluisivat Iran, Irak, Persianlahden yhteistyöneuvoston (GCC) maat ja Jemen. 7

8 a) Poliittiset uudistukset Ihmisoikeuksia ja demokratisoitumista Välimeren alueen kumppanimaissa käsittelevän komission tiedonannon mukaisesti tavoitteena on edistää ja tukea pluralistisempaa ja suvaitsevampaa poliittista kulttuuria uskonnollinen suvaitsevaisuus ja vapaus mukaan luettuina. Poliittisen vuoropuhelun olisi oltava päättäväistä ja suoraa mutta samalla arkaluonteisia aiheita ymmärtävää. EU:n olisi: - syvennettävä poliittista vuoropuhelua yksittäisten arabimaiden ja Arabiliiton kanssa. Vuoropuhelussa olisi keskityttävä konkreettisiin uudistuskysymyksiin, kehitettävä järjestelmällistä tukea oikeusvaltion periaatteille ja hyvälle hallintotavalle korostaen oikeusjärjestelmän uudistamista ja ihmisoikeuksia paikallisten viranomaisten ollessa rakentavasti työssä mukana, varmistettava ihmisoikeus- ja demokratiakysymysten järjestelmällinen sisällyttäminen kyseisten maiden kanssa käytävään poliittiseen vuoropuheluun, tarjottava järjestelmällistä tukea vaaliprosesseille ja oikeusjärjestelmän uudistamiselle sekä edistettävä parhaiden käytäntöjen vaihtamista ja koulutusalan yhteistyötä. - luotava soveltuvat neuvottelu- ja yhteistyömekanismit lujitetulle poliittiselle vuoropuhelulle, jonka aiheina ovat konfliktien torjunta ja kriisinhallinta, terrorismin torjunta sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen. - pyrittävä saamaan yhteistyöhön mukaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla toimivat poliittiset voimat ja liikkeet, löydettävä mahdollisesti merkittävät kumppanit kaikki väkivallatonta lähestymistapaa puolustavat ja demokratian sääntöjä noudattavat järjestöt mukaan luettuina kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävään vuoropuheluun ja käytävä vuoropuhelua. - kehitettävä Euro Välimeri-kumppanuuden puitteissa ja hiljattain julkistetun ihmisoikeuksia käsittelevän tiedonannon mukaisesti ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia ja annettava taloudellista ja muuta apua niiden täytäntöönpanoon. Tämä olisi nivellettävä Laajempi Eurooppa -strategiaan. - käytävä laajemman Lähi-idän alueen maiden kanssa näistä aiheista vuoropuhelua, jossa keskitytään konkreettisten uudistustoimien täytäntöönpanoon, ja selvitettävä mahdollisuutta edistää alueellisen vakausstrategian laatimista. 8

9 b) Talousuudistukset Pitkän aikavälin tavoitteena on yhteistyön avulla saada aikaan talousuudistuksia, jotka mahdollistavat maiden osallistumisen täysimääräisemmin maailmantalouteen ja luovat työpaikkoja tuleville sukupolville. EU:n olisi: - jatkettava kaupan vapauttamista Euro Välimeri-kumppanuuden yhteydessä vapauttamalla maataloustuotteiden ja palveluiden kauppaa lisää sekä sisällyttämällä alueellinen alkuperäkumulaatio täysimääräisesti, tehtävä EU:n ja GCC-maiden vapaakauppasopimus ja alettava soveltaa sitä, edistettävä GCC-maiden kanssa yhteistyötä GCC-maiden yhtenäisvaluutan ja GCC:n yhteisen kauppapolitiikan ja yhtenäismarkkinoiden kaltaisista aiheista. - edistettävä etelä etelä alueellista integraatiota ja tuettava Agadirin julistuksen ja Pohjois- Afrikan arabivaltioiden liiton kaltaisia aloitteita. Edistettävä alueellisten vapaakauppajärjestelyjen asteittaista tekemistä, esimerkiksi EU:n ja Välimeren alueen sekä EU:n ja GCC-maiden, Jemen mukaan luettuna, vapaakauppasopimusten niveltäminen. Jatkettava talousuudistuksia ja niihin liittyvää hallinnon uudistamista Jemenissä ja edistettävä Jemenin integroitumista ympäröivään alueeseen. - edistettävä sääntelykehysten lähentämistä EU:hun. Sääntelyn lähentäminen on Laajempi Eurooppa -aloitteen naapuruuspolitiikan keskeisiä tavoitteita. Tuettava energia-, liikenne- ja televiestintäverkkojen yhteenliittämistä ja niveltämistä Euroopan laajuisiin verkkoihin. - hyödynnettävä Euro Välimeri-alueen alueellisesta yhteistyöstä saatuja kokemuksia, kehitettävä laajemman Lähi-idän yhteistyöhön valikoituja verkkoja. - kehitettävä pitkän aikavälin lähestymistapa Irakin sosiaaliseksi, taloudelliseksi ja poliittiseksi jälleenrakentamiseksi alueellisessa kontekstissa. Vuoden 2004 aikana tapahtuvan kehityksen valossa kehitettävä kokonaisvaltainen keskipitkän aikavälin strategia EU:n ja Irakin välisille suhteille Brysselissä lokakuuta 2003 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. 9

10 c) Sosiaaliset uudistukset ja kulttuurien vuoropuhelu Tavoitteena on virkistää kulttuurien ja uskontojen sekä tiedotusvälineiden vuoropuhelua käyttämällä nykyisiä tai suunnitteilla olevia välineitä, joista jälkimmäisiin kuuluu kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävä Euro Välimeri-säätiö, ja ulottamalla ne mahdollisuuksien mukaan myös muihin arabimaihin. Eurooppaan suuntautuva maahanmuutto voisi myös kannustaa ja helpottaa vuoropuhelua. Eurooppaan muuttaneet arabit edistävät huomattavasti Euroopan kehitystä. EU on lujasti sitoutunut torjumaan kaikkinaiset rasismin ja syrjinnän ilmenemismuodot. Eurooppaan tulleiden maahanmuuttajien oikeuksien täysimääräinen kunnioittaminen on kautta Euroopan johdonmukainen politiikka. Sen täytäntöönpanoa olisi vielä parannettava ja nykyisten sopimusten puitteissa tehtävää yhteistyötä olisi tehostettava arabikumppanien tarpeiden huomioonottamiseksi. EU:n olisi myös hyödynnettävä uusia puitteita, kuten Laajempi Eurooppa -aloitetta, täysimääräisesti. Ensisijaista olisi oltava myös takaisinottosopimusten tekeminen tiettyjen arabimaiden kanssa maahanmuuttajavirtojen hallinnoinnissa tehtävän yhteistyön edistämiseksi. Näiden alojen toiminnan olisi tuettava avoimen osaamisyhteiskunnan kehittymistä arabimaissa. EU:n olisi: - perustettava kulttuurien välistä vuoropuhelua edistävä Euro Välimeri-säätiö, tutkittava mahdollisuuksia laajemman Lähi-idän kulttuurin sisäiseen vuoropuheluun erityisesti GCC:n puitteissa, edistettävä kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua, johon kuuluu myös vähemmistöjen oikeuksia ja rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevien kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen. - tutkittava Euro Välimeri-nuoriso-ohjelman ja Tempus-ohjelman kautta tarjoutuvia mahdollisuuksia alueen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kehittämiseksi ja lisääntyneeksi yhteistyöksi niiden välillä. Kehitettävä ja tutkittava rinnakkaisten ohjelmien kehittämistä laajemman Lähi-idän yliopistoille. - kannustettava Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan hallituksia edistämään riippumattomien tiedotusvälineiden toimintaa ja sallimaan ilmaisunvapaus, edistettävä toimittajakoulutusta ja eurooppalaisten televisio- ja radiouutisten arabiankielisiä lähetyksiä sekä muita aloitteita, joilla varmistetaan eurooppalaisia politiikkoja ja olosuhteita koskeva parempi tiedottaminen sekä arabimaihin liittyvien aiheiden tasapainoinen käsittely eurooppalaisissa tiedotusvälineissä. 10

11 - aktiivisesti tuettava käännöstoimintaa arabian kielen, alueellisten kielten ja Euroopan kielten välillä sekä edistettävä ajatusta Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden tiedotusvälineiden toimintasäännöistä (Euroopan toimintasääntöjä vastaavat). 5. PÄÄTELMÄT Komissio ja korkea edustaja ovat sitä mieltä, että Euroopan ja arabimaiden välisten suhteiden profiilia on tarpeen nostaa. Olemassa olevia toimintakehyksiä on kehitettävä edelleen ja täydennettävä ottamalla huomioon asianomaisissa maissa vallitsevat erilaiset tilanteet. Euro Välimeri-kumppanuus kehittyy Laajempi Eurooppa -aloitteen myötä. Toisaalta huomiota on kiinnitettävä laajempaa Lähi-itää koskevan strategian kehittämiseen, jotta EU voisi paremmin vastata alueen turvallisuushaasteisiin ja edistää tarvittavia uudistuksia. Neuvottelu- ja yhteistyömekanismeja konfliktinestosta ja kriisinhallinnasta, terrorismin torjunnasta ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämisestä käytävälle poliittiselle vuoropuhelulle olisi vahvistettava. EU:n pitäisi myös parantaa olemassa olevien välineiden keskinäistä johdonmukaisuutta Euroopan turvallisuusstrategia mielessä pitäen ja keskittää toimia uudistusten edistämiseen. Euroopan turvallisuusstrategian seuranta ja Barcelonan / Laajempi Eurooppa -prosessin kehitys ovat ne puitteet, joissa näihin tavoitteisiin pyrkimistä pitäisi jatkaa. 11