Yhteystietopalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava

Transkriptio

1 Muistio Luonnos 1 (11) Markkinat peruspalvelu Dnro: /921/2014 Yhteystietopalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely

2 2 (11) Sisältö 1. Johdanto Yleispalveluun kuuluvien yhteystietopalveluiden kuvaus Yhteystietopalveluiden tarjontaa koskeva lainsäädäntö Yhteystietopalveluiden tarjonta Nimeämismenettelyn vaiheet Nimeämistarpeen arviointi Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Vapaaehtoisuus Kustannustehokkuus ja yrityksen edellytykset tarjota yleispalvelua Yleispalvelupäätösten antaminen ja muuttaminen Yleispalveluyrityksen nimeäminen Tiedottaminen ja kuuleminen Velvoitteiden muuttaminen ja poistaminen... 11

3 Muistio Luonnos 3 (11) Markkinat peruspalvelu Dnro: /921/ Johdanto Tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) voimaantulon myötä puhelinluettelo- ja numeropalvelut (jäljempänä myös yhteystietopalvelut) tulevat yleispalvelusääntelyn piiriin. Sisällyttämällä yhteystietopalvelut yleispalvelun piiriin pyritään varmistamaan, että kaikkien käyttäjien saatavilla on tosiasiallisesti kohtuuhintaiset yhteystietopalvelut. Tosiasialliseen saatavuuteen kuuluu myös palveluiden esteettömyys, sillä esimerkiksi aistivammaiset eivät voi käyttää yhteystietopalveluja samalla tavoin kuin muut käyttäjät. Yleispalvelulla tarkoitetaan yleisen numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun tarjontaa. Lisäksi yleispalveluun kuuluvat vakituisiin asuin- tai sijaintipaikkoihin tarjottavat perustasoiset puhelin- ja laajakaistapalvelut, joiden tarjontaan velvollisten teleyritysten nimeämiseen sovelletaan tästä muistiosta erillistä menettelyä 1. Viestintäviraston tehtävänä on päättää yleispalvelun tarjontaan velvollisten yritysten nimeämisestä. Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Yleispalveluyritykseksi on nimettävä se yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Viestintäviraston noudattaman nimeämismenettelyn tulee olla tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Viestintävirasto arvioi yleispalveluun kuuluvien yhteystietopalvelujen saatavuutta, esteettömyyttä ja kohtuuhintaisuutta Suomessa ja nimeää arvioinnin perusteella yleispalveluvelvollisen yrityksen tarjoamaan palveluja, jos niitä ei ole tarjolla kaupallisesti. Viestintäviraston on arvioinnissaan selvitettävä yhteystietopalvelujen saatavuus esteettömästi kaikille käyttäjäryhmille ja arvioitava palveluja koskevat markkinat ja erityisryhmien tarpeet yhteystietopalvelujen toteuttamisessa. Tässä muistiossa kuvataan menettely, jota Viestintävirasto noudattaa nimeämistarpeen arvioinnissa sekä nimettävien yleispalveluyritysten valinnassa. 2. Yleispalveluun kuuluvien yhteystietopalveluiden kuvaus Tietoyhteiskuntakaaressa käytetty yhteystietopalveluiden käsite kattaa aiemmin lainsäädännössä 2 käytetyt käsitteet puhelinluettelo, numerotiedotuspalvelu, numerotiedotus, tilaajaluettelo ja muu tilaajaluettelo. Esimerkkeinä mahdollisista yhteystietopalveluista lain esitöissä on mainittu puhelin- ja tekstiviestipalvelut ja internetissä tarjottavat palvelut. 3 Tietoyhteiskuntakaaren määritelmän mukaan yhteystietopalvelu sisältää numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun. Numeropalvelulla tarkoitetaan palvelua, josta saadaan esimerkiksi puhelimitse tai tekstiviestin välityksel- 1 Viestintäpalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisessä noudatettava menettely on parhaillaan lausuntokierroksella, dnro 1004/922/ Viestintämarkkinalaki (393/2003) ja sähköisen viestinnän tietosuojalaki (516/2004). 3 HE 221/2013, s. 168.

4 4 (11) lä tieto puhelinpalveluiden tilaajien ja käyttäjien puhelinnumeroista ja osoitteista. Puhelinluettelopalvelu on määritelty palveluksi, josta saadaan tiedot puhelinpalvelujen tilaajien ja käyttäjien puhelinnumeroista ja osoitteista sähköisesti taikka painettuna, ja sen tiedot on päivitettävä vähintään kerran vuodessa. 4 Internetissä toteutetut palvelut toimivat käyttäjien tekemien hakujen perusteella. Näiden sähköisten yhteystietopalveluiden käyttötarkoitus kuitenkin täyttää sekä numeropalvelun että puhelinluettelopalvelun määritelmän: palvelun avulla saadaan tiedot puhelinpalveluiden tilaajien ja käyttäjien puhelinnumeroista ja osoitteista. Vaikka numeropalvelu ja puhelinluettelopalvelu on määritelty erikseen, kummankin palvelun kohdalla lähtökohtana on lain esitöiden mukaan tekniikkaneutraali lähestymistapa. Puhelinluettelopalveluiden osalta on nimenomaisesti mainittu mahdollisuus toteuttaa palvelu myös sähköisesti, eikä käsitteen määritelmään sisälly vaatimusta siitä, että yhteystietojen tulisi olla palvelussa selailtavissa luettelona. Näin ollen internetin kautta käytettävät sähköiset yhteystietopalvelut voidaan Viestintäviraston tulkinnan mukaan ottaa huomioon arvioitaessa sekä numeropalveluiden että puhelinluettelopalveluiden tarjontaa. Edellä mainitun perusteella Viestintävirasto pitää perusteltuna tarkastella yhteystietopalveluiden saatavuutta kokonaisuutena arvioidessaan yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta. 3. Yhteystietopalveluiden tarjontaa koskeva lainsäädäntö Yleispalveluna tarjottavia yhteystietopalveluita koskevat säännökset sisältyvät tietoyhteyskuntakaaren 12 ja 23 lukuun. Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n 1 momentin mukaan yleispalveluun kuuluu yleisen numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun tarjonta. Pykälän 2 momentin mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi teleyritys tai yhteystietopalvelua tarjoava yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Nimeämismenettelyn on oltava tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Yleispalveluyritykseksi on nimettävä se yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Viestintäviraston on 85 :n 3 momentin mukaan muutettava nimeämispäätöstä, jos sen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Tietoyhteiskuntakaaren 89 :n mukaan yritys, jonka Viestintävirasto on 85 :ssä tarkoitetulla tavalla nimennyt numeropalvelussa tai puhelinluettelopalvelussa yleispalveluyritykseksi, on velvollinen tarjoamaan käyttäjien ja tilaajien saataville yleisen, kattavan ja keskimääräisen käyttäjän kannalta kohtuuhintaisen numeropalvelun tai puhelinluettelopalvelun. Puhelinluettelopalvelua voidaan 2 momentin mukaan tarjota painetussa tai sähköisessä muodossa ja sen tiedot on päivitettävä vähintään kerran vuodessa. Viestintäviraston määräyksellä voidaan 89 :n 3 momentin mukaan antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa mainitun velvollisuuden täyttämiseksi välttämättömistä teknisistä toimenpiteistä. Lain esitöiden mukaan yleispalvelun hinnan kohtuullisuutta arvioidaan keskimääräisen käyttäjän kannalta, jolloin hinnan ja palveluiden käyttökustannusten tulisi olla keskimääräisen käyttäjän kannalta kohtuullisia. Tavoitteena on parantaa esimerkiksi pienituloisten käyttäjien mahdollisuutta saada yleispalveluun kuuluvat tuotteet ja palvelut tosiasiallisesti käyttöön- 4 HE 221/2013, s. 168.

5 5 (11) sä. Kohtuullisen hinnan arvioinnissa on mahdollista huomioida myös palvelun tuottamisesta ja ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset. 5 Tietoyhteiskuntakaaren perusteluissa on nostettu esiin pyrkimys edistää vammaisten henkilöiden valmiutta käyttää puhelinpalveluita ja sähköisiä palveluita sekä parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta eri käyttäjäryhmien kannalta. Myös Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa on tuotu esille, että Suomessa olisi edistettävä vammaisten henkilöiden valmiutta käyttää puhelinpalveluja ja sähköisiä palveluja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta eri käyttäjäryhmien kannalta. 6 Yhteystietopalveluiden osalta on tärkeää varmistua siitä, että ne ovat myös käytännössä kaikkien saatavilla. Eri käyttäjäryhmien tarpeiden selvittämiseksi Viestintäviraston on esitöiden mukaan arvioitava palveluja koskevat markkinat ja erityisryhmien tarpeet yhteystietopalvelujen toteuttamisessa. Tämä voi vammaisten käyttäjien osalta tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palvelun tulisi olla käytettävissä vammaisten omilla apuvälineillä. Tavoitteena on varmistua siitä, että kaikki käyttäjät saavat nämä palvelut käyttöönsä tosiasiallisesti, sillä esimerkiksi aistivammaiset eivät voi käyttää yhteystietopalveluja samalla tavoin kuin muut käyttäjät. 7 Yhteystietopalvelujen sisällyttämisellä yleispalvelun piiriin tavoitteena on varmistua siitä, että kaikkien käyttäjien saatavilla on esteettömät ja kohtuuhintaiset yhteystietopalvelut. Yleispalveluyrityksillä on tietoyhteiskuntakaaren 91 :n mukaan velvollisuus tiedottaa yleispalveluvelvoitteistaan sekä tarjota yleispalvelutuotteitaan ja -palvelujaan. Tämä tarkoittaa lain esitöiden mukaan muun muassa sitä, että yleispalveluvelvollisen yrityksen on otettava markkinointiviestinnässään ja esimerkiksi internetsivuillaan huomioon yleispalveluvelvoitteensa ja yleispalvelutuotteensa. Yleispalveluyrityksen tiedottamisvelvollisuus koskee myös yhteystietopalveluiden osalta yleispalveluvelvolliseksi nimettyjä yrityksiä. Lisäksi tietoyhteiskuntakaaren 195 :ssä asetetaan puhelinverkossa toimivalle teleyritykselle velvollisuus osaltaan huolehtia siitä, että käyttäjien saatavilla on yleinen, kattava ja kohtuuhintainen numeropalvelu. Teleyrityksen on huolehdittava siitä, että sen kanssa puhelinverkon liittymän käytöstä sopimuksen tehneen tilaajan nimeä, osoitetta ja puhelinnumeroa koskevat yhteystiedot kerätään ja julkaistaan yleisesti saatavilla olevassa kattavassa ja kohtuuhintaisessa puhelinluettelopalvelussa. Yhteystietojen luovuttamisesta toiselle yhteystietopalvelun tarjoajalle säädetään lain 196 :ssä. Teleyrityksen ja yhteystietopalvelun tarjoajan on pyynnöstä luovutettava 195 :n 2 momentissa tarkoitetut yhteystiedot toiselle yritykselle yhteystietopalvelun tarjoamista varten. Yhteystiedot on luovutettava käyttökelpoisessa muodossa, kustannussuuntautuneeseen hintaan ja syrjimättömin ehdoin. Teleyritys ja yhteystietopalvelun tarjoaja ovat velvollisia julkaisemaan yhteystietojen luovutuksesta perittävää hintaa koskevat tiedot. Yhteystietopalvelun tarjoaja ei saa yhteystietoja käsitellessään suosia yhtä teleyritystä toisen teleyrityksen kustannuksella tai toimia muutoin syrjivällä tavalla. 5 HE 221/2013, s HE 221/2013, s HE 221/2013, s. 51.

6 6 (11) 4. Yhteystietopalveluiden tarjonta Yhteystietopalveluita tarjotaan sekä kuluttaja- että yritysasiakkaille. Yritysasiakkaisiin keskittyneitä palveluntarjoajia on huomattavasti enemmän, ja ne tarjoavat usein myös muita palveluita yhteystietopalveluiden lisäksi. Kuluttaja-asiakkaille suunnattujen palveluntarjoajien määrä on viime vuosina vähentynyt. Teleyrityksillä on tietoyhteiskuntakaaren 195 :n mukaan velvollisuus osaltaan huolehtia siitä, että käyttäjien saatavilla on yleinen, kattava ja kohtuuhintainen numeropalvelu. Teleyritykset toteuttavat velvoitteen tällä hetkellä toimittamalla keskinäisiin sopimuksiin perustuen puhelinliittymien tilaajien yhteystiedot Suomen Numeropalvelu Oy:lle (jäljempänä SNOY) tai yhteystietopalveluita tarjoavalle yhteistyökumppanilleen, joka toimittaa tiedot edelleen SNOY:lle. Yhteystietopalveluita tarjoavat yritykset ylläpitävät myös omia SNOY:n tietokantaa laajempia tietokantojaan, joiden avulla ne pyrkivät myymään yrityksille mahdollisuuden julkaista maksua vastaan myös muita kuin yleispalveluun kuuluvia yhteystietoja. SNOY ylläpitää valtakunnallista tilaajatietokantaa, jossa ovat suomalaisten teleyritysten kanssa kiinteän puhelinverkon ja matkapuhelinverkon liittymäsopimuksen tehneiden tilaajien tiedot. Tietokannasta kaikki yhteystietopalveluita tarjoavat yritykset saavat ostaa tietyt perustiedot, joihin kuuluvat puhelinliittymän käyttäjän nimi, osoitetieto, puhelinliittymän numero ja mahdollisesti oppiarvo tai ammatti. Tietokantaa käytetään sekä numeropalveluiden että painettujen ja sähköisten puhelinluetteloiden tarjontaan loppuasiakkaille. Yhteystietopalveluita on Suomessa saatavilla puhelinpalveluna keskitetysti numerosta 118. Palvelu on toteutettu siten, että numeroon soitettaessa asiakkaan puhelu ohjautuu hänen puhelinliittymänsä tarjoavan teleyrityksen omaan tai teleyrityksen käyttämän yhteistyökumppanin palvelukeskukseen. Useat teleyritykset eivät tuota numeropalvelua itse, vaan hankkivat sen toisilta yrityksiltä. 118-yhteystietopalvelusta on saatavissa muun muassa Suomessa asuvien henkilöiden ja maassa toimivien yritysten puhelinnumerot, numerot matkapuhelinliittymiin sekä nimi- ja osoitetiedot, internet- ja sähköpostiosoitteita. Palvelun sisältö voi vaihdella eri teleyritysten ja muiden palveluntarjoajien kesken, sillä ne voivat SNOY:n tietokantojen lisäksi hyödyntää palvelussa omia tietokantojaan. 118-yhteystietopalvelun ohella numeropalveluja on saatavilla valtakunnallisesti yhteystietopalveluita tarjoavien yritysten omista palvelunumeroista. Painettuina puhelinluetteloina on koko maassa saatavilla telealuekohtainen luetteloiden sarja. Luetteloista löytyvät kotihakemistot, yrityshakemistot ja keltaiset sivut. Puhelinluetteloiden tiedot perustuvat SNOY:n tilaajatietokantaan. Kotihakemistosta löytyvät perustietoina nimi-, osoite- ja numerotiedot. Näiden lisäksi kotihakemistossa voi olla maksullisina lisäriveinä esimerkiksi sähköpostiosoite ja matkapuhelinliittymän numero. Telealuekohtaisten painettujen luetteloiden lisäksi käyttäjille on tarjolla erilaisia, etupäässä yritystietoja sisältäviä tai räätälöityjä painettuja puhelinluetteloita. Internetissä käytettäviä yhteystietopalveluita on saatavilla sekä kuluttajille että yrityksille. Asiakas rekisteröityy palvelun käyttäjäksi ja maksaa kertaluontoisen rekisteröitymismaksun, minkä jälkeen yhteystietopalvelu on hänen käytettävissään. Lisäksi on saatavilla tekstiviesteillä käytettäviä numeropalveluita.

7 7 (11) 5. Nimeämismenettelyn vaiheet Viestintäviraston tehtävänä on yleispalveluun kuuluvien yhteystietopalvelujen saatavuuden turvaaminen kaikille käyttäjäryhmille ja yritysasiakkaille koko maassa. Yleispalvelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on toimia turvaverkkona eli taata kaikille käyttäjäryhmille ja yritysasiakkaille yhteystietopalvelut silloin, kun yleispalvelutasoisia palveluja ei ole kaupallisesti tarjolla. Viestintäviraston tulee arvioida yhteystietopalveluja koskevat markkinat ja niiden valtakunnallinen kattavuus ja tarvittaessa nimetä yhteystietopalvelujen tarjontaan velvollinen yleispalveluyritys. Yleispalveluyrityksen nimeämisessä noudatettava menettely on kaksivaiheinen. Arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa tarkastellaan yleispalvelukriteerit täyttävien yhteystietopalvelujen saatavuutta. Mikäli kaikkien käyttäjäryhmien ja yritysasiakkaiden saatavilla ei ole yleispalvelutasoisia palveluja, käynnistyy arvioinnin toinen vaihe eli nimettävän yleispalveluyrityksen valinta. Yleispalveluyritykseksi valitaan yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Yleispalveluyrityksen nimeämisessä noudatettava menettely voidaan kuvata seuraavasti: Yleispalveluyrityksen nimeämisen välttämättömyyttä koskeva arviointi Onko yleispalvelutasoisia palveluja saatavilla KYLLÄ Jos yleispalvelukriteerit täyttävää palvelua on saatavilla, yleispalveluyritystä ei nimetä. EI Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Vapaaehtoisuus Yritys, jolla on parhaat edellytykset toimia yleispalveluyrityksenä Päätös nimeämättä jättämisestä Päätös yleispalveluyrityksen nimeämisestä 6. Nimeämistarpeen arviointi Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelutasoisen palvelutarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Yleispalvelun tarjonta on taattava mahdollisimman vähän markkinoiden kilpailutilanteeseen vaikuttavalla tavalla. Tietoyhteiskuntakaaren 195 :ssä on pyritty turvaamaan, että käyttäjien saatavilla kaikkialla Suomessa on kattavia ja kohtuuhintaisia numero- ja puhelinluettelopalveluja. Vaikka lähtökohtana voidaan pitää sitä, että laissa teleyrityksille ja muille palveluntarjoajille asetetut velvoitteet turvaavat yleispalvelun saatavuuden, tulee Viestintäviraston selvittää nimeämistarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot yleispalvelun alueellisesta tarjonnasta, palveluntarjoajista, yleispalvelujen hinnoista sekä eri käyttäjäryhmien tosiasiallisista mahdollisuuksista saada palveluja esteettömästi ja kohtuuhintaisesti. Nimeämistarpeen arvioinnissa tarkasteltavien maantieteellisten alueiden määrittely on lainsäädännössä jätetty Viestintäviraston harkintaan. Koska tarjottavien yhteystietopalvelujen markkinat ovat valtakunnalliset, tarkas-

8 8 (11) telee Viestintävirasto lähtökohtaisesti nimeämistarvetta valtakunnallisella tasolla. Viestintäviraston on selvitettävä nimeämistarpeen arvioinnissa yhteystietopalvelujen saatavuutta, kohtuuhintaisuutta ja esteettömyyttä kaikille käyttäjäryhmille ja erityisryhmien tarpeita yhteystietopalvelujen toteuttamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriö teetti vuonna 2005 selvityksen aistivammaisten käytettävissä olevista luettelopalveluista 8. Selvityksen mukaan ensisijainen ongelma luettelopalveluiden käytössä näkövammaisille henkilöille olivat palveluiden käytöstä aiheutuvat kustannukset. Selvityksessä todetaan, että noin puolet näkövammaisista henkilöistä ei pysty käyttämään painettuja puhelinluetteloita, vaan he joutuvat käyttämään maksullisia numeropalveluita. Selvityksen mukaan luettelopalvelujen käytön kustannusten osalta osa näkövammaisista ei ole tasavertaisessa asemassa verrattuna koko väestöön keskimäärin. Puhelimitse käytettävät numeropalvelut olivat selvityksen ilmestymisen aikaan vuonna 2005 näkövammaisille saavutettavuudeltaan, esteettömyydeltään ja tietojen kattavuudeltaan sähköisiä luettelopalveluja parempia. 9 Muista erityisryhmistä esimerkiksi kuurot ja kuulovammaiset henkilöt eivät selvityksen mukaan kokeneet luettelopalveluiden saatavuutta ja esteettömyyttä erityisinä ongelmina. Selvityksen mukaan sähköisten palveluiden kehitys on parantanut käytettävissä olevien palveluiden tarjontaa heidän osaltaan. 10 Viestintävirasto teetti syksyllä 2014 tutkimuksen näkövammaisten henkilöiden mahdollisuuksista käyttää yhteystietopalveluita. Tutkimuksen mukaan merkittävä osa näkövammaisista ei pysty käyttämään internetiä eikä myöskään internetin kautta käytettäviä yhteystietopalveluita. Koska näkövammaisilla henkilöillä saattaa olla rajoitteita käyttää yhteystietopalveluja samalla tavoin kuin muut käyttäjät, arvioi Viestintävirasto erikseen yhteystietopalvelujen saatavuutta näkövammaisten henkilöiden osalta. Yleispalveluyrityksen nimeämistarvetta arvioidaan kaupallisten yleispalvelutasoisten yhteystietopalveluiden saatavuuden perusteella. Mikäli tarkastelun kohteena olevalle käyttäjäryhmälle on tarjolla yleispalvelun kriteerit täyttäviä yhteystietopalveluja, ei yleispalveluyrityksen nimeämistä ole pidettävä välttämättömänä. Näkövammaisten käyttäjien osalta tarkastelussa korostuu tosiasiallisen saatavuuden eli etenkin palvelujen esteettömyyden arviointi. Myös hinnoittelun ja sopimusehtojen kohtuullisuus ovat erityisasemassa arvioinnissa, sillä ne voivat muodostaa tosiasiallisen esteen palvelun saatavuudelle. Yhteystietopalveluiden kohtuullista hintaa arvioidaan ensisijaisesti käyttäjän näkökulmasta. Yleispalvelun kriteerit täyttävillä yhteystietopalveluilla tarkoitetaan myös yhteystietopalvelujen sisällöllistä kattavuutta. Täyttääkseen yleispalvelun kriteerit yhteystietopalvelun avulla täytyy saada kaikki laissa määritellyt yhteystiedot eli puhelinpalveluiden tilaajien nimitiedot, osoitteet ja puhelinnumerot. 8 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 63/2005, saatavilla osoitteesta 9 Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 63/2005, s Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 63/2005, s

9 9 (11) Nimeämistarpeen arvioinnissa käytetyt periaatteet voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla: I. Yleispalvelun saatavuus 1. Alueella on saatavilla sisällöllisesti kattavia yhteystietopalveluja vähintään yhdeltä palveluntarjoajalta. Jos 1. edellytys ei täyty, alueelle nimetään yleispalveluyritys II. Käyttäjien tosiasiallinen mahdollisuus saada yleispalvelua 2. Palveluja on saatavilla kohtuullisin sopimusehdoin ja kohtuullisin hinnoin. 3. Näkövammaisten henkilöiden osalta palveluja on saatavilla esteettömästi Jos 2. tai 3. edellytys ei täyty, alueelle nimetään yleispalveluyritys Alueet, joille ei nimetä yleispalveluyritystä Alueet, joille nimetään yleispalveluyritys. 7. Nimettävän yleispalveluyrityksen valinta Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on nimettävä yleispalveluyritykseksi yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Nimeämismenettelyn tulee olla tehokas, puolueeton, avoin ja syrjimätön. Yleispalveluyrityksen valintaprosessissa ovat mukana yhteystietopalveluita tarjoavat yritykset. Yleispalveluyrityksen valinnassa tulisi pyrkiä ensisijaisesti varmistamaan palvelun tarjonta mahdollisimman kustannustehokkaasti. 11 Palveluntarjoajan taloudellisten edellytysten vertailussa otetaan huomioon palveluntarjoajan kyky kantaa velvoitteen aiheuttama rasite. Myös palveluntarjoajan halukkuudelle toimia yleispalveluyrityksenä voidaan antaa valinnassa merkitystä. 11 HE 150/2006, s. 22.

10 10 (11) Vertailun vaiheet voidaan esittää seuraavalla kaaviokuvalla. I. Huomioidaan palveluntarjoajien vapaaehtoisuus toimia yleispalveluyrityksenä. II. Tarkastellaan vertailtavien palveluntarjoajien edellytyksiä toimia yleispalveluyrityksenä huomioiden erityisesti kustannustehokkuuden vaatimus Vapaaehtoisuus Viestintäviraston näkemyksen mukaan käyttäjien todellinen mahdollisuus saada palvelua varmistetaan parhaiten valitsemalla vapaaehtoinen palveluntarjoaja yleispalveluyritykseksi. Vapaaehtoisuudella tarkoitetaan sitä, että palveluntarjoaja on ilmoittanut halukkuutensa tarjota yleispalveluun kuuluvia yhteystietopalveluja tarkastelun kohteena oleville käyttäjille. Viestintävirasto selvittää nimeämismenettelyssä palveluntarjoajilta, onko joku palveluntarjoajista halukas tarjoamaan yleispalvelutasoisia yhteystietopalveluja vapaaehtoisesti Kustannustehokkuus ja yrityksen edellytykset tarjota yleispalvelua Yleispalveluyrityksen valinnassa tulisi lain perustelujen mukaan pyrkiä ensisijaisesti varmistamaan palvelun tarjonta mahdollisimman kustannustehokkaasti. Viestintäviraston arvioinnissa kustannustehokkuuden vaatimus toteutuu valitsemalla yleispalveluyritykseksi kooltaan ja asiakasmäärältään suurin yritys, jonka asiakaskohtaisten tuotantokustannusten voidaan olettaa olevan matalimmat. Yleispalveluyritykseksi nimetyn yhteystietopalveluita tarjoavan yrityksen saattaa olla välttämätöntä kehittää tarjoamiaan palveluita yleispalveluvelvoitteen täyttämiseksi, mistä saattaa aiheutua yritykselle kustannuksia. Viestintäviraston on lain mukaan nimettävä yleispalveluyritykseksi yritys, jolla on parhaat edellytykset yleispalvelun tarjontaan. Arvioinnissa huomioidaan yhteystietopalveluyrityksen markkina-asema, jota tarkastellaan mm. liikevaihdolla ja markkinaosuudella. Näin mitattuna suurimmilla yrityksillä voi olettaa olevan parhaat mahdollisuudet kehittää toimintaa yleispalvelutasoiseksi ilman että siitä seuraa koko yrityksen toimintaa merkittävästi rasittavaa taakkaa. 8. Yleispalvelupäätösten antaminen ja muuttaminen 8.1. Yleispalveluyrityksen nimeäminen Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on päätöksellään nimettävä yksi tai useampi yritys yleispalveluyritykseksi, jos se on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella. Viestintäviraston on muutettava päätöstä, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia.

11 11 (11) Mikäli yleispalveluyrityksen nimeäminen on välttämätöntä yleispalvelun tarjonnan takaamiseksi tietyllä maantieteellisellä alueella, tekee Viestintävirasto hallintopäätöksen, johon saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Lain 6 :n mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Päätös on voimassa pääsääntöisesti tiedoksisaannista lukien, ellei Viestintävirasto katso, että uusien yleispalvelupäätösten voimaanastumiselle olisi syytä asettaa tarkoituksenmukainen siirtymäaika. Siirtymäaika voi olla tarpeen esimerkiksi, jos asetetaan velvoitteita kokonaan uusien yleispalveluun kuuluvien palveluiden osalta. Päätös on voimassa toistaiseksi, kunnes Viestintävirasto muuttaa päätöstä tietoyhteiskuntakaaren 85 :n edellyttämällä tavalla päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuneiden merkityksellisten muutosten johdosta. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen toisin määrää Tiedottaminen ja kuuleminen Viestintävirasto tiedottaa yhteystietopalveluja tarjoaville yrityksille erikseen nimeämismenettelyn aloittamisesta. Yrityksiltä pyydetään lausuntoa yleispalveluyritysten nimeämistä koskevista päätösluonnoksista perusteluineen. Lisäksi lausuntoa pyydetään erikseen sellaisilta viranomaisilta ja kansalaisjärjestöiltä, joiden toimintaympäristöön, tehtäviin tai edustamiin henkilöihin yleispalvelupäätöksillä voi olla vaikutusta. Yleispalvelua koskevalla ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus kuluttajien ja yritysten elinympäristöön, työntekoon tai muihin oloihin. Viestintävirasto varaa tästä johtuen yleisen mahdollisuuden lausua päätösluonnoksista. Yleinen vaikutusmahdollisuus toteutetaan julkaisemalla päätösluonnos ja ilmoitus kuulemisesta Viestintäviraston internetsivuilla. Päätösluonnos on mahdollista saada lausunnon antamista varten Viestintävirastosta. Yleispalveluvelvollisuutta koskeva päätös annetaan tiedoksi yleispalveluvelvolliselle yritykselle postitse saantitodistuksin ja julkaistaan Viestintäviraston internetsivuilla sekä virallisessa lehdessä Velvoitteiden muuttaminen ja poistaminen Tietoyhteiskuntakaaren 85 :n mukaan Viestintäviraston on muutettava nimeämispäätöstä, jos päätöksen perusteena olleissa seikoissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Yleispalvelupäätösten muuttaminen tai poistaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi yleispalvelun saatavuudessa, yleispalvelua koskevassa lainsäädännössä tai yhteystietopalvelujen markkinoilla tapahtuneiden muutosten johdosta.