Kaupunginvaltuusto Liite 17. Kaupunginvaltuusto TASEKIRJA 2012

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Liite 17 Kaupunginvaltuusto TASEKIRJA 2012

2 1 Johdanto Tilinpäätöskokonaisuus Tilinpäätöstä koskevat säännökset Tilinpäätöksen sisältö Toimintakertomus Toimintakertomusta koskevat säännökset Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konserniin sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Keskeiset liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Viranomaistoiminnan johtokunta/mikkelin tekninen toimi Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitulos Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 62

3 6.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöstä koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LASKENNALLISESTI ERIYTETTY TILINPÄÄTÖS LUETTELOT JA SELVITYKSET Käytetyt kirjanpitokirjat Tositelajit Selvitys kirjanpidon säilytyksestä ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 81

4 1/84 1 Johdanto Kuntalain mukaan kunnat noudattavat kirjanpidossaan ja tilinpäätöksessään kirjanpitolakia soveltuvin osin. Kunnan tilinpäätös- ja toimintakertomuksen tarkoituksena on antaa oikea ja riittävä kuva kunnan toiminnasta ja taloudesta. 2 Tilinpäätöskokonaisuus 2.1 Tilinpäätöstä koskevat säännökset Kunnan tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja se on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Tasekirjan laadinnassa on noudatettu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjetta kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ( ). 2.2 Tilinpäätöksen sisältö Kuntalain 68 :n mukaan kunnan on sisällytettävä tilinpäätökseensä tuloslaskelma, rahoituslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kunnan, jolla on määräämisvalta toisessa kirjanpitovelvollisessa, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös. 3 Toimintakertomus 3.1 Toimintakertomusta koskevat säännökset Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksen antamisesta vastaavat kunnanjohtaja ja kunnanhallitus. Toimintakertomuksen erityisenä tehtävä on selvittää valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa, taseessa tai rahoituslaskelmassa.

5 2/ Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi käynnistyi vuoden 2012 alussa. Suomenniemestä tuli osa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimea yhdessä Mikkelin kaupungin sekä Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Ristiinan kuntien kanssa. Kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta vastasi Mikkelin palvelutuotantoyksikkö. Suomenniemen kunnan sosiaali- ja terveysalan työntekijät siirtyivät Mikkelin kaupungin työntekijöiksi. Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhteisesti laatima päivätty yhdistymissopimus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Valtioneuvoston päätös 324/2012 Mikkelin kaupungin ja Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymisestä annettiin Toimintavuoden m erkittäviä hank keita o livat M yllysillan as uinalueen kun nallistekniikan toteuttaminen ja k irjaston siirto kunnantalolle sekä s itä varten teh tävien muutostöiden t oteuttaminen. Huhtikuun alusta kunnan teknisen toimen johto siirtyi Mikkelin kaupungin vastuulle. Kuntaliitoksesta johtuen, myös muita sektoreita siirrettiin asteittain toimintavuoden aikana kaupungin johtoon ennen lopullista henkilöstön fuusioimista vuodenvaihteessa Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan hallinnossa tapahtuneet muutokset Suomenniemen liittyminen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimeen siirsi vanhustenhuollon henkilöstön Mikkelin alaisuuteen alkaen. Hallintosäännön uudistamisen myötä tekninen lautakunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin viranomaistoiminnan johtokunta. Kuntaliitospäätös vahvistettiin kunnanvaltuustossa , jonka jälkeen työskentelynsä aloitti Mikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhteinen yhdistymishallitus. Edustajat toimielimissä Kunnanvaltuusto Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kunnanvaltuusto vuosiksi Suomenniemen kunnanvaltuuston 17 valtuustopaikkaa jakautuivat eri ryhmien kesken seuraavasti: Kesk. 9 SDP 4 Kok. 3 PS 1

6 3/84 Kunnanvaltuuston kokoonpano vuonna 2012: Puheenjohtaja: Nirkko Juha (KESK) I varapuheenjohtaja: Salopelto Mika (SDP) II varapuheenjohtaja: Korhonen Kirsi (KOK) Muut jäsenet: Hakuli Ossi (KESK) Heikkilä Markku (KESK) Heikkinen Isto (KOK) Härkänen Keijo (KOK) Juopperi Topias (SDP) Kauppi Marja (KESK) Kiesilä Olli (KESK) Kiljunen Kyösti (KESK) Kosunen Aili (PS) Mäkirinne Veijo (SDP) Ruotsalainen Raimo (SDP) Ruottinen Outi (KESK) Särkkä Antti (KESK) Viitikka Ville (KESK) Kunnanhallitus Kunnanhallitukseen on kuulunut 8 jäsentä, jotka jakautuvat eri poliittisiin ryhmiin seuraavasti: KESK 4 SDP 1 KOK 1 PS 1 SIT 1 Kunnanhallituksen kokoonpano vuonna 2012: Puheenjohtaja: Kauppi Marja (KESK) I varapuheenjohtaja: Kilkki Hannu (SDP) Muut jäsenet: Hakuli Ossi (KESK) Heikkilä Markku (KESK) Heikkinen Isto (KOK) Kosunen Aili (PS) Ruottinen Outi (KESK) Salmensuo Johanna (SIT)

7 4/84 Keskusvaalilautakunta pj. Härkänen Keijo vpj. Hujala Jouko j. Kiesilä Sinikka j. Kosunen Aili j. L aitinen Anneli Tarkastuslautakunta pj. Särkkä Antti vpj. Ruotsalainen Raimo j. Antila Sami j. Puhakka Seija j. Siltamaa Mirja Viranomaistoiminnan johtokunta pj. Kiesilä Olli vpj. Härkänen Keijo j. Heikkilä Markku j. Siltamaa Niina j. Kurvinen Minna j. Kananen Brita j. Juopperi Topias Edustajat kuntayhtymissä ja yhteisissä toimielimissä Savitaipaleen sivistyslautakunta Kiljunen Kyösti Länsi-Saimaan seututoimikunta Anne Ukkonen, kunnanjohtaja Kauppi Marja Etelä-Karjalan liiton maakuntavaltuusto Nirkko Juha Etelä-Karjalan pelastuslautakunta Kiesilä Olli Savitaipaleen kansalaisopistolautakunta Kontunen-Karhula Katri Salopelto Riikka Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän yhtymäkokousedustaja Kauppi Marja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto Kauppi Marja Mikkelin seudun ympäristölautakunta Kurvinen Minna Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto Loisa Hannele

8 5/84 YMPÄRISTÖNSUOJELU JA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO SUOMENNIEMELLÄ VUONNA 2012 Mikkelin kaupungin ympäristölautakunta ja sen alainen Mikkelin seudun ympäristöpalvelut - yksikkö hoitaa solmitun sopimuksen mukaisesti kunnalle kuuluvat ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät Mikkelin, Hirvensalmen, Mäntyharjun, Pertunmaan, Ristiinan ja Suomenniemen kunnissa. Suomenniemen edustajana Mikkelin ympäristölautakunnassa on toiminut Minna Kurvinen. Vuonna 2012 ympäristölautakunta kokoontui yhdeksän kertaa ja pykäliä pöytäkirjoihin kertyi 144. Suomenniemeä koskevia päätösasioita lautakunnassa käsiteltiin 3 kpl. Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Käyttötalousosa Vaalit Palvelusihteeri Tilintarkastus - Hallinto- ja talouspalvelut Kunnanjohtaja Elinkeinopalvelut Kunnanjohtaja/ maaseutusihteeri Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Kunnanjohtaja/ koulun johtaja/ päiväkodinjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut Kunnanjohtaja Tekniset palvelut Yhdyskuntapalvelut Toimitila- ja vuokrauspalvelut Vesihuolto Investointiosa Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja/ Mikkelin tekninen toimi Kunnanjohtaja/ Rakennusmestari/ Mikkelin tekninen toimi Kunnanjohtaja/ Mikkelin tekninen toimi Mikkelin vesilaitos Kunnanjohtaja Rakennusmestari Oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan asukasmäärä Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan oli yhteen sä 752 henkeä. Vähennystä edellisen vuoden lopun tilanteeseen oli 34 henkeä (786). Vähennystä vuoteen 2000 verrattuna on 98 henkeä eli 11,5 %. Taulukko: Asukasluvun kehitys vuosina vuosi asukasluku muut os % ,5 % vähennystä ,3 % vähennystä ,59 % vähennystä ,39 % vähennystä ,49 % vähennystä ,37 % lisäystä ,96 % vähennystä ,00 % lisäystä ,62 % vähennystä ,24 % vähennystä ,33 % vähennystä

9 6/84 Työttömyys oli lähes koko vuoden ajan 2012 edellisvuotta alemmalla tas olla. Joulukuussa Suomenniemen kunnassa työttömien osuus työvoimasta (16,7 %) oli 3,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin Etelä-Karjalassa. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä pysyi samana (0), naisten työttömyys väheni neljällä ja yli vuoden työttömänä olleet vähenivät yhdellä henkilöllä vuosi sitten joulukuusta. Työvoima lisääntyi yhdellä henkilöllä. Kuvio: Työttömien osuus työvoimasta Suomenniemellä ja Etelä-Karjalassa kuukausittain vuonna 2012 (lähde: ELY-keskusten alueelliset työllisyyskatsaukset) 18,0 % 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Työttömyysaste Sniemi 12 E-Karj12

10 7/ Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Valtionosuudet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna. V altionosuudet olivat euroa suuremmat kuin talousarviossa ja euroa edellisvuotta suuremmat. Yhteisöverotuloja t ilikaudella o li euroa v ähemmän kuin edellisenä vuonna. Talousarviossa yhteisöverotulojen määräksi arvioitiin euroa ja tilikauden yhteisöverot olivat euroa tätä pienemmät. Kunnallisveron tuotto euroa oli euroa talousarviota ( ) parempi. Kunnallisverotulojen lisäys e delliseen vuoteen verrattuna oli euroa e li 18 %. K iinteistöverotulot olivat euroa talousarviota ( euroa) suuremmat. Kiinteistöverotulot tilikaudella olivat euroa ja määrä oli euroa ja 2 % enemmän kuin Kunnan tulovero Kiinteistövero TP 2009 TP 2010 TP2011 TP TP 2009 TP 2010 TP2011 TP Yhteisövero Valtionosuudet TP 2009 TP 2010 TP2011 TP TP 2009 TP 2010 TP2011 TP 2012

11 Tilinpäätöshistoriaa 8/ Asukasluku (31.12.) Tuloveroprosentti 19,5 19,5 19,5 19,5 19,0 18,5 18,5 18,5 Päätoiminen henkilöstö (31.12.) Käyttömenot, milj. 5,397 5,161 5,071 4,961 5,156 4,362 4,388 4,219 euroa/asukas Verotulot, milj. 2,429 2,371 2,332 2,091 2,244 2,004 2,013 1,921 euroa/asukas Valtionosuudet, milj. 2,375 1,964 2,108 1,628 1,509 1,231 1,331 1,333 euroa/asukas Vuosikate, milj. 0,226 0,033 0,300 0,044 0,066-0,105-0,084-0,114 euroa/asukas vuosikate % poistoista Tulorahoitus (sanallinen arvio) tasap heikko tasap heikko heikko kriisissä kriisissä kriisissä Investoinnit netto, milj. 0,138 0,027 0,054-0,695 0,024 0,347 0,06 0,173 Velka vuoden lopussa, milj. 0,000 0,300 0,609 0,753 0,897 1,041 0,584 0,432 euroa/asukas Hark.var.rah.os. (sis. vos:iiin) 0,000 0,000 0,000 0,000 0,078 0,065 0,000 0,067 Toimintatuotot, milj. 0,768 0,831 0,902 1,269 1,463 0,986 0,925 0,788 - siitä metsänmyynti, milj. 0,280 0,231 0,245 0,532 0,724 0,263 0,187 0,113 Tilikauden tulos, milj. 0,600 0,218 0,227 0,561-0,096-0,219-0,195-0,115 - siitä myyntivoitot 0,425 0,351 0,000 0,002 0,050 0,116 0,122 0,010 - siitä satunnaiset tuotot 0,495 0,351 0,045 0,792 0,000 0,000 0,000 0,130 - siitä satunnaiset kulut 0,002 0,063 0,000-0,082-0,036 0,000 0,000 0,000 Investointimenot, milj. 0,290 0,148 0,114 0,228 0,124 0,861 0,270 0,255 Muutetun talousarvion merkittävät poikkeamat Muutettuun talousarvioon nähden huomattavimmat määrärahojen alitukset toteutuivat seuraavilla valtuustotason tulosalueilla: euroa (97 %) sivistys- ja vapaa-aikapalvelut euroa (99 %) sosiaali- ja terveyspalvelut euroa (79 %) tekniset palvelut euroa (92 %) yhdyskuntapalvelut Muutettuun talousarvioon nähden huomattavimmat määrärahojen ylitykset toteutuivat seuraavilla valtuustotason tulosalueilla: euroa (119 %) toimitila- ja vuokrauspalvelut euroa (117 %) vesihuolto Merkittäviä tuloarvioiden alituksia ei tilikaudella ollut valtuustotasolla. Merkittävimmät tuloarvioiden ylitykset toteutuivat seuraavasti: euroa (127 %) sivistys- ja vapaa-aikapalvelut euroa (722 %) sosiaali- ja terveyspalvelut euroa (143 %) yhdyskuntapalvelut euroa (105 %) toimitila- ja vuokrauspalvelut

12 9/ Kunnan henkilöstö Tilinpäätöshetkellä vakituisen henkilöstön määrä oli 16 henkilöä edellistä vuotta pienempi. Määräaikaiset ja ostopalvelut mukaan luettuina koko he nkilöstön lukumäärä vuonna 2012 oli 24 henkilöä. Vuosi vakituinen henkilöstö muutos Suomenniemen kunnalle laaditaan erillinen henkilöstökertomus kevään aikana Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Pienessä kunnassa toiminnalliset riskit koskevat henkilöstön s aatavuutta eläköitymisten ja työpaikan vaihdosten myötä. Tietojärjestelmien toimivuus on pitkälti kiinni yhteyksien toimivuudesta ja sähkönsaannista tietoverkoissa. Rahoitusriskeistä merkittävin on korkojen vaihtelu, sillä kunnan lainoista pien i o sa on s idottu kiinteään korkoon. Vahinkoriskien torjuntaan kunta käyttää Pohjola Vakuutus Oy:n seuraavia vakuutuksia: yrityksen matkaturva, julkisyhteisövakuutus, ryhmätapaturmavakuutus, julkisyhteisön omaisuusriskivakuutus, kiinteistön täysarvovakuutus, liikenne- ja autovakuutukset ja metsävakuutus. 3.3 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilivelvollisuus ja vastuu johtamisen ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä korostuvat kunnallishallinnossa. Toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä on keskeinen perusta kunnan ylimmän johdon vastuulla olevan kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämiselle. Kunnan omat, itsehallintoon kuuluvat valvontatoiminnot jakautuvat sisäiseen ja ulkoiseen valvontaan. Sisäiselle valvonnalle on hyväksytty sisäisen valvonnan ohjeistus. Sisäinen valvonta on pääasiassa ylimmän johdon johtamisen apuväline. Sisäinen tarkastus on vielä monin osittain jäsentymätöntä. Pienelle kunnalle on harkittava sisäisen tarkastuksen toteuttamista siten, että sisäisinä tarkastajina toimivat luottamushenkilöt. Tätä ei kuitenkaan edelleenkään ole toteutettu.

13 10/ Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Arvonlisäveron takaisinperintä 0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 5 8 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,2 % 16,1 % Vuosikate/Poistot, % 191,6 % 31,3 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Toimintakate, euroa, ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate heikkeni hieman edellisestä vuodesta (muutos 6,9 % prosenttia). T oimintatuotot prosenttia toimintakuluista kuva a maksurahoituksen osuutta toimintamenoista. Vuosikate os oittaa t ulorahoituksen, j oka jää käyt ettäväksi investointeihin, s ijoituksiin ja lainanlyhennyksiin. Vuosikatteella a rvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Mikäli vu osikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä (tunnusluvun arvo on 100 %). Tämä p ätee vain, jos poistot ja arvonalentumiset v astaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja me nojen erotus, euroa, joka lisää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen vaikuttaa merkittävästi satunnaiset erät euroa.

14 11/ Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelmassa osoitetaan, k uinka paljon inv estointeihin j a lainanlyhennyksiin tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta. Rahoitusasemassa tilikaudella tapa htuneet muutokset k uten s ijoitukset, pääoman li säykset ja p alautukset kä yvät ilmi r ahoituslaskelmasta. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin 34 0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -5 0 Antolainaasaamisten vähennykset 34 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat , Rahavarat , RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 88,4 % 22,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 42,9 % 7,3 % Lainanhoitokate 0,8 0,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

15 12/84 Investointien tulorahoitus -t unnusluku kertoo kuinka pa ljon investointien omahan kintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jään yt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahan kintamenojen, antola inojen net tolisäyksen j a l ainanlyhennysten y h- teismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman ko rkojen ja lyhennysten maksuun. T ulorahoitus riittää lainojen h oitoon, jos tunnusluvun arv o on 1 tai suurempi. Ku n tunn usluvun arvo o n a lle 1, joudutaan v ieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1-2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kunnan ma ksuvalmiutta kuv ataan kassan riittävyytenä päiviss ä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla.

16 13/ Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut osoittavat rahoituksen rakenteen. TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Peruspääoma Aineettomat hyödykkeet 0 0 Arvonkorotusrahasto Muut pitkävaikutteiset menot 0 0 Ed. tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 33 4 Rakennukset Valtion toimeksiannot 0 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut toimeksiantojen pääomat 33 4 Koneet ja kalusto VIERAS PÄÄOMA Sijoitukset Pitkäaikainen Osakkeet ja osuudet Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0 Muut velat Muut lainasaamiset Muut saamiset Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vak.laitoksilta 0 74 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 2 3 Saadut ennakot 0 6 Valtion toimeksiannot 0 0 Ostovelat Muut toimeksiantojen varat 2 3 Muut velat Siirtovelat VAIHTUVAT VASTAAVAT VASTATTAVAA YHTEENSÄ Vaihto-omaisuus 0 0 Aineet ja tarvikkeet 0 0 TASEEN TUNNUSLUVUT: Saamiset Omavaraisuusaste, % 91,4 % 81,1 % Lyhytaikaiset saamiset Suhteellinen velkaantuneisuus-% 7,3 % 18,4 % Myyntisaamiset Kertynyt yli-/alijäämä, Muut saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Siirtosaamiset Lainakanta, , Rahoitusarvopaperit 3 5 Lainakanta, /asukas Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset , VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä Taseen tunnus luvuista o mavaraisuusaste mittaa kunnan va kavaraisuutta, ali jäämän s ietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä ja se kertoo oman pääoman erien määrän suhteessa k oko pä äomaan. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona v oidaan pitää ku ntatalouden keskimääräistä 7 0 p rosentin omav araisuutta. Kun omavaraisuusaste laskee alle 50 prosentin, ei kunnalla yleensä ole muuta realisoitavaa omaisuutta kuin palvelutoiminnan t uotantovälineet. 50 % tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kunnan omavaraisuusaste n ousi 91 prosenttiin vuonna Muutos edelliseen vuoteen oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Tunnuslukuun v aikutti s e, että tilikaudella k unta maksoi pois kaikki lainansa Kuntarahoitukselta ja oman pääoman määrä kasvoi tilikauden positiivisen tuloksen myötä.

17 14/84 Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista (kuluvan vuoden toimintatuotot + verotulot + valtionosuudet) tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluku koko kuntasektorilla on keskimäärin noin 33 prosenttia. Suomenniemen kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on 7,3 prosenttia ja se alittaa koko kuntasektorin keskiarvon. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Kunnan lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. 3.6 Kokonaistulot ja -menot Kokonaistulot ja kokonaismenot -käsitteet kattavat laskelmassa v arsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Kunnan kokonaistulot ja kokonaismenot koostuvat tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta seuraavasti: KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,2 Toimintakulut ,0 Verotulot ,5 - Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Valtionosuudet ,6 Arvonlisäveron takaisinperintä 0,0 Korkotuotot 5 0,1 Korkokulut 4 0,1 Muut rahoitustuotot 52 0,8 Muut rahoituskulut 3 0,0 Satunnaiset tuotot 495 7,8 Satunnaiset kulut 2 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot ,7 +/- Pakollisten varausten muutos 0 0,0 Investoinnit - Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 0,0 Rahoitusosuudet investointimenoihin 34 0,5 Investoinnit Käyttöomaisuuden myyntitulot 538 8,5 Käyttöomaisuusinvestoinnit 290 4,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 34 0,5 Antolainasaamisten lisäykset 5 0,1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 300 5,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 Maksuvalmiuden muutos 310

18 15/ Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konserniin sisältyvistä yhteisöistä Suomenniemen kunta omistaa koko osakekannan kolmesta asunto-osakeyhtiöstä ja osuuksia yhdestä kiinteistöyhtiöstä. Kuntayhtymissä kunnan omistusosuudet ovat alle yhden prosentin. Kunnan konsernirakenne muodostuu seuraavista yhteisöistä: Kuntayhtymät (3; alle 1 %): Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky (0,94 %) Etelä-Karjalan liitto (0,62 %) Itä-Suomen päihdehuollon ky (0,09 %) Tytäryhteisöt (3; 100 %): Asunto Oy Suomenniemenkäki Asunto Oy Käkilehto Asunto Oy Suomenniemen Teerilehto Konsernin toiminnan ohjaus Emoyhteisö eli Suomenniemen kunta ohjaa konserniyhteisöjä mm. tyttärien ja kuntayhtymien toimielimiin valitsemiensa edustajien kautta. Yhteistyösuhteet kunnan hallinnon ja konserniyhteisöjen välillä ns. päivittäistoiminnassa ovat vaihtelevat, mutta yleisimmin varsin kiinteät. Suomenniemen kunnassa e i ole p idetty tarpe ellisena antaa tytäryhteisöille velvoittavia ja varsin tiukkoja konserniohjeita. Kunnanhallitus tekee yksittäiset konserniyhteisöjä koskevat päätökset Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Suomenniemen kunnan tytäryhtiöiden isä nnöinti- ja vuokra-asiat siirtyivät syyskuun alust a Mikalo O y:n hoidettavaksi. Etelä-Savon kou lutuksen kuntayhtymä purettiin v uoden 2012 lopussa Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernivalvontaa suorittaa kunnanjohtaja ja kunnanhallitus valitsemiensa edustajien avulla.

19 16/ Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Suomenniemen kunnassa on laadittu konsernitulos ja konsernitase vuodelta Tytäryhteisöjen omat pääomat eivät vastaa kunnan taseeseen osakkeisiin ja osuuksiin merkittyä erää. Tytäryhteisöillä e i o le merkittävästi v arallisuutta eikä takaussitoumuksia, mutta jokseenkin huomattavat velat (aravalainaa ja tertiäärilainaa). Kunnan t ytäryhtiöiden lainamäärä pl. lainat omistusyhteisöltä oli Kuntayhtymistä Suomenniemen kunta omistaa vain vähäisen os uuden. Huomattavimmat omistukset kunnall a on Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kun tayhtymästä, jonka pe ruspääomasta Su omenniemen kunnan osuus on euroa. Etelä-Savon k oulutuksen k untayhtymä purettiin ennen vuoden 2012 loppua. Tytäryhtiöistä ja kuntayhtymistä on tasekirjan liitetiedoissa annettu kuntakonsernin omistusosuutta vastaava tieto oman ja vieraan pääoman määrästä sekä voitosta tai tappiosta viimeksi laaditusta tilinpäätöksestä. Näiden tietojen avulla voidaan arvioida mainittujen yhteisöjen merkitystä kuntakonsernin taloudelliseen asemaan. 3.8 Keskeiset liitetiedot Toimintakertomuksessa on annettava tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitilinpäätökseen liittyvistä olennaisista tiedoista, joista ei tehdä selkoa tuloslaskelmassa ja taseessa. 3.9 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Asiaa koskeva sääntely Kunnanhallituksen on Kunta lain 69 :n mu kaan tehtävä toimintakertomuksessa e sitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos k unnan taseessa on katt amatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen t oteutumisesta tilikaudella sekä voimassa ol evan tal oussuunnitelman ja t oimenpideohjelman r iittävyydestä taloude n ta sapainottamiseksi Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varauksia ja rahastosiirtoja. Ko. tulos on ,94 euroa, vastaava vuoden 2011 tulos oli ,21 euroa.

20 17/ Talouden tasapainottamistoimenpiteet Suomenniemen kunnan talousarvio vuodelle 2012 oli laadittu alijäämäiseksi. Kunnan menokehityksen tulee olla hallittua, jotta alijäämää ei syntyisi. Tämä edellyttää rakenteellisten ratkaisujen etsimistä ja tarkkaa menojen seurantaa. Menoja ja talouden kehitystä seurattiin tilikaudella vertaamalla kehitystä talousarvioon ja taloutta tasapainotettiin omaisuutta myymällä.

21 18/84 4 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 4.1. Seurantaa koskeva sääntely Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Toteutumisvertailussa seurattavia asioita ovat toiminnallisten tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen. Toteutumisvertailussa on käytävä ilmi, onko menot tulojen lisäksi, muutoin rahoitettu talousarviossa määrätyllä tavalla (rahavarojen käyttö, muut maksuvalmiuden muutoserät rahoituslaskelmassa). Toteutumisvertailun laadinnasta vastaa kunnanhallitus sekä tilivelvolliset toimielimet ja viran- tai toimenhaltijat. 4.2 Tavoitteiden toteutuminen Tavoitteen merkitystä korostetaan Kuntalain eri säännöksissä: - valtuusto ylimpänä toimielimenä päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (13 ) - määrärahan ja tuloarvion on liityttävä tavoitteeseen (65.4 ) - kunnanhallituksen on annettava toimintakertomuksessa selvitys tavoitteen toteutumisesta (69 ) - tarkastuslautakunnan on arvioitava onko tavoite toteutunut (71 ) Kaikkia talousarvion tavoitteita koskee noudattamisvelvoite ja raportointivelvoite. Sitovuusasteesta riippuen raportointi toteutumisvertailussa on valvontapainotteista tai arvioivaa. 4.3 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Määräraha on valtuuston talousarviossa toimielimelle myöntämä, euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen määrätyn tehtävän suorittamiseksi tai hankkeen toteuttamiseksi. Toteutumisvertailusta tulee käydä ilmi määrärahat, tuloarviot ja niiden toteutuneet menot sekä tulot ja niiden erotus (toimintakate/netto). Alkuperäinen talousarvio ja siihen tehdyt hyväksytyt muutokset esitetään erikseen Käyttötalouden toteutuminen Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan avulla. Käyttötalousosassa valtuusto on asettanut tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävien hoitamiseen. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat ja niiden syyt siltä osin kuin valtuusto ei ole niitä hyväksynyt talousarviomuutoksina.

22 Keskusvaalilautakunta 19/84 VAALIT Keskusvaalilautakunta huolehtii yleisten vaalien toimittamisesta siltä osin kuin se vaalilainsäädännön mukaan kuuluu kunnalle. Keskusvaalilautakunta toimii äänestysviranomaisena mahdollisissa neuvoa antavissa kansanäänestyksissä. Suomenniemen keskusvaalilautakunnan keskeisimmät tehtävät ovat vaaleja varten tarvittavista toimenpiteistä huolehtiminen ja ennakkoäänestysasiakirjojen tarkastaminen. Keskusvaalilautakunnan sihteerinä toimii kunnan palvelusihteeri. Vuonna 2012 toimitetaan presidentinvaalit ja kunnallisvaalit. Talousarviossa asetetut tavoitteet Strateginen päämäärä: Tyytyväinen ja hyvinvoiva asukas Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Riittävät peruspalvelut Lähipalvelut kohtuullisten noutoetäisyyksien päässä Suomenniemi on yksi äänestysalue ja ennakkoäänestyspaikkoja on yksi. Innovatiiviset ratkaisut palvelujen turvaa- Vaalien järjestämistä yhteistyönä miseksi Lakisääteisten palveluiden turvaaminen selvitetään. Ennakkoäänestys järjestetään omissa tiloissa: Presidentinvaalit: ja mahd. 2. vaali Kunnallisvaalit Vaalipäivän äänestys järjestetään toimintakeskus Metsätähdessä: Presidentinvaalit ja mahd. 2. vaali Kunnallisvaalit Strateginen päämäärä: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja prosessit Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja tukipalveluiden tehokkuus Palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen Toimintatapojen uudistaminen vaalijärjestelmät sähköistyvät Strateginen päämäärä: Osaava ja innostunut henkilökunta Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja tukipalveluiden tehokkuus Hyvän ammatinhallinnan edistäminen Varataan uudelle keskusvaalilautakunnan sihteerille riittävät resurssit Pätevien henkilöiden saatavuuden turvaaminen Rekrytoidaan ja perehdytetään vaalihenkilöstö ajoissa tehtäviinsä Talousarvion toteutuminen Presidentinvaalit järjestettiin välisenä aikana. Presidentinvaalissa järjestettiin kaksi kierrosta. Ennakkoäänestys ensimmäisellä sekä toisella kierroksella järjestettiin määrättynä ajankohtana. Presidentinvaalin varsinaisen vaalipäivän äänestys järjestettiin sunnuntaina ja toisella kierroksella sunnuntaina 5.2.

23 20/84 Kunnallisvaalien järjestelyt tulivat Mikkelin kaupungilta. Äänestysaluejako muuttui, mutta äänestyspaikat pysyivät ennallaan. Kunnallisvaalit järjestettiin sunnuntaina klo Ennakkoäänestysaika oli Tunnusluvut Vaalit TP 2009 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TA-TP yht. % Käyttötalous, Europarl. Edusk. Presid.+kunn. Presid. Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Tehokkuus/Taloudellisuus Toimintakate, /äänioikeutetut 0,2-2,0-6,9 2,44 Toimintakate, /asukas 0,1-1,7-5,9 2,13 Toiminnan laajuustiedot TP 2009 TP 2011 TA 2012 Tot Presid. I Tot Presid. II Äänioikeutetut Äänestäneet Äänestysprosentti 40,3 68,9 70,0 77,4 70,4 Alkuperäinen Ta- Alkuper.Ta Toteu- Tot % Jäljellä talousarvio muutos +muutos tuma euroa *VAALIT* TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ** TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet ja ta ** TOIMINTAKATE

24 21/ Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Suomenniemen kunnan tarkastuslautakunnan tehtävä on kuntalain 71 :n mukaan valmistella valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko kunnanvaltuuston talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Työnsä tuloksista lautakunta raportoi suoraan valtuustolle. Tilintarkastus Suomenniemen kunnan lakisääteinen tilintarkastus ostetaan ostopalveluna. Tilintarkastusyhteisöksi kaudelle valtuusto valitsi JHTT -yhteisö Oy Audiator Ab:n, jonka vastuullisena tilintarkastajana on toiminut aikaisempina tilikausina ja toimii myös vuonna 2012 JHTT, HTM Matti Jalkanen. Tilintarkastajan kokonaistyöajaksi vuosittain on arvioitu keskimäärin neljä tarkastuspäivää riippuen tarkastustarpeesta, joka arvioidaan yhdessä tarkastuslautakunnan kanssa. Päivien lukumäärään sisältyy myös tarkastuslautakunnan avustaminen ja sen kokouksiin osallistuminen. Talousarviossa asetetut tavoitteet Strateginen päämäärä: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja prosessit Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja tukipalveluiden tehokkuus Palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen Arviointi tehdään lautakunnan hyväksymän koko toimintakauden kattavan toimintasuunnitelman Toimiva sidosryhmäyhteistyö Toimintatapojen uudistaminen Tehokas sidosryhmäyhteistyö ja edunvalvonta Tarkoituksen mukaiset sopimukset mukaisesti. Tarkastussuunnitelman pohjalta laaditaan yksityiskohtaisemmat vuotuiset työohjelmat. Tilintarkastusyhteisöksi kaudelle valtuusto valitsi JHTT yhteisö Oy Audiator Ab:n. Strateginen päämäärä: Osaava ja innostunut henkilökunta Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja tukipalveluiden tehokkuus Hyvän ammatinhallinnan edistäminen Pätevien henkilöiden saatavuuden turvaaminen Arviointikertomus ja tilintarkastuskertomus valmistuvat mennessä Vastuullisena tilintarkastajana toimii JHTT, HTM Matti Jalkanen. Talousarvion toteutuminen Tilikautta 2011 koskeva tilintarkastuskertomus on annettu ja arviointikertomus Tunnusluvut

25 22/84 Tilintarkastus TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TA-TP % Käyttötalous, Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Tehokkuus/Taloudellisuus Toimintakate, /asukas Toiminnan laajuustiedot TP 2010 TP 2011 TA 2012 TOT Tilintarkastuspäivät, 5, Kokouspäivät Käsitellyt pykälät, kpl/v Alkuperäinen Ta- Alkuper.Ta Toteu- Tot % Jäljellä talousarvio muutos +muutos tuma euroa *TILINTARKASTUS* TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet ja ta ** TOIMINTAKATE

26 23/ Kunnanhallitus Kunnanhallituksella on vastuullaan seuraavat tehtäväalueet: Hallinto- ja talouspalvelut, elinkeinopalvelut, sivistys- ja vapaa-aikapalvelut ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Tehtävän nimi: Hallinto- ja talouspalvelut Kunnan ylintä pää tösvaltaa käyttää asukkaiden kunnallisvaaleissa lokaku ussa valitsema valtuusto toimikauden Valtuusto vastaa st rategisesta pää - töksenteosta ja koko kuntakonsernin tavoitteiden asettamisesta, kunnan toiminnan ja talouden tasapainosta sekä toiminnan arvioinnista ja seurannan järjestämisestä. Kunnanhallituksen tehtävänä o n johtaa kunnan hallintoa ja taloutta, valmistella kunnanvaltuuston käsittelemät asiat sekä huolehtia valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Hallituksen tehtävänä on myös lisäksi valvoa kunnan etua ja tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei hallintosäännössä ole toisin määrätty. Hallintotoimiston tehtävänä on luoda kunnan toiminta-ajatuksen ja tavoitteiden mukaisesti luottamus- ja v irkamiesjohdolle, h allintokunnille s ekä henk ilöstölle ede llytykset tulokselliseen toimintaan tarjoamalla laadukkaita hallinto-, asiakas- ja toimistopalveluja. Talousarviossa asetetut tavoitteet Strateginen päämäärä: Toimintakykyinen ja elinvoimainen kunta Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Tasapainoisempi kuntatalous Talous tasapainoon Toimintamenojen kasvu: enintään 5 % vuoden 2011 toteutumaan Toimintaedellytysten luominen yritystoiminnalle Tilojen ja tonttien tarjonta yritystoiminnan edistämiseksi Neuvontapalvelujen saatavuuden turvaaminen Potentiaalinen uusien yritysmuotojen edistäminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen Strateginen päämäärä: Tyytyväinen ja hyvinvoiva asukas Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Väkiluvun kasvu ja väestörakenteen muutos edullisemmaksi Väestön nettolisäys Tonttitarjonnan edistäminen, riittävät asuntorakentamisen edellytykset Riittävät peruspalvelut Lähipalvelut kohtuullisten noutoetäisyyksien päässä Ohjausvalta säilyy kunnassa Innovatiiviset ratkaisut palvelujen turvaamiseksi Kunnan arkistonmuodostussuunnitelma: työ käynnistetään Otetaan käyttöön uusimmat toimistosovellukset ja Sharepoint. Kunnan kotisivut uudistetaan.

27 24/84 Lakisääteisten palveluiden turvaaminen Strateginen päämäärä: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja prosessit Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja tukipalveluiden tehokkuus Palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen Tukipalvelut läpinäkyviksi: Talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset tunnetaan (tuotteistus) Henkilöstöraportin sisältöä kehitetään Toimintatapojen uudistaminen sisäisiä prosesseja kehitetään Kansalaisen asiointitili ja verkkolomakepalvelu Toimiva sidosryhmäyhteistyö Tehokas sidosryhmäyhteistyö ja edunvalvonta Tarkoituksen mukaiset sopimukset taloushallintopalveluiden ulkoistamisen vaikutuksia seurataan Palkkahallinnon palvelut ostetaan edelleen Mäntyharjun kunnalta. Tarkistetaan hallintotoimiston sopimukset Strateginen päämäärä: Osaava ja innostunut henkilökunta Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja tukipalveluiden tehokkuus Hyvän ammatinhallinnan edistäminen Pätevien henkilöiden saatavuuden turvaaminen Osaamisen säilyttäminen kunnassa Kehityskeskustelut käydään alkuvuodesta. Sairauspoissaoloja seurataan. Vaarojen arviointi suoritetaan. Tehtäväjärjestelyjä tarkistetaan avoinna olevat palvelussuhteet täytetään pätevillä henkilöillä Tehtäväjärjestelyjä tarkistetaan kunnan palveluksesta irtisanoutuvat: 0 hlöä Talousarvion toteutuminen Kuntaliitoshanke ty öllisti kunnanhallitusta, -valtuustoa se kä halli ntotoimistoa. M ikkelin kaupungin sekä Ristiinan ja Suome nniemen kuntien yhteisesti laatima päivätty yhdistymissopimus hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Valtioneuvoston päätös 324/2012 Mikkelin kaupungin ja Ristiinan ja Suomenniemen kuntien yhdistymisestä annettiin Kunnanjohtaja o n i rtisanonut pää osin k untaa muualle k uin M ikkelin suuntaan velvoittaneet sopimukset, joista s ivistystoimen s opimuksia jatkuu vielä lukuvuoden loppuun. H allintotoimiston so pimuksia t arkistettiin ja tarpee ttomista p alveluista irtisanouduttiin. Kirjaston siirto kunnantalolle ja neuvontapisteen uudistaminen toteutettiin tilikaudella. Palveluja parannettiin toteuttamalla etäneuvottelumahdollisuus kunnantalolle.

28 25/84 Muutettuun talousarvioon nähden toimintakulut yhteensä eivät olleet merkittävästi määrärahoja suuremmat. Tunnusluvut Hallinto ja talouspalvelut TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TA-TP % +lisäm. Käyttötalous, Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Satunnaiset tuotot/kulut Tilikauden tulos Tehokkuus/Taloudellisuus Toimintakate, /asukas Toiminnan laajuustiedot TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Asukasluku Kunnanvaltuuston kokoukset, kpl Kunnanhallituksen kokoukset, kpl Seminaarit ja iltakoulut, kpl *HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT* TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot * Tuet ja avustukset * Muut toimintatuotot ** TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet ja ta * Avustukset * Muut toimintakulut ** TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät * Satunnaiset tuotot TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätöksen satunnaisiin tuottoihin sisältyy Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymän purkautumisen johdosta kunnalle arvion mukaan loppuselvityksen yhteydessä maksettava loppupääoma.

29 26/84 Tehtävän nimi: Elinkeinopalvelut Maaseutuhallinnon paikallisena viranomaisena toimii kunnanhallitus, joka hoitaa alan erityislainsäädännössä kunnalle määrätyt tehtävät ja osallistuu maatalouselinkeinojen kehittämiseen. Maaseutusihteeri vastaa EU:n, maa- ja metsätalousministeriön, ELY-keskuksen maaseutuosaston ja kunnan maatilatalouden kehittämiseen ohjattavien määrärahojen ja tukien hallinnoinnista sekä päätöksenteosta. Maaseututoimen hallinto siirtyy vuoden 2013 alusta lukien Mikkelin seudun yhteistoiminta-alueelle. Elinkeinotoimen kehittämisestä vastaa kunnanhallitus yhdessä kunnanjohtajan kanssa. Talousarviossa asetetut tavoitteet Strateginen päämäärä: Toimintakykyinen ja elinvoimainen kunta Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Tasapainoisempi kuntatalous Talous tasapainoon Toimintamenojen kasvu: enintään 5 % vuoden 2011 toteutumaan Toimintaedellytysten luominen yritystoiminnalle Tilojen ja tonttien tarjonta yritystoiminnan edistämiseksi Neuvontapalvelujen saatavuuden turvaaminen Potentiaalinen uusien yritysmuotojen edistäminen, elinkeinorakenteen monipuolistaminen Yhteistyö LSYP:n kanssa Strateginen päämäärä: Tyytyväinen ja hyvinvoiva asukas Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Väkiluvun kasvu ja väestörakenteen muutos edullisemmaksi Väestön nettolisäys Tonttitarjonnan edistäminen, riittävät asuntorakentamisen edellytykset Riittävät peruspalvelut Lähipalvelut kohtuullisten noutoetäisyyksien päässä Maaseututoimen organisoinnin valmistelu vuoteen 2013 Ohjausvalta säilyy kunnassa Innovatiiviset ratkaisut palvelujen turvaamiseksi Etäneuvottelupalvelun kehittäminen kunnan neuvontaan Lakisääteisten palveluiden turvaaminen Strateginen päämäärä: Tehokkaat palvelujen järjestämistavat ja prosessit Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja tukipalveluiden tehokkuus Palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen Toimintatapojen uudistaminen Toimiva sidosryhmäyhteistyö Tehokas sidosryhmäyhteistyö ja edunvalvonta Tarkoituksen mukaiset sopimukset Strateginen päämäärä: Osaava ja innostunut henkilökunta Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Oman palvelutuotannon ja Hyvän ammatinhallinnan edistäminen tukipalveluiden tehokkuus Pätevien henkilöiden saatavuuden turvaaminen Osaamisen säilyttäminen kunnassa avoinna olevat palvelussuhteet täytetään pätevillä henkilöillä Tehtäväjärjestelyjä tarkistetaan kunnan palveluksesta irtisanoutuvat: 0 hlöä

30 27/84 Suomenniemen kunta ostaa elinkeinopalveluja Wirma Oy:ltä. Elinkeinoelämän kehittämistä varten kunta on aktiivisesti mukana alueellisissa ja seudullisissa hankkeissa, jotka tukevat kunnan nykyistä yri tystoimintaa, uuden yri tystoiminnan perustamista tai edistäv ät kunnan työllisyyden parantumista. Kylien elinvoimaisuuden vahvistaminen ja uusien asukkaiden saaminen kuntaan on keskeinen tavoite hanketoiminnassa. Kunta on mukana kuntaosuudella Länsi-Saimaan kehittämisyhdistys ry:n Näinnikkää Leader-ohjelmassa vuosina Yhdistyksiä ja yrityksiä tuetaan työllistämään nuoria avustuksin nuorten kesätyöllistämisen periaatteiden mukaisesti. Talousarvion toteutuminen Tavoitteet saavutettiin. Tunnusluvut Elinkeinopalvelut TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 TA-TP % +lisäm. Käyttötalous, Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Poistot Tilikauden tulos Tehokkuus/Taloudellisuus Toimintakate, /asukas Toiminnan laajuustiedot TP 2010 TP 2011 TA 2012 TP 2012 Kesätyöllistetyt nuoret kunnassa yrityksissä Aktiivitilat, kpl, joista - maidontuottajia - sikatiloja - muut Ha/aktiivitila Maksetut tuet yhteensä, Resurssit Henkilöstö, htv 0,30 0,

31 28/84 Alkuperäinen Ta- Alkuper.Ta Toteu- Tot % Jäljellä talousarvio muutos +muutos tuma euroa *ELINKEINOPALVELUT* TULOSLASKELMA TOIMINTATUOTOT * Myyntituotot ** TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut * Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut * Eläkekulut * Muut henkilösivukulut * Palvelujen ostot * Aineet, tarvikkeet ja ta * Avustukset * Muut toimintakulut ** TOIMINTAKATE Tehtävän nimi: sivistys- ja vapaa-aikapalvelut Sivistys- ja vapaa-aikapalveluihin kuuluvat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja vapaa-aikapalvelut. Palvelusuunnitelman kuvaus Varhaiskasvatuspalvelut: Kunnan palvelustrategia 2015: Lasten päivähoito ja esiopetus järjestetään joustavasti ottaen huomioon vaihtelut lapsiryhmän koossa. Lasten päivähoito toteutetaan ensisijaisesti päiväkodissa. Perusopetuspalvelut Kunta järjestää sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille peruskouluopetusta tai huolehtii siitä, että heillä on tilaisuus saada peruskouluopetusta vastaavaa opetusta. Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelujen toiminnoissa tuotetaan mm. kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri-, ja liikuntapalvelut. Talousarviossa asetetut tavoitteet Strateginen päämäärä: Toimintakykyinen ja elinvoimainen kunta Kriittiset menestystekijät: Valtuuston hyväksymä tavoite: Mittaaminen ja tavoitetaso: Tasapainoisempi kuntatalous Talous tasapainoon Toimintamenojen kasvu: enintään 5 % vuoden 2011 toteutumaan Toimintaedellytysten luominen yritystoiminnalle Tilojen ja tonttien tarjonta yritystoiminnan edistämiseksi Neuvontapalvelujen saatavuuden turvaaminen Potentiaalinen uusien yritysmuotojen