Päivämäärä Asiakirjatyyppi Selvitysraportti JALASJÄRVEN KUNTA KÄRJENMÄEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS LIITE 1

Transkriptio

1 Päivämäärä Asiakirjatyyppi Selvitysraportti JALASJÄRVEN KUNTA KÄRJENMÄEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

2 JALASJÄRVEN KUNTA Päivämäärä 29/10/2015 Laatija Ville Yli-Teevahainen Tarkastaja Kuvaus Anne Koskela Jalasjärven Kärjenmäen asemakaava-alueen luontoselvitys Viite Ramboll Ruukintie SEINÄJOKI T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. tutkimusmenetelmät 2 3. TULOkset Kasvillisuus ja luontotyypit Kasvillisuuskuviot Arvokkaat kohteet Linnusto Liito-oravat Lepakot Viitasammakko SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE 28 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Selvitysalueen kasvillisuuskuviot Huomionarvoisten lintujen reviirit Lepakkohavainnot aktiivisissa kartoituksissa

4 1 1. JOHDANTO Kärjenmäen selvitysalue sijaitsee Jalasjärven kunnassa, noin kaksi kilometriä kylätaajaman länsipuolella. Suunnittelualueen laajuus on noin 103 ha ja kohteeseen ollaan parhaillaan laatimassa asemakaavaa. Selvitysalueen yleissijainti on esitetty kuvassa 1 ja tarkempi aluerajaus kuvassa 2. Luontoselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa selvitysalueen kasvillisuutta ja eläimistöä, sekä paikallistaa mahdolliset luonnonarvoltaan huomionarvoiset kohteet ja lajit, joilla on merkitystä alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Tässä raportissa esitellään selvitysalueen luonnonpiirteet, arvokkaat luontokohteet sekä huomionarvoiset eläin- ja kasvilajit. Lisäksi annetaan suosituksia maankäytön suunnitteluun. Selvitys on tehty Jalasjärven kunnan toimeksiannosta ja sen on laatinut Ramboll Finland Oy:n Pohjanmaan yksiköstä luontokartoittaja EAT, ins. AMK Ville Yli- Teevahainen. Selvitysalue Kuva 1. Selvitysalueen yleinen sijainti.

5 2 Kuva 2. Selvitysalueen rajaus. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Selvityksessä kartoitettiin kasvillisuutta, linnustoa, liito-oravia, lepakoita sekä viitasammakkoja. Maastotyöt tehtiin välisenä aikana. Kahdella ensimmäisellä kartoituskerralla touko- ja kesäkuussa inventointien pääpaino oli linnuston, liito-oravien ja kasvillisuuden kartoituksessa. Heinä- ja elokuun maastokäyntien pääpaino oli yöllä lepakoiden kartoituksessa. Olosuhteet olivat hyvät kartoitusten tekemiseen liito-orava, linnusto, kasvillisuus/luontotyypit, viitasammakko linnusto, kasvillisuus/luontotyypit, liito-orava luontotyypit, lepakot, yöaktiiviset linnut lepakot, yöaktiiviset linnut lepakot, yöaktiiviset linnut Kasvillisuusselvityksessä koko alue kierrettiin kattavasti rajaten kasvillisuustyypit ja huomionarvoiset kohteet kartalle sekä kirjaten kasvilajeja ylös. Liito-oravaselvitys tehtiin papanakartoitusmenetelmällä ja kartoittaen lajille soveltuvia metsiköitä. Linnustokartoitus tehtiin kartoituslaskennalla, jossa jokainen pesiväksi pariksi tulkittu pari merkittiin karttapohjalle. Viitasammakkoinventointi tehtiin kuuntelemalla kalliolouhoksen ympäristössä olevien avovesilampien ja suurimpien kuivatusojien varrella. Lepakkoinventointi tehtiin aktiivikartoitusmenetelmällä detektoria (Batbo Duet) käyttäen kiertäen maastossa lepakoille potentiaalisia ympäristöjä ja etsien mahdollisia päiväpiiloja ja lisääntymispaikkoja. Tämän lisäksi alueelle sijoitettiin yksi passiividetektori (Anabat Epress), jonka sijoituspaikkaa vaihdeltiin maastokauden aikana. Passiivilaite oli maastossa seuraavasti:

6 3. Selvityksen lähtötietoina käytettiin mm. pohjakarttoja, ilmakuvia, OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelua, aikaisempia luontoselvityksiä alueelta (mm. Pöyry 2007) sekä Eliölajit - tietojärjestelmän tietoja. 3. TULOKSET 3.1 Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealue lukeutuu Etelä-Pohjanmaan eliömaakuntaan. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Jalasjärven seutu lukeutuu Pohjanmaan vyöhykkeeseen, joka kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Soiden aluejaossa selvitysalue sijoittuu konsentristen kilpikeitaiden vyöhykkeeseen ja siinä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan kilpikeitaat -vyöhykkeelle. Selvitysalue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Selvitysalueen keskiosissa on kaksi kalliokiviaineksen ottoaluetta, kaksi varastokenttää ja niiden ympärillä erittäin laajat hakkuuaukeat/nuoret taimikot. Lisäksi länsiosassa on melko hiljattain tehty peltoraivio. Aluetta halkoo sorapäällysteinen Kärjenmäentie. Aluetta luonnehtivat pääosin nuoret puolukka- ja kanervatyypin (VT, CT) mäntyvaltaiset kangasmetsät. Tuoreempaa ja rehevämpää metsäpohjaa on Peränevan peltojen länsipäässä aivan selvitysalueen itäreunalla sekä selvitysalueen pohjoispuolella, jossa esiintyy kuusivaltaista mustikkatyypin varttunutta kangasta (MT). Ojittamattomia luonnontilaisia soita ei ole selvitysalueella, vaan suot ovat lähinnä pienialaisia kangasmaiden soistumia ja karuja turvekangaskuvioita sekä rämemuuttumia. Vesistöjä ei selvitysalueella ole. Kalliokiviaineksen ottopaikoilla on avovesialtaita, jotka ovat muodostuneet sade- ja vajovesistä louhosten pohjalle.

7 4 Kuva 3. Selvitysalueen puuston ikä on verrattain nuorta. Seuraavassa esitellään alueen kasvillisuuskuviot, kuviorajaukset ovat karttapohjalla liitteessä Kasvillisuuskuviot Kuvio 1 Kuvio hieskoivuvaltainen VT-tyypin (kuivahko kangas) taimikko, puustossa seassa nuoria kuusia ja pihlajaa. Valtalajit ovat oravanmarja, puolukka, mustikka, metsälauha. Pohjakerroksessa on runsaasti kiviä pinnassa. Kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja.

8 5 Kuva 4. Kuviota 1. Kuvio 2 Kuvio 2 on puolukkatyypin ja kanervatyypin kangasta (VT-CT). Puusto on varttunutta ja tiheää mäntytaimikkoa. Valtalajeina esiintyy mm. puolukka, kanerva, metsälauha, oravanmarja. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuvio 3 Kuvio 3 on kanervatyypin kuivaa kangasta (CT), osin myös puolukkatyyppiä (VT). Puusto on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Valtalajeina esiintyy mm. kanerva ja puolukka. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 5. Kuvion 3 keskikohtaa.

9 6 Kuvio 4 Kuviolla 4 on hiljattain hakattu avohakkuuaukea, johon taimet ovat juuri alkaneet kasvaa. Metsäpohja on puolukkatyypin kuivahkoa kangasta (VT). Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 6. Kuvio 4 on kivinen hakkuuaukea. Kuvio 5 Kuvio 5 on karua isovarpurämemuuttumaa (IRmu), valtapuuna mänty, muutama hieskoivu ja nuori kuusi. Kenttäkerroksessa vallitsevat suovarvut mm. suopursu, juolukka, myös puolukka ja pensasiat virpapaju. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 7. Kuvio 5 on isovarpuista rämettä.

10 7 Kuvio 6 Kuviolla 6 on mänty-hieskoivuvaltaista, erittäin tiheää nuorta kasvatusmetsää/varttunutta taimikkoa, joka pohjoisosastaan soistunutta. Vallitseva metsätyyppi kohteella on kuivahko kangas (VT). Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, kanerva, mustikka, osin suopursu. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 8. Kuvion 6 tiheikköä. Kuvio 7 Kuvio 7 on laaja-alainen mäntyvaltainen varttunut puolukkatyypin (VT) taimikko, jossa paikoin mukana kanervatyypin (CT) karuja laikkuja. Kuvion pohjoispuolella ojitusta, jossa osin turvekangasta. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 5. Kuvio 7 on pääosin mäntyvaltaista varttunutta VT-taimikkoa.

11 8 Kuvio 8 Kuviolla 8 on harvennettu mustikkatyypin kuusikko, jossa ei ole juurikaan lehtipuita sekapuustona. Puusto on varttunutta kasvatusmetsää. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. mustikka, puolukka, kevätpiippo, vanamo, metsäalvejuuri, oravanmarja, käenkaali. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 6. Kuviolla 8 on varttunut mustikkatyypin harvennettu kuusikko (MT). Kuvio 9 Kuviolla 9 on nuorta ja tiheää VT-tyypin hieskoivu-mäntytaimikkoa, pohjalla alikasvoskuusia. Kenttäkerroksessa esiintyvät mm. puolukka, metsälauha, oravanmarja ja mustikka. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 7. Kuvion 9 nuorta sekapuutaimikkoa.

12 9 Kuvio 10 Kuvio 10 on mäntyvaltaista puolukkatyypin (VT) nuorta kasvatusmetsää (puuston pituus n. 10 m), jossa siellä täällä yksittäisiä kuusia ja hieskoivuja. Kuvion länsireunaa on hiljattain harvennettu, hakkuutähteitä maassa. Kuvion itäpuoli on puustoltaan varttuneempaa. Pohja on paikoin hyvin kivinen. Kasvillisuudessa vallitsevat puolukka, kanerva, mustikka. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 8. Kuvio 10 mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää. Kuvio 11 Kuvio 11 on karua lähinnä kanervatyypin (CT) nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, osin joukossa on kosteampia VT-laikkuja. Kuvion halki kulkee traktoripolku. Kuvion eteläosassa on soistumaa, jossa rämevarvut vallitsevat. Ei erityisiä luontoarvoja.

13 10 Kuva 9. Kuvion 11 halki kulkee traktoripolku. Kuvio 12 Kuvio 12 on isovarpuräme- ja tupasvillarämemuuttumaa, jossa rämevarvut ja tupasvilla vallitsevat. Ojituksen myötä puuston kasvu on parantunut ja myös hieskoivu on vallannut rämeeltä alaa. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 10. Tupasvilla ja rämevarvut vallitsevat kuviolla 12.

14 11 Kuvio 13 Kuvio 13 on karua kalliomännikköä (CT - ClT-tyyppiä). Laajoja jäkäläisiä avokalliopaljastumia on runsaasti. Puusto on varttunutta harvahkoa kasvatusmetsää, jossa mänty on valtapuuna. Jäkälistä pallero-, harmaaporonjäkälä sekä muut Cladonia -suvun torvijäkälät ovat vallitsevia, myös isohirvenjäkälää esiintyy. Kallioiden välillä on rämeisiä juotteja. Kuviolla olevat keskeisimmät kalliokumpareet lähiympäristöineen voidaan tulkita kuuluvan metsälain erityisen tärkeisiin elinympäristöihin (metsälaki 10, vähäpuustoiset kalliot). Koko kuvio ei välttämättä täytä metsälain kriteerejä mutta kohde on mahdollisuuksien mukaan hyvä ottaa huomioon maisemallisena kokonaisuutena. Kohteelta löytyi myös urosmetson jätöksiä. Kuva 11. Keskeisimmiltä osiltaan kalliomännikkö on edustava kuviolla 13. Kuvio 14 Kuvio 14 on karua isovarpuista rämettä (IR) kalliokumparemuodostelmien välillä. Kohteella kasvaa valtaosin kanervaa, suopursua ja avonaisimmissa laikuissa tupasvillaa, puusto mäntyä. Kuvion halki tehdyt ojitukset muuttaneet hieman vesitaloutta. Ei erityisiä luontoarvoja.

15 12 Kuva 12. Kalliokumpareiden väliin jää karuja rämeitä kuviolla 14. Kuvio 15 Kuvio 15 on karua kanervatyypin (CT) nuorta mäntyvaltaista metsää, jossa pienet kalliokumpareet elävöittävät maisemaa. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuvio 16 Kuvio 16 on kuivahkoa puolukkatyypin kangasta (VT), jossa männyn lisäksi sekapuuna on kuusta ja hieskoivua. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka, kevätpiippo, metsälauha. Kuvio rajoittuu eteläosastaan Kärjenmäentiehen. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 13. Kuviolla 16 on VT-tyypin mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää.

16 13 Kuvio 17 Kuvio 17 on hiljattain raivattua avo-ojitettua peltoa. Raivion itäpuolella on metsän puolella yksittäinen, hyvin maisemasta erottuva jättikuusi, jonka rungon halkaisija rinnankorkeudella on noin kolme metriä. Puu on suunnittelualueen ulkopuolella. Raiviopellolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuva 14. Kohteella 17 on tuore raiviopelto, jättikuusi näkyy kuvan oikeassa yläreunassa. Kuvio 18 Kuvio 18 on hyvin laaja-alainen hakkio/nuori taimikko, jossa nuoret puuntaimet (mänty, kuusi, koivut) ovat kasvamassa muokatusta maapohjasta (taimikon valtapuiden pituus vaihtelee 0,5 4 m). Maapohja vaihtelee VT-CT -tyypin välillä. Osa länsipuolen kuviosta on soistunutta. Pohja on hyvin kivinen. Kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja.

17 14 Kuva 15. Kuvio 18 on laaja-alaista, avointa nuorta taimikkoa. Kuva kuvion länsireunalta. Kuva 16. Kuvion 18 nuorta taimikkoa itäpäässä selvitysaluetta.

18 15 Kuva 17. Laaja-alaisen kuvion 18 pohjoisosaa. Kuvio 19 Kuvio 19 on nuorta puolukka- ja kanervatyypin (VT-CT) mänty-hieskoivuvaltaista sekapuutaimikkoa. Kuviolla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuvio 20 Kuvioon 20 on sisällytetty kaksi erillistä kalliokiviaineksen ottopaikkaa. Kuvioilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuva 18. Kalliokiviaineksen ottopaikka kuviolla 20.

19 16 Kuvio 21 Kuvio 21 on melko tiheää mänty-hieskoivutaimikkoa, metsätyyppinä vallitsee kuivahko kangas (VT). Kuvioilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuvio 22 Kuvio 22 on valoisaa varttunutta kalliopohjaista männikköä, metsätyyppinä kuivahko kangas kuiva kangas (VT-CT). Männikkö on hiljattain harvennettu. Männyn lisäksi kohteella mm. alikasvoskuusia, katajaa ja koivunalkuja pensaskerroksessa. Kenttäkerroksen valtalajit ovat kanerva ja puolukka. Kuvioilla ei ole erityisiä luontoarvoja. Kuva 19. Valoisaa kalliomännikköä kuviolla 22. Kuvio 23 Kuvioon 23 on sisällytetty kaksi erillistä avointa varasto- ja piha-aluetta. Kasvillisuudessa esiintyy tyypillistä ruderaattilajistoa ja vieraslajeja (mm. lupiini). Läntisemmällä varastoalueella säilytettiin suuria kuitu- tai hakepuuvarastoja sekä maa-aineksia. Kuvioilla ei ole erityisiä luontoarvoja.

20 17 Kuva 20. Läntisempi varastoalue kuviolla 23. Kuva 21. Itäisempi varastoalue kuviolla 23. Kuvio 24 Kuvio 24 on nuorta puolukkatyypin kasvatusmetsää, osin taimikkovaiheen puustoa. Puusto on mäntyvaltaista ja istutettua. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka, kevätpiippo, metsälauha. Ei erityisiä luontoarvoja.

21 18 Kuva 22. Kuvion 24 istutusmännikköä. Kuvio 25 Kuvio 25 on pienialainen soistuma, lähinnä isorvarpurämeojikkoa (IRoj). Ei erityisiä luontoarvoja. Kuvio 26 Kuvio 26 on puolukkatyypin (VT) männikkö, varttunutta kasvatusmetsää laakean mäenharjanteen päällä. Pohjalla on runsaasti kiviä. Kenttäkerroksessa vallitsevat puolukka, mustikka, kanerva, oravanmarja ja metsälauha. Ei erityisiä luontoarvoja. Kuva 23. Kuviolla 26 on mäenharjanteen päällä valoisa VT-männikkö.

22 19 Kuvio 27 Kuvio 27 on kapea kuusivaltainen tuoreen kankaan (MT) kaistale itäpuolen peltoaukean ja länsipuolen hakkion välillä. Puustossa myös isoja mäntyjä sekä yksi iso haapa, pensaskerroksessa katajaa ja haavanvesaikkoa, pellonreunalla nuorta leppää ja haapaa. Kuvion reunalta on kaatunut reunapuita myrskyn voimasta maahan. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikka, puolukka, metsälauha, kevätpiippo. Kuvion halkaisee länneltä laskeva oja. Kohteelta on havaittu aikaisemmin liito-oravan papanoita (vuosina 2007 ja 2012). Reunapuussa oli helmipöllön pönttö ja maassa lojui puusta pudonnut pienempi linnunpönttö. Kohde on edelleen mahdollinen liito-oravan elinympäristö ympäristön hakkuista huolimatta. Kuva 24. Kapea MT-kaistale hakkion ja pellon välissä kuviolla 27. Kuva 25. Iso haapa pellon reunassa kuviolla 27.

23 Arvokkaat kohteet Kasvillisuudeltaan/luontotyypeiltään huomionarvoisin kohde on kuvio nro 13, jonka keskiosat voidaan lukea metsälain erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi (metsälaki 10 ). Kyseessä on vähäpuustoinen kalliomännikkö, jonka jäkäläpeitteiset kalliokumpareet ovat maastosta ja ympäröivästä maisemasta selvästi erottuvia. Kohteen arvo on paikallinen. Selvitysalueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä tai vesilain tarkoittamia arvokkaita pienvesiä. Inventoinnissa ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU), silmälläpidettävää (NT), alueellisesti uhanalaista (RT), erityisesti suojeltavaa tai luontodirektiivin (liite IV b ja liite II) mukaista kasvilajistoa. Alueelta ei myöskään ole aikaisempaa tietoa uhanalaisista kasvi- tai sammallajeista Hertta Eliölajit tietokannan mukaan. 3.2 Linnusto Selvitysalueen pesimälinnusto koostuu valtaosin tavanomaisista ja yleisistä havu- ja sekametsille ominaisista lintulajeista. Pesiviä lajeja todettiin selvitysalueella vähintään 36, jonka lisäksi neljän lajin pesiminen selvitysalueella tulkittiin epävarmaksi, vaikka lajit maastotöissä havaittiinkin. Erityistä suojelua vaativia lintulajeja tai suurten petolintujen vakituisesti käyttämiä pesäpaikkoja ei havaittu selvitysalueella. Kivitasku on ainoa lintulaji selvitysalueen pesimälajistossa, joka on luokiteltu valtakunnallisesti vaarantuneeksi (VU). Muita niin kutsuttuja huomionarvoisia, alueella pesiviä lintulajeja olivat helmipöllö ja pikkulepinkäinen sekä mahdollisia pesimälajeja huuhkaja, teeri ja metso, joiden pesiminen selvitysalueella on epävarmaa. Lajien reviirit on merkitty liitteeseen 2. Selvitysalueelta ei voida rajata mitään yksittäistä aluetta, joka olisi linnuston kannalta erityisen tärkeä tai merkittävä esiintymisalue (esimerkiksi pesivien parien lukumäärän runsauden tai erityisesti suojeltavien lajien merkittävien pesimisympäristöjen sijainnin vuoksi). Kivitasku (3 pesivää paria) esiintyy selvitysalueella ihmisen muokkaamassa elinympäristössä. Reviirit olivat maa-aineksen ottopaikoilla ja niiden läheisyydessä sekä hiljattain raivatun pellon kivikasoissa. Pikkulepinkäinen pesi kahden parin voimin hakkiolla/nuoressa taimikossa. Helmipöllön pesintä varmistui alueella olevasta pesäpöntöstä. Lajille soveltuvia palokärjen koloja tai muita pesäpönttöjä ei löydetty muualta selvitysalueelta. Huuhkaja havaittiin kerran selvitysalueen länsiosassa tuoreen raiviopellon laitapuussa lepakkokartoituksessa. Lajin pesinnästä selvitysalueella ei saatu selvityksessä havaintoja ja lintu saattoi olla saalistusretkellä avoimen pellon laidalla. Teerinaaras lähti kartoituksessa kuviolta 11, ja laji saattaa pesiä selvitysalueella. Metsosta puolestaan tehtiin vain ulostejätöshavaintoja kuviolla 13, mutta laji saattaa kuulua selvitysalueen pesimälajistoon. Muista lajeista mm. törmäpääsky pesi itäisimmän maa-aineksen ottopaikan maa-aineskasoissa noin 3-4 parin voimin. Isolepinkäisreviiri sijoittui kuviolle 23 johtavan tien risteykseen. Kalalokin pesintä varmistui itäisimmän maa-aineksen ottopaikan länsipuolelta kiven päältä. Tuulihaukka nähtiin saalistelevana maa-ainesalueella. Taivaanvuohen reviirit (2 paria) sijoittuivat kosteapohjaisiin hakkuuaukeisiin kuviolla 18. Karut kalliomänniköt olivat käen ja leppälinnun mieleen. Selvitysalueen ulkopuolisista pesimälajeista mainittakoon käenpiika, jolla oli reviiri selvitysalueen länsipuolella Kärjenmäki tilalle johtavan tien ja Kärjenmäentien risteyksen tuntumassa. Palokärki kierteli laajalla reviirillään selvitysalueen etelä- ja itäpuolella.

24 21 Taulukko 1. Huomionarvoiset lintulajit selvitysalueella. Taulukossa: NT = uhanalaisluokituksessa silmälläpidettävä, VU = vaarantunut, RT = alueellisesti uhanalainen, DIR = EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittu laji. Kartoituksessa havaitut lajit Pesivä tai mahdollisesti pesivä kaava-alueella Suojelustatus harmaasieppo helmipöllö DIR, NT hernekerttu hippiäinen huuhkaja? NT, DIR isolepinkäinen kalalokki keltasirkku kirjosieppo kivitasku VU kulorastas käki laulurastas lehtokurppa leppälintu metso? RT, NT, DIR metsäkirvinen metsävilko mustarastas närhi pajulintu peippo pensastasku pikkulepinkäinen DIR punakylkirastas punarinta punatulkku räkättirastas sinisorsa sinitiainen taivaanvuohi talitiainen teeri? DIR tiltaltti tuulihaukka törmäpääsky töyhtötiainen varis vihervarpunen västäräkki

25 22 Kuva 26. Kalalokin pesä läntisemmän kallio-ottoalueen länsipuolella. Kuva 27. Isolepinkäinen reviirillään Kärjenmäentien varrella.

26 23 Kuva 28. Helmipöllö pesi onnistuneesti pöntössä kuviolla Liito-oravat Selvitysalue on valtaosin liito-oravalle soveltumatonta mäntyvaltaista nuorta kasvatusmetsää tai taimikkoa/hakkiota. Selvitysalueen itälaidalla, Peräneva -nimisen pellon laitametsikkö, on ollut aikaisempina vuosina (2007 ja 2012) liito-oravan asuttama (mm. Pöyry 2007, Eliölajittietojärjestelmä). Jalasjärven Kirkonseudun osayleiskaavan ja keskustan asemakaavan luontoselvityksessä (Pöyry 2007) löydettiin Kärjenmäentien selvitysalueelta Peränevan liito-oravareviiri. Tällöin löytyi runsaasti papanoita yhden järeän haavan juurelta. Kohteen eteläpuolella oli tuolloin ollut hiljattain laajat avohakkuut järeässä kuusikossa, joka oli todennäköisesti ollut kyseisen liitooravareviirin ydinosaa. Kuva 29. Ote luontoselvityskartasta (Pöyry 2007), Peränevan liito-oravareviiri. Eliölajit- tietojärjestelmässä on liito-oravan papanahavaintoja vuodelta 2012 sekä Peränevan pellonlaitakuusikosta että selvitysalueen eteläpuolen metsiköstä (kuva 30).

27 24 Kuva 30. Eliölajit tietokannassa olevat liito-oravan papanapuut vuodelta 2012 (punaiset ympyrät). Tässä selvityksessä Peränevan pellon laidalla oleva kuusikaistale (kuvio 27) oli hyvin kapea ja hakkuiden seurauksena muusta varttuneesta metsäympäristöstä erillään. Papanoita kuviolta ei löydetty keväällä Liito-oravalle on kuitenkin tyypillistä se, että joinain vuosina hyvätkin elinympäristöt saattavat olla syystä tai toisesta autioina, ja taas toisena vuotena jälleen asuttuina. Peränevan pellonlaitametsikkö on kuitenkin nykyisellään erittäin kapea, pienialainen ja erillään muista potentiaalista liito-oravametsiköistä, joten kohteen asuttuna oleminen on jatkossa epävarmaa tai satunnaista. Kohde on kuitenkin syytä maankäytössä huomioida ja sillä voi olla merkitystä jatkossa lajin levähdys- ja siirtymäreittinä reviireiltä toiselle. 3.4 Lepakot Aktiivisissa lepakkokartoituksissa havaittiin selvitysalueella vain pohjanlepakkoa. Lisäksi yksittäinen viiksisiippa/isoviiksiippa havaittiin saalistamassa selvitysalueen länsipuolella Jukakankaan laiteilla Selvitysalueelta tehtiin 3-5 lepakkohavaintoa per käyntikerta, näiden lisäksi tehtiin muutama havainto selvitysalueen ulkopuolelta. Heinäkuun kartoituskäynnin lepakkohavainnot kohdistuivat varttuneisiin metsiin selvitysalueen pohjoispuolelle. Myöhemmin elokuussa havaintoja tehtiin ympäri aluetta, myös avoimista ympäristöistä. Havaintojen painopisteisiin saattaa vaikuttaa kartoitusöiden valoisuus/pimeys kesäkauden valoisimpina aikoina lepakot saalistavat mielellään suojaisissa elinympäristöissä, kun taas loppukesällä ja alkusyksyllä pilkkopimeät yöt turvaavat lepakoita myös avonaisissa ympäristöissä. Pohjanlepakkohavainnot koostuivat 1-2 yksilön saalistuslennoista. Kuviolla 23 oleva ranka-/hakepuupinojen ympäristö oli pohjanlepakoille mieluista saalistusaluetta, joissa nähtiin vähintään 2 lepakkoa kerrallaan saalistamassa. Aktiivisissa kartoituksissa tehdyt lepakkohavainnot on esitetty liitteessä 3.

28 25 Alueelta ei löydetty lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Em. tarkoitukseen soveltuvia kolopuita, vanhoja rakennuksia tai luolastoja ei juurikaan ole. Kuviolla 23 olevalla varastokenttäalueella on muutamia vanhoja työmaaparakkeja, joiden ympäristössä ei kuitenkaan tavattu erityistä lepakkoaktiviteettia. Nuoret mäntyvaltaiset kuivahkot kankaat eivät ole lepakoille erityisen soveltuvia elinympäristöjä. Lepakoiden määrä oli selvitysalueella tavanomainen. Automaattinen passiividetektori tallensi havaintoja neljässä eri paikassa kartoitusten aikana (kuva 32): pisteessä yksi , pisteessä kaksi , pisteessä kolme ja pisteessä neljä Kuva 31. Passiivilaite pisteessä 1.

29 26 Kuva 32. Passiivilaitteiden sijoituspaikat (nrot 1 4) kesän aikana. Passiivilaitteeseen kertyi havaintoja kaikkiaan 89 kpl, joista valtaosa on kuulunut pohjanlepakolle. Ainoastaan on laitteelle kirjautunut myös yksittäisiä viiksi/isoviiksisiippahavaintoja. Alkukesällä lepakkohavaintoja oli tavanomaista niukemmin, mikä oli nähtävissä myös muualla eri selvitysalueilla samaan aikaan tehdyissä selvityksissä. Ns. pitkänmatkan muuttavia lepakoita (esim. pikku-, iso-, kimo-, kääpiölepakko) ei tavattu kartoituksessa lainkaan. Selvitysalueelta ei löytynyt passiivilaitteeseen kertyneiden havaintojen perusteella erityisen tärkeitä lepakkoalueita.

30 27 Taulukko 1. Passiividetektorin lepakkohavainnot Kärjenmäen selvitysalueella (Enil=pohjalepakko, Msp=viiksi/isoviiksisiippa). Pvm Klo-aika Laji Havaintoa /1 min jaksolla Passiivilaite, sijaintinro :58 Enil :52 Enil :59 Enil :55 Enil :42 Enil :31 Enil :51 Enil :15 Enil :51 Enil :02 Enil :23 Enil :24 Enil :01 Enil :48 Enil :49 Enil :52 Enil :56 Enil :27 Enil :32 Enil :33 Enil :39 Enil :41 Enil :42 Enil :43 Enil :54 Enil :02 Enil :05 Enil :06 Enil :11 Enil :12 Enil :13 Enil :14 Enil :15 Enil :16 Enil :17 Enil :44 Enil :45 Enil :46 Enil :47 Enil :47 Msp :48 Enil :49 Enil :50 Enil :51 Enil :52 Enil :58 Msp :02 Enil :10 Enil :10 Msp :19 Enil :20 Enil :21 Enil :30 Enil :36 Enil :38 Msp :41 Enil :03 Enil 1 4

31 Viitasammakko Selvitysalueelta ei tehty viitasammakkohavaintoja. Kohteella olevat avovesilammikot maaaineksenottopaikkojen pohjalla eivät ole erityisesti lajille mieleen. 4. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE Selvitysalue on pääosin voimakkaasti käsiteltyä nuorta talousmetsää ja ihmisen muokkaamaa ympäristöä vailla merkittäviä luontokokonaisuuksia. Selvitysalueella on kuitenkin kaksi pienialaista kohdetta (kuviot 13 ja 27), jotka suositellaan jätettävän rakentamisen ulkopuolelle. Kuvio 13 on maisemaltaan ja elinympäristöltään edustavaa kalliomännikköä, joka keskeisimmiltä osiltaan voidaan tulkita metsälain 10 :n kohteeksi. Kohteelta löytyi myös metson ulostuksia, joten laji viihtyy alueella. Kuvio 27 on pienialainen pellonreunakuusikko, josta aikaisempina vuosina on löytynyt liito-oravan esiintymisestä kertovia merkkejä. Kohde suositellaan säästettäväksi mahdollisena elinympäristönä ja / tai kulkuyhteytenä lajille.

32 \\TANGO\DATA1\DATA1379\ \PIIRUSTUKSET\PERUSKARTTA KÄRJENMÄKI.DWG _ A

33 !( Helmipöllö ") Kivitasku #* Metso ^_ Pikkulepinkäinen %, Teeri Meters!( %, ") ") ^_ #* ^_ ")

34 !.!.!. Pohjanlepakko Pohjanlepakko Pohjanlepakko !.!.!.!.!.!.!.!.!.!.!.!.