PANKIT, LUOTTOPÄÄTÖKSENTEKO JA PANKKIVALVONTA
|
|
- Elisabet Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 INSTITUUTIOTALOUSTIETEEN PERUSTEET LUKU 24 PANKIT, LUOTTOPÄÄTÖKSENTEKO JA PANKKIVALVONTA Martti Vihanto Luku perustuu julkaisuun Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä kirjassa Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla, toim. Mika Widgrén. Taloustieto, Vantaa 2002, s Päivitetty Luvussa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin päätös pankkiluoton myöntämisestä syntyy? Mikä aiheuttaa pankkijärjestelmän luontaisen epävakauden? Mistä joukkokäyttäytyminen rahoitusmarkkinoilla johtuu? Miten saatavuus- ja ankkuroitumisanomaliat vaikuttavat luottopäätöksiin? Miten luottopäätöksenteon psykologia tulisi ottaa huomioon pankkivalvonnassa?
2 2 1. Pankkijärjestelmän epävakaustaipumus Taloudessa on toimijoita, joilla on käteistä rahaa yli tarpeen, ja toisia, jotka tarvitsevat rahoitusta. Kotitalous tallettaa osan palkkatuloista säästöön vanhuusikää varten, ja yritys tekee laiteinvestoinnin, jonka maksamiseen sen tulorahoitus ei riitä. Välittäjien tehtävä rahoitusmarkkinoilla on saada yli- ja alijäämäiset toimijat löytämään toisensa sekä edistää muutenkin sopimusten syntymistä. Suppeimmillaan rahoituksen välittäjä toimii niin kuin vuokra-asuntojen välitysliike, joka etsii toimeksiantajille asiakkaita ja avustaa sopimusten tekemisessä. Se ei ole itse sopimuksissa osapuolena. Rahoituksen välittäjän tehtävä on laajempi, kun hän järjestää yrityksen joukkolainan liikkeeseenlaskun ja toimii markkinatakaajana (engl. market maker), joka sitoutuu ostamaan ja myymään velkakirjoja sovittuihin hintoihin. Rahoituksen tarjoajalle ei riitä, eikä vuokra-asunnon omistajallekaan, että välittäjä löytää kiinnostuneen henkilön. Lisäksi on tiedettävä, onko tämä luottokelpoinen ja pysyykö sellaisena sopimussuhteen ajan. Välittäjä voi auttaa hankkimalla tietoa ja luovuttamalla sitä korvausta vastaan. Pankeista aletaan tavallisesti puhua vasta, kun välittäjä ottaa vastaan rahoitusta sopimussuhteessa sen tarjoajilta, antaa rahoitusta sen kysyjille toisilla sopimuksilla, ja ottaa velat ja saatavat taseeseensa. Pankki on sopimusten hallintaan kehittynyt instituutio, joka helpottaa rahoituksen tarjoajien ja kysyjien tarpeiden kohtaamista ja näiden luotettavuuden varmistamista, sekä sopimusten tekemistä ja niiden noudattamisen valvontaa. Pankilla tarkoitetaan tässä luvussa Suomen pankkilainsäädännön mukaista osakeyhtiömuotoista talletuspankkia. Pankkitoiminnalle on ominaista maturiteettitransformaatio, jossa tietyn juoksuajan velkoja muunnetaan toisen juoksuajan saataviksi. Oletetaan, että ylijäämäiset toimijat haluavat sitoa varansa enintään vuoden pituisiksi talletuksiksi, ja alijäämäiset haluavat vähintään kymmenen vuoden luottoja. Pankki pystyy koordinoimaan tarpeet, jos se uskoo saavansa uusia talletuksia aina erääntyvien tilalle, kunnes pitkäaikaiset luotot on maksettu takaisin. Rahoitusmarkkinoiden luontainen epävakaus liittyy tähän pankkitoiminnan piirteeseen. Riski maksuvalmiuden eli likviditeetin menettämisestä on suurimmillaan, kun luotot rahoitetaan yön yli -talletuksilla (engl. overnight deposit), jotka voi nostaa viimeistään seuraavana pankkipäivänä.
3 3 Pankki menettää maksuvalmiutensa, jos talletuksia nostetaan yhtaikaa paljon, reservit ehtyvät, eikä tilalle saada nopeasti rahoitusta esimerkiksi toisilta pankeilta. Pankkitoiminnan luonteen vuoksi mikä tahansa pankki voi joutua likviditeettiongelmiin, mutta vaara on huomattava niillä, jotka ovat ottaneet suuria riskejä antolainauksessa. Pankin maksukyvyttömyys saattaa laukaista pankkipaon (engl. bank run), kun tallettajat kiirehtivät nostamaan rahojaan. Tallettajat eivät välttämättä pysty erottamaan ongelmapankkeja muista, epäluottamus leviää myös maksukykyisten pankkien asiakkaisiin, ja syntyy tartunta (engl. contagion). Pahimmillaan rahoitusjärjestelmä suistuu alkuperäiseen nähden ylimittaiseen häiriötilaan. Järjestelmäriskin (engl. systemic risk) vuoksi pankkitoiminta on erittäin säännelty toimiala. Pankkivalvonnan tehtävä on huolehtia, että säännöksiä noudatetaan. Tässä luvussa tarkastellaan käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta, millä tavoin pankit tekevät luottopäätöksiä, ja millaisia säännönmukaisuuksia niiden päätöksenteossa esiintyy. Esille tulevat saatavuus-, imitointi- ja ankkuroitumisheuristiikat sekä näihin liittyvät päätöksenteon anomaliat. Tarkastelun perusteella pyritään löytämään viitteitä, millaisissa tilanteissa on erityistä aihetta kiinnittää pankkien valvonnassa huomiota psykologisiin tekijöihin. 2. Pankkien luottopäätöksenteko Pankkisääntelyn keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ennakolta pankkien liiallista riskinottoa luotonannossa ja siitä mahdollisesti kehittyviä rahoituskriisejä. Sääntelyn yksityiskohtien suunnittelu edellyttää tietoa siitä, miten luottopäätöksiä tehdään ja mihin tarkemmin sanoen sääntelyllä pyritään vaikuttamaan. Luottohakemusten käsittelyprosessi esimerkiksi yritysluotoissa voidaan pääpiirteissään jakaa seuraaviin vaiheisiin. Aluksi pankki tarkistaa, miten lainaa hakeva yritys on suoriutunut pankilta aiemmin saamistaan luotoista. Jos yritys on uusi asiakas, sen luottokelpoisuus selvitetään ja odotettavissa oleva arvo pankille arvioidaan. Tämän jälkeen tutkitaan tarpeellisessa laajuudessa, onko myönteinen rahoituspäätös mahdollinen. Jos edellytykset ovat olemassa, varmistetaan pankkisääntelyn vaatimusten täyttyminen, neuvotellaan luottosopimuksen ehdot kuten korko, vakuudet ja lyhennysohjelma, sekä suoritetaan dokumentointi. Seuraavana vaiheena on velallisen
4 4 toiminnan ja lainan takaisinmaksun seuranta aina siihen asti, kun laina katsotaan selvitetyksi. Laiminlyöntien sattuessa ryhdytään etsimään yhdessä ratkaisua, sovitaan tarvittaessa lainajärjestelyistä, ja viimeisenä keinona turvaudutaan perintätoimiin käyttämällä oikeusjärjestelmää apuna. Edellä hahmotellusta luottopäätösprosessista erottuvat luottosopimusten tekemiseen liittyvät sopimuskustannukset. Niitä ovat seulonta-, neuvottelu-, toimeenpano-, valvonta- ja täytäntöönpanokustannukset. Ennen näitä kaikkein ensimmäisinä syntyvät etsintäkustannukset, kun pankit yrittävät löytää markkinoilta luottoasiakkaita ja yritykset puolestaan kiinnostuneita rahoittajia. Seuraavassa keskitytään seulontaan (engl. screening) ja sen selittämiseen, millaisten kognitiivisten prosessien kautta arviot luottokelpoisuudesta syntyvät ja lopulliset päätökset lainan myöntämisestä muotoutuvat. Erityisesti tavoitellaan ymmärtää, miten rationaaliset päätökset ovat ylipäätään mahdollisia, kun laina-ajat ovat pitkiä eikä kukaan voi varmuudella tietää, mitä velallisille ehtii niiden aikana tapahtua. Taloustiede käyttää talouden selittämisessä malleja, joista kukin on yksinkertainen kuvaus todellisuudesta mutta riittävän rikas valitun ilmiön olennaisten piirteiden ymmärtämiseksi. Luottopäätöksenteon psykologiaa selitetään seuraavassa mallilla, jossa ihmisen ajatellaan tulkitsevan havaintojaan ja käsittelevän niitä mielessään monitahoisen luokitteluprosessin avulla. Erityisesti tarkastellaan saatavuutta, imitointia ja ankkuroitumista sekä niiden merkitystä rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Kun luottohakemuksen käsittelijä tekee luottokelpoisuuden arviointia ja saa tietoa lainaa hakevasta yrityksestä, hän vertailee niitä tiedostaen tai tiedostamatta muistissa oleviin vastaaviin asioihin tai niiden luokkiin. Tiedot voivat koskea luottohäiriöitä, valittujen tasetunnuslukujen kehitystä, yrityksen rahoitusrakennetta ja yrityksen johdon suoriutumista. Tietoja ei ole aina mahdollista dokumentoida, ja ne saadaan ehkä säilymään vain hiljaisena tietona (engl. tacit knowledge). Virkailijoiden pitkä työsuhde pankkiin ja pankin pitkä asiakassuhde yritykseen ovat etuja tiedon hyödyntämisessä. 1 Vertailu ja siihen perustuva luottopäätöksen tekeminen ovat sitä helpompia, mitä enemmän käsillä oleva tapaus muistuttaa aikaisempia. Teollisuusyritys on saattanut tarvita niin kauan kuin kukaan muistaa käyttöpääomalainaa aina heinäkuussa, kun 1 Michel Ferrary: Trust and Social Capital in the Regulation of Lending Activities. Journal of Socio- Economics 31(6), 2003.
5 5 tuotanto on seisokissa ja lomapalkat pitää maksaa. Jos yritys on hoitanut joka kerta velvoitteensa, luottohakemuksen käsittelijän tarvitsee vain tarkistaa olosuhteiden muutokset ja jättää muuten päätös rutiinin varaan. Pienet kulutusluotot vaativat vielä vähemmän harkintaa ja voidaan hoitaa ihmismielen luokitteluprosessia jäljittelevien luottopisteytys- ja muiden tekoälysovellusten avulla. Luottohakemuksen käsittelijän käyttäytymisessä on luokittelusta johtuen säännönmukaisuutta. Hän saattaa hylätä suoraan kaikki asuntoluottohakemukset, joissa lainan määrä ylittää 80 prosenttia vakuudeksi asetetun asunnon arvosta. Käsittelijä toimii samalla tavalla tapauksissa, jotka ovat piirteiltään samanlaisia ja kuuluvat samaan luokkaan, mutta jotka voivat kuitenkin olla keskenään hyvin erilaisia. Luontevalta tuntuu puhua säännöistä, kun näkökulmana on käyttäytymisen ja sen seurausten ulkopuolinen tulkinta, ja heuristiikoista, kun tehtävänä on käyttäytymisen ymmärtäminen yksilön psykologiasta käsin. Talouden toimijoiden käyttäytymistä mallinnetaan taloustieteessä yleensä optimointina. Päätöksentekijän ajatellaan päätyvän kannaltaan parhaaseen ratkaisuun ikään kuin loogisen päättelyn tuloksena tai mekaanisesti laskemalla. Tällainen hyperrationaalisuus ei ole todellisuuden olosuhteissa mahdollinen. Ihmisten tietämys on epätäydellistä ja äärimmillään niin jäsentymätöntä, ettei edes tiedetä, mitä ei tiedetä, ja täydelliset yllätykset ovat mahdollisia. Vaikka ihmiset saisivat tietoonsa kaiken mahdollisen, kognitiiviset kyvyt asettavat tiedon käsittelylle rajansa. Pullonkauloina ovat havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, mieltämisen, ajattelun ja muistitoimintojen rajoitteet. Heuristiikat ovat keinoja, joiden avulla pystytään tekemään edes jotenkin tyydyttäviä päätöksiä vajavaisen tietämyksen ja niukan aivokapasiteetin varassa. 3. Luottopäätöksenteon heuristiikat Heuristiikat pankkien luotonannossa riippuvat päätöksiä tekevien koulutuksesta, työssä saadusta kokemuksesta ja muista, osin sattumanvaraisista syistä. Erot ilmenevät esimerkiksi silloin, kun pankin luotto-osastolle tulee tottuneiden joukkoon nuoria työntekijöitä. Ihmisten käyttäytymisessä esiintyy paljon myös yhteisiä piirteitä, joita voi tunnistaa itsehavainnoinnilla ja tutkia tarkemmin esimerkiksi kokeellisen taloustieteen menetelmillä.
6 6 Otetaan ensimmäiseksi saatavuusheuristiikka (engl. availability heuristic). Ihmisten tiedetään nojaavan päätöksiä tehdessään tietoon, joka on palautettavissa mieleen helposti. Heuristiikka tuottaa usein kohtalaisia päätöksiä, koska muistiin vahvasti painuneet asiat ovat oletettavasti tärkeitä ja ainakin sieltä nopeasti saatavissa. Lisäksi on mahdollista, ettei päätöksentekijällä ole tuota parempaa tietoa eikä ole koskaan muuta muistiin tallentanutkaan. Muistista palautuvat helpoimmin äskettäin ja voimakkaasti koetut asiat. Kun pankki on konkurssin reunalla ja selviää ongelmista menemättä nurin, tapahtuma leimaa jonkin aikaa kaikkea sen toimintaa. Kriisi jää henkilökunnan mieleen jaksona, jolloin työpaikat olivat uhattuna, työpaineet koettelivat terveyttä, ja omistajat pelkäsivät sijoituksensa puolesta. Pankkitoimintaan luonnostaan kuuluvat riskit liikkuvat vielä kriisin jälkeen elävinä mielissä ja aiheuttavat ylivarovaisuutta luotonannossa. Toimintatavat alkavat muuttua, kun kriisivaiheen tapahtumat häipyvät sen kokeneiden mielestä, ja uudet työntekijät tuovat vuosien varrella toisenlaista ajattelua tullessaan. Suhtautuminen riskiin on lopulta toisessa laidassa, kun kukaan ei enää muista kriisin yksityiskohtia, mikään muukaan pankki ei ole ajautunut pitkiin aikoihin vaikeuksiin, ja koko taloudessa tuntuu vallitsevan usko ikuiseen nousuun. Myös yritykset potevat vauhtisokeutta, ja niiden kanssa on helppo päästä sopimuksiin suurista lainasummista. Toimiensa vaikutuksia seuraamalla pankit, yritykset ja muut pystyvät tunnistamaan virheitä, oppimaan niistä ja välttämään päätösanomalioita, joihin saatavuusheuristiikka johtaa. Toinen esimerkki käyttäytymisen heuristiikasta on imitointi. Muiden tekemien päätösten jäljitteleminen saattaa tuottaa parempia tuloksia kuin mikään toinen heuristiikka, kun oma tietämys on aihetta arvioida olemattomaksi ja muiden paremmaksi. Pankinjohtaja rohkenee luotottaa vasta perustettua yritystä tietämättä sen toiminnasta paljon mitään, kun näkee hyvämaineisen riskipääomasijoituksia (engl. venture capital) tekevän yhtiön sen rahoittajana. Imitointi parantaa päätösten laatua myös säästämällä mielen niukkoja voimavaroja. Imitointi johtaa joukkokäyttäytymiseen (engl. herd behavior), kun joku imitoi imitoijaa, joku kolmas imitoi jompaakumpaa tai molempia, ja lopulta kaikki imitoivat kaikkia joko suoraan tai muiden kautta. Tietynlainen käyttäytymistapa leviää erikoisen nopeasti, kun markkinoilla tapahtuu jotain vaikuttavaa, ihmiset puhuvat siitä paljon keskenään, ja media pitää asiaa näkyvästi esillä. Luottamus esimerkiksi pörssiyhtiöiden
7 7 kannattavuuden paranemiseen voi lähteä tarttumaan, kun muutama suuri yhtiö julkistaa ennennäkemättömän hyvän osavuosituloksen, ja uutisesta kehkeytyy kaikkialla yleinen puheenaihe. Alttius epidemian puhkeamiselle kasvaa, kun salkut ovat erittäin hajautettuja, ja sijoittajien kannattaa mieluummin seurata osakkeiden hetkellisiä kurssimuutoksia kuin analysoida niiden takana olevien yritysten kehitysnäkymiä. Joukkokäyttäytyminen vahvistaa edellä tarkastellun luottosyklin vaihteluja. Ylikuumenemisvaiheessa pankkien päätöksenteko voi loitota kauas talouden fundamenteista, kun luottoasiakkaiden menestystarinat valikoituvat ensin saatavuuden vuoksi huomion kohteeksi ja leviävät puheiden mukana ympäri taloutta. Todellisuuteen nähden mitättömiltä tuntuvat huonot uutiset saattavat kääntää markkinatunnelman (engl. market mood) äkkiä vastakkaiseen suuntaan ja laukaista syöksyn kohti luottolamaa. Pankkien luotonannon syklisyys on ollut kauan tiedossa suhdannevaihtelujen tutkimuksessa. Suomessa ja 1990-lukujen vaihteen tapahtumat sekä vuonna 2007 alkanut finanssikriisi ovat vanhan toisintoa. Itävaltalaisen suhdanneteorian kehittäjä Ludwig von Mises katsoi aikoinaan pankkien laajentavan korkeasuhdanteessa liikaa luotonantoaan, vaikka tietävät hyvin kylvävänsä seuraavan taantuman siemeniä, koska vallitsevan ideologian mukaan pankkien velvollisuus on kulloisenkin luotonkysynnän tyydyttäminen. 2 Saatavuus- ja imitointiheuristiikat tarjoavat täydentävän selityksen sille, miksi menneisyyden opetukset tahtovat unohtua ja vahingolliset ideologiat vallata alaa. Psykologisen luottosykliteorian perusteella tulisi ylilyöntejä pankkien luotonannossa pyrkiä vaimentamaan muistuttamalla riskeistä maanisessa vaiheessa ja toisaalta valamalla luottamusta depressiovaiheessa. Halutun vaikutuksen saamiseksi ei riitä, että julkinen valta tuottaa tietoa pankkien käyttöön. Lisäksi tarvitaan neuvoja, joissa korostetaan niiden noudattamisen hyötyjen sijaan unohtamisen haittoja, ja haitat esitetään mahdollisimman vakuuttavasti. Pankit saadaan näin paremmin käsittämään opastuksen arvo toimintansa kestävyydelle. Ankkurointi on kolmas esimerkki päätöksenteon heuristiikasta. Muodostettuaan ensimmäisen käsityksen asiasta toimija saattaa pitäytyä siinä ja jättää lisäinformaation vähemmälle huomiolle. Kun pankinjohtaja koettaa ennustaa, mikä kolmen kuukauden euriborkorko on vuoden kuluttua, hän tarkistaa ensin tämänhetkisen korkotason, ja tekee 2 Monetary Stabilization and Cyclical Policy. Kirjassa On the Manipulation of Money and Credit, käänt. Bettina Bien Greaves. Free Market Books, New York 1978, s Saksankielinen alkuteos Ks.
8 8 siihen korjauksia ylös- tai alaspäin. Liikepankin osakkeita perinyt pitää niitä salkussaan, vaikka parempia sijoituskohteita olisi tarjolla. Ihmiset ovat oppineet käyttämään ankkuroitumisheuristiikkaa, koska ensimmäisinä mieleen tulevat viitearvot ovat usein ainakin oikean suuntaisia, ja niihin nojautuminen säästää kognitiivisia voimavaroja. Dispositiivisilla eli tahdonvaltaisilla lainsäännöksillä saattaa olla ankkuroitumisesta johtuen odottamattoman suuri vaikutus. Jos laissa säädetään, että luonnollisen henkilön asuntolaina vanhenee lopullisesti 20 vuoden kuluttua velkomustuomiosta, ellei mitään muuta ole sovittu, ehto tulee todennäköisesti useampaan lainasopimukseen kuin ilman lakia. Säännös on luonnollinen alkuarvo lainaneuvottelussa eikä siitä välttämättä edes puhuta erikseen. Pankkisääntelyssä ankkuroituminen tarjoaa mahdollisuuden ohjailla lainasopimusten sisältöä haluttuun suuntaan tarvitsematta turvautua pakottavaan lainsäädäntöön. Lisäperusteena tahdonvaltaisille säännöksille ovat ne vaikeudet, joita sekalaiset sopimusehdot aiheuttavat riitojen tuomioistuinkäsittelyssä. Tuomarit toimivat samojen tiedollisten ja kognitiivisten rajoitteiden alaisuudessa kuin muutkin, ja lakiin kirjattujen ehtojen käyttö on omiaan edistämään nopeaa ja varmaa käsittelyä. 4. Pankkivalvonnan kriittiset kohdat Edellä on tarkasteltu pankkien päätöksentekoa, siinä käytettyjä heuristiikkoja sekä näihin liittyviä virheitä. Seuraavaan on koottu muutamia tilanteita, joissa pankkien käyttäytymisen tunteminen on pankkivalvonnassa erityisen tärkeää. Toimijan päätöksenteko on sitä laadukkaampaa, mitä useampia toisiaan muistuttavia päätöksiä hän on päässyt tekemään ja mitä kauemmin voinut koetella heuristiikkojaan. Huonoja päätöksiä tehdään herkimmin tilanteissa, jotka ovat täysin uusia, muistuttavat vain kaukaa aikaisempia, ja vaativat yritystä ja erehdystä. Pankkivalvonnan kannalta ongelmallisia ovat tässä valossa rahoitusmarkkinoiden suuret rakenteelliset muutokset. Pankkien otto- ja antolainauskorkojen sääntelystä luopuminen Suomessa luvulla on esimerkki ongelmia aiheuttaneesta muutoksesta. Velallisten voi olla korkosääntelyn oloissa järkevää käyttää heuristiikkaa, jonka mukaan pankista kannattaa ottaa niin paljon lainaa kuin suinkin onnistuu saamaan. Säännellyillä markkinoilla
9 9 pankkien on helpompi karsia lainahakemuksia ja antaa luottoa vain selvästi luottokelpoisille asiakkaille. Sääntelyn purkaminen tekee toisenlaiset heuristiikat toimiviksi. Ennen kuin ne opitaan kantapään kautta, vakavia häiriöitä ehtii kehittyä. Pankin toimintaolot voivat muuttua myös sen omien ratkaisujen seurauksena. Pankki ryhtyy luotottamaan oudon toimialan yrityksiä, perustaa tytäryhtiön toiselle mantereelle tai rönsyilee investointipankkitoimintaan. Vanhat ja hyviksi koetut heuristiikat ovat murrosvaiheessa petollisia. Ongelmia tulee myös siitä, että uusien sopimuskumppanien käyttämät heuristiikat ovat toisenlaisia kuin mihin on totuttu. Osapuolet voivat olla täysin erilaisista yrityskulttuureista, puhua ikään kuin eri kieltä ja päästä vain vaivoin samalle aaltopituudelle. Kognitioyhteensopivuuden ongelmat ovat yksi syy, miksi pankin voi olla hankalaa ulkoistaa toimintojaan, ja se epäonnistuu esimerkiksi käyttäessään alihankintaa analyysipalveluissa. Yhteiset ajattelutavat helpottavat myös pankin johdon ja hallituksen välistä yhteistyötä. Hallituksen (engl. board of directors) jäsenet saattavat onnistua johdon valvonnassa parhaiten, kun he toimivat itse pankkialalla tai ovat pankin entisiä johtajia. Tarvetta viranomaisvalvonnan terävöintiin on silloin, kun hallituksen jäsenistä vain pankin omat johtajat tuntevat pankkitoimintaa. Kun edellytykset arvioida johdon toimia ovat vähäiset, palkitseminen on houkutus perustaa helposti mitattaviin seikkoihin kuten pankin osakekurssiin. Optiojärjestelmien kaltaiset palkitsemistavat saattavat johtaa lyhytnäköiseen käyttäytymiseen ja antavat valvojalle lisäaiheen seurata tilannetta. Saatavuusvaikutuksen vuoksi pankkikriisin riski mielletään sitä pienemmäksi, mitä kauemmin on kerinnyt kulua edellisestä. Pankkivalvonnan tarve on tämän mukaan suurimmillaan juuri silloin, kun ongelmat tuntuvat kaikkein etäisimmiltä. Hyvä valvoja ui vastavirtaan ja varoittaa riskeistä silläkin uhalla, että saa ilonpilaajan leiman keskellä parasta buumia. Samanlaisia ominaisuuksia vaaditaan rahoitusmarkkinoiden toimintaa tutkivilta taloustieteilijöiltä. 5. Päätelmät Perinteisessä taloustieteessä pankkitoiminnan tiukkaa sääntelyä perustellaan rahoitusmarkkinoilla toimivien puutteellisilla kannustimilla. Luotonottajat eivät kerro pankeille kaikista toimintaansa liittyvistä riskeistä, eivätkä pankit paljasta kaikkea
10 10 tietämäänsä tallettajille. Kannustinongelma on sitä vakavampi, mitä epäsymmetrisempää tietämys on yhtäältä luottoasiakkaan ja pankin ja toisaalta pankin ja talletusasiakkaan välillä. Rahoituskriisin riski on erityisen suuri, kun informaatioetua käytetään häikäilemättä hyväksi ja tietoa salataan jopa lakeja rikkoen. Taloustieteessä osoitetaan kannustimien yhteensopimattomuutta myös pankkien ja pankkivalvonnan välisissä suhteissa. Tässä luvussa on laajennettu perinteistä tulkintaa katsomalla, miten luottopäätöksiä tehdään. Päätöksenteko pankeissa on heuristista niin kuin muualla, ja se on altis ennustettavissa oleville virheille. Luottopäätöstä tekevillä ei ole todellisuuden olosuhteissa kaikkea sitä tarjolla olevaa tietoa, mitä tarvitaan luottoa hakevan luottokelpoisuudesta ja muista asioista. Ja vaikka pankin virkailijoilla olisi jollain ihmeellä kaikki mahdollinen tieto, he eivät kykene käsittelemään sitä haluamallaan tavalla. Luotonannon ylikuumeneminen ei johdu välttämättä siitä, että pankit johtavat tallettajia ja viranomaisia harhaan. Syynä voivat yksinkertaisesti olla tietämyksen ja kognition rajoitteet. Vesa Vihriälä toteaa 1990-luvun pankkikriisin syitä tarkastellessaan, että talousopissa tyhmyyteen perustuva selitys on huonossa huudossa. 3 Käyttäytymistaloustieteen pohjalta voidaan kysyä, ovatko taloustieteilijöiden asenteet aina loppuun asti harkittuja ja venytetäänkö rationaalisuuden postulaattia joskus liiankin pitkälle. Tunnustamalla rationaalisuuden rajoitteet ja tutkimalla niiden vaikutuksia kyetään ymmärtämään pankkijärjestelmää paremmin, löytämään sen epävakauden kriittisiä kohtia ja kehittämään sen sääntelyä. Tuloksia saadaan aikaan pelkästään sillä, että kehitetään keskusteluyhteyttä pankkien ja valvontaviranomaisten välillä. Haasteena osapuolten yhteistyölle on erilaisen tietämyksen ja erilaisten ajattelutapojen yhteensovittaminen eikä vain puutteellinen kannustinyhteensopivuus. 3 Suomen pankkikriisi mitä opimme? Kansantaloudellinen aikakauskirja 89(4), 1993, s Ks.
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,
LisätiedotKriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla
Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu
LisätiedotRahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.
Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän
LisätiedotOnko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen
Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä
LisätiedotPANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS
Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu 29.1.2010 1990-LUVUN PANKKIKRIISIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS -> Tarkastellaan ja selitetään pankkikriisiä alueellisesta näkökulmasta
LisätiedotHYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS
SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotGlobal Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14
Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko
LisätiedotPankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä
Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä Martti Vihanto Turun kauppakorkeakoulu Julkaistu kirjassa Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla, toim. Mika Widgrén. Taloustieto, Vantaa 2002,
LisätiedotAkavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä
Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä
LisätiedotStartti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan?
Startti, kasvu tai toimivan ostaminen miten rahoitan? Team Finland talo 14.9.2017 Janne Koivuniemi Finnvera Oyj Finnveran rooli pk-yritysten rahoituksessa Finnvera tarjoaa rahoituspalveluita erityisesti
LisätiedotNiku Määttänen, Aalto-yliopisto ja Etla. Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018
Niku, Aalto-yliopisto ja Etla Makrotaloustiede 31C00200, Talvi 2018 Johdanto Rahan syntyminen ja tuhoutuminen Rahan määrä vaihtelee yli ajan eikä se ole suoraan esim. keskuspankin kontrollissa. Miten rahaa
LisätiedotTunnetko asuntolainariskisi?
Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotPK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd
PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen
LisätiedotOnko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen. Studia monetaria Esa Jokivuolle/Suomen Pankki
Onko pankkisääntely pankkitoiminnan surma? Pankkien sääntelyn kehittäminen Studia monetaria 31.1.2012 Esa Jokivuolle/Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Mistä nykyisessä sääntelyuudistuksessa
LisätiedotMitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?
Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta
LisätiedotRahoituskysely pk-yrityksille
RAPORTTI 1/5 Rahoituskysely pk-yrityksille Euroopan velkakriisin seuraukset tuntuvat yritysrahoituksessa edelleen. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kiristyminen näkyy mm. suurempina vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaateina
LisätiedotOPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN KÄÄNNÄ SIVUA
OPAS KASVUYRITTÄJÄN HANKINTOIHIN OSTOT TUKEVAT KASVUA Kasvuyrittäjänä tiedät, että kasvu on ennen muuta tekemistä. Millaisia tekoja tarvitaan tuloksekkaaseen ostamiseen? Tässä Esan seitsemän steppiä, joilla
LisätiedotLainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus
Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2014
PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala
Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet
LisätiedotKansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa
Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia
LisätiedotPankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry
Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,
LisätiedotHanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi
Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN
LisätiedotMaatilan rahoituksen suunnittelu
Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti
LisätiedotRakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061
SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan
LisätiedotVaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009
II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.
LisätiedotMitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets
Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,
LisätiedotVanhan kansan velkaviisautta
Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta
LisätiedotAsiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy
Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotMillainen on Osuuspankin asuntopalvelu?
Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme
LisätiedotRAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA. Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta
RAHA, RAHOITUSMARKKINAT JA RAHAPOLITIIKKA Rahoitusmarkkinat välittävät rahoitusta välittää säästöjä luotoiksi (pankit) tarjoaa säästöille sijoituskohteita lisäksi pankit hoitavat maksuliikenteen Rahan
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotAsunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso
Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7
LisätiedotJoukkorahoitus eli crowdfunding
Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnan talousvaliokunta 9.10.2018 Lainsäädäntöneuvos Annina Tanhuanpää
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008
Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat
LisätiedotMiten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta
Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen
LisätiedotPankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014
Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus
LisätiedotDANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi
LisätiedotPankkibarometri III/2011 26.9.2011
Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä
LisätiedotTyöpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
LisätiedotKeskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen
Juha Kilponen, @juhakilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen Talous tutuksi 2018 koulutus Oulu, 30.8. 2018 30.08.2018 1 Agenda Johdanto Finanssikriisin taustatekijät
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää
Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2018
PANKKIBAROMETRI II/18 1.6.18 1 Pankkibarometri II/18 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... 6 Pankkibarometri II/18 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotUPM Kymmene CLN
UPM Kymmene CLN 30.1.2014 UPM Kymmene Credit Linked Note, Market Recovery Danske Bankin liikkeeseenlaskema Credit Linked Note tarjoaa mahdollisuuden hyötyä UPM Kymmenen ja Danske Bankin luottoriskihinnoittelusta
LisätiedotFinnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014
Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan
LisätiedotOsakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen
Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon
LisätiedotDANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014
Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi
LisätiedotLuottojen arvonalentumisten odotetaan vuonna 2015 olevan vastaavalla tasolla kuin 2014.
TÄYDENNYS 4/17.2.2015 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 23.4.2014 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 1/2015, 2,75% 28.2.2020
LisätiedotNÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016
NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ
LisätiedotMakrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?
Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus
LisätiedotRaha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?
Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden
LisätiedotRahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa
Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotMukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj
Mukava tavata! Jonas Löv OP Yrityspankki Oyj OP Sisältö 1. Talouden näkymiä 2. Pankkirahoituksen pääperiaatteet / Mihin kiinnitetään huomiota 3. Vakuudet 4. Esimerkkejä 5. Kiitos - 6 5 4 3 2 1 0 1 Lähde:
LisätiedotLaina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:
Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi
LisätiedotLOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia
LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,
LisätiedotOSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA
OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),
LisätiedotRAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy
RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN Kristian Stenmark Hepacon Oy kristian.stenmark@hepacon.fi 050 5909571 TALOTEKNIIKAN KOKO ELINKAAREN ASIANTUNTIJAT www.hepacon.fi YRITYS Perustettu 1978 Toimialat LVIASK
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotPankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla
Mika Widgrén (toim.) Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla Muut kirjoittajat: Jarmo Hahl, Teemu Haukioja, Ari Hyytinen, Pekka Mannonen, Asko Miettilä, Elias Oikarinen, Paavo Okko, Tuomas Takalo,
Lisätiedot1.3. Tämä liite sekä henkilötietojen käsittelyn kuvaus -liite korvaavat aiemman sopimukseen liitetyn Tietosuojaliitteen.
LiiteSopimusliite JAR1825129 Henkilötietojen käsittelyn ehdot 29.11.201822.10.2018 1 (5) JARDno-2017-1652 1. Yleistä 1.1. Tämä sopimusliite Henkilötietojen käsittelyn ehdot on osa Sopimusta työterveyshuollon
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotSeuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.
KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2019
PANKKIBAROMETRI III/2019 17.6.2019 1 Pankkibarometri III/2019 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 2 Yritykset... 6 2 Pankkibarometri III/2019 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain
LisätiedotPK -yritykset rahoitusmarkkinoilla
PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti maakuntauudistuksessa
Henkilökohtainen budjetti maakuntauudistuksessa Henkilökohtaisen budjetin pilotointi Tampereella 2016-2019 1 Mitä kokemuksia henkilökohtaisesta budjetista on saatu? Tampereella henkilökohtaista budjettia
LisätiedotRahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola
Rahoitusriskit ja johdannaiset Luentokurssi kevät 2011 Lehtori Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskunta- ja Kauppatieteiden tiedekunta, Oikeustieteiden laitos, kansantaloustiede Luennot 22 t, harjoitukset
LisätiedotNordnetin luottowebinaari
Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa
LisätiedotTUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA
TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotPANKKIBAROMETRI III/2013
PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotPRIIP s KID. Markku Kaustia. Mistä PRIIP s regulaatiossa on kysymys? Mitkä ovat KID:in vaikutukset? Miltä näyttää - onnistutaanko?
PRIIP s KID Suomeksi: Vähittäismarkkinoille tarkoitettujen paketoitujen ja vakuutus-muotoisten sijoitustuotteiden avaintietodokumentti Käytännössä: EU sääntelyä siitä, miten sijoituksen riski ja kulut
LisätiedotPANKKIBAROMETRI II/2013
PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien
LisätiedotKannettavatietokone.fi IT-leasing. - Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle -
Kannettavatietokone.fi IT-leasing - Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle - Mitä IT-leasing tarkoittaa IT-laitteet, ohjelmistot ja tukipalvelu vuokrataan rahoitusyhtiöltä ennalta sovitun mittaiseksi
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotFysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet
Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9 Merkitys, arvot ja asenteet T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa L6, Tutkimisen
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotViranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa
Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu
LisätiedotRatkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen?
Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Esityksen sisältö: 1. Oman pääoman rahoitus tienhaarassa: enkeleitä onko heitä? 2. Milloin rahoitusta kannattaa hakea? 3. Joukkorahoitus vai pääomasijoittaja?
LisätiedotSOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE
SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 5.000.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia myyntiwarrantteja, joiden kohde-etuutena on STORA ENSO OYJ:n osake Päättymispäivänä automaattisesti toteutettavat
LisätiedotPANKKIBAROMETRI IV/2017
PANKKIBAROMETRI IV/17 1.1.17 1 Pankkibarometri IV/17 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 3 Yritykset... Pankkibarometri IV/17 Pankkibarometri Finanssiala ry (FA) kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin
LisätiedotPankkisääntely ja asuntomarkkinat
Johtokunnan jäsen Marja Nykänen Suomen Pankki Pankkisääntely ja asuntomarkkinat Asuntosijoittaja 2017 -tapahtuma, Helsinki, 12.10.2017 12.10.2017 1 Puheenvuoron aiheet Miksi pankkisääntelyä tarvitaan?
LisätiedotEgentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.
PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering
LisätiedotPankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki
Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä
LisätiedotYrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski
1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen
LisätiedotHaapaveden kaupunki (jäljempänä Luotonantaja) PL 40, Haapavesi Y-tunnus:
LUOTTOSOPIMUS 1. OSAPUOLET Haapaveden kaupunki (jäljempänä Luotonantaja) PL 40, 86601 Haapavesi Y-tunnus: 0184872-4 Haapaveden Vesi Oy (jäljempänä Luotonottaja) Perustettava yhtiö 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS
LisätiedotJärjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline
Järjestelmäriskipuskuri Finanssivalvonnalle uusi makrovakausväline 24.10.2017 Rahoitusmarkkinaosasto Uudistuksen tausta Baselin pankkivalvontakomitean suositukset vuonna 2010 pankkien vakavaraisuus- ja
LisätiedotIX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET
IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET SÄÄNTÖSUUNNITELMA Sääntösuunnitelman tarkoituksena on saada säännöistä ja seurauksista selkeämmät ja oikeudenmukaisemmat lapselle. Se toimii sopimuksena ja muistuttaa
LisätiedotSOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA
SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista
LisätiedotSOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN
SOPIMUS KORKEASAAREN ELÄINTARHATOIMINNAN LUOVUTUKSESTA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖLLE HELSINGIN KAUPUNGIN JA KORKEASAAREN ELÄINTARHAN SÄÄTIÖN välillä [. päivänä kuuta 2017] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja
LisätiedotValtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.
YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
Lisätiedot