PANKIT, LUOTTOPÄÄTÖKSENTEKO JA PANKKIVALVONTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PANKIT, LUOTTOPÄÄTÖKSENTEKO JA PANKKIVALVONTA"

Transkriptio

1 INSTITUUTIOTALOUSTIETEEN PERUSTEET LUKU 24 PANKIT, LUOTTOPÄÄTÖKSENTEKO JA PANKKIVALVONTA Martti Vihanto Luku perustuu julkaisuun Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä kirjassa Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla, toim. Mika Widgrén. Taloustieto, Vantaa 2002, s Päivitetty Luvussa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Millä tavoin päätös pankkiluoton myöntämisestä syntyy? Mikä aiheuttaa pankkijärjestelmän luontaisen epävakauden? Mistä joukkokäyttäytyminen rahoitusmarkkinoilla johtuu? Miten saatavuus- ja ankkuroitumisanomaliat vaikuttavat luottopäätöksiin? Miten luottopäätöksenteon psykologia tulisi ottaa huomioon pankkivalvonnassa?

2 2 1. Pankkijärjestelmän epävakaustaipumus Taloudessa on toimijoita, joilla on käteistä rahaa yli tarpeen, ja toisia, jotka tarvitsevat rahoitusta. Kotitalous tallettaa osan palkkatuloista säästöön vanhuusikää varten, ja yritys tekee laiteinvestoinnin, jonka maksamiseen sen tulorahoitus ei riitä. Välittäjien tehtävä rahoitusmarkkinoilla on saada yli- ja alijäämäiset toimijat löytämään toisensa sekä edistää muutenkin sopimusten syntymistä. Suppeimmillaan rahoituksen välittäjä toimii niin kuin vuokra-asuntojen välitysliike, joka etsii toimeksiantajille asiakkaita ja avustaa sopimusten tekemisessä. Se ei ole itse sopimuksissa osapuolena. Rahoituksen välittäjän tehtävä on laajempi, kun hän järjestää yrityksen joukkolainan liikkeeseenlaskun ja toimii markkinatakaajana (engl. market maker), joka sitoutuu ostamaan ja myymään velkakirjoja sovittuihin hintoihin. Rahoituksen tarjoajalle ei riitä, eikä vuokra-asunnon omistajallekaan, että välittäjä löytää kiinnostuneen henkilön. Lisäksi on tiedettävä, onko tämä luottokelpoinen ja pysyykö sellaisena sopimussuhteen ajan. Välittäjä voi auttaa hankkimalla tietoa ja luovuttamalla sitä korvausta vastaan. Pankeista aletaan tavallisesti puhua vasta, kun välittäjä ottaa vastaan rahoitusta sopimussuhteessa sen tarjoajilta, antaa rahoitusta sen kysyjille toisilla sopimuksilla, ja ottaa velat ja saatavat taseeseensa. Pankki on sopimusten hallintaan kehittynyt instituutio, joka helpottaa rahoituksen tarjoajien ja kysyjien tarpeiden kohtaamista ja näiden luotettavuuden varmistamista, sekä sopimusten tekemistä ja niiden noudattamisen valvontaa. Pankilla tarkoitetaan tässä luvussa Suomen pankkilainsäädännön mukaista osakeyhtiömuotoista talletuspankkia. Pankkitoiminnalle on ominaista maturiteettitransformaatio, jossa tietyn juoksuajan velkoja muunnetaan toisen juoksuajan saataviksi. Oletetaan, että ylijäämäiset toimijat haluavat sitoa varansa enintään vuoden pituisiksi talletuksiksi, ja alijäämäiset haluavat vähintään kymmenen vuoden luottoja. Pankki pystyy koordinoimaan tarpeet, jos se uskoo saavansa uusia talletuksia aina erääntyvien tilalle, kunnes pitkäaikaiset luotot on maksettu takaisin. Rahoitusmarkkinoiden luontainen epävakaus liittyy tähän pankkitoiminnan piirteeseen. Riski maksuvalmiuden eli likviditeetin menettämisestä on suurimmillaan, kun luotot rahoitetaan yön yli -talletuksilla (engl. overnight deposit), jotka voi nostaa viimeistään seuraavana pankkipäivänä.

3 3 Pankki menettää maksuvalmiutensa, jos talletuksia nostetaan yhtaikaa paljon, reservit ehtyvät, eikä tilalle saada nopeasti rahoitusta esimerkiksi toisilta pankeilta. Pankkitoiminnan luonteen vuoksi mikä tahansa pankki voi joutua likviditeettiongelmiin, mutta vaara on huomattava niillä, jotka ovat ottaneet suuria riskejä antolainauksessa. Pankin maksukyvyttömyys saattaa laukaista pankkipaon (engl. bank run), kun tallettajat kiirehtivät nostamaan rahojaan. Tallettajat eivät välttämättä pysty erottamaan ongelmapankkeja muista, epäluottamus leviää myös maksukykyisten pankkien asiakkaisiin, ja syntyy tartunta (engl. contagion). Pahimmillaan rahoitusjärjestelmä suistuu alkuperäiseen nähden ylimittaiseen häiriötilaan. Järjestelmäriskin (engl. systemic risk) vuoksi pankkitoiminta on erittäin säännelty toimiala. Pankkivalvonnan tehtävä on huolehtia, että säännöksiä noudatetaan. Tässä luvussa tarkastellaan käyttäytymistaloustieteen näkökulmasta, millä tavoin pankit tekevät luottopäätöksiä, ja millaisia säännönmukaisuuksia niiden päätöksenteossa esiintyy. Esille tulevat saatavuus-, imitointi- ja ankkuroitumisheuristiikat sekä näihin liittyvät päätöksenteon anomaliat. Tarkastelun perusteella pyritään löytämään viitteitä, millaisissa tilanteissa on erityistä aihetta kiinnittää pankkien valvonnassa huomiota psykologisiin tekijöihin. 2. Pankkien luottopäätöksenteko Pankkisääntelyn keskeisenä tavoitteena on ehkäistä ennakolta pankkien liiallista riskinottoa luotonannossa ja siitä mahdollisesti kehittyviä rahoituskriisejä. Sääntelyn yksityiskohtien suunnittelu edellyttää tietoa siitä, miten luottopäätöksiä tehdään ja mihin tarkemmin sanoen sääntelyllä pyritään vaikuttamaan. Luottohakemusten käsittelyprosessi esimerkiksi yritysluotoissa voidaan pääpiirteissään jakaa seuraaviin vaiheisiin. Aluksi pankki tarkistaa, miten lainaa hakeva yritys on suoriutunut pankilta aiemmin saamistaan luotoista. Jos yritys on uusi asiakas, sen luottokelpoisuus selvitetään ja odotettavissa oleva arvo pankille arvioidaan. Tämän jälkeen tutkitaan tarpeellisessa laajuudessa, onko myönteinen rahoituspäätös mahdollinen. Jos edellytykset ovat olemassa, varmistetaan pankkisääntelyn vaatimusten täyttyminen, neuvotellaan luottosopimuksen ehdot kuten korko, vakuudet ja lyhennysohjelma, sekä suoritetaan dokumentointi. Seuraavana vaiheena on velallisen

4 4 toiminnan ja lainan takaisinmaksun seuranta aina siihen asti, kun laina katsotaan selvitetyksi. Laiminlyöntien sattuessa ryhdytään etsimään yhdessä ratkaisua, sovitaan tarvittaessa lainajärjestelyistä, ja viimeisenä keinona turvaudutaan perintätoimiin käyttämällä oikeusjärjestelmää apuna. Edellä hahmotellusta luottopäätösprosessista erottuvat luottosopimusten tekemiseen liittyvät sopimuskustannukset. Niitä ovat seulonta-, neuvottelu-, toimeenpano-, valvonta- ja täytäntöönpanokustannukset. Ennen näitä kaikkein ensimmäisinä syntyvät etsintäkustannukset, kun pankit yrittävät löytää markkinoilta luottoasiakkaita ja yritykset puolestaan kiinnostuneita rahoittajia. Seuraavassa keskitytään seulontaan (engl. screening) ja sen selittämiseen, millaisten kognitiivisten prosessien kautta arviot luottokelpoisuudesta syntyvät ja lopulliset päätökset lainan myöntämisestä muotoutuvat. Erityisesti tavoitellaan ymmärtää, miten rationaaliset päätökset ovat ylipäätään mahdollisia, kun laina-ajat ovat pitkiä eikä kukaan voi varmuudella tietää, mitä velallisille ehtii niiden aikana tapahtua. Taloustiede käyttää talouden selittämisessä malleja, joista kukin on yksinkertainen kuvaus todellisuudesta mutta riittävän rikas valitun ilmiön olennaisten piirteiden ymmärtämiseksi. Luottopäätöksenteon psykologiaa selitetään seuraavassa mallilla, jossa ihmisen ajatellaan tulkitsevan havaintojaan ja käsittelevän niitä mielessään monitahoisen luokitteluprosessin avulla. Erityisesti tarkastellaan saatavuutta, imitointia ja ankkuroitumista sekä niiden merkitystä rahoitusjärjestelmän vakaudelle. Kun luottohakemuksen käsittelijä tekee luottokelpoisuuden arviointia ja saa tietoa lainaa hakevasta yrityksestä, hän vertailee niitä tiedostaen tai tiedostamatta muistissa oleviin vastaaviin asioihin tai niiden luokkiin. Tiedot voivat koskea luottohäiriöitä, valittujen tasetunnuslukujen kehitystä, yrityksen rahoitusrakennetta ja yrityksen johdon suoriutumista. Tietoja ei ole aina mahdollista dokumentoida, ja ne saadaan ehkä säilymään vain hiljaisena tietona (engl. tacit knowledge). Virkailijoiden pitkä työsuhde pankkiin ja pankin pitkä asiakassuhde yritykseen ovat etuja tiedon hyödyntämisessä. 1 Vertailu ja siihen perustuva luottopäätöksen tekeminen ovat sitä helpompia, mitä enemmän käsillä oleva tapaus muistuttaa aikaisempia. Teollisuusyritys on saattanut tarvita niin kauan kuin kukaan muistaa käyttöpääomalainaa aina heinäkuussa, kun 1 Michel Ferrary: Trust and Social Capital in the Regulation of Lending Activities. Journal of Socio- Economics 31(6), 2003.

5 5 tuotanto on seisokissa ja lomapalkat pitää maksaa. Jos yritys on hoitanut joka kerta velvoitteensa, luottohakemuksen käsittelijän tarvitsee vain tarkistaa olosuhteiden muutokset ja jättää muuten päätös rutiinin varaan. Pienet kulutusluotot vaativat vielä vähemmän harkintaa ja voidaan hoitaa ihmismielen luokitteluprosessia jäljittelevien luottopisteytys- ja muiden tekoälysovellusten avulla. Luottohakemuksen käsittelijän käyttäytymisessä on luokittelusta johtuen säännönmukaisuutta. Hän saattaa hylätä suoraan kaikki asuntoluottohakemukset, joissa lainan määrä ylittää 80 prosenttia vakuudeksi asetetun asunnon arvosta. Käsittelijä toimii samalla tavalla tapauksissa, jotka ovat piirteiltään samanlaisia ja kuuluvat samaan luokkaan, mutta jotka voivat kuitenkin olla keskenään hyvin erilaisia. Luontevalta tuntuu puhua säännöistä, kun näkökulmana on käyttäytymisen ja sen seurausten ulkopuolinen tulkinta, ja heuristiikoista, kun tehtävänä on käyttäytymisen ymmärtäminen yksilön psykologiasta käsin. Talouden toimijoiden käyttäytymistä mallinnetaan taloustieteessä yleensä optimointina. Päätöksentekijän ajatellaan päätyvän kannaltaan parhaaseen ratkaisuun ikään kuin loogisen päättelyn tuloksena tai mekaanisesti laskemalla. Tällainen hyperrationaalisuus ei ole todellisuuden olosuhteissa mahdollinen. Ihmisten tietämys on epätäydellistä ja äärimmillään niin jäsentymätöntä, ettei edes tiedetä, mitä ei tiedetä, ja täydelliset yllätykset ovat mahdollisia. Vaikka ihmiset saisivat tietoonsa kaiken mahdollisen, kognitiiviset kyvyt asettavat tiedon käsittelylle rajansa. Pullonkauloina ovat havaitsemisen, tarkkaavaisuuden, mieltämisen, ajattelun ja muistitoimintojen rajoitteet. Heuristiikat ovat keinoja, joiden avulla pystytään tekemään edes jotenkin tyydyttäviä päätöksiä vajavaisen tietämyksen ja niukan aivokapasiteetin varassa. 3. Luottopäätöksenteon heuristiikat Heuristiikat pankkien luotonannossa riippuvat päätöksiä tekevien koulutuksesta, työssä saadusta kokemuksesta ja muista, osin sattumanvaraisista syistä. Erot ilmenevät esimerkiksi silloin, kun pankin luotto-osastolle tulee tottuneiden joukkoon nuoria työntekijöitä. Ihmisten käyttäytymisessä esiintyy paljon myös yhteisiä piirteitä, joita voi tunnistaa itsehavainnoinnilla ja tutkia tarkemmin esimerkiksi kokeellisen taloustieteen menetelmillä.

6 6 Otetaan ensimmäiseksi saatavuusheuristiikka (engl. availability heuristic). Ihmisten tiedetään nojaavan päätöksiä tehdessään tietoon, joka on palautettavissa mieleen helposti. Heuristiikka tuottaa usein kohtalaisia päätöksiä, koska muistiin vahvasti painuneet asiat ovat oletettavasti tärkeitä ja ainakin sieltä nopeasti saatavissa. Lisäksi on mahdollista, ettei päätöksentekijällä ole tuota parempaa tietoa eikä ole koskaan muuta muistiin tallentanutkaan. Muistista palautuvat helpoimmin äskettäin ja voimakkaasti koetut asiat. Kun pankki on konkurssin reunalla ja selviää ongelmista menemättä nurin, tapahtuma leimaa jonkin aikaa kaikkea sen toimintaa. Kriisi jää henkilökunnan mieleen jaksona, jolloin työpaikat olivat uhattuna, työpaineet koettelivat terveyttä, ja omistajat pelkäsivät sijoituksensa puolesta. Pankkitoimintaan luonnostaan kuuluvat riskit liikkuvat vielä kriisin jälkeen elävinä mielissä ja aiheuttavat ylivarovaisuutta luotonannossa. Toimintatavat alkavat muuttua, kun kriisivaiheen tapahtumat häipyvät sen kokeneiden mielestä, ja uudet työntekijät tuovat vuosien varrella toisenlaista ajattelua tullessaan. Suhtautuminen riskiin on lopulta toisessa laidassa, kun kukaan ei enää muista kriisin yksityiskohtia, mikään muukaan pankki ei ole ajautunut pitkiin aikoihin vaikeuksiin, ja koko taloudessa tuntuu vallitsevan usko ikuiseen nousuun. Myös yritykset potevat vauhtisokeutta, ja niiden kanssa on helppo päästä sopimuksiin suurista lainasummista. Toimiensa vaikutuksia seuraamalla pankit, yritykset ja muut pystyvät tunnistamaan virheitä, oppimaan niistä ja välttämään päätösanomalioita, joihin saatavuusheuristiikka johtaa. Toinen esimerkki käyttäytymisen heuristiikasta on imitointi. Muiden tekemien päätösten jäljitteleminen saattaa tuottaa parempia tuloksia kuin mikään toinen heuristiikka, kun oma tietämys on aihetta arvioida olemattomaksi ja muiden paremmaksi. Pankinjohtaja rohkenee luotottaa vasta perustettua yritystä tietämättä sen toiminnasta paljon mitään, kun näkee hyvämaineisen riskipääomasijoituksia (engl. venture capital) tekevän yhtiön sen rahoittajana. Imitointi parantaa päätösten laatua myös säästämällä mielen niukkoja voimavaroja. Imitointi johtaa joukkokäyttäytymiseen (engl. herd behavior), kun joku imitoi imitoijaa, joku kolmas imitoi jompaakumpaa tai molempia, ja lopulta kaikki imitoivat kaikkia joko suoraan tai muiden kautta. Tietynlainen käyttäytymistapa leviää erikoisen nopeasti, kun markkinoilla tapahtuu jotain vaikuttavaa, ihmiset puhuvat siitä paljon keskenään, ja media pitää asiaa näkyvästi esillä. Luottamus esimerkiksi pörssiyhtiöiden

7 7 kannattavuuden paranemiseen voi lähteä tarttumaan, kun muutama suuri yhtiö julkistaa ennennäkemättömän hyvän osavuosituloksen, ja uutisesta kehkeytyy kaikkialla yleinen puheenaihe. Alttius epidemian puhkeamiselle kasvaa, kun salkut ovat erittäin hajautettuja, ja sijoittajien kannattaa mieluummin seurata osakkeiden hetkellisiä kurssimuutoksia kuin analysoida niiden takana olevien yritysten kehitysnäkymiä. Joukkokäyttäytyminen vahvistaa edellä tarkastellun luottosyklin vaihteluja. Ylikuumenemisvaiheessa pankkien päätöksenteko voi loitota kauas talouden fundamenteista, kun luottoasiakkaiden menestystarinat valikoituvat ensin saatavuuden vuoksi huomion kohteeksi ja leviävät puheiden mukana ympäri taloutta. Todellisuuteen nähden mitättömiltä tuntuvat huonot uutiset saattavat kääntää markkinatunnelman (engl. market mood) äkkiä vastakkaiseen suuntaan ja laukaista syöksyn kohti luottolamaa. Pankkien luotonannon syklisyys on ollut kauan tiedossa suhdannevaihtelujen tutkimuksessa. Suomessa ja 1990-lukujen vaihteen tapahtumat sekä vuonna 2007 alkanut finanssikriisi ovat vanhan toisintoa. Itävaltalaisen suhdanneteorian kehittäjä Ludwig von Mises katsoi aikoinaan pankkien laajentavan korkeasuhdanteessa liikaa luotonantoaan, vaikka tietävät hyvin kylvävänsä seuraavan taantuman siemeniä, koska vallitsevan ideologian mukaan pankkien velvollisuus on kulloisenkin luotonkysynnän tyydyttäminen. 2 Saatavuus- ja imitointiheuristiikat tarjoavat täydentävän selityksen sille, miksi menneisyyden opetukset tahtovat unohtua ja vahingolliset ideologiat vallata alaa. Psykologisen luottosykliteorian perusteella tulisi ylilyöntejä pankkien luotonannossa pyrkiä vaimentamaan muistuttamalla riskeistä maanisessa vaiheessa ja toisaalta valamalla luottamusta depressiovaiheessa. Halutun vaikutuksen saamiseksi ei riitä, että julkinen valta tuottaa tietoa pankkien käyttöön. Lisäksi tarvitaan neuvoja, joissa korostetaan niiden noudattamisen hyötyjen sijaan unohtamisen haittoja, ja haitat esitetään mahdollisimman vakuuttavasti. Pankit saadaan näin paremmin käsittämään opastuksen arvo toimintansa kestävyydelle. Ankkurointi on kolmas esimerkki päätöksenteon heuristiikasta. Muodostettuaan ensimmäisen käsityksen asiasta toimija saattaa pitäytyä siinä ja jättää lisäinformaation vähemmälle huomiolle. Kun pankinjohtaja koettaa ennustaa, mikä kolmen kuukauden euriborkorko on vuoden kuluttua, hän tarkistaa ensin tämänhetkisen korkotason, ja tekee 2 Monetary Stabilization and Cyclical Policy. Kirjassa On the Manipulation of Money and Credit, käänt. Bettina Bien Greaves. Free Market Books, New York 1978, s Saksankielinen alkuteos Ks.

8 8 siihen korjauksia ylös- tai alaspäin. Liikepankin osakkeita perinyt pitää niitä salkussaan, vaikka parempia sijoituskohteita olisi tarjolla. Ihmiset ovat oppineet käyttämään ankkuroitumisheuristiikkaa, koska ensimmäisinä mieleen tulevat viitearvot ovat usein ainakin oikean suuntaisia, ja niihin nojautuminen säästää kognitiivisia voimavaroja. Dispositiivisilla eli tahdonvaltaisilla lainsäännöksillä saattaa olla ankkuroitumisesta johtuen odottamattoman suuri vaikutus. Jos laissa säädetään, että luonnollisen henkilön asuntolaina vanhenee lopullisesti 20 vuoden kuluttua velkomustuomiosta, ellei mitään muuta ole sovittu, ehto tulee todennäköisesti useampaan lainasopimukseen kuin ilman lakia. Säännös on luonnollinen alkuarvo lainaneuvottelussa eikä siitä välttämättä edes puhuta erikseen. Pankkisääntelyssä ankkuroituminen tarjoaa mahdollisuuden ohjailla lainasopimusten sisältöä haluttuun suuntaan tarvitsematta turvautua pakottavaan lainsäädäntöön. Lisäperusteena tahdonvaltaisille säännöksille ovat ne vaikeudet, joita sekalaiset sopimusehdot aiheuttavat riitojen tuomioistuinkäsittelyssä. Tuomarit toimivat samojen tiedollisten ja kognitiivisten rajoitteiden alaisuudessa kuin muutkin, ja lakiin kirjattujen ehtojen käyttö on omiaan edistämään nopeaa ja varmaa käsittelyä. 4. Pankkivalvonnan kriittiset kohdat Edellä on tarkasteltu pankkien päätöksentekoa, siinä käytettyjä heuristiikkoja sekä näihin liittyviä virheitä. Seuraavaan on koottu muutamia tilanteita, joissa pankkien käyttäytymisen tunteminen on pankkivalvonnassa erityisen tärkeää. Toimijan päätöksenteko on sitä laadukkaampaa, mitä useampia toisiaan muistuttavia päätöksiä hän on päässyt tekemään ja mitä kauemmin voinut koetella heuristiikkojaan. Huonoja päätöksiä tehdään herkimmin tilanteissa, jotka ovat täysin uusia, muistuttavat vain kaukaa aikaisempia, ja vaativat yritystä ja erehdystä. Pankkivalvonnan kannalta ongelmallisia ovat tässä valossa rahoitusmarkkinoiden suuret rakenteelliset muutokset. Pankkien otto- ja antolainauskorkojen sääntelystä luopuminen Suomessa luvulla on esimerkki ongelmia aiheuttaneesta muutoksesta. Velallisten voi olla korkosääntelyn oloissa järkevää käyttää heuristiikkaa, jonka mukaan pankista kannattaa ottaa niin paljon lainaa kuin suinkin onnistuu saamaan. Säännellyillä markkinoilla

9 9 pankkien on helpompi karsia lainahakemuksia ja antaa luottoa vain selvästi luottokelpoisille asiakkaille. Sääntelyn purkaminen tekee toisenlaiset heuristiikat toimiviksi. Ennen kuin ne opitaan kantapään kautta, vakavia häiriöitä ehtii kehittyä. Pankin toimintaolot voivat muuttua myös sen omien ratkaisujen seurauksena. Pankki ryhtyy luotottamaan oudon toimialan yrityksiä, perustaa tytäryhtiön toiselle mantereelle tai rönsyilee investointipankkitoimintaan. Vanhat ja hyviksi koetut heuristiikat ovat murrosvaiheessa petollisia. Ongelmia tulee myös siitä, että uusien sopimuskumppanien käyttämät heuristiikat ovat toisenlaisia kuin mihin on totuttu. Osapuolet voivat olla täysin erilaisista yrityskulttuureista, puhua ikään kuin eri kieltä ja päästä vain vaivoin samalle aaltopituudelle. Kognitioyhteensopivuuden ongelmat ovat yksi syy, miksi pankin voi olla hankalaa ulkoistaa toimintojaan, ja se epäonnistuu esimerkiksi käyttäessään alihankintaa analyysipalveluissa. Yhteiset ajattelutavat helpottavat myös pankin johdon ja hallituksen välistä yhteistyötä. Hallituksen (engl. board of directors) jäsenet saattavat onnistua johdon valvonnassa parhaiten, kun he toimivat itse pankkialalla tai ovat pankin entisiä johtajia. Tarvetta viranomaisvalvonnan terävöintiin on silloin, kun hallituksen jäsenistä vain pankin omat johtajat tuntevat pankkitoimintaa. Kun edellytykset arvioida johdon toimia ovat vähäiset, palkitseminen on houkutus perustaa helposti mitattaviin seikkoihin kuten pankin osakekurssiin. Optiojärjestelmien kaltaiset palkitsemistavat saattavat johtaa lyhytnäköiseen käyttäytymiseen ja antavat valvojalle lisäaiheen seurata tilannetta. Saatavuusvaikutuksen vuoksi pankkikriisin riski mielletään sitä pienemmäksi, mitä kauemmin on kerinnyt kulua edellisestä. Pankkivalvonnan tarve on tämän mukaan suurimmillaan juuri silloin, kun ongelmat tuntuvat kaikkein etäisimmiltä. Hyvä valvoja ui vastavirtaan ja varoittaa riskeistä silläkin uhalla, että saa ilonpilaajan leiman keskellä parasta buumia. Samanlaisia ominaisuuksia vaaditaan rahoitusmarkkinoiden toimintaa tutkivilta taloustieteilijöiltä. 5. Päätelmät Perinteisessä taloustieteessä pankkitoiminnan tiukkaa sääntelyä perustellaan rahoitusmarkkinoilla toimivien puutteellisilla kannustimilla. Luotonottajat eivät kerro pankeille kaikista toimintaansa liittyvistä riskeistä, eivätkä pankit paljasta kaikkea

10 10 tietämäänsä tallettajille. Kannustinongelma on sitä vakavampi, mitä epäsymmetrisempää tietämys on yhtäältä luottoasiakkaan ja pankin ja toisaalta pankin ja talletusasiakkaan välillä. Rahoituskriisin riski on erityisen suuri, kun informaatioetua käytetään häikäilemättä hyväksi ja tietoa salataan jopa lakeja rikkoen. Taloustieteessä osoitetaan kannustimien yhteensopimattomuutta myös pankkien ja pankkivalvonnan välisissä suhteissa. Tässä luvussa on laajennettu perinteistä tulkintaa katsomalla, miten luottopäätöksiä tehdään. Päätöksenteko pankeissa on heuristista niin kuin muualla, ja se on altis ennustettavissa oleville virheille. Luottopäätöstä tekevillä ei ole todellisuuden olosuhteissa kaikkea sitä tarjolla olevaa tietoa, mitä tarvitaan luottoa hakevan luottokelpoisuudesta ja muista asioista. Ja vaikka pankin virkailijoilla olisi jollain ihmeellä kaikki mahdollinen tieto, he eivät kykene käsittelemään sitä haluamallaan tavalla. Luotonannon ylikuumeneminen ei johdu välttämättä siitä, että pankit johtavat tallettajia ja viranomaisia harhaan. Syynä voivat yksinkertaisesti olla tietämyksen ja kognition rajoitteet. Vesa Vihriälä toteaa 1990-luvun pankkikriisin syitä tarkastellessaan, että talousopissa tyhmyyteen perustuva selitys on huonossa huudossa. 3 Käyttäytymistaloustieteen pohjalta voidaan kysyä, ovatko taloustieteilijöiden asenteet aina loppuun asti harkittuja ja venytetäänkö rationaalisuuden postulaattia joskus liiankin pitkälle. Tunnustamalla rationaalisuuden rajoitteet ja tutkimalla niiden vaikutuksia kyetään ymmärtämään pankkijärjestelmää paremmin, löytämään sen epävakauden kriittisiä kohtia ja kehittämään sen sääntelyä. Tuloksia saadaan aikaan pelkästään sillä, että kehitetään keskusteluyhteyttä pankkien ja valvontaviranomaisten välillä. Haasteena osapuolten yhteistyölle on erilaisen tietämyksen ja erilaisten ajattelutapojen yhteensovittaminen eikä vain puutteellinen kannustinyhteensopivuus. 3 Suomen pankkikriisi mitä opimme? Kansantaloudellinen aikakauskirja 89(4), 1993, s Ks.

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä

Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä Martti Vihanto Turun kauppakorkeakoulu Julkaistu kirjassa Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla, toim. Mika Widgrén. Taloustieto, Vantaa 2002,

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS

PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS Aalto-yliopisto, kauppakorkeakoulu 29.1.2010 1990-LUVUN PANKKIKRIISIN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET PANKKIKRIISI JA JOHTAMINEN/JOHTAMATTOMUUS -> Tarkastellaan ja selitetään pankkikriisiä alueellisesta näkökulmasta

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä

Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä Akavan yrittäjäseminaari 6.2.2015 Jouko Pölönen Liiketoimintajohtaja, pankkitoiminta OP Ryhmä 2 Onko rahahanat kiristyneet? Toimintaympäristö haastaa Yritysrahoitus Suomi Nousuun! 3 Toimintaympäristö haastaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta?

Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Mitä sijoittajan on hyvä tietää joukkorahoituksesta? Esa Pitkänen Studia monetaria 7.10.2014 Joukkorahoitus on laaja käsite Toimintamalli, jolla kerätään varoja yleensä pienempiä summia laajalta joukolta

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2014

PANKKIBAROMETRI II/2014 PANKKIBAROMETRI II/2014 16.6.2014 1 Pankkibarometri II/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Pankkitalletukset ja rahamarkkinasijoitukset Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Korkosijoitukset Korkosijoituksiin luokitellaan mm. pankkitalletukset, rahamarkkinasijoitukset,

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, oensuun kampus uento 1 Kirjallisuus Mishkin, The Economics of Money, Banking, and Financial Markets Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

Tunnetko asuntolainariskisi?

Tunnetko asuntolainariskisi? Tunnetko asuntolainariskisi? Studia Monetaria 12.10.2010 Peter Palmroos, tutkija Esityksen sisältö Asuntoluottojen riskit lainanottajalle Vakuuksien hinnan kehitys Maksukyvyn säilyminen Pankkien asuntoluottoriskit

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009

PANKKIBAROMETRI II / 2009 30.6.2009 II / 2009 PANKKIBAROMETRI II / 2009 Sisältö Sivu Yhteenveto 1 Kotitaloudet 2 Yritykset 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsitystä luotonannosta ja talletuksista.

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008

Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Rahoitusmarkkinoiden evoluutio 1985-2008 Tieteen päivät; Rahamuseo 7.1.2009 Ekonomisti Pentti Forsman Suomen Pankki 1 Evoluutio rahoitusmarkkinoilla esityksen rakenne Darwinin ideat ja rahoitusmarkkinat

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2013

PANKKIBAROMETRI II/2013 PANKKIBAROMETRI II/2013 7.6.2013 1 Pankkibarometri II/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061

Rakenta Oy 2407354-6. Helsinki. Sergey Kovalev 044-919 0061 SOPIMUS OSOITE- JA POSTITUSPALVELUISTA TILAAJA Toiminimi Y-tunnus Kotipaikka Yhteyshenkilö Osoite Puhelin Sähköposti Maksuehdot 14 pv netto, laskutus 3-12 kk välein, 1. vuosi ennakkomaksu 240 e (hintaan

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen?

Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Makrovakaus mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavallisen kansalaiseen? Katja Taipalus Suomen Pankki - Vakausanalyysitoimisto 24.3.2015 1 Sisältö 1. Kansainvälinen tausta: mitä on makrovakaus

Lisätiedot

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 9: Raha ja rahapolitiikka KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline 1. Hyödykeraha Luonnollinen arvo Esim.: kulta, oravanahkat, savukkeet

Lisätiedot

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia

LOGHU3. Kokemuksia ja suosituksia LOGHU3 Kokemuksia ja suosituksia 31.3.2011 Pekka Rautiainen ja Irmeli Rinta-Keturi, Talent Partners Oy LOGHU3 on Huoltovarmuuskeskuksen, puolustusvoimien ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteishanke,

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon: Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2013

PANKKIBAROMETRI III/2013 PANKKIBAROMETRI III/2013 19.9.2013 1 Pankkibarometri III/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla

Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla Mika Widgrén (toim.) Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla Muut kirjoittajat: Jarmo Hahl, Teemu Haukioja, Ari Hyytinen, Pekka Mannonen, Asko Miettilä, Elias Oikarinen, Paavo Okko, Tuomas Takalo,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa

Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Viranomaisten rooli pankkikriisien estämisessä ja ratkaisemisessa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri Linse Consulting Oy Seminaari 1990-luvun pankkikriisin taloudelliset vaikutukset, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön

Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön Pankkiunionin pilarit ja julkisen talouden sekä finanssisektorin vakaus katsaus lainsäädäntöön S I R P A P I E T I K Ä I N E N E U R O P A R L A M E N T A A R I K K O 2 0 1 4 Single rule book Pankkiunioni

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen

Helsingin OP Pankki Oyj. Vesa Väätänen Helsingin OP Pankki Oyj Vesa Väätänen OP-bonuksia keskittämisestä Palkitsemme asiakkaitamme keskittämisestä markkinoiden parhailla keskittämiseduilla. Viime vuonna asiakkaillemme kertyi OP-bonuksia 195

Lisätiedot

Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014

Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014 Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014 Professori Olli-Pekka Ruuskanen Vakuutustiede Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Taloudellinen lukutaito

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 30.1.2014 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät

Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät Rahoitusmarkkinoiden tila ja yritysrahoituksen näkymät EK:n Yrittäjävaltuuskunnan kokous 9.5.212 Pentti Hakkarainen johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki 1 Rahoitusmarkkinoiden tila 2 Euroopan valtioiden

Lisätiedot

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen

Osakassopimus. päivän vara? Vesa Ellonen Osakassopimus tiekartta vai pahan päivän vara? Vesa Ellonen Technopolis 22.8.2013 Osakassopimus Osakassopimus on osakeyhtiön osakkeenomistajien välinen sopimus, jossa sovitaan esimerkiksi yhtiön - hallintoon

Lisätiedot

Valtion velanhallinnasta

Valtion velanhallinnasta Valtiokonttori 1 (6) Valtion velanhallinnasta Aika klo 10.00 Paikka Eduskunta, Verojaosto 1 Yleistä Valtiokonttori vastaa valtion velanhallintaan liittyvistä käytännön toimista. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011

Pankkibarometri III/2011 26.9.2011 Pankkibarometri III/2011 1 Pankkibarometri III/2011 Sisältö Sivu Yhteenveto 2 Kotitaloudet 3 Yritykset 5 Alueelliset tiedot 7 Finanssialan Keskusliitto kysyy Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien käsityksiä

Lisätiedot

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014

Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Startti yrittäjyyteen seminaari Rahoitusratkaisut Imatra 6.5.2014 Finnvera Oyj Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI III/2014

PANKKIBAROMETRI III/2014 PANKKIBAROMETRI III/2014 17.9.2014 1 Pankkibarometri III/2014 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Joukkorahoitus eli crowdfunding

Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus eli crowdfunding Joukkorahoitus on vaihtoehtoinen tapa yritykselle löytää rahoitusta Ideana on esitellä yrityksen tuotteet ja palvelut suurelle joukolle ja saada heidät kiinnostuneiksi yrityksestä

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Korkomarkkinoiden erityispiirteet

Korkomarkkinoiden erityispiirteet Korkomarkkinoiden erityispiirteet - markkinoiden hinnoittelema talouskehitys / trading korkomarkkinoilla www.operandi.fi Rahoitusriskien hallinnan asiantuntijayritys esityksen rakenne I. peruskäsitteitä

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV

SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi SAMPO PANKKI KORKO-OBLIGAATIO 1609: KORKOKAULURI XV Tietoa lainasta: Lainan liikkeeseenlaskija: Danske Bank Oyj Lainan ISIN-koodi: FI4000050000 KORKOKAULURI XV Viiden

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014

Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa. Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Pankkijärjestelmä nykykapitalismissa Rahatalous haltuun -luentosarja Jussi Ahokas 4.11.2014 Mistä raha tulee? Luennon sisältö Yksityiset pankit ja keskuspankki Keskuspankit ja rahapolitiikka Rahan endogeenisuus

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI

NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI Kh 9.6.2014 175 NURMIJÄRVEN VUOKRA-ASUNNOT OY PYYNTÖ 02.06.2014 Keskustie 5, 01900 NURMIJÄRVI NURMIJÄRVEN KUNTA Kunnanhallitus / kunnanvaltuusto Keskustie 2, 01900 NURMIJÄRVI KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS

Lisätiedot

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina

This watermark does not appear in the registered version - http://www.clicktoconvert.com. Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Hedgehog Oy:n Rapidfire-pääomalaina Sisältö Lyhyt lainaesite Hedgehog Oy Rapidfire lainaehdot Rapidfire testaus Miten Rapidfireen voi sijoittaa Yhteystiedot ã 2004 Hedgehog Oy E Koskinen / 2 Rapidfire-pääomalaina

Lisätiedot

Rahoitusratkaisuja vientiin

Rahoitusratkaisuja vientiin Rahoitusratkaisuja vientiin Monipuolisia vienninrahoituspalveluja vientiyrityksille ja rahoittajille Finnvera edistää suomalaista vientiä tarjoamalla yrityksille sekä vientiä rahoittaville pankeille monipuolisia

Lisätiedot

Mikä on Alajärven Osuuspankki?

Mikä on Alajärven Osuuspankki? ALAJÄRVEN OSUUSPANKIN TUOTTO-OSUUDEN MERKINTÄ Mikä on Alajärven Osuuspankki? Osuuspankin toiminimi on Alajärven Osuuspankki (jäljempänä "Osuuspankki" tai "Pankki"). Sen kotipaikka on Alajärvi. Pankin y-tunnus

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys?

Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Raha- ja rahoitusmarkkinoiden myllerrys Mistä oikein on kysymys? Jouni Timonen Rahamuseo 13.11.2007 1 Neljä pääkysymystä markkinoiden levottomuuksista Mitä vuoden 2007 elokuussa pintaan nousseet rahamarkkinoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys

Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Sinisen valtameren strategia työkaluja järjestöille Sisällys Johdanto... 2 Kummassa meressä uit?... 2 10 kysymystä Onko aika katsoa uuteen?... 3 Vähennä, luovu, vahvista, luo -matriisi... 4 Muutoksen karikot...

Lisätiedot

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE

SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE SOCIÉTÉ GÉNÉRALE HINNOITTELULIITE liittyen 5.000.000 kappaleeseen Suomessa liikkeeseen laskettavia myyntiwarrantteja, joiden kohde-etuutena on STORA ENSO OYJ:n osake Päättymispäivänä automaattisesti toteutettavat

Lisätiedot

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu

Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 19.1.2016 1 Miten pankkikriisien hoito muuttuu? Tuija Taos & Raimo Husu 20.1.2016 2 Vanha malli julkinen tuki ja tapauskohtaiset ratkaisut 20.1.2016 3 Suomen pankkikriisi 1991 1994 Taustalla rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI II/2015

PANKKIBAROMETRI II/2015 PANKKIBAROMETRI II/2015 15.6.2015 1 Pankkibarometri II/2015 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen?

Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Ratkaiseeko rahoituksen saatavuus menestyksen? Esityksen sisältö: 1. Oman pääoman rahoitus tienhaarassa: enkeleitä onko heitä? 2. Milloin rahoitusta kannattaa hakea? 3. Joukkorahoitus vai pääomasijoittaja?

Lisätiedot

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi

Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi Yrityksen sopimukset käytännössä Valinnainen kurssi 1 Yrityksen sopimukset käytännössä, valinnainen kurssi Kuulustelu 22.4.2015 1. Yritys A valmisti lastinkäsittelyjärjestelmiä. Se oli kehittänyt lastinkäsittelyjärjestelmän,

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.

Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12. Muistio 1 (6) Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittämisperiaatteet ja O-SII-pisteet ajankohdasta 31.12.2014 1 Tausta Rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä ovat

Lisätiedot

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle

LapTech IT-leasing. Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle LapTech IT-leasing Järkevämpi tapa hankkia IT-laiteet yritykselle Mitä LapTechin IT-leasing tarkoittaa IT-laitteet, ohjelmistot ja tukipalvelu vuokrataan rahoitusyhtiöltä ennalta sovitun mittaiseksi sopimuskaudeksi

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus

Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus. Studia Monetaria 15.2.2011. Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Miksi ja miten valtio ottaa velkaa? Valtion menojen rahoitus Studia Monetaria 15.2.2011 Mika Arola Valtiokonttori Rahoitus Suomen valtionvelka Tilaisuus, Esittäjä 2 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0

Lisätiedot

Kuntarahoitus lyhyesti

Kuntarahoitus lyhyesti 1 Kuntarahoitus lyhyesti Kuntarahoitus on luotettavin, aktiivinen ja innovatiivinen kuntasektorin investointeihin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon rahoituspalveluita tarjoava kumppani Kuntarahoitus

Lisätiedot

Markkinointipsykologia

Markkinointipsykologia Markkinointipsykologia Sisällysluettelo ESIPUHE 1. MARKKINOINNIN PSYKOLOGISET PERUSTAT 1.1. Miksi-mitä-miten-malli 1.2. Markkinointipsykologiasta psykologiseen markkinointiin 2. IHMINEN MARKKINOILLA 2.1.

Lisätiedot

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ

LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto LAUSUNTO 42 16.11.1999 LAUSUNTO KIRJANPITOLAIN SOVELTAMISESTA POTILASVAHINKOVASTUUN KIR- JANPITOKÄSITTELYSSÄ 1. Lausuntopyyntö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä pyytää kuntajaostolta

Lisätiedot

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA 2.3.2015

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA 2.3.2015 1 YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA 2.3.2015 Danske Bank Oyj Kuntarahoitus Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj Laina-aika 1+ 9 vuotta 10 tai 15 vuotta 10 vuotta Lyhennykset Tasalyhennyksin puolivuosittain. Tasalyhennyksin

Lisätiedot

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi

Yksityinen ja julkinen rahoitus. 3.6. klo 16.45-20.45. Finnvera Oy Eteläesplanadi 8. Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Yksityinen ja julkinen rahoitus 3.6. klo 16.45-20.45 Finnvera Oy Eteläesplanadi 8 Lisätietoja: www. yrittajauralle.fi Moderaattorina Esa Blomberg, Rastor Oy 16.45 Kahvitarjoilu 17.00 Ensimmäinen osio -

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PANKKIBAROMETRI IV/2013

PANKKIBAROMETRI IV/2013 PANKKIBAROMETRI IV/2013 13.12.2013 1 Pankkibarometri IV/2013 Sisällysluettelo 1 Kotitaloudet... 2 2 Yritykset... 5 Finanssialan Keskusliitto kysyy neljännesvuosittain Pankkibarometrin avulla pankinjohtajien

Lisätiedot

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki

Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely. Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Pankit ja rahoitusmarkkinoiden sääntely Luentosarja Taloudelliset termit tutuiksi 11.2.2015 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Miksi pankkeja säännellään? Miten pankkeja säännellään? Mistä nykyisissä

Lisätiedot