Arvoisat kuulijat! Hyvät tieteen, tutkimuksen ja teologian ystävät!
|
|
- Karoliina Mäki
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jäähyväisluento Itä-Suomen yliopisto, Joensuu Paavo Kettunen, Käytännöllisen teologian professori ( ) IHANTEISTA TODELLISUUDEN KOHTAAMISEEN Arvoisat kuulijat! Hyvät tieteen, tutkimuksen ja teologian ystävät! Iloitsen siitä, että saan juuri tällä hetkellä olla yhdessä teidän kanssanne. Tämä hetki ei ole minulle yhdentekevä. Se ovat käänteentekevä: muuttaahan eläkkeelle jääminen kertaheitolla suhteen työelämään. Siirtyessäni emeritukseksi alkaen olen ollut työelämässä 42 vuotta 11 kuukautta ja 10 päivää. Eiköhän se ole riittävä aika siirtyäkseni lepotilaan, Ruhestand, kuten saksalaiset sanovat! Nyt olen siihen valmis. Minun sydämeni on levollinen: minä tahdon veisata ja soittaa! Yhdysvaltalaisessa yliopistossa professoreiden toivottiin pitämään jäähyväisluentonsa, niin kuin se olisi heidän viimeinen kertansa puhua maailmalle. Heitä pyydettiin pohtimaan oman yksityisen ja ammatillisen elämänsä taivalta ja puhumaan heille itselleen tärkeistä asioista: mitä haluaisin jättää perinnöksi, jos tämä olisi viimeinen mahdollisuuteni? 1 Olen huomannut, että monet ottavat jäähyväisluennolla oikeudekseen puhua aika lailla itseensä ja omiin tutkimuksiinsa liittyen. Niin olen minäkin päättänyt tehdä. Se voi kuulostaa itsekeskeiseltä, mutta suotakoon se tässä tilanteessa. Havaintovälineeksi päätin raahata mukaani tänne luennolle kaikki omat tutkimukseni. Ja tässä muistitikulla ne ovat. Kaikki minun kirjani ja julkaisuni mahtuvat tällaiselle tikulle. Tätä teemaa on myös B. Virtanen ansiokkaasti pohtinut työhuoneeni ovella: 1 Pausch 2008, 3.
2 2 Minulla on toinenkin havaintomateriaali Näet aivan oikein! Se on tuhkauurna. Meidät muistetaan usein siitä, mitä olemme tehneet (muistitikku!). Mutta kaikki meidän tekemisemme ovat vähemmän kuin me itse. (tuhkauurna!) Tuhkauurnakin on suurempi kuin meidän tekemisemme. Mitä haluan tällä sanoa: Sinä olet enemmän kuin sinun tekosi ja suorituksesi. Tässä on syvä teologinen viisaus ja kristillisen ihmiskäsityksen korostus! Jos et mitään muuta muista tästä luennosta, toivon, että muistat tämän: Sinä olet enemmän kuin sinun tekosi! Kun ajattelen koko työuraani ja elämääni, lähtökohta on tämä: KAIKKI on lahjaa. Minun tehtäväni on ollut panna lahjat jakoon! Ihanteet vai todellisuus Miksi sitten valitsin jäähyväisluentoni aiheeksi ihanteista todellisuuden kohtaamiseen? Tehdessäni väitöskirjaa sairaalasielunhoidon ihmiskäsityksestä tutustuin suomalaisen persoonallisuusteoreetikon, filosofin ja psykologin Eino Kailan ajatteluun. Minulle oli merkittävä hänen havaintonsa, että psykologia on ratkaisevasti edistynyt vasta sen jälkeen, kun pyrkimys kauniin kuvan saamiseksi ihmisestä on väistynyt alastoman totuuden tavoittamisen tieltä. 2 Tuosta Kailan väitteestä tuli minulle yksi liikkeelle paneva ja kannustava voima väitöskirjaa tehdessäni. Kailan innoittamana minussa heräsi kysymys, missä määrin tämä oivallus voisi pitää paikkansa myös sielunhoidossa ja sen tutkimuksessa. Väitöskirjani osoitti mielestäni tuon väitteen todeksi. Suomalainen sielunhoito alkoi kehittyä merkittävästi eteenpäin, kun ihanteiden esillä pitämisen sijasta alettiinkin kommunikoida sen todellisuuden kanssa, missä ihminen eli. Lähelle tätä ajattelutapaa tulee Natsi-Saksan keskitysleirillä teloitetun saksalaisen teologin Dietrich Bonhoefferin ajatus siitä, että se joka rakastaa omaa ihannettaan kirkosta enemmän kuin sitä kirkkoa, jossa hän elää, saattaa päätyä tuhoamaan molemmat. 3 Bonhoefferin ajatus vain toivekuvien ja ihanteiden varassa elävästä kirkosta on puhuttelevan ajankohtainen tänäkin päivänä. Eikä se koske vain kirkkoa. Kaikki yhteisöt, myös yliopisto, on vaarallisella tiellä, jos se elää haavekuvien varassa ja kieltäytyy kohtaamasta todellisuutta sellaisena kuin se on. Jonakin päivänä voi paljastua, ettei keisarilla olekaan vaatteita. Oivallus olla vuorovaikutuksessa ihanteiden sijasta ihmisen todellisuuden kanssa on oikeastaan ollut kannustimena kaikessa tutkimustoiminnassani. Tutkimusteni kantavaksi kysymyksenasetteluksi muotoutui: miten apua tarvitsevaa ihmistä voitaisiin parhaiten auttaa? Se on ollut 2 Kaila 1964, 23; Kettunen 1990, Bonhoeffer 1987, 20. Joka rakastaa omaa kristillisen yhteisön haavekuvaansa enemmän kuin kristillistä yhteisöä itseään, siitä tulee kaiken kristillisen yhteyden hävittäjä.
3 3 yhtenä peruskysymyksenä tutkiessani sielunhoitoa, rippiä, diakoniaa, hengellistä elämää, syyllisyyttä ja häpeää. Näistä lähtökohdista sekä tutkimus- että sielunhoitotyöni motoksi muotoutui: Minun tehtäväni ei ole vallita teidän uskoanne. Minun tehtäväni on auttaa teitä suurempaa iloon elämässänne. Voidakseen mennä eteenpäin tutkimuksen tehtävänä ei ole varjella kaunista ihannekuvaa asioista ja ilmiöistä. Sen on selvitettävä vaikeaakin todellisuutta ja kerrottava alastonkin totuus. Tärkeää on myös puhua asioista niiden oikeilla nimillä. Tämä koskee aivan erityisesti ihmisen seksuaalisuutta ja hengellistä elämää. Tutkijan tehtävä ei ole pelokkaasti kysellä, hyväksytäänkö minut, jos päädyn tiettyihin johtopäätöksiin. Tutkijan on uskallettava kysyä ja kyseenalaistaa. Jos uskaltaa etsiä, pitää uskaltaa myös löytää. Ihanteiden keskeisyys 1960-luvun sielunhoidossa 1960-luku oli suomalaisen sielunhoidon suuri murrosvuosikymmen. Siihen saakka ajateltiin, että ihmisen idea on etukäteen annettu. On olemassa alkuperäinen ihmisolemus, ja yksilön tehtävä on toteuttaa tuo olemus. 4 Tärkeitä olivat ihmistä koskevat teoriat, periaatteet ja ihanteet. Ihmisen kärsimyksen nähtiin johtuvat siitä, ettei Jumalan tarkoittama ihmisen olemus toteutunut tämän olemassaolossa. 5 Tämän takia ihminen kärsi. 4 Kettunen 1990, ; Lindqvist 1985, 73 74; Annala 1985, Kettunen 1990, 173.
4 4 Sielunhoidon yhtenä tehtävänä nähtiin olevan pitää ihmisille esillä ihanteita ja normeja. Näin sielunhoito tuli hyvin lähelle kirkon julistusta ja opetusta. Itse asiassa se oli noille alisteinen. Ihanteista ihmisen elämäntilanteen kohtaamiseen Ihanteiden esillä pitämisestä toisenlaiseen todellisuuden kohtaamiseen suomalaisessa sielunhoidossa siirryttiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Tämä muutos ankkuroitui paljolti Irja Kilpeläisen hahmottelemaan uudenlaiseen sielunhoidolliseen lähestymistapaan. Sitä on kutsuttu lähimmäiskeskeiseksi sielunhoidoksi. Tällöin olennaiseksi tuli se elämäntilanne, jossa apua tarvitseva ihminen eli. Ihmistä ja hänen tarpeitaan ei enää määritelty etukäteen Jumalan sanasta tai kirkon opetuksesta käsin, vaan ne määrittyivät jokaisen ihmisen elämäntilanteesta lähtien. 6 Ihmiskäsityksen uudenlaiseen painottumiseen vaikutti empiiristen tieteiden välittämä tieto ihmisestä. Syvyyspsykologista tietoutta ei vain käytetty hyväksi sielunhoidossa. Psykologia ei ollut vain sielunhoidon aputiede kuten aikaisemmin. Se asetti sielunhoidolle myös uudenlaisia kysymyksiä. Tiedostamaton sielunelämä ja ihmisen alitajunta eivät olleet tärkeitä vain ihmisen psyykkisen vaan myös hänen hengellisen elämänsä kannalta. 7 Ihmisen elämäntilanteesta lähtevä sielunhoito teki uudenlaisia johtopäätöksiä samasta kirkon uskosta kuin aikaisempikin sielunhoito. Kaikinpuolista ihmisen hoitamista pidettiin seurakunnan uskon ja elämän yhtenä ilmentymänä. Ihminen otettiin oman elämänsä asiantuntijana, eikä sielunhoitaja ollut se, joka ennalta tiesi, mikä ihmistä vaivasi. Auktoriteettisuhteen asemesta korostettiin dialogia, kuuntelemista ja vuorovaikutusta. Dia-gnoosin tilalle tuli dia-logi. 8 Kohti pastoraalipsykologista ajattelua Sielunhoidon kehitys on tapahtunut usein jatkumolla teesi-antiteesi-synteesi. Lähes yksinomaan uskonnollisiin kysymyksiin keskittyneen sielunhoidon jälkeen tuli olennaiseksi ihmisen psyykkisessä hädässä auttaminen. Tätä psyykenhoitovaihetta seurasi 1980-luvulla alkanut uudenlaisen sielunhoidon teologian ja suomalaisen pastoraalipsykologian nousu. Tuo oli juuri se vaihe, kun itse aloitin väitöskirjani tekemisen. Sain olla mukana ensimmäisissä sielunhoidon teologian seminaareissa. Niitä pidettiin yhdessä käytännöllisen teologian, systemaattisen teologian ja psykoanalyysin edustajien kanssa. Tällä peruskokoonpanolla oli varmasti vaikutuksensa siihen, että pastoraalipsykologiassa keskeisiksi tekijöiksi tulivat ihmisen elämäntilanne, kirkon uskontraditio ja ihmisen psykodynamiikka. Nämä kaikki tuli ottaa samanaikaisesti huomioon. Sielunhoidon teologia ei ollut ennalta annettua ja määriteltyä, vaan sitä pyrittiin tekemään vuorovaikutuksessa näiden eri osa-alueiden kanssa. Pastoraalipsykologian keskeiseksi periaatteeksi muodostui käytännön ja teorian jatkuva vuorovaikutus. Pastoraalipsykologisen liikkeen syntyminen Suomessa merkitsi myös akateemisen tutkimustoiminnan vilkastumista. Kun aikaisemmin sielunhoitoa oli tutkittu lähinnä historiallisena tai 6 Kettunen 1990, Kettunen 1990, Kettunen 1990, 318, 330.
5 5 periaatteellisena kysymyksenä, lisääntyivät nyt empiiriseen lähdemateriaaliin perustuvat tutkimukset. Normatiivinen asenne oli vaihtunut apua hakevan ihmisen elämäntilanteen huomioimiseen. Tätä kautta syntyi paljon uutta kokemustietoa. Tämä traditio jatkuu edelleen pastoraalipsykologisessa tutkimuksessa. Tullessani vuosituhannen vaihteessa käytännöllisen teologian lehtoriksi ja sittemmin professoriksi silloiseen Joensuun yliopistoon pidimme vielä yhteisiä valtakunnallisia pastoraalipsykologisia tutkijaseminaareja täällä Joensuussa. Vähitellen nämä seminaarit hiipuivat, osin henkilövaihdosten takia. Pastoraalipsykologisesta sielunhoidosta rakenteelliseen vaikuttamiseen Tuo hiipuminen herätti kysymyksen: miten toimia, ettei asioiden kehittäminen olisi liian henkilösidonnaista. Siinä tilanteessa otin yhteyttä psykoanalyytikko Matti Hyrckiin, joka oli myös pastoraalipsykologian dosenttimme. Alkoi pastoraalipsykologisen psykoterapeuttikoulutuksen suunnittelu ja myöhemmin sen toteutus. Olen tavattoman kiitollinen yliopistomme johdolle, että tämä pastoraalipsykologinen psykoterapeuttikoulutus on osa Itä-Suomen yliopiston antamaa psykoterapeuttikoulutusta ja psykoterapeuttikoulutuksen johtoryhmässä on myös teologian edustus. Kun kaksi päivää sitten olin viimeisessä johtoryhmän kokouksessa, rohkenenkin vedota sekä tiedekunnan että yliopiston johtoon: säilyttäkää teologiedustus johtoryhmässä myös jatkossa. Pastoraalipsykologia on käytännöllisen teologian osa-alue. On tärkeää, että Suomessa säilyy sellainen psykoterapeuttikoulutus, joka antaa valmiuksia myös ihmisen uskonnollisten kysymysten käsittelyyn psykoterapiassa. Ihmisen hengellinen elämä ei ole vain psyykkisiä prosesseja, mutta jokainen uskonelämän tapahtuma on myös psyykkinen. Liian kapea on käsitys, että pastoraalipsykologia koskisi vain sielunhoitoa ja sen tutkimusta. Pastoraalipsykologia tosin alkoi USA:ssa sielunhoidon piirissä, mutta on sittemmin laajentunut näkökulmaksi tarkastella kaikkia teologisia, uskonnollisia ja jopa yhteiskunnallisia kysymyksiä. Tästä hyvänä osoituksena ovat meidän soveltavat opinnot. Niissä sielunhoidon kliinistä koulutusmallia on sovellettu sekä paikallisseurakunnissa, sairaaloissa että yhteiskunnan rakenteissa tapahtuvaan työssä oppimiseen. Olen hyvin kiitollinen niille noin 60 tuntiopettajalle, jotka vuosittain toteuttavat tätä mallia soveltavien opintojen yliopistonlehtori Heikki Salomaan johdolla. Ripin ihannekuvan murtuminen Yksi aihepiiri, jossa kaikkein voimakkaimmin olen tutkimuksissani törmännyt ihanteiden ja todellisuuden väliseen ristiriitaan, koskee rippiä, syyllisyyttä ja häpeää. Väitöskirjani lähdemateriaalissa valiteltiin usein, että luterilaisessa kirkossa ei ole rippiä tai sitä käytetään liian vähän. Rippiä oli tutkittu lähes yksinomaan historiallisesti tai tilastollisesti. Sen sijaan meiltä puuttui tutkimus siitä, mitä ripissä oikeasti tapahtuu ja milloin se voi auttaa ihmistä, milloin ei. Esimerkkinä käsitteiden sekavuudesta ja asioiden sisällöllisestä tietämättömyydestä mainittakoon yksi julkinen kannanotto luvun laman aikana silloinen valtakunnansovittelija
6 6 Jorma Reini kehotti työttömyydestä kärsiviä ihmisiä ripittäytymään. Ikään kuin työttömyys olisi ollut syyllisyyskysymys tai synninpäästö auttanut työttömän ahdistukseen. Osaltaan tämä kertoo siitä, että ihmisillä ei oikeastaan ollut käsitystä siitä, mistä ripissä on kysymys. Tälläkin hetkellä meiltä puuttuu lähes tyystin opetus ripistä, sen oikeasta ja väärästä käytöstä. Rippitutkimukseni viesti oli selkeästi kahdenlainen. Toisaalta (1) ihmisten rippikokemukset kertoivat, miten merkittävää ihmiselle voi olla synninpäästön ja anteeksiantamuksen kokemus. Rippi ja anteeksiantamus täysin hengellisenä auttamiskeinona ilman mitään terapeuttisia menetelmiä voi olla ihmiselle käänteentekevä. Se ei vaikuttanut ainoastaan ihmisten hengelliseen vaan myös heidän psyykkiseen hyvinvointiinsa. Kun ihminen koki, että hänen asiansa ovat kunnossa Jumalan edessä, hän monenlaisten vaikeuksien keskellä saattoi hyvin puhuttelevasti todeta: vaikka kukaan ei välittäisi eikä rakastaisi minua, tiedän, että Jumalalle minä riitän. Toinen (2) rippitutkimuksen viesti oli lähes käänteinen. Lähes puolet (42 %) ei saanut apua ripistä ja anteeksiantamuksesta. Tämä herätti kaksi jatkokysymystä ja tutkimusongelmaa. Ensimmäinen (1) koski anteeksiantamuksen ja synninpäästön käyttöä. Varsin monet sekä ripittäytyjät että ripin vastaanottajat toimivat niin kuin anteeksiantamus auttaisi lähes kaikissa vaikeuksissa. Synninpäästöä saatettiin pyytää ja se julistaa melkein mihin tahansa, jos ahdistunut ihminen sitä pyysi. Monet olivat jopa sitä mieltä, ettei auttaja saa koskaan kieltäytyä julistamasta synninpäästöä, jos sitä häneltä pyydetään. Näin toimittaessa anteeksiantamuksesta voi tulla anteeksiantamuksen pahin vihollinen. Anteeksiantamus toimii vain terveeseen syyllisyyteen: ihminen tietää toimineensa väärin. Sen sijaan ei ole mitenkään erityisen ansiollista olla koko ajan emotionaalisesti syyllisyydentuntoinen. Ihmisen vapautuminen ei voi toteutua, ellei oteta huomioon, mistä hän kokee syyllisyyttä. Monesti syyllisyys on monien vuosien ja vuosikymmenten aikana kertynyt prosessi. Sen juuret ovat syvällä ihmisen psykodynamiikassa. Tällöin myös anteeksiantamus on pitkällinen prosessi. Sen kuuluukin olla pikemmin vaikea kuin helppo. Toinen (2) ja omaan tutkijanuraani ratkaisevasti vaikuttanut rippitutkimuksen jatkokysymys olikin: jospa monet noista ihmisistä eivät kärsineetkään syyllisyydestä vaan häpeästä? Häpeän tutkimisen kiehtovuus ja kiellettävyys Tutkijanurani merkittävimpänä asiana pidänkin häpeätutkimuksiani ja pääteoksenani tutkimusta Kätketty ja vaiettu. Suomalainen hengellinen häpeä. 9. Koko häpeän tutkimushanketta ei ilmeisesti koskaan olisi syntynyt ilman Suomalainen rippi -tutkimustani. 10 Tässä mielessä nämä kaksi hanketta liittyvät läheisesti toisiinsa. 9 Kettunen Kettunen 1998.
7 7 Kun pyysin sanomalehtien kautta ihmisiä kirjoittamaan omista rippikokemuksistaan, toivoin saavani noin 50 kirjettä, mutta sain noin 200 kirjettä. 11 Kun suomalaisia sitten pyydettiin kirjoittamaan omasta häpeästään, vastauksia tuli yli kaksinkertaisen määrä, lähes 450 kirjettä. 12 Tämä antoi aavistuksen siitä, että tutkimuksen teema oli puhutellut monia. Olen todella ollut yllättynyt, miten monia nuo teemat ovat koskettaneet. Olen pitänyt tästä aihepiireistä yli 200 esitelmää ja koulutustilaisuutta noin 10 eri maassa ja viidessä eri maanosassa. Samalla olen tajunnut koskeneeni asiaan, johon en joidenkin mielestä olisi saanut koskea. Kootessani rippikokemuksia, katolisen kirkon silloinen piispa lähetti kiertokirjeen papistolleen, ettei seurakuntalaisten tulisi kirjoittaa tutkijalle. Vastaavalla tavalla opasti eräs ortodoksikirkkoherra seurakuntalaisiaan. Kun ihmisiä pyydettiin lehtien välityksellä kirjoittamaan häpeäkokemuksistaan, kirjelmöi puolestaan toisen yliopiston luterilainen professori minusta opetusministeriöön. Hän epäili minun käyttävän hyväksi ihmisten hädänalaista tilaa ja jättävän heidät sitten heitteille. Rippi- ja häpeäkirjeiden kirjoittajien palaute on kuitenkin ollut hyvin toisenlainen. Jo kirjoittaessaan monet totesivat, miten helpottavaa pelkästään kirjoittaminen on heille ollut. Monet sanoittivat vuosikymmenten takaisia asioita ensimmäistä kertaa ja kokivat sen itselleen tärkeäksi. Taitaapa minulla olla pari mapillista ihmisten lähettämiä kirjeitä ja sähköposteja siitä, mitä nämä tutkimukset ovat heille merkinneet ja miten heitä auttaneet. Nuo episodit kertovat osaltaan sitä, ettei tähän saakka voimassa pidetystä ihanteellisesta kuvasta ole helppo luopua. Haavekuva ripistä ja syyllisyyden keskeisyydestä olisi monille turvallisempi säilyttää kuin rohjeta ajatella asioita uudelleen. Ihannekuvan murtuessa todellisuuttakin pitäisi jäsentää uudelleen. Se on monesti raskasta ja haasteellista. Syyllisyyden kohtaaminen on lisäksi paljon helpompaa kuin häpeästä kärsivän auttaminen. Omaksi kutsumuksekseni onkin muodostunut niiden ihmisten äänen ja kokemusten anonyymi julkituominen, joiden oma kärsimyksen ja kokemusten ääni ei ole kantautunut julkisuuteen. 11 Kettunen 1998, Kettunen 2011, 34.
8 8 Olen kiitollinen siitä, että monet ovat antaneet hyvin henkilökohtaiset elämäntuntonsa tutkimuksen käyttöön. Sielunhoidon tutkimuksen sosiaalieettinen vastuu on tuoda yksilön kokemusten ääni yhteisön tietoisuuteen niin, että yksilö ei paljastu. Häpeä ihmisen peruskysymyksenä Meidän aikaamme voi hyvin perustellusti nimittää häpeän aikakaudeksi. Yleensä emme käytä tätä sanaa, mutta tämän päivän ihmisen perustunnot ilmentävät hyvin usein häpeän tunteita. Häpeän keskeisin kysymys on: Kelpaanko minä? Olennaisia asioita ovat itsetunto, itsearvostus, hyväksytyksi tuleminen ja jaksaminen. Nämä kaikki koskettavat syvästi ihmisen tunne-elämää. Näiden rakentuminen tai ehdollistuminen alkaa lapsuuskodista ja sen ihmissuhteista. Myös yliopisto- ja työelämä ruokkivat häpeän aktivoitumista. Opiskelijan on koko ajan onnistuttava. Hänen on suorituksillaan lunastettava paikkansa ja Kela-kelpoisuutensa. Tutkijat ja opettajat on valjastettu keskinäiseen kilpailuun. Ei riitä, että olet hyvä. Aina pitäisi olla parempi, onnistuvampi. Olennaista ei ole oleminen vaan teot ja suoritukset. Tämä sama jatkuu läpi työelämän. Lisääntyneen akateemisen työttömyyden keskellä vastavalmistunut törmää oman arvostuksensa kyseenalaistamiseen. Jos työtä ei löydy, sisäiseksi tunnoksi voikin vahvistua: en kelpaa, minua ei tarvita. Saman kysymyksen edessä on jokainen YT-neuvotteluihin kutsuttu. Hengellinen häpeä puolestaan on sitä, ettei ihminen koe olevansa hyväksytty Jumalan edessä tai uskonnollisessa yhteisössä. Sen pohjimmainen kysymys on: kelpaanko Jumalalle? Ja olennaista on huomata: häpeästä kärsivä ei ole välttämättä tehnyt mitään pahaa. Terve syyllisyys on kausaalista, mutta häpeä ei sitä ole. Kun syyllisyys koskee tekojamme, häpeä sattuu koko olemukseemme. Tämä kaikki aktivoi ihmisessä erään häpeäidentiteetin keskeisen piirteen, halun olla täydellinen. Se on pyrkimys välttää häpeää, tulla kelpaavaksi olemalla täydellinen. Tämä täydellisyyden vaatimus on suuri nimenomaan asiantuntija- ja arvoyhteisöissä, joita edustavat juuri yliopisto ja uskonnolliset yhteisöt. Siksi ne ovat erityisen alttiita synnyttämään meissä häpeää kelpaamattomuutta ja riittämättömyyttä. Näitä tuntoja torjuakseen ihminen yrittää olla mahdollisimman täydellinen ja hyvä. Ja huomatkaa! Kenenkään ei tarvitse sanoa tätä vaatimusta toiselle. Työelämäkulttuuri ja oma itsesuojeluvaisto mobilisoivat ihmisessä halun lunastaa paikkansa pyrkimyksellä täydellisyyteen. Mutta se voi uuvuttaa ihmisen äärirajoille. Minä en syytä ketään. Häpeäprofessorina sanon kuitenkin: olen tunnistanut näitä piirteitä aika paljon yliopistoelämässä.
9 9 Toinen taho, missä häpeän elementit niin helposti aktivoituvat, on hengellinen yhteisö. Kun seurakunnissa puhutaan ihanteista ja arvoista, helposti muodostuu ilmapiiri, jossa ihminen kokee alamittaisuutta. Hän asettaa itselleen korkeita vaatimuksia ja yrittää olla täydellinen. Kun ihanteista tehdään normi, ihminen altistuu häpeälle. Myös hengellisessä yhteisössä ihmiselle on tärkeää olla hyväksytty ja kelpaava. Tätä tarvetta voidaan pyrkiä lunastamaan juuri olemalla täydellinen. Tällöin juuri se puoli ihmisessä, joka haluaisi jakaa omaa keskeneräisyyttään, pettymyksiään, hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen tarpeitaan, voi jäädä syrjään. Tällöin hengellisestä yhteisöstä on vaarassa tulla teeskentelijöitten yhteisö. Silloin esitellään enemmänkin omaa uskoa ja sen jaloutta, kuin jaettaisiin omia riittämättömyyden tuntoja. Silloin toteutuu erään häpeäkirjeen kirjoittajan kokemus: Seurakunnissa on paljon yksinäisiä ihmisiä. Minä menin sinne ihmisen ikävässä, mutta minulle tarjotaan aina sitä Jeesusta. Kun olen puhunut, että hengelliset yhteisöt ja yliopisto voivat tuottaa ihmiselle häpeää, on huomattava myös käänteinen puoli. Juuri nämä samat yhteisöt voivat myös poistaa häpeää tai auttaa ihmistä kestämään sitä. Kysymys on kelpaamisen, arvostamisen ja armahtamisen kulttuurista ja sen edistämisestä. Hyvät kuulijat! Koko tutkijanurani ja teologiani on esitettävissä yhden kaavion avulla. Tämä kaavio kertoo syyllisyyden ja häpeän kentistä. Syyllisyyden ja häpeän kentät Terveen syyllisyyden kentälle kuuluvat moraali, omatunto, vastuu, käsitys oikeasta ja väärästä. Väärin toimivalle on syyllisyyden kentällä mahdollisuus sovitukseen ja anteeksiantamukseen. Tämä on vahva kristillisen tradition korostus.
10 10 Häpeän kenttä puolestaan liittyy keskeisesti ihmisen olemukseen, minuuteen ja tunne-elämään. Siellä ovat läsnä identiteetin, itsetunnon ja jaksamisen kysymykset. Nämä eivät ole moraalisia vaan syvästi emotionaalisia. Siellä ihminen kaipaa vastausta kysymykseen: kelpaanko minä? Nämä molemmat kentät ovat samanaikaisesti olemassa meidän kaikkien elämässä. Meidän traditiomme on vahvasti pitänyt esillä syyllisyyden kenttää, moraalia, omaatuntoa ja tekemisen kulttuuria. Eivät ne ole huonoja asioita. Mutta kukaan ei jaksa ainoastaan niiden varassa. Ei moraali ketään pelasta. Me jaksamme vain, jos häpeän kentän asiat otetaan ensin huomioon. Jokainen meistä kaipaa nähdyksi ja vastaanotetuksi tulemista. Jokainen kaipaa, että minut hyväksytään ja minua kuullaan. Että minun kaipuuni ihmisenä saa tilaa ja voin kokea olevani rakastettu ilman ehtoja. Tätä on teologiassa ja kristillisessä traditiossa nimitetty sanalla armo. Se tarkoittaa kelvatuksi tulemista silloinkin, kun ei edes itse pidä itseään kelpaamisen arvoisena. Hyvät kuulijat! Palaan vielä muistitikun ja tuhkauurnan vertauskuvaan. Toki teot ovat tärkeitä. En halua vähätellä niitä. Mutta häpeän aikakaudella on muistutettava: ihminen on vielä tärkeämpi. Sinä olet enemmän kuin sinun tekosi.
11 11 Kirjallisuus Annala, Pauli 1985 Eksistentialismi olemassaolon välitöntä kokemista. Aatevirtaukset. Toim. Heikki Kirjavainen. Metacentrum. Helsingin yliopiston systemaattisen teologian laitoksen julk. 5. Helsinki. Bonhoeffer, Dietrich 1987 Yhteinen elämä. Saksan kielestä suomentanut Anna-Maija Raittila. Helsinki: Kirjapaja. Kaila, Eino 1964 Persoonallisuus. Kuudes painos. Helsinki. Kettunen, Paavo 1990 Ihmisolemuksen ongelma ja olemassaolon vaikeus. Ihmiskäsitys Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sairaalasielunhoidon koulutuksessa vuosina Diss. STKSJ 171. Helsinki Suomalainen rippi. Helsinki: Kirjapaja Kätketty ja vaiettu. Suomalainen hengellinen häpeä. Helsinki: Kirjapaja. Lindqvist, Martti 1985 Ammattina ihminen. Hoidon etiikasta ja arvoista. Helsinki: Otava. Pausch, Randy 2009 Jäähyväisluento. Suomentanut Laura Ruuttunen. Helsinki: Tammi.
Perimmäisten kysymysten äärellä sairaalasielunhoidon etiikka ja käytäntö. Tampere
Perimmäisten kysymysten äärellä sairaalasielunhoidon etiikka ja käytäntö Tampere 14.11.2017 Hengelliset kysymykset potilastyössä ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen Peppi Sievers Lääketieteen lisensiaatti
LisätiedotEsimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:
Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista: 1. Kohti ehyempää elämää -koulutus vierellä kulkijoille (mieluummin: tukihenkilöille) (suunnattu ensisijaisesti vastuunkantajille) - Raamatun
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotSaattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää
Saattaen vaihdettava? Heikki Salomaa Järvenpää 18.1.2016 Saattaen vaihdettava - Järvenpää 18.1.2016 15.1.2016 2 Joensuun teologikoulutuksen kirkollisten soveltavien opintojen rakenne (1) ORIENTAATIOJAKSO
LisätiedotTimo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto
Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan
LisätiedotHeikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?
Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset
LisätiedotNaturalistinen ihmiskäsitys
IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotAuttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa
Auttavan kohtaamisen harjoittelu seurakuntaharjoittelussa TUM-412 luento 2018 sl Aura Nortomaa Teologinen tiedekunta / Aura Nortomaa 13.10.2017 1 Kohtaamisen taidot teologin ydinosaamisena Kohtaamisen
LisätiedotLIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia
LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,
LisätiedotMiten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä
Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotUSKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ
USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta
LisätiedotKYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Kristinuskon ydinopit
KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Helmikuu 2013 Kristinuskon ydinopit Tutkimustapa Tutkimuksen teki Radio Dei yhteistyössä Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. Kysely osoitettiin sähköpostin välityksellä
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotSairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle
Sairaalapastorin tarjoama henkinen ja hengellinen tuki potilaille, omaisille sekä henkilökunnalle Perehdytyspäivä 7.6.2016 Satu Valkonen Sairaalapastori, työnohjaaja Uskonnonvapauslaki O Uskonnonvapaus
LisätiedotVUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus
VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotT:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:
DIABETESHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT 11.4.2019 OMAN PERSOONAN KÄYTTÖ AMMATISSA Maj-Lis Kartano Psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko Ryhmäpsykoterapian kouluttaja, esh-kätilö KOHDATTAVANA
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )
Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotOnnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)
Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen
LisätiedotKysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018
Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018 Vastanneita yhteensä 27 Ikäsi Kyselyn osallistuneita oli kaikissa ikäluokissa. 35% 30% 30,00% 25% 22,00% 20% 15% 10% 15,00% 11,00% 11,00% 11,00% 5% 0% -20
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?
Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotHerään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei
Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotKleopas, muukalainen me toivoimme
Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina
LisätiedotHeikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
LisätiedotPÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö
PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotMiina ja Ville etiikkaa etsimässä
Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8
LisätiedotArvojen tunnistaminen
Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa
LisätiedotHyvän hoidon ulottuvuudet
Hyvän hoidon ulottuvuudet Kysymyksiä omaishoitajuudesta -seminaari 18.10.2017 Tieteiden talo, Helsinki Jari Pirhonen, FT Hyvä elämä Onnellisuus edellyttää mahdollisuutta ja valmiutta elää mahdollisimman
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotSielunhoidon kliininen koulutus ja potilaan kokonaisvaltainen hoito - hanke
Sielunhoidon kliininen koulutus ja potilaan kokonaisvaltainen hoito - hanke Kari Ruotsalainen 5.11.2008 Taustaa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyvät uudeksi Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alusta
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotRiitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen
Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu
LisätiedotSuunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa
Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kiusaaminen varhaisvuosina?
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotEriarvoistava kieli ja köyhyys
Eriarvoistava kieli ja köyhyys Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Anna-Maria Isola Osallisuus on sitä, että ihminen kuuluu merkityksellisenä osana johonkin kokonaisuuteen. Hän tulee kuulluksi itsenään ja
LisätiedotII Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa
Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen
LisätiedotPUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN
PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotAHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI
AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotSeurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi
Seurakunta ja parantamisen eetos Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi 24.3.2006 2 1. Seurakunnan ihanne Ihanneseurakunta? Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta.
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotSairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011
Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?
LisätiedotTyöhönvalmentaja etsii työlleen tekijän
Yhdenvertaisuusseminaari 30.11.2017 Helsinki Työhönvalmentaja etsii työlleen tekijän Yhdenvertaisuus työelämässä 30.11.2017 Anne Korhonen Mitä mielikuvia tai ajatuksia tulee mieleen sanasta työhönvalmentaja?
LisätiedotErilaisen oppijan ohjaaminen
Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman
LisätiedotSeurakuntien tunnettuuskysely 2018: Oulu. Kirkon tutkimuskeskus
Seurakuntien tunnettuuskysely 2018: Oulu 1 Tietoa vastaajista 36% 3 16% 16% 1 1 16% mies nainen 1 20% Yhteensä 50% 50% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 2 K4. Millainen Oulun seurakunnat on? Mainitse yksi adjektiivi
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Opiskeluterveyspäivä Opiskeluyhteisön hyvinvointi 16.11.2016 Jatta Herranen jatta.herranen@pkky.fi Lähtökohdat 2 Tavoitteenamme on olla arvostettu ammatillisen koulutuksen
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotSEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan
LisätiedotSISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain
Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi
LisätiedotNuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.
Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,
LisätiedotLUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio
LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotKOHTI AVOIMEMPAA, MONIÄÄNISEMPÄÄ JA -ARVOISEMPAA TERVEYDENHUOLTOA KLIINISEN BIOETIIKAN UUDET RAKENTEET MYÖS SUOMESSA?
1 KOHTI AVOIMEMPAA, MONIÄÄNISEMPÄÄ JA -ARVOISEMPAA TERVEYDENHUOLTOA KLIINISEN BIOETIIKAN UUDET RAKENTEET MYÖS SUOMESSA? FM HEIKKI SAXÉN, TAMPEREEN YLIOPISTO & BIOETIIKAN INSTITUUTTI 2 OMA ESITTELY Väitöskirja
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
Lisätiedot12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996
12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 osa 7 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askeleen 6. askel kuuluu:
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari 2.6. Minun elämäntilanteeni
PKS kaupungit ja Socca 13.12.2017 1 Aikuisväestön hyvinvointimittari 2.6 Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotViestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla
Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,
LisätiedotTule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014
Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta
15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotAINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela
AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotMIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.
Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotAikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni
Aikuisväestön hyvinvointimittari Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu eri osa-alueista. Seuraava kyselyssä käydään läpi kaikki keskeiset ulottuvuudet, joilla näyttäisi
LisätiedotKasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen
Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid2. Kasvokkain lapsen kanssa - Lapsen dialoginen kohtaaminen Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvo0elupäivät 21. 22.9.2017, Kuopion
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotJUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää
Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä
LisätiedotTEOLOGIAN PERUSTEOKSIA
TEOLOGIAN PERUSTEOKSIA Eksegetiikka (Raamatun selitysoppi) Yleisesityksiä, lähteitä ja metodikysymyksiä Kuula, Nissinen & Riekkinen, Johdatus Raamattuun (Kirjapaja 2003). Sollamo (toim.) Qumranin kirjasto
LisätiedotEikev 5. Moos 7: 12-11: 25
1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotERILAISET AVIOLIITTOKÄSITYKSET RIKKAUTTA JA JÄNNITETTÄ Yliopistonlehtori, dosentti Jouko Kiiski
ERILAISET AVIOLIITTOKÄSITYKSET RIKKAUTTA JA JÄNNITETTÄ 5.10.2018 Yliopistonlehtori, dosentti Jouko Kiiski REFORMAATIO On tunnettua, että Luther oli monessa asiassa varsin kriittinen katolista kirkkoa
Lisätiedot