OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN JA VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN INSTITUUTIN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2006

Transkriptio

1 OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖN JA VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN INSTITUUTIN VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE TOIMINTA-AJATUS Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminta perustuu lakiin (857/1992) ja sitä täydentävään asetukseen (1100/2001). Tehtävänä on harjoittaa Venäjää ja Itä-Eurooppaa koskevaa sivistyksellistä yhteistyötä sekä tukea siihen liittyvää tutkimusta. Instituutti tukee Venäjältä ja Itä-Euroopasta Suomeen muuttaneiden kieltä ja kulttuuria, ylläpitää kirjastoa ja siihen liittyvää tietopalvelua sekä harjoittaa alansa tiedotus- ja julkaisutoimintaa, tarjoaa asiantuntijapalveluja toimialallaan, pitää yhteyttä koti- ja ulkomaisiin toimijoihin sekä edistää muutoin yhteistyötä toimialallaan. Toiminnan yleiset suuntaviivat ovat liitteessä TOIMINNAN YLEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Opetusministeriön "Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö" toimintaohjelman sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti instituuttia kehitetään edelleen toimialansa asiantuntija- ja palveluyksikkönä. Vuoden 2006 keskeisiä kehittämistavoitteita ovat seuraavat. Toiminnan keskittäminen strategisiin painopistealueisiin, joita ovat kirjasto- ja tietopalvelun sekä julkaisutoiminnan kehittäminen. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakastyytyväisyyden lisäämiseen ja uuden tekniikan hyväksikäyttöön. Instituutti seuraa kansallisesti ja kansainvälisesti kehitettyjen mittarien avulla asiakaskunnan rakennetta, sen kasvua ja palvelujen saatavuutta sekä asiakastyytyväisyyttä erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun kirjallisuuden sekä tietopalvelun osalta. Yhteistoiminnan kehittäminen eri sidosryhmien kanssa maahanmuuttajien kielen ja kulttuurin tukemiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyön kehittämiseen kansalaisjärjestöjen, oppilaitosten, viranomaisten ja muiden alan toimijoiden kanssa. Instituutti luo toimivat yhteydet alan muihin toimijoihin ja etsii ratkaisuja yhteistyön kehittämiseksi sekä lisää yhteisrahoitteisia hankkeita yhteistyötahojen kanssa. Monenkeskisten hankkeiden lisääminen merkittävämmän yhteiskunnallisen vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Instituutti kehittää hanketoimintaansa ulkopuolisen rahoituksen avulla siten, että sen osuus asteittain nousee. Instituutti on opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston tulosohjauksessa ja osallistuu tulosohjaukseen liittyvien kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Instituutin asetuksiin perustuvista tehtävistä sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista muuttuvassa Venäjä-yhteistyön toimintaympäristössä tehdään vuonna 2006 selvitys opetusministeriön toimeksiannosta. Instituutti osallistuu toiminnallisesti selvitystyön eri vaiheisiin yhteistyössä selvitysmies prof. Ilkka Huovion kanssa mm. toimittamalla selvitysmiehelle selvitystyötä varten tarvittavan taustamateriaalin. 3. PALVELUTARJONTA JA KEHITTÄMISTAVOITTEET a) Maahanmuuttajien kielen ja kulttuurin tukeminen Tavoitteena on laatia joustava seminaari- ja luentotoiminnan runko-ohjelma, jota soveltaen ko. toimintaa voidaan harjoittaa suunnitelmallisesti ja käytännön tarpeita mahdollisimman hyvin

2 vastaten. Vuoden 2006 kuluessa instituutti vie tällaisen runko-ohjelman pääkohtien kokeilut päätökseen. Osana kehitystyötä on asiakastyytyväisyyden kartoittaminen ja osallistumisaktiivisuuden kannustaminen. Instituutti etsii mahdollisuuksia lisätä hankekohtaista yhteistoimintaa eri sidosryhmien kanssa maahanmuuttajien kielen ja kulttuurin tukemiseksi. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita täällä toimialalla ovat maahanmuuttajajärjestöt, korkeakoulujen slavistiikan laitokset, kuntien ja valtion viranomaiset sekä seurakunnat. Maahanmuuttajien kieltä ja kulttuuria tukevaa toimintaa suunniteltaessa yhteistyö tähtää myös siihen, että osaan toimintaa saadaan projektirahoitusta instituutin ulkopuolelta. Yhteistoiminnassa muiden tahojen kanssa instituutti järjestää kahden vuoden välein kansainvälisen seminaarin maahanmuuttajaväestön kysymyksistä Seminaarien aiheiden ja alustajien valinnassa käytetään hyväksi maahanmuuttajien asiantuntemusta niin, että ne mahdollisimman hyvin palvelevat kyseisen väestönosan tarpeita. Instituutti järjestää venäjänkielistä luento- ja seminaaritoimintaa, joka tähtää erityisesti suomalaiseen yhteiskuntaan, Suomen historiaan ja suomalais-venäläisiin kulttuurisuhteisiin perehdyttämiseen. Viikoittain kokoontuvaa Rossija segodnja (Venäjä tänään) lehdistöseminaaria jatketaan. Instituutti luo edellytyksiä maahanmuuttajien omaehtoisten aktiviteettien lisäämiseen tarjoamalla mm. kokoontumistiloja ja julkaisumahdollisuuksia venäjänkielisille järjestöille ja ryhmille, esim. kirjailijoille ja kirjallisuuskerhoille. b) Sivistyksellinen yhteistyö Instituutti säilyttää ja edelleen lujittaa asemaansa asiantuntijapiireissä tunnettuna ja luotettavana ajankohtaisen kulttuuritiedon välittäjänä. Kulttuurialan kehitystä Venäjällä seurataan jatkuvasti ja siitä välitetään tietoa suomalaisten viranomaisten ja toimijoiden käyttöön Kulttuuriuutiset-verkkolehden ja muiden kanavien kautta. Suomi-tietouden välittämiseksi Venäjälle ja maahanmuuttajien keskuuteen instituutti lisää kotisivuillaan venäjänkielisen aineiston tarjontaa. Tiedonvälityksen tehostamiseksi tukeudutaan myös venäläisiin yhteistyökumppaneihin. Tällä toimintalohkolla niistä tärkeimmät ovat pietarilainen Jevropeiski dom-kustantamo sekä syktyvkarilainen Komiinform-tietotoimisto. Viimeksi mainitulle instituutti toimittaa verkossa julkaistavaksi Suomen kulttuuri- ja sivistyselämää koskevaa aineistoa venäjän kielellä. Instituutti jatkaa toimintaansa suomalaista tutkijayhteisöä palvelevana elimenä mm. tutkimusmateriaalia hankittaessa ja yhteyksiä järjestettäessä. Laitos tarjoaa kokoontumistiloja Venäjää ja Itä-Eurooppaa tutkiville ryhmille ja osallistuu Idäntutkimus-lehden toimituksen työhön. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa instituutti jatkaa yhteistyötä, joka koskee venäläisten nimien suomenkielisen kirjoitusasun puhelinneuvontaa ja nimistöön liittyvien opaskirjojen uudistamista. Instituutti pitää yllä kontaktejaan Venäjän tiede- ja kulttuurilaitoksiin sekä jatkaa yhteyksiään ICCEES:iin ja muihin kansainvälisiin alan laitoksiin ja toimijoihin. Ulkopuolisesta lisärahoituksesta ja yhteistyökumppaneista riippuen instituutti järjestää tiede- ja kulttuuritapahtumia Suomessa ja Venäjällä. c) Kirjasto ja tietopalvelu Vuosille laaditun toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan kirjastojärjestelmän automatisointityö saatetaan suunnitelmakaudella päätökseen. Vuonna 2006 uudessa järjestelmässä

3 ovat käytössä luettelointi, lehtien saapumisvalvonta ja lainaus uudessa tietokannassa olevan aineiston osalta. Vanhat kortistot ja kuittilainaus säilyvät vielä 2006 uuden järjestelmän rinnalla. Uuden tekniikan käyttöönotto on kirjasto- ja tietopalvelujen toiminnallisen tehokkuuden ja laadun kohentamisen keskeinen väline. Sen avulla kirjaston yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy maanlaajuisesti sekä venäjänkielisen väestön että muiden tiedontarvitsijoiden osalta. Kirjaston oma online-käyttöinen tietokanta ja Linnea-yhteistietokanta tuovat kirjaston kokoelmat helposti tavoitettaviksi koko maassa. Instituutin aineiston näkyvyys valtakunnallisen Venäjä-portaalin kautta edellyttää hyvää verkkotarjontaa. Asiakastyytyväisyyden lisäämisen kannalta oleellinen kehittämistehtävä on myös kokoelmien täydentäminen uudella aineistolla. Asiakaskunnan kehitystä, palvelujen saatavuutta ja asiakastyytyväisyyttä seurataan asiakaskyselyn ja aineiston sekä eri palveluiden käyttöfrekvenssejä seuraamalla. Tilastoinnin pohjana ovat kirjastotoiminnan kansainväliset standardit. Erityisesti tarkastellaan maahanmuuttajille tarkoitettujen palveluiden käyttöä. Kirjaston markkinointia lisätään potentiaalisen käyttäjäkunnan keskuudessa. Opetusministeriön Venäjä-ohjelmassa instituutille annettua tehtävää seurata Venäjän kulttuurielämää toteutetaan myös kirjaston tietopalvelun avulla. Informaatikko seuraa aktiivisesti yli 160 sanoma- ja aikakauslehteä. Informaatikko opastaa lukijoita verkkolähteiden käytössä. Bibliografiatyössä jatketaan tietojen keräämistä suomalaisesta itätutkimuksesta ja niiden toimittamista European bibliography of Slavonic and East European studies-tiedostoon. Vuosittainen luettelotietueiden määrä on n Yhteistyötä Venäjän kirjastojen kanssa jatketaan pääasiassa vaihtamalla julkaisuja. Instituutti hallinnoi Suomen sukukansaohjelman kirjastoyhteistyötä. d) Julkaisutoiminta Instituutin venäjänkielisen julkaisutoiminnan päätavoitteina ovat Suomi-tietouden lisääminen maamme venäjänkielisen väestönosan keskuudessa (integroiva tehtävä) sekä ko. tiedon välittäminen Venäjälle. Kaksikielisyyteen kannustavien arvojen vahvistamiseksi maahanmuuttajien keskuudessa ja heidän suomalaista yhteiskuntaa kohtaan tuntemansa mielenkiinnon lisäämiseksi julkaisujen tematiikassa Suomen nyky-yhteiskuntaa käsittelevä aineisto saa lisää painoa. Muut kuin venäjänkieliset julkaisut keskittyvät entisen Neuvostoliiton alueen maiden kulttuuriin ja ne on suunnattu tutkijoille, viranomaisille ja muille tiedon tarvitsijoille. Kustannustehokkuuden vuoksi verkossa julkaistavan aineiston osuus pidetään korkeana. Samalla julkaisutoiminnan palvelukyky, mm. sen levikki Venäjä-portaalin ja muiden kanavien kautta kohentuu. Instituutin verkkojulkaisuja ovat Kulttuuriuutiset-verkkolehti sekä sarjajulkaisut Tiedonantoja ja katsauksia ja Finljandskije tetradi. Vuonna 2006 Kulttuuriuutiset-verkkolehti ilmestyy 10 kertaa. Instituutti jatkaa aikakauskirjansa Studia Slavica Finlandensia julkaisemista. Enimmäkseen julkaistaan instituutin järjestämien seminaarien aineistoihin perustuvia teemanumeroita. Studia Slavica Finlandensiaa julkaistaan suurilla maailmankielillä, ja se menee huomattavilta osin kansainväliseen levitykseen vaihtokappaleina. Painoksen koko sopeutetaan joustavasti kulloiseenkin tarpeeseen. Suomelle sekä Suomen ja Venäjän historiallisille yhteyksille omistettua venäjänkielistä kirjasarjaa Finljandija v Rossii jatketaan yhteistyössä pietarilaisen Jevropeiski domkustantamon kanssa. Koska instituutin budjettirahoitus ei riitä kattamaan sarjan vaatimaa käännös-, toimitus ja painatustukea, tarvitaan myös muuta rahoitusta. Sen saannista riippuen sarjan kirjojen

4 ilmestymistiheys pyritään nostamaan kirja/vuosi-tasolle. Muut julkaisut, esim. Pohjoisesta ulottuvuudesta -sarja, rahoitetaan pääasiallisesti ulkopuolisin varoin. Tutkimuksia Kehittäessään palvelutarjontaansa edellä käsitellyillä toimintalohkoilla instituutti asettaa vuositason lähtötavoitteekseen euron ulkopuolisen rahoituksen. e) Instituutti osallistuu opetusministeriön kulttuurin hallinnonalalla Suomen EUpuheenjohtajuuskauden ohjelmaan kuuluvan EU:n ja Venäjän välillä sovitun kulttuurin tiekartan toimeenpanoa koskevan asiantuntijakokouksen valmistelutyöhön. 4. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN Instituutissa siirtyi uuteen palkkausjärjestelmään. Sen avulla kehitetään edelleen menetelmiä organisaation toimivuuden seurantaa varten. Henkilöstön koulutusta lisätään erityisesti atk-sovellutusten ja luetteloinnin aloilla. Henkilökunnan vaihtuvuuden myötä tarkastellaan henkilöstörakenteen vastaavuutta laitoksen tehtäväkentän kannalta. 5. VOIMAVARAT Vuoden 2006 tulossopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi valtion talousarviossa vuodelle 2006 instituutin toimintamomentille ( ) on varattu yhteensä euroa. Nettobudjetoitavina maksullisen toiminnan tuloina määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon euroa. Liitteenä on toimintamenot tulosalueittain. 6. TULOSSOPIMUKSEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Tässä sopimuksessa asetettuja tavoitteita arvioidaan vuosittain tulosneuvottelujen yhteydessä. Opetusministeriö antaa tulosneuvottelujen suullisen palautteen lisäksi instituutille kirjallisen palautteen mm. raportoinnin laadusta, toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämistarpeista strategisilla painopistealueilla. Riitta Kaivosoja Ylijohtaja Seppo Lallukka Johtaja Maija Lummepuro Kulttuuriasiainneuvos Liite Toiminnan suuntaviivat ja toimintamenot tulosalueittain

5 VENÄJÄN JA ITÄ-EUROOPAN INSTITUUTTI Liite Toiminnan suuntaviivat ja toimintamenot tulosalueittain Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin toiminnan tavoitteena on Venäjän ja muiden IVY-maiden yhteiskunta- ja kulttuurielämän kehitystä koskevan tietouden lisäämien sekä monikulttuurisuuteen kuuluvien arvojen ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen. Näiden vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi instituutti harjoittaa Venäjää ja muita entisen Neuvostoliiton alueen maita koskevaa kirjasto- ja tietopalvelua ja julkaisutoimintaa sekä tukee ko. alueelta Suomeen muuttaneiden kulttuuria. Instituutti seuraa kohdealueensa maiden yhteiskunta- ja kulttuurielämää. Opetusministeriön toimintaohjelman Suomi, Venäjä ja kansainvälinen yhteistyö mukaisesti instituuttia kehitetään asiantuntija- ja palveluyksikkönä toimialallaan. Itäslaavilaisen kulttuuripiirin maat, ja erityisesti Venäjä, ovat Suomen tärkeitä yhteistyökumppaneita. Niiden sivistyksellisten ja yhteiskunnallisten olojen tuntemuksen tarve lisääntyy kansainvälistymiskehityksen myötä edelleen. Se, että monet näistä maista eroavat kulttuuriltaan ja yhteiskunnaltaan eurooppalaisista naapureistaan, lisää niitä koskevan tiedon tärkeyttä. Samalla Suomi -tietouden välittäminen Venäjälle ja Itä-Eurooppaan on tullut yhä ajankohtaisemmaksi. Oleellisena osana instituutin toimintaympäristöä ovat myös IVY-maista ja Baltiasta saapuneet maahanmuuttajat. Heitä asuu Suomessa noin Tästä määrästä miltei puolet on asettunut pääkaupunkiseudulle. Venäjänkielisen väestön tulomuuton huippukautta oli 1990-luku. Vaikka paluumuutto on supistunut, muu maahanmuutto on silti edelleen vilkasta. Tehtäväkenttänsä näkökulmasta instituutti seuraa jatkuvasti toimintaympäristönsä muutoksia ja ottaa ne suunnitelmissaan huomioon. Vuonna 2005 instituutin asema opetusministeriön tulosohjaamana virastona muuttui: se siirtyi kansainvälisten asioiden sihteeristöstä ministeriön kulttuuri- liikunta- ja nuorisopolitiikan osastolle perustetun kulttuurivientiyksikön ohjaukseen. Tapahtuneen hallinnollisen järjestelyn lisäksi valmisteilla on myös toiminnan sisältöön vaikuttavia muutoksia. Opetusministeriön laatiman Taiteen ja kulttuurin Venäjä-ohjelman mukaan ministeriö selvittää ja arvioi vuosien aikana Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kehittämistarpeet tavoitteena monipuolisen taiteen- ja kulttuurin kansainvälisen tukiyksikön luominen. Instituutin hankkeiden painopistealueina ovat entisen Neuvostoliiton alueelta Suomeen muuttanut väestö ja sen kulttuurin tukeminen sekä Venäjän monikansallinen kulttuuri. Tehtäväänsä instituutti toteuttaa yhteistyössä eri viranomaisten sekä muiden suomalaisten ja venäläisten toimijoiden kanssa. Instituutin palveluja ja tiloja käyttävät mm. eri maahanmuuttajajärjestöt sekä Venäjän ja Itä- Euroopan tutkimuksen seura (VIETS). Yhteistoiminnan linkkeinä Venäjälle ovat erityisesti sukukansaohjelman kirjastoyhteistyö, jota hallinnoidaan instituutista käsin, sekä yhteiset julkaisuhankkeet venäläisten toimijoiden kanssa.

6 Keskeisimmät vuoden 2006 kehittämistehtävät ovat automatisoidun kirjastojärjestelmän käyttöalan vaiheittainen laajentaminen, kirjaston kokoelmien täydentäminen uudella aineistolla, venäjänkielinen erityisesti verkossa tapahtuva julkaisutoiminta sekä seminaari- ja luentotoiminta. Instituutin tärkein tehtävä on kirjasto- ja tietopalvelu. Kirjaston rooli on keskeinen erityisesti venäjänkielisen väestön kieltä ja kulttuuria tuettaessa. Tämä toiminta perustuu Suomen ja Venäjän väliseen sopimukseen (648/1992) sekä instituutista annettuun asetukseen (1100/2001). Maahanmuuton lisäännyttyä tehtävä venäjänkielisen väestön lukutarpeiden tyydyttäjänä on entisestään korostunut; kirjaston käyttäjistä jo yli kaksi kolmasosaa on maahanmuuttajataustaisia. Yleisen venäjänkielisen kirjaston roolin ohella instituutin kirjasto edelleen palvelee merkittävällä tavalla myös suomalaisen idäntutkimuksen tarpeita, sillä pitkän ajanjakson aikana karttuneet kokoelmat muodostavat merkittävän osan Suomessa olevaa Venäjää ja itäslaavilaista kulttuuripiiriä koskevaa tietovarantoa. Tietovarantojaan ja asiantuntemustaan hyödyntäen instituutti tuottaa kulttuurialan toimijoiden, hallinnon ja tiedotusvälineiden tarpeisiin sellaista Venäjän yhteiskunta- ja kulttuurielämää koskevaa ajankohtaista aineistoa, joka yleensä jää suomalaisessa tutkimuksessa ja joukkotiedotuksessa vaille huomiota. Eri käyttäjäryhmien tarpeisiin instituutti myös laatii ja välittää venäjän kielelle käännettyä Suomi-tietoutta. Pääasiassa maahanmuuttajille tarkoitettua seminaari- ja luentotoimintaansa instituutti harjoittaa yhteistoiminnassa maahanmuuttajajärjestöjen, viranomaisten ja muiden yhteisöjen kanssa. Vuonna 2006 tuloja arvioidaan kertyvän , pääosin julkaisujen ja kopioiden myynnistä sekä seminaarimaksuista ja tietopalvelusta. Instituutin tuottaman aineiston myyntiä edistetään jatkuvasti. Koska se on enimmäkseen venäjänkielistä, markkinat Suomessa ovat pienet. Siksi julkaisujen myynti ei toistaiseksi käytännössä helpota instituutin toiminnan rahoitusta. Tulosalue I: Maahanmuuttajien kieli ja kulttuuri, sivistyksellisen yhteistyö Maahanmuuttajien kieli ja kulttuuri Kääntäjä- ja kirjallisuusseminaarit Rossija segodnja seminaari 500 Muu koulutus- ja seminaaritoiminta Sivistyksellinen yhteistyö Suomi-tietouden välittäminen (käännökset) 500 Kansainväliset yhteydet ja matkat Bruttotulot: Tulosalue II: Kirjasto ja tietopalvelu Kirjastojärjestelmän ylläpito Aineiston hankinta 0 Bruttotulot: Kopiot 2 500

7 Palvelut 500 Tulosalue III: Julkaisutoiminta Studia Slavica Finlandensia-aikakauskirja Verkkojukaisut Tiedonantoja ja katsauksia ja Finljandskije tetradi 500 Finljandija v Rossii-sarja Muut julkaisut 500 Bruttotulot: Julkaisut Tulosalue IV: Hallinto Tietoyhteydet ja posti Käyttövarat 500 Koulutus Matkat Laitevuokrat Toimistomenot ATK-laitteet Muut kalustemenot 500 Terveydenhuolto Tulosalueen henkilötyövuosien määrä on 4,5. Palkat ja palkkiot Vuokra