OKM KTPO:n korkeakouluille hankkimat palvelut ja niiden kehittäminen korkeakoulu- ja tiedepoliittisesta näkökulmasta

Transkriptio

1 OKM KTPO:n korkeakouluille hankkimat palvelut ja niiden kehittäminen korkeakoulu- ja tiedepoliittisesta näkökulmasta Digitaalisuus ja internet ovat radikaalisti muuttaneet tieteen ja tutkimuksen tekemistä sekä tutkimus- ja opetusorganisaatioiden johtamista ja tietotarpeita. Esimerkiksi huipputason laskennallinen tiede, tietoverkot ja kasvavien digitaalisten tietovarantojen laadukas säilytys nyt ja tulevaisuudessa vaativat yli sektorirajojen meneviä yhteisiä ponnistuksia. Niin sanotun TULA-periaatepäätöksen ( ) pohjalta on käynnistetty korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön syventämisen monivuotinen kehittämisprosessi (KOTUMO). KOTUMO:n tehtävänä on ideoida toimintatapoja joilla yhteistyötä lisätään, toteuttaa kansliapäälliköiden hyväksymän yhteistyön syventämisen tiekarttaa vuosille sekä kehittää tapoja, joilla yhteistyön syventymistä voidaan seurata. Tiekartan eräänä toimenpiteenä on edistää keinoja, joilla CSC:n tarjoamat palvelut voitaisiin tuottaa koko julkiselle tutkimusjärjestelmälle. KTPO-CSC vuosisopimus Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston (KTPO) CSC:ltä ostamilla palveluilla toteutetaan kansallisia tietotekniikkapalveluita korkeakoulujen ja tutkimuksen tarpeisiin ja OKM:n ohjauksen tueksi. Vuosisopimuksen arvo on vuonna 2015 noin 18 miljoonaa euroa (sekä lisäksi investointien rahoitus ja EU- ym. kehittämishankkeiden täydentävä rahoitus) ja se koostuu neljästä palvelukokonaisuudesta jotka on esitelty taulukossa 1. Tämän lisäksi liitteessä 1 on esitetty yksityiskohtaisempi lista ostettavista palveluista vuonna Palvelukokonaisuus Kustannukset Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriön tietovarastopalvelut Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet, tietohallinto- ja arkkitehtuuripalvelut VUOSISOPIMUS YHTEENSÄ Taulukko 1. Vuoden 2015 budjetoitu KTPO-CSC sopimus. Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille on KTPO-CSC vuosisopimuksessa rahallisesti suurin kokonaisuus. Laskentapalvelinympäristöön kuuluvat supertietokone, superklusterit, sovelluspalvelimet ja virtuaalipalvelimet sekä muut tarvittavat palvelinalustat tallennus- ja oheisjärjestelmineen ja varusohjelmistoineen. Tärkeä osa vuosisopimusta on CSC:n tuottamat tieteellisen laskennan asiantuntija- ja koulutuspalvelut korkeakoulujen tutkijoille ja opiskelijoille. Tieteellisen laskennan palvelujen tavoitteena on vahvistaa korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Suomessa. Tietovarastopalvelut edistävät korkeakouluja koskevan tiedon käyttöä ja vaikuttavuuden seuraamista. Samassa palvelukokonaisuudessa rahoitetaan myös bibliometrinen laskenta (BIBCOM) tiedepoliittisen ja 1

2 korkeakoulupoliittisen ohjauksen tarpeisiin. Lisäksi palvelukokonaisuuteen kuuluu tutkijan identifiointiin liittyvät kehityshankkeet, jotka hyödyttävät suoraan myös tutkimuslaitosyhteisöä. Tietovarastoinfrastruktuuria käyttäviin palveluihin kuuluu lisäksi vuosisopimuksen ulkopuolella rahoitettu opetushallinnon Vipunen-portaali ja -tietokanta sekä OKM:n rahoittama ja Kansalliskirjaston operoima Juuli-julkaisutietoportaali. Tällä hetkellä Juulissa on mukana yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Kehitystyö on käynnissä jotta myös tutkimuslaitokset ja sairaanhoitopiirit saadaan mukaan julkaisutietojen keruuseen. Tietoinfrastruktuurin palvelut käsittävät digitaalisten aineistojen säilytykseen ja avaamiseen liittyviä palveluita sekä asiantuntijapalveluita kokonaisvaltaisesti. Näistä palveluista tiedettä ja tutkimusta palvelevat etenkin IDA-tallennuspalvelu, AVAA-julkaisualusta ja aineistojen metatietojen hakupalvelu Etsin. IDA- ja AVAA-palveluita ovat oikeutettu käyttämään suomalaisten korkeakoulujen tutkijat sekä tietyt Suomen Akatemian rahoittamat tutkimushankkeet. Etsin-palvelu on tieteenalariippumaton, maksuton ja avoinna kaikille. Tietoinfrastruktuuri-palvelukokonaisuuteen sisältyy OKM:n Avoin Tiede ja Tutkimus - hankkeen (ATT) toteuttamiseen tarvittavan asiantuntijatyön ostamista CSC:ltä. Avoin tiede ja tutkimus pyrkii edistämään avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa. Suomen talouskasvu nojaa tulevaisuudessakin tutkimukseen, innovaatioihin ja osaamiseen. Kaikissa näissä avoimella tieteellä ja tutkimuksella on ratkaiseva rooli. ATT-hankkeen tärkeimpiä tavotteita on kulttuurimuutos, jolla kasvatetaan tieteen ja tutkimuksen luotettavuutta, laatua ja laajaa hyödyntämistä. Funet-palveluiden kustannuksista korkeakoulujen osalta KTPO maksaa keskitetysti vähintään puolet. Loput kustannukset rahoitetaan korkeakouluilta ja muilta jäsenorganisaatioilta saatavalla rahoituksella 1. Tutkimuslaitokset maksavat käyttämänsä Funet-palvelut kokonaisuudessaan itse. Funet -palvelut ovat avoimia kaikille Suomen korkeakouluille sekä muille sovitut jäsenkriteerit täyttäville organisaatiolle. Arkkitehtuuri- ja tietohallintopalvelujen tavoitteena on ylläpitää ja hallinnoida korkeakoulujen ICT - palveluiden arkkitehtuurikuvausta, opiskelun, opetuksen tuen ja hallinnon sekä tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuureja sekä korkeakoulujen tietomallia ja erikseen sovittavia korkeakoulujen muita yhteisiä arkkitehtuurikuvauksia ja yhteentoimivuuden määrityksiä sekä koordinoida muissa sopimuksen osa-alueissa tehtävää arkkitehtuurityötä. Neljän palvelukokonaisuuden lisäksi KTPO-CSC vuosisopimuksessa on korkeakouluille tuotettavia erillisrahoitteisia lisäpalveluita. Näistä etenkin Haka-käyttäjätunnistusjärjestelmä on hyödynnettävissä tutkimuslaitoksissa. Haka-verkoston jäsenet kuten tutkijat, opiskelijat ja henkilöstö, voivat käyttää kotiorganisaationsa käyttäjätunnuksia kirjautuessaan Haka-tunnistautumista hyödyntävään palveluun. KTPO-CSC-vuosisopimuksen palvelujen osto tapahtuu momentilta (korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot). Palvelut on lähtökohtaisesti suunnattu korkeakouluille muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Korkeakoulut voivat hankkia CSC:ltä lisäpalveluja omakustannushintaan ja in-house periaatteella. Muiden ministeriöiden budjettitalouden piiriin kuuluvia tutkimuslaitoksia pystytään KTPO:n palvelunoston puitteissa palvelemaan vain rajoitetusti. Sektoritutkimuslaitosten tarpeet ovat kuitenkin pitkälti samoja kuin korkeakoulujen. Laajapohjaisessa yhteistyössä on saavutettavissa hyötyjä sekä tieteen että talouden kannalta. 1 Korkeakoulujen ulkopuolisia Funet jäsenorganisaatioita ovat tällä hetkellä: Aalto-yliopiston ylioppilaskunta, Certia, CIMO, CSC, GTK, HUS, FMI,KAVI, Kansallisarkisto (Arkistolaitos), Kiinteistö Oy Opintanner, Kotus, Kuopion yliopistollinen sairaala, Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö, Fimea, Museovirasto, OPH, OKM, Pelastusopisto, SKS, Suomenlinnan hoitokunta, SA, Suomen eduskunta, Suomen Kansallisgalleria, Suomen Pankki, SYKE, STUK, Taiteen edistämiskeskus, Tampereen yliopistollinen sairaala, THL, Tilastokeskus, VTT, Varastokirjasto, Viestintävirasto ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö. 2

3 Yhteistyörakenteet vuosisopimuksella hankittavien palveluiden ohjauksessa Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut CSC:ltä hankkimiensa palveluiden ohjausta varten ohjaus- ja yhteistyöryhmiä. OKM:n tiedonkeruita ohjaavaa ja opintohallinnon yhteistyöryhmää lukuun ottamatta ryhmiin on nimetty myös tutkimuslaitosten edustajia. Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumi arvioi erityisesti laskenta- ja sovelluspalvelujen sekä näiden palvelujen käyttäjille tarjottavien tukipalvelujen soveltuvuutta ja kustannustehokkuutta korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tarpeisiin. Ryhmä ehdottaa linjauksia tai toimenpiteitä, jotka edistävät OKM:n toimialan tietoteknistä yhteentoimivuutta ja kokonaisarkkitehtuurityötä tieteellisen laskennan palveluissa sekä kansallisesti keskitettyjen että paikallisten palvelujen tasolla ja osallistuu kokonaisarkkitehtuurityön kautta tieteellisen laskennan tavoitetilan muotoiluun. Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen strategiaryhmän ja eri asiantuntijaryhmien tehtävänä on edistää käytännössä avoimen tieteen ja tutkimuksen palvelujen tuottajien ja käyttäjien vuoropuhelua. Asiantuntijaryhmän kokonaisarkkitehtuurityön tavoitteena on määrittää tieteen osa-alueen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila tutkimuksen osalta sekä tarkentaa ja syventää olemassa olevia aiemmassa Tutkimuksen Tietoaineistot (TTA) -hankkeessa tuotettuja kokonaisarkkitehtuurikuvauksia. ATThankkeen asiantuntijaryhmässä tuotetun tutkimusjärjestelmän kokonaisarkkitehtuurinäkymän kautta vaikutetaan tietoaineistopalvelujen tavoitetilaan Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICT-ohjausryhmä toimii FUNET -yhteisön työvaliokuntana. Lisäksi ryhmä toimii korkeakoululaitoksen arkkitehtuurityön ohjausryhmänä ja tässä roolissa linjaa menetelmistä ja päättää arkkitehtuurien ja muiden määritysten julkaisusta korkeakoululaitoksen yhteisinä arkkitehtuureina. Ryhmän ohjauksessa tuotetaan ja ylläpidetään korkeakoulujen ICT palveluiden nykytilan kokonaiskuvaa hahmottava arkkitehtuurikuvaus. Korkeakoulujen valtakunnallisen tietovarannon ja OKM:n tiedonkeruiden ohjausryhmä ohjaa ja seuraa lain (484/2013) mukaisen VIRTA -tietovarannon käyttöä ja toimivuutta. Ryhmä valmistelee lisäksi muiden OKM:n tiedonkeruiden aikatauluja, tiedonkeruiden VIRTA -tietovarannon kehittämispolkua ja keskustelee laajemmin kaikista OKM:n tekemistä tiedonkeruista. Ryhmä osallistuu myös vuosittaisen tiedonkeruukäsikirjan valmistelemiseen. OKM:n CSC:ltä hankkimaa arkkitehtuuri- ja tietomallityötä tehdään yhteistyössä korkeakoulujen itse organisoimien ryhmien ja verkostojen kanssa. Tutkimushallintoon liittyvää arkkitehtuuria tehdään yhdessä Tutkimushallinnon verkoston (TUHA) kanssa. TUHA on laaja-alainen yhteistyöverkosto, jonka toimintaan voivat osallistua kaikki tutkimuksen tuen ja hallinnon alueella toimivat yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa, tutkimuslaitoksissa sekä muissa sidosryhmissä. Opiskelun ja opetuksen alalla arkkitehtuurityötä tehdään yhdessä korkeakoulujen opiskelun ja opetuksen tukipalveluiden ja hallinnon yhteistyöryhmän (KOOTuki) kanssa. Edellisten lisäksi kansalliseen tutkimusinfrastruktuuritoimintaan vaikuttaa Suomen Akatemian hallituksen nimittämä Tutkimusinfrastruktuurikomitea (TIK), jolla on välillinen vaikutus KTPO-CSC vuosisopimuksen sisältöön ja ohjaukseen. TIK seuraa ja kehittää kansallista ja kansainvälistä tutkimusinfrastruktuuritoimintaa, päättää tutkimusinfrastruktuurihankkeiden valinnasta ja niiden rahoituksesta sekä vastaa hankkeiden seurannasta. Se huolehtii myös muista Akatemian hallituksen osoittamista infrastruktuuritehtävistä. 3

4 Pitkäaikaissaatavuuspalvelu Vuosisopimuksen lisäksi KTPO hankkii CSC:ltä tutkimusaineistojen pitkäaikaissaatavuuspalvelun (PAS) noin 1,5 miljoonan euron vuosisopimuksella. Hankinta tapahtuu yhteistyössä kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistojen PAS-palvelun hankinnan kanssa. Yhteinen PAS-palvelu turvaa kansallisesti tärkeät kulttuuriperintöaineistot ja tutkimuksen tietoaineistot tuleville sukupolville. Tutkimus- ja kulttuuriaineistojen osaksi yhteinen palvelu vähentää hallinnan, jakelun ja säilyttämisen päällekkäisiä toimia ja pidemmällä aikavälillä kustannusten nousua. Yhteinen digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilyttäminen tuottaa korkealaatuisia palveluita kustannustehokkaasti ja mahdollistaa digitaalisten aineistojen monipuolisen hyödyntämisen. Kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön edistäminen CSC tekee ostettaviin palveluihin liittyvää kehitystyötä ulkopuolisella T&K-rahoituksella, jota saadaan EU:sta, Tekesistä ja Suomen Akatemiasta. Hankkeet vaativat toteutuakseen täydentävää rahoitusta. OKM on myöntänyt harkinnanvaraista täydentävää rahoitusta veikkausvoittovaroista CSC:lle noin 1,5 milj. euron verran vuositasolla. Tyypillisesti täydentävää rahoitusta tarvitaan % koko hankkeen rahoituksesta. CSC:n hankkeissa tekemä kehitystyö tukee korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimuksen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. CSC:n rooli kansainvälisellä kentällä on kasvanut ja nykyään CSC on merkittävä toimija monissa tärkeissä elimissä kuten esimerkiksi RDA (Research Data Alliance), e-irg (e-infrastructure Reflection Group), PRACE (Partnership for Advanced Computing in Europe), EUDAT (European Data Infrastructure) ja yleiseurooppalainen tutkimuksen ja opetuksen tietoverkko GÉANT. Hankkeiden kautta voidaan osallistua eurooppalaisten infrastruktuurien suunnitteluun ja yhteistyöhön, uusien rahoituskanavien valmisteluun, ja vaikuttaa eurooppalaiseen päätöksentekoon. Investoinnit Vuosina OKM:n käytössä olevalla superkoneen ja datakeskuksen 25 milj. euron hankintavaltuudella on ostettu tutkijoiden käyttöön Sisu-supertietokone ja Taito-laskentaklusteri. Järjestelmien elinkaari on noin 5 vuotta, ja valmistelut seuraavien superkonejärjestelmien hankintaan on aloitettu. Supertietokoneiden elinkaaren aikana CSC tekee lisäksi hankintoja jotka päivittävät laitekantaa. Nämä hankinnat sisältyvät tieteellisen laskennan palvelujen ostoon, ja hankintoja on tuettu veikkausvoittovaroista. Lähimmän vuoden sisään on ratkaistava seuraavan suurteholaskentahankinnan sisältö ja rakenne. Hankintavaltuus pyritään toteuttamaan 2016 talousarviossa ja hankinnan tarkemmat määritykset syntyvät 2017 mennessä. Yhteistyötasoja OKM/KTPO ostaa korkeakoulujen tarpeisiin CSC:ltä palveluita vuosittaisella sopimuksella, ja tämä osto rahoitetaan suurimmaksi osaksi momentilta (korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot), Momentin suuruus on mitoitettu korkeakoulusektorin tarpeita varten. Liitteessä 1 olevassa taulukossa on esitetty kokonaisuudessaan vuoden 2015 budjetoitu KTPO-CSC vuosisopimus. Vuosisopimuksessa on palveluita joita OKM palvelujen ostollaan subventoi, kuten Funet-tietoverkko, jonka keskeisistä palveluista OKM maksaa puolet korkeakoulujen osalta. Funet-verkon käyttäjäksi voivat hakea myös muut ehdot täyttävät organisaatiot maksaen täyden vuosimaksun. Funet-verkon kehittämiseen osallistuvat kaikki Funet-jäsenet yhteisesti. Lisääntyvän jäsenmäärän myötä on mahdollista saavuttaa skaalaetuja ja jäsenmaksun alentumista. 4

5 Vuosisopimuksessa on palveluita josta hyötyvät laajasti koko tiede- ja tutkimussektori. Esimerkiksi tietovarastopalveluissa tehtävä tiedonkeruu, bibliometriikka, julkaisufoorumin tukeminen sekä työ tutkijan identifioimisen mahdollistamiseksi on tärkeää ei vain OKM:n ja korkeakoulujen kannalta, vaan koko suomalaisen tieteen ja tutkimuksen kannalta. Vuosisopimuksen tietoinfrastruktuuripalvelut käsittävät avoimeen tieteeseen ja tutkimukseen (ATT) liittyviä palveluita. Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen on kansallisen tiedepolitiikan tärkeimpiä prioriteetteja, ja avoimuuden toimintakulttuurin omaksuminen suomalaisessa tieteessä ja tutkimuksessa on tärkeää mm. kansainvälisen tutkimusrahoituksen edellytyksenä sekä parhaiden osaajien rekrytoinnissa. Tieteellisen laskennan palvelut tarjoavat mahdollisuuksia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön kehittämiseen. Tällä hetkellä esimerkiksi LUKE:ssa käytetään osin omaa kapasiteettia, osin ostetaan CSC:n palveluita ja osin ostopalveluita kaupallisilta palveluntarjoajilta. Laskentakapasiteettia tarvitaan esimerkiksi genomisen datan analysointiin ja joillakin genetiikan tutkimusaloilla käytettävissä olevan laskentatehon puute hidastaa jo tutkimusta ja aiheuttaa lisätyötä. Mahdollisuudesta tehdä pilvilaskentaa tietoturvallisesti arkaluonteisille aineistoille on hyötyä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan tutkimuslaitoksissa tai maanpuolustuskorkeakoulussa. Tieteellisen laskennan koulutus ja neuvontapalvelut ovat ainutlaatuinen tukimuoto Suomessa. Tieteellisen laskennan laskentakapasiteetin tarjoaminen tutkimuslaitoksille on mahdollista tällä hetkellä maksua vastaan. Käytön suhteen tasa-arvoisen aseman saavuttaminen vaatii toteutuakseen kustannusten ja investointien uudelleen jakoa. Kansallisten ja kansainvälisten infrastruktuurihankkeiden avulla on mahdollista lisätä suomalaisen tieteen kilpailukykyä ja saada lisäresursseja toimintaan edellyttäen vaihtelevan suuruisia omavastuuosuuksia. Hankkeisiin sitoudutaan useammaksi vuodeksi ja hankekausi saattaa ylittää budjettikaudet. Koko hankekauden kattavan omavastuurahoituksen turvaaminen on hankalaa vuosittaisella budjettirahoituksella. Valtioneuvoston TULA-periaatepäätöksen ( ) pohjalta käynnistetyn KOTUMO-prosessin tavoitteena on edistää synergisiä etuja ja syvempää yhteistyötä ja työnjakoa korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kesken. Visiona on, että Suomessa on vahvoja alakohtaisia ja alueellisia korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten osaamispohjaisia keskittymiä, jotka tunnistetaan kansainvälisestikin. Osaamisen keskittymiä vahvistetaan organisaatioiden omista lähtökohdista niin, että ne tukevat alakohtaista ja/tai alueen työelämä- ja elinkeinorakenteen uudistumista. Aloitteita tuetaan valtioneuvoston yhtenäisillä tutkimus-, innovaatio- ja korkeakoulutuspolitiikoilla ja yhteensopivilla ohjaustoimilla, kuten yhteistyöhön kannustavilla rahoitusratkaisuilla. CSC:n toiminnan kehittäminen liittyy KOTUMO-tiekartan tavoitteeseen vahvistaa tieteen ja tutkimuksen palvelukapasiteettia kahdella tavalla: laskennallisen tieteen tutkimusinfrastruktuurin ja erityisesti suurteholaskennan palveluita päivitettäessä kehitetään rahoitusmalli, jolla palvelut voidaan tuottaa koko julkiselle tutkimusjärjestelmälle ja selvitetään CSC:n tarjoamien palveluiden tarve tutkimusorganisaatioissa ja suhde esim. Valtorin kehitykseen. Ehdotus kehittämiseksi Alun perin CSC:n palvelut keskittyivät tieteelliseen laskentaan mutta palveluiden tarjonta on laajentunut ja kehittynyt tarpeiden muuttuessa ajan myötä. Historian saatossa on tapahtunut paljon: vuonna 1983 CSC aloitti yliopistojen ja tutkimuksen tietoverkon Funetin rakentamisen yhdessä yliopistojen kanssa, vuonna 1988 yliopistot yhdistettiin ensimmäisinä Suomessa maailmanlaajuiseen Internet-verkkoon ja vuonna 1989 CSC hankki Suomen ensimmäisen supertietokoneen yliopistoille. Nykyään CSC:n palvelut kattavat perinteisten laskenta- ja tietoliikennepalvelujen lisäksi monia muita korkeakoulujen ja tieteen kilpailukykyä tukevia palveluita. CSC on mukautunut ja muuttunut palveluohjauksen myötä ja myös tukenut 5

6 muutosprosessia asiantuntijuudellaan ja osaamisellaan. Esimerkkejä uusista palveluista ovat tietohallinnon arkkitehtuuripalvelut ja avoimen tieteen tietoinfrastruktuuripalvelut kuten tietoaineistojen pitkäaikaissäilytys. Palveluiden ohjausvastuu on jaettu koko kentälle jotta palvelut vastaisivat käyttäjien niille asettamia toiveita. CSC:n tuottamat palvelut ovat vahvasti toimialasidonnaisia tieteen, tutkimuksen ja opetuksen saralla. Palvelut kehittyvät alan mukana OKM:n koordinoimana ja poikkihallinnollisen ohjauksen avulla. Näin muodostuva palvelurakenne on looginen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän kannalta. KTPO-CSC-vuosisopimuksella rahoitetut palvelut on valtion talousarviossa merkitty korkeakouluille suunnatulle momentille ja tästä syntyy raja-aitoja, jotka haittaavat kansallisesti tehokasta tiede- ja tutkimustoimintaa. Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut saadaan kiinteästi integroitua yhteisten toimialariippuvaisten palvelujen piiriin muuttamalla momentin päätösosan perusteluja siten, että momentin määrärahoja saa käyttää myös tutkimuslaitosten tarpeisiin. Jotta riittävä palvelutaso voidaan turvata, tarvitaan lisäksi momentin määrärahaan lisäys huomioimaan tutkimuslaitosten myötä kasvava palvelujen käyttö siten, ettei käyttäjäkunnan kasvaessa jouduta rajoittamaan korkeakoulujen palveluja. Tämän jälkeen OKM hankkisi palvelut yhtäläisin ehdoin sekä korkeakoulujen että tutkimuslaitosten käyttöön. Momentin määrärahan lisääminen voidaan toteuttaa joko kehyslisäyksenä tai suorittamalla määrärahasiirtoja muiden hallinnonalojen momenteilta tutkimuslaitoksille tarjottavia palveluja vastaavasti. Ohjausrakenteiden uudistamista ei tarvita koska olemassa olevat rakenteet jo huomioivat koko suomalaisen tiede- ja tutkimuskentän. 6

7 LIITE 1. Vuoden 2015 budjetoitu KTPO-CSC vuosisopimus. E=edunsaaja, M=maksaja, O=ohjausvastuu. Lisäksi P tarkoittaa että taho on potentiaalinen käyttäjä. Funet, tietohallinto- ja arkkitehtuuripalvelut O p e Funet yhteys-, tietoturva-, verkkovierailu- ja liikkuvuuspalvelut Tietoaineistopalvelut (NIC.FUNET.FI) Tutkimuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Digitalisoituvan opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuurin kehittäminen ja ylläpito Korkeakoulujen tietomallin ja yhteentoimivuuden määritysten kehittäminen Korkeakoulujen tietohallinto- ja ICTohjausryhmän toiminnan koordinointi ja tukeminen Valopolut, Funet palvelukokonaisuuteen liittyvät investoinnit OKM Korkeakoulu ja tiedepolitiikka osasto Yliopistot Ammattikorkeakoulut Tutkimus - laitokset Korkeakoulujen kehittämismomentti k Muu osto k Investoinnit Veikkausvoittovaroilla k Summa k EMO EMO EMO EMO MO EO EO EO EMO EO EO P EMO EO EO P MO EO EO EO MO EO EO EO MO EO EO EO Kota-extranet-käyttöpalvelu EMO E E P

8 Tieteen ja kulttuurin kansallisen tietoinfrastruktuurin palvelut Suorat tiedonkeruut korkeakouluilta (Vipunen) EMO E E P VIRTA-opintotietopalvelun ylläpito EMO E E P VIRTA-julkaisutietopalvelun kehittäminen EMO E E P VIRTA-opintotietopalvelun jatkokehitys EMO E E P Tietovarastoinfrastruktuuri n kehittäminen EMO E E P Bibliometriikkapalvelut EMO E E P Bibliometrinen laskenta (BIBCOM) EMO E E P Julkaisufoorumin portaali (JFP) EMO E E P Tutkijan identifiointi EMO E E P ATT työryhmien tukeminen, mm. sihteeritehtävät, kokousjärjestelyt ja eduunisisältövastuut EMO EO EO EO ATT-hankkeen työryhmäkulut EMO EO EO EO ATT-hankkeen Tiekartan toimenpiteisiin EMO EO EO EO osallistuminen ATT-hankkeen tarvitsema viestintä EMO EO EO EO ATT-hankkeen pääsihteerin tehtävät EMO E E E Sensitiivisen datan viitearkkitehtuurityö EMO EO EO EO 2 Bibliometriikassa on jo koekäyttöä tutkimuslaitoksissa 8

9 Uusien toimintatapojen suunnittelu ja määrittely EMO EO EO EO Avoimen tieteen alusta EMO EO EO EO ATT-hankkeen palveluostot ja kilpailutukset EMO EO EO EO IDA-tallennuspalvelu MO EO EO P Tutkimuksen tietoaineisto - hakupalvelu ETSIN (ent. MO EO EO P KATA) AVAA-alusta MO EO EO P Infratietopankki EMO EO EO EO GIS: Paikkatietopalvelun kehitys osaksi ATThankkeen MO EO EO EO 208 O O 208 palvelukokonaisuutta Käyttäjäidentiteettien ja MO EO EO EO käyttövaltuuksien hallinta Tietokantapalvelut MO EO EO EO FINNA: Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymän (Finna.fi) ylläpitotehtävät Kansalliskirjaston kanssa erikseen solmittavan sopimuksen mukaisesti AHAA: Yksityisarkistojen metatietopalvelun kehitys ja ylläpito AHJ: Kansallisarkiston tilanhallintajärjestelmän kehitys osaksi AHAApalvelua Digitaaliarkisto: kansallisarkiston MO EO EO EO MO E E E MO E E E MO E E E 9

10 Tieteellisen laskennan palvelut korkeakouluille digitaaliarkiston tuotantopalveluiden kehitys ja siirto Tietoinfrastruktuurin palveluihin liittyvien selvitystehtävien toteuttaminen Korkean suorituskyvyn laskenta (Sisu), kapasiteettilaskenta (Taito) ja pilvilaskenta (Pouta), laskentapalvelimiin liittyvä tallennusjärjestelmä sekä teknologiaseuranta Sisun testijärjestelmän hankinta Korkean tietoturvatason pilvikapasiteetti Tieteellisen laskennan palveluiden käyttäjätuki, Grid-infrastruktuurin ylläpidon ja kehityksen koordinaatio, pilvilaskentaympäristön käytöntuki ja PaaSpalveluiden kehitys, laskentaympäristön käytön helpottaminen sekä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien valmistelujen seuranta ja suunnittelu Tieteelliset ohjelmistot ja tietokannat, EMO E E E MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P MO EMO EMO P

11 lisenssikonsortiot CSC:n avoimen lähdekoodin ohjelmistojen (ELMER ja Chipster) kehitys ja tuki Tutkijoiden extranetpalvelun (Tutkijan käyttöliittymä) ylläpito ja kehitys Tiedealakohtaiset asiantuntijapalvelut ja laskennallisten menetelmien soveltamisen asiantuntijatuki Asiakaskoulutus (koulutustilaisuudet ja materiaalin valmistus) Dataintensiivisen laskennan ympäristön asiakastuki ja palvelukehitys Avoin tiede ja tutkimus (ATT) -hankkeen dataintensiivisten menetelmien kehittäminen Dataintensiivisen laskennan MO EO EO EO MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P MO EO EO P palveluiden investoinnit Kotoistus-palvelu EMO EO EO EO Tieteellisen laskennan kokonaisarkkitehtuuripohjai nen suunnittelu sekä asiakasraportointi ja hallinta ja benchmarkingyhteistyö Tieteellisen laskennan yhteistyöfoorumin EMO EO EO EO EMO EO EO EO

12 tavoitteiden tukeminen Palvelukokonaisuuteen liittyvien palveluiden asiakkaiden hallinta EMO EO EO EO