Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014) Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla nykytila ja tulevaisuuden näkymiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014) Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla nykytila ja tulevaisuuden näkymiä"

Transkriptio

1 Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014) Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla nykytila ja tulevaisuuden näkymiä

2 Kannen kuva: InnoHub Lohja -pelilauta FuturesLab CoFi Laurea Kannen kuva havainnollistaa Länsi-Uudenmaan alueen kehittämistyötä avoimessa innovaatioverkostossa. Pelilaudan keskiössä on Länsi-Uudenmaan alueen 4Y-yhteistyöperiaate ja ympärillä alueen strategiset painopistealueet. Ulommilla kehillä on vastaavasti koko Uudenmaan ja EU:n strategiset painopistealueet. Copyright Tarja Meristö ja Jukka Laitinen; Taru Uotila (luku 3.3.) ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Hansaprint Oy, Turku, 2014 Kustantaja: Novago Yrityskehitys Oy

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 Sammandrag... 5 Summary Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri Hyvinvointi Kauppa Rakentaminen Teknologiateollisuus Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta haastattelutuloksia Metodi ja aineisto Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla: haastattelutulokset Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen ympäristöopisto Sykli) Taustaa Syvähaastatteluiden tulokset Yhteenvetoa syvähaastatteluista Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä liiketoiminnassa Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla Lopuksi Lähteet Liite 1. Haastattelulomake Liite 2. Good Practice -kunniamaininta

4 Esipuhe Kestävä kehitys on Bruntlandin komitean mukaan määritelty v toimintatavaksi, joka ottaa huomioon taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kehityksen niin, että ei viedä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia samalla kun tyydytämme omia tarpeitamme tänään. Yritysmaailmassa puhutaan kestävän liiketoiminnan käsitteestä, jossa Bruntlandin kolme dimensiota yhdistyy: Taloudellinen kestävyys merkitsee toiminnan kannattavuutta, mutta myös toiminnan jatkuvuutta. Sosiaalinen kestävyys merkitsee yhteiskuntavastuuta, mikä turvaa myös työpaikkoja ja toimeentuloa sekä estää syrjäytymistä. Ekologinen kestävyys korostaa ekotehokkuutta, mutta myös laajemmin resurssitehokkuutta, minkä professori Jyrki Kettunen määritteli käsitteellä niukkaresurssisuus osana KTM:n ekovientitoimikunnan työtä v Niukkaresurssisuus on helppo myydä yrityksille kestävän liiketoiminnan kehittämisen ohjenuoraksi, koska siinä säästyy paitsi luonnonvaroja ja energiaa myös aikaa ja pääomaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mielestä nyt v Suomen menestyksen turvaamisessa ei riitä perinteinen tarkastelu, vaan aakkosissa on otettava uusi järjestys eli abc:n tilalle bcd, joka tulee sanoista biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Kaikki nämä kolme dimensiota edistävät kestävää liiketoimintaa, pelastavat maapalloa ja turvaavat samalla Suomen ja Suomen eri alueiden elinkeinorakenteen uudistumista. Länsi-Uudenmaan alueella saatujen tulosten mukaan pk-yrityksissä vaatimukset kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle tulevat asiakkailta ja henkilökunnalta. Yli puolet Länsi-Uudenmaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä toteuttaa jo kestävää liiketoimintaa käytännössä. Kolmannes pk-yrityksistä pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta, joka viides yritys näkee kestävän kehityksen lähinnä kustannustekijänä. Kestävä liiketoiminta nähdään yhä useammin kilpailuetuja ja lisämahdollisuuksia tuottavana toimintana, ja tulevaisuudessa kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa. Uudenmaan liiton rahoittamassa Kestävän liiketoiminnan hankkeessa v on tutkittu ja sparrattu Länsi-Uudenmaan alueen yrityksiä kestävän liiketoiminnan edistämiseksi ja aktivoimiseksi. Hanketta on koordinoinut Novago Yrityskehitys Oy Erja Vaaralan johdolla ja tutkimusosiosta on vastannut Laureaammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi Tarja Meristön johdolla. Hankkeessa ovat kenttätyötä tehneet Novagon yritysneuvojat yhteistyössä Erja Vaaralan kanssa, CoFin tutkijat Jukka Laitinen ja Antti Ahola, mutta myös Laurean Lohjan kampuksen opiskelijat yhteistyössä yliopettaja Susanna Kivelän kanssa. Yritysten syvähaastatteluosuuden on koonnut Taru Uotila Suomen ympäristöopisto Syklistä. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Paavo Lyytikäinen Hangon satamasta ja jäseninä Matti Pihlajamaa, LUKSIA, Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, Uudenmaan liitto, Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, Juhani Hyry, Hyrles Oy, Riikka Slunga-Poutsalo, luottamushenkilö, Carl-Johan Sandström Novagosta sekä Erja Vaarala ja Tarja Meristö. Hankkeen loppuseminaarin järjestelyihin osallistuivat Novagon Minna-Mari Tiihosen johdolla myös Luksian opiskelijat. Ilman alueen yritysten aktiivista osallistumista haastatteluihin ja seminaareihin ei tuloksia olisi saatu. Loppuseminaarin osallistujat toivat vielä oman näkemyksensä klusterityöhön ja kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuun viimeistelyyn. Samoin loppuseminaarin yrityspuheenvuoron pitäjät jakoivat kokemuksensa kestävän liiketoiminnan onnistumisista ja mahdollisista karikoista kaikkien kanssa. Lämmin kiitos ihan kaikille hankkeen työhön osallistuneille toimijoille! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tarja Meristö 4

5 Tiivistelmä Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hanke (10/ /2014) on Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuudentutkimusryhmän FuturesLab CoFin toteuttama hanke, jota rahoitti Uudenmaan liitto. Hanke tuotti alueen kestävän liiketoiminnan klusterin ja ydinpätevyyspuun kuvauksen sekä hahmotti aiheeseen vaikuttavat trendit. Alueen yrityksissä herätettiin tietoisuutta kestävästä liiketoiminnasta haastattelemalla 99 yritystä eri aloilta. Yli puolet haastatelluista yrityksistä toteuttaa kestävää liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Reilu viidennes pitää sitä kustannustekijänä. Kestävän kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä asiakkaiden sekä oman henkilökunnan kautta. Kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen alueella muodostavat mm. vesiliiketoiminta, jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Klusterin tuki- ja lähialat ovat hyvinvointiliiketoiminta, kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle liiketoiminnalle ovat kunnat ja kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja aluekehittäjät. Sammandrag Projektet Hållbar affärsverksamhet i västra Nyland (10/ /2014) genomfördes av Novago Företagsutveckling och yrkeshögskolan Laureas framtidsforskningsgrupp FuturesLab CoFi. Projektet finansierades av Nylands förbund. I projektet utarbetades beskrivningar av regionens kluster för hållbar affärsverksamhet och regionens kärnkompetensträd och det skapades en bild av trenderna, som påverkar hållbar affärsverksamhet. Kännedom om hållbar affärsverksamhet spreds till regionens företag genom att intervjua 99 företag från olika branscher. Mer än hälften av de intervjuade företagen genomför redan hållbar affärsverksamhet i praktiken och mer än en tredjedel ser det som en ytterligare möjlighet. En dryg femtedel anser det vara en kostnadsfaktor. Den hållbara utvecklingens utmaningar lyfts fram via kunderna och den egna personalen. I regionen består kärnan i den hållbara affärsverksamhetens kluster av bl.a. vattenaffärsverksamhet, avfallshantering, bioenergi och byggnadsrenovering. Klustrets stöd- och närliggande branscher är välfärdsaffärsverksamhet, handel, byggande, teknologiindustri samt turism- och restaurangbranschen. Möjliggörare för hållbar affärsverksamhet är kommuner och städer, läroinrättningar, organisationer och regionutvecklare. Summary Sustainable Business in Western Uusimaa project (10/ /2014) was carried out by Novago Business Development and FuturesLab CoFi/Laurea University of Applied Sciences and it was financed by Uusimaa Regional Council. As a result of the project, the description of the sustainable business cluster and the core competence tree for the region were created and trends related to sustainable business practices were mapped. Awareness of sustainable business was spread to the business field by interviewing 99 companies in different fields in the region. More than half of the interviewed companies in the region already carry out sustainable business and over a third of them consider it as an additional possibility. Over a fifth considers it as a cost factor. The challenges of sustainable business arise through the customers and own staff of the companies. The core of the sustainable business cluster consists of water business, waste treatment, bioenergy and renovation. The supporting and related fields include wellbeing, retail, technology industry and tourism and restaurant field. Enablers consist of municipalities and towns, educational institutions, organizations and regional developers. 5

6 1. Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön 1.1. Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely Yritysmaailmassa tietoisuus luonnonvarojen riittävyydestä heräsi luvuilla. Siihen vaikutti ehkä eniten 1970-luvun alussa koettu energiakriisi, mutta myös Kasvun rajat -raportti v Rooman klubilta. Shell, tunnettu skenaariotyöskentelyn pioneeri yrityspuolella, teki jopa kriisiskenaarion ennen v öljykriisiä, mutta sitä ei otettu yrityksessä tosissaan. Vasta kestävän kehityksen käsitteen myötä herännyt tietoisuus muuttui luvuilla ymmärrykseksi asiasta ja edelläkävijäyritykset mm. hyödynsivät kierrätysraaka-aineita toiminnassaan. Viimeistään 2000-luvulle tultaessa ekotehokkuudesta ymmärrettiin saatavan laajemminkin kilpailuetuja, ja nyt 2010-luvulla kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa. Käsitteet ovat muuttuneet ja monipuolistuneet, ja esimerkiksi niukkaresurssisuus ja resurssitehokkuus ovat vakiinnuttamassa asemaansa. Mukaan lasketaan resursseista raaka-aineiden ja energian ohella myös pääoma ja aika, kuten professori Jyrki Kettunen jo 1990-luvun puolivälissä silloisen KTM:n ekovientitoimikunnan puheenjohtajana niukkaresurssisuuden määritteli. Kuva 1 Kestävän kehityksen roolin muuttuminen ajan kuluessa (Meristö 2013). Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan tarkastelun pohjaksi kerättiin hankkeen alkuvaiheessa (1/2013) yritysten näkemyksiä mm. uhkista ja mahdollisuuksista, mutta myös kestävyyteen vaikuttavista eri osatekijöistä. Työkaluina käytettiin SWOT-analyysia ja vastinparilomaketta, joka muokattiin tätä varten. Näkemyksiä saatiin seitsemältä toimijalta. Suurimpina uhkina nähtiin mm. ympäristön tilan romahtaminen, raaka-aineiden väheneminen, sääilmiöt, liikakansoitus, itsekkyys, vedestä aiheutuvat sodat ja eroosio. Uusina mahdollisuuksina nähtiin mm. uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen, uudet raaka-aineet, vanhoista materiaaleista luopuminen, kuluttajien valveutuminen ja matkustamisen vähentyminen. Heikkoudet painottuivat yhteisen päätöksenteon vaikeuksiin sekä tiedonhyödyntämisen ongelmiin. Vahvuuksia olivat teknologiaosaaminen, osuustoiminta sekä globaali keskustelu. 6

7 Vastinparilomakkeella tarkasteltiin vihreyttä yritysten kustannus- ja kilpailukykytekijänä, teknologian mahdollisuuksina ja uusien toimintatapojen tarjoajana, lainsäädännön ja markkinoiden roolia sekä kierrätyksen asemaa kestävässä kehityksessä, mutta myös kokonaisuuden hallintaa asioiden edistämiseksi. Kuvassa 2 on esitetty tulokset vastinparikyselystä, joka esittelee yritysten asenteet nyt ja tulevaisuudessa. Huomionarvoista on muutos nykytilan ja tulevaisuuden näkyminen välillä ihmisten tinkimishalukkuuden ja säätelyn osalta. Vastaajien näkemyksen mukaan ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiimpia tinkimään omasta kulutuksestaan kestävyyden hyväksi. Kestävään kehityksen kohdistuvan säätelyn painopisteen odotetaan tulevaisuudessa muuttuvan globaalimpaan suuntaan kansallisen sääntelyn sijaan. Toisaalta huomionarvoista on vahva yksimielisyys siitä, että vihreys on kilpailuetu sekä nyt että tulevaisuudessa. Samoin kestävä kehitys nähdään osana yhdyskunnan perustoimintaa aikajänteestä riippumatta. Kuva 2 Vastinparikyselyn tuloksia yritysten asenteista nyt ja tulevaisuudessa. Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kestävä liiketoiminta on määritelty toiminnaksi, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Yrityksille tämä tarkoittaa vastuunottamista ja osallistumista. Samalla se tuo etuja vähentämällä kustannuksia ja riskejä, luomalla vahvemman tuotemerkin ja houkuttelemalla asiakkaita. Kestävästä liiketoiminnasta käytetään usein myös nimitystä vastuullinen liiketoiminta. Myös esim. vihreä liiketoiminta, ympäristöliiketoiminta tai cleantech ovat osa kestävää liiketoimintaa, samoin yritysten yhteiskuntavastuu (CSR= corporate social responsibility). 7

8 Kestävää kehitystä tarkastellaan laaja-alaisesti, joten työssä on huomioitu Bruntlandtin raportissa (United Nations 1987) mainitut näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys (Kuva 3). Samat kestävän kehityksen kolme näkökulmaa on huomioitu myös GRI:ssä (Global Reporting Iniative 2013), jonka pohjalta hankkeessa luotiin yrityshaastattelulomake. GRI on organisaatioita yhteiskuntavastuu-raportointiin kannustava aloite. GRI:n kattavaa yhteiskuntavastuu-raportoinnin viitekehystä käytetään laajalti ympäri maailmaa. Viitekehys ja siihen liittyvä raportointiohjeisto määrittelee periaatteet ja indikaattorit, joiden avulla organisaatiot voivat mitata ja raportoida taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Kuva 3 Kestävän liiketoiminnan viitekehys sisältää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa yritystoiminnan kannattavuutta ja jatkuvuutta, mutta myös esimerkiksi sitä, että rahat jäävät alueelle. Taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin kuuluvia seikkoja ovat mm. kannattavuus, liikevaihto, markkina-asema sekä epäsuorat vaikutukset verotuksen kautta. Ekologinen kestävyys liittyy kaikkeen yrityksen ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan. Siihen kuuluvia osa-alueita ovat mm. materiaalien käyttö, energian käyttö, vesijalanjälki, biodiversiteetti, ilmanpäästöt, jätevedet, jätteet, tuotteiden ja palveluiden määräystenmukaisuus sekä logistiikka ja kuljetusmuodot. Sosiaalinen kestävyys ottaa huomioon yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja mahdollistaa esim. vajaakuntoisten työllistymisen. Myös yrityksen verojalanjälki on osa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Muita esimerkkejä sosiaalisen kestävyyden osa-alueista ovat mm. henkilöstökäytännöt ja työolot (esim. työterveys ja turvallisuus), ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima), määräystenmukaisuus sekä tuotevastuuseen liittyvät seikat Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla-hanke on rahoitettu Uudenmaan liiton Makera-rahoituksella ja sen toteuttajina ovat olleet Novago Yrityskehitys Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuksen ryhmä FuturesLab CoFi. Novagon vastuulla on ollut hankkeen koordinointi sekä yrityshaastattelut, joita on tehty yhteensä satakunta. Lisäksi alueelle on hankkeen aikana syntynyt Novagon 8

9 laskun mukaan 22 uutta yritystä alalle. Laurean FuturesLab CoFi on huolehtinut hankkeen tutkimuksellisen osion toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on ollut: 1) Herättää Länsi-Uudenmaan alueen yrityksissä tietoisuus kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa. 2) Tutkia alueen yritysten näkemyksiä ja suhtautumista kestävään liiketoimintaan ja kestävyyden eri osa-alueisiin. 3) Tunnistaa alueen keskeiset toimijat kestävän liiketoiminnan ympäriltä eri toimialoilla. 4) Hahmottaa Länsi-Uudenmaan alueelle kestävän liiketoiminnan klusteri(t), ml. ydintoimijat, täydentävät toimijat ja mahdollistajat. Ajallisesti hanke on toteutettu 10/ /2014 välisenä aikana (Kuva 4). Hankesuunnitelman täsmentämisen ja rahoittajatapaamisten jälkeen varsinainen tutkimustyö on alkanut vuoden 2013 tammikuussa. Työ aloitettiin hanke-esitteen ja haastattelulomakkeen luomisella vuoden 2013 alkupuoliskolla. Yrityshaastattelujen tekeminen aloitettiin syyskuussa 2013 ja ne ovat jatkuneet hankkeen loppuun saakka. Taustatietoa on kerätty koko hankkeen ajan konferensseista ja seminaareista sekä Suomesta että ulkomailta. Konferensseissa on esitelty myös hankkeen tuloksia. Kuva 4 Hankkeen eteneminen aikajanalla. Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen liittyen toteutettiin osana TEMin innovaatioverkostoa Länsi- Uudenmaan InnoHub-pilotointi 9/2013 4/2014, jota olivat toteuttamassa Novago ja Laurea yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia yhteistyökumppaneita. Länsi-Uudenmaan InnoHubia toteutettiin käytännössä mm. työpajoilla ja yhteisillä 9

10 aamupuurotilaisuuksilla sekä visioivan konseptoinnin harjoituksilla osana Hyvinvointifoorumia. Lisäksi kerättiin ekotekovinkkejä Sparrausfoorumista sekä toteutettiin BusinessLohjan yrityksille kysely yritystalon toiminnallisuuksista, vuokralaisten yhteisöllisyyden toimivuudesta ja tahtotilasta lisätä talon toimijoiden näkyvyyttä ulospäin. Tarkoituksena oli verkottua ja toimia laajasti koko Länsi-Uudenmaan alueella joko virtuaalisesti tai kierrättämällä tapahtumia alueen eri paikkakunnilla, esim. Sparrausfoorumit hankkeen aikana toteutettiin Lohjalla ja Siuntiossa. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tiimoilta Novago on järjestänyt KasvuKraft-ohjelman kanssa kolme työllisyyteen liittyvää seminaaria: teemana olivat työllisyydenhoidon ja sosiaalihuoltolain lakimuutokset, TYP-toimintamallin muutokset ja työllisyydenhoidon ideointi sekä uusien haasteiden tunnistaminen lakimuutosten pohjalta työelämäosallisuuden parantamiseksi mm. Kelan asiakasprosesseihin syventymällä. Kohderyhminä tilaisuuksissa oli työllisyydenhoitoon liittyvä monialainen toimijajoukko ml. alueen poliittiset päättäjät. Ekologista kestävyyttä Novago on edistänyt myös järjestelmällä kansallisena etätyöpäivänä yritystalo BusinessLohjassa länsi-uusimaalaisille toimijoille mahdollisuuden etätyön toteuttamiseen käytännössä. Tutkimusten mukaan etätyö on ekoteko, kuten Novagon lehdistötiedote etätyöpäivästä tiivistää: Suomessa tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa ja esim. Lohjalla jo vuonna 2011 työvoimasta liikkui pois kotikunnastaan eli pendelöi neljä kymmenestä eli Pääkaupunkiseudulla, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla työssä kävi kaikkiaan henkilöä eli liki 70 % kaikista työssäkävijöistä. Työmatkat aiheuttavat ruuhkahuippuja erityisesti aamu- ja iltapäivällä ja kasvattavat työmatkoihin käytettyä aikaa entisestään. Etätyö tarjoaa joustavuutta, kustannussäästöjä ja kilpailuetua sekä toimii veturina vastuullisempaan liikennekulttuuriin. Tämä raportti kokoaa hankkeen tutkimusosion tulokset. Ne koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten haastatteluista, klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä kestävyyteen liittyvistä trendeistä. Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin koulutuspäällikkö Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon syvähaastattelujen tuloksista (luku 3.3.). 10

11 2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu 2.1. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla Klusterilla tarkoitetaan toimijoiden joukkoa, jonka toiminta muodostaa yhtenäisen, toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Usein puhutaan myös ekosysteemistä. Analogia ekosysteemiin tulee luonnosta, esim. metsä on toimiva ekosysteemi. Länsi-Uudenmaan kestävän liitetalouden klusteri on kuvattu luvussa 2.2. Sen lisäksi luvuissa on esitelty toimialakohtaiset klusterit hyvinvointialan, kaupan, rakentamisen sekä teknologiateollisuuden osalta. Ne on koostettu Laurean tekemien toimialaselvitysten pohjalta. Luvussa 2.7 esitellään synteesi Länsi-Uudenmaan kestävän liiketalouden klusterista ydinpätevyyspuun avulla. Ydinpätevyyspuussa on otettu huomioon täydennykset, jotka hankkeen loppuseminaarin osallistujat tekivät Kestävän kehityksen osalta Länsi-Uudellamaalla toimii ennestään Lohjan seudun ympäristöklusteri, joka keskittyy nimensä mukaisesti ympäristönäkökulmaan. Lohjan seudun ympäristöklusteri on alueen yritysten, kuntien ja yhteisöjen perustama yhteistyö- ja oppimisverkosto (Kuva 5), jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jäsentensä toimintaa, lisätä jäsentensä henkilöstön osaamista sekä kehittää viestintää ja jäsenten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tehtävää toteutetaan järjestämällä koulutusta, työpajoja, johdon foorumeita ja tapahtumia niillä kehittämisalueilla, joissa useammalla organisaatiolla löytyy yhteisiä tarpeita. Aiheet voivat liittyä laajasti jäsenten toiminnankehittämiseen esim. henkilöstön ja organisaation kehittämiseen sekä laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittämiseen. Jäsenistön tarpeen mukaan otetaan esille myös muita yhteistyössä toteutettavia kehittämiskohteita ja tarpeita. Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. Jäseninä Lohjan seudun ympäristöklusterissa ovat Lohjan kaupunki, Siuntio, Inkoo sekä seitsemän teollisuuslaitosta/suurempaa yritystä sekä seitsemän pienempää yritystä, koulutuslaitosta tai palveluntuottajaa (Lohjan seudun ympäristöklusteri). Kuva 5 Lohjan seudun ympäristöklusteri. 11

12 Lohjan seudun ympäristöklusteri voidaan nähdä osana Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria, joka laajentaa tarkastelua maantieteellisesti Lohjalta koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Lohjan seudun ympäristöklusterin edustaja on osallistunut myös tämän hankkeen työskentelyyn ohjausryhmän jäsenenä ja tuonut hankkeen käyttöön näkemyksiä ja kokemuksia pitkäkestoisesta yhteistyöstä alueella Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin hahmottelussa olemme käyttäneet Porterin (1990) määritelmää klusterista, jonka mukaan klusteri koostuu ydintoimijoista, tuki- ja lähialoista sekä mahdollistajista. Ytimen määrittelyyn olemme käyttäneet viitekehystä (Kuva 6), jonka mukaan kilpailukykyiset ja kestävät ratkaisut sisältävät kolme eri elementtiä, jotka ovat fyysinen elementti, palvelusekä tietotaito-elementti. Mitä enemmän painopiste on palvelussa ja tietotaidossa, sitä kestävämpi ratkaisu tavallisesti on kyseessä. Hankkeen alussa määritellyt fokustoimialat olivat hyvinvointi, kauppa, rakentaminen ja teknologiateollisuus. Ne kaikki ovat kestävän liiketoiminnan klusterin tuki- ja lähialoja, mutta sen lisäksi Länsi-Uudellamaalla niihin kuuluvat myös kemianteollisuus, matkailu- ja ravitsemusala, logistiikka-ala, elintarviketeollisuus sekä viestintä. Mahdollistajiin kuuluu laaja joukko eri toimijoita, kuten lainsäätäjät, tutkimus- ja kehitystoimijat sekä PPP-toimijat (public private partnerships) eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset toimintamallit. Kuva 6 Kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudellamaalla (tähti = loppuseminaarin osallistuja). Hankkeen loppuseminaarissa osallistujat merkitsivät itsensä tarralapuilla siihen klusterin osaan, jota edustavat. Kuvaan 6 osallistujien asemointi on merkitty tähdillä. Seminaarin osallistujat edustivat yrityksiä eri toimialoilta ja mukana oli toimijoita myös koulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kuntapuolelta. Syksyllä 2013 Tulevaisuuden ymmärtäminen -opintojaksossa Laurean opiskelijat osallistuivat Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen tekemällä yrityshaastatteluja sekä kartoittamalla toimialakohtaisia klustereita. 12

13 Seuraavassa on lyhyesti kuvattu hyvinvointialan, kaupan ja rakentamisalan klusterit perustuen opiskelijaryhmien tekemiin raportteihin sekä tutkijatyönä koottu teknologiateollisuuden klusteri, jota on täydennetty Teknologiateollisuus ry:n verkkosivujen tiedoilla Hyvinvointi Hyvinvointialalla tehtyjen opiskelijahaastattelujen perusteella kestävän kehityksen osioista varsinkin sosiaalinen kestävyys korostuu. Se on kuitenkin seuraamusta ekologisissa sekä taloudellisissa kysymyksissä tehdyistä päätöksistä, joten kaikkiin osa-alueisiin on kiinnitettävä huomiota. Oli hyvinvointipalvelu sitten kauneus- tai terveysalalta, huomioitaviksi ekologisiksi kysymyksiksi haastatteluissa nousivat lääke- ja kauneusvalmisteet ja niissä käytettävät kemikaalit sekä niiden pakkausmateriaalit. Kemikaalien kehitys menee koko ajan eteenpäin ja kuluttajien muuttuessa entistä tietoisemmiksi kemikaalien vaaroista sekä itselle että luontoon, alkaa paine luonnonmukaisemmista tuotteista korostua. Hyvinvointialan suuria tulevaisuuden kysymyksiä tulevat olemaan muun muassa kuluttajien tietoisuus luonnonmukaisista tuotteista sekä hieman yksilöityneimpinä ongelmina väestön ikääntyminen sekä eläkeiän nostamisesta johtuva työkyvyn ylläpitäminen entistä pidempään. Väestön ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä esille nousee taloudellinen kestävyys, joka takaa hyvän hoidon vanhuksille sekä asiallisen palkan vanhusten hoitajille. Työkyvyn ylläpitämisessä taas korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja niiden merkityksen ymmärtäminen. Kuluttajien lisääntyvä ympäristötietoisuus luo tuottajille paineita kehittää entistä luonnonmukaisempia mutta silti tehokkaita ratkaisuja. Hyvinvointialan klusterin (Kuva 7) ytimen muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut, kylpylät ja kuntoutuspalvelut, liikuntapalvelut, kauneuspalvelut sekä apuvälinetoimiala. Lähi- ja tukialoihin kuuluvat apteekit, järjestöt, elämyspalvelut, luontaistuotekaupat, hyvinvointiteknologiayritykset ja oppilaitokset. Mahdollistajia hyvinvointialalla ovat mm. teknologia, lainsäädäntö, kuntahallinto, TKI-toiminta ja yleinen ilmapiiri. Kuva 7 Hyvinvointiklusteri Länsi-Uudellamaalla. 13

14 Hyvinvointialan mahdollisuuksien hyödyntämisessä yritysten tulisi kiinnittää huomiota mm. palveluintensiivisyyteen, pakkausmateriaalien kierrätykseen, työturvallisuuteen, energiatehokkuuteen (erityisesti kylpylätoimialalla), tuoteturvallisuuteen (esim. kauneudenhoitopuolella allergiatestattuihin ja tuoksuttomiin tuotteisiin), eettisyyteen, tasavertaisuuteen sekä hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen, jolla saadaan luotua taloudellista tehokkuutta Kauppa Kaupan ala jakaantuu vähittäis- sekä tukkukauppaan ja tuotevalikoiman puolesta päivittäis- ja erikoistavaroihin sekä tekniseen kauppaan. Kaupan ala on elinkeinoelämän yksittäisistä toimialoista suurin työllistäjä ja tulee kasvamaan tulevina vuosinakin. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan päivittäistavaroiden valikoimaa myyvää kauppaa, pääsääntöisesti itsepalvelulla toimivia market-myymälöitä. Erikoiskaupat myyvät erikoistavaroita ja niitä ovat esimerkiksi apteekit, vaate-, kenkä-, huonekalu-, kodintekniikka- ja kirjakaupat. Tekninen kauppa on pääasiassa yritysten välistä kauppaa. Tukkukaupassa tavaroita markkinoidaan suurina erinä ja se toimii tuottajan, valmistajan sekä vähittäiskaupan välisenä yhdyssiteenä. Kaupan alan klusteriytimen (Kuva 8) muodostavat päivittäistavarakauppa, tukkukauppa, erikoiskauppa ja tekninen kauppa. Lähi- ja tukialoja ovat mm. tavarantoimittajat, logistiikka, mainosala ja ravintolat. Mahdollistajiin kuuluvat esimerkiksi lainsäädäntö, ostovoima, uusiokäyttäminen ja rahoituspalvelut. Länsi- Uudellamaalla päivittäistavarakauppoja löytyy kaikilta alueen paikkakunnilta. Erikoisliikkeitä on vaihtelevasti, ja ne ovat yleensä pieniä yrityksiä ja moni liikkeiden pitäjä oli yksityisyrittäjä. Erikoisliikkeet ovat keskittyneet pääosin Lohjalle. Kuva 8 Kaupan alan klusteri Länsi-Uudellamaalla. Kaupan alaan vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. lainsäädäntö (esim. makeisveron ja EU-direktiivien kautta), taloudelliset suhdanteet, sukupuolettomuus, pikakassat, verkkokauppa, etälukulaitteet, reilu kauppa, luonnonvarojen loppuminen, kestävä kehitys ja kierrätys. Villejä kortteja kaupan alalle voisi olla mm. 14

15 ulkomaan kauppaan liittyvät rajoitukset, pankkien kaatuminen, omavaraisuuden lisääntyminen, fyysisen rahan poistuminen ja luonnonmullistukset. Kaupan alalla kestävään liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi terveystrendien hyödyntäminen (optikko- ja urheiluliikkeet), kierrätysideologian hyödyntäminen (sisustusliikkeet, vaatekauppa), sijaintihyötyjen ja logistiikkaratkaisujen optimoiminen sekä kuluttajien että tavarantoimittajien näkökulmasta, kestävät tuotteet (lelukauppa) sekä vajaakuntoisten työllistäminen sosiaalisen kestävyyden lisäämiseksi Rakentaminen Länsi-Uudellamaalla rakennusalan yrityksiä on 681, joista taloustietojen perusteella suurimpia ovat Lemminkäinen Infra päällystystoiminta, Lemminkäinen Talotekniikka Oy, NCC Rakennus Oy, Hartela Oy Raaseporin toimisto (Finder.fi, tilanne syksyllä 2013). Länsi-Uudenmaan rakennusalan yrityksistä selvästi suurimman osan kotipaikka on Lohja. Rakentamisklusterin (Kuva 9) ytimessä on rakentamisala, joka sisältää rakentamisen lisäksi myös saneerauksen, remontoinnin ja maanrakennuksen. Klusterin seuraava kehä käsittää lähi- ja tukialat, joita ovat muiden muassa materiaalivalmistajat ja -toimittajat, arkkitehdit, talotehtaat ja kiinteistönvälitystoiminta. Uloimpana ovat mahdollistajat, joihin kuuluu mm. koulutus, työvoima, teknologia, lainsäädäntö, tutkimus ja kehitys sekä rahoituspalvelut. Kuva 9 Rakentamisalan klusteri Länsi-Uudellamaalla. Rakennusalalla ekologinen kestävyys korostuu, ja se koostuu monesta osasta. Energiatehokkuus on kestävässä rakentamisessa esillä tärkeimpänä, mutta ei ainoana tekijänä. Muita keskeisiä ominaisuuksia ovat materiaalien ja rakenteiden piiloenergiavirrat, hiilijälki, kestävyys, korjattavuus, kierrätettävyys ja myrkyttömyys sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen riittävyyden turvaaminen. Energiatehokkuus rakentamisessa on tarkoittanut lähinnä eristekerrosten paksuntamista ja teknisten 15

16 laitteiden lisäämistä, mutta ei ole juurikaan uudistanut arkkitehtuuria (Safa 2012). Myös kokonaisten asuinalueiden ja yhdyskuntarakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon kestävä rakentaminen, jotta talot, liikenne ja liikkuminen, palvelut sekä energia- ja jätehuolto muodostavat kokonaisuuden. Yhdyskuntarakennetta voidaan ohjata kaavoitusta kehittämällä. Samalla parannettaisiin maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista. Ehjä yhdyskuntarakenne vähentää liikkumista ja kuljetustarpeita (Safa 2012, Rakennusteollisuus 2010). Kestävän rakentamisen tuloksena on pitkäikäiset, energia-, materiaali- ja ympäristötehokkaat rakennukset ja rakenteet, jotka vaativat mahdollisimman vähän huoltoa ja korjausta, ovat terveellisiä sekä arvonsa säilyttäviä ja joustavasti muunneltavissa. Kestävän rakentamisen tavoitteet saavutetaan ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja huolellisella toteutuksella. Suunnittelussa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöön vielä pitkän ajan kuluttuakin. Rakentamisen kustannuksiakin täytyy siis tarkastella koko sen elinkaaren ajalta: maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta ja raaka-aineiden hankinnasta rakentamiseen ja rakennuksen purkuun ja purkutuotteiden lajitteluun saakka. Rakennuksen energiatehokkuus ja ylläpito tulee huomioida koko käyttöajalta, joten siinä korostuu elinkaariedullisuus (Rakennusteollisuus 2010). Rakennusalalla kestävään liiketalouteen liittyviä mahdollisuuksia luovat mm. ääri-ilmiöiden huomioiminen (esim. ilmastonmuutos, vedenpinnan nousu), erikoistumisen tuomat mahdollisuudet uudentyyppisille yrityksille, yksilöllisten tarpeiden huomiointi, uusien energiamuotojen ja teknologioiden hyödyntäminen, hyvien suhteiden pitäminen kuntahallintoon sekä turvarakentamisen tuomat mahdollisuudet Teknologiateollisuus Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat usein edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Liiketoimintoja kehitetään kokonaisuutena, jossa ympäristöasiat yhdistetään strategiaan, liiketoimintakonsepteihin ja innovatiivisuuteen. Verkottuminen sekä asiakkaiden ja sidosryhmien entistä suuremmat odotukset lisäävät kestävän kehityksen vaatimuksia globaalissa toimintaympäristössä. Ympäristöteknologia tarjoaa yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia kasvuun ja erikoistumiseen (Teknologiateollisuus ry 2014). Teknologiateollisuuden ydinaloja (Kuva 10) ovat kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, elektroniikkaja sähköteollisuus, tietotekniikka sekä suunnittelu ja konsultointi (Kuva 10). Tuki- ja lähialoja ovat mm. puolustus, ilmailu, turvallisuus, rakentaminen, kuljetus ja liikenne, hyvinvointiala sekä energia- ja ympäristöala. Mahdollistajina toimivat mm. koulutus, lainsäädäntö, luonnonvarat ja toimijoista esimerkiksi Teknologiateollisuus ry sekä SHOKit eli strategisen huippuosaaminen keskittymät (esim. FIMECC metallituotteiden ja koneenrakennusalalla). 16

17 Kuva 10 Teknologiateollisuusalan klusteri Länsi-Uudellamaalla. Teknologiateollisuudessa kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia mm. palveluliiketoiminnan kehittäminen, materiaalien kierrätys (erityisesti elektroniikassa), kestävät ratkaisut (laatubrändit B to B), energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot, materiaalitehokkuus (keveämmät materiaalit, vähemmästä enemmän) sekä alihankintaurakoiden kehittäminen ja työolosuhteiden parantaminen Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla Tulevaisuuden tekeminen vaatii uutta osaamista myös kestävän liiketoiminnan kehittämisen osalta. Olemme tarkastelleet Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria ydinpätevyyspuu-konseptin avulla ja kartoittaneet tarvittavan osaamisen puun juurien avulla (tiedot & taidot; arvot & asenteet; kontaktit ja verkostot). Puun rungossa on kuvattu tarvittavat ydinpätevyydet ja oksat kuvaavat Länsi-Uudenmaan kestävän liiketalouteen kuuluvia toimialoja. Ydinpätevyyspuuta on päivitetty järjestetyn hankkeen loppuseminaarin yhteydessä, jolloin osallistujat pääsivät täydentämään tuloksia. 17

18 Kestävän liiketoiminnan onnistunut kehittäminen vaatii tietoa esimerkiksi ympäristöstä, luonnontieteistä lainsäädännöstä sekä monipuolisia taitoja liittyen esimerkiksi myyntiin, ihmisten johtamiseen ja kädentaitoihin liittyen. Tarvittavia arvoja ja asenteita ovat mm. yrittäjämäisyys, vastuullisuus ja proaktiivisuus. Kontakteissa tarvitaan monipuolista yhteistyötä mm. yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja päätöksentekijöiden kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa oleminen on myös tärkeää, vaikka toimittaisiinkin pääosin paikallisella tasolla. Kuva 11 Kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudenmaan alueella (päivitetty hankkeen loppuseminaarissa ). 18

19 3. Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta haastattelutuloksia 3.1. Metodi ja aineisto Hankkeessa toteutettiin 99 yrityshaastattelua Länsi-Uudenmaan alueella 9/ /2014. Yrityshaastattelujen päävastuu oli Novagolla, mutta myös Laurean henkilökunta sekä opiskelijat osallistuivat niiden tekemiseen. Yrityshaastattelut toteutettiin haastattelulomakkeen avulla (Liite 1), jonka rakenteessa oli huomioitu kestävän liiketoiminnan raportoinnin GRI-ohjeistus (Global Reporting Iniative). Päätarkoitus ei ollut tiedonkeruu haastattelun muodossa vaan lisätä tietoisuutta kestävästä liiketoiminnasta sekä sen eri ulottuvuuksista. Tarkoitus on, että lomaketta voi jatkossakin käyttää työkaluna kestävän liiketoiminnan kehittämisessä alueen yrityksissä, kun esim. Novagon yritysneuvojat käyvät työhönsä liittyvissä yritystapaamisissa. Haastatteluissa selvitettiin yrityksen taustatiedot, kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä, tärkeimmät kestävän liiketoiminnan osa-alueet, kestävän liiketoiminnan rooli nyt ja tulevaisuudessa, tulevaisuuden panostuksen kohteet sekä ne peruslähteet ja herätteet, joissa kestävään kehitykseen on yrityksessä törmätty. Lopuksi tiedusteltiin vielä yritysten halukkuutta osallistua tarkempaan kestävän liiketoiminnan kartoitukseen. Jatkohaastatteluihin ja -kartoituksiin valittiin tästä joukosta kahdeksan yritystä, joista Suomen ympäristöopisto Sykli toteutti kuusi syksyllä Syvähaastattelujen tulokset on esitelty luvussa Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla: haastattelutulokset Haastateltavat yritykset edustivat monia eri toimialoja (kuva 12). Hankkeen keskiöön määritellyt toimialat olivat alunperin hyvinvointi, kauppa, rakentaminen ja teknologiateollisuus. Haastattelujen edetessä kattavuus laajeni muille toimialoille, kuten matkailuun ja ravitsemukseen sekä markkinointi- ja viestintäalan yrityksiin. Eniten mukana oli kaupan alan yrityksiä (21 kpl), mutta myös muilta aloilta vastauksia saatiin laajasti (Kuva 12). Matkailu- ja ravitsemusalan yrityksiä oli mukana 18 kpl, rakennusalan yrityksiä 17 kpl, teknologiateollisuuden yrityksiä 16 kpl, hyvinvointialan yrityksiä 15 kpl ja markkinointi- ja viestintäalan yrityksiä 5 kpl. Seitsemällä yritykseltä toimiala oli jokin muu tai he eivät sitä ilmoittaneet. 19

20 Kuva 12 Haastatelluiden yritysten toimialat. Suurimmassa osassa haastatelluista yrityksistä kestävää liiketoimintaa tehdään jo ja liki puolissa yrityksissä sen olemassaolo ainakin tiedostetaan (Kuva 13). Toistaiseksi vain kohtalaisen harvat yritykset ottavat kestävän kehityksen tulevaisuuden visioissaan huomioon ja yrittävät proaktiivisesti hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassa. Ainoastaan muutama yritys mainitsi, ettei kestävä kehitys koske heitä millään tavalla. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Tehdään 50 53,76 % 2. Tiedostetaan 44 47,31 % 3. Visioidaan villisti 11 11,83 % 4. Ei koske meitä 2 2,15 % 5. En osaa sanoa 5 5,38 % Kuva 13 Kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä. Reilusti yli puolet yrityksistä kokee kestävän kehityksen olevan yrityksessään perusliiketoimintaa ja noin kolmannes vastanneista näkee kestävän kehityksen kilpailukykytekijänä tai lisämahdollisuuksien tarjoajana (Kuva 14). Selkeä vähemmistö eli noin viidennes näkee kestävän kehityksen kustannustekijänä. Vastauksien perusteella kestävän kehityksen roolissa ei ole suuria eroja verrattaessa nykyhetkeä tulevaisuuden näkymiin. Huomattavaa tosin on, että kolme yritystä mainitsi nykyhetkellä kestävän kehityksen olevan sanahelinää, kun tulevaisuudessa mikään yritys ei pidä sitä enää sanahelinänä. Avoimien vastauksien perusteella kestävä 20

21 kehitys nähdään tulevaisuudessa jopa elinehtona tai olemassaolon edellytyksenä, ei sanahelinänä. Myös niiden määrä, jotka pitivät kestävää kehitystä kustannustekijänä, pieneni tulevaisuutta pohdittaessa. Kuva 14 Kestävän liiketoiminnan rooli yrityksissä nyt ja tulevaisuudessa (5-10 vuotta). Tulevaisuudessa yritykset aikovat panostaa kestävän kehityksen osa-alueista eniten taloudelliseen kestävyyteen (Kuva 15), mikä on luonnollista yritysten olemassaolon ja jatkuvuuden kannalta. Toiseksi eniten vastanneet yritykset aikovat panostaa ekologiseen kestävyyteen. Vähiten vastauksia sai sosiaalinen kestävyys. Syynä siihen saattaa olla, että sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät seikat ovat yleisesti ottaen suomalaisissa yrityksissä melko hyvin huomioitu ja esimerkiksi työolot ja työterveyshuolto toimivat. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Taloudellinen kestävyys 2. Sosiaalinen kestävyys 3. Ekologinen kestävyys 58 61,05 % 27 28,42 % 43 45,26 % Kuva 15 Kestävän liiketoiminnan osa-alue, johon yrityksen aikovat panostaa jatkossa. 21

22 Ekologisen kestävyyden osalta yritykset näkivät tärkeimmiksi asiakokonaisuuksiksi tuotteet ja palvelut, materiaalit, energian sekä jätteet (Kuva 16). Avoimissa vastauksissa tärkeiksi ekologisen kestävyyden osaalueiksi mainittiin mm. pakkausmateriaalien vähenemisen, HINKU-hankkeen 1, infrastruktuurin, optiset kuidut ja rakennukset. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Materiaalit 43 46,24 % 2. Energia 34 36,56 % 3. Vesi 14 15,05 % 4. Biodiversiteetti 3 3,23 % 5. Ilmanpäästöt 6 6,45 % 6. Jätevedet 16 17,20 % 7. Jätteet 32 34,41 % 8. Tuotteet ja palvelut 56 60,22 % 9. Määräystenmukaisuus 25 26,88 % 10. Kuljetukset 15 16,13 % 11. Muu, mikä? 8 8,60 % Kuva 16 Ekologisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet. Taloudellisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät taloudellisen toiminnan, johon sisältyy esimerkiksi kannattavuus ja liikevaihto (Kuva 17). Avoimissa vastauksissa mainittiin mm. asiakkaiden palveleminen, läpinäkyvyys sekä töiden hoitaminen kunnolla. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Taloudellinen toiminta (esim. kannattavuus, liikevaihto) Markkina-asema (esim. markkinaosuus) Epäsuorat vaikutukset (esim. verotuksen kautta) 79 89,77 % 27 30,68 % 14 15,91 % 4. Muu, mikä? 5 5,68 % Kuva 17 Taloudellisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet. 1 HINKU-hanke on Hiilineutraalit kunnat -hanke, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja jossa Länsi- Uudenmaan kunnista ovat mukana Hanko, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Inkoo, joka liittyi syksyllä

23 Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät henkilöstökäytännöt ja työolot, johon sisältyy esimerkiksi työterveys ja turvallisuus (Kuva 18). Melkein yhtä tärkeänä pidettiin tuotevastuuta, johon sisältyy mm. turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökulmat. Avoimissa vastauksissa mainittiin tasa-arvoisuus, kielten tasavertaisuus sekä luottamus. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Henkilöstökäytännöt ja työolot (esim. työterveys ja turvallisuus) 56 68,29 % 2. Ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima) 21 25,61 % Yhteiskunta (esim. määräystenmukaisuus, lahjonta) Tuotevastuu (esim. turvallisuus, yksityisyyden suoja) 35 42,68 % 50 60,98 % 5. Muu, mikä? 4 4,88 % Kuva 18 Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet. Yleisimmin yritykset ovat törmänneet kestävään kehitykseen asiakkaiden kautta, mutta myös yritysten oma henkilöstö on tärkeä lähde kestävän kehityksen näkökulmille (Kuva 19). Tulevaisuudessa yritysten kestävät arvot saattavat olla oleellinen tekijä työvoiman houkuttelussa. Kestävä kehitys tulee esille varsin monesta lähteestä, sillä esimerkiksi myös koulutus, viranomaiset, alihankintaverkosto ja kilpailijat mainittiin useasti. Yksittäisissä vastauksissa vaihtoehtoina mainittiin myös mm. itsenäinen tiedonhaku, hankkeet, oma arvomaailma sekä HINKU-hanke. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Henkilöstö (arvot, osaaminen jne.) 51 53,68 % 2. Kilpailijat 22 23,16 % 3. Media 18 18,95 % 4. Asiakkaat 54 56,84 % 5. Alihankintaverkosto 25 26,32 % 6. Rahoitus 4 4,21 % 7. Viranomainen 28 29,47 % 8. Koulutus 28 29,47 % 9. Muu, mikä? 11 11,58 % Kuva 19 Kanavat, joissa kestävä kehitys on tullut vastaan yrityksissä. 23

24 3.3. Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen ympäristöopisto Sykli) Taustaa Luonnonvarojen käytön saattaminen kestävälle tasolle on tulevaisuuden keskeisimpiä haasteita: niitä kulutetaan nyt moninkertaisesti tuotantoon verrattuna. Kestävän kehityksen ja resurssitehokkuuden edistämisestä puhutaan paljon ja näiden edistämiseksi on asetettu korkean tason poliittisia tavoitteita ja ohjelmia. Yritystasolla pyritään lähtökohtaisesti toimimaan tehokkaasti mutta systemaattinen resurssitehokkuuden käytännön kehittäminen varsinkin pienemmissä yrityksissä on vielä melko vähäistä. Useimmat työkalut on suunnattu suurten yritysten tarpeisiin. Syklin aiempi kokemus pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämisestä on osoittanut, että koulutusta tehokkaampia resurssitehokkuuden edistäjiä ovat olleet asiantuntijoiden kartoitus- ja ohjauskäynnit, joissa on kartoitettu resurssitehokkuuden tilaa ja kehittämisen haasteita käytännössä. Työkalu PK-yritysten kestävän kehityksen edistämiseksi Suomen ympäristöopisto Sykli ja Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Luksia ovat vastanneet pk-yritysten tarpeisiin kehittämällä työkalun pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämiseen. Koska kestävä kehitys yritystoiminnassa on paljon muutakin kuin resurssien tehokasta käyttöä, laajennettiin tässä hankkeessa tarkastelua kattamaan koko kestävä kehitys. Tällöin mukaan sisällytettiin mm. työsuojelu ja työhyvinvointi, tasa-arvo, taloudellinen kestävyys ja muita sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmia. Syvähaastatteluiden kuvaus Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla hankkeessa oli kartoitettu alueen yritysten kiinnostusta syvällisempään kartoitukseen. Syvähaastatteluissa mukana olleet yritykset olivat hankkeen kyselyssä alustavasti ilmaisseet kiinnostuksensa kartoitukseen. Näin ollen ne edustivat yrityksiä, joilla on jo valmiiksi kiinnostusta kestävän kehityksen edistämiseen liiketoiminnassa ja niiden saaminen mukaan syvähaastatteluihin oli helppoa. Syvähaastatteluissa oli mukana kuusi yritystä jotka edustivat seuraavia toimialoja: matkailu ja majoitus (2 kpl) hyvinvointipalvelut koulutus valmistava teollisuus (2 kpl) Muut lähestytyt yritykset Koska tavoiteltiin kahdeksaa haastateltavaa yritystä, kontaktoitiin lisäksi yhtätoista muuta yritystä. Yrityksiä lähestyttiin puhelimitse ja sähköpostitse tiedustellen halukkuutta kartoitukseen osallistumiseen. Kahdeksan yritystä ei halunnut mukaan syvähaastatteluihin. Syinä oli mm. omistajanvaihdos / liiketoiminnan myynti, toiminnan merkittävä väheneminen, toiminnan pienimuotoisuus ja muut syyt, joiden johdosta kartoitusta ei pidetty mielekkäänä. Erä yrityksistä koki jo kehittäneensä toimintojaan siinä määrin, ettei kartoitusta koettu tarpeellisena. Yksi lähestytyistä yrityksistä olisi ollut kartoitukselle myönteinen, mutta käytännön syistä ajankohtaa ei saatu järjestymään. Kahta ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitettu, joten haastatteluja saatiin toteutettua kuusi alunperin tavoitellun kahdeksan sijaan. 24

25 Syvähaastatteluiden tulokset 1. Hyvinvointi Nykytila Kartoituksen kohteena oleva hevostalli toimi jo varsin materiaalitehokkaasti. Käytössä olevat materiaalit (turve, heinä, olki ja kaura) tuotettiin itse tai ostettiin lähiseuduilta. Tämä siitäkin huolimatta, että joissain tapauksissa vastaava tuontitavara on kotimaista edullisempi. Tarvikkeista valtaosa hankitaan käytettynä, periaatteena ostaa laatua. Kierrätystä suositaan hakemalla tilan muille eläimille vanhentuvaa leipää ja vihanneksia kaupasta. Myös rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan purkujätettä. Koska kyseessä on pieni yritys, on palkattua työvoimaa käytössä vain satunnaisesti. Eläinsuojia ei juurikaan lämmitetä, joten myös energiankulutus on vähäistä. Laitumilla on sähkölangat, jotka toimivat akkupaimenilla, pihapiirissä ja ulkoalueilla valaistus on hoidettu perinteisin ulkovaloin. Majoitustilat ovat vain kesäkäytössä, joten niiden lämmittäminen on satunnaista. Asuinkiinteistössä on suora sähkölämmitys, mutta energiantuotantotavan uusimista ei koeta nyt ajankohtaisena. Käyttövesi saadaan talon omasta kaivosta, suurin kulutus muodostuu hevosten juomavedestä. Talvella kuumaa vettä viedään kahdesti päivässä jotta vesi saadaan pidettyä sulana. Haasteet Purkuosien käyttö rakentamisessa on melko työlästä. Eläinten juomavesien sulatus talvella vaatii paljon työtä ja kuluttaa myös kuumaa vettä ja energiaa. Yksintyöskentelyssä on omat työsuojelu ja hyvinvointiriskinsä ja paalimuovien käsittely siten, että ne säilyvät riittävän puhtaana kelvatakseen kierrätykseen on olosuhteet huomioiden haastavaa. Energiankulutuksen haasteina voidaan todeta, että suoran sähkölämmityksen ulkovalaistuksen osalta olisi löydettävissä energiatehokkaampiakin ratkaisuja. Kehittämisehdotukset Vain taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna olisi edullisempaa käyttää ulkomaista kuiviketta kotimaisen sijaan. Kestävän kehityksen näkökulmasta on lähituotantona tuotettu kotimainen vaihtoehto toki parempi. Rakentaminen purkuosia hyödyntäen on varsin työlästä. Voisiko valmiita osia hankkia käytettynä, jolloin työn määrä vähenisi? Mikäli tarvikkeet olisivat yhdenmukaisia, olisi myös ilme yhdenmukaisempi. Jätteiden osalta selvitetään paalimuovin kierrätyksen laatuvaatimukset, jotta pystytään suunnittelemaan asianmukainen ja hyödyntämisen mahdollistava jatkokäsittely. Pohdittavaksi jää, mitä hyötykäyttöä voisi olla huonolaatuisten heinäpaalien hyödyntämiselle. Ulkovalaistuksen uusiminen toisi säästöjä ja parantaisi valaistuksen tehoa pimeässä ympäristössä, lisäksi valaisimien käyttöikä on pidempi ja valon laatu parempi. Aurinkopaneelitekniikan kehittyessä myös aurinkopaneelipaimenet voisivat toimia sähkölangoissa. Lämpimät sosiaalitilat voisivat lisätä asiakkaiden viihtymistä kylmään vuodenaikaan. Markkinoilla on myös ns. sulana pysyviä juoma-astioita. Internetistä löytyy myös ohjeita vastaavien valmistamiseksi itse. Kestävä kehitys yleisesti Tilan toiminta on varsin luonnonmukaista ja ekologisesti kestävällä pohjalla; kulutus on vähäistä ja hankinnoissa suositaan luomua ja lähituotantoa. Hevoset saavat elää vapaata laumaelämää, lisäksi ratsastuksessa pääsee lähelle luontoa. Kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja voisi hyödyntää myös markkinoinnissa ja sitä voisi kohdentaa asiakasryhmittäin. Voisiko tuotteita jatkokehittää myös vastaamaan kohderyhmän intressejä (esim. luontomatkailun suuntaan)? 25

26 2. Majoitus ja matkailu Nykytila Kestävä kehitys konkretisoituu monissa yrityksen toiminnoissa: rakennukset edustavat vanhaa kulttuuriperintöä, tilalla on omaa luonnonmukaista elintarviketuotantoa ja kulttuurimiljöötä pidetään yllä esimerkiksi eläinten laidunnuksen avulla. Elintarvikehankinnoissa suositaan luomu- ja lähituotantoa ja ainutlaatuinen kulttuuri- ja luonnonympäristö tarjoaa upeat puitteet kestävän kehityksen periaatteita huomioivalle matkailulle. Palkatun henkilöstön vähyydestä johtuen ei työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä asioita juurikaan ole kartoitettu. Toisaalta kehitystyötä on tehty ja esim. keittiötä on kehitetty ergonomisempaan suuntaan. Kulutus on toiminnan luonteesta johtuen varsin kohtuullista. Suurin kulutuserä kohdistuu elintarvikkeisiin. Majoituksessa kuluu lähinnä vuodevaatteita, pesuaineita ja siivoustarvikkeita. Sähkön kulutus talvisaikaan on suurta jolloin sähkölasku voi olla tuhansia euroja kuukaudessa. Käytössä on suora sähkölämmitys ja kolme ilmalämpöpumppua ja joissain tiloissa on lattialämmitys. Valaistuksessa käytetään enimmäkseen hehkulamppuja. Valaistus on päällä vain tarvittaessa. Ulkovaloja on käytössä kymmenkunta. Kiinteistön huolto- ja korjaustoimenpiteistä ei pidetä kirjaa eikä energiankulutusta seurata säännöllisesti muuten kuin laskujen osalta. Vesi tulee omasta porakaivosta, käyttövesi tehdään sähkövaraajalla. Jätevesi tyhjennetään umpikaivoihin. Veden paine ei ole tiedossa. Jätteet lajitellaan bio- ja sekajätteeseen, lasiin ja metalliin. Biojätteet kompostoidaan itse ja hyödynnetään lannoitteena. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen ja viedään keräyspisteeseen. Haasteet Koska rakennuskanta on vanhaa ja lämmitettävää pinta-alaa paljon, on energian kulutus suurta ja siten merkittävä kuluerä. Energian käytön tehostamisella ja omavaraiselle energiantuotannolla olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä. Rakennusten remontointi (esim. lisäeristys) on kuitenkin haastavaa ja tehtävä vanhaa kunnioittaen. Kehittämisehdotukset Puitteet tukevat hyvin kestävän kehityksen mukaista perusajatusta. Tiedetäänkö kuinka tärkeänä asiakkaat kokevat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ja hyödynnetäänkö tätä markkinoinnissa? Onko asiakaskunta valikoitunutta kestävän kehityksen suhteen? Mikäli näin on, tulisi asialle antaa erityinen painoarvo ja myös näitä painottaa markkinoinnissa. Koska suurin osa toiminnoista jo tukee kestävää kehitystä, voisi kokonaisuutta täydentää siten että kaikki tarvehankinnat tehtäisiin ympäristönäkökulma huomioiden: esim. ympäristöystävälliset tekstiilit, pesu- ja puhdistusaineet. Korkeiden energiakustannusten vuoksi tulisi kartoittaa oman energiantuotannon mahdollisuudet (esim. maalämpö- tai ilma-vesilämpö). Samalla kannattaa selvittää mahdollisuudet investointitukiin. Ulkovalaistuksen vaihto esim. led-valoihin parantaisi valaistuksen energiatehokkuutta. Kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman tekeminen auttaisi mm. korjaustoimenpiteiden ennakoinnissa. Lisäksi suositellaan talokohtaista mittarointia ja säännöllistä seurantaa säästötoimenpiteiden vaikutusten todentamiseksi. Käyttöveden paineen ja virtaamien tarkistus ja säätö tai vettä säästävät poresuuttimet vähentäisivät vedenkulutusta. Lajittelua voisi täydentää pahvin tai kartongin ja paperin osalta. Lajitteluohjeistus olisi hyvä olla näkyvillä sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Koska toimitaan vesistön äärellä, suositellaan kevyttä ympäristöriskien kartoitusta (mm. kemikaalit, polttoaineet, vaaralliset jätteet ja niiden varastointi) riskien tunnistamiseksi. Samalla voisi kartoittaa työturvallisuusriskejä. 26

27 3. Matkailu Kartoituksen kohteena oleva yritys tarjoaa kokous-, juhla- ja elämyspalveluja sekä satamapalveluja. Lisäksi järjestetään venekuljetuksia, elämyspalveluita ja järjestetään tapahtumia. Kestävän kehityksen kartoitus keskittyi erityisesti kokous- ja kahvilarakennukseen, mutta keskustelussa käytiin toimintaa laajemmin läpi myös esim. alueen jätehuollon osalta. Ravintolatoiminta on ulkoistettu joten se jätettiin kartoituksen ulkopuolelle. Liikevaihdon kehitys on ollut positiivista. Venekuntien lisäksi asiakkaita ovat erilaiset ryhmät ja kokousvieraat. Uutuutena kehitetään talvimatkailua ja yritys onkin aktiivisesti mukana alueellisissa matkailun edistämishankkeissa. Yritys on vahvasti verkostoitunut muiden yrittäjien kanssa, ja suosii hankinnoissa lähiruokaa. Lisäksi toimitaan yhdessä erilaisten tapahtumajärjestäjien kanssa ja järjestetään mm. erilaisia kursseja. Henkilöstön määrä vaihtelee kausittain. Talouden tunnuslukuja seurataan säännöllisesti ja liiketoimintastrategiaa päivitetään aktiivisesti. Esimerkkejä kestävän kehityksen näkökulmien toteutumisesta yrityksen toiminnoissa ja ohjelmissa: Yritystoiminta elävöittää kylää ja yhdistää kyläläisiä toimimalla yhteisenä kokoontumispaikkana Yritys käyttää paikallisia palveluita ja siten tukee alueen toimintaa Sesonkityöläisinä käytetään paikallisia nuoria Ravintola käyttää paikallisia elintarvikkeita Yritys on alueellisen jätehuollon piirissä ja lajittelu on järjestetty kattavasti Alueella on nopea IT -yhteys Yritys on mukana pidä saaristo siistinä -yhdistyksen toiminnassa sekä Laatutonni laatuohjelmassa Työterveydenhuolto on hoidettu asianmukaisesti ja tapaturmien kehitystä sekä henkilöstön terveyttä seurataan. Merkittäviä työtapaturmia ei ole sattunut. Henkilöstön sisäinen kommunikaatio toimii hyvin. Yrityksen työsuojeluriskit on kartoitettu ja pelastussuunnitelma on tehty. Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain. Turvallisuus- ja ympäristöohjeet ovat kaikilla informaatiotauluilla esillä, samoin järjestyssäännöt. Öljyonnettomuuksien varalta rannassa on hätäturpeet ja pelastuslaitoksen öljypuomit saadaan tarvittaessa pikaisesti käyttöön lähistöllä sijaitsevalta VPK:lta. Henkilökuntaa koulutetaan aktiivisesti. Jätemateriaalit Yrityksellä on jätteidenkäsittelysuunnitelma. Alueella sijaitsee ekopiste ja syväkeräysastioita. Vuonna 2013 jätettä kertyi yht. 36 tonnia. Ekopisteessä on lajitteluohjeet ja keräysastiat seuraaville jakeille: sekajäte, lasi, metalli, kartonki, paperi. Lisäksi erilliskerätään paristoja. Vaarallisia jätteitä varten on lukollinen keräyskaappi. Jätehuolto toimii pääasiassa hyvin mutta sesonkiaikana tyhjennysrytmi saisi olla tiheämpi. Tarvittaessa oma henkilökunta pitää huolta ekopisteen siisteydestä. Lisäksi satamasta kertyy öljyjä ja liuottimia, jotka toimitetaan vaarallista jätettä keräävälle yritykselle. Septitankkien jätevedet imetään suoraan kunnalliseen viemäriverkkoon. Energian ja veden kulutus, kuvaus kiinteistöstä Sähkönkulutusta seurataan sähkölaskuista. Yritys ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä. Sähkösopimusta ei ole toistaiseksi kilpailutettu. Toimistorakennuksessa on lattialämmitys, jota pidetään hyvin alhaisella lämpötilalla 27

28 mutta sitä nostetaan tarvittaessa. Sähkönkulutuksen kulutushuippu osuu helmi-maaliskuulle. Sauna pidetään lämpimänä kesäkaudella päivittäin ja talvikaudella viikonloppuisin. Suositellut toimenpiteet ja toteutusmallit Yrityksen perusasiat ovat hyvässä kunnossa joten mitään pakollista kehitettävää ei ole. Kestävän kehityksen näkökulmia ja luontoympäristöä voisi tuoda markkinoinnissa esille voimakkaammin. Esille voisi tuoda esimerkiksi tehtyjä toimenpiteitä ympäristöasioiden hyväksi, lähipalvelujen suosimista hankinnoissa, riskeihin varautumiseksi tehtyjä toimia jne. Seuraamalla liiketoiminnan tunnuslukuja tuotantoyksikköä kohden voitaisiin tehostaa kustannusseurantaa. Sähkönmyynnin kilpailuttaminen muilta vesisähkön tarjoajilta voisi tuoda kustannussäästöjä. Koska rakennus on suhteellisen uusi, eivät investoinnit tai perusparannukset ole ajankohtaisia. Pihavaloja kannattaisi kuitenkin uusia LED:eihin. Toimistorakennuksessa pidettävä alhainen lämpötila saattaa synnyttää kosteutta. Esim. ilmalämpöpumpun avulla pystyttäisiin tasaamaan lämpötilaeroja ja lämmittämään tila tehokkaasti. Lisäksi suositellaan sähkö- ja vesimittarien lukemista säännöllisesti (esim. kerran viikossa) muiden huoltotöiden yhteydessä ja niiden kulutus kannattaa suhteuttaa tuotantoyksikköön. Näin tilastoista nähdään kehitys ja pystytään nopeammin reagoimaan kulutusmuutoksiin tai mahdollisiin vikoihin järjestelmissä. Vaikka kiinteistö onkin varsin uusi, suositellaan kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman tekemistä (PTS). Tämä toimii kiinteistön ja teknisten laitteiston huolto- ja korjaustarpeen suunnittelun työkaluna ja auttaa ennakoimaan investointitarpeita. 4. Teollisuus Nykytilan kuvaus Yritys panostaa kokonaisalihankintaan ja kilpailukyky perustuu pitkälti laatuun ja toimitusvarmuuteen. Tuotteita tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kiinteistö Toiminta tapahtuu tällä hetkellä vuokratiloissa. Vuokrasopimus on katkolla muutaman vuoden päästä, minkä vuoksi merkittävät investoinnit kiinteistössä eivät ole tällä hetkellä ajankohtaisia. Energiankulutusta seurataan laskutustasolla euromääräisesti. Sähkösopimus on kilpailutettu. Maakaasun kulutusta seurataan, mutta vedenkulutusta ei pidetä merkittävänä. Seuranta 3 kk laskutusväleillä. Yrityksessä lajiteltavat jakeet ovat energiajae, poltettava sekajäte, erilaiset metallit, muovit, vaaralliset jätteet, puu, paperi, pahvi, jauhemaali sekä satunnaisesti rakennusjäte. Kaikkien jakeiden syntyä seurataan vuositasolla. Hukkamateriaalin määrää ja myyntiarvoa seurataan kierrätettävän metallijätteen osalta. Sosiaalinen kestävyys ja työhyvinvointi Yritys tekee työtyytyväisyyskyselyjä muutaman vuoden välein. Terveyttä ja työkykyä ylläpidetään myös TYKYpäivillä sekä erilaisilla kampanjoilla. Henkilökunta saa alennuksia paikallisista liikuntapaikoista ja sitä koulutetaan säännöllisesti. Käytössä on sertifioidut ISO ja ISO 9001 ympäristö- sekä laatujärjestelmät sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS Yrityksen prosesseja kuvataan osana (LEAN) hanketta ja tähän toimintaan on otettu kaikki työntekijät mukaan. Työtapaturmat ovat pääasiassa pieniä haavoja tms. mutta koska taajuudessa on ollut kasvua, on yritys itse lähtenyt kehittämään työturvallisuuttaan suunnitelmallisesti. 28

29 Haasteet Tuotantoprosessi Tuotannossa syntyy ylimääräisiä materiaaleja määrämittaisten raaka-aineiden käytön johdosta. Ylimääräiset kappaleet varastoidaan seinustalle ja niiden kirjanpito on muistinvaraista. Varastoa ohjataan visuaalisesti 3 kk sykleissä. Varastoinnista syntyy tunnistettava työturvallisuusriski osien luistamis- tai kaatumistapauksen yhteydessä. Tuotantovirheet aiheuttavat kustannuksia ja ajanhukkaa sekä häiriöitä suunniteltuun ja optimaaliseen materiaalivirtaan. Tuotannossa osa tavaroista varastoidaan varastohyllyille, minkä lisäksi lattialla olevat kuormalavat sitovat lattiapinta-alaa ja vaativat liikutteluun aina jonkin mekaanisen apulaitteen. Hankinnat Komponenttien ja lopputuotteiden valmistukseen käytettäviä pienrautatarvikkeita hallinnoidaan tuotannonohjausjärjestelmässä yksittäisinä osina, joiden ostoimpulssi tulee järjestelmästä. Tarvikkeiden täydennystilauksien teko sekä noudot sitovat jonkin verran resursseja. Jätehuolto Sekajätteen määrää halutaan edelleen vähentää. Ruokalan biojäte päätyy polttokelpoiseen sekajätteeseen. Vaaralliset jätteet kerätään konttiin tuotantotilojen ulkopuolelle. Vaarallisten jätteiden kirjanpitoa tulisi kehittää. Kehittämisehdotukset Tuotannon kehittäminen Ehdotetaan, että valmistetaan tarvittavia osia vain tarvittava määrä ja ylimenevästä materiaalista valmistetaan ns. menekkiosia. Tuotannonohjaus ja varastointi pienille osille järjestetään esimerkiksi kaksilaatikkojärjestelmällä. Käytössä oleva tuotannonohjausjärjestelmä raportoi tuotantovirheet luokitteluineen, mutta tulisi lisäksi kartoittaa, mitä tietoja tuotantovirheiden syistä tarvitaan tilanteen parantamiseksi. Tehokkuutta voidaan lisätä myös vähentämällä ns. massatuotteiden liikuttelua ja varastointia setittämällä erät yhdelle kuljetusalustalle. Hankinnat Ostamalla pienraudan hankinnat kokonaisratkaisuna kilpailutellulta toimittajalta, vähennetään pienraudan hallintaan aikaisemmin sitoutuneita resursseja. Jätehuolto Sekajätteen koostumusselvitys auttaisi sekajätteen määrän vähentämisessä. Selvityksen avulla nähdään mistä jakeista sekajäte koostuu ja onko niitä mahdollista lajitella muihin jakeisiin tai muulla tavoin vähentää. Biojäte on koostumukseltaan märkää ja täten painavaa. Suositellaan biojätteen erilliskeräystä ruokalasta ja taukotiloista. Vaarallisten jätteiden tuottajalla on kirjanpitovelvollisuus ja kirjanpidon toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Muita havaintoja Osakokoonpanotilan selkeyttäminen on tarpeen jossain vaiheessa, koska tilassa olisi potentiaalia huomattavasti suuremmalle tuotannolle. Tuotannon tiloja ja laitteita voisi soveltuvin osin vuokrata ulkopuoliselle toimijalle. Kahdessa rakennuksessa sijaitsevat tuotantotilat ovat haasteelliset. Mikäli päädytään harkitsemaan uusien toimitilojen rakentamista nykyisen vuokrasopimuksen umpeuduttua, olisi tuotannon layout -malliin kiinnitettävä erityistä huomiota. 29

30 5. Koulutusorganisaatio Yrityksen toiminnan kuvaus Kartoituksen kohteena oli koulutusorganisaatio järjestää sekä pitkäkestoista tutkintoon valmistavaa koulutusta että maksullista palvelutoimintaa, leirikoulutoimintaa, vapaa-ajanpalveluita ja kursseja. Koska yritys omistaa paljon kiinteistöjä, keskityttiin käynnillä erityisesti kiinteistöjen ylläpitoon. Yrityksellä on omaa lämmöntuotantoa, joten lämmöntuotannon raaka-aineet (esim. pelletit) muodostavat ison osuuden hankinnoista. Lisäksi hankitaan siivouskemikaaleja ja erilaisia harrastevälineitä. Hankintojen kilpailuttaminen on hankalaa, sillä laadukkaita välinetoimittajia saattaa löytyä vain yksi. Ravintolatoiminta on ulkoistettu. Jätehuolto on pääosin hyvin ja siististi järjestetty ja täyttää paikallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset. Sekajäte toimitetaan polttoon Vantaan jätevoimalaan. Biojätettä erilliskerätään vain keittiössä. Paperi kerätään yhtenä jakeena. Jätehuollon sisälogistiikassa käytetään runsaasti tavanomaisia pieniä jäteastioita. Alueella on kaksi jätekatosta ja 13 eri jätepistettä ja jätehuoltoa kartoitettiin päärakennuksen lisäksi kahdessa muussa rakennuksessa. Jätetilat ovat melko siistit, mutta esimerkiksi päärakennuksen päädyssä sijaitseva jätekatos oli ahdas ja täynnä jäteastioita. Sekajäte kerätään litraisiin jäteastioihin, lisäksi käytössä on pahvirullakoita sekä kontti paperille. Kesäisin toiminnan ollessa vilkkainta myös jätemäärät ovat suurempia. Talvikaudella jätehuollon noutorytmejä hidastetaan. Vuonna 2013 kerätyt jätejakeet olivat: sekajäte, biojäte, keräyspahvi, keräyspaperi, metalli, lasi ja lasipullot sekä vaaralliset jätteet. Lisäksi toiminnasta kertyy rasvanerotinkaivoja sakokaivolietettä, sekä satunnaisesti rakennusjätettä. Sakokaivoliete kertyy jätevedenpuhdistamolta. Imuauto noutaa kerrallaan 14 m3 lietettä ja tyhjennysväli riippuu käyttöasteesta. Kokonaisjätemäärät ovat vaihdelleet viimeisten vuosien aikana koska raportointiin on sisällytetty uusia jakeita (mm. sakokaivo- ja rasvakaivolietteet vuodesta 2013 alkaen). Kierrätykseen ja hyötykäyttöön jätteestä päätyi vuonna 2012 vain 11 %, mutta vuonna 2013 osuus jopa 85 %, sillä sakokaivolietteet on pystytty kierrättämään jätevedenpuhdistamolla. Pääkaupunkiseudun Petra -jätevertailussa oppilaitos pärjää hienosti jätteiden kierrätysasteen osalta, sillä esimerkiksi hotelleja koskevassa vertailussa keskimääräinen kierrätysaste on noin 60 %. Vedenkulutus on suurinta sesonkiaikaan heinäkuussa, jolloin se on lähes kolminkertainen hiljaisiin kuukausiin verrattuna. Veden kulutus on 15 m3-20 m3 / vuorokaudessa. Miten kestävä kehitys näkyy yrityksen toiminnassa? Kaikista järjestetyistä kursseista kerätään palaute, joka huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Työhyvinvointia ylläpidetään mm. liikuntapäiviä järjestämällä. Työturvallisuus ja työsuojelutoimikunta vastaavat työsuojelun toimivuudesta ja tapaturmat ovat olleet vähäisiä. Oma henkilökunta ilmoittaa herkästi mahdollisista puutteista turvallisuudessa (esim. hiekoitus). Alueelle on tehty riskikartoituksia, ja uusia kartoituksia tehdään edelleen. Kiinteistön kunnossapitoon, korjaukseen ja huoltoon on tehty pitkän tähtäimen (PTS) suunnitelma. Ravintolassa on käytössä tuotannonohjausjärjestelmä, jota käytetään ruokalistan suunnittelussa ja tuotannon tilauksissa. Myös hävikki kirjataan samaan järjestelmään. Ravintolan hävikki on minimaalista, sillä kattauksia on päivän aikana useita. Ravintola uudelleenkäyttää kertyviä kanistereita ja muoviastioita ruokien kuljetuksissa. 30

31 Kestävän kehityksen teemat, joihin halutaan panostaa Yritys haluaa edistää erityisesti sitä, että ihmiset liikkuisivat enemmän, koska väestön yleinen liikkumattomuus on suuri haaste. Lisäksi erityisesti lasten ja naisten mahdollisuuksiin liikkua halutaan panostaa. Muita tärkeitä teemoja ovat monikulttuurisuus ja luonnossa liikkuminen. Suositellut toimenpiteet Jätehuolto Jätehuollon kehitystä tulisi seurata, sillä jätelain mukaan yrityksen tulee pitää kirjaa jätteistä, mikäli jätettä syntyy yli 100 tn vuodessa tai jos toiminta edellyttää ympäristölupaa. Tiedot jätehuollon seurantaa varten saa palveluntarjoajalta. Myös ominaisjätemäärän kehitystä tulee seurata. Sakokaivojätteen ja yhdyskuntajätteen määrät kannattaa selkeyden vuoksi laskea myös erikseen. Lisäksi suositellaan tarkempaa jätehuoltokartoitusta, jossa kartoitettaisiin myös jätehuollon sisäinen logistiikka. Jätehuollon yhteistyökumppanilta kannattaa selvittää mahdollisuus energiajätteen erilliskeräykseen. Mikäli tämä ei onnistu, suositellaan lajittelun tehostamista ja lisäämistä: esimerkiksi toimistolla syntyvän paperin voisi lajitella kahteen jakeeseen; valkoiseen paperiin sekä sanomalehtipaperiin. Biojätteen keräystä voisi laajentaa myös majoitustiloihin. Lajitteluohjeiden riittävyys (suomi & englanti) tulisi varmistaa. Myös vihreän sähkön hinta kannattaa kilpailuttaa. Kestävää kehitystä voisi hyödyntää määrätietoisemmin markkinoinnissa ja esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden teemoja tuoda paremmin esille www-sivuilla. Markkinoinnin avulla pystytään kasvattamaan maksullista palvelutoimintaa tulevaisuudessa. Suositellaan kestävän kehityksen mittareiden määrittelyä ja seurantaa (kuten kulutustiedot, jätemäärät, hankinnat) suhteessa esimerkiksi majoitusvuorokausiin. 6. Puuteollisuus Kartoituksen kohteena oli Länsi-Uudellamaalla toimiva puuteollisuuden yritys. Toimitiloihin kuuluu tuotanto-, varasto-, toimisto- ja sosiaalitiloja. Yritys tekee asiakastilaustöitä ja toimitilojen koko on noin 2000 m 2. Taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys Yrityksellä on liiketoimintasuunnitelma. Budjetti laaditaan vuosittain, ja sen toteutumista seurataan vuoden edetessä. Pitkäkestoista strategiaa ei ole laadittu. Varsinaisia kilpailija- tai markkina-analyyseja ei ole tehty, mutta kilpailijoiden toimintaa seurataan. Toimitilat ovat omassa omistuksessa. Asiakastöistä laaditaan kirjalliset sopimukset. Asiakaspalautetta kerätään suullisesti ja siihen vastataan suoraan. Ekologiset asiat ovat esillä yrityksen markkinoinnissa (esim. ympäristöystävälliset aineet ja jätevesien käsittely). Työhyvinvointia ei järjestelmällisesti näin pienessä työyhteisössä seurata ja pelisäännöt, ongelmien raportoinnit, palautteet ym. käsitellään suullisesti suoraan koko henkilöstön tai asianosaisten kanssa. Tuotantolaitteet ovat uusia ja niihin on hyvät ohjeistukset. Lisäksi tuotantohenkilöstöllä on työturvakorttikoulutus. Työntekijöiden osaamista kehitetään lähinnä työssäoppimisen avulla, koska varsinaista koulutusta alalle ei ole tarjolla. Resurssitehokkuus Yrityksellä ei ole sertifioitua laatu- tai ympäristöjärjestelmää. Materiaaleista eniten kuluu puuta sekä vettä. Muita kuluvia materiaaleja ovat maalit, lakat ja muut kemikaalit sekä tuotantokoneiden öljyt. Materiaalien 31

32 kulutus on suoraan yhteydessä tuotantoon, eikä niiden vähentäminen ole merkittävissä määrin mahdollista ilman vaikutuksia tuotantomääriin. Yritys ei ole erityisesti kiinnittänyt erityistä huomiota materiaalitehokkuuteen, mutta hukkaa ei varsinkaan puumateriaalista haluta syntyvän, koska varsinkin harvinaisemmat puulaadut tuotetaan ulkomailta ja ovat erittäin kalliita. Suurin yksittäinen jäte-erä jäteveden lisäksi on puupöly, jota syntyy noin 2000 litraa vuosittain. Lisäksi syntyy pieniä määriä sekajätettä ja vaarallisia jätteitä. Puupöly kerätään omalle tontille, sekajäte kerätään tyhjennettävään jäteastiaan ja vaarallinen jäte toimitetaan itse keräyspisteeseen. Energiaa kuluu öljylämmitykseen sekä sähköön yhteensä noin 6000 euroa vuodessa. Energian- ja vedenkulutusta seurataan kustannusten kautta. Vesimaksut ovat noin 1500 euroa vuodessa. Energiansäästökohteeksi yritys on tunnistanut valaistuksen laadun ja käytön, sekä tuotantotilojen nostoovien käytön ja eristyksen talvisaikaan. Haasteet ja kehittämisehdotukset Liiketoiminnan jatkuvuus on suurelta osin kiinni työntekijöiden ainutlaatuisesta osaamisesta. Sairastumiset tai mahdolliset työtapaturmat ja muut poissaolot vaikuttavat merkittävästi tuotantoon. Uusien työntekijöiden perehdytys ja koulutus sekä työtapaturmien ehkäisyyn tehdyt toimenpiteet olisivat kannattavia. Kartoituksen ja haastattelun perusteella toiminnassa olisi laajentumismahdollisuuksia, jos osaavia työntekijöitä olisi. Jätehuollossa purujätteelle tulisi etsiä hyötykäyttöä. Koska sitä syntyy kuitenkin varsin pieni määrä, ei sen pelletöinti tai briketöinti välttämättä kannata, joten sitä voisi esimerkiksi tarjota kuivikkeeksi paikallisille talleille tai maatiloille. Kemikaalivahinkoihin (koneiden vuodot, huollot, astioiden kaatuminen) olisi hyvä varautua hankkimalla imeytysainetta, viemärin sulkeva kumilevy ja / tai imeytyssukkia, joilla esimerkiksi öljyvuodon voisi rajata ennen sen pääsyä viemäriin tai maaperään. Valojen ohjauksen ryhmittelyyn yrityksellä on jo olemassa suunnitelma. Sen toteutuksen yhteydessä suositellaan valaistuksen vaihtamista LED-valoiksi. Myös ikkunoiden tiivisteiden tarkistaminen olisi tarpeen Yhteenvetoa syvähaastatteluista Haastatellut yritykset olivat sisäistäneet kestävän kehityksen sisällön ja merkityksen hyvin. Ympäristöasiat tuntuivat olevan suhteellisen hyvin hallinnassa, kehittämisehdotukset liittyivät useimmiten jätteiden lajittelun tehostamiseen, ohjeistuksen parantamiseen sekä vaarallisten jätteiden varastoinnin ja varastokirjanpidon kehittämiseen. Energiapuolella tyypillisimmät kehityskohteet liittyivät mm. valaistuksen uusimiseen, tehokkaampaan energian käyttöön ja omien energiantuotantomahdollisuuksien selvittämiseen (mm. maa- ja ilmalämpöpumput). Koska mukana oli useita pieniä yrityksiä joilla palkattua työvoimaa on satunnaisesti tai hyvin vähän, ei työturvallisuutta oltu välttämättä systemaattisesti kehitetty (esim. riskikartoitukset). Nämä kuitenkin edistäisivät myös yrittäjän itsensä työturvallisuutta. Mikäli yritys jo toimii varsin kestävästi, kannattaisi se tuoda vielä voimakkaammin esiin markkinoinnissa. Näin kestävän kehityksen mukaisista toimintatavoista saataisiin myös saavutettavissa oleva liiketaloudellinen hyöty. 32

33 4. Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä liiketoiminnassa 4.1. Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta Hankkeen aikana on kerätty tietoa konferensseista ja seminaareista sekä kansainvälisesti että Suomessa. Samalla kansainväliset seminaarit ovat toimineet mahdollisuutena esitellä hankkeen tuloksia ja kehittää ajatuksia eteenpäin saatujen palautteiden pohjalta. Hankkeen aikana tietoa on kerätty mm. seuraavista konferensseista tai seminaareista: Tekesin Green Growth -seminaari/helsinki (5/2013), Minitrendsseminaari/Austin (9/2013), WFS-konfrenssi/Chicago (7/2013), ISPIM-konferenssi/Dublin (6/2014), IISESkonferenssi/ Antibes (9/2014). Lisäksi taustatietoa on kerätty myös kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä. Seuraavassa on koottu kestävään kehitykseen ja liiketoimintaan liittyvät trendit, jotka ovat tulleet esille muutostekijöiden kartoitustyössä: 1. Pelillistämisen ja verkottuneen älykkyyden mahdollisuudet. Mobiili- ja tietokonepelejä voi hyödyntää esimerkiksi ongelmien ratkaisussa ja tiedonvälityksessä. Peleihin voi liittää myös sosiaalisen median käyttämisen kestävien ratkaisujen edistämiseksi. 2. Loppukäyttäjien ja kuluttajien roolin vahvistuminen kestävien tuotteiden/palveluiden suunnittelussa, esim. Living Labs. 3. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen jaettujen arvojen ja vision kautta (esim. Public Private Partnership -projektien kautta). 4. Standardit ja ohjeistukset, esim. Global Report Initiative (GRI) on lisännyt tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja sen raportoinnissa. 5. Nanoteknogialla potentiaalia kestävän kehityksen edistämiseen tulevaisuudessa. Nanoteknologian hyödyntämismahdollisuudet ovat osin vielä kartoittamatta. Tällä hetkellä esim. Etelä-Koreassa on kansallinen tutkimusprojekti, jossa kartoitetaan sovelluskohteita. 6. ICT-ratkaisujen yhdistäminen valmistavaan teollisuuteen ja palveluteollisuuteen luo mahdollisuuksia kestävyydenkin kannalta. Esimerkkeinä ovat esimerkiksi etäkokouksen mahdollistava teknologia, joka säästää resursseja. Myös on demand -ratkaisut valmistavassa teollisuudessa säästävät resursseja. 7. Teolliset symbioosit. Useamman yrityksen muodostamat kokonaisuudet, joissa toisiaan täydentävät yritykset tuottavat keskenään lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin, jolloin aikaisemmin arvottomina tai kustannuksina nähdyt materiaalivirrat tuottavat uutta arvoa. Parhaimmassa tapauksessa symbiooseissa syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa, että kansainvälisillä markkinoilla. 8. Yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto Intiassa) 9. Entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen pesuaineiden sijaan). 10. Taloudellisen kestävyyden kannalta avainasioita huippuosaajien houkuttelu ja koulutusjärjestelmän toimivuus. 11. Edelläkävijäyritykset: sustainability=mainstream, joka on must ja osa kilpailukykyä, ei enää kilpailuetuja tuova asia. 33

34 12. Sosiaalinen kestävyys aluekehityksen ja poliittisen ohjauksen kannalta merkittävää taloudellisesti epävarmoina aikoina. 13. USA:ssa Sustainability-teeman koulutusohjelmat ovat kasvussa. 14. Johdon motivaatio ja sitoutuminen ratkaisee käytännön toteutumisen liiketoiminnassa. Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset, kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa tapauksessa hyödykkeistä luoda ainutlaatuisempia ratkaisuja, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida, löytää uusia markkinoita ja kasvattaa myös marginaaleja, kun hinnoittelu voidaan toteuttaa kysyntä-, ei kustannusvetoisesti. Kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia access-tyyppisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka lisää energia- ja materiaalitehokkuutta. Tuoretta kotimaista tutkimustietoa on tullut esimerkiksi uusiutuvan energian osalta, jolla on merkittävä rooli myös kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta. CLEEN (Cluster for Energy and Environment) on energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä, joka on BEST-tutkimusohjelmaan (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) liittyen tehnyt tuoreen bioenergia-alaa käsittelevän skenaariotyön (Kettunen & Meristö 2014). Raportin mukaan Suomen pitäisi ottaa proaktiivinen ote bioenergian kehittämisessä Euroopassa ja maailmalla. Skenaariotyössä moninaista bioenergia-alan kenttää jäsenneltiin suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksista käsin, 20 vuoden aikajänteellä. Työn perusteella hahmotettiin kuusi mahdollista tulevaisuuden näkymää, joista tuoreet uutisesimerkit viittaavat laaditun Biovarasto-skenaarion toteutumiseen, jossa EU:n globaali asema ei vahvistu vaan sen sijaan Yhdysvaltojen ja Kiinan sopimus heijastelee skenaariossa kuvattua affordable-reliable-enviromentally sustainable -kokonaisajattelua. Samalla uskotaan teknologiakehityksen kykyyn ratkaista energiatarpeen kasvun ja ilmastohaasteen ristiriita. Skenaariosta riippumatta Bioenergia-alalla on ryhdyttävä tekemään entistä aktiivisempaa kehitystyötä liiketoiminnan ehdoilla. Konsortioita ja nopeaa toteutusta on tuettava. Lisäksi tarvitaan BEST-ohjelman kaltaisia toimialarajat ylittäviä yhteisprojekteja (CLEEN 2014). BEST-tutkimusohjelman tulokset ovat relevantteja laajemminkin kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta eli tarvitaan proaktiivista asennetta kehitystyössä sekä toimialat ylittävää yhteistyötä Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla Skenaariot Länsi-Uudenmaan elinkeinorakenne on monipuolinen, samalla pirstaleinen. Kestävä liiketoiminta leikkaa läpi kaikki toimialat. Tulevaisuudessa alueen kestävää liiketoimintaa voidaan kehittää joko laaja-alaisesti tai vain johonkin valittuun toimialaan liittyen. Kestävään liiketoimintaan liittyy markkinakysynnän lisäksi säätelyn tuomat mahdollisuudet ja uhkat. Näiden suhteen alueelle on rakennettu neljä skenaariota (Kuva 20), joista kaksi on markkinavetoista (1 ja 2) ja kaksi lainsäädäntöveroista (3 ja 4). 34

35 Kuva 20 Kestävän liiketoiminnan skenaarioluonnokset Länsi-Uudenmaan alueella. Skenaario 1 Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille kohdistuu fokusoidulle toimialalle, joka Länsi-Uudenmaan tapauksessa voisi olla esimerkiksi vesiliiketoiminta. Kyseissä skenaariossa liiketoiminta tähtää globaaleille markkinoille, joka vaatii toimijoilta brändinhallintaa sekä kansainvälisten verkostojen ja kumppanien hyödyntämistä. Markkinalähtöinen on myös skenaario 2 Kilpailuetua ennakoivista innovaatioista, joka kohdistuu usean toimialan väliseen yhteistyöhän ja siinä yritykset saavuttavat kilpailuetua proaktiivisella toiminnalla, ennakoimalla kestävään liiketoimintaan liittyviä muutostekijöitä ja hyödyntämällä niitä omassa liiketoiminnassaan. Kaikkiin toimialoihin kohdistuu myös skenaario 3 Kehitä tai kuole, jossa säätely toimii lähtökohtana kestävälle liiketoiminnalle. Myös skenaarion 4 Paikallisjuna lähtökohtana ovat säätelyn tuomat vaatimukset kestävälle liiketoiminnalle, mutta siinä liiketoiminta kohdistuu pääosin Länsi-Uudenmaan alueelle. Hankkeen loppuseminaarissa esityksissä ja keskusteluissa painottui markkinalähtöisyys. Myös yrityshaastattelut tukivat tätä näkemystä, koska yritysten mukaan asiakkaat ovat tärkein kanava kestävän kehityksen esiintulolle. Säätelyn huomioiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta yleensä ollaan kilpailukykyisiä, muttei se tarjoa kilpailuetuja nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Lainsäädännön osalta huomionarvoista on, että syyskuussa 2014 Euroopan komissio hyväksyi jätteettömän ohjelman (zero-waste programme) ja laati EU-laajuisen kehysohjelman kierrätystaloudelle. Komission mukaan kehysohjelma kasvattaa kierrätystä ja ehkäisee arvokkaiden materiaalien hävikkiä samalla edistäen työpaikkojen luomista, taloudellista kasvua, uusia liiketoimintamalleja ja vähentäen kasvihuonepäästöjä. Ohjelman tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteestä 70 % ja pakkausmateriaaleista 80 % vuoteen 2030 mennessä. Komissio arvion mukaan kierrätystalous voi säästää EU:n liikeyrityksiltä 600 miljardia euroa. Jotkin EU:n jäsenvaltioista ovat jo paljon edellä EU:ta kierrätystaloutta koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi Tanska kieltää polttolaitosten rakentamisen, Skotlanti verottaa muovipusseja ja Ruotsi pyrkii kasvattamaan metallijätteen kierrätystä lainsäädännöllä. EU:n ulkopuolisista maista, esimerkiksi Japanissa kierrätystä on edistetty lainsäädännöllä ja nykyisin siellä kierrätetään metalleista 98 % (The Guardian 2014). 35

36 Osaaminen Kestävän liiketoiminnan kehittäminen vaatii myös osaamisen kehittämistä. Yleisellä tasolla tarvittavia osaamisalueita on kuvattu ydinpätevyyspuun avulla kappaleessa 2.7. Osaamisen painopisteet vaihtelevat kuitenkin skenaarioittain (Kuva 21). Koska skenaariossa 1 Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille tähdätään kansainvälisille markkinoille, korostuvat siinä markkinointi- ja viestintätaidot sekä osaaminen ja tietämys erilaisista standardeista ja ekomerkeistä. Skenaariossa 2 Kilpailuetua ennakoivista innovaatioista painotus on T&K&I-osaamisella ja liiketoimintaympäristön jatkuvalla skannauksella, kun taas skenaariossa 3 Kehitä tai kuole korostuu tietämys lainsäädännöstä sekä raportointitaidot. Skenaarion 4 Paikallisjuna fokuksessa on kontaktit paikallisiin viranomaisiin ja muihin paikallistoimijoihin sekä tieto toimialakohtaisista liiketoiminnoista. Kuva 21 Kestävän liiketoiminnan skenaariot Länsi-Uudenmaan alueella. Aluekehitystyö Onnistuneen innovaatiotoiminnan edellytyksenä on Triple Helix -mallin mukaan toimiva yhteistyö yritysten, korkeakoulujen ja päätöksentekijöiden kesken (Etzkowitz & Leydesdorff 2000). Myös kestävän liiketoiminnan kehittäminen vaatii alueen toimijoilta aktiivista ja laaja-alaista yhteistyötä. Toteutuakseen käytännössä kaikki kestävän kehityksen näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma tulee huomioida kaikkien Triple Helix -mallin toimijoiden toiminnassa ja päätöksenteossa (Kuvio 22). Yliopistojen, yritysten ja julkisen sektorin on nähtävä kestävyys osana jokapäiväistä toimintaa. Yliopistojen osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävyysteemaan liittyvien näkökulmien sisällyttämistä opintojaksoihin sekä uusimman tiedon tuottamista ja sen levittämistä osana hanketyötä. Julkisen sektorin rooli voidaan nähdä mahdollistajana eli sen pitää luoda edellytyksiä kestävien ratkaisujen toteuttamiselle omissa päätöksentekoprosesseissaan. Yritystoimijoille kestävyysnäkökulman huomioiminen luo win-win-tilanteita mm. resursseja säästävillä ratkaisuilla. Tällöin yritykset voivat säästää pienentyneillä materiaalikustannuksilla, mutta myös yhteiskunta ja ympäristökin hyötyvät pitkällä tähtäimellä (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014). 36

37 Kuva 22 Kestävän kehityksen näkökulma yhdistettynä Triple Helix konseptiin (Meristö & Laitinen 2013). Käytännön tasolla kestävän liiketoiminnan toteuttaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että kukin toimijataho vastaisi kestävän kehityksen heille luontevimmasta osasta, jolloin alue kokonaisuutena täyttäisi kestävän kehityksen mukaiset kriteerit. Mikään toimija ei kuitenkaan selviä yksin kaikista vastuista, vaan globalisoituvassa maailmassa on verkotuttava ja tehtävä yhteistyötä yli sektorirajojen. Näin saavutetaan paremmin dynaaminen tasapaino, joka kestää tarkastelun kestävyyden eri dimensioiden suhteen aluetasolla kokonaisuutena, vaikka yksittäisen toimijan näkökulmasta epätasapainoa välillä esiintyisikin, mitä kuvio 23 havainnollistaa (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014). Kuva 23 Kestävyyden painopisteet voivat vaihdella toimijoiden kesken, mutta tasapainoinen kestävyys on mahdollista saavuttaa toimijoiden verkostoitumisella ja yhteistyöllä (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014). Työssä on pohdittu myös alustavia skenaario- ja toimijakohtaisia toimenpidesuosituksia kestävän liiketoiminnan edistämiseksi (Meristö et al. 2014). Skenaariossa 1 Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille julkisen sektorin päätöksentekijät tarvitsevat yhteisen strategisen näkemyksen kestävän liiketoiminnan kehittämiselle, yliopistojen täytyy 37

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet

Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Ympäristö ja yrittäjyys -signaalisessio Kestävän liiketoiminnan uudet mahdollisuudet Yritysfuturologi, KTT Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea Lohja 13.3.2013 Sparrausfoorum III Motto: Maailman pelastamisesta

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille

Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Cleantech hankinnat, kilpailuetua yrityksille Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus HINKU yritystilaisuus Uudessakaupungissa 11.11.2014 Mikä yritys hyötyy cleantechhankinnoista? Yritykset, jotka osaavat

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISTYÖKOKOUS. SIUNTIO 20.5.2014 Erja Vaarala TS 2014

LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISTYÖKOKOUS. SIUNTIO 20.5.2014 Erja Vaarala TS 2014 LÄNSI-UUDENMAAN YHTEISTYÖKOKOUS SIUNTIO 20.5.2014 Erja Vaarala TS 2014 SEUDUN HYVINVOINNIN JA ELINVOIMAN EDISTÄMINEN TUKEE ALUEEN KUNTIEN UUDISTUMIS- JA KILPAILUKYVYN VAHVISTAMISTA ETSII UUDENTYYPPISIÄ

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri

Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantechista Suomen uusi Nokia? Mari Pantsar-Kallio, FT, Dos Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri Ympäristöteknologian osaamisklusteri Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen kautta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen Riina Antikainen, Katriina Alhola, Suomen ympäristökeskus Marianne Kettunen, IEEP Eduskunnan ympäristövaliokunnan avoin kokous 4.11. Ekosysteemipalveluiden

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä

Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark. 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä Asiakaskokemus ja kestävä liiketoiminta - case Ideapark 12.11.2013 Design for Life Marketta Niemelä 2 Asiakaskohtaaminen ja kokemuksellisuus kilpailuetuna Asiakassuhteen kehittäminen: pitkäaikainen ja

Lisätiedot

Opiskelijan palveluksessa

Opiskelijan palveluksessa 1 Opiskelijan palveluksessa Ylioppilaskunnan yritystoimintaa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta hoitaa liiketoimintaansa HYY Yhtymän kautta. 2 Yhtymän tehtävänä on: - tuottaa voittoa omistajalleen jotta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta Jouni Lind Teknologiateollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus (ABB, Ensto, Murata Electronics, Vacon, Vaisala...) Kone- ja metallituoteteollisuus

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta 20.9.2011 Loppuraportin julkistamistilaisuus Hanna Tuohimaa, Laura Haapola, Pekka Kauppi, Jyrki Kettunen, Susanna Kivelä, Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomi kasvuun kaupalla

Suomi kasvuun kaupalla Suomi kasvuun kaupalla Työ & ura kaupan alalla! Monipuolinen kaupan ala Kaupan rakenne Kaupan ala työllistää eniten Suomessa Monimuotoinen kaupan ala Kiinnostaako yrittäjyys? Kauppa on kansainvälinen!

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Pohjoismaiden johtava Cleantechteknologiakeskus Vauhditamme yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Rakennamme Lahden alueesta maailmanluokan ympäristöliiketoiminnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä

Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä 1 Tiede palveluyhteiskunnan kehittämisessä Kehitysjohtaja Harri Miettinen Tiedefoorumi 2010 19.5.2010 Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2008 14,0 12,8 Metalli- ja elektroniikkateollisuus

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kestävä globaali talous

Kestävä globaali talous Kestävä globaali talous Johtaminen 2020 Next Best Practices seminaari Keski-Suomen kauppakamari 10.5.2012 Tuula Pohjola Crnet Oy 11.5.2012 Copyright Crnet Oy 1 Eettistä tehokkuutta Tuula Pohjola TkT Erityisala

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Vihreä ICT-teemapäivä 13.3.2012 Juho Korteniemi Työpajan ohjelma Green ICT-workshop /

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa Novagon Sparrausfoorumi 13.03.2012 Lauri Hietaniemi, Green Net Finland ry Trendejä ja lähtökohtia 1/2 Ilmastomuutoksen seurauksena

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo

Kestävä kehitys museoissa. 25.3.2010 Tekniikan museo Kestävä kehitys museoissa 25.3.2010 Tekniikan museo Suomen museoliiton ydinarvot Sivistyksen kunnioittaminen Historian, kulttuurin ja luonnon arvostaminen Kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttäminen tuleville

Lisätiedot

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström

Luonnonvarat ja pitkä tähtäin. 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Luonnonvarat ja pitkä tähtäin 2.12.2011 Hallintotuomioistuinpäivä Eeva Hellström Sisältö: Luonnonvarat ja Maailma Suomi Sääntely 13.12.2011 2 Globaali lähtökohta: Kun yksi maapallo ei riitä 28.9.2011 Maailman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017

Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Teolliset Symbioosit kiertotaloutta edistämässä 2015-2017 Hankeiltapäivä 19.11.2015 Lähde: International Synergies www.international-synergies.com 2 Teolliset Symbioosit Hankkeen toteuttaja ja hallinnoija:

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla

Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvointitoimijat Länsi-Uudellamaalla Hyvinvoiva Länsi-Uusimaa: toimintamalli Alueellinen työpajatyöskentely 18.10.2012 Hyvinvoiva Länsi- Uusimaa 30.11.2012 Tietoiskut 4.12.2012 T&K&Ihanketoiminta Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot