Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014) Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla nykytila ja tulevaisuuden näkymiä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014) Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla nykytila ja tulevaisuuden näkymiä"

Transkriptio

1 Tarja Meristö & Jukka Laitinen (2014) Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla nykytila ja tulevaisuuden näkymiä

2 Kannen kuva: InnoHub Lohja -pelilauta FuturesLab CoFi Laurea Kannen kuva havainnollistaa Länsi-Uudenmaan alueen kehittämistyötä avoimessa innovaatioverkostossa. Pelilaudan keskiössä on Länsi-Uudenmaan alueen 4Y-yhteistyöperiaate ja ympärillä alueen strategiset painopistealueet. Ulommilla kehillä on vastaavasti koko Uudenmaan ja EU:n strategiset painopistealueet. Copyright Tarja Meristö ja Jukka Laitinen; Taru Uotila (luku 3.3.) ISBN (nid.) ISBN (PDF) Painopaikka: Hansaprint Oy, Turku, 2014 Kustantaja: Novago Yrityskehitys Oy

3 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 3 Esipuhe... 4 Tiivistelmä... 5 Sammandrag... 5 Summary Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri Hyvinvointi Kauppa Rakentaminen Teknologiateollisuus Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta haastattelutuloksia Metodi ja aineisto Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla: haastattelutulokset Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen ympäristöopisto Sykli) Taustaa Syvähaastatteluiden tulokset Yhteenvetoa syvähaastatteluista Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä liiketoiminnassa Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla Lopuksi Lähteet Liite 1. Haastattelulomake Liite 2. Good Practice -kunniamaininta

4 Esipuhe Kestävä kehitys on Bruntlandin komitean mukaan määritelty v toimintatavaksi, joka ottaa huomioon taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kehityksen niin, että ei viedä tulevilta sukupolvilta mahdollisuuksia samalla kun tyydytämme omia tarpeitamme tänään. Yritysmaailmassa puhutaan kestävän liiketoiminnan käsitteestä, jossa Bruntlandin kolme dimensiota yhdistyy: Taloudellinen kestävyys merkitsee toiminnan kannattavuutta, mutta myös toiminnan jatkuvuutta. Sosiaalinen kestävyys merkitsee yhteiskuntavastuuta, mikä turvaa myös työpaikkoja ja toimeentuloa sekä estää syrjäytymistä. Ekologinen kestävyys korostaa ekotehokkuutta, mutta myös laajemmin resurssitehokkuutta, minkä professori Jyrki Kettunen määritteli käsitteellä niukkaresurssisuus osana KTM:n ekovientitoimikunnan työtä v Niukkaresurssisuus on helppo myydä yrityksille kestävän liiketoiminnan kehittämisen ohjenuoraksi, koska siinä säästyy paitsi luonnonvaroja ja energiaa myös aikaa ja pääomaa. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan mielestä nyt v Suomen menestyksen turvaamisessa ei riitä perinteinen tarkastelu, vaan aakkosissa on otettava uusi järjestys eli abc:n tilalle bcd, joka tulee sanoista biotalous, cleantech ja digitalisaatio. Kaikki nämä kolme dimensiota edistävät kestävää liiketoimintaa, pelastavat maapalloa ja turvaavat samalla Suomen ja Suomen eri alueiden elinkeinorakenteen uudistumista. Länsi-Uudenmaan alueella saatujen tulosten mukaan pk-yrityksissä vaatimukset kestävän kehityksen mukaiselle toiminnalle tulevat asiakkailta ja henkilökunnalta. Yli puolet Länsi-Uudenmaan pienistä ja keskisuurista yrityksistä toteuttaa jo kestävää liiketoimintaa käytännössä. Kolmannes pk-yrityksistä pitää sitä lisämahdollisuutena. Toisaalta, joka viides yritys näkee kestävän kehityksen lähinnä kustannustekijänä. Kestävä liiketoiminta nähdään yhä useammin kilpailuetuja ja lisämahdollisuuksia tuottavana toimintana, ja tulevaisuudessa kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa. Uudenmaan liiton rahoittamassa Kestävän liiketoiminnan hankkeessa v on tutkittu ja sparrattu Länsi-Uudenmaan alueen yrityksiä kestävän liiketoiminnan edistämiseksi ja aktivoimiseksi. Hanketta on koordinoinut Novago Yrityskehitys Oy Erja Vaaralan johdolla ja tutkimusosiosta on vastannut Laureaammattikorkeakoulun FuturesLab CoFi Tarja Meristön johdolla. Hankkeessa ovat kenttätyötä tehneet Novagon yritysneuvojat yhteistyössä Erja Vaaralan kanssa, CoFin tutkijat Jukka Laitinen ja Antti Ahola, mutta myös Laurean Lohjan kampuksen opiskelijat yhteistyössä yliopettaja Susanna Kivelän kanssa. Yritysten syvähaastatteluosuuden on koonnut Taru Uotila Suomen ympäristöopisto Syklistä. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Paavo Lyytikäinen Hangon satamasta ja jäseninä Matti Pihlajamaa, LUKSIA, Kristiina Heiniemi-Pulkkinen, Uudenmaan liitto, Jaana Pönni, Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry, Juhani Hyry, Hyrles Oy, Riikka Slunga-Poutsalo, luottamushenkilö, Carl-Johan Sandström Novagosta sekä Erja Vaarala ja Tarja Meristö. Hankkeen loppuseminaarin järjestelyihin osallistuivat Novagon Minna-Mari Tiihosen johdolla myös Luksian opiskelijat. Ilman alueen yritysten aktiivista osallistumista haastatteluihin ja seminaareihin ei tuloksia olisi saatu. Loppuseminaarin osallistujat toivat vielä oman näkemyksensä klusterityöhön ja kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuun viimeistelyyn. Samoin loppuseminaarin yrityspuheenvuoron pitäjät jakoivat kokemuksensa kestävän liiketoiminnan onnistumisista ja mahdollisista karikoista kaikkien kanssa. Lämmin kiitos ihan kaikille hankkeen työhön osallistuneille toimijoille! Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Tarja Meristö 4

5 Tiivistelmä Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hanke (10/ /2014) on Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuudentutkimusryhmän FuturesLab CoFin toteuttama hanke, jota rahoitti Uudenmaan liitto. Hanke tuotti alueen kestävän liiketoiminnan klusterin ja ydinpätevyyspuun kuvauksen sekä hahmotti aiheeseen vaikuttavat trendit. Alueen yrityksissä herätettiin tietoisuutta kestävästä liiketoiminnasta haastattelemalla 99 yritystä eri aloilta. Yli puolet haastatelluista yrityksistä toteuttaa kestävää liiketoimintaa jo käytännössä ja yli kolmannes pitää sitä lisämahdollisuutena. Reilu viidennes pitää sitä kustannustekijänä. Kestävän kehityksen haasteet nousevat esille yrityksissä asiakkaiden sekä oman henkilökunnan kautta. Kestävän liiketoiminnan klusterin ytimen alueella muodostavat mm. vesiliiketoiminta, jätteiden käsittely, bioenergia ja korjausrakentaminen. Klusterin tuki- ja lähialat ovat hyvinvointiliiketoiminta, kauppa, rakentaminen, teknologiateollisuus sekä matkailu- ja ravitsemisala. Mahdollistajia kestävälle liiketoiminnalle ovat kunnat ja kaupungit, oppilaitokset, järjestöt ja aluekehittäjät. Sammandrag Projektet Hållbar affärsverksamhet i västra Nyland (10/ /2014) genomfördes av Novago Företagsutveckling och yrkeshögskolan Laureas framtidsforskningsgrupp FuturesLab CoFi. Projektet finansierades av Nylands förbund. I projektet utarbetades beskrivningar av regionens kluster för hållbar affärsverksamhet och regionens kärnkompetensträd och det skapades en bild av trenderna, som påverkar hållbar affärsverksamhet. Kännedom om hållbar affärsverksamhet spreds till regionens företag genom att intervjua 99 företag från olika branscher. Mer än hälften av de intervjuade företagen genomför redan hållbar affärsverksamhet i praktiken och mer än en tredjedel ser det som en ytterligare möjlighet. En dryg femtedel anser det vara en kostnadsfaktor. Den hållbara utvecklingens utmaningar lyfts fram via kunderna och den egna personalen. I regionen består kärnan i den hållbara affärsverksamhetens kluster av bl.a. vattenaffärsverksamhet, avfallshantering, bioenergi och byggnadsrenovering. Klustrets stöd- och närliggande branscher är välfärdsaffärsverksamhet, handel, byggande, teknologiindustri samt turism- och restaurangbranschen. Möjliggörare för hållbar affärsverksamhet är kommuner och städer, läroinrättningar, organisationer och regionutvecklare. Summary Sustainable Business in Western Uusimaa project (10/ /2014) was carried out by Novago Business Development and FuturesLab CoFi/Laurea University of Applied Sciences and it was financed by Uusimaa Regional Council. As a result of the project, the description of the sustainable business cluster and the core competence tree for the region were created and trends related to sustainable business practices were mapped. Awareness of sustainable business was spread to the business field by interviewing 99 companies in different fields in the region. More than half of the interviewed companies in the region already carry out sustainable business and over a third of them consider it as an additional possibility. Over a fifth considers it as a cost factor. The challenges of sustainable business arise through the customers and own staff of the companies. The core of the sustainable business cluster consists of water business, waste treatment, bioenergy and renovation. The supporting and related fields include wellbeing, retail, technology industry and tourism and restaurant field. Enablers consist of municipalities and towns, educational institutions, organizations and regional developers. 5

6 1. Johdanto kestävän liiketoiminnan aihepiirin ja käsitteistöön 1.1. Kestävä liiketoiminta ja sen määrittely Yritysmaailmassa tietoisuus luonnonvarojen riittävyydestä heräsi luvuilla. Siihen vaikutti ehkä eniten 1970-luvun alussa koettu energiakriisi, mutta myös Kasvun rajat -raportti v Rooman klubilta. Shell, tunnettu skenaariotyöskentelyn pioneeri yrityspuolella, teki jopa kriisiskenaarion ennen v öljykriisiä, mutta sitä ei otettu yrityksessä tosissaan. Vasta kestävän kehityksen käsitteen myötä herännyt tietoisuus muuttui luvuilla ymmärrykseksi asiasta ja edelläkävijäyritykset mm. hyödynsivät kierrätysraaka-aineita toiminnassaan. Viimeistään 2000-luvulle tultaessa ekotehokkuudesta ymmärrettiin saatavan laajemminkin kilpailuetuja, ja nyt 2010-luvulla kestävä ja vastuullinen liiketoiminta on yhä useammalle yritykselle liiketoiminnan keskiössä, osana normaalitoimintaa. Käsitteet ovat muuttuneet ja monipuolistuneet, ja esimerkiksi niukkaresurssisuus ja resurssitehokkuus ovat vakiinnuttamassa asemaansa. Mukaan lasketaan resursseista raaka-aineiden ja energian ohella myös pääoma ja aika, kuten professori Jyrki Kettunen jo 1990-luvun puolivälissä silloisen KTM:n ekovientitoimikunnan puheenjohtajana niukkaresurssisuuden määritteli. Kuva 1 Kestävän kehityksen roolin muuttuminen ajan kuluessa (Meristö 2013). Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan tarkastelun pohjaksi kerättiin hankkeen alkuvaiheessa (1/2013) yritysten näkemyksiä mm. uhkista ja mahdollisuuksista, mutta myös kestävyyteen vaikuttavista eri osatekijöistä. Työkaluina käytettiin SWOT-analyysia ja vastinparilomaketta, joka muokattiin tätä varten. Näkemyksiä saatiin seitsemältä toimijalta. Suurimpina uhkina nähtiin mm. ympäristön tilan romahtaminen, raaka-aineiden väheneminen, sääilmiöt, liikakansoitus, itsekkyys, vedestä aiheutuvat sodat ja eroosio. Uusina mahdollisuuksina nähtiin mm. uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen, uudet raaka-aineet, vanhoista materiaaleista luopuminen, kuluttajien valveutuminen ja matkustamisen vähentyminen. Heikkoudet painottuivat yhteisen päätöksenteon vaikeuksiin sekä tiedonhyödyntämisen ongelmiin. Vahvuuksia olivat teknologiaosaaminen, osuustoiminta sekä globaali keskustelu. 6

7 Vastinparilomakkeella tarkasteltiin vihreyttä yritysten kustannus- ja kilpailukykytekijänä, teknologian mahdollisuuksina ja uusien toimintatapojen tarjoajana, lainsäädännön ja markkinoiden roolia sekä kierrätyksen asemaa kestävässä kehityksessä, mutta myös kokonaisuuden hallintaa asioiden edistämiseksi. Kuvassa 2 on esitetty tulokset vastinparikyselystä, joka esittelee yritysten asenteet nyt ja tulevaisuudessa. Huomionarvoista on muutos nykytilan ja tulevaisuuden näkyminen välillä ihmisten tinkimishalukkuuden ja säätelyn osalta. Vastaajien näkemyksen mukaan ihmiset ovat tulevaisuudessa valmiimpia tinkimään omasta kulutuksestaan kestävyyden hyväksi. Kestävään kehityksen kohdistuvan säätelyn painopisteen odotetaan tulevaisuudessa muuttuvan globaalimpaan suuntaan kansallisen sääntelyn sijaan. Toisaalta huomionarvoista on vahva yksimielisyys siitä, että vihreys on kilpailuetu sekä nyt että tulevaisuudessa. Samoin kestävä kehitys nähdään osana yhdyskunnan perustoimintaa aikajänteestä riippumatta. Kuva 2 Vastinparikyselyn tuloksia yritysten asenteista nyt ja tulevaisuudessa. Novago Yrityskehitys Oy:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteishankkeessa kestävä liiketoiminta on määritelty toiminnaksi, jossa talous, ihmiset ja ympäristö otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa. Päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Yrityksille tämä tarkoittaa vastuunottamista ja osallistumista. Samalla se tuo etuja vähentämällä kustannuksia ja riskejä, luomalla vahvemman tuotemerkin ja houkuttelemalla asiakkaita. Kestävästä liiketoiminnasta käytetään usein myös nimitystä vastuullinen liiketoiminta. Myös esim. vihreä liiketoiminta, ympäristöliiketoiminta tai cleantech ovat osa kestävää liiketoimintaa, samoin yritysten yhteiskuntavastuu (CSR= corporate social responsibility). 7

8 Kestävää kehitystä tarkastellaan laaja-alaisesti, joten työssä on huomioitu Bruntlandtin raportissa (United Nations 1987) mainitut näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys (Kuva 3). Samat kestävän kehityksen kolme näkökulmaa on huomioitu myös GRI:ssä (Global Reporting Iniative 2013), jonka pohjalta hankkeessa luotiin yrityshaastattelulomake. GRI on organisaatioita yhteiskuntavastuu-raportointiin kannustava aloite. GRI:n kattavaa yhteiskuntavastuu-raportoinnin viitekehystä käytetään laajalti ympäri maailmaa. Viitekehys ja siihen liittyvä raportointiohjeisto määrittelee periaatteet ja indikaattorit, joiden avulla organisaatiot voivat mitata ja raportoida taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Kuva 3 Kestävän liiketoiminnan viitekehys sisältää ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat. Taloudellinen kestävyys tarkoittaa yritystoiminnan kannattavuutta ja jatkuvuutta, mutta myös esimerkiksi sitä, että rahat jäävät alueelle. Taloudellisen kestävyyden osa-alueisiin kuuluvia seikkoja ovat mm. kannattavuus, liikevaihto, markkina-asema sekä epäsuorat vaikutukset verotuksen kautta. Ekologinen kestävyys liittyy kaikkeen yrityksen ympäristövaikutuksia omaavaan toimintaan. Siihen kuuluvia osa-alueita ovat mm. materiaalien käyttö, energian käyttö, vesijalanjälki, biodiversiteetti, ilmanpäästöt, jätevedet, jätteet, tuotteiden ja palveluiden määräystenmukaisuus sekä logistiikka ja kuljetusmuodot. Sosiaalinen kestävyys ottaa huomioon yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ja mahdollistaa esim. vajaakuntoisten työllistymisen. Myös yrityksen verojalanjälki on osa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Muita esimerkkejä sosiaalisen kestävyyden osa-alueista ovat mm. henkilöstökäytännöt ja työolot (esim. työterveys ja turvallisuus), ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima), määräystenmukaisuus sekä tuotevastuuseen liittyvät seikat Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla -hankkeen tavoite ja eteneminen Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla-hanke on rahoitettu Uudenmaan liiton Makera-rahoituksella ja sen toteuttajina ovat olleet Novago Yrityskehitys Oy ja Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuuden tutkimuksen ryhmä FuturesLab CoFi. Novagon vastuulla on ollut hankkeen koordinointi sekä yrityshaastattelut, joita on tehty yhteensä satakunta. Lisäksi alueelle on hankkeen aikana syntynyt Novagon 8

9 laskun mukaan 22 uutta yritystä alalle. Laurean FuturesLab CoFi on huolehtinut hankkeen tutkimuksellisen osion toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on ollut: 1) Herättää Länsi-Uudenmaan alueen yrityksissä tietoisuus kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksista nyt ja tulevaisuudessa. 2) Tutkia alueen yritysten näkemyksiä ja suhtautumista kestävään liiketoimintaan ja kestävyyden eri osa-alueisiin. 3) Tunnistaa alueen keskeiset toimijat kestävän liiketoiminnan ympäriltä eri toimialoilla. 4) Hahmottaa Länsi-Uudenmaan alueelle kestävän liiketoiminnan klusteri(t), ml. ydintoimijat, täydentävät toimijat ja mahdollistajat. Ajallisesti hanke on toteutettu 10/ /2014 välisenä aikana (Kuva 4). Hankesuunnitelman täsmentämisen ja rahoittajatapaamisten jälkeen varsinainen tutkimustyö on alkanut vuoden 2013 tammikuussa. Työ aloitettiin hanke-esitteen ja haastattelulomakkeen luomisella vuoden 2013 alkupuoliskolla. Yrityshaastattelujen tekeminen aloitettiin syyskuussa 2013 ja ne ovat jatkuneet hankkeen loppuun saakka. Taustatietoa on kerätty koko hankkeen ajan konferensseista ja seminaareista sekä Suomesta että ulkomailta. Konferensseissa on esitelty myös hankkeen tuloksia. Kuva 4 Hankkeen eteneminen aikajanalla. Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen liittyen toteutettiin osana TEMin innovaatioverkostoa Länsi- Uudenmaan InnoHub-pilotointi 9/2013 4/2014, jota olivat toteuttamassa Novago ja Laurea yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena oli tiivistää jo olemassa olevien yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä sekä tuoda mukaan InnoHubin tapahtumiin yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, opiskelijoita ja muita uusia yhteistyökumppaneita. Länsi-Uudenmaan InnoHubia toteutettiin käytännössä mm. työpajoilla ja yhteisillä 9

10 aamupuurotilaisuuksilla sekä visioivan konseptoinnin harjoituksilla osana Hyvinvointifoorumia. Lisäksi kerättiin ekotekovinkkejä Sparrausfoorumista sekä toteutettiin BusinessLohjan yrityksille kysely yritystalon toiminnallisuuksista, vuokralaisten yhteisöllisyyden toimivuudesta ja tahtotilasta lisätä talon toimijoiden näkyvyyttä ulospäin. Tarkoituksena oli verkottua ja toimia laajasti koko Länsi-Uudenmaan alueella joko virtuaalisesti tai kierrättämällä tapahtumia alueen eri paikkakunnilla, esim. Sparrausfoorumit hankkeen aikana toteutettiin Lohjalla ja Siuntiossa. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tiimoilta Novago on järjestänyt KasvuKraft-ohjelman kanssa kolme työllisyyteen liittyvää seminaaria: teemana olivat työllisyydenhoidon ja sosiaalihuoltolain lakimuutokset, TYP-toimintamallin muutokset ja työllisyydenhoidon ideointi sekä uusien haasteiden tunnistaminen lakimuutosten pohjalta työelämäosallisuuden parantamiseksi mm. Kelan asiakasprosesseihin syventymällä. Kohderyhminä tilaisuuksissa oli työllisyydenhoitoon liittyvä monialainen toimijajoukko ml. alueen poliittiset päättäjät. Ekologista kestävyyttä Novago on edistänyt myös järjestelmällä kansallisena etätyöpäivänä yritystalo BusinessLohjassa länsi-uusimaalaisille toimijoille mahdollisuuden etätyön toteuttamiseen käytännössä. Tutkimusten mukaan etätyö on ekoteko, kuten Novagon lehdistötiedote etätyöpäivästä tiivistää: Suomessa tehdään päivittäin yli 2 miljoonaa edestakaista työmatkaa ja esim. Lohjalla jo vuonna 2011 työvoimasta liikkui pois kotikunnastaan eli pendelöi neljä kymmenestä eli Pääkaupunkiseudulla, Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla työssä kävi kaikkiaan henkilöä eli liki 70 % kaikista työssäkävijöistä. Työmatkat aiheuttavat ruuhkahuippuja erityisesti aamu- ja iltapäivällä ja kasvattavat työmatkoihin käytettyä aikaa entisestään. Etätyö tarjoaa joustavuutta, kustannussäästöjä ja kilpailuetua sekä toimii veturina vastuullisempaan liikennekulttuuriin. Tämä raportti kokoaa hankkeen tutkimusosion tulokset. Ne koostuvat Länsi-Uudenmaan alueen yritysten haastatteluista, klusterikuvauksista, tulevaisuuden näkymistä skenaariomuodossa sekä kansainvälisistä kestävyyteen liittyvistä trendeistä. Raportti sisältää myös Suomen ympäristöopisto Syklin koulutuspäällikkö Taru Uotilan kokoaman yhteenvedon syvähaastattelujen tuloksista (luku 3.3.). 10

11 2. Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteritarkastelu 2.1. Kestävä liiketoiminta Länsi-Uudellamaalla Klusterilla tarkoitetaan toimijoiden joukkoa, jonka toiminta muodostaa yhtenäisen, toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Usein puhutaan myös ekosysteemistä. Analogia ekosysteemiin tulee luonnosta, esim. metsä on toimiva ekosysteemi. Länsi-Uudenmaan kestävän liitetalouden klusteri on kuvattu luvussa 2.2. Sen lisäksi luvuissa on esitelty toimialakohtaiset klusterit hyvinvointialan, kaupan, rakentamisen sekä teknologiateollisuuden osalta. Ne on koostettu Laurean tekemien toimialaselvitysten pohjalta. Luvussa 2.7 esitellään synteesi Länsi-Uudenmaan kestävän liiketalouden klusterista ydinpätevyyspuun avulla. Ydinpätevyyspuussa on otettu huomioon täydennykset, jotka hankkeen loppuseminaarin osallistujat tekivät Kestävän kehityksen osalta Länsi-Uudellamaalla toimii ennestään Lohjan seudun ympäristöklusteri, joka keskittyy nimensä mukaisesti ympäristönäkökulmaan. Lohjan seudun ympäristöklusteri on alueen yritysten, kuntien ja yhteisöjen perustama yhteistyö- ja oppimisverkosto (Kuva 5), jonka tavoitteena on ylläpitää ja kehittää jäsentensä toimintaa, lisätä jäsentensä henkilöstön osaamista sekä kehittää viestintää ja jäsenten välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Tehtävää toteutetaan järjestämällä koulutusta, työpajoja, johdon foorumeita ja tapahtumia niillä kehittämisalueilla, joissa useammalla organisaatiolla löytyy yhteisiä tarpeita. Aiheet voivat liittyä laajasti jäsenten toiminnankehittämiseen esim. henkilöstön ja organisaation kehittämiseen sekä laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittämiseen. Jäsenistön tarpeen mukaan otetaan esille myös muita yhteistyössä toteutettavia kehittämiskohteita ja tarpeita. Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. Jäseninä Lohjan seudun ympäristöklusterissa ovat Lohjan kaupunki, Siuntio, Inkoo sekä seitsemän teollisuuslaitosta/suurempaa yritystä sekä seitsemän pienempää yritystä, koulutuslaitosta tai palveluntuottajaa (Lohjan seudun ympäristöklusteri). Kuva 5 Lohjan seudun ympäristöklusteri. 11

12 Lohjan seudun ympäristöklusteri voidaan nähdä osana Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria, joka laajentaa tarkastelua maantieteellisesti Lohjalta koko Länsi-Uudenmaan alueelle. Lohjan seudun ympäristöklusterin edustaja on osallistunut myös tämän hankkeen työskentelyyn ohjausryhmän jäsenenä ja tuonut hankkeen käyttöön näkemyksiä ja kokemuksia pitkäkestoisesta yhteistyöstä alueella Länsi-Uudenmaan alueen kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusterin hahmottelussa olemme käyttäneet Porterin (1990) määritelmää klusterista, jonka mukaan klusteri koostuu ydintoimijoista, tuki- ja lähialoista sekä mahdollistajista. Ytimen määrittelyyn olemme käyttäneet viitekehystä (Kuva 6), jonka mukaan kilpailukykyiset ja kestävät ratkaisut sisältävät kolme eri elementtiä, jotka ovat fyysinen elementti, palvelusekä tietotaito-elementti. Mitä enemmän painopiste on palvelussa ja tietotaidossa, sitä kestävämpi ratkaisu tavallisesti on kyseessä. Hankkeen alussa määritellyt fokustoimialat olivat hyvinvointi, kauppa, rakentaminen ja teknologiateollisuus. Ne kaikki ovat kestävän liiketoiminnan klusterin tuki- ja lähialoja, mutta sen lisäksi Länsi-Uudellamaalla niihin kuuluvat myös kemianteollisuus, matkailu- ja ravitsemusala, logistiikka-ala, elintarviketeollisuus sekä viestintä. Mahdollistajiin kuuluu laaja joukko eri toimijoita, kuten lainsäätäjät, tutkimus- ja kehitystoimijat sekä PPP-toimijat (public private partnerships) eli julkisen ja yksityisen sektorin yhteiset toimintamallit. Kuva 6 Kestävän liiketoiminnan klusteri Länsi-Uudellamaalla (tähti = loppuseminaarin osallistuja). Hankkeen loppuseminaarissa osallistujat merkitsivät itsensä tarralapuilla siihen klusterin osaan, jota edustavat. Kuvaan 6 osallistujien asemointi on merkitty tähdillä. Seminaarin osallistujat edustivat yrityksiä eri toimialoilta ja mukana oli toimijoita myös koulutuksesta, tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kuntapuolelta. Syksyllä 2013 Tulevaisuuden ymmärtäminen -opintojaksossa Laurean opiskelijat osallistuivat Kestävän liiketoiminnan hankkeeseen tekemällä yrityshaastatteluja sekä kartoittamalla toimialakohtaisia klustereita. 12

13 Seuraavassa on lyhyesti kuvattu hyvinvointialan, kaupan ja rakentamisalan klusterit perustuen opiskelijaryhmien tekemiin raportteihin sekä tutkijatyönä koottu teknologiateollisuuden klusteri, jota on täydennetty Teknologiateollisuus ry:n verkkosivujen tiedoilla Hyvinvointi Hyvinvointialalla tehtyjen opiskelijahaastattelujen perusteella kestävän kehityksen osioista varsinkin sosiaalinen kestävyys korostuu. Se on kuitenkin seuraamusta ekologisissa sekä taloudellisissa kysymyksissä tehdyistä päätöksistä, joten kaikkiin osa-alueisiin on kiinnitettävä huomiota. Oli hyvinvointipalvelu sitten kauneus- tai terveysalalta, huomioitaviksi ekologisiksi kysymyksiksi haastatteluissa nousivat lääke- ja kauneusvalmisteet ja niissä käytettävät kemikaalit sekä niiden pakkausmateriaalit. Kemikaalien kehitys menee koko ajan eteenpäin ja kuluttajien muuttuessa entistä tietoisemmiksi kemikaalien vaaroista sekä itselle että luontoon, alkaa paine luonnonmukaisemmista tuotteista korostua. Hyvinvointialan suuria tulevaisuuden kysymyksiä tulevat olemaan muun muassa kuluttajien tietoisuus luonnonmukaisista tuotteista sekä hieman yksilöityneimpinä ongelmina väestön ikääntyminen sekä eläkeiän nostamisesta johtuva työkyvyn ylläpitäminen entistä pidempään. Väestön ikääntymiseen liittyvissä kysymyksissä esille nousee taloudellinen kestävyys, joka takaa hyvän hoidon vanhuksille sekä asiallisen palkan vanhusten hoitajille. Työkyvyn ylläpitämisessä taas korostuvat ennaltaehkäisevät toimet ja niiden merkityksen ymmärtäminen. Kuluttajien lisääntyvä ympäristötietoisuus luo tuottajille paineita kehittää entistä luonnonmukaisempia mutta silti tehokkaita ratkaisuja. Hyvinvointialan klusterin (Kuva 7) ytimen muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelut, kylpylät ja kuntoutuspalvelut, liikuntapalvelut, kauneuspalvelut sekä apuvälinetoimiala. Lähi- ja tukialoihin kuuluvat apteekit, järjestöt, elämyspalvelut, luontaistuotekaupat, hyvinvointiteknologiayritykset ja oppilaitokset. Mahdollistajia hyvinvointialalla ovat mm. teknologia, lainsäädäntö, kuntahallinto, TKI-toiminta ja yleinen ilmapiiri. Kuva 7 Hyvinvointiklusteri Länsi-Uudellamaalla. 13

14 Hyvinvointialan mahdollisuuksien hyödyntämisessä yritysten tulisi kiinnittää huomiota mm. palveluintensiivisyyteen, pakkausmateriaalien kierrätykseen, työturvallisuuteen, energiatehokkuuteen (erityisesti kylpylätoimialalla), tuoteturvallisuuteen (esim. kauneudenhoitopuolella allergiatestattuihin ja tuoksuttomiin tuotteisiin), eettisyyteen, tasavertaisuuteen sekä hyvinvointiteknologian hyödyntämiseen, jolla saadaan luotua taloudellista tehokkuutta Kauppa Kaupan ala jakaantuu vähittäis- sekä tukkukauppaan ja tuotevalikoiman puolesta päivittäis- ja erikoistavaroihin sekä tekniseen kauppaan. Kaupan ala on elinkeinoelämän yksittäisistä toimialoista suurin työllistäjä ja tulee kasvamaan tulevina vuosinakin. Päivittäistavarakaupalla tarkoitetaan päivittäistavaroiden valikoimaa myyvää kauppaa, pääsääntöisesti itsepalvelulla toimivia market-myymälöitä. Erikoiskaupat myyvät erikoistavaroita ja niitä ovat esimerkiksi apteekit, vaate-, kenkä-, huonekalu-, kodintekniikka- ja kirjakaupat. Tekninen kauppa on pääasiassa yritysten välistä kauppaa. Tukkukaupassa tavaroita markkinoidaan suurina erinä ja se toimii tuottajan, valmistajan sekä vähittäiskaupan välisenä yhdyssiteenä. Kaupan alan klusteriytimen (Kuva 8) muodostavat päivittäistavarakauppa, tukkukauppa, erikoiskauppa ja tekninen kauppa. Lähi- ja tukialoja ovat mm. tavarantoimittajat, logistiikka, mainosala ja ravintolat. Mahdollistajiin kuuluvat esimerkiksi lainsäädäntö, ostovoima, uusiokäyttäminen ja rahoituspalvelut. Länsi- Uudellamaalla päivittäistavarakauppoja löytyy kaikilta alueen paikkakunnilta. Erikoisliikkeitä on vaihtelevasti, ja ne ovat yleensä pieniä yrityksiä ja moni liikkeiden pitäjä oli yksityisyrittäjä. Erikoisliikkeet ovat keskittyneet pääosin Lohjalle. Kuva 8 Kaupan alan klusteri Länsi-Uudellamaalla. Kaupan alaan vaikuttavia muutostekijöitä ovat mm. lainsäädäntö (esim. makeisveron ja EU-direktiivien kautta), taloudelliset suhdanteet, sukupuolettomuus, pikakassat, verkkokauppa, etälukulaitteet, reilu kauppa, luonnonvarojen loppuminen, kestävä kehitys ja kierrätys. Villejä kortteja kaupan alalle voisi olla mm. 14

15 ulkomaan kauppaan liittyvät rajoitukset, pankkien kaatuminen, omavaraisuuden lisääntyminen, fyysisen rahan poistuminen ja luonnonmullistukset. Kaupan alalla kestävään liiketoimintaan liittyviä mahdollisuuksia ovat esimerkiksi terveystrendien hyödyntäminen (optikko- ja urheiluliikkeet), kierrätysideologian hyödyntäminen (sisustusliikkeet, vaatekauppa), sijaintihyötyjen ja logistiikkaratkaisujen optimoiminen sekä kuluttajien että tavarantoimittajien näkökulmasta, kestävät tuotteet (lelukauppa) sekä vajaakuntoisten työllistäminen sosiaalisen kestävyyden lisäämiseksi Rakentaminen Länsi-Uudellamaalla rakennusalan yrityksiä on 681, joista taloustietojen perusteella suurimpia ovat Lemminkäinen Infra päällystystoiminta, Lemminkäinen Talotekniikka Oy, NCC Rakennus Oy, Hartela Oy Raaseporin toimisto (Finder.fi, tilanne syksyllä 2013). Länsi-Uudenmaan rakennusalan yrityksistä selvästi suurimman osan kotipaikka on Lohja. Rakentamisklusterin (Kuva 9) ytimessä on rakentamisala, joka sisältää rakentamisen lisäksi myös saneerauksen, remontoinnin ja maanrakennuksen. Klusterin seuraava kehä käsittää lähi- ja tukialat, joita ovat muiden muassa materiaalivalmistajat ja -toimittajat, arkkitehdit, talotehtaat ja kiinteistönvälitystoiminta. Uloimpana ovat mahdollistajat, joihin kuuluu mm. koulutus, työvoima, teknologia, lainsäädäntö, tutkimus ja kehitys sekä rahoituspalvelut. Kuva 9 Rakentamisalan klusteri Länsi-Uudellamaalla. Rakennusalalla ekologinen kestävyys korostuu, ja se koostuu monesta osasta. Energiatehokkuus on kestävässä rakentamisessa esillä tärkeimpänä, mutta ei ainoana tekijänä. Muita keskeisiä ominaisuuksia ovat materiaalien ja rakenteiden piiloenergiavirrat, hiilijälki, kestävyys, korjattavuus, kierrätettävyys ja myrkyttömyys sekä luonnon monimuotoisuuden ja luonnonvarojen riittävyyden turvaaminen. Energiatehokkuus rakentamisessa on tarkoittanut lähinnä eristekerrosten paksuntamista ja teknisten 15

16 laitteiden lisäämistä, mutta ei ole juurikaan uudistanut arkkitehtuuria (Safa 2012). Myös kokonaisten asuinalueiden ja yhdyskuntarakenteiden suunnittelussa on otettava huomioon kestävä rakentaminen, jotta talot, liikenne ja liikkuminen, palvelut sekä energia- ja jätehuolto muodostavat kokonaisuuden. Yhdyskuntarakennetta voidaan ohjata kaavoitusta kehittämällä. Samalla parannettaisiin maankäytön ja liikenteen yhteensovittamista. Ehjä yhdyskuntarakenne vähentää liikkumista ja kuljetustarpeita (Safa 2012, Rakennusteollisuus 2010). Kestävän rakentamisen tuloksena on pitkäikäiset, energia-, materiaali- ja ympäristötehokkaat rakennukset ja rakenteet, jotka vaativat mahdollisimman vähän huoltoa ja korjausta, ovat terveellisiä sekä arvonsa säilyttäviä ja joustavasti muunneltavissa. Kestävän rakentamisen tavoitteet saavutetaan ammattitaitoisella suunnittelulla, toimivilla teknisillä ratkaisuilla ja huolellisella toteutuksella. Suunnittelussa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat ympäristöön vielä pitkän ajan kuluttuakin. Rakentamisen kustannuksiakin täytyy siis tarkastella koko sen elinkaaren ajalta: maankäytön ja rakentamisen suunnittelusta ja raaka-aineiden hankinnasta rakentamiseen ja rakennuksen purkuun ja purkutuotteiden lajitteluun saakka. Rakennuksen energiatehokkuus ja ylläpito tulee huomioida koko käyttöajalta, joten siinä korostuu elinkaariedullisuus (Rakennusteollisuus 2010). Rakennusalalla kestävään liiketalouteen liittyviä mahdollisuuksia luovat mm. ääri-ilmiöiden huomioiminen (esim. ilmastonmuutos, vedenpinnan nousu), erikoistumisen tuomat mahdollisuudet uudentyyppisille yrityksille, yksilöllisten tarpeiden huomiointi, uusien energiamuotojen ja teknologioiden hyödyntäminen, hyvien suhteiden pitäminen kuntahallintoon sekä turvarakentamisen tuomat mahdollisuudet Teknologiateollisuus Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat usein edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. Liiketoimintoja kehitetään kokonaisuutena, jossa ympäristöasiat yhdistetään strategiaan, liiketoimintakonsepteihin ja innovatiivisuuteen. Verkottuminen sekä asiakkaiden ja sidosryhmien entistä suuremmat odotukset lisäävät kestävän kehityksen vaatimuksia globaalissa toimintaympäristössä. Ympäristöteknologia tarjoaa yrityksille erinomaisia mahdollisuuksia kasvuun ja erikoistumiseen (Teknologiateollisuus ry 2014). Teknologiateollisuuden ydinaloja (Kuva 10) ovat kone- ja metalliteollisuus, metallien jalostus, elektroniikkaja sähköteollisuus, tietotekniikka sekä suunnittelu ja konsultointi (Kuva 10). Tuki- ja lähialoja ovat mm. puolustus, ilmailu, turvallisuus, rakentaminen, kuljetus ja liikenne, hyvinvointiala sekä energia- ja ympäristöala. Mahdollistajina toimivat mm. koulutus, lainsäädäntö, luonnonvarat ja toimijoista esimerkiksi Teknologiateollisuus ry sekä SHOKit eli strategisen huippuosaaminen keskittymät (esim. FIMECC metallituotteiden ja koneenrakennusalalla). 16

17 Kuva 10 Teknologiateollisuusalan klusteri Länsi-Uudellamaalla. Teknologiateollisuudessa kestävän liiketoiminnan mahdollisuuksia mm. palveluliiketoiminnan kehittäminen, materiaalien kierrätys (erityisesti elektroniikassa), kestävät ratkaisut (laatubrändit B to B), energiatehokkuus, uusiutuvat energiamuodot, materiaalitehokkuus (keveämmät materiaalit, vähemmästä enemmän) sekä alihankintaurakoiden kehittäminen ja työolosuhteiden parantaminen Synteesi: kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudellamaalla Tulevaisuuden tekeminen vaatii uutta osaamista myös kestävän liiketoiminnan kehittämisen osalta. Olemme tarkastelleet Länsi-Uudenmaan kestävän liiketoiminnan klusteria ydinpätevyyspuu-konseptin avulla ja kartoittaneet tarvittavan osaamisen puun juurien avulla (tiedot & taidot; arvot & asenteet; kontaktit ja verkostot). Puun rungossa on kuvattu tarvittavat ydinpätevyydet ja oksat kuvaavat Länsi-Uudenmaan kestävän liiketalouteen kuuluvia toimialoja. Ydinpätevyyspuuta on päivitetty järjestetyn hankkeen loppuseminaarin yhteydessä, jolloin osallistujat pääsivät täydentämään tuloksia. 17

18 Kestävän liiketoiminnan onnistunut kehittäminen vaatii tietoa esimerkiksi ympäristöstä, luonnontieteistä lainsäädännöstä sekä monipuolisia taitoja liittyen esimerkiksi myyntiin, ihmisten johtamiseen ja kädentaitoihin liittyen. Tarvittavia arvoja ja asenteita ovat mm. yrittäjämäisyys, vastuullisuus ja proaktiivisuus. Kontakteissa tarvitaan monipuolista yhteistyötä mm. yritysten, oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja päätöksentekijöiden kanssa. Kansainvälisissä verkostoissa oleminen on myös tärkeää, vaikka toimittaisiinkin pääosin paikallisella tasolla. Kuva 11 Kestävän liiketoiminnan ydinpätevyyspuu Länsi-Uudenmaan alueella (päivitetty hankkeen loppuseminaarissa ). 18

19 3. Länsi-Uudenmaan alueen yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta haastattelutuloksia 3.1. Metodi ja aineisto Hankkeessa toteutettiin 99 yrityshaastattelua Länsi-Uudenmaan alueella 9/ /2014. Yrityshaastattelujen päävastuu oli Novagolla, mutta myös Laurean henkilökunta sekä opiskelijat osallistuivat niiden tekemiseen. Yrityshaastattelut toteutettiin haastattelulomakkeen avulla (Liite 1), jonka rakenteessa oli huomioitu kestävän liiketoiminnan raportoinnin GRI-ohjeistus (Global Reporting Iniative). Päätarkoitus ei ollut tiedonkeruu haastattelun muodossa vaan lisätä tietoisuutta kestävästä liiketoiminnasta sekä sen eri ulottuvuuksista. Tarkoitus on, että lomaketta voi jatkossakin käyttää työkaluna kestävän liiketoiminnan kehittämisessä alueen yrityksissä, kun esim. Novagon yritysneuvojat käyvät työhönsä liittyvissä yritystapaamisissa. Haastatteluissa selvitettiin yrityksen taustatiedot, kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä, tärkeimmät kestävän liiketoiminnan osa-alueet, kestävän liiketoiminnan rooli nyt ja tulevaisuudessa, tulevaisuuden panostuksen kohteet sekä ne peruslähteet ja herätteet, joissa kestävään kehitykseen on yrityksessä törmätty. Lopuksi tiedusteltiin vielä yritysten halukkuutta osallistua tarkempaan kestävän liiketoiminnan kartoitukseen. Jatkohaastatteluihin ja -kartoituksiin valittiin tästä joukosta kahdeksan yritystä, joista Suomen ympäristöopisto Sykli toteutti kuusi syksyllä Syvähaastattelujen tulokset on esitelty luvussa Kestävän liiketoiminnan tietoisuus Länsi-Uudellamaalla: haastattelutulokset Haastateltavat yritykset edustivat monia eri toimialoja (kuva 12). Hankkeen keskiöön määritellyt toimialat olivat alunperin hyvinvointi, kauppa, rakentaminen ja teknologiateollisuus. Haastattelujen edetessä kattavuus laajeni muille toimialoille, kuten matkailuun ja ravitsemukseen sekä markkinointi- ja viestintäalan yrityksiin. Eniten mukana oli kaupan alan yrityksiä (21 kpl), mutta myös muilta aloilta vastauksia saatiin laajasti (Kuva 12). Matkailu- ja ravitsemusalan yrityksiä oli mukana 18 kpl, rakennusalan yrityksiä 17 kpl, teknologiateollisuuden yrityksiä 16 kpl, hyvinvointialan yrityksiä 15 kpl ja markkinointi- ja viestintäalan yrityksiä 5 kpl. Seitsemällä yritykseltä toimiala oli jokin muu tai he eivät sitä ilmoittaneet. 19

20 Kuva 12 Haastatelluiden yritysten toimialat. Suurimmassa osassa haastatelluista yrityksistä kestävää liiketoimintaa tehdään jo ja liki puolissa yrityksissä sen olemassaolo ainakin tiedostetaan (Kuva 13). Toistaiseksi vain kohtalaisen harvat yritykset ottavat kestävän kehityksen tulevaisuuden visioissaan huomioon ja yrittävät proaktiivisesti hyödyntää sen tuomia mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassa. Ainoastaan muutama yritys mainitsi, ettei kestävä kehitys koske heitä millään tavalla. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Tehdään 50 53,76 % 2. Tiedostetaan 44 47,31 % 3. Visioidaan villisti 11 11,83 % 4. Ei koske meitä 2 2,15 % 5. En osaa sanoa 5 5,38 % Kuva 13 Kestävän liiketoiminnan toteutuminen yrityksissä. Reilusti yli puolet yrityksistä kokee kestävän kehityksen olevan yrityksessään perusliiketoimintaa ja noin kolmannes vastanneista näkee kestävän kehityksen kilpailukykytekijänä tai lisämahdollisuuksien tarjoajana (Kuva 14). Selkeä vähemmistö eli noin viidennes näkee kestävän kehityksen kustannustekijänä. Vastauksien perusteella kestävän kehityksen roolissa ei ole suuria eroja verrattaessa nykyhetkeä tulevaisuuden näkymiin. Huomattavaa tosin on, että kolme yritystä mainitsi nykyhetkellä kestävän kehityksen olevan sanahelinää, kun tulevaisuudessa mikään yritys ei pidä sitä enää sanahelinänä. Avoimien vastauksien perusteella kestävä 20

21 kehitys nähdään tulevaisuudessa jopa elinehtona tai olemassaolon edellytyksenä, ei sanahelinänä. Myös niiden määrä, jotka pitivät kestävää kehitystä kustannustekijänä, pieneni tulevaisuutta pohdittaessa. Kuva 14 Kestävän liiketoiminnan rooli yrityksissä nyt ja tulevaisuudessa (5-10 vuotta). Tulevaisuudessa yritykset aikovat panostaa kestävän kehityksen osa-alueista eniten taloudelliseen kestävyyteen (Kuva 15), mikä on luonnollista yritysten olemassaolon ja jatkuvuuden kannalta. Toiseksi eniten vastanneet yritykset aikovat panostaa ekologiseen kestävyyteen. Vähiten vastauksia sai sosiaalinen kestävyys. Syynä siihen saattaa olla, että sosiaaliseen kestävyyteen liittyvät seikat ovat yleisesti ottaen suomalaisissa yrityksissä melko hyvin huomioitu ja esimerkiksi työolot ja työterveyshuolto toimivat. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Taloudellinen kestävyys 2. Sosiaalinen kestävyys 3. Ekologinen kestävyys 58 61,05 % 27 28,42 % 43 45,26 % Kuva 15 Kestävän liiketoiminnan osa-alue, johon yrityksen aikovat panostaa jatkossa. 21

22 Ekologisen kestävyyden osalta yritykset näkivät tärkeimmiksi asiakokonaisuuksiksi tuotteet ja palvelut, materiaalit, energian sekä jätteet (Kuva 16). Avoimissa vastauksissa tärkeiksi ekologisen kestävyyden osaalueiksi mainittiin mm. pakkausmateriaalien vähenemisen, HINKU-hankkeen 1, infrastruktuurin, optiset kuidut ja rakennukset. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Materiaalit 43 46,24 % 2. Energia 34 36,56 % 3. Vesi 14 15,05 % 4. Biodiversiteetti 3 3,23 % 5. Ilmanpäästöt 6 6,45 % 6. Jätevedet 16 17,20 % 7. Jätteet 32 34,41 % 8. Tuotteet ja palvelut 56 60,22 % 9. Määräystenmukaisuus 25 26,88 % 10. Kuljetukset 15 16,13 % 11. Muu, mikä? 8 8,60 % Kuva 16 Ekologisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet. Taloudellisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät taloudellisen toiminnan, johon sisältyy esimerkiksi kannattavuus ja liikevaihto (Kuva 17). Avoimissa vastauksissa mainittiin mm. asiakkaiden palveleminen, läpinäkyvyys sekä töiden hoitaminen kunnolla. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Taloudellinen toiminta (esim. kannattavuus, liikevaihto) Markkina-asema (esim. markkinaosuus) Epäsuorat vaikutukset (esim. verotuksen kautta) 79 89,77 % 27 30,68 % 14 15,91 % 4. Muu, mikä? 5 5,68 % Kuva 17 Taloudellisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet. 1 HINKU-hanke on Hiilineutraalit kunnat -hanke, jota koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE) ja jossa Länsi- Uudenmaan kunnista ovat mukana Hanko, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Inkoo, joka liittyi syksyllä

23 Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmäksi osa-alueeksi yritykset näkivät henkilöstökäytännöt ja työolot, johon sisältyy esimerkiksi työterveys ja turvallisuus (Kuva 18). Melkein yhtä tärkeänä pidettiin tuotevastuuta, johon sisältyy mm. turvallisuuteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökulmat. Avoimissa vastauksissa mainittiin tasa-arvoisuus, kielten tasavertaisuus sekä luottamus. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Henkilöstökäytännöt ja työolot (esim. työterveys ja turvallisuus) 56 68,29 % 2. Ihmisoikeudet (esim. lapsityövoima) 21 25,61 % Yhteiskunta (esim. määräystenmukaisuus, lahjonta) Tuotevastuu (esim. turvallisuus, yksityisyyden suoja) 35 42,68 % 50 60,98 % 5. Muu, mikä? 4 4,88 % Kuva 18 Sosiaalisen kestävyyden tärkeimmät osa-alueet. Yleisimmin yritykset ovat törmänneet kestävään kehitykseen asiakkaiden kautta, mutta myös yritysten oma henkilöstö on tärkeä lähde kestävän kehityksen näkökulmille (Kuva 19). Tulevaisuudessa yritysten kestävät arvot saattavat olla oleellinen tekijä työvoiman houkuttelussa. Kestävä kehitys tulee esille varsin monesta lähteestä, sillä esimerkiksi myös koulutus, viranomaiset, alihankintaverkosto ja kilpailijat mainittiin useasti. Yksittäisissä vastauksissa vaihtoehtoina mainittiin myös mm. itsenäinen tiedonhaku, hankkeet, oma arvomaailma sekä HINKU-hanke. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1. Henkilöstö (arvot, osaaminen jne.) 51 53,68 % 2. Kilpailijat 22 23,16 % 3. Media 18 18,95 % 4. Asiakkaat 54 56,84 % 5. Alihankintaverkosto 25 26,32 % 6. Rahoitus 4 4,21 % 7. Viranomainen 28 29,47 % 8. Koulutus 28 29,47 % 9. Muu, mikä? 11 11,58 % Kuva 19 Kanavat, joissa kestävä kehitys on tullut vastaan yrityksissä. 23

24 3.3. Yritysten syvähaastattelut Länsi-Uudellamaalla (Taru Uotila / Suomen ympäristöopisto Sykli) Taustaa Luonnonvarojen käytön saattaminen kestävälle tasolle on tulevaisuuden keskeisimpiä haasteita: niitä kulutetaan nyt moninkertaisesti tuotantoon verrattuna. Kestävän kehityksen ja resurssitehokkuuden edistämisestä puhutaan paljon ja näiden edistämiseksi on asetettu korkean tason poliittisia tavoitteita ja ohjelmia. Yritystasolla pyritään lähtökohtaisesti toimimaan tehokkaasti mutta systemaattinen resurssitehokkuuden käytännön kehittäminen varsinkin pienemmissä yrityksissä on vielä melko vähäistä. Useimmat työkalut on suunnattu suurten yritysten tarpeisiin. Syklin aiempi kokemus pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämisestä on osoittanut, että koulutusta tehokkaampia resurssitehokkuuden edistäjiä ovat olleet asiantuntijoiden kartoitus- ja ohjauskäynnit, joissa on kartoitettu resurssitehokkuuden tilaa ja kehittämisen haasteita käytännössä. Työkalu PK-yritysten kestävän kehityksen edistämiseksi Suomen ympäristöopisto Sykli ja Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus Luksia ovat vastanneet pk-yritysten tarpeisiin kehittämällä työkalun pk-yritysten resurssitehokkuuden edistämiseen. Koska kestävä kehitys yritystoiminnassa on paljon muutakin kuin resurssien tehokasta käyttöä, laajennettiin tässä hankkeessa tarkastelua kattamaan koko kestävä kehitys. Tällöin mukaan sisällytettiin mm. työsuojelu ja työhyvinvointi, tasa-arvo, taloudellinen kestävyys ja muita sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen kestävyyden näkökulmia. Syvähaastatteluiden kuvaus Kestävän liiketoiminnan mahdollisuudet Länsi-Uudellamaalla hankkeessa oli kartoitettu alueen yritysten kiinnostusta syvällisempään kartoitukseen. Syvähaastatteluissa mukana olleet yritykset olivat hankkeen kyselyssä alustavasti ilmaisseet kiinnostuksensa kartoitukseen. Näin ollen ne edustivat yrityksiä, joilla on jo valmiiksi kiinnostusta kestävän kehityksen edistämiseen liiketoiminnassa ja niiden saaminen mukaan syvähaastatteluihin oli helppoa. Syvähaastatteluissa oli mukana kuusi yritystä jotka edustivat seuraavia toimialoja: matkailu ja majoitus (2 kpl) hyvinvointipalvelut koulutus valmistava teollisuus (2 kpl) Muut lähestytyt yritykset Koska tavoiteltiin kahdeksaa haastateltavaa yritystä, kontaktoitiin lisäksi yhtätoista muuta yritystä. Yrityksiä lähestyttiin puhelimitse ja sähköpostitse tiedustellen halukkuutta kartoitukseen osallistumiseen. Kahdeksan yritystä ei halunnut mukaan syvähaastatteluihin. Syinä oli mm. omistajanvaihdos / liiketoiminnan myynti, toiminnan merkittävä väheneminen, toiminnan pienimuotoisuus ja muut syyt, joiden johdosta kartoitusta ei pidetty mielekkäänä. Erä yrityksistä koki jo kehittäneensä toimintojaan siinä määrin, ettei kartoitusta koettu tarpeellisena. Yksi lähestytyistä yrityksistä olisi ollut kartoitukselle myönteinen, mutta käytännön syistä ajankohtaa ei saatu järjestymään. Kahta ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoitettu, joten haastatteluja saatiin toteutettua kuusi alunperin tavoitellun kahdeksan sijaan. 24

25 Syvähaastatteluiden tulokset 1. Hyvinvointi Nykytila Kartoituksen kohteena oleva hevostalli toimi jo varsin materiaalitehokkaasti. Käytössä olevat materiaalit (turve, heinä, olki ja kaura) tuotettiin itse tai ostettiin lähiseuduilta. Tämä siitäkin huolimatta, että joissain tapauksissa vastaava tuontitavara on kotimaista edullisempi. Tarvikkeista valtaosa hankitaan käytettynä, periaatteena ostaa laatua. Kierrätystä suositaan hakemalla tilan muille eläimille vanhentuvaa leipää ja vihanneksia kaupasta. Myös rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan purkujätettä. Koska kyseessä on pieni yritys, on palkattua työvoimaa käytössä vain satunnaisesti. Eläinsuojia ei juurikaan lämmitetä, joten myös energiankulutus on vähäistä. Laitumilla on sähkölangat, jotka toimivat akkupaimenilla, pihapiirissä ja ulkoalueilla valaistus on hoidettu perinteisin ulkovaloin. Majoitustilat ovat vain kesäkäytössä, joten niiden lämmittäminen on satunnaista. Asuinkiinteistössä on suora sähkölämmitys, mutta energiantuotantotavan uusimista ei koeta nyt ajankohtaisena. Käyttövesi saadaan talon omasta kaivosta, suurin kulutus muodostuu hevosten juomavedestä. Talvella kuumaa vettä viedään kahdesti päivässä jotta vesi saadaan pidettyä sulana. Haasteet Purkuosien käyttö rakentamisessa on melko työlästä. Eläinten juomavesien sulatus talvella vaatii paljon työtä ja kuluttaa myös kuumaa vettä ja energiaa. Yksintyöskentelyssä on omat työsuojelu ja hyvinvointiriskinsä ja paalimuovien käsittely siten, että ne säilyvät riittävän puhtaana kelvatakseen kierrätykseen on olosuhteet huomioiden haastavaa. Energiankulutuksen haasteina voidaan todeta, että suoran sähkölämmityksen ulkovalaistuksen osalta olisi löydettävissä energiatehokkaampiakin ratkaisuja. Kehittämisehdotukset Vain taloudellisesta näkökulmasta ajateltuna olisi edullisempaa käyttää ulkomaista kuiviketta kotimaisen sijaan. Kestävän kehityksen näkökulmasta on lähituotantona tuotettu kotimainen vaihtoehto toki parempi. Rakentaminen purkuosia hyödyntäen on varsin työlästä. Voisiko valmiita osia hankkia käytettynä, jolloin työn määrä vähenisi? Mikäli tarvikkeet olisivat yhdenmukaisia, olisi myös ilme yhdenmukaisempi. Jätteiden osalta selvitetään paalimuovin kierrätyksen laatuvaatimukset, jotta pystytään suunnittelemaan asianmukainen ja hyödyntämisen mahdollistava jatkokäsittely. Pohdittavaksi jää, mitä hyötykäyttöä voisi olla huonolaatuisten heinäpaalien hyödyntämiselle. Ulkovalaistuksen uusiminen toisi säästöjä ja parantaisi valaistuksen tehoa pimeässä ympäristössä, lisäksi valaisimien käyttöikä on pidempi ja valon laatu parempi. Aurinkopaneelitekniikan kehittyessä myös aurinkopaneelipaimenet voisivat toimia sähkölangoissa. Lämpimät sosiaalitilat voisivat lisätä asiakkaiden viihtymistä kylmään vuodenaikaan. Markkinoilla on myös ns. sulana pysyviä juoma-astioita. Internetistä löytyy myös ohjeita vastaavien valmistamiseksi itse. Kestävä kehitys yleisesti Tilan toiminta on varsin luonnonmukaista ja ekologisesti kestävällä pohjalla; kulutus on vähäistä ja hankinnoissa suositaan luomua ja lähituotantoa. Hevoset saavat elää vapaata laumaelämää, lisäksi ratsastuksessa pääsee lähelle luontoa. Kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja voisi hyödyntää myös markkinoinnissa ja sitä voisi kohdentaa asiakasryhmittäin. Voisiko tuotteita jatkokehittää myös vastaamaan kohderyhmän intressejä (esim. luontomatkailun suuntaan)? 25

26 2. Majoitus ja matkailu Nykytila Kestävä kehitys konkretisoituu monissa yrityksen toiminnoissa: rakennukset edustavat vanhaa kulttuuriperintöä, tilalla on omaa luonnonmukaista elintarviketuotantoa ja kulttuurimiljöötä pidetään yllä esimerkiksi eläinten laidunnuksen avulla. Elintarvikehankinnoissa suositaan luomu- ja lähituotantoa ja ainutlaatuinen kulttuuri- ja luonnonympäristö tarjoaa upeat puitteet kestävän kehityksen periaatteita huomioivalle matkailulle. Palkatun henkilöstön vähyydestä johtuen ei työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyviä asioita juurikaan ole kartoitettu. Toisaalta kehitystyötä on tehty ja esim. keittiötä on kehitetty ergonomisempaan suuntaan. Kulutus on toiminnan luonteesta johtuen varsin kohtuullista. Suurin kulutuserä kohdistuu elintarvikkeisiin. Majoituksessa kuluu lähinnä vuodevaatteita, pesuaineita ja siivoustarvikkeita. Sähkön kulutus talvisaikaan on suurta jolloin sähkölasku voi olla tuhansia euroja kuukaudessa. Käytössä on suora sähkölämmitys ja kolme ilmalämpöpumppua ja joissain tiloissa on lattialämmitys. Valaistuksessa käytetään enimmäkseen hehkulamppuja. Valaistus on päällä vain tarvittaessa. Ulkovaloja on käytössä kymmenkunta. Kiinteistön huolto- ja korjaustoimenpiteistä ei pidetä kirjaa eikä energiankulutusta seurata säännöllisesti muuten kuin laskujen osalta. Vesi tulee omasta porakaivosta, käyttövesi tehdään sähkövaraajalla. Jätevesi tyhjennetään umpikaivoihin. Veden paine ei ole tiedossa. Jätteet lajitellaan bio- ja sekajätteeseen, lasiin ja metalliin. Biojätteet kompostoidaan itse ja hyödynnetään lannoitteena. Vaaralliset jätteet kerätään erikseen ja viedään keräyspisteeseen. Haasteet Koska rakennuskanta on vanhaa ja lämmitettävää pinta-alaa paljon, on energian kulutus suurta ja siten merkittävä kuluerä. Energian käytön tehostamisella ja omavaraiselle energiantuotannolla olisi mahdollista saavuttaa merkittäviä säästöjä. Rakennusten remontointi (esim. lisäeristys) on kuitenkin haastavaa ja tehtävä vanhaa kunnioittaen. Kehittämisehdotukset Puitteet tukevat hyvin kestävän kehityksen mukaista perusajatusta. Tiedetäänkö kuinka tärkeänä asiakkaat kokevat kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ja hyödynnetäänkö tätä markkinoinnissa? Onko asiakaskunta valikoitunutta kestävän kehityksen suhteen? Mikäli näin on, tulisi asialle antaa erityinen painoarvo ja myös näitä painottaa markkinoinnissa. Koska suurin osa toiminnoista jo tukee kestävää kehitystä, voisi kokonaisuutta täydentää siten että kaikki tarvehankinnat tehtäisiin ympäristönäkökulma huomioiden: esim. ympäristöystävälliset tekstiilit, pesu- ja puhdistusaineet. Korkeiden energiakustannusten vuoksi tulisi kartoittaa oman energiantuotannon mahdollisuudet (esim. maalämpö- tai ilma-vesilämpö). Samalla kannattaa selvittää mahdollisuudet investointitukiin. Ulkovalaistuksen vaihto esim. led-valoihin parantaisi valaistuksen energiatehokkuutta. Kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman tekeminen auttaisi mm. korjaustoimenpiteiden ennakoinnissa. Lisäksi suositellaan talokohtaista mittarointia ja säännöllistä seurantaa säästötoimenpiteiden vaikutusten todentamiseksi. Käyttöveden paineen ja virtaamien tarkistus ja säätö tai vettä säästävät poresuuttimet vähentäisivät vedenkulutusta. Lajittelua voisi täydentää pahvin tai kartongin ja paperin osalta. Lajitteluohjeistus olisi hyvä olla näkyvillä sekä henkilökunnalle että asiakkaille. Koska toimitaan vesistön äärellä, suositellaan kevyttä ympäristöriskien kartoitusta (mm. kemikaalit, polttoaineet, vaaralliset jätteet ja niiden varastointi) riskien tunnistamiseksi. Samalla voisi kartoittaa työturvallisuusriskejä. 26

27 3. Matkailu Kartoituksen kohteena oleva yritys tarjoaa kokous-, juhla- ja elämyspalveluja sekä satamapalveluja. Lisäksi järjestetään venekuljetuksia, elämyspalveluita ja järjestetään tapahtumia. Kestävän kehityksen kartoitus keskittyi erityisesti kokous- ja kahvilarakennukseen, mutta keskustelussa käytiin toimintaa laajemmin läpi myös esim. alueen jätehuollon osalta. Ravintolatoiminta on ulkoistettu joten se jätettiin kartoituksen ulkopuolelle. Liikevaihdon kehitys on ollut positiivista. Venekuntien lisäksi asiakkaita ovat erilaiset ryhmät ja kokousvieraat. Uutuutena kehitetään talvimatkailua ja yritys onkin aktiivisesti mukana alueellisissa matkailun edistämishankkeissa. Yritys on vahvasti verkostoitunut muiden yrittäjien kanssa, ja suosii hankinnoissa lähiruokaa. Lisäksi toimitaan yhdessä erilaisten tapahtumajärjestäjien kanssa ja järjestetään mm. erilaisia kursseja. Henkilöstön määrä vaihtelee kausittain. Talouden tunnuslukuja seurataan säännöllisesti ja liiketoimintastrategiaa päivitetään aktiivisesti. Esimerkkejä kestävän kehityksen näkökulmien toteutumisesta yrityksen toiminnoissa ja ohjelmissa: Yritystoiminta elävöittää kylää ja yhdistää kyläläisiä toimimalla yhteisenä kokoontumispaikkana Yritys käyttää paikallisia palveluita ja siten tukee alueen toimintaa Sesonkityöläisinä käytetään paikallisia nuoria Ravintola käyttää paikallisia elintarvikkeita Yritys on alueellisen jätehuollon piirissä ja lajittelu on järjestetty kattavasti Alueella on nopea IT -yhteys Yritys on mukana pidä saaristo siistinä -yhdistyksen toiminnassa sekä Laatutonni laatuohjelmassa Työterveydenhuolto on hoidettu asianmukaisesti ja tapaturmien kehitystä sekä henkilöstön terveyttä seurataan. Merkittäviä työtapaturmia ei ole sattunut. Henkilöstön sisäinen kommunikaatio toimii hyvin. Yrityksen työsuojeluriskit on kartoitettu ja pelastussuunnitelma on tehty. Pelastussuunnitelma päivitetään vuosittain. Turvallisuus- ja ympäristöohjeet ovat kaikilla informaatiotauluilla esillä, samoin järjestyssäännöt. Öljyonnettomuuksien varalta rannassa on hätäturpeet ja pelastuslaitoksen öljypuomit saadaan tarvittaessa pikaisesti käyttöön lähistöllä sijaitsevalta VPK:lta. Henkilökuntaa koulutetaan aktiivisesti. Jätemateriaalit Yrityksellä on jätteidenkäsittelysuunnitelma. Alueella sijaitsee ekopiste ja syväkeräysastioita. Vuonna 2013 jätettä kertyi yht. 36 tonnia. Ekopisteessä on lajitteluohjeet ja keräysastiat seuraaville jakeille: sekajäte, lasi, metalli, kartonki, paperi. Lisäksi erilliskerätään paristoja. Vaarallisia jätteitä varten on lukollinen keräyskaappi. Jätehuolto toimii pääasiassa hyvin mutta sesonkiaikana tyhjennysrytmi saisi olla tiheämpi. Tarvittaessa oma henkilökunta pitää huolta ekopisteen siisteydestä. Lisäksi satamasta kertyy öljyjä ja liuottimia, jotka toimitetaan vaarallista jätettä keräävälle yritykselle. Septitankkien jätevedet imetään suoraan kunnalliseen viemäriverkkoon. Energian ja veden kulutus, kuvaus kiinteistöstä Sähkönkulutusta seurataan sähkölaskuista. Yritys ostaa vesivoimalla tuotettua sähköä. Sähkösopimusta ei ole toistaiseksi kilpailutettu. Toimistorakennuksessa on lattialämmitys, jota pidetään hyvin alhaisella lämpötilalla 27

28 mutta sitä nostetaan tarvittaessa. Sähkönkulutuksen kulutushuippu osuu helmi-maaliskuulle. Sauna pidetään lämpimänä kesäkaudella päivittäin ja talvikaudella viikonloppuisin. Suositellut toimenpiteet ja toteutusmallit Yrityksen perusasiat ovat hyvässä kunnossa joten mitään pakollista kehitettävää ei ole. Kestävän kehityksen näkökulmia ja luontoympäristöä voisi tuoda markkinoinnissa esille voimakkaammin. Esille voisi tuoda esimerkiksi tehtyjä toimenpiteitä ympäristöasioiden hyväksi, lähipalvelujen suosimista hankinnoissa, riskeihin varautumiseksi tehtyjä toimia jne. Seuraamalla liiketoiminnan tunnuslukuja tuotantoyksikköä kohden voitaisiin tehostaa kustannusseurantaa. Sähkönmyynnin kilpailuttaminen muilta vesisähkön tarjoajilta voisi tuoda kustannussäästöjä. Koska rakennus on suhteellisen uusi, eivät investoinnit tai perusparannukset ole ajankohtaisia. Pihavaloja kannattaisi kuitenkin uusia LED:eihin. Toimistorakennuksessa pidettävä alhainen lämpötila saattaa synnyttää kosteutta. Esim. ilmalämpöpumpun avulla pystyttäisiin tasaamaan lämpötilaeroja ja lämmittämään tila tehokkaasti. Lisäksi suositellaan sähkö- ja vesimittarien lukemista säännöllisesti (esim. kerran viikossa) muiden huoltotöiden yhteydessä ja niiden kulutus kannattaa suhteuttaa tuotantoyksikköön. Näin tilastoista nähdään kehitys ja pystytään nopeammin reagoimaan kulutusmuutoksiin tai mahdollisiin vikoihin järjestelmissä. Vaikka kiinteistö onkin varsin uusi, suositellaan kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman tekemistä (PTS). Tämä toimii kiinteistön ja teknisten laitteiston huolto- ja korjaustarpeen suunnittelun työkaluna ja auttaa ennakoimaan investointitarpeita. 4. Teollisuus Nykytilan kuvaus Yritys panostaa kokonaisalihankintaan ja kilpailukyky perustuu pitkälti laatuun ja toimitusvarmuuteen. Tuotteita tehdään asiakkaiden tarpeiden mukaan. Kiinteistö Toiminta tapahtuu tällä hetkellä vuokratiloissa. Vuokrasopimus on katkolla muutaman vuoden päästä, minkä vuoksi merkittävät investoinnit kiinteistössä eivät ole tällä hetkellä ajankohtaisia. Energiankulutusta seurataan laskutustasolla euromääräisesti. Sähkösopimus on kilpailutettu. Maakaasun kulutusta seurataan, mutta vedenkulutusta ei pidetä merkittävänä. Seuranta 3 kk laskutusväleillä. Yrityksessä lajiteltavat jakeet ovat energiajae, poltettava sekajäte, erilaiset metallit, muovit, vaaralliset jätteet, puu, paperi, pahvi, jauhemaali sekä satunnaisesti rakennusjäte. Kaikkien jakeiden syntyä seurataan vuositasolla. Hukkamateriaalin määrää ja myyntiarvoa seurataan kierrätettävän metallijätteen osalta. Sosiaalinen kestävyys ja työhyvinvointi Yritys tekee työtyytyväisyyskyselyjä muutaman vuoden välein. Terveyttä ja työkykyä ylläpidetään myös TYKYpäivillä sekä erilaisilla kampanjoilla. Henkilökunta saa alennuksia paikallisista liikuntapaikoista ja sitä koulutetaan säännöllisesti. Käytössä on sertifioidut ISO ja ISO 9001 ympäristö- sekä laatujärjestelmät sekä työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä OHSAS Yrityksen prosesseja kuvataan osana (LEAN) hanketta ja tähän toimintaan on otettu kaikki työntekijät mukaan. Työtapaturmat ovat pääasiassa pieniä haavoja tms. mutta koska taajuudessa on ollut kasvua, on yritys itse lähtenyt kehittämään työturvallisuuttaan suunnitelmallisesti. 28

29 Haasteet Tuotantoprosessi Tuotannossa syntyy ylimääräisiä materiaaleja määrämittaisten raaka-aineiden käytön johdosta. Ylimääräiset kappaleet varastoidaan seinustalle ja niiden kirjanpito on muistinvaraista. Varastoa ohjataan visuaalisesti 3 kk sykleissä. Varastoinnista syntyy tunnistettava työturvallisuusriski osien luistamis- tai kaatumistapauksen yhteydessä. Tuotantovirheet aiheuttavat kustannuksia ja ajanhukkaa sekä häiriöitä suunniteltuun ja optimaaliseen materiaalivirtaan. Tuotannossa osa tavaroista varastoidaan varastohyllyille, minkä lisäksi lattialla olevat kuormalavat sitovat lattiapinta-alaa ja vaativat liikutteluun aina jonkin mekaanisen apulaitteen. Hankinnat Komponenttien ja lopputuotteiden valmistukseen käytettäviä pienrautatarvikkeita hallinnoidaan tuotannonohjausjärjestelmässä yksittäisinä osina, joiden ostoimpulssi tulee järjestelmästä. Tarvikkeiden täydennystilauksien teko sekä noudot sitovat jonkin verran resursseja. Jätehuolto Sekajätteen määrää halutaan edelleen vähentää. Ruokalan biojäte päätyy polttokelpoiseen sekajätteeseen. Vaaralliset jätteet kerätään konttiin tuotantotilojen ulkopuolelle. Vaarallisten jätteiden kirjanpitoa tulisi kehittää. Kehittämisehdotukset Tuotannon kehittäminen Ehdotetaan, että valmistetaan tarvittavia osia vain tarvittava määrä ja ylimenevästä materiaalista valmistetaan ns. menekkiosia. Tuotannonohjaus ja varastointi pienille osille järjestetään esimerkiksi kaksilaatikkojärjestelmällä. Käytössä oleva tuotannonohjausjärjestelmä raportoi tuotantovirheet luokitteluineen, mutta tulisi lisäksi kartoittaa, mitä tietoja tuotantovirheiden syistä tarvitaan tilanteen parantamiseksi. Tehokkuutta voidaan lisätä myös vähentämällä ns. massatuotteiden liikuttelua ja varastointia setittämällä erät yhdelle kuljetusalustalle. Hankinnat Ostamalla pienraudan hankinnat kokonaisratkaisuna kilpailutellulta toimittajalta, vähennetään pienraudan hallintaan aikaisemmin sitoutuneita resursseja. Jätehuolto Sekajätteen koostumusselvitys auttaisi sekajätteen määrän vähentämisessä. Selvityksen avulla nähdään mistä jakeista sekajäte koostuu ja onko niitä mahdollista lajitella muihin jakeisiin tai muulla tavoin vähentää. Biojäte on koostumukseltaan märkää ja täten painavaa. Suositellaan biojätteen erilliskeräystä ruokalasta ja taukotiloista. Vaarallisten jätteiden tuottajalla on kirjanpitovelvollisuus ja kirjanpidon toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota. Muita havaintoja Osakokoonpanotilan selkeyttäminen on tarpeen jossain vaiheessa, koska tilassa olisi potentiaalia huomattavasti suuremmalle tuotannolle. Tuotannon tiloja ja laitteita voisi soveltuvin osin vuokrata ulkopuoliselle toimijalle. Kahdessa rakennuksessa sijaitsevat tuotantotilat ovat haasteelliset. Mikäli päädytään harkitsemaan uusien toimitilojen rakentamista nykyisen vuokrasopimuksen umpeuduttua, olisi tuotannon layout -malliin kiinnitettävä erityistä huomiota. 29

30 5. Koulutusorganisaatio Yrityksen toiminnan kuvaus Kartoituksen kohteena oli koulutusorganisaatio järjestää sekä pitkäkestoista tutkintoon valmistavaa koulutusta että maksullista palvelutoimintaa, leirikoulutoimintaa, vapaa-ajanpalveluita ja kursseja. Koska yritys omistaa paljon kiinteistöjä, keskityttiin käynnillä erityisesti kiinteistöjen ylläpitoon. Yrityksellä on omaa lämmöntuotantoa, joten lämmöntuotannon raaka-aineet (esim. pelletit) muodostavat ison osuuden hankinnoista. Lisäksi hankitaan siivouskemikaaleja ja erilaisia harrastevälineitä. Hankintojen kilpailuttaminen on hankalaa, sillä laadukkaita välinetoimittajia saattaa löytyä vain yksi. Ravintolatoiminta on ulkoistettu. Jätehuolto on pääosin hyvin ja siististi järjestetty ja täyttää paikallisten jätehuoltomääräysten vaatimukset. Sekajäte toimitetaan polttoon Vantaan jätevoimalaan. Biojätettä erilliskerätään vain keittiössä. Paperi kerätään yhtenä jakeena. Jätehuollon sisälogistiikassa käytetään runsaasti tavanomaisia pieniä jäteastioita. Alueella on kaksi jätekatosta ja 13 eri jätepistettä ja jätehuoltoa kartoitettiin päärakennuksen lisäksi kahdessa muussa rakennuksessa. Jätetilat ovat melko siistit, mutta esimerkiksi päärakennuksen päädyssä sijaitseva jätekatos oli ahdas ja täynnä jäteastioita. Sekajäte kerätään litraisiin jäteastioihin, lisäksi käytössä on pahvirullakoita sekä kontti paperille. Kesäisin toiminnan ollessa vilkkainta myös jätemäärät ovat suurempia. Talvikaudella jätehuollon noutorytmejä hidastetaan. Vuonna 2013 kerätyt jätejakeet olivat: sekajäte, biojäte, keräyspahvi, keräyspaperi, metalli, lasi ja lasipullot sekä vaaralliset jätteet. Lisäksi toiminnasta kertyy rasvanerotinkaivoja sakokaivolietettä, sekä satunnaisesti rakennusjätettä. Sakokaivoliete kertyy jätevedenpuhdistamolta. Imuauto noutaa kerrallaan 14 m3 lietettä ja tyhjennysväli riippuu käyttöasteesta. Kokonaisjätemäärät ovat vaihdelleet viimeisten vuosien aikana koska raportointiin on sisällytetty uusia jakeita (mm. sakokaivo- ja rasvakaivolietteet vuodesta 2013 alkaen). Kierrätykseen ja hyötykäyttöön jätteestä päätyi vuonna 2012 vain 11 %, mutta vuonna 2013 osuus jopa 85 %, sillä sakokaivolietteet on pystytty kierrättämään jätevedenpuhdistamolla. Pääkaupunkiseudun Petra -jätevertailussa oppilaitos pärjää hienosti jätteiden kierrätysasteen osalta, sillä esimerkiksi hotelleja koskevassa vertailussa keskimääräinen kierrätysaste on noin 60 %. Vedenkulutus on suurinta sesonkiaikaan heinäkuussa, jolloin se on lähes kolminkertainen hiljaisiin kuukausiin verrattuna. Veden kulutus on 15 m3-20 m3 / vuorokaudessa. Miten kestävä kehitys näkyy yrityksen toiminnassa? Kaikista järjestetyistä kursseista kerätään palaute, joka huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Työhyvinvointia ylläpidetään mm. liikuntapäiviä järjestämällä. Työturvallisuus ja työsuojelutoimikunta vastaavat työsuojelun toimivuudesta ja tapaturmat ovat olleet vähäisiä. Oma henkilökunta ilmoittaa herkästi mahdollisista puutteista turvallisuudessa (esim. hiekoitus). Alueelle on tehty riskikartoituksia, ja uusia kartoituksia tehdään edelleen. Kiinteistön kunnossapitoon, korjaukseen ja huoltoon on tehty pitkän tähtäimen (PTS) suunnitelma. Ravintolassa on käytössä tuotannonohjausjärjestelmä, jota käytetään ruokalistan suunnittelussa ja tuotannon tilauksissa. Myös hävikki kirjataan samaan järjestelmään. Ravintolan hävikki on minimaalista, sillä kattauksia on päivän aikana useita. Ravintola uudelleenkäyttää kertyviä kanistereita ja muoviastioita ruokien kuljetuksissa. 30

31 Kestävän kehityksen teemat, joihin halutaan panostaa Yritys haluaa edistää erityisesti sitä, että ihmiset liikkuisivat enemmän, koska väestön yleinen liikkumattomuus on suuri haaste. Lisäksi erityisesti lasten ja naisten mahdollisuuksiin liikkua halutaan panostaa. Muita tärkeitä teemoja ovat monikulttuurisuus ja luonnossa liikkuminen. Suositellut toimenpiteet Jätehuolto Jätehuollon kehitystä tulisi seurata, sillä jätelain mukaan yrityksen tulee pitää kirjaa jätteistä, mikäli jätettä syntyy yli 100 tn vuodessa tai jos toiminta edellyttää ympäristölupaa. Tiedot jätehuollon seurantaa varten saa palveluntarjoajalta. Myös ominaisjätemäärän kehitystä tulee seurata. Sakokaivojätteen ja yhdyskuntajätteen määrät kannattaa selkeyden vuoksi laskea myös erikseen. Lisäksi suositellaan tarkempaa jätehuoltokartoitusta, jossa kartoitettaisiin myös jätehuollon sisäinen logistiikka. Jätehuollon yhteistyökumppanilta kannattaa selvittää mahdollisuus energiajätteen erilliskeräykseen. Mikäli tämä ei onnistu, suositellaan lajittelun tehostamista ja lisäämistä: esimerkiksi toimistolla syntyvän paperin voisi lajitella kahteen jakeeseen; valkoiseen paperiin sekä sanomalehtipaperiin. Biojätteen keräystä voisi laajentaa myös majoitustiloihin. Lajitteluohjeiden riittävyys (suomi & englanti) tulisi varmistaa. Myös vihreän sähkön hinta kannattaa kilpailuttaa. Kestävää kehitystä voisi hyödyntää määrätietoisemmin markkinoinnissa ja esimerkiksi sosiaalisen kestävyyden teemoja tuoda paremmin esille www-sivuilla. Markkinoinnin avulla pystytään kasvattamaan maksullista palvelutoimintaa tulevaisuudessa. Suositellaan kestävän kehityksen mittareiden määrittelyä ja seurantaa (kuten kulutustiedot, jätemäärät, hankinnat) suhteessa esimerkiksi majoitusvuorokausiin. 6. Puuteollisuus Kartoituksen kohteena oli Länsi-Uudellamaalla toimiva puuteollisuuden yritys. Toimitiloihin kuuluu tuotanto-, varasto-, toimisto- ja sosiaalitiloja. Yritys tekee asiakastilaustöitä ja toimitilojen koko on noin 2000 m 2. Taloudellinen kestävyys, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys Yrityksellä on liiketoimintasuunnitelma. Budjetti laaditaan vuosittain, ja sen toteutumista seurataan vuoden edetessä. Pitkäkestoista strategiaa ei ole laadittu. Varsinaisia kilpailija- tai markkina-analyyseja ei ole tehty, mutta kilpailijoiden toimintaa seurataan. Toimitilat ovat omassa omistuksessa. Asiakastöistä laaditaan kirjalliset sopimukset. Asiakaspalautetta kerätään suullisesti ja siihen vastataan suoraan. Ekologiset asiat ovat esillä yrityksen markkinoinnissa (esim. ympäristöystävälliset aineet ja jätevesien käsittely). Työhyvinvointia ei järjestelmällisesti näin pienessä työyhteisössä seurata ja pelisäännöt, ongelmien raportoinnit, palautteet ym. käsitellään suullisesti suoraan koko henkilöstön tai asianosaisten kanssa. Tuotantolaitteet ovat uusia ja niihin on hyvät ohjeistukset. Lisäksi tuotantohenkilöstöllä on työturvakorttikoulutus. Työntekijöiden osaamista kehitetään lähinnä työssäoppimisen avulla, koska varsinaista koulutusta alalle ei ole tarjolla. Resurssitehokkuus Yrityksellä ei ole sertifioitua laatu- tai ympäristöjärjestelmää. Materiaaleista eniten kuluu puuta sekä vettä. Muita kuluvia materiaaleja ovat maalit, lakat ja muut kemikaalit sekä tuotantokoneiden öljyt. Materiaalien 31

32 kulutus on suoraan yhteydessä tuotantoon, eikä niiden vähentäminen ole merkittävissä määrin mahdollista ilman vaikutuksia tuotantomääriin. Yritys ei ole erityisesti kiinnittänyt erityistä huomiota materiaalitehokkuuteen, mutta hukkaa ei varsinkaan puumateriaalista haluta syntyvän, koska varsinkin harvinaisemmat puulaadut tuotetaan ulkomailta ja ovat erittäin kalliita. Suurin yksittäinen jäte-erä jäteveden lisäksi on puupöly, jota syntyy noin 2000 litraa vuosittain. Lisäksi syntyy pieniä määriä sekajätettä ja vaarallisia jätteitä. Puupöly kerätään omalle tontille, sekajäte kerätään tyhjennettävään jäteastiaan ja vaarallinen jäte toimitetaan itse keräyspisteeseen. Energiaa kuluu öljylämmitykseen sekä sähköön yhteensä noin 6000 euroa vuodessa. Energian- ja vedenkulutusta seurataan kustannusten kautta. Vesimaksut ovat noin 1500 euroa vuodessa. Energiansäästökohteeksi yritys on tunnistanut valaistuksen laadun ja käytön, sekä tuotantotilojen nostoovien käytön ja eristyksen talvisaikaan. Haasteet ja kehittämisehdotukset Liiketoiminnan jatkuvuus on suurelta osin kiinni työntekijöiden ainutlaatuisesta osaamisesta. Sairastumiset tai mahdolliset työtapaturmat ja muut poissaolot vaikuttavat merkittävästi tuotantoon. Uusien työntekijöiden perehdytys ja koulutus sekä työtapaturmien ehkäisyyn tehdyt toimenpiteet olisivat kannattavia. Kartoituksen ja haastattelun perusteella toiminnassa olisi laajentumismahdollisuuksia, jos osaavia työntekijöitä olisi. Jätehuollossa purujätteelle tulisi etsiä hyötykäyttöä. Koska sitä syntyy kuitenkin varsin pieni määrä, ei sen pelletöinti tai briketöinti välttämättä kannata, joten sitä voisi esimerkiksi tarjota kuivikkeeksi paikallisille talleille tai maatiloille. Kemikaalivahinkoihin (koneiden vuodot, huollot, astioiden kaatuminen) olisi hyvä varautua hankkimalla imeytysainetta, viemärin sulkeva kumilevy ja / tai imeytyssukkia, joilla esimerkiksi öljyvuodon voisi rajata ennen sen pääsyä viemäriin tai maaperään. Valojen ohjauksen ryhmittelyyn yrityksellä on jo olemassa suunnitelma. Sen toteutuksen yhteydessä suositellaan valaistuksen vaihtamista LED-valoiksi. Myös ikkunoiden tiivisteiden tarkistaminen olisi tarpeen Yhteenvetoa syvähaastatteluista Haastatellut yritykset olivat sisäistäneet kestävän kehityksen sisällön ja merkityksen hyvin. Ympäristöasiat tuntuivat olevan suhteellisen hyvin hallinnassa, kehittämisehdotukset liittyivät useimmiten jätteiden lajittelun tehostamiseen, ohjeistuksen parantamiseen sekä vaarallisten jätteiden varastoinnin ja varastokirjanpidon kehittämiseen. Energiapuolella tyypillisimmät kehityskohteet liittyivät mm. valaistuksen uusimiseen, tehokkaampaan energian käyttöön ja omien energiantuotantomahdollisuuksien selvittämiseen (mm. maa- ja ilmalämpöpumput). Koska mukana oli useita pieniä yrityksiä joilla palkattua työvoimaa on satunnaisesti tai hyvin vähän, ei työturvallisuutta oltu välttämättä systemaattisesti kehitetty (esim. riskikartoitukset). Nämä kuitenkin edistäisivät myös yrittäjän itsensä työturvallisuutta. Mikäli yritys jo toimii varsin kestävästi, kannattaisi se tuoda vielä voimakkaammin esiin markkinoinnissa. Näin kestävän kehityksen mukaisista toimintatavoista saataisiin myös saavutettavissa oleva liiketaloudellinen hyöty. 32

33 4. Tulevaisuuden suuntaviivoja ja muutostekijöitä kestävässä liiketoiminnassa 4.1. Kestävän liiketoiminnan muutostekijöitä meiltä ja muualta Hankkeen aikana on kerätty tietoa konferensseista ja seminaareista sekä kansainvälisesti että Suomessa. Samalla kansainväliset seminaarit ovat toimineet mahdollisuutena esitellä hankkeen tuloksia ja kehittää ajatuksia eteenpäin saatujen palautteiden pohjalta. Hankkeen aikana tietoa on kerätty mm. seuraavista konferensseista tai seminaareista: Tekesin Green Growth -seminaari/helsinki (5/2013), Minitrendsseminaari/Austin (9/2013), WFS-konfrenssi/Chicago (7/2013), ISPIM-konferenssi/Dublin (6/2014), IISESkonferenssi/ Antibes (9/2014). Lisäksi taustatietoa on kerätty myös kirjallisuudesta ja sähköisistä lähteistä. Seuraavassa on koottu kestävään kehitykseen ja liiketoimintaan liittyvät trendit, jotka ovat tulleet esille muutostekijöiden kartoitustyössä: 1. Pelillistämisen ja verkottuneen älykkyyden mahdollisuudet. Mobiili- ja tietokonepelejä voi hyödyntää esimerkiksi ongelmien ratkaisussa ja tiedonvälityksessä. Peleihin voi liittää myös sosiaalisen median käyttämisen kestävien ratkaisujen edistämiseksi. 2. Loppukäyttäjien ja kuluttajien roolin vahvistuminen kestävien tuotteiden/palveluiden suunnittelussa, esim. Living Labs. 3. Toimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen jaettujen arvojen ja vision kautta (esim. Public Private Partnership -projektien kautta). 4. Standardit ja ohjeistukset, esim. Global Report Initiative (GRI) on lisännyt tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja sen raportoinnissa. 5. Nanoteknogialla potentiaalia kestävän kehityksen edistämiseen tulevaisuudessa. Nanoteknologian hyödyntämismahdollisuudet ovat osin vielä kartoittamatta. Tällä hetkellä esim. Etelä-Koreassa on kansallinen tutkimusprojekti, jossa kartoitetaan sovelluskohteita. 6. ICT-ratkaisujen yhdistäminen valmistavaan teollisuuteen ja palveluteollisuuteen luo mahdollisuuksia kestävyydenkin kannalta. Esimerkkeinä ovat esimerkiksi etäkokouksen mahdollistava teknologia, joka säästää resursseja. Myös on demand -ratkaisut valmistavassa teollisuudessa säästävät resursseja. 7. Teolliset symbioosit. Useamman yrityksen muodostamat kokonaisuudet, joissa toisiaan täydentävät yritykset tuottavat keskenään lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti raaka-aineita, teknologiaa, palveluja ja energiaa. Toisen jäte tai tuotannon sivuvirta voi olla toisen yrityksen raaka-ainetta ja päinvastoin, jolloin aikaisemmin arvottomina tai kustannuksina nähdyt materiaalivirrat tuottavat uutta arvoa. Parhaimmassa tapauksessa symbiooseissa syntyy kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa, että kansainvälisillä markkinoilla. 8. Yksinkertaiset ja halvat tuotteet eli ns. käänteiset innovaatiot luovat mahdollisuuksia vähävaraisemmillekin (esim. Tata Nano -auto Intiassa) 9. Entisten käytäntöjen hyödyntäminen uusissa ratkaisuissa (esim. pesukivien hyödyntäminen pesuaineiden sijaan). 10. Taloudellisen kestävyyden kannalta avainasioita huippuosaajien houkuttelu ja koulutusjärjestelmän toimivuus. 11. Edelläkävijäyritykset: sustainability=mainstream, joka on must ja osa kilpailukykyä, ei enää kilpailuetuja tuova asia. 33

34 12. Sosiaalinen kestävyys aluekehityksen ja poliittisen ohjauksen kannalta merkittävää taloudellisesti epävarmoina aikoina. 13. USA:ssa Sustainability-teeman koulutusohjelmat ovat kasvussa. 14. Johdon motivaatio ja sitoutuminen ratkaisee käytännön toteutumisen liiketoiminnassa. Liiketoimintamallien näkökulmasta yritysten innovatiiviset, kestävät ratkaisut saattavat vähentää niiden oman tuotteen kulutusta. Toisaalta kun tuotteisiin yhdistetään palveluelementti, voidaan parhaassa tapauksessa hyödykkeistä luoda ainutlaatuisempia ratkaisuja, joita kilpailijoiden on vaikea kopioida, löytää uusia markkinoita ja kasvattaa myös marginaaleja, kun hinnoittelu voidaan toteuttaa kysyntä-, ei kustannusvetoisesti. Kestävyyttä lisäävät liiketoimintamallit voivat perustua esimerkiksi siihen, että tiettyä tuotetta ei itse omisteta kokonaan. Tällaisia access-tyyppisiä ratkaisuja voivat olla esimerkiksi auton jakaminen/vuokraaminen tai omatoimipesulat. Tämä mahdollistaa tuotteen intensiivisemmän käytön, joka lisää energia- ja materiaalitehokkuutta. Tuoretta kotimaista tutkimustietoa on tullut esimerkiksi uusiutuvan energian osalta, jolla on merkittävä rooli myös kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta. CLEEN (Cluster for Energy and Environment) on energian ja ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä, joka on BEST-tutkimusohjelmaan (Sustainable Bioenergy Solutions for Tomorrow) liittyen tehnyt tuoreen bioenergia-alaa käsittelevän skenaariotyön (Kettunen & Meristö 2014). Raportin mukaan Suomen pitäisi ottaa proaktiivinen ote bioenergian kehittämisessä Euroopassa ja maailmalla. Skenaariotyössä moninaista bioenergia-alan kenttää jäsenneltiin suomalaisyritysten liiketoimintamahdollisuuksista käsin, 20 vuoden aikajänteellä. Työn perusteella hahmotettiin kuusi mahdollista tulevaisuuden näkymää, joista tuoreet uutisesimerkit viittaavat laaditun Biovarasto-skenaarion toteutumiseen, jossa EU:n globaali asema ei vahvistu vaan sen sijaan Yhdysvaltojen ja Kiinan sopimus heijastelee skenaariossa kuvattua affordable-reliable-enviromentally sustainable -kokonaisajattelua. Samalla uskotaan teknologiakehityksen kykyyn ratkaista energiatarpeen kasvun ja ilmastohaasteen ristiriita. Skenaariosta riippumatta Bioenergia-alalla on ryhdyttävä tekemään entistä aktiivisempaa kehitystyötä liiketoiminnan ehdoilla. Konsortioita ja nopeaa toteutusta on tuettava. Lisäksi tarvitaan BEST-ohjelman kaltaisia toimialarajat ylittäviä yhteisprojekteja (CLEEN 2014). BEST-tutkimusohjelman tulokset ovat relevantteja laajemminkin kestävän liiketalouden kehittämisen näkökulmasta eli tarvitaan proaktiivista asennetta kehitystyössä sekä toimialat ylittävää yhteistyötä Tulevaisuuden näkymiä Länsi-Uudellamaalla Skenaariot Länsi-Uudenmaan elinkeinorakenne on monipuolinen, samalla pirstaleinen. Kestävä liiketoiminta leikkaa läpi kaikki toimialat. Tulevaisuudessa alueen kestävää liiketoimintaa voidaan kehittää joko laaja-alaisesti tai vain johonkin valittuun toimialaan liittyen. Kestävään liiketoimintaan liittyy markkinakysynnän lisäksi säätelyn tuomat mahdollisuudet ja uhkat. Näiden suhteen alueelle on rakennettu neljä skenaariota (Kuva 20), joista kaksi on markkinavetoista (1 ja 2) ja kaksi lainsäädäntöveroista (3 ja 4). 34

35 Kuva 20 Kestävän liiketoiminnan skenaarioluonnokset Länsi-Uudenmaan alueella. Skenaario 1 Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille kohdistuu fokusoidulle toimialalle, joka Länsi-Uudenmaan tapauksessa voisi olla esimerkiksi vesiliiketoiminta. Kyseissä skenaariossa liiketoiminta tähtää globaaleille markkinoille, joka vaatii toimijoilta brändinhallintaa sekä kansainvälisten verkostojen ja kumppanien hyödyntämistä. Markkinalähtöinen on myös skenaario 2 Kilpailuetua ennakoivista innovaatioista, joka kohdistuu usean toimialan väliseen yhteistyöhän ja siinä yritykset saavuttavat kilpailuetua proaktiivisella toiminnalla, ennakoimalla kestävään liiketoimintaan liittyviä muutostekijöitä ja hyödyntämällä niitä omassa liiketoiminnassaan. Kaikkiin toimialoihin kohdistuu myös skenaario 3 Kehitä tai kuole, jossa säätely toimii lähtökohtana kestävälle liiketoiminnalle. Myös skenaarion 4 Paikallisjuna lähtökohtana ovat säätelyn tuomat vaatimukset kestävälle liiketoiminnalle, mutta siinä liiketoiminta kohdistuu pääosin Länsi-Uudenmaan alueelle. Hankkeen loppuseminaarissa esityksissä ja keskusteluissa painottui markkinalähtöisyys. Myös yrityshaastattelut tukivat tätä näkemystä, koska yritysten mukaan asiakkaat ovat tärkein kanava kestävän kehityksen esiintulolle. Säätelyn huomioiminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta yleensä ollaan kilpailukykyisiä, muttei se tarjoa kilpailuetuja nyt eikä varsinkaan tulevaisuudessa. Lainsäädännön osalta huomionarvoista on, että syyskuussa 2014 Euroopan komissio hyväksyi jätteettömän ohjelman (zero-waste programme) ja laati EU-laajuisen kehysohjelman kierrätystaloudelle. Komission mukaan kehysohjelma kasvattaa kierrätystä ja ehkäisee arvokkaiden materiaalien hävikkiä samalla edistäen työpaikkojen luomista, taloudellista kasvua, uusia liiketoimintamalleja ja vähentäen kasvihuonepäästöjä. Ohjelman tavoitteena on kierrättää yhdyskuntajätteestä 70 % ja pakkausmateriaaleista 80 % vuoteen 2030 mennessä. Komissio arvion mukaan kierrätystalous voi säästää EU:n liikeyrityksiltä 600 miljardia euroa. Jotkin EU:n jäsenvaltioista ovat jo paljon edellä EU:ta kierrätystaloutta koskevaa lainsäädäntöä. Esimerkiksi Tanska kieltää polttolaitosten rakentamisen, Skotlanti verottaa muovipusseja ja Ruotsi pyrkii kasvattamaan metallijätteen kierrätystä lainsäädännöllä. EU:n ulkopuolisista maista, esimerkiksi Japanissa kierrätystä on edistetty lainsäädännöllä ja nykyisin siellä kierrätetään metalleista 98 % (The Guardian 2014). 35

36 Osaaminen Kestävän liiketoiminnan kehittäminen vaatii myös osaamisen kehittämistä. Yleisellä tasolla tarvittavia osaamisalueita on kuvattu ydinpätevyyspuun avulla kappaleessa 2.7. Osaamisen painopisteet vaihtelevat kuitenkin skenaarioittain (Kuva 21). Koska skenaariossa 1 Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille tähdätään kansainvälisille markkinoille, korostuvat siinä markkinointi- ja viestintätaidot sekä osaaminen ja tietämys erilaisista standardeista ja ekomerkeistä. Skenaariossa 2 Kilpailuetua ennakoivista innovaatioista painotus on T&K&I-osaamisella ja liiketoimintaympäristön jatkuvalla skannauksella, kun taas skenaariossa 3 Kehitä tai kuole korostuu tietämys lainsäädännöstä sekä raportointitaidot. Skenaarion 4 Paikallisjuna fokuksessa on kontaktit paikallisiin viranomaisiin ja muihin paikallistoimijoihin sekä tieto toimialakohtaisista liiketoiminnoista. Kuva 21 Kestävän liiketoiminnan skenaariot Länsi-Uudenmaan alueella. Aluekehitystyö Onnistuneen innovaatiotoiminnan edellytyksenä on Triple Helix -mallin mukaan toimiva yhteistyö yritysten, korkeakoulujen ja päätöksentekijöiden kesken (Etzkowitz & Leydesdorff 2000). Myös kestävän liiketoiminnan kehittäminen vaatii alueen toimijoilta aktiivista ja laaja-alaista yhteistyötä. Toteutuakseen käytännössä kaikki kestävän kehityksen näkökulmat eli ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen näkökulma tulee huomioida kaikkien Triple Helix -mallin toimijoiden toiminnassa ja päätöksenteossa (Kuvio 22). Yliopistojen, yritysten ja julkisen sektorin on nähtävä kestävyys osana jokapäiväistä toimintaa. Yliopistojen osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi kestävyysteemaan liittyvien näkökulmien sisällyttämistä opintojaksoihin sekä uusimman tiedon tuottamista ja sen levittämistä osana hanketyötä. Julkisen sektorin rooli voidaan nähdä mahdollistajana eli sen pitää luoda edellytyksiä kestävien ratkaisujen toteuttamiselle omissa päätöksentekoprosesseissaan. Yritystoimijoille kestävyysnäkökulman huomioiminen luo win-win-tilanteita mm. resursseja säästävillä ratkaisuilla. Tällöin yritykset voivat säästää pienentyneillä materiaalikustannuksilla, mutta myös yhteiskunta ja ympäristökin hyötyvät pitkällä tähtäimellä (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014). 36

37 Kuva 22 Kestävän kehityksen näkökulma yhdistettynä Triple Helix konseptiin (Meristö & Laitinen 2013). Käytännön tasolla kestävän liiketoiminnan toteuttaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että kukin toimijataho vastaisi kestävän kehityksen heille luontevimmasta osasta, jolloin alue kokonaisuutena täyttäisi kestävän kehityksen mukaiset kriteerit. Mikään toimija ei kuitenkaan selviä yksin kaikista vastuista, vaan globalisoituvassa maailmassa on verkotuttava ja tehtävä yhteistyötä yli sektorirajojen. Näin saavutetaan paremmin dynaaminen tasapaino, joka kestää tarkastelun kestävyyden eri dimensioiden suhteen aluetasolla kokonaisuutena, vaikka yksittäisen toimijan näkökulmasta epätasapainoa välillä esiintyisikin, mitä kuvio 23 havainnollistaa (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014). Kuva 23 Kestävyyden painopisteet voivat vaihdella toimijoiden kesken, mutta tasapainoinen kestävyys on mahdollista saavuttaa toimijoiden verkostoitumisella ja yhteistyöllä (Meristö & Laitinen 2013; Meristö et al. 2014). Työssä on pohdittu myös alustavia skenaario- ja toimijakohtaisia toimenpidesuosituksia kestävän liiketoiminnan edistämiseksi (Meristö et al. 2014). Skenaariossa 1 Tunnetut täsmäratkaisut globaaleille markkinoille julkisen sektorin päätöksentekijät tarvitsevat yhteisen strategisen näkemyksen kestävän liiketoiminnan kehittämiselle, yliopistojen täytyy 37

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain?

Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? www.laurea.fi Tarja Meristö & Jukka Laitinen Kestävä kehitys ja Triple Helix - yhteistyö alueellisen menestyksen avain? Jukka Laitinen Laurea-ammattikorkeakoulu/FuturesLab CoFi Lahden tiedepäivä 10.11.2015

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta

Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta Tulevaisuuden kestävä yhdyskunta 20.9.2011 Loppuraportin julkistamistilaisuus Hanna Tuohimaa, Laura Haapola, Pekka Kauppi, Jyrki Kettunen, Susanna Kivelä, Jukka Laitinen ja Tarja Meristö Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy

Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä. Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Rastor Oy Yhteiskuntavastuu kehittämis- ja palvelutehtävänä Yritykset toimivat hajautetuissa arvoverkostoissa, joissa on sekä suuria että pk yrityksiä/yhteisöjä.

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin

RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin RAKLIn strategia vastaa toimintaympäristön muutoksiin Kiinteistö- ja rakennusalasta vetovoimaa Keski-Suomeen Jyväskylä 13.1.2016 Toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, RAKLI ry Murroskartta Kaupan murros

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus

Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Teknologiateollisuuden ympäristölinjaus Ympäristölinjaus: Tavoitteet 1. Osoitetaan yrityksille ympäristöosaamisen ja -teknologioiden keinot vahvistaa kilpailukykyä ja varmistaa toimintaedellytykset tulevaisuudessa.

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella.

Toiminta rahoitetaan osallistujien jäsenmaksuilla, hankerahoituksella ja erikseen kerättävällä rahoituksella. LOHJAN SEUDUN YMPÄRISTÖKLUSTERI Klusteri on yhteistyöverkosto, joka edistää yritysten ja yhteisöjen ympäristöasioiden hallintaa, auttaa ennakoimaan ja sopeutumaan muutoksiin ja riskeihin sekä edesauttaa

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin

Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta. Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin Tulevaisuuden rakennusten energiapalvelut tuottajan näkökulmasta Rakennusten energiaseminaari 2014 Jarno Hacklin suunnittelee, toteuttaa, huoltaa ja ylläpitää käyttäjäystävällisiä ja energiatehokkaita

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Cleantech-tilaisuus, Hyvinkää 11.10.2016 Pariisin joulukuun 2015 ilmastosopimus => rajataan maapallon

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus

Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 1 (8) Liite 2: Hankinnan kohteen kuvaus Asiakirjatyyppi 2 (8) Sisällysluettelo 1 Dokumentin tarkoitus... 3 2 Taustaa... 3 3 Future Watch palvelu osana Team Finlandin palvelusalkkua... 3

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa

Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Ruokapalvelut: Energia ja vesi Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa Sisällys 1. Kulutuksen seuranta 2. Ympäristösuunnitelma 3. Valaistus 4. Uusien keittiölaitteiden hankinta 5. Keittiön energiankulutuksen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä

Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä Kasvisten laatujärjestelmien ajankohtaispäivä 23.11.2016 Asiantuntija Merja Söderström Päivittäistavarakauppa ry Päivittäistavarakauppa ry (PTY) on päivittäistavarakaupan ja Foodservice-tukkukaupan edunvalvoja

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Biotuli-kyselytutkimus

Biotuli-kyselytutkimus Biotuli-kyselytutkimus Toteutettiin keväällä 2012 Tavoitteena oli saada tietoa Kaakkois-Suomen yritysten näkemyksistä bioliiketoiminnasta sekä yhteistyösuhteista muiden yritysten kanssa. Vastaajina Etelä-Karjalaiset

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

22 Minna Kamula 1 November 2012

22 Minna Kamula 1 November 2012 22 Minna Kamula 1 Organisaation ensiaskeleet kohti kestävää kehitystä Liiketalouden yksikkö 21.11.2012 Seminaarin ohjelma 12:30 13:00 Kahvitarjoilu 13:00 13:05 Tilaisuuden avaus, yksikönjohtaja Päivi Vesala

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto

Elintarvikealan TKI-foorumi. Satakuntaliitto Elintarvikealan TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.3.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Satakurssi hanke (1.12.2015-31.10.2017) alue-ennakoinnin ja edunvalvonnan kehittäminen Tavoitteena Tiivistää maakunnan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan

Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Korjausrakentamisen tutkimus VTT:ssä -tutkimuksen sijoittuminen VTT:n tutkimusstrategiaan Rakennusten ja alueiden uudistaminen ja korjaaminen 19.1.2010 Teknologiajohtaja Eva Häkkä-Rönnholm, VTT 2 VTT Group

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot