Työryhmämuistio MMM 2001:13 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia Helsinki 2001
|
|
- Irma Mäkelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työryhmämuistio MMM 2001:13 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia Helsinki 2001
2 Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelustrategia Työryhmämuistio MMM 2001:13 Julkaisija Maa- ja metsätalousministeriö Helsinki 2001 ISSN
3 Maa- ja metsätalousministeriölle Maa- ja metsätalousministeriön metsäosasto asetti sisäisen työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia varsinaisia yksityismetsiä koskeva metsäsuunnittelustrategia vuosille Työryhmän puheenjohtajaksi määrättiin ylitarkastaja Tapani Mäkinen sekä muiksi jäseniksi metsäneuvos Sampsa Sivonen ja ylitarkastaja Matti Heikurainen Asiakirja tuli valmistella MMM:n paikkatietostrategian (MMM:n julkaisu 1/1999, MMM:n julkaisu 3/2001) ja osaston pitämän neuvottelun suuntaviivojen mukaisesti siten, että strategia mahdollisimman hyvin tukee metsäosaston tavoitteiden saavuttamista. Vuotta 2001 koskevien ehdotusten osalta linjausten tuli olla valmiina mennessä. Alaisen hallinnon ja keskeisten toimijoiden kanssa tuli neuvotella strategian keskeisistä linjauksista. Alaisen hallinnon ja keskeisten sidosryhmien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen tarkistetun strategian tuli olla valmis mennessä. Työryhmän määräaikaa jatkettiin syyskuun loppuun. Linjausvaihtoehdoista neuvoteltiin alaisen hallinnon ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Neuvotteluissa esille tulleet näkökohdat otettiin huomioon strategiaa tehtäessä. Maa- ja metsätalousministeriön, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja metsäkeskusten välisissä tulossopimuksissa vuodelle 2001 on metsäsuunnitteluun ja sen kehittämiseen liittyvät tehtävät kirjattu tämän strategian mukaisesti (liite 1). Saatuaan työnsä päätökseen työryhmä luovuttaa työnsä kunnioittaen maa- ja metsätalousministeriölle. Helsingissä Tapani Mäkinen Sampsa Sivonen Matti Heikurainen i
4 Sisällysluettelo 1. TIIVISTELMÄ TEHTÄVÄN RAJAUS JA STRATEGIAN LAADINTA METSÄSUUNNITTELUA KOSKEVAT SELVITYKSET JA LINJAUKSET METSÄSUUNNITTELUN KOKONAISSELVITYS TAPIO METSÄSUUNNITTELUN STRATEGISIA LINJAUKSIA, MMM / MEO METSÄSUUNNITTELUN TIETOHUOLTO, MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN PAIKKATIETOSTRATEGIA METSÄSUUNNITTELUN VAIKUTTAVUUSSELVITYS VISIO 2010 (MMM / MEO) TOIMINTA-AJATUS JA -PERIAATTEET METSÄSUUNNITTELUN VIITEKEHYS SWOT-ANALYYSI... 7 VAHVUUDET...7 HEIKKOUDET...7 MAHDOLLISUUDET...8 UHKAT AVAINTEHTÄVÄT AVAINTEHTÄVÄT VUOTEEN 2005 SAAKKA TOIMENPIDEOHJELMA V LIITTEET...15 ii
5 1. Tiivistelmä Metsäsuunnittelustrategian visio vuoteen 2010 on seuraava: Kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsien erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista. Avaintehtäviksi kutsutaan tehtäviä, joissa vision toteuttamiseksi tulee onnistua. Avaintehtävät aihealueittain ovat seuraavat: Tietovarannot Toteutetaan MMM:n paikkatietostrategia Pidetään yllä kattava, riittävän tuore ja hyvälaatuinen metsävaratietokanta. Metsävaratiedon hallintajärjestelmä Määritetään ja toteutetaan seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmä. Tiedonkeruujärjestelmää kehitetään. Tuotteet ja palvelut Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta parannetaan uudistamalla metsänomistajien neuvonnassa käytettävät tuotteet ja parantamalla niiden saatavuutta Pelinsäännöt Metsävaratietokannan käytön sopimuspohjaa selkiytetään. Määritetään metsävaratietojen saatavuuden, julkisuuden ja tietoturvan nykytila ja tavoitetila. Metsäsuunnittelun käsitteistö selkiinnytetään. Selkiinnytetään metsäsuunnitelmatuotteiden hinnoittelukäytäntö. Prosessit ja rakenteet Märitetään seuraavan sukupolven metsäsuunnittelu. Alihankkijoiden palveluja hyödynnetään. Metsäsuunnittelun tulosohjausta kehitetään. Voimavarat Metsäsuunnittelun rahoitus turvataan sekä julkisin varoin, että asiakasrahoitusta kehittämällä. Metsäsuunnittelun kehittämisessä tarvittavat tutkimus- ja kehittämisresurssit turvataan. Strategia voidaan toteuttaa priorisoimalla, organisoimalla ja resursoimalla avaintehtävät. Niiden edistymistä seurataan strategiassa määritettyjen arviointikriteerien avulla. Metsäsuunnittelustrategia ja siihen liittyvä toimenpidetaulukko päivitetään vuosittain. 1
6 2. Tehtävän rajaus ja strategian laadinta Metsäsuunnittelun avulla toteutetaan ministeriön metsätalouden toimialan visiota KMO2010:n toteuttamisesta vuoteen 2010 mennessä. Vision toteuttamiseksi on tarpeen määrittää metsäsuunnittelun keskeiset tavoitteet ja kehittämisen suuntaviivat. Metsäsuunnittelulla* tarkoitetaan tässä yksityisluontoisilla mailla tehtävää metsäsuunnittelua neuvontatuotteineen ja palveluineen. Perimmäisenä kysymyksenä on varmistaa metsänomistajalle mahdollisimman hyvät tiedot ja toimintaedellytykset metsätaloudellisen toiminnan pohjaksi. Metsäsuunnittelu tuotteineen ja palveluineen on yksi tärkeimmistä metsätalouden informaatio-ohjauksen keinoista. Strategia toteutetaan pääosin osana normaalia tulosohjausta. Poikkeuksellisen vaativaan kehitystyöhön ja muutosten valmisteluun varataan tarvittavat resurssit. Hanketasoista tarkastelua ei aina sisällytetä strategisen suunnittelun piiriin. Yksityiskohtainen tarkastelu on kuitenkin tärkeää strategian toimeenpanossa ja muodostettaessa rajapintoja metsäosaston muiden ohjauskeinojen kehittämisohjelmien välillä. Strategia on laadittu MMM:n metsäosaston asettamiskirjeen mukaisesti yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Strategia tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Strategian tarkoituksena on, että metsäsuunnittelun vaikuttavuutta tehokkuutta parannetaan siten, että Kansallisessa metsäohjelmassa ja alueellisissa metsäohjelmissa asetetut tavoitteet saavutetaan. *Metsäsuunnittelun käsite tässä asiakirjassa kattaa tiedon keruun, ylläpidon ja käytön. 3. Metsäsuunnittelua koskevat selvitykset ja linjaukset 3.1 Metsäsuunnittelun kokonaisselvitys Tapio Tapio valmisti MMM:n toimeksiannosta ministeriön antaman metsäsuunnittelustrategian pohjalta kokonaisselvityksen, jossa määritellään alueellisen metsäsuunnittelun tietoperusta. Kokonaisselvitystä varten metsäosasto laati seuraavat linjaukset: a) Alueellinen metsäsuunnittelu säilyy metsäkeskuksen keskeisenä, lakisääteisenä edistämistehtävänä, joka ei ole kilpailurajoitteiden alainen, tietoperusta kootaan ja ylläpidetään voimavarojen salliman laajuisena ja kattavana sekä yhtenäisenä. tietoperustan määrittelyssä otetaan huomioon sekä metsälakien toimeenpanon että tilakohtaisen metsäsuunnittelun edistämisen tarpeet, 2
7 järjestelmissä otetaan tarkoituksen mukaisella tavalla huomioon tiedonkeruun taloudellisimmat lähteet ja tavat sekä yhteensopivuus keskeisten sidostahojen paikkatietojärjestelmien kanssa. b) tilakohtainen metsäsuunnittelu: metsälain ja kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain vaatimukset tilakohtaiselle metsäsuunnitelmalle määritetään, alueellisen suunnittelun yhteydessä kootut tilakohtaiset tiedot voidaan luovuttaa maanomistajalle tai hänen luvallaan tilakohtaisten tietojen koostamisesta aiheutuvia muuttuvia erilliskustannuksia vastaavaan hintaan, metsäkeskus voi alueellisen suunnittelun yhteydessä tai erikseen laatia maanomistajan tilaamia tilakohtaisia metsäsuunnitelmia, johon liittyvä alueellisen metsäsuunnitelman tietoperustan täydentäminen ja muu suunnitelman laadintatyö (kilpailurajoitteiden alaisena) hinnoitellaan liiketaloudellisin perustein. Kokonaisselvitysraportin keskeisimmät johtopäätökset olivat: nykymuotoisen (10 v. kierto) aluesuunnittelua esitettiin jatkettavaksi ja lisättäväksi, aluesuunnittelutiedon käyttö viranomaistoiminnassa ratkaistava (vrt. yllä esitetyt linjaukset), töiden organisoinnissa on tehostamismahdollisuuksia: tiedonkeruun rationalisointi ja erityisesti vanhan suunnittelutiedon hyväksikäyttö ovat tärkeimpiä kehittämiskohteita, tulevaisuudessa aluesuunnittelu on pääasiassa vanhan tiedon päivittämistä, ei enää uusintainventointia, tilakohtainen metsäsuunnitelma on käyttökelpoinen tuote myös jatkossa, vanhan metsäsuunnitelmatiedon hyväksikäyttö tärkeää, tilakohtaisen metsäsuunnitelman virallinen määrittely on tarpeen, kevennetyt tilakohtaiset metsäsuunnitelmat eivät ole käyttökelpoisia, koska niillä ei saavuteta merkittäviä kustannussäästöjä. Strategisista linjauksia ei ole varsinaisesti hankkeistettu. Strategiaa on toteutettu lähinnä Tapion ja metsäkeskusten tulossopimusten kautta. Vuonna 1997 vallinnutta tilannetta säilyttävät linjaukset ovat toteutuneet. Tilakohtaisen metsäsuunnittelun kilpailuttamisessa ei ole onnistuttu, eikä kilpailuttamislinjausta ole hallinnollisin toimenpitein sanottavasti edistetty. Liiketoimintana toteutettu tilakohtainen metsäsuunnittelu eriytettiin ja tilanne selkiintyi jonkin verran entiseen verrattuna. Kestävän metsätalouden rahoituslain tarkoittaman tilakohtaisen metsäsuunnitelman vaatimukset on määritetty ministeriön määräyksellä (50/99). Metsälain tarkoittamaa metsäsuunnitelman tietosisältöä eikä alueellisen metsäsuunnittelun tietosisältöä ei ole virallisesti määritetty. 3
8 Kokonaisselvityksen jatkohankkeista toteutettiin kahdessa vaiheessa vanhan metsäsuunnitelmatiedon hyväksikäytön tehostamishanke. Kokonaisselvityksessä esitettiin metsäsuunnittelutietojen tietosuojaa, hinnoittelua ja käyttöoikeuksia koskevien ohjeiden selkiinnyttämistä. Näin ei ole tehty. 3.2 Metsäsuunnittelun strategisia linjauksia kokonaisselvityksen pohjalta, MMM / MEO Keskeiset linjaukset: Kuvioittain kerätty aineisto on keskeinen hallinnonalan paikkatietoaineisto, jonka keruu rahoitetaan yhteiskunnan varoin, Tiedot ajantasaistetaan määrävälein, Aluesuunnittelutietoja käytetään sekä edistämiseen, että viranomaistoimintaan, Linjattiin ns. aktiivikuvioajattelu ja osittain paikannetut tiedot jatkokehittelyn pohjaksi, Todettiin seuraavien esiin tulleiden kysymysten vaativan selvitystä: Voidaanko puhua alueellisesta metsäsuunnittelusta vai onko pikemminkin kyse kattavan metsällisen paikkatiedon keruusta ja ylläpidosta? Mitä välialuesuunnittelulla tarkoitetaan? Missä suhteessa perinteisen tilakohtaisen suunnittelun markkinointi on epäonnistunut ja miten se tulisi järjestää? Miksi tehtyjen toimenpiteiden päivitys ei ole onnistunut ja miten se tulisi järjestää? Linjauksiin vaikuttanee osaltaan ajankohtaan liittyvä yksityismetsätalouden edistämisorganisaatiolle osoitetun rahoituksen aiempaa alhaisempi taso. 3.3 Metsäsuunnittelun tietohuolto, Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 741. Julkaisussa esitetään seuraavat metsäsuunnittelun tietohuollon keskipitkän aikavälin tehostamismahdollisuudet: Kuvioinnin tehostaminen, Tietojen elinkaaren pidentäminen, Tietosisällön keventäminen (vrt. metsäsuunnittelun kokonaisselvitys), Alueiden jakaminen tietotarpeen mukaan ja tietosisällöstä tai ajantasaistuksesta tinkiminen osalla aluetta, Maastossa mitatun tiedon tarkempi paikantaminen, Kaukokartoitusaineistojen käytön tehostaminen. Jatkona tietohuoltoselvitykselle rahoitettiin Metlan, Tapion, Joensuun yliopiston ja metsäkeskusten yhteishanke Metsävaratietojen ylläpito. Hanke päättyy v
9 3.4 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategia Paikkatietostrategian v päivitetyn laitoksen mukaiset hankkeet ovat osa MMM/MEO:n metsäsuunnnittelustrategiaa. Näitä hankkeita ovat mm. Selvitetään tarve luoda Suomeen koko valtakunnan kattava ja ajan tasalla pidettävä ortoilmakuvatietokanta osaksi kansallista maastotietojärjestelmää, selvitetään aineistolle ja tietopalvelulle asetettavat vaatimukset, arvioidaan tietokannan perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä niiden rahoitusmahdollisuudet. Organisaatiokohtaisten paikkatietostrategioiden valmistelu ja yhteensovittaminen vuoden 2002 loppuun mennessä ottaen huomioon paikkatietojen yhteiskäytön, hallinnonalan paikkatietostrategian ja standardoinnin asettamat vaatimukset 3.5 Metsäsuunnittelun vaikuttavuusselvitys Kansallisessa metsäohjelman YVA-työryhmä esitti muistiossaan tutkimusta monitavoitteisen metsäsuunnittelun ja neuvonnan vaikuttavuudesta. Useampivuotiset hankkeet on käynnistetty ja ne valmistuvat vuonna Visio 2010 (MMM / MEO) Metsäsuunnittelustrategian visiosta haluttiin riittävän kunnianhimoinen ja metsäsuunnittelun vaikuttavuutta korostava. Vision toteutuminen edellyttää strategian aktiivista toimeenpanoa, joka luonnollisesti onkin koko strategisen suunnittelun perusidea. Maa- ja metsätalousministeriön metsäsuunnittelun visio 2010 on: Kaikki metsänomistajat tekevät päätöksiä tietoisina metsien erilaisista käyttömahdollisuuksista ja hoitotarpeista Visioon sisältyy tehokas informaation välitys metsänomistajille. Metsänomistajien neuvonnan ja metsäsuunnittelun rajapinnan tarkka määrittäminen ei vision toteuttamisen kannalta ole kovin olennaista. Päätöksiä tehtäessä metsikkötason tiedon oletetaan olevan käsillä tai vähintään helposti saatavilla. Visioon sisältyy ajantasaisuusvaatimus metsissä tapahtuneista merkittävistä muutoksista. Tämä edellyttää menetelmällisen tehokkuuden parantamista. 5
10 Visioon sisältyy myös viesti erilaisten metsänkäyttötavoitteiden esille tuomisesta metsänomistajan päätöksentekoa varten. Metsän käyttö sisältää taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden huomioon ottamisen. Metsän käyttöön liittyy myös hoito, jota visiossa on haluttu korostaa. 5. Toiminta-ajatus ja -periaatteet Metsäsuunnittelustrategian toiminta-ajatus on: MMM:n metsäosasto ohjaa aktiivisesti metsäsuunnittelua ja sen kehittämistä siten, että asetetut metsäpoliittiset tavoitteet saavutetaan. Asetetuilla metsäpoliittisilla tavoitteilla tarkoitetaan Kansallisessa metsäohjelmassa ja alueellisissa metsäohjelmissa asetettujen metsän käyttöön ja hoitoon liittyvien tavoitteita. Metsäsuunnittelun organisointiin liittyvissä kysymyksissä strategia on edellä mainittuja ohjelmia yksityiskohtaisempi. Metsäsuunnittelun toimintaperiaatteet ovat: 1. Suunnittelu on asiakaslähtöistä ja monitavoitteista 2. Menetelmät ovat tehokkaita ja vaikuttavia 3. Metsäsuunnittelutietojen laatu on hyvä 6. Metsäsuunnittelun viitekehys Metsäsuunnittelun viitekehyksen määrittäminen strategisessa suunnittelussa jäsentää kehitettävää kokonaisuutta. Viitekehys jaetaan kuuteen osa-alueeseen: 1. Tietovarannot 2. Metsävaratiedon hallintajärjestelmät 3. Tuotteet ja palvelut 4. Pelisäännöt 5. Prosessit ja rakenteet 6. Voimavarat Strategian toimeenpano edellyttää koko viitekehyksen tarkastelua ja tasapainoista kehittämistä tavoitteena vision mukainen tila. Yhdenkin osa-alueen jälkeenjääneisyys voi olla tehokkuutta rajoittava tekijä. Tyypillisenä esimerkkinä pullonkaulasta ovat tietojen käytön epäselvät pelinsäännöt. 6
11 Strategiset tavoitteet ryhmitellään viitekehyksen mukaisesti. Ryhmän sisällä hankkeet tai muut kehitystoimet priorisoidaan. 7. Swot- analyysi Swot analyysi tehtiin yhteistyössä alaisen hallinnon kanssa. Näin saatiin kokonaiskuva metsäsuunnittelun nykytilasta. Vahvuudet Vahva tekijäorganisaatio Vaikuttaa metsätaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen Rahoitus kunnossa Lähes kattava metsiköittäinen tietokanta Homogeeninen metsävaratietoaineisto Tilakohtaisilla metsäsuunnitelmilla on kysyntää Metsäsuunnittelu tukee metsäalan toimijoiden operatiivista toimintaa Monitavoitteisuus on integroitu suunnittelujärjestelmään Ajan tasalla olevat tilarajat ja karttapohja Digitaalisten kuvien käyttö Hyvä ja toimiva suunnittelujärjestelmä Heikkoudet Tehokkuus kyseenalaistetaan Kilpailun puuttuminen Liian vähän tuotteita suhteessa tietopohjaan (tiedon hyödyntäminen on heikkoa) Osaaminen järjestelmän hyväksikäytön esteenä Tiedon subjektiivisuus Tiedon laatu tuntematon Ajantasaistus tehdään liian harvoin Tietosuojakysymykset epäselviä Ei verkkotuotteita Mk mk akselilla tietojen luovutuksen pelisäännöt epäselvät Kustannusten seuranta ei ole kunnossa Kehittävien organisaatioiden välillä yhteistyöongelmia VMI - aluesuunnittelu rajapinta määrittämättä Mhy:n paikkatietoratkaisu voi aiheuttaa teknisiä ongelmia Olemassa olevan metsäsuunnitteluaineiston hyödyntämisaste on alhainen Alueellisen ja tilakohtaisen suunnittelun rajapinta on ja pysyy epäselvänä 7
12 Mahdollisuudet Asiakaslähtöisyyttä voidaan parantaa Korkeakuvauksien lisääntyvä hyväksikäyttö Langaton tiedonsiirto ja internet Erilasia metsätietotuotteita metsänomistajille Metsikkötiedot kaikille toimijoille metsänomistajan suostumuksella Metsäsuunnittelulle lisää maksajia kuviotietojen hyväksikäyttöä lisäämällä Metsänhoitokohteista tieto kaikille Käyttö metsä- ja elinkeinopolitiikan välineenä Kampanjat Aineistoyhdistelmien hyväksikäyttö Uhkat Resurssien heikkeneminen Tuotekehitys jatkuu hitaana Tuotteiden laadun heikkeneminen kilpailussa Yhteistyö organisaatioiden välillä ei suju Tietosuojan heiketessä tuotteiden kysyntä laskee Vaikuttavuus todetaan heikoksi Ms-tietojen julkisuus pelottaa tuotteiden tilaajia Työn tuottavuuden korostaminen heikentää laatua ja asiakaslähtöisyyttä Yleinen luottamus metsää koskeviin tietoihin heikkenee 8. Avaintehtävät Avaintehtävillä tarkoitetaan strategisia tavoitteita, joiden toteuttamisessa on onnistuttava, jotta visio voidaan saavuttaa. Strategian toimeenpano edellyttää, että metsätalouden välitön ja välillinen hallinto sekä keskeiset sidosryhmät hyväksyvät ja muut toimijat tuntevat strategian. Yhteistyöprosessien (osallistamisprosessien) avulla analysoitiin eri näkökulmat ja tietotarpeet. Vision, toiminta-ajatuksen ja metsäsuunnittelun nykytilan arvion perusteella määriteltiin kehittämistarpeet, joita kutsutaan tässä strategisiksi tavoitteiksi (tai keskeisiksi kehittämistehtäviksi). Yhteensä strategisia tavoitteita määritettiin 12 kpl ja ne on esitelty ohessa yksityiskohtaisesti metsäsuunnittelun eri osa-alueiden mukaisesti listattuna. 8
13 Tietovarannot 1: Toteutetaan MMM:n paikkatietostrategia. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan paikkatietostrategiassa on määritetty metsäosastoa koskevat hankkeet. Paikkatietostrategia on päivitetty vuonna 2001 (ks. Julkaisut MMM 1/1999 ja MMM 3/2001). Metsäsuunnitteluun olennaisesti liittyviä hankkeita ovat mm. Selvitetään tarve luoda Suomeen koko valtakunnan kattava ja ajantasallapidettävä ortoilmakuvatietokanta osaksi kansallista maastotietojärjestelmää, selvitetään aineistolle ja tietopalvelulle asetettavat vaatimukset, arvioidaan tietokannan perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä niiden rahoitusmahdollisuudet. Organisaatiokohtaisten paikkatietostrategioiden valmistelu ja yhteensovittaminen vuoden 2002 loppuun mennessä ottaen huomioon paikkatietojen yhteiskäytön, hallinnonalan paikkatietostrategian ja standardoinnin asettamat vaatimukset. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: Toimeenpano: Hankkeiden mukaan Ortoilmakuvaselvitys mennessä Paikkatietostrategia vuoden 2002 loppuun mennessä MEO:n edustaja paikkatietoyhteistyöverkostossa MMM:n paikkatietostrategian mukainen toimeenpano Tietovarannot 2: Pidetään yllä kattava, riittävän tuore ja hyvälaatuinen metsävaratieto. Kattavuus on ollut mukana jo aiemmissa metsäsuunnittelun metsävaratietoja koskevana keskeisenä linjauksena. Linjausta täsmennetään erityisesti tietojen laadun osalta. Paikkatiedon laatu on paikkatiedon ominaisuutta kuvaava useasta osatekijästä muodostuva kokonaisuus, johon tietojen käyttökelpoisuus perustuu. Paikkatiedon laadun kuvailevia osatekijöitä ovat mm. tiedon prosessointihistoria sisältäen tiedon lähteen, tiedon käytön ja tasalaatuisuuden. Mitattavia osatekijöitä ovat muun muassa tietojen sijaintitarkkuus, ominaisuustietojen tarkkuus, aikatiedon tarkkuus, tietojen täydellisyys ja tietojen eheys. (MMM 1/1999, s.2). Tietoaineistot ovat tyypillisesti tietojärjestelmien kallein osa. Niihin tallentuu vuosien maastotyö käytettäväksi uudelleen ja uudelleen erilaisiin käyttökohteisiin. Laajojen paikkatietokantojen ongelma on tietojen laadun heikkeneminen ilman määrätietoista laadun huomioon ottamista ja ylläpitoa. 9
14 Arviointikriteerit: Tietokannan laatumittarit Aikataulu: Jatkuva tehtävä. Aloitettu 2001 (ks. liite 1). Vastuu: MEO, Tapio, metsäkeskukset Toimeenpano: Tulossopimukset Metsäsuunnittelun oheis- ja tukiaineistot (peruskartat, maastomallit, NKRK, KTJ, kaukokuvat, erilaiset tietokannat) pidetään riittävän ajantasaisina. Aineistohankinnat tehdään yhteishankintoina. Metsävaratiedon hallintajärjestelmä 1: Määritetään ja toteutetaan seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmä Seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmän kehittäminen kestää useita vuosia. Kehitystyö tulee käynnistää useita vuosia ennen käytössä olevan järjestelmän elinkaaren loppua. Yhtenä vaihtoehtona on kaukokuvapohjainen järjestelmä, joka voi hyödyntää olemassa olevia sijaintitietoja ja paikkaan sidottuja ominaisuustietoja. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: Toimeenpano: Hankkeen etenemisen vaiheistus ja sen seuranta MMM käynnistää selvityksen 2002 konsernipalaverissa ja tilaa järjestelmän 2003 Käyttöönotto Tapio, metsäkeskukset, Metla Tulossopimukset, strateginen rahoitus Metsävaratiedon hallintajärjestelmä 2: Tiedonkeruujärjestelmää kehitetään Maastotyön kehittely on koko 90 luvun kilpistynyt pitkälle maastotallentimien käyttöön ja digitaalisten ilmakuvien käyttöönottoon kuvioinnissa. Maastotiedon keruulla tulee vielä lähivuosina olemaan tärkeä merkitys tilanteissa, joissa kaukokuvilta tulkittujen tietojen tarkkuus ei riitä. Arviointikriteerit: Hankkeen etenemisen vaiheistus ja sen seuranta Aikataulu: Vastuu: Tapio, metsäkeskukset Toimeenpano: Tulossopimukset, strateginen rahoitus 10
15 Tuotteet ja palvelut Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta parannetaan uudistamalla metsänomistajien neuvonnassa käytettävät tuotteet ja parantamalla niiden saatavuutta. Metsäsuunnittelun tuoteuudistus toteutetaan osana sekä MMM:n metsäsuunnittelu-, että neuvontastrategiaa. Tuotekehittelyssä käytetään hyväksi metsäsuunnittelun vaikuttavuustutkimusten (esim. Y. Niskanen; H. Hänninen) antamia tuloksia. Tuotteiden asiakaslähtöisyyden takaamiseksi työssä hyödynnetään neuvonnan- ja viestinnän ammattilaisia. Saatavuutta parannetaan mm. tarjoamalla metsänomistajille tuotteita internetin avulla. Pelisäännöt 1: Metsävaratietokannan käytön sopimuspohjaa selkiytetään. Strategiaa tehtäessä yksi selkeimmistä kritiikkiä aiheuttaneista seikoista oli metsävaratietojen käytöstä sopiminen metsäkeskusten ja muiden toimijoiden kesken. Sopimuspohjaa ei ole systemaattisesti yhdenmukaistettu ja käytännöt ovat vaihtelevia. Käyttö tulee perustua metsänomistajan lupaan tietojen käytöstä. Vuodesta toiseen jatkunut epätietoisuus omaksutun irroittamiskustannusperiaatteen soveltamisesta mainittiin keskeisenä ongelmana. Koska aluesuunnitteluaineistoon liittyy tietoja (esim. rajat, kartat, ilmakuvat), joiden luovuttamiseen metsäkeskuksilla ei ole oikeutta, ei näköpiirissä ole maksuperusteasetuksen avulla ohjattavaa yhtenäistä käytäntöä. Myös tilakohtaisten tietojen ja aluesuunnittelutietojen erottamattomuus on käytännössä mahdotonta. Käyttökelpoisimmaksi vaihtoehdoksi erottuu metsävaratietojen käytöstä sopiminen keskeisten toimijoiden kesken. MMM:n rooli on edistää sopimukseen pääsyä kaikkia toimijoita hyödyttävän ratkaisun löytämiseksi. Arviointikriteerit: Sopimuskäytännön kehittäminen Aikataulu: 2002 Vastuu: MMM, toimijat Toimeenpano: Neuvottelut Pelisäännöt 2: Määritetään metsävaratietojen saatavuuden, julkisuuden ja tietoturvan nykytila ja tavoitetila. 11
16 MMM:n paikkatietostrategian mukainen tavoite. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: MMM:n muistio Avoin MMM, toimijat Määritetään metsävaratietojen saatavuuden, julkisuuden ja tietoturvan nykytila ja tavoitetila on syytä määritellä ottaen huomioon ne metsäpoliittiset tavoitteet, joihin metsäsuunnittelulla pyritään. Yleinen tavoitetila on metsäsuunnittelustrategiassa kirjattu visio. Pelisäännöt 3: Metsäsuunnittelun käsitteistö uudistetaan Sekä aluesuunnittelun että tilakohtaisen suunnittelun käsite aiheuttaa jatkuvaa sekaannusta. Eri foorumeilla ja eri yhteyksissä käsitteet saavat tarkastelukulmasta ja painotuksista johtuen vaihtelevia sisältöjä. Kansallisella tasolla käsitteiden epäselvyys on merkittävä rasite. Työvaiheisiin pohjautuva kustannusten erittely ei seurantatulosten mukaan ole luotettavaa. Ohjeistuksesta huolimatta työvaiheet nivoutuvat toisiinsa siten, että kustannusten erittely jää viitteelliseksi. Sekavuus voidaan poistaa käsiteuudistuksella. Käsiteuudistus voidaan ajallisesti kytkeä seuraavan sukupolven metsäsuunnittelujärjestelmän käyttöönottoon. Käsiteuudistuksen tarkoitukseksi voidaan näin ollen asettaa seuraavan sukupolven metsäsuunnittelu sisällön määrittäminen. Tehtävällä on suuri metsäpoliittinen painoarvo. Arviointikriteerit: Aikataulu: Vastuu: Hankkeen etenemisen vaiheistus ja sen seuranta MMM käynnistää selvityksen 2002 konsernipalaverissa ja tilaa järjestelmän 2003 Käyttöönotto MMM,Tapio, metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, Metla Pelisäännöt 4: Selkiinnytetään metsäsuunnitelmatuotteiden hinnoittelukäytäntö. Hinnoittelukäytäntö poikkeaa rakenteeltaan ja tasoltaan metsäkeskuksittain tarkasteltaessa. Osan vaihtelusta selittävät erilaisten olosuhteiden vaikutus metsäsuunnittelun tuottavuuteen. Hinnoittelun vaikutusta tilakohtaisten metsäsuunnitelmien peittoon ei ole selvitetty. Asiasta esitetään toistuvasti erilaisia näkemyksiä Tilakohtaisen suunnittelun tuotolla rahoitetaan merkittävä osa metsäsuunnittelusta. 12
17 Prosessit ja rakenteet 1: Alihankkijoiden käyttö metsäsuunnittelussa selvitetään. Metsäkeskukset käyttävät alueellisessa suunnittelussa erityyppisiä alihankintamalleja. Kokonaisuutena alihankkijoihin perustuva toimintatapa on vähäistä muutamia tuhansia hehtaareja vuodessa. Käytännössä koko metsäsuunnittelu alusta loppuun pyritään tekemään itse. Useilla aloilla alihankintamalli on vallitseva käytäntö. Metsätaloudessa se voi avata eri toimijoiden välille uusia yhteistyömuotoja ja lisätä metsävaratietojen käyttöä operatiivisessa toiminnassa. Alihankkijoiden käyttö voi lisätä metsäsuunnittelun tehokkuutta. Arviointikriteerit: Dokumentoitu selvitys Aikataulu: Vastuu: MMM, metsäkeskukset Prosessit ja rakenteet 2: Metsäsuunnittelun tulosohjaus uudistetaan. Metsäsuunnittelun tulosohjausta kehitetään suoritteiden mittaamisesta vaikuttavuuden ja mittaamisen suuntaan. Tämä edellyttää mm. metsäsuunnittelun ja neuvonnan tulosohjauksen integrointia. Tapio-työryhmän mietinnössä mainittu ulkoisen tulosohjauksen käsitteen sisältö tarpeellista määrittää. Metsäkeskusten metsäsuunnittelun taloudellisuuden seurantaa tulosohjauksen osana jatketaan. Taloushallinnon järjestelmien avulla voidaan kehittää metsäsuunnittelun kustannuksia ja tuottoja kirjauskäytäntöä yhdenmukaistamalla ja yksinkertaistamalla. Arviointikriteerit: Dokumentoitu selvitys Aikataulu: Vastuu: MMM, metsäkeskukset Voimavarat: Metsäsuunnittelun rahoitus turvataan sekä julkisin varoin että asiakasrahoitusta kehittämällä. Metsäsuunnittelu on tällä hetkellä rahoituslain ja neuvonnan ohella keskeinen metsäpoliittinen väline. Vaikuttavuudeltaan ja mahdollisuuksiltaan vastaavaa vaihtoehtoista välinettä ei ole näköpiirissä. 13
18 Rahoitus perustuu valtion metsäsuunnitteluun osoittamiin määrärahoihin ja asiakkailta perittäviin maksuihin. 9. Avaintehtävät vuoteen 2005 saakka Avaintehtävät (kriittiset menestystekijät) ovat asioita, joissa ehdottomasti on onnistuttava. Metsäsuunnittelun osalta ne ovat (luonnos): 1. Paikkatietojen hyödyntämisestä metsäalan toimijoiden kanssa sovitaan 2. Metsäsuunnittelun imago säilytetään hyvänä 3. Julkinen rahoitus turvataan 4. MMM:n onnistuu Tapion ja metsäkeskusten tulosohjauksessa 5. Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta ja menetelmiä kehitetään 10. Toimenpideohjelma v Toimenpideohjelma on lyhyen aikavälin keskittymisalue, jossa strategisten tavoitteiden toteutus hankkeistetaan ja priorisoidaan. Toimenpideohjelmassa (liite 2) kuvataan tiivistetysti meneillään olevat hankkeet, niiden resurssit ja aikataulut. 14
19 Liite 1 Liitteet Vuotta 2001 koskevien linjausten mukaiset tehtävät tulossopimuksissa MMM Metsäkeskukset 1. Metsäsuunnittelu tehdään alueellisesti kattavana. Kattava ja ajantasainen luonnonvaratietokanta hyödynnetään metsänomistajien neuvonnassa, operatiivisen toiminnan suunnittelussa, alueellisten metsäohjelmien laadinnassa ja muussa alueellisessa metsätalouden edistämisessä. Liittyy strategian avaintehtävään: Pidetään yllä kattava metsävaratietokanta. 2. Metsäkeskus siirtää suunnitteluaineistoa Luotsi-tietokantaan siten, että vuoden 2001 loppuun mennessä tietokannassa on vähintään 90 % vuosina valmistuneesta aluesuunnitteluaineistosta. Liittyy strategian avaintehtävään: Pidetään yllä kattava metsävaratietokanta. 3. Metsäkeskus kehittää metsäsuunnittelunsa taloudellisuutta. Vuoden 2001 tavoitteena on alle 120 mk/ha kustannustaso. Liittyy strategian avaintehtävään: Metsäsuunnittelun taloudellisuutta seurataan yhteismitallisella tavalla. Liittyy strategian toiminta-ajatukseen 4. Vuonna 2002 palkitaan ne metsäkeskukset, joiden metsäsuunnittelu on vuoden 2001 aikana ollut tehokkainta. Tehokkuuden kriteereinä käytetään metsäsuunnittelun pinta-alaa, yksikkökustannuksia ja tilakohtaisen metsäsuunnittelun kattavuutta. Ministeriö valmistelee palkitsemismenettelyn yhteistyössä metsäkeskusten kanssa. Liittyy strategian avaintehtävään: Metsäsuunnittelun tulosohjaus uudistetaan neuvontaa ja vaikuttavuutta tukevaksi MMM Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 1. Tapio kehittää metsäsuunnittelussa käytettäviä tietojärjestelmiä. Liittyy strategian toiminta-ajatukseen 2. Tapio seuraa ja tukee metsäkeskusten tulostavoitetta siirtää 90 % vuosina valmistuneesta aluesuunnitteluaineistosta Luotsi-tietokantaan. 3. Metsänomistajien neuvonnan apuvälineeksi Tapio kehittää ja toteuttaa metsänhoitotiedotteen, joka on metsänhoitotöiden ja metsäsuunnitelmien markkinointituote. Liittyy strategian avaintehtävään Metsäsuunnittelun vaikuttavuutta parannetaan uudistamalla metsänomistajien neuvonnassa käytettävät metsäsuunnittelutuotteet ja parantamalla niiden saatavuutta. 4. Tapio suunnittelee ja käynnistää yhdessä ministeriön kanssa Plaanari II projektin suosittelemien työnkulkumallien käyttöönoton metsäkeskuskohtaisen neuvonnan. Liittyy strategian toiminta-ajatukseen 15
20
21 Versio Metsäsuunnittelun meneillään olevat ja lähitulevaisuudessa toteutettavat hankkeet ( ) v v v Elo Sy Lo Ma Jo Ta He Ma Hu To Ke He Elo Sy Lo Ma Jo Aluelaskentaprojekti MMM/Tapio tulossopimuksessa Projekti valmis, aluelaskennat toteutettu. Ms:n tehostamisprojekti (Plaanari II) MMM/Tapio tulossopimuksessa Loppuraportti helmikuussa Siirretty toimintajärjestelmiin. Metsävaratietojen ylläpito MMM/Metla/Tapio/P-S:n mk Ms:n tuotteistaminen Mk:n liiketaloudellinen selvitys Metsäote (Hyvin paljon yksinkertaistettu ms (ei Kemera +10%) Hanke keskeytetty 2001 Alueellisten metsälaskelmien koulutus Tavoitelähtöinen järjestelmäkoulutus, A Aluesuunnittelun tuotteistaminen Metsänhoitotiedote, MMM/Tapio tulossopimuksessa v Internet-selvitys Tapio (AN) tekee Loppuraportti Internet- toteutus Ms tulospalkkiojärj. uudist./mmm Resurssointi avoin Vaikuttavuuden parantaminen palkkioperusteita kehittämällä MS-kustannusten seuranta MMM/Tapio tulossopimuksessa v 2001 Lv-tietokannan ylläpidon tuki ja seuranta MMM/Tapio tulossopimuksessa v 2001 Aluesuunnitteluaineistojen ( ) siirto lv-tietokantaan MMM/MK tulossopimuksissa v 2001 Liite 2
22 18 Liite 2
23 MMM:n vuonna 2001 julkaisemat työryhmämuistiot 2001:1 Tapio työryhmän välimuistio 2001:2 Maatalouden kehitysarvio kansallista ilmasto-ohjelmaa varten 2001:3 Metsäntutkimuslaitoksen tutkimusyksikkötyöryhmä 2001:4 Suunnitelmatietojärjestelmän ( STJ ) kehittämissuunnitelma 2001:5 Maatalouslainsäädännön perustuslakityöryhmä 2001:6 Suomen maatalousmuseon rahoitusvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän muistio 2001:7 Tapio-työryhmän muistio 2001:8 Siemenperunakeskuksen tehtävänä olevan toiminnan kehittäminen Väliraportti 2001:9 GM kylvösiementen valvontatyöryhmän loppuraportti 2001:10 Ehdotus luonnonmukaisen elintarviketuotannon kehittämisestä 2001:11 Maatalouden- ja porotalouden luopumistuen jatkotyöryhmän muistio 2001:12 Maatalouden bio- ja geenitekniikkastrategia 2001:12 Strategy for Biotechnology and Genetic Engineering in Agriculture
24 ISSN
MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia
MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia Anna Rakemaa Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Metsäpoliittiset lähtökohdat Kansallinen metsäohjelma 2010 Valtioneuvosto
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia
Maa- ja metsätalousministeriön metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia 2008 2015 Helsinki 2008 Sisällysluettelo ALKUSANAT... 2 1. STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT... 3 METSÄSUUNNITTELUSTRATEGIA 2001 2010:N
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet
Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet Kehittyvä metsäenergia seminaari 18.11.2009 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Esityksen sisältö Energiapuu metsävaratiedoissa
LisätiedotMetsäsuunnittelu tuotteineen ja palveluineen on
Raito Paananen Uuden metsäsuunnittelujärjestelmän kehittämisen lähtökohtia ja tavoitteita Taustaa Metsäsuunnittelu tuotteineen ja palveluineen on yksi tärkeimmistä metsätalouden informaatioohjauksen keinoista.
LisätiedotKuortaneen ajantasaistushanke
Kuortaneen ajantasaistushanke 2006-2008 Eri-ikäisen metsävaratiedon ajantasaistaminen yksityismetsissä eri toimijoiden tuottaman toteutustiedon hyödyntäminen suuralueella Kuortaneen seminaari 10.9.2007
LisätiedotMetsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus
Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin
LisätiedotMetsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari - Yhteenveto Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio http://www.tapio.fi Metla/Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpanon tilanne Pekka Sarkola Poscon Oy 26.8.2011 Ministeriöiden haastattelut Haastatellaan paikkatietojen tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta oleelliset
LisätiedotMetsikkötietojen päivityskäytännöt
Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,
LisätiedotRuka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.
Ruka-Kuusamo pilotti. Elinkeinolähtöisen, monitavoitteisen metsäsuunnittelun kehittäminen matkailukeskittymässä (MoTaSu) 1.1.2011-31.12.2013 Metlan Metsäsuunnittelupäivä 27.11.2012 Raili Hokajärvi 28 November
LisätiedotMetsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät
Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät 26.11.2010 Metsävaratieto Julkisin varoin, kaukokartoituksella ja osittaisella
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotMetsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa
Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa Tuula Nuutinen Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa, Tikkurila 23.4.2008 http://www.metla.fi/tapahtumat/2008/metsasuunnittelu/ Järjestäjä: Metsävaratietojärjestelmän
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ
1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja
LisätiedotKMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013
KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta
LisätiedotMetsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen
Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen
LisätiedotKäyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä
Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio
LisätiedotLapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus
7.2.2013 1 Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi 7.- 8.2.2013 Ari Eini Suomen metsäkeskus Läänin metsälautakunnista Suomen metsäkeskukseksi 1917 Läänin metsänhoitolautakunnat perustetaan 1922 Metsien 1. valtakunnallinen
LisätiedotKuopion perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma Tiivistelmä
Kuopion perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion kaupungin perusopetuksen ja nuorisopalvelujen yhteisen kehittämissuunnitelman
LisätiedotSuomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen
Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen 22.3.2017 Magnus Nilsson, metsätietopäällikkö metsätieto- ja tarkastuspalvelut Metsäkeskuksen metsävaratieto Laserinventointi aloitettiin 2010
LisätiedotElinvoimaa metsistä -seminaari
Elinvoimaa metsistä seminaari 6.11.2013 Veikko Iittainen Tavoitteena on: Tarjota metsänomistajille ajantasaista tietoa metsistä, jotta he tekevät tietoisia päätöksiä metsiensä hoidosta ja käytöstä Tarjota
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotKansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely
LisätiedotAJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI
AJANTASAINEN METSÄVARATIETO NEUVONNAN JA OPERATIIVISEN SUUNNITTELUN VÄLINEEKSI 2004-2007 1 Metsäsuunnitteluseminaari Kuortane 10.9.2007 Risto Helle, Pohjois-Savon metsäkeskus Hankkeen tausta ja tarve Nykyisten
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotSosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY
Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta
LisätiedotPaikkatiedon tulevaisuus
Paikkatiedon tulevaisuus Yksityismetsätalouden metsänhoitajien vierailu TE:llä 11.10.2007 Juhani Tervo Pääarkkitehti, GIS Iso skaala erilaisia paikkatietojärjestelmiä Paikkatieto tietojärjestelmissä Paikkatietojärjestelmä
LisätiedotIlmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.
Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan
LisätiedotMonimetsä tulokset ja jatkoajatukset
Monimetsä tulokset ja jatkoajatukset Pyöreän pöydän metsäkeskustelu 21.3.2019 Lauri Saaristo Tapio Oy Monimetsä 2016-2018 Monimetsä-hanke on selvittänyt, kehittänyt ja vienyt käytäntöön toimintamalleja,
LisätiedotSuomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot
LisätiedotRiistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty
Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotMETSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi
METSÄSUUNNITTELU Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi 1 SISÄLTÖ metsäsuunnitelman sisältö metsävaratiedon keruu Muut tuotteet / palvelut Metsävaratiedon keruu tulevaisuudessa.
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua
LisätiedotYleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön
Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia
LisätiedotMetsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010)
Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, 2007-2010) Tuula Nuutinen Metsäntutkimuslaitos Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus
LisätiedotTietoturvapolitiikka
Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotMetsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea
Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity
LisätiedotUuden alueellisen metsäohjelman painopisteet
Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset
LisätiedotTULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA
TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotYTPA Yksityistietiedon palvelualusta
YTPA Yksityistietiedon palvelualusta Metsätieto ja sähköiset palvelut hankkeen loppuseminaari 22.1.2019 Seppo Niskanen Suomen metsäkeskus Biotalouden tietietojärjestelmä -hanke Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotPaikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke
Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma
Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Työsuunnitelma Tulevaisuusseminaari Talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutus kansallisen metsäohjelman toteutukseen Tieteiden talo Arvioinnin tavoitteet
LisätiedotMETSÄVARATIETOJEN HANKINNAN JA METSÄSUUNNITTELUN TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLEJA
MUISTIO 1 (16) METSÄVARATIETOJEN HANKINNAN JA METSÄSUUNNITTELUN TULEVAISUUDEN TOIMINTAMALLEJA Tiivistelmä Tässä dokumentissa on kuvattu erilaisia vaihtoehtoisia malleja toteuttaa yksityismetsien alueellisen
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotRiistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö
Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto
LisätiedotKieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?
Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon
LisätiedotDigitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,
Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka, 21.9.2018 Veikko Iittainen, Metsänomistajien palvelupäällikkö Suomen metsäkeskus Metsään.fi-palvelun
LisätiedotMetsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija
Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö Kitka-Muha-hankkeen seminaari 16.12.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija KEMERA-rahoituksen oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden
LisätiedotKRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito
KRYSP-seminaari 24.11.2011 MML:n maastotietokannan ylläpito Jurkka Tuokko Maanmittauslaitos Maastotietokanta Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen paikkatietoaineisto, joka sisältää tietoja
LisätiedotSuomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.
Suomen metsäkeskus SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.2015 Juho Heikkilä Sisältöä 1. SMK:n metsävaratiedosta lyhyesti 2. VMI-SMK yhteistyön
LisätiedotAuditointiryhmän asettaminen
Auditointiryhmän asettaminen Metsäneuvoston kokouksessa 22.8.2006 päätettiin perustaa metsäohjelman seurantaan auditointiryhmä. Auditointiryhmään kutsuttiin seuraavat henkilöt Kaupunginjohtaja Timo Louna,
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista
YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen tulossopimukset tulostavoitteista vuodelle 2007 JULKAISUSARJA 6 2007 Ympäristöministeriön ja ympäristölupavirastojen
LisätiedotMetsäsuunnittelu. Annika Kangas 2.10.2012. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos
Metsäsuunnittelu Annika Kangas 2.10.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsätieteiden laitos Mitä metsäsuunnittelu on? Esitetään metsänomistajille vaihtoehtoisia tapoja käyttää ja käsitellä metsiään
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA
ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti
LisätiedotProjektisuunnitelma julkishallintoa koskevasta selvityksestä Paikkatietopoliittista selontekoa varten
1 Projektisuunnitelma julkishallintoa koskevasta selvityksestä Paikkatietopoliittista selontekoa varten Selvitystyön lähtökohdat Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee valtioneuvostolle paikkatietopoliittista
LisätiedotSelvitys sähköisen arkistoinnin haasteista
TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien
LisätiedotSOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN
SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.
LisätiedotTAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
LisätiedotOsaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille
Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN
VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Neuvotteleva virkamies VM/2673/00.01.00.00/2018 Heikki Talkkari 10.1.2019 VM210:00/2018 LUONNOS JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNNAN ASETTAMINEN 1.
LisätiedotStrategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki
Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme
LisätiedotDigitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään?
Digitaalinen hallinto - mitä puuttuu vai puuttuuko mitään? Informaatio- ja tietoteknologiaoikeuden professori Tomi Voutilainen 1 Sähköinen hallinto Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät Palveluiden käyttäjät
LisätiedotTyötä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke
Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotOhjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM
Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko 25.-26.3.2014. Mikko Nurmi
Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko 25.-26.3.2014 Mikko Nurmi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Kestävän ja kannattavan yksityismetsätalouden asiantuntemusta vuodesta 1907
LisätiedotPEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY
PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY 10.12.2018 PEFC Suomen STRATEGIA 2019-2021 Johdanto PEFC Suomen strategiaan vuosille 2019-21 PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti,
LisätiedotMaastotietokannan ylläpito
Maastotietokannan ylläpito Kuntien paikkatietoseminaari 10.-11.2.2015 Risto Ilves Kehityspäällikkö, Maastotietotuotanto Maanmittauslaitos Sisältö Nykytoiminta lyhyesti Kansallinen maastotietokanta hanke
LisätiedotMetsään peruskurssi. Sisältö
Laserkuva Metla Metsään peruskurssi Metsäomaisuuden hoito 19.3.2013 Metsävaratieto ja sen hyödyntäminen Marko Mustonen Metsäneuvoja Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut / Keski-Suomi Sisältö 1. Yleistä
LisätiedotSAKU-strategia
1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA
KOKKOLAN KAUPUNGIN TIETOTURVAPOLITIIKKA 1 S i v u Kokkolan kaupungin tietoturvapolitiikka 1. JOHDANTO Tietojenkäsittely tukee Kokkolan kaupungin palvelujen tuottamista ja palveluiden tehokkuus riippuu
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotMetsäalan strateginen ohjelma MSO
Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän
LisätiedotTiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli. JUHTA:n kokous Heikki Talkkari / VM
Tiedonhallintalaki ja JUHTA:n rooli JUHTA:n kokous 29.11.2018 Heikki Talkkari / VM Informaatio-ohjauksen toimintakenttää Valtio Kunta Maakunta Kuhtanek Tietokeko DigiNyt Patinea TH-lautakunta Yhteistyöelin
LisätiedotKuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus
Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin retkeily Metsävaratiedon ajantasaistus Kuortane 10.9.2007 Jarmo Sinko Suunnittelupäällikkö Hannu Ala-Honkola Metsäsuunittelija Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Toimenpiteiden
LisätiedotKaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014
Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä 5.6.2014 Jani Heikkilä Bitcomp Oy Uuden ajan toiminnanohjausjärjestelmät Modulaarisia selainsovelluksia Käytettävissä selaimella työskentelypaikasta
LisätiedotSAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry
SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään
LisätiedotAvoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa
Avoimen lähdekoodin ohjelmistot julkisessa hallinnossa Ohjelmistotuotteen hallinta ja hallinnointi 22.4.2015 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies. VM Strategisten linjausten perusteemat Avoimuus Hallinto,
LisätiedotMetsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön
Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Tuula Nuutinen Metsäsuunnittelusta osa arkista päätöksentekoa Metlasta työkaluja metsäpolitiikan valmisteluun ja suunnittelujärjestelmien rakentajille Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotTaloushallinnon uusi rooli
Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä
LisätiedotKemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka
Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,
LisätiedotAsiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen
Asiantuntijaselvitys talouskriisin ja metsäalan murroksen vaikutuksista KMO toteutukseen Joensuun yliopisto Metsäalan ennakointiyksikkö Anssi Niskanen Mistä asiantuntijaselvityksessä on kysymys ja miten
LisätiedotAMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK
AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,
LisätiedotPYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?
Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotTietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus
Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa
LisätiedotNäkemyksiä yhteistyön edistämisestä. Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri
Näkemyksiä yhteistyön edistämisestä Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT, PSSHP Kysteri 6.6.2019 Esityksen sisältö Tausta näkemyksilleni Tiedolla johtamisen ja raportoinnin kehittäminen maakunnan valmistelutyö
LisätiedotMetsämiesten Säätiö. Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät,
Metsämiesten Säätiö Ihminen ja metsä-seminaari, Säätytalo, 1.10.2012 Arvoisat kutsuvieraat, hyvät ystävät, Metsämiesten Säätiön puolesta minulla on ilo toivottaa teidät lämpimästi tervetulleiksi Säätiön
Lisätiedot