Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen"

Transkriptio

1 Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Yritysvastuuraportti 2010 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

2 GASUM LYHYESTI SISÄLTÖ Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan keskittynyt yritys. Gasum kehittää Suomen kaasumarkkinaa ja tarjoaa asiakkailleen jatkossa myös uusiutuvaa, kotimaista biokaasua. Talouden tunnuslukuja 2010 Maakaasun myynti, TWh 44,6 Henkilöstö (keskimäärin) 236 Liikevaihto, milj. euroa 1240,7 Liikevoitto, milj. euroa 98,4 Investoinnit, milj. euroa 39,4 Taseen loppusumma, milj. euroa 827,1 LIIKEVAIHTO (MEUR) LIIKEVOITTO (%) JOHDON TERVEHDYS 2 TIETOJA GASUMISTA 3 RAPORTIN TIETOJEN OLENNAISUUDEN MÄÄRITTELY 6 GASUMIN OLENNAISUUSMATRIISI 7 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT 8 Toimitusvarmuus 8 Avoimuus 9 Ympäristö ja turvallisuus 11 Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus 14 HENKILÖSTÖKÄYTÄNTÖIHIN JA TYÖOLOIHIN LIITTYVÄT INDIKAATTORIT 16 TALOUDELLISET TOIMINTAINDIKAATTORIT 18 GRI-SISÄLTÖVERTAILU 19 ORGANISAATIO 23 Johdanto Tämä on Gasum-konsernin ensimmäinen yritysvastuuraportti. Raportointijakso on yksi kalenterivuosi, tämä raportti kattaa tiedot vuodelta Gasum-konserni ei ole aiemmin julkaissut yritysvastuun raporttia kokonaisuutena, mutta on raportoinut mm. yhtiön toiminnan ympäristövaikutuksista, taloudellisesta jalanjäljestä ja henkilöstöä koskevista tiedoista vuosikertomuksessaan ja verkkosivuillaan. Gasum suunnittelee jatkossa julkaisevansa yritysvastuuraportin kerran vuodessa. Raportti julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Yritysvastuun raportoinnissaan Gasum nojaa mahdollisimman pitkälle GRI:n mukaiseen ohjeistukseen, periaatteisiin, käsitteistöön, indikaattoreihin, laskentatapoihin ja rakenteeseen. Raportti kattaa koko Gasum-konsernin. GRI-perusindikaattoreiden lisäksi raportoinnissa käytetään GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utility Sector Supplement, EUSS) mukaisia indikaattoreita Gasumin toimintaan soveltuvin osin. Raportti kattaa Gasum-konsernin toiminnot. Raporttiin sisällytetään kuvaus tärkeimmän myyntituotteen (maakaasu) tuotannon elinkaaresta, josta tuotanto ja siirto Suomen rajalle eivät kuitenkaan kuulu Gasumin omaan toimintaan, eivätkä siten sisälly Gasumin raportoitaviin tietoihin. Gasum-konsernin yritysvastuuraportin laadinnasta vastaavat ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Aki Huomo ja viestintäpäällikkö Minna Ojala, jotka toimivat yhteyshenkilöinä yritysvastuuta koskevissa kysymyksissä. Minna Ojala, puh , Aki Huomo, puh , GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

3 JOHDON TERVEHDYS Energia-alalla toimivien yhtiöiden toiminnan vastuullisuutta seurataan nykyisin erittäin suurella mielenkiinnolla. Yhteiskunta edellyttää alan toimijoilta ratkaisuja, joilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja lisätään uusiutuvan energian osuutta. Suomessa kansalliseksi tavoitteeksi on lisäksi asetettu kotimaisten energialähteiden osuuden lisääminen. Vastuulliselta toimijalta edellytetään myös, että energian toimitukset sujuvat luotettavasti ja turvallisesti. Toimiva infrastruktuuri, Gasumin tapauksessa maakaasuputkiverkosto valvontalaitteineen, on luotettavien energian toimituksien perusta. Siirtoverkosto on pidettävä kunnossa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että mahdollisesti tarvittava uusi verkosto suunnitellaan ja toteutetaan ympäristönäkökohdat sekä muut yhteiskunnan tarpeet ja toiveet huomioiden. Myös muiden yksikköjen, esimerkiksi kaasuautojen tankkausasemien tai jatkossa biokaasun tuotantolaitoksien, on toimittava luotettavasti ja turvallisesti. Gasumin asiakkaat odottavat meiltä kilpailukykyisiä ja kestävän kehityksen mukaisia palveluja ja ratkaisuja. Gasum on laatinut yhdessä konsulttiyhtiö Pöyryn kanssa oman päästövisionsa, joka tähtää 80 %:n hiilidioksidipäästövähennykseen maakaasua käyttävissä kohteissa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön uutta teknologiaa, joista tärkeimmät ovat biokaasun tuotanto mädättämällä, puupohjaisen biokaasun (bio-sng, synteettinen biokaasu) tuotanto kaasuttamalla ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) kaasua käyttävissä voimalaitoksissa. Gasumin omistajat, joista yksi on Suomen valtio, asettavat vaatimuksia yhtiön liiketoiminnan kehittymiselle. Henkilöstölleen Gasum haluaa olla luotettava ja hyvä työpaikka, jossa on mahdollisuus kehittyä. Maakaasun maahantuojana ja kaasualan johtavana toimijana Gasumilta odotetaan myös kaasualan yleistä edunvalvontaa ja kaasumarkkinoiden ja kaasuun liittyvän uuden teknologian kehittämistä. Tärkeä edistysaskel on biopohjaisten energiakaasujen tuominen Gasumin tuotevalikoimaan. Ensimmäistä kertaa biokaasua syötetään Gasumin verkkoon syksyllä 2011 Kouvolassa. Olemme päättäneet jatkossa nimetä maakaasun ja erilaisista biopohjaisista raaka-aineista syntyvän kaasun yhdistelmän luonnonkaasuksi. Tätä ensimmäistä yritysvastuu raporttia valmistellessamme kysyimme sidosryhmiemme edustajilta, mitä Gasumin toiminnan vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia he pitävät tärkeimpinä. Edellä esillä olleiden toimitusvarmuuden, ympäristön ja turvallisuuden sekä kaasun nykyisen käytön ja tulevaisuuden ohella neljäs merkittävä esille noussut teema oli avoimuus. Yritysvastuuraporttimme on yksi tapa kertoa toiminnastamme ja kehitystavoitteistamme, ja näin lisätä avoimuutta. Gasum on sitoutunut vastuulliseen toimintatapaan ja jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Näin voimme toteuttaa kestävällä tavalla lupaustamme: Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. Gasum-konsernin johtoryhmä Antero Jännes, toimitusjohtaja Björn Ahlnäs, johtaja, kehittyvät liiketoiminnot Jarko Alanko, johtaja, energiapalvelut Kaj Christiansen, johtaja, tekniset palvelut Paula Lähde, johtaja, talous Aleksei Novitsky, johtaja, energiakauppa Christer Paltschik, johtaja, liiketoiminnan suunnittelu Ari Suomilammi, johtaja, siirtopalvelut Kristiina Vuori, johtaja, laki- ja henkilöstöasiat GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

4 TIETOJA GASUMISTA YRITYKSEN RAKENNE Gasum-konserniin kuuluvat emoyhtiö Gasum Oy:n lisäksi Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Tekniikka Oy ( alkaen), Helsingin kaupunkikaasu Oy ja Gaasienergia AS. Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat: Energiakauppa Energiakaasut Energiapalvelut Siirtopalvelut Liikennepalvelut Maakaasun tukkumyynti, maakaasun hankinta (Gasum Oy) Biokaasu, nesteytetty maakaasu (Gasum Oy) Maakaasun jälleenmyynti jakeluverkoissa, kaasupohjaiset energiaratkaisut. (Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Helsingin kaupunkikaasu Oy, Gaasuenergia AS.) Maakaasun siirtopalvelut ja jakelusiirtopalvelut, verkoston ylläpito ja kehittäminen (Gasum Oy, Gasum Paikallisjkaelu Oy). Maakaasua ja biokaasua maantieliikenteen käyttöön (Gasum Paikallisjakelu Oy). Gasum-konsernilla on 11 toimipistettä, emoyhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Gasumin toiminta sijoittuu pääosin Suomeen, yksi tytäryhtiö toimii Virossa. Gasum Oy on pääosin suomalaisessa omistuksessa oleva osakeyhtiö. Gasumin omistavat Fortum Heat and Gas Oy (31 %), Suomen valtio (24 %) OAO Gazprom (25 %) ja E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %). Valtio on ryhmitellyt osakkuusyhtiönsä kolmeen kategoriaan, joista yhdessä valtiolla on lähes tai yksinomaan vahva sijoittajaintressi, toisessa sijoittajaintressiin sisältyy vahva strateginen intressi ja kolmannessa valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi. Gasum kuuluu toisena mainittuun ryhmään, jossa on myös muita energia- ja infrastruktuuriyhtiöitä. Yhtiön koossa, rakenteessa ja omistuspohjassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointivuoden aikana. GASUMIN MARKKINA-ALUEET, TOIMIALAT JA ASIAKASRYHMÄT Gasum-konsernin toimialoja ovat polttoaineiden (maakaasu, nesteytetty maakaasu, paineistettu maakaasu, biokaasu) sekä erilaisten palvelujen (siirtopalvelut, kaasupohjaiset energiaratkaisut) ja laitteiden (kaasuliedet, lämmityskattilat) myynti. Maakaasua myydään myös raaka-aineeksi kemian teollisuudelle. Asiakkaita ovat energian tuottajat ja käyttäjät (yhdyskuntien voimalaitokset, suuret ja pienet ja keskisuuret yritykset), kiinteistöt ja kotitaloudet (lämmitys- ja liesikäyttäjät) sekä kaasua ajoneuvojen polttoaineena käyttävät yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakastoimijoita ovat yrityksissä ja kunnissa energiapäätöksiä tekevät päättäjät, virkamiehet ja myös poliittiset luottamushenkilöt ja päättäjät. Gasumin tuotteita markkinoidaan pääasiassa Suomessa, mahdollisesti tulevaisuudessa Itämeren alueella laivaliikenteen polttoaineena. Gasumin markkinoima maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä. Maakaasun tuottaa ja myy Suomeen OAO Gazprom. Maakaasun siirrosta tuotantoalueilta Suomeen vastaavat Gazpromin tytäryhtiöt, joista Suomea lähimpänä on Gazprom Transgaz St Peterburg. YHTIÖN KOKO JA TOIMINNAN LAAJUUS Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 1 240,7 milj. euroa. Maakaasun myynti oli 44,6 TWh. Taseen loppusumma oli 827,1 milj. euroa. Taseen pääosa koostuu maakaasun siirtoputkistosta ja sen valvonta- ja käyttölaitteista. Siirtoputkiston pituus vuoden 2010 lopussa oli 1190 km. Tankkausasemia Gasumilla on 11 paikkakunnalla yhteensä 14. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 236 henkilöä. Gasum-konsernin toimintaa kuvaavia muita tunnuslukuja on esitetty vuosikertomuksessa sekä yrityksen verkkosivuilla. GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

5 VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN GASUMISSA Gasum-konsernin organisaatio muodostuu viidestä liiketoiminta-alueesta ja neljästä tukitoiminnosta. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Kaikkien johtoryhmän jäsenten vastuulle kuuluu joitakin yritysvastuun alueita. Turvallisuus- ja ympäristöasioista vastaa teknisten palvelujen johtaja, henkilöstöasioista laki- ja henkilöstöasioiden johtaja, yritysvastuuseen liittyvien taloudellisten tunnuslukujen raportoinnista talousjohtaja. Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valv oa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Gasum-konsernin ja sen tytäryhtiöiden toiminnassaan noudattamat eettiset periaatteet tukevat konsernin liiketoimintaa ja menestystä muodostaen yhteisen arvo- ja toimintaperustan. Gasum noudattaa avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita. Gasum-konserni on sitoutunut noudattamaan lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä täysimääräisesti niin konsernin sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Gasum-konserni noudattaa suhteessa asiakkaisiinsa ja muihin sidosryhmiinsä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita. Gasum-konserni on sitoutunut reilun toiminnan ja kilpailun periaatteisiin. Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä noudattaa ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja. Gasum on sisällyttänyt toimintajärjestelmäänsä laatu- ja ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän. TOIMINNAN VASTUULLISUUTEEN LIITTYVÄT ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Gasum on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuonna 2007, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaan kuuluvaan Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaan vuonna 2005 ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmaan vuonna Vuonna 2010 Gasum liittyi Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Itämeren tilan parantamiseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon. Tavoitteena on kehittää mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, nesteytettyä maakaasua meriliikenteen polttoaineena. JÄSENYYDET JÄRJESTÖISSÄ Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa. Näitä ovat mm. Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Reserch Group (EPRG). GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

6 Media Maan - omistajat GASUMIN TÄRKEIMMÄT SIDOSRYHMÄT JA VUOROVAIKUTUS NIIDEN KANSSA Gasumin toiminnan kannalta tärkeiksi sidosryhmiksi ovat tunnistettu asiakkaat, henkilöstö, omistajat, poliittiset päättäjät valtakunnallisella ja paikallistasolla, maanomistajat, media, T&Kkumppanit sekä alihankkijat ja konsultit. Näillä kaikilla toimijoilla on merkittävä rooli yrityksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kehittämisessä. Yhtiöstä ja sen toiminnasta pyytävät tietoa myös monet oppilaitokset ja opiskelijat. Gasum kartoittaa sidosryhmiensä mielipiteitä yrityksen toiminnasta asiakastutkimuksella (joka toinen vuosi), henkilöstötutkimuksella (joka toinen vuosi) sekä teettää muita kyselyjä tarpeen mukaan (mm. vuosina kysely kuntapäättäjille sekä 2010 sidosryhmäkysely yritysvastuun tärkeiden teemojen määrittämiseksi.) Sidosryhmäyhteistyön tärkeä muoto on myös osallistuminen toimialajärjestöjen toimintaan kotimaassa ja kansainvälisesti, lausunnot ja kannanotot eduskunnalle ja ministeriöille sekä rakennushankkeissa maanlunastukseen liittyvät kuulemis- ym. prosessit. Gasumin antamat tärkeimmät lausunnot julkaistaan Gasumin verkkosivuilla osoitteessa: Gasumin vuonna 2010 toteuttamassa asiakassuhdetutkimuksessa monet arvioitavat asiat olivat kehittyneet edellisestä mittauksesta myönteisesti. Maakaasun käytön kehittymistä tulevaisuudessa kuitenkin selvästi aiempaa harvemmat asiakkaat uskoivat maakaasun käytön omassa yrityksessään lisääntyvän. Käytön vähenemistä perusteltiin kaasun kokonaishinnan kohoamisella, johon liittyivät uudet veroratkaisut. Gasum pyrkii kehittämään maakaasun hinnoittelua edelleen joustavammaksi, ja vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin maakaasun käyttöedellytyksien säilymiseksi. Alueellisissa kyselyissä nousi esiin erityisesti biokaasun rooli tulevaisuuden kaasuratkaisuissa. Gasum kehittää biokaasun liittyvää liiketoimintaa, ja pyrkii edelleen aktiivisempaan yhteydenpitoon erityisesti alueellisesti keskeisten vaikuttajien, kuten kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöiden, kanssa. T&K-kumppanit Omistajat Konsultit Henkilöstö Asiakkaat Alihankkijat Poliittiset päättäjät valtakunnallisella ja paikallistasolla GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

7 RAPORTTIIN SISÄLLYTETTYJEN TIETOJEN OLENNAISUUDEN MÄÄRITTELY Gasumin yritysvastuun raportoinnin piiriin sisällytetyt indikaattorit on valittu ja määritelty Gasumin sisäisessä työryhmässä, johon kuului edustaja talous-, henkilöstö-, ympäristö ja turvallisuus-, energiakauppa ja viestintäosastolta. Olennaisuuden määrittelyssä käytettiin myös konsulttia (Tofuture Oy). Olennaisuuden määrittelyssä hyödynnettiin myös Gasumin tärkeimmille sidosryhmille tehtyä kyselyä. Gasum toteutti loppuvuodesta 2010 sidosryhmäkyselyn selvittääkseen mitä vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia konsernin sidosryhmien edustajat pitävät tärkeimpinä. Kyselyn näkökohdat valittiin Gasumin eettisten periaatteiden, GRI:n (Global Reporting Initiative) yritysvastuun raportointiohjeiston sekä myös soveltuvin osin GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utility Sector Supplement) avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 107 Gasumin ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien edustajaa. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan Gasumin vastuullisuuteen liittyvien näkökohtien tärkeyttä. Vastaajat jaettiin ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin ja vastausten avulla selvitettiin olennaisimmat näkökohdat. Suurin osa vastaajista edusti ulkoisia sidosryhmiä, jonka vuoksi olennaisuus-analyysin tulokset edustavat vahvemmin ulkoisia näkemyksiä. Suurimmat erot ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien näkemyksissä olivat Gasumin henkilöstöön liittyvissä näkökohdissa. Sisäiset sidosryhmät arvioivat henkilöstön ammattitauteihin, työhyvinvointiin ja sairaspoissaoloihin liittyvät näkökohdat selkeästi tärkeämmiksi verrattuna ulkoisten sidosryhmien näkemyksiin. Henkilöstöön liittyviä tietoja on raportoitu tämän GRI-raportin lisäksi tarkemmin myös Gasumin vuosikertomuksen sivuilla Olennaisuusanalyysin tulokset ohjaavat Gasumin ensimmäisen GRI-raportin sisällön määritystä sekä edelleen vastuullisuuteen liittyvien näkökohtien priorisoimista Gasumin liiketoiminnassa. Olennaisuusanalyysin perusteella Gasumin tärkeimmät vastuullisuuden teemat: 1. Avoimuus 2. Toimitusvarmuus 3. Ympäristö ja turvallisuus Olennaisiin teemoihin liittyvät tärkeimmät indikaattorit, jotka sisältyvät tähän raporttiin: Toimitusvarmuus: EU6 Maa- ja biokaasun saatavuus sekä toimitusvarmuuden varmistaminen (s. 8) EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (s. 8) Avoimuus: EU19 Sidosryhmien osallistuminen kaasuinfrastruktuuriin suunnitteluun ja päätöksentekoon (s. 9) SO5 Julkiseen päätöksentekoon osallistuminen (s. 5,10) Kaasun käyttö ja tulevaisuus: EU1 Maa- ja biokaasun määrä, siirto ja jakelu alueittain (s. 14) EU3 Yksityis- ja yritysasiakkaiden määrä (s. 12, 15) EU4 Jakeluverkoston pituus (s. 14) EU8 Tutkimus- ja kehitystoiminta (s. 15) Ympäristö ja turvallisuus: 4. Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus EU13 Toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen (s. 11) EN16 Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonepäästöt (s. 11) EN17 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (s.12) EN20 Typpi- ja rikkidioksidipäästöt (s.12) EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä (s ) LA7 Tapaturmien, ammattitautien sekä työhön liittyvien kuolemantapausten määrät (s. 13, 16) EU18, LA8 Työturvallisuusohjelmat ja -koulutus (s. 13, 16) GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

8 GASUMIN OLENNAISUUSMATRIISI AVOIMUUS 3 Toiminnan läpinäkyvyyden ja avoimuuden varmistaminen 4 Maakaasun hinnan määräytyminen Suomessa 10 Taloudellisesti merkittävät ympäristövastuut 12 Toimintaperiaattet, joilla varmistetaan lainmukainen toiminta 13 Ympäristölupien ja määräysten mukainen toiminta TOIMITUSVARMUUS 1 Maa- ja biokaasun saatavuus ja toimitusvarmuuden varmistaminen 2 Kaasun laadun valvonta 6 Varautuminen poikkeustilanteisiin kaasun riittävyyden suhteen YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS 5 Päästöt tai vuodot sekä häiriötilanteet 7 Maa- ja biokaasun käytöstä aiheutuvat päästöt 11 Kaasuverkoston rakentamisen vaikutukset maaperään, vesistöihin ja ympäristöön 14 Energiakaasujen ja kaasupohjaisten energiaratkaisujen turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS 8 Tulevaisuuden energiaratkaisut (synteettinen maakaasu ja vety) 15 Gasumin näkemys tulevaisuuden teknologioista (Teknologiavisio) 16 Käytetty kaasumäärä Suomessa SUURI KOHTALAINEN MAAKAASUN ALKUPERÄ 9 Maakaasun tuotannon ympäristövaikutukset HENKILÖSTÖ 17 Henkilöstön palkitsemiskäytännöt 18 Henkilöstön sairauspoissaolot 19 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma. Matriisiin on poimittu olennaisimmiksi sekä vähemmän olennaisiksi, mutta sisäisesti tärkeiksi tunnistetut vastuullisuuden teemat. PIENI KOHTALAINEN SUURI GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

9 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT TOIMITUSVARMUUS MAA- JA BIOKAASUN SAATAVUUS SEKÄ TOIMITUSVARMUUDEN VARMISTAMINEN Gasumin tärkeimmät tehtävät saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta ovat ajan tasalla oleva maakaasun hankintasopimus, maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen teknisestä toimivuudesta huolehtiminen sekä investoinnit biokaasun tuotekehitykseen ja tuotantoon. Maa- ja biokaasun saatavuus Maakaasun riittävä saatavuus Suomeen on varmistettu Gasumin ja Gazprom exportin välisellä sopimuksella, joka on voimassa vuoteen Hankintasopimus kattaa Suomen nykyisen maakaasun käytön ja sen puitteissa on mahdollista myös lisätä kaasun hankintaa, mikäli kaasun käyttö Suomessa lisääntyisi. Maakaasun toimitukset Suomeen ovat sujuneet moitteettomasti koko sen ajan, kun maakaasua on Suomessa käytetty, ja molemmat osapuolet ovat noudattaneet voimassa olevaa sopimusta hankintamääristä ja hintojen määräytymisen perusteista. Biokaasun hyödyntämistä Suomessa Gasum kehittää yhdessä osakkuusyhtiönsä (20 % osuus) Biovakka Suomi Oy:n kanssa, jolla on biokaasulaitokset Vehmaalla ja Turussa Topinojalla. Gasum ja Biovakka suunnittelevat Biokaasun tuotantolaitosta Nastolaan. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on tonnia vuodessa ja se tuottaisi biokaasua noin 25 GWh vuodessa. Syyskuussa 2010 Gasum solmi ensimmäisen biokaasun toimitusta koskevan sopimuksen. Biokaasun tuottaa energia-, jäte- ja vesiyhtiöiden yhdessä omistama Kymen Bioenergia Oy. KSS Energia Oy rakentaa laitoksen, jossa biokaasu puhdistetaan epäpuhtauksista ja sen suhteellista metaanipitoisuutta nostetaan. Gasum rakentaa laitoksen yhteyteen paineenkorotus-, mittaus- ja analysointilaitteiston, jonka avulla jalostettu biokaasu syötetään maakaasun siirtoverkkoon sekä kaasun määrä ja laatu mitataan. Biokaasun tuotanto aloitetaan alkuvuodesta Gasumin verkkoon sitä päästään syöttämään syksyllä. Vuositasolla tavoitteena on tuottaa kaasuverkkoon biokaasua n. 7 GWh. MTT:n asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista voitaisiin tuottaa 2 3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja rehuntuotantoa vaarantamatta 6 TWh biokaasua liikenteen käyttöön. Lisäksi synteettisen biokaasun tuotannossa on merkittäviä mahdollisuuksia. Toimitusvarmuuden varmistaminen Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Siirtoverkosto on Gasumin suurin omaisuuserä. Gasumkonsernin henkilöstöstä merkittävä osa, noin 100 henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. Gasum siirtää Venäjältä maahantuodun maakaasun omistamassaan korkeapaineisessa (max. 54 bar) siirtoputkessa asiakkaille, joille se luovutetaan matalammassa paineessa paineenvähennysasemien kautta. Siirtoverkostoa valvotaan ympäri vuorokauden Gasumin keskusvalvomossa Kouvolassa. Maakaasun kulutusta arvioidaan mm. sääennusteiden ja teollisuuden käyttöasteiden mukaan. Teräsputki, jossa kaasua siirretään, kulkee reilun metrin syvyydessä maan alla, ja sen on merkitty maastoon merkintäpylväillä. Siirtojärjestelmään kuuluu lisäksi venttiiliasemia, kompressoriasemia sekä linkkimastoja. Kompressoreilla korotetaan maakaasun painetta ja siten virtausta putkissa. Venttiiliasemien avulla osia putkesta voidaan Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. eristää verkosta esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Verkoston toimintaa valvotaan omalla valvontajärjestelmällä, jossa käytetään sähköistä tiedonsiirtoa. Siirtoverkosto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Huollot tehdään Gasumin ennakkohuolto-ohjelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana tehdään noin 2500 huoltotoimenpidettä. Verkoston itäisin piste sijaitsee Imatralla, jossa maahan tuotavan maakaasun määrä ja laatu mitataan. Läntisin ja samalla pohjoisin siirtoputkiston piste on Ikaalisissa. Maakaasun toimitusvarmuus vuonna 2010 oli erinomainen. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,005 %. Suunniteltuja keskeytyksiä verkoston käytössä oli kaksi, häiriökeskeytyksiä ei ollut. Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Vuoden 2010 lopussa siirtoputkea oli yhteensä 1190 km. Vuonna 2010 Gasum käynnisti uuden Mäntsälä-Siuntio -maakaasuputken rakentamisen. Uusi 90 km mittainen putki palvelee erityisesti pääkaupunkiseudun suuria maakaasun käyttäjiä. Vuoden 2010 lopussa Gasum käynnisti uuden Lempäälän ja Kangasalan välisen putken rakennustyöt. Putkiyhteys lisää maakaasun siirtokapasiteettia Kangasalle ja sen avulla kaasua voidaan toimittaa muun muassa Sahalahteen Saarioisten tehtaille. KRIISI- JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Gasum Oy ja Gasum Paikallisjakelu Oy ovat yhteiskunnan perustoimintojen ja riittävän huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeitä toimijoita, eli huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä. Gasum konsernin yhtiöt ovat varautuneet poikkeaviin tilanteisiin ja niistä selviämiseen jatkuvuussuunnitelmissaan. EU6 EU21 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

10 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Mahdollisessa häiriötilanteessa suurin osa maakaasun kulutuksesta on nopeasti korvattavissa vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttää polttoaineiden varmuusvarastointia tuontipolttoaineille kuten maakaasulle. Varastointivelvoite on kohdistettu maakaasua käyttävälle tai sitä jälleenmyyvälle yhteisölle sekä maakaasun maahantuojalle eli Gasumille. Kaasuspesifisille käyttäjille, esimerkiksi yksityistalouksille, Gasum on varautunut syöttämään varapolttoaineena LNG:tä (nesteytetty maakaasu) ja ilmapropaaniseosta. Muita maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu sekä tulevaisuudessa myös biokaasu. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa tuottaa noin tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on noin kuutiometrin tuotevarasto, jossa olevaa nesteytettyä maakaasua voidaan käyttää maakaasuverkoston varapolttoaineena toimitushäiriöiden aikana. Lisäksi Gasum hankki vuonna 2010 käyttöönsä siirrettävän LNG-höyrystimen, jota voidaan käyttää esimerkiksi huoltotöistä aiheutuvan toimituskatkon aikana. Energiahuoltosektorin öljypoolin alainen maakaasujaosto käsittelee maakaasun huoltovarmuuskysymyksiä. Jaostossa ovat edustettuna Gasum maakaasun maahantuojana, öljyala varapolttoaineen toimittajana, maakaasun käyttäjät yhdyskunnissa ja teollisuudessa, Suomen Kaasuyhdistys ja Huoltovarmuuskeskus. Suunnitteluperusteena alan varautumisessa maakaasun toimitushäiriön varalta käytetään valmiusohjetta Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa. Valmiusohjeesta on tehty maakaasun käyttäjille tarkoitettu tiivistelmä Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa. Maakaasujaosto toimitti ohjeesta uuden päivityksen kesällä Tiivistelmään voi tutustua Gasumin verkkosivuilla. AVOIMUUS LNG-höyrystimen avulla voidaan toimittaa maakaasua käyttökohteisiin putkiston huoltotöistä aiheituvien toimitusseisokkien aikana. SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN KAASUINFRASTRUK- TUURIN SUUNNITTELUUN JA PÄÄTÖKSENTEKOON Kaasuputkiston rakentamiseen liittyvien sidosryhmien määrä on merkittävä. Rakennettaessa kaasuputkea uudelle alueelle tehdään markkinaselvityksiä potentiaalisista asiakkaista, joiden kanssa käydään ennakkoneuvotteluja kaasun käytöstä. Maakaasun käytöstä keskustellaan myös alueen kuntien kanssa. Maakaasuputkistojen rakentamisen ympäristövaikutukset selvitetään tarkasti suunnitteluvaiheessa. Selvitysten perusteella valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa naapureille ja maanomistajille. Luonnonsuojelu- ja kulttuurihistoriallisilla alueilla ympäristön tila on keskeisesti huomion kohteena. Samoin olemassa olevat ja suunnitellut muut infrarakenteet, kuten rautatiet ja voimansiirtolinjat otetaan huomioon suunnittelussa. Alustavia linjauksia esitellään yleisötilaisuuksissa. Linjaussuunnittelun pohjalta maakuntakaavaan voidaan tehdä varauksia maakaasuputkea varten. EU19 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

11 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Pelloilla ruokamulta siirretään syrjään maakaasuputken rakennustöiden ajaksi. Putkilinjalla tehdään maastotutkimukset ja yksityiskohtainen suunnittelu ennen rakennusvaihetta. Linjauksen tarkentuessa käydään jatkokeskusteluja niiden maanomistajien kanssa, joiden mailla linjaus kulkee. Putken rakentamista varten tarvittavien maa-alueiden haltuunotto edellyttää valtioneuvoston myöntämää lunastuslupaa, jossa määritellään tarkemmin lunastuksen ehdot. Lunastustoimituksesta vastaa Maanmittauslaitos. Vuonna 2010 Gasumilla oli rakenteilla kaksi merkittävää maakaasuputkihanketta. Mäntsälästä Siuntioon rakennettava 90 km pituinen putki koskee noin 750 maanomistajaa. Lempäälästä Kangasalan Sahalahteen toteutettavan 34 km pitkän putken rakennustöiden vaikutuspiirissä on noin 300 maanomistajaa. Molemmat uudet kaasuputket otetaan käyttöön syksyllä Vuoden 2010 aikana toteutuksessa oli myös 5 kpl mittaluokaltaan pienempää kaasuputkiston rakennus- tai muutoshanketta. Lisäksi Gasum aloitti alustavan suunnittelun ja teki ympäristöselvityksen 1970-luvulla rakennetun maakaasuputken uusimisesta Imatran ja Lappeenrannan välillä (49 km / 500 maanomistajaa). JULKISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON OSALLISTUMINEN Maakaasumarkkinoita säädellään monin tavoin mm. turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevilla määräyksillä, maakaasun hinnoittelun valvonnalla sekä energiamarkkinoiden kehittymistä ohjaavilla veroja tukipäätöksillä. Vuonna 2010 Gasum teki aktiivista vaikuttamistyötä energiaverotuksen (HE 147/2010 vp) muutokseen liittyen. Eduskunta ja valtiovarainministeriö olivat vaikuttamisen keskeisimmät kanavat. Gasum oli kuultavana eduskunnan valtiovarain-, talous-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä liikenne- ja viestintävaliokunnissa ja antoi valtiovarainministeriön pyynnöstä kaksi asiantuntijalausuntoa veroasiaan liittyen. Lausuntojen liitteeksi Gasum teetti konsulttiyhtiö Pöyryllä selvityksen, jossa tarkasteltiin polttoaineiden välistä hintakilpailukykyä ehdotetun veromallin olosuhteissa ja kilpailukykymuutoksen vaikutuksia energiantuotannon hiilidioksidi- ja muihin päästöihin. Selvityksen julkaisu herätti vilkkaan keskustelun julkisuudessa. Gasum pyrki vaikuttamaan myös biokaasusähkön syöttötariffipäätökseen (HE 152/2010 vp), tavoitteena laajentaa syöttötariffi koskemaan myös liikennekäyttöön ohjautuvaa biokaasua. Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös Energiahuoltosektorin öljypoolin alaisen maakaasujaoston toiminnassa, kts. kohta EU 21. Gasum ei tue poliittisia puolueita tai ehdokkaita raha- tai muilla lahjoituksilla. SO5 SO6 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

12 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS TOIMINNAN VAIKUTUS LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN Maakaasuputken rakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonoloihin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Varsinaista rakentamista edeltävässä suunnitteluvaiheessa selvitetään arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän. Selvitys on joko Gasumin toteuttama ympäristöselvitys, tai viranomaisen näin määrätessä ympäristövaikutusten arviointi-ohjelma (YVA), jonka kattavuudesta viranomainen antaa arvionsa. SUORAT JA EPÄSUORAT KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Gasumin suoriin kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan Gasumin maakaasuverkoston ylläpidosta ja maakaasun siirrosta ja jakelusta aiheutuvat päästöt ja vuodot sekä vuonna 2010 käyttöönotetun maakaasun nesteytyslaitoksen päästöt. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu liikematkoista Gasumin omistamilla maakaasuautoilla sekä muilla ajoneuvoilla ja lentäen. Gasumin toiminta kattaa maakaasun siirron Suomessa loppukäyttäjille. Maakaasun siirtovaiheesta aiheutuu vähäisiä ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Suurin osa päästöistä syntyy maakaasun käyttövaiheessa, kuten muissakin polttoaineisiin perustuvissa energiaketjuissa. Metaanipäästöt Noin 44 % Gasumin suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy metaanista. Siirtoverkostosta metaania pääsee ilmakehään putkiston tyhjennysten eli ns. ulospuhallusten yhteydessä. Ulospuhalluksia tarvitaan, kun putki joudutaan tyhjentämään maakaasusta häiriötilanteiden tai huolto- ja liitostöiden vuoksi. Lisäksi päästöjä syntyy jakeluverkoston vuodoista. Vuonna 2010 Gasumin siirtojärjestelmän metaanipäästöt olivat yhteensä 306 tonnia (472 tonnia vuonna 2009). Lisäksi kesällä 2010 käyttöön otetun LNG -laitoksen metaanipäästöt olivat 0,4 tonnia. Vuonna 2010 Gasumin jakeluverkostojen metaanipäästöt olivat yhteensä 1166 tonnia. Jakeluverkoston merkittävin päästölähde on Helsingin kaupungin alueella sijaitseva, osin iäkäs kaasunjakeluverkko. Kaupunkikaasuverkkoa uudistetaan suunnitelmallisesti. Uudistustyön myötä verkoston päästöt ovat vähentyneet 40 % vuodesta Vuonna 2009 Suomen metaanipäästöt olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhteensä tonnia. Gasumin toiminnan osuus koko Suomen metaanipäästöistä on pieni. Vuonna 2009 osuus oli noin 1 %. Metaanipäästöjen raportointi poikkeaa vuosikertomuksessa esitetyistä tiedoista, joka ei ole sisältänyt jakeluverkoston päästöjä. Gasum kehittää ympäristötunnuslukujen raportointia mm. ottamalla käyttöön ympäristötietojen keruu- ja raportointiohjelmiston, jolloin esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot tarkentuvat ja niiden vertailukelpoisuus paranee. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt Maakaasun siirtämiseen putkistossa tarvitaan kompressoriasemia, joissa kaasun painetta nostetaan verkoston varrella noin 100 kilometrin välein. Kompressoreiden käyttövoima saadaan kaasuturbiineista, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua. Gasumin kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä. Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 44 % Kompressoriasemien CO 2 -päästöt 39 % Paineenvähennysasemien CO 2 -päästöt 16 % Maakaasun omakäyttö, CO 2 -päästöt 1 % Gasumin siirtojärjestelmän hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 yhteensä tonnia ( tonnia vuonna 2009*). Siirtojärjestelmän typenoksidien kokonaispäästöt olivat 79,6 tonnia (51,6 tonnia). Kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö oli 92,8 mg/mj. Vuoden 2009 hiilidioksidin kokonaispäästöissä ei ole huomioitu maakaasun omakäyttöä, jonka osuus vuoden 2010 CO 2 - kokonaispäästöissä on n. 1,5 %. Gasumin Imatran ja Kouvolan kompressoriasemat kuuluvat päästökaupan piiriin. Kompressoriasemien osuus Gasumin siirtojärjestelmän hiilidioksidipäästöistä oli vuonna 2010 noin tonnia, eli noin 70 %. Lopun osuuden hiilidioksidipäästöistä aiheuttaa maakaasun paineenvähennysasemien lämmitys ( tonnia) sekä omakäyttö (690 tonnia), eli maakaasun käyttö Gasumin toimipisteissä. Gasumin kaikissa toimipaikoissa on käytössä videoneuvottelujärjestelmä, jota käytetään ahkerasti sisäisissä ja ulkoisissa kokouksissa. Järjestelmän käytöllä gasumlaisten matkustaminen toimipisteiden välillä on vähentynyt merkittävästi. Vähentynyt matkustaminen edistää turvallisuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ympäristöön. EU13 EN16 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

13 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Energian tuotannon toteutuneet päästöt % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t t 7,1 milj. t t t t 33,6 milj. t MUUT MERKITTÄVÄT EPÄSUORAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT t Rikkidioksidi Typenoksidit Hiilidioksidi Hiukkaset Maakaasun käytön ansiosta vähentyneet päästöt. Maakaasun käytöstä aiheutuvat päästöt Maakaasun arvoketjun merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat maakaasun käytöstä. Vuonna 2010 Suomessa käytettiin maakaasua 4,5 miljardia kuutiota. Energiana tämä vastaa noin 10 % osuutta Suomen kokonaisenergiantarpeesta. Maakaasun käyttö jakautui pääosin teollisuuden ja yhteiskunnalle sähköä ja lämpöä tuottavien energiayhtiöiden välille. Muun käytön, esimerkiksi kotitalouksien ja liikenteen osuus, oli noin viisi prosenttia. Maakaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä ja typenoksideja, mutta ei lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun poltossa syntyvä ominaishiilidioksidipäästö on 55,0 gco 2 /MJ, kun se esimerkiksi kivihiilellä on 94,6 gco 2 /MJ ja turpeella 105,9 gco 2 /MJ (Tilastokeskus, polttoaineluokitus 2011). Pöyryn laskelmien mukaan vuonna 2010 maakaasua käytöllä vähennettiin energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 17 prosenttia verrattuna ennen maakaasun käyttöön siirtymistä olleeseen energiantuotannon laitoskantaan. Maakaasun tuotannosta aiheutuvat päästöt Gasum teetti vuoden 2011 alussa Aalto-yliopistolla tutkimuksen Suomeen tuotavan maakaasun polttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöistä. Tutkimuksen mukaan koko polttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöistä 86 prosenttia aiheutuu maakaasun poltosta käyttökohteissa Suomessa. Seuraavaksi merkittävin vaihe on maakaasun siirto Venäjältä 3000 kilometrin päästä Länsi-Siperiasta Suomeen. Venäjän siirron osuus on lähes 13 prosenttia maakaasuketjun päästöistä, josta 2/3 tulee kompressoriasemien hiilidioksidipäästöistä ja 1/3 toimintaan liittyvistä sekä suunnittelemattomista metaanipäästöistä. Venäjällä tapahtuvan maakaasun tuotannon ja prosessoinnin osuus kokonaispäästöistä on alle prosentti ja Gasumin oman Suomen siirtotoiminnan osuus noin 0,5 prosenttia. TYPPI- JA RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT Gasum-konsernin typenoksidien ominaispäästöt vuonna 2010 olivat 79,6 tonnia ja kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö oli 92,8 mg /MJ. Vähentynyt matkustaminen edistää turvallisuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ympäristöön. Gasumilla kaasun siirron ja jakelun typenoksidipäästöjä syntyy kompressori- ja paineenvähennysasemilla. Typenoksidien määrää voidaan vähentää käyttämällä Low-Nox-polttotekniikkaa hyödyntäviä kompressoriyksiköitä. Imatran ja Kouvolan kompressoriasemilla on käytössä LowNOx -kaasuturbiinit, yksi kompressoriyksikkö kummallakin paikkakunnalla. Pyrkimyksenä on, että ttulevaisuudessa kaikki kompressoriyksiköt ovat a LowNOx:eja. MERKITTÄVIEN VUOTOJEN LUKUMÄÄRÄ Gasumin siirtoverkossa ei tapahtunut kaasuvuotoja tai muita onnettomuus- tai poikkeustilanteita vuonna Gasumin operoimissa maakaasun paikallisjakeluverkoissa tapahtui vuoden 2010 aikana yhteensä 6 rekisteröityä kaasuvuotoa. Vuotojen yleisin syy oli ulkopuolisen urakoitsijan aiheuttama vaurio putkessa. Hälytyksen jälkeen Gasumin päivystäjät olivat paikalla nopeasti ja vuoto saatiin pysäytettyä keskimäärin 2 tunnin sisällä. Vuodot eivät aiheuttaneet merkittäviä toimituskatkoja kaasun käyttäjille. Yhdessä vuototapauksessa kaasu syttyi palamaan. Tämä tapahtui Helsingissä Sturenkadulla Maanalaisiin kanaaleihin vuotanut kaasu syttyi ja paine lennätti kaivonkansia vilkkaasti liikennöidyllä kadulla. Kukaan ei loukkaantunut tapahtumassa. EN23 EN17 EN20 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

14 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Kaasuvuotojen lisäksi vuoden 2010 aikana sattui yksi muu poikkeustilanne. Gasumin toimittamat lämminvesivaraajat aiheuttivat mahdollisesti poikkeaman lämpimän käyttöveden laadussa Sundsbergin asuinalueella Kirkkonummella. Gasum vaihtoi vialliset varaajat eikä loppuvuodesta otetuissa vesinäytteissä havaittu enää laatupoikkeamia. Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon mukaan tilanne ei aiheuttanut terveyshaittaa alueen asukkaille. TAPATURMAT, AMMATTITAUDIT JA TYÖHÖN LIITTYVÄT KUOLEMANTAPAUKSET Vuoden 2010 aikana Gasum konsernissa sairauksista ja tapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli 2,6 % vuosityöajasta. Vastaava lukema Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksissä vuonna 2009 oli keskimäärin 4,4 %. Gasumin henkilökunnalle tapahtui 9 vähintään yhden päivän sairaslomaan johtanutta tapaturmaa. Gasumin toimintaan liittyen tapahtui kaksi merkittävää onnettomuutta vuonna Huhtikuussa Helsingin Malmilla kaasuautojen tankkausasemalla tapahtui huoltotöiden yhteydessä onnettomuus, jossa kaksi urakoitsijan henkilöä loukkaantui vakavasti. Turvatekniikan keskus tutki tapahtuman ja on julkaissut onnettomuustutkintaraportin. Marraskuussa Gasumin maakaasuputken rakennustyömaalla Mäntsälässä tapahtui onnettomuus, jossa kaasuputkiston urakoitsijan henkilö menehtyi. Onnettomuuden tutkinta jatkui yli vuodenvaihteen. TYÖTURVALLISUUSOHJELMAT JA -KOULUTUS Gasum ylläpitää ja kehittää aktiivisesti omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Järjestelmä tarkastetaan säännöllisesti sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Gasum konsernin turvallisuusperiaatteet uusittiin ja julkistettiin koko henkilökunnalle syksyllä Turvallisuusperiaatteisiin kuuluu muun muassa turvallisuusohjeiden ja turvallisten työtapojen noudattaminen, Työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin kesällä 2010 hanke, jolla konsernin käyttöön hankittiin tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA. turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen, työhön liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen, henkilökunnan kouluttaminen ja turvallisten työtapojen noudattamisen kannustaminen. Lisäksi Gasum edellyttää yhteistyökumppaneiltaan vastaavaa turvallisuustasoa. Jokainen uusi gasumlainen saa työnsä mukaisesti työsuojelukoulutusta. Myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat, esimerkiksi kesäharjoittelijat, osallistuvat työsuojelukoulutukseen. Työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin kesällä 2010 hanke, jolla konsernin käyttöön hankittiin tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA. Järjestelmä pilotoitiin loppuvuodesta ja se otetaan konsernin käyttöön maaliskuussa TAVA-järjestelmässä kirjataan ja käsitellään kaikki turvallisuushavainnot, vaaratilanteet ja riskit. Vuoden 2010 aikana Gasum järjesti pelastustoimeen liittyvää koulutusta henkilökunnalleen 13 kertaa ja Etelä-Suomen pelastuslaitoksille 49 kertaa. Urakoitsijoille koulutusta järjestettiin 56 kertaa. Gasum harjoittelee vuosittain suuronnettomuuden varalta. Harjoituksia on järjestetty vuonna 2008 Kouvolassa, 2009 Imatralla ja 2010 Mäntsälässä. Mäntsälän harjoitus kohdistui johtamistoimintaan, kaasutoimitusten jatkumisen turvaamiseen ja viestintään. LA8 EU18 LA7 Työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin kesällä 2010 hanke, jolla konsernin käyttöön hankittiin tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA. GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

15 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS Maakaasun siirtoverkosto Suomessa EU4 MAA- JA BIOKAASUN MÄÄRÄ, SIIRTO JA JAKELU ALUEITTAIN Arviot käytettävissä olevista maakaasuvarannoista maailmanlaajuisesti ovat kasvaneet uudenlaisten kaasuvarantojen, kuten liuskekaasun, hyödyntämisen myötä. Tällä hetkellä maakaasun arvioidaan nykykulutuksella riittävän noin sadaksi vuodeksi. Maailman tunnetut maakaasuvarannot olivat miljardia kuutiometriä vuonna Maailmanlaajuisesti kivihiilen korvaaminen maakaasulla nähdään nopeimpana tapana hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Maakaasun saatavuus ei ole este sen käytön lisäämiseen Suomessakaan, mutta keskustelu on painottunut enemmän biopolttoaineiden käytön ja ydinvoiman lisäämiseen. Suomessa tuotettiin maakaasulla vuonna % kaukolämmöstä ja 14 % sähköstä. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) on myös lähivuosina maakaasun suurin käyttökohde. Maakaasun käyttäjäryhmät ,0 % 8,0 % 13,8 % 21,4 % Sähkön tuotanto 30,5 % 21,8 % 21,6 % 41,6 % 2,6 % 24,8 % 11,0 % Teollisuuden prosessit 34,7 % Rakennusten lämmitys 34,7 % 10 % 2,2 % 0,9 % 7,4 % NAANTALI Kiinteistöt ja kasvihuoneet 2,2 % Kaukolämmön tuotanto 10,0 % Kaukolämmön ja sähkön yhdistetty tuotanto 41,6 % Lauhde- ja erillissähkön tuotanto 1,0 % Teollisuus, yhdistetty tuotanto 22,3 % Teollisuus, muu käyttö 24,8 % höyryn lämmöntuotanto 2,6 % suora prosessikäyttö 11,0 % raaka-ainekäyttö 7,4 % tilojen lämmitys 0,9 % Maakaasuautot 0,1 % TURKU NOKIA IKAALINEN LOHJA INKOO PALDINSKI TAMPERE VALKEAKOSKI KANGASALA HÄMEENLINNA HYVINKÄÄ ESPOO KIRKKONUMMI TALLINNA RIIHIMÄKI HELSINKI Siirtoputkistonpituus1190km Siirtoputkistontilavuus261000m 3 Kompressoriyksiköt9kpl Liitynnätsiirtoputkesta198kpl LAHTI MÄNTSÄLÄ KERAVA ORIMATTILA PORVOO KOTKA KOUVOLA ANJALANKOSKI HAMINA LAPPEENRANTA Maakaasuverkosto Rakenteilla Suunnitteilla Gasumin toimipisteet Kompressoriasemat NARVA IMATRA Siirtoverkostossa siirretään suuremmat kaasumäärät. Pienemmät kaasun käyttäjät liitetään jälleenmyyjien jakeluverkkoihin. Gasumilla on jakeluverkkoja yht. 512 km mm. Helsingissä, Porvoossa, Kotkassa, Lohjalla ja Siuntiossa. EU1 Lähde: Suomen Kaasuyhdistys ry, 2011 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

16 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT YKSITYIS- JA YRITYSASIAKKAIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2010 Gasum tuo maahan kaiken Suomessa käytettävän maakaasun. Oheisessa taulukossa on esitetty koko Suomen kaasunmyynnin jakauma asiakasryhmittäin. Lukumäärä Kaasun kulutus (milj. m 3 vuosi) Keskim. vuosikulutus (m 3 vuosi / asiakas) Kotitaloudet, kaasuliedet Maakaasuajoneuvot Pientalot Rivi- ja kerrostalot Liike- ja julkiset rakennukset Kasvihuoneet Pienteollisuus Suurteollisuus Kaukolämpökeskukset Voimalaitokset Kaikki Lähde: Suomen Kaasuyhdistys ry, 2011 Gasum-konsernissa Gasum Oy vastaa kaasun tukkumyynnistä. Osalla tukkumyynnin asiakkaista on omia jakeluverkkoja kaasun jälleenmyyntiä varten. Gasum-konsernissa jälleenmyynnistä pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kuluttaja-asiakkaille vastaa Gasum Energiapalvelut Oy. Maakaasun myynti Gasumin paikalisjakeluverkoissa vuonna 2010 oli 557,5 GWh. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Gasum edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tarjoaa asiakkailleen monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää kaasua entistä energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Gasumin tutkimus ja -kehitystoiminta tukee Gasumin strategiaa tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. Biopohjaisten kaasujen ohella tutkitaan polttokennoja, vetyteknologiaa, nesteytettyä maakaasua (LNG) ja hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS, Carbon Capture and Storage). Biokaasusta voidaan saada varteenotettava biopolttoaine mm. etelärannikon yhdyskuntien CHP-laitoksiin hyödyntämällä erilaisia jätejakeita ja peltobiomassoja mädätyslaitoksissa ja kaasuttamalla puusta synteettistä biokaasua (bio-sng). Maakaasuverkon avulla bioenergia voidaan siirtää Etelä-Suomen tiheästi asutuille alueille ilman liikenteen haittavaikutuksia. Maakaasuverkkoon syötettävät biopohjaiset kaasut vastaavat koostumukseltaan maakaasua ja soveltuvat käytettäviksi kaikissa samoissa kohteissa kuin maakaasukin. Erityisen hyvin biopohjaiset kaasut sopivat jaeltavaksi liikenteen polttoaineeksi maakaasun tankkausasemaverkoston kautta. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu tuotantopotentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Laaja raaka-ainepohja monipuolistaa kaasun hankintaa ja polttoaineen kotimaisuus lisää kaasunhankinnan huoltovarmuutta. Gasum on mukana mm. CLEEN Oy:n (Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä), GERR:n (European Gas Research Group) ja EPRG:n (European Pipeline Research Group) puitteissa tehtävässä tutkimusyhteistyössä. CLEEN Oy on Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), joka edistää osakkaidensa liiketoimintaa palvelevaa ja niiden kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimustoimintaa sekä tutkimusyhteistyötä. Vuonna 2010 Gasum oli mukana kahdessa CLEENin tutkimusohjelmassa: FCEP (Future Combustion Engine Power Plants) ja MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Assessment). FCEP-ohjelmassa tutkitaan muun muassa biokaasun jalostusta sekä laajamittaisen LNG:n laivakäytön edellyttämää polttoainelogistiikkaa Suomessa. MMEA-ohjelmassa Gasum kehittää yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa dynaamista mallia, jolla voidaan arvioida biokaasun tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. Gasum oli vuonna 2010 mukana myös useissa muissa tutkimushankkeissa, kuten UCGFUNDA (synteesikaasun tuottaminen biomassan leijukerroskaasutustekniikalla: perusteet), ALDIGA (jätteestä levää yhdistettyyn biodieselin ja biokaasun tuotantoon), SOFCPOWER (kiinteäoksidipolttokennojen kehityshanke) ja GasHighWay (EU-hanke, jonka tavoitteena on edistää biokaasun ja maakaasun käyttöä liikennepolttoaineina). Vuonna 2010 Gasum käytti tutkimuksen ja kehityksen rahoittamiseen yhteensä 1,66 miljoonaa euroa. Gasum tukee kaasualan tutkimusta ja kehitystä myös Gasumin kaasurahaston kautta, joka on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Rahastosta myönnetään määrärahoja ja stipendejä Suomessa tehtävään koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan, muihin energiakaasujen käyttöä edistäviin hankkeisiin sekä perusopintoihin liittyvien lopputöiden tukemiseen. Vuonna 2010 kaasurahastosta myönnettiin yhdeksän apurahaa, arvoltaan yhteensä euroa. Apurahoilla tuettiin muun muassa biokaasun, synteettisen biokaasun ja vedyn tuotantoon sekä hiilidioksidin poistoon liittyvää tutkimustyötä. EU3 EU8 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

17 HENKILÖSTÖKÄYTÄNTÖIHIN JA TYÖOLOIHIN LIITTYVÄT INDIKAATTORIT HENKILÖSTÖN KUVAUS Vuonna 2010 Gasum-konsernin palveluksessa työskenteli keskimäärin 236 henkilöä. Näistä 187 oli emoyhtiö Gasum Oy:n palveluksessa, suurimmissa tytäryhtiöissä Gasum Energiapalvelut Oy:ssä 39 ja Gasum Paikallisjakelu Oy:ssä 6. Miesten osuus henkilöstöstä on 65 % ja naisten 35 %. Henkilöstön keski-ikä on 44 vuotta. Vakituisessa työsuhteessa olevia oli yhteensä 223. Määräaikaisia työsopimuksia oli 21 henkilöllä, osa-aikaisia henkilöstössä oli kuusi. Kesätyöntekijöitä Gasum-konserniin on aina työllistetty runsaasti erimittaisiin työsuhteisiin. Gasumilla työskenteli kesällä 2010 yli 60 kesäharjoittelijaa, joista suurin osa työskenteli kunnossapidon tehtävissä. Gasumin kunnossapitotoimintojen yhtenäistäminen jatkui vuonna Työ valmistuu keväällä 2011, jolloin aloitti toimintansa uusi yhtiö, Gasum Tekniikka Oy. Yhtenäistäminen mahdollistaa Gasumin eri liiketoimintoja tukevien kunnossapitotoimintojen keskitetyn johtamisen ja kehittämisen. Ikäjakauma alle 25 v. 1,9 % ,6 % ,4 % yli 56-21,1 % Työssäolovuodet alle 10 v. 41,1% ,3 % ,4 % 31-11,2 % Henkilöstöryhmät johtajat 5 % esimiehet ja asiantuntijat 36 % toimihenkilöt 29 % työntekijät 30 % LA1 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Työsuhteet Gasumilla ovat varsin pitkiä, niiden keskimääräinen pituus on 15,6 vuotta. Vuonna 2010 eläkkeelle jäi konsernissa seitsemän henkilöä ja muista syistä yhtiön palveluksesta siirtyi pois kolme henkilöä. Vuonna 2010 uusia vakituisia henkilöitä palkattiin emoyhtiöön yhdeksän. Kahden määräaikaisen työsuhde vakinaistettiin. TYÖEHTOSOPIMUKSET Kaikkien Suomessa Gasum-koserniin työsuhteessa oleviin työntekijöihin noudatetaan jotain työehtosopimusta. Ylempien toimihenkilöiden osalta noudatetaan Kemianteollisuus ry:n ja YTN:n ry:n välistä palkkapöytäkirjaa, toimihenkilöiden Kemianteollisuus ry:n ja Ammattiliitto PRO ry:n välistä työehtosopimusta, työntekijöiden Kemianteollisuus ry:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välistä sopimusta. Gasumin virolaisen tytäryhtiön (Gaasienergia AS) työntekijät eivät ole suomalaisen sopimustoiminnan piirissä. TYÖTERVEYTTÄ JA -TURVALLISUUTTA VALVOVAT TOIMIKUNNAT Kaikkien työntekijäryhmien edustaja on Gasum-konsernin työsuojelutoimikunnassa, jossa on yhteensä kuusi jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Työnantajaa edustaa kaksi henkilöä, sihteerinä toimivat työsuojelupäälliköt. LA2 LA4 LA6 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

18 HENKILÖSTÖKÄYTÄNTÖIHIN JA TYÖOLOIHIN LIITTYVÄT INDIKAATTORIT KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Emoyhtiö Gasum Oy:ssä henkilöstön koulutukseen käyttämä aika oli keskimäärin 2,7 päivää vuodessa, tytäryhtiöissä 5,5 päivää. Kaikkien konsernin henkilöstöön vakituisesti kuuluvien kanssa käydään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kehitys- ja tuloskeskustelu. Eläkkeelle lähtijöiden mukana lähtee aina hiljaista tietoa ja osaamista, jota on hyvä saada käyttöön heidän seuraajilleen. Gasum osallistui Tykes-hankkeeseen, jonka aiheena oli Seniorit joustavasti työssä. Hankkeen raportti valmistui keväällä Raporttiin voi tutustua internetissä osoitteessa tekes_72_356159_web_pdf. Vuonna 2010 Gasum tunnisti ja määritteli konsernin henkilöstöjohtamisen prosessin, joka koostuu henkilöstön pitämisestä, kehittämisestä sekä hankinnasta. Tavoitteena ovat yhdenmukaiset henkilöstöjohtamisen mallit koko konsernissa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti noin 1,5 vuoden välein. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti noin 1,5 vuoden välein. Vuoden 2010 mittauksen mukaan henkilöstö on hyvin tyytyväistä, mutta kehityskohteitakin löytyi kuten tiedonkulku ja esimiestyöskentely. HALLINTOELINTEN KOKOONPANO Gasum-konsernin johtoryhmässä henkilöstö- ja lakiasioista vastaava johtaja, tarvittaessa henkilöstöpäällikkö, esittelee henkilöstöön liittyvät asiat. Gasumin hallitukseen ei ole nimitetty erikseen henkilöstön edustajaa. Johdon ja henkilöstöryhmien säännöllisiä tapaamisia järjestetään noin neljä kertaa vuodessa. Tapaamisiin osallistuvat kaikkien henkilöstöryhmien luottamushenkilöt, Gasum Oy:n, Gasum Energiapalvelut Oy:n ja Gasum Paikallisjakelu Oy:n toimitusjohtajat, henkilöstöasioista vastaava johtaja sekä henkilöstöpäällikkö. PALKKATASA-ARVO Gasum-konsernin henkilöstön miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa eri henkilöstöryhmissä selvitetään säännöllisesti, eikä ongelmia ole havaittu. LA10 LA11 LA13 LA14 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

19 TALOUDELLISET TOIMINTAINDIKAATTORIT Gasumin ostoista suurimman osan muodostaa maakaasun hankinta. Vuonna 2010 Gasum hankki maakaasua 985 milj. eurolla, joka on 91 % yhtiön kaikista ostoista. Suurimman osan henkilöstölle maksettavista korvauksista muodostavat palkat. Kiinteiden palkkojen lisäksi henkilöstölle maksettiin vuonna 2010 tulospalkkioita 1,7 milj. euroa. Gasumin koko henkilöstö kuuluu kannustinjärjestelmään ja vuonna 2010 maksetut tulospalkkiot jakaantuivat kaikille. Vuonna 2010 Gasum maksoi osinkoa omistajilleen 1,605 euroa per osake. Suomen valtio sai osinkotuloja 20,4 milj. euroa. Yritysten maksaman tuloveron eli yhteisöveron tuotto jakautuu valtion, kuntien ja seurakuntien kesken. Gasumin pääkonttori sijaitsee Espoossa, joten yhteisöveron kunnallinen osuus (32 % eli 11,7 milj. euroa) tuloutettiin Espoon kaupungille. Gasumilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jolla kannustetaan henkilöstöä kehittämään toimintoja. Henkilö- tai ryhmäkohtaiset tavoitteet asetetaan tukemaan strategiaa, ja niiden saavuttaminen muodostaa pohjan maksettaville tulospalkkioille. Gasum palkitsee vuosittain työntekijöitään laadukkaasta työstä. Vuonna 2010 palkittiin mm. asentajia hyvin tehdystä asiakaspalvelusta sekä uusien sopimusten hankinnasta. TUOTETTU JA JAETTU SUORA TALOUDELLINEN LISÄARVO (M ) Tuotot asiakkailta ,7 Ostot tavarantoimittajilta 1 145,8 = 57,9 Alijäämä/Ylijäämä 86,2 Käyttöomaisuuden myynnit 0,2 Kasvu/Laajennusinvestoinnit 28,8 Pääoman lisäys/takaisinmaksut 94,9 Korvaukset henkilöstölle 14,7 Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille 89,0 Maksetut verot 36,6 Ylläpitoinvestoinnit 3,8 EC1 Kassan muutos 19,9 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

20 GRI-SISÄLTÖVERTAILU Raportoitu Raportoitu osittain GRI-ohjeiston kohta Raportointi Sijainti raportissa Huomiot, kommentit Perussisältö 1. Strategia ja analyysi 1.1 Ylimmän johdon katsaus Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Organisaation taustakuvaus Perustiedot Gasumista 1; 3 3. Raportin muuttujat ; Raportin kuvaus, laajuus ja rajaukset 1; GRI-sisältöindeksi 4. Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö Hallintotapa Hallintotapa Organisaation vastuullisuuden missio tai arvot 4 Ulkopuoliset sitoumukset 4.12 Ulkoiset periaatteet tai aloitteet, joihin organisaatio on sitoutunut Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä 4; 10; 15 Sidosryhmätoiminta Sidosryhmävuorovaikutus 5; 10; 15; 17 Tunnusluvut Taloudellinen vastuu Taloudellinen toiminta EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo 18 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA

UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA UUSIUTUVAA LUONNONKAASUA Suomen Kaasuyhdistyksen Biokaasuseminaari 10.5.2011 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Milj. t CO2 ekv. 2 KAASUJÄRJESTELMÄ MAHDOLLISTAA TIUKKOJENKIN

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (8) Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla:

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010

TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010 Vuosikertomus 2010 TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010 Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan keskittynyt yritys. Gasum kehittää Suomen kaasumarkkinaa ja tarjoaa asiakkailleen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt.

Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt yhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitteessä 32. Tytäryhtiöt. Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2015 Kestävä kehitys 1 Olennaisuusarviointi Tunnistetut olennaiset näkökohdat ja laskentarajat Konsernin laskentaraja (G4-17) Wärtsilän konsernitilinpäätökseen sisällytetyt

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2014 KESKEISTÄ Tarkastelujakson

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa

Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Energia 2014 Kivihiilen kulutus 2014, 2 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus väheni 30 prosenttia tämän vuoden

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 %

1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 % Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 16,70 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä: Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 TIEDOTE 1(5) 27.11.2006 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2006 Konserni Aina Group konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa oli 69.865.140 euroa (vuonna 2005

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti

KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI Tulokset lyhyesti KONECRANES YRITYSVASTUU SIDOSRYHMÄDIALOGI 2015 Tulokset lyhyesti SIDOSRYHMÄDIALOGI Tavoitteena oli kerätä sidosryhmien odotuksia Konecranes yritysvastuu-työlle. Dialogi toteutettiin verkkoaivoriihenä.

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto

Oulun läänin Kiinteistöyhdistys Yhtiön johto Yhtiön johto Yhtiön johto käsittää hallituksen sekä isännöitsijän Johdon tehtävä Yhtiön hallituksen ja isännöitsijän on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua (1 luku 1 ) Johdon toimittava: huolellisesti

Lisätiedot

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä

Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Energia 2016 Energian hinnat 2015, 4. neljännes Energian hintojen lasku jatkui viimeisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat laskivat vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola

TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola TURVATIIMI Oyj YHTIÖKOKOUS 27.3.2009 Toimitusjohtajan katsaus Tj Eero Kukkola Turvatiimi lyhyesti Liikevaihto 27,6 meuroa, henkilöstöä 750, toimintaa yli 20 paikkakunnalla Atine Group Oy:n tytäryhtiö (n

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 Helen Oy:n yhtiökokouksessa 27.8.2014 perustettiin osakkeenomistajan pysyvä nimitystoimikunta, jonka tehtävänä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNGINKANSLIA Henkilöstöosasto 1 Jakelussa mainituille VUODEN 2017 TULOSPALKKIOJÄRJESTELMIEN VALMISTELU Kaupunginvaltuuston 16.3.2016 tekemän päätöksen mukaisesti kaupungin johtamisjärjestelmä ja organisaatio uudistuvat 1.6.2017 alkaen.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro

Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki Kestävyyden osa-alueiden painottaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot