Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen"

Transkriptio

1 Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Yritysvastuuraportti 2010 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

2 GASUM LYHYESTI SISÄLTÖ Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan keskittynyt yritys. Gasum kehittää Suomen kaasumarkkinaa ja tarjoaa asiakkailleen jatkossa myös uusiutuvaa, kotimaista biokaasua. Talouden tunnuslukuja 2010 Maakaasun myynti, TWh 44,6 Henkilöstö (keskimäärin) 236 Liikevaihto, milj. euroa 1240,7 Liikevoitto, milj. euroa 98,4 Investoinnit, milj. euroa 39,4 Taseen loppusumma, milj. euroa 827,1 LIIKEVAIHTO (MEUR) LIIKEVOITTO (%) JOHDON TERVEHDYS 2 TIETOJA GASUMISTA 3 RAPORTIN TIETOJEN OLENNAISUUDEN MÄÄRITTELY 6 GASUMIN OLENNAISUUSMATRIISI 7 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT 8 Toimitusvarmuus 8 Avoimuus 9 Ympäristö ja turvallisuus 11 Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus 14 HENKILÖSTÖKÄYTÄNTÖIHIN JA TYÖOLOIHIN LIITTYVÄT INDIKAATTORIT 16 TALOUDELLISET TOIMINTAINDIKAATTORIT 18 GRI-SISÄLTÖVERTAILU 19 ORGANISAATIO 23 Johdanto Tämä on Gasum-konsernin ensimmäinen yritysvastuuraportti. Raportointijakso on yksi kalenterivuosi, tämä raportti kattaa tiedot vuodelta Gasum-konserni ei ole aiemmin julkaissut yritysvastuun raporttia kokonaisuutena, mutta on raportoinut mm. yhtiön toiminnan ympäristövaikutuksista, taloudellisesta jalanjäljestä ja henkilöstöä koskevista tiedoista vuosikertomuksessaan ja verkkosivuillaan. Gasum suunnittelee jatkossa julkaisevansa yritysvastuuraportin kerran vuodessa. Raportti julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Yritysvastuun raportoinnissaan Gasum nojaa mahdollisimman pitkälle GRI:n mukaiseen ohjeistukseen, periaatteisiin, käsitteistöön, indikaattoreihin, laskentatapoihin ja rakenteeseen. Raportti kattaa koko Gasum-konsernin. GRI-perusindikaattoreiden lisäksi raportoinnissa käytetään GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utility Sector Supplement, EUSS) mukaisia indikaattoreita Gasumin toimintaan soveltuvin osin. Raportti kattaa Gasum-konsernin toiminnot. Raporttiin sisällytetään kuvaus tärkeimmän myyntituotteen (maakaasu) tuotannon elinkaaresta, josta tuotanto ja siirto Suomen rajalle eivät kuitenkaan kuulu Gasumin omaan toimintaan, eivätkä siten sisälly Gasumin raportoitaviin tietoihin. Gasum-konsernin yritysvastuuraportin laadinnasta vastaavat ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Aki Huomo ja viestintäpäällikkö Minna Ojala, jotka toimivat yhteyshenkilöinä yritysvastuuta koskevissa kysymyksissä. Minna Ojala, puh , Aki Huomo, puh , GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

3 JOHDON TERVEHDYS Energia-alalla toimivien yhtiöiden toiminnan vastuullisuutta seurataan nykyisin erittäin suurella mielenkiinnolla. Yhteiskunta edellyttää alan toimijoilta ratkaisuja, joilla vähennetään hiilidioksidipäästöjä ja lisätään uusiutuvan energian osuutta. Suomessa kansalliseksi tavoitteeksi on lisäksi asetettu kotimaisten energialähteiden osuuden lisääminen. Vastuulliselta toimijalta edellytetään myös, että energian toimitukset sujuvat luotettavasti ja turvallisesti. Toimiva infrastruktuuri, Gasumin tapauksessa maakaasuputkiverkosto valvontalaitteineen, on luotettavien energian toimituksien perusta. Siirtoverkosto on pidettävä kunnossa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että mahdollisesti tarvittava uusi verkosto suunnitellaan ja toteutetaan ympäristönäkökohdat sekä muut yhteiskunnan tarpeet ja toiveet huomioiden. Myös muiden yksikköjen, esimerkiksi kaasuautojen tankkausasemien tai jatkossa biokaasun tuotantolaitoksien, on toimittava luotettavasti ja turvallisesti. Gasumin asiakkaat odottavat meiltä kilpailukykyisiä ja kestävän kehityksen mukaisia palveluja ja ratkaisuja. Gasum on laatinut yhdessä konsulttiyhtiö Pöyryn kanssa oman päästövisionsa, joka tähtää 80 %:n hiilidioksidipäästövähennykseen maakaasua käyttävissä kohteissa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi otetaan käyttöön uutta teknologiaa, joista tärkeimmät ovat biokaasun tuotanto mädättämällä, puupohjaisen biokaasun (bio-sng, synteettinen biokaasu) tuotanto kaasuttamalla ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) kaasua käyttävissä voimalaitoksissa. Gasumin omistajat, joista yksi on Suomen valtio, asettavat vaatimuksia yhtiön liiketoiminnan kehittymiselle. Henkilöstölleen Gasum haluaa olla luotettava ja hyvä työpaikka, jossa on mahdollisuus kehittyä. Maakaasun maahantuojana ja kaasualan johtavana toimijana Gasumilta odotetaan myös kaasualan yleistä edunvalvontaa ja kaasumarkkinoiden ja kaasuun liittyvän uuden teknologian kehittämistä. Tärkeä edistysaskel on biopohjaisten energiakaasujen tuominen Gasumin tuotevalikoimaan. Ensimmäistä kertaa biokaasua syötetään Gasumin verkkoon syksyllä 2011 Kouvolassa. Olemme päättäneet jatkossa nimetä maakaasun ja erilaisista biopohjaisista raaka-aineista syntyvän kaasun yhdistelmän luonnonkaasuksi. Tätä ensimmäistä yritysvastuu raporttia valmistellessamme kysyimme sidosryhmiemme edustajilta, mitä Gasumin toiminnan vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia he pitävät tärkeimpinä. Edellä esillä olleiden toimitusvarmuuden, ympäristön ja turvallisuuden sekä kaasun nykyisen käytön ja tulevaisuuden ohella neljäs merkittävä esille noussut teema oli avoimuus. Yritysvastuuraporttimme on yksi tapa kertoa toiminnastamme ja kehitystavoitteistamme, ja näin lisätä avoimuutta. Gasum on sitoutunut vastuulliseen toimintatapaan ja jatkuvaan toiminnan kehittämiseen. Näin voimme toteuttaa kestävällä tavalla lupaustamme: Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. Gasum-konsernin johtoryhmä Antero Jännes, toimitusjohtaja Björn Ahlnäs, johtaja, kehittyvät liiketoiminnot Jarko Alanko, johtaja, energiapalvelut Kaj Christiansen, johtaja, tekniset palvelut Paula Lähde, johtaja, talous Aleksei Novitsky, johtaja, energiakauppa Christer Paltschik, johtaja, liiketoiminnan suunnittelu Ari Suomilammi, johtaja, siirtopalvelut Kristiina Vuori, johtaja, laki- ja henkilöstöasiat GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

4 TIETOJA GASUMISTA YRITYKSEN RAKENNE Gasum-konserniin kuuluvat emoyhtiö Gasum Oy:n lisäksi Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Tekniikka Oy ( alkaen), Helsingin kaupunkikaasu Oy ja Gaasienergia AS. Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat: Energiakauppa Energiakaasut Energiapalvelut Siirtopalvelut Liikennepalvelut Maakaasun tukkumyynti, maakaasun hankinta (Gasum Oy) Biokaasu, nesteytetty maakaasu (Gasum Oy) Maakaasun jälleenmyynti jakeluverkoissa, kaasupohjaiset energiaratkaisut. (Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Helsingin kaupunkikaasu Oy, Gaasuenergia AS.) Maakaasun siirtopalvelut ja jakelusiirtopalvelut, verkoston ylläpito ja kehittäminen (Gasum Oy, Gasum Paikallisjkaelu Oy). Maakaasua ja biokaasua maantieliikenteen käyttöön (Gasum Paikallisjakelu Oy). Gasum-konsernilla on 11 toimipistettä, emoyhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Gasumin toiminta sijoittuu pääosin Suomeen, yksi tytäryhtiö toimii Virossa. Gasum Oy on pääosin suomalaisessa omistuksessa oleva osakeyhtiö. Gasumin omistavat Fortum Heat and Gas Oy (31 %), Suomen valtio (24 %) OAO Gazprom (25 %) ja E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %). Valtio on ryhmitellyt osakkuusyhtiönsä kolmeen kategoriaan, joista yhdessä valtiolla on lähes tai yksinomaan vahva sijoittajaintressi, toisessa sijoittajaintressiin sisältyy vahva strateginen intressi ja kolmannessa valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi. Gasum kuuluu toisena mainittuun ryhmään, jossa on myös muita energia- ja infrastruktuuriyhtiöitä. Yhtiön koossa, rakenteessa ja omistuspohjassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointivuoden aikana. GASUMIN MARKKINA-ALUEET, TOIMIALAT JA ASIAKASRYHMÄT Gasum-konsernin toimialoja ovat polttoaineiden (maakaasu, nesteytetty maakaasu, paineistettu maakaasu, biokaasu) sekä erilaisten palvelujen (siirtopalvelut, kaasupohjaiset energiaratkaisut) ja laitteiden (kaasuliedet, lämmityskattilat) myynti. Maakaasua myydään myös raaka-aineeksi kemian teollisuudelle. Asiakkaita ovat energian tuottajat ja käyttäjät (yhdyskuntien voimalaitokset, suuret ja pienet ja keskisuuret yritykset), kiinteistöt ja kotitaloudet (lämmitys- ja liesikäyttäjät) sekä kaasua ajoneuvojen polttoaineena käyttävät yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakastoimijoita ovat yrityksissä ja kunnissa energiapäätöksiä tekevät päättäjät, virkamiehet ja myös poliittiset luottamushenkilöt ja päättäjät. Gasumin tuotteita markkinoidaan pääasiassa Suomessa, mahdollisesti tulevaisuudessa Itämeren alueella laivaliikenteen polttoaineena. Gasumin markkinoima maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä. Maakaasun tuottaa ja myy Suomeen OAO Gazprom. Maakaasun siirrosta tuotantoalueilta Suomeen vastaavat Gazpromin tytäryhtiöt, joista Suomea lähimpänä on Gazprom Transgaz St Peterburg. YHTIÖN KOKO JA TOIMINNAN LAAJUUS Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2010 oli 1 240,7 milj. euroa. Maakaasun myynti oli 44,6 TWh. Taseen loppusumma oli 827,1 milj. euroa. Taseen pääosa koostuu maakaasun siirtoputkistosta ja sen valvonta- ja käyttölaitteista. Siirtoputkiston pituus vuoden 2010 lopussa oli 1190 km. Tankkausasemia Gasumilla on 11 paikkakunnalla yhteensä 14. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 236 henkilöä. Gasum-konsernin toimintaa kuvaavia muita tunnuslukuja on esitetty vuosikertomuksessa sekä yrityksen verkkosivuilla. GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

5 VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN GASUMISSA Gasum-konsernin organisaatio muodostuu viidestä liiketoiminta-alueesta ja neljästä tukitoiminnosta. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Kaikkien johtoryhmän jäsenten vastuulle kuuluu joitakin yritysvastuun alueita. Turvallisuus- ja ympäristöasioista vastaa teknisten palvelujen johtaja, henkilöstöasioista laki- ja henkilöstöasioiden johtaja, yritysvastuuseen liittyvien taloudellisten tunnuslukujen raportoinnista talousjohtaja. Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valv oa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Gasum-konsernin ja sen tytäryhtiöiden toiminnassaan noudattamat eettiset periaatteet tukevat konsernin liiketoimintaa ja menestystä muodostaen yhteisen arvo- ja toimintaperustan. Gasum noudattaa avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita. Gasum-konserni on sitoutunut noudattamaan lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä täysimääräisesti niin konsernin sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Gasum-konserni noudattaa suhteessa asiakkaisiinsa ja muihin sidosryhmiinsä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita. Gasum-konserni on sitoutunut reilun toiminnan ja kilpailun periaatteisiin. Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä noudattaa ISO 9001:2008, ISO 14001:2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja. Gasum on sisällyttänyt toimintajärjestelmäänsä laatu- ja ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän. TOIMINNAN VASTUULLISUUTEEN LIITTYVÄT ULKOPUOLISET SITOUMUKSET Gasum on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen vuonna 2007, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaan kuuluvaan Nolla tapaturmaa -foorumin toimintaan vuonna 2005 ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmaan vuonna Vuonna 2010 Gasum liittyi Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Itämeren tilan parantamiseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon. Tavoitteena on kehittää mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, nesteytettyä maakaasua meriliikenteen polttoaineena. JÄSENYYDET JÄRJESTÖISSÄ Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa. Näitä ovat mm. Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Reserch Group (EPRG). GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

6 Media Maan - omistajat GASUMIN TÄRKEIMMÄT SIDOSRYHMÄT JA VUOROVAIKUTUS NIIDEN KANSSA Gasumin toiminnan kannalta tärkeiksi sidosryhmiksi ovat tunnistettu asiakkaat, henkilöstö, omistajat, poliittiset päättäjät valtakunnallisella ja paikallistasolla, maanomistajat, media, T&Kkumppanit sekä alihankkijat ja konsultit. Näillä kaikilla toimijoilla on merkittävä rooli yrityksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kehittämisessä. Yhtiöstä ja sen toiminnasta pyytävät tietoa myös monet oppilaitokset ja opiskelijat. Gasum kartoittaa sidosryhmiensä mielipiteitä yrityksen toiminnasta asiakastutkimuksella (joka toinen vuosi), henkilöstötutkimuksella (joka toinen vuosi) sekä teettää muita kyselyjä tarpeen mukaan (mm. vuosina kysely kuntapäättäjille sekä 2010 sidosryhmäkysely yritysvastuun tärkeiden teemojen määrittämiseksi.) Sidosryhmäyhteistyön tärkeä muoto on myös osallistuminen toimialajärjestöjen toimintaan kotimaassa ja kansainvälisesti, lausunnot ja kannanotot eduskunnalle ja ministeriöille sekä rakennushankkeissa maanlunastukseen liittyvät kuulemis- ym. prosessit. Gasumin antamat tärkeimmät lausunnot julkaistaan Gasumin verkkosivuilla osoitteessa: Gasumin vuonna 2010 toteuttamassa asiakassuhdetutkimuksessa monet arvioitavat asiat olivat kehittyneet edellisestä mittauksesta myönteisesti. Maakaasun käytön kehittymistä tulevaisuudessa kuitenkin selvästi aiempaa harvemmat asiakkaat uskoivat maakaasun käytön omassa yrityksessään lisääntyvän. Käytön vähenemistä perusteltiin kaasun kokonaishinnan kohoamisella, johon liittyivät uudet veroratkaisut. Gasum pyrkii kehittämään maakaasun hinnoittelua edelleen joustavammaksi, ja vaikuttamaan poliittisiin päättäjiin maakaasun käyttöedellytyksien säilymiseksi. Alueellisissa kyselyissä nousi esiin erityisesti biokaasun rooli tulevaisuuden kaasuratkaisuissa. Gasum kehittää biokaasun liittyvää liiketoimintaa, ja pyrkii edelleen aktiivisempaan yhteydenpitoon erityisesti alueellisesti keskeisten vaikuttajien, kuten kuntien ja kaupunkien luottamushenkilöiden, kanssa. T&K-kumppanit Omistajat Konsultit Henkilöstö Asiakkaat Alihankkijat Poliittiset päättäjät valtakunnallisella ja paikallistasolla GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

7 RAPORTTIIN SISÄLLYTETTYJEN TIETOJEN OLENNAISUUDEN MÄÄRITTELY Gasumin yritysvastuun raportoinnin piiriin sisällytetyt indikaattorit on valittu ja määritelty Gasumin sisäisessä työryhmässä, johon kuului edustaja talous-, henkilöstö-, ympäristö ja turvallisuus-, energiakauppa ja viestintäosastolta. Olennaisuuden määrittelyssä käytettiin myös konsulttia (Tofuture Oy). Olennaisuuden määrittelyssä hyödynnettiin myös Gasumin tärkeimmille sidosryhmille tehtyä kyselyä. Gasum toteutti loppuvuodesta 2010 sidosryhmäkyselyn selvittääkseen mitä vastuullisuuteen liittyviä näkökohtia konsernin sidosryhmien edustajat pitävät tärkeimpinä. Kyselyn näkökohdat valittiin Gasumin eettisten periaatteiden, GRI:n (Global Reporting Initiative) yritysvastuun raportointiohjeiston sekä myös soveltuvin osin GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utility Sector Supplement) avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 107 Gasumin ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien edustajaa. Tutkimuksessa vastaajia pyydettiin arvioimaan Gasumin vastuullisuuteen liittyvien näkökohtien tärkeyttä. Vastaajat jaettiin ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin ja vastausten avulla selvitettiin olennaisimmat näkökohdat. Suurin osa vastaajista edusti ulkoisia sidosryhmiä, jonka vuoksi olennaisuus-analyysin tulokset edustavat vahvemmin ulkoisia näkemyksiä. Suurimmat erot ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien näkemyksissä olivat Gasumin henkilöstöön liittyvissä näkökohdissa. Sisäiset sidosryhmät arvioivat henkilöstön ammattitauteihin, työhyvinvointiin ja sairaspoissaoloihin liittyvät näkökohdat selkeästi tärkeämmiksi verrattuna ulkoisten sidosryhmien näkemyksiin. Henkilöstöön liittyviä tietoja on raportoitu tämän GRI-raportin lisäksi tarkemmin myös Gasumin vuosikertomuksen sivuilla Olennaisuusanalyysin tulokset ohjaavat Gasumin ensimmäisen GRI-raportin sisällön määritystä sekä edelleen vastuullisuuteen liittyvien näkökohtien priorisoimista Gasumin liiketoiminnassa. Olennaisuusanalyysin perusteella Gasumin tärkeimmät vastuullisuuden teemat: 1. Avoimuus 2. Toimitusvarmuus 3. Ympäristö ja turvallisuus Olennaisiin teemoihin liittyvät tärkeimmät indikaattorit, jotka sisältyvät tähän raporttiin: Toimitusvarmuus: EU6 Maa- ja biokaasun saatavuus sekä toimitusvarmuuden varmistaminen (s. 8) EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (s. 8) Avoimuus: EU19 Sidosryhmien osallistuminen kaasuinfrastruktuuriin suunnitteluun ja päätöksentekoon (s. 9) SO5 Julkiseen päätöksentekoon osallistuminen (s. 5,10) Kaasun käyttö ja tulevaisuus: EU1 Maa- ja biokaasun määrä, siirto ja jakelu alueittain (s. 14) EU3 Yksityis- ja yritysasiakkaiden määrä (s. 12, 15) EU4 Jakeluverkoston pituus (s. 14) EU8 Tutkimus- ja kehitystoiminta (s. 15) Ympäristö ja turvallisuus: 4. Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus EU13 Toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen (s. 11) EN16 Suorat ja epäsuorat kokonaiskasvihuonepäästöt (s. 11) EN17 Muut merkittävät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (s.12) EN20 Typpi- ja rikkidioksidipäästöt (s.12) EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä (s ) LA7 Tapaturmien, ammattitautien sekä työhön liittyvien kuolemantapausten määrät (s. 13, 16) EU18, LA8 Työturvallisuusohjelmat ja -koulutus (s. 13, 16) GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

8 GASUMIN OLENNAISUUSMATRIISI AVOIMUUS 3 Toiminnan läpinäkyvyyden ja avoimuuden varmistaminen 4 Maakaasun hinnan määräytyminen Suomessa 10 Taloudellisesti merkittävät ympäristövastuut 12 Toimintaperiaattet, joilla varmistetaan lainmukainen toiminta 13 Ympäristölupien ja määräysten mukainen toiminta TOIMITUSVARMUUS 1 Maa- ja biokaasun saatavuus ja toimitusvarmuuden varmistaminen 2 Kaasun laadun valvonta 6 Varautuminen poikkeustilanteisiin kaasun riittävyyden suhteen YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS 5 Päästöt tai vuodot sekä häiriötilanteet 7 Maa- ja biokaasun käytöstä aiheutuvat päästöt 11 Kaasuverkoston rakentamisen vaikutukset maaperään, vesistöihin ja ympäristöön 14 Energiakaasujen ja kaasupohjaisten energiaratkaisujen turvallisuuden ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS 8 Tulevaisuuden energiaratkaisut (synteettinen maakaasu ja vety) 15 Gasumin näkemys tulevaisuuden teknologioista (Teknologiavisio) 16 Käytetty kaasumäärä Suomessa SUURI KOHTALAINEN MAAKAASUN ALKUPERÄ 9 Maakaasun tuotannon ympäristövaikutukset HENKILÖSTÖ 17 Henkilöstön palkitsemiskäytännöt 18 Henkilöstön sairauspoissaolot 19 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma. Matriisiin on poimittu olennaisimmiksi sekä vähemmän olennaisiksi, mutta sisäisesti tärkeiksi tunnistetut vastuullisuuden teemat. PIENI KOHTALAINEN SUURI GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

9 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT TOIMITUSVARMUUS MAA- JA BIOKAASUN SAATAVUUS SEKÄ TOIMITUSVARMUUDEN VARMISTAMINEN Gasumin tärkeimmät tehtävät saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta ovat ajan tasalla oleva maakaasun hankintasopimus, maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen teknisestä toimivuudesta huolehtiminen sekä investoinnit biokaasun tuotekehitykseen ja tuotantoon. Maa- ja biokaasun saatavuus Maakaasun riittävä saatavuus Suomeen on varmistettu Gasumin ja Gazprom exportin välisellä sopimuksella, joka on voimassa vuoteen Hankintasopimus kattaa Suomen nykyisen maakaasun käytön ja sen puitteissa on mahdollista myös lisätä kaasun hankintaa, mikäli kaasun käyttö Suomessa lisääntyisi. Maakaasun toimitukset Suomeen ovat sujuneet moitteettomasti koko sen ajan, kun maakaasua on Suomessa käytetty, ja molemmat osapuolet ovat noudattaneet voimassa olevaa sopimusta hankintamääristä ja hintojen määräytymisen perusteista. Biokaasun hyödyntämistä Suomessa Gasum kehittää yhdessä osakkuusyhtiönsä (20 % osuus) Biovakka Suomi Oy:n kanssa, jolla on biokaasulaitokset Vehmaalla ja Turussa Topinojalla. Gasum ja Biovakka suunnittelevat Biokaasun tuotantolaitosta Nastolaan. Laitoksen biomassan käsittelykapasiteetti on tonnia vuodessa ja se tuottaisi biokaasua noin 25 GWh vuodessa. Syyskuussa 2010 Gasum solmi ensimmäisen biokaasun toimitusta koskevan sopimuksen. Biokaasun tuottaa energia-, jäte- ja vesiyhtiöiden yhdessä omistama Kymen Bioenergia Oy. KSS Energia Oy rakentaa laitoksen, jossa biokaasu puhdistetaan epäpuhtauksista ja sen suhteellista metaanipitoisuutta nostetaan. Gasum rakentaa laitoksen yhteyteen paineenkorotus-, mittaus- ja analysointilaitteiston, jonka avulla jalostettu biokaasu syötetään maakaasun siirtoverkkoon sekä kaasun määrä ja laatu mitataan. Biokaasun tuotanto aloitetaan alkuvuodesta Gasumin verkkoon sitä päästään syöttämään syksyllä. Vuositasolla tavoitteena on tuottaa kaasuverkkoon biokaasua n. 7 GWh. MTT:n asiantuntija-arvion mukaan jäte- ja lantapohjaisista materiaaleista voitaisiin tuottaa 2 3 TWh ja peltoenergiasta ruuan ja rehuntuotantoa vaarantamatta 6 TWh biokaasua liikenteen käyttöön. Lisäksi synteettisen biokaasun tuotannossa on merkittäviä mahdollisuuksia. Toimitusvarmuuden varmistaminen Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Siirtoverkosto on Gasumin suurin omaisuuserä. Gasumkonsernin henkilöstöstä merkittävä osa, noin 100 henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. Gasum siirtää Venäjältä maahantuodun maakaasun omistamassaan korkeapaineisessa (max. 54 bar) siirtoputkessa asiakkaille, joille se luovutetaan matalammassa paineessa paineenvähennysasemien kautta. Siirtoverkostoa valvotaan ympäri vuorokauden Gasumin keskusvalvomossa Kouvolassa. Maakaasun kulutusta arvioidaan mm. sääennusteiden ja teollisuuden käyttöasteiden mukaan. Teräsputki, jossa kaasua siirretään, kulkee reilun metrin syvyydessä maan alla, ja sen on merkitty maastoon merkintäpylväillä. Siirtojärjestelmään kuuluu lisäksi venttiiliasemia, kompressoriasemia sekä linkkimastoja. Kompressoreilla korotetaan maakaasun painetta ja siten virtausta putkissa. Venttiiliasemien avulla osia putkesta voidaan Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. eristää verkosta esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Verkoston toimintaa valvotaan omalla valvontajärjestelmällä, jossa käytetään sähköistä tiedonsiirtoa. Siirtoverkosto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Huollot tehdään Gasumin ennakkohuolto-ohjelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana tehdään noin 2500 huoltotoimenpidettä. Verkoston itäisin piste sijaitsee Imatralla, jossa maahan tuotavan maakaasun määrä ja laatu mitataan. Läntisin ja samalla pohjoisin siirtoputkiston piste on Ikaalisissa. Maakaasun toimitusvarmuus vuonna 2010 oli erinomainen. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,005 %. Suunniteltuja keskeytyksiä verkoston käytössä oli kaksi, häiriökeskeytyksiä ei ollut. Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Vuoden 2010 lopussa siirtoputkea oli yhteensä 1190 km. Vuonna 2010 Gasum käynnisti uuden Mäntsälä-Siuntio -maakaasuputken rakentamisen. Uusi 90 km mittainen putki palvelee erityisesti pääkaupunkiseudun suuria maakaasun käyttäjiä. Vuoden 2010 lopussa Gasum käynnisti uuden Lempäälän ja Kangasalan välisen putken rakennustyöt. Putkiyhteys lisää maakaasun siirtokapasiteettia Kangasalle ja sen avulla kaasua voidaan toimittaa muun muassa Sahalahteen Saarioisten tehtaille. KRIISI- JA POIKKEUSTILANTEISIIN VARAUTUMINEN Gasum Oy ja Gasum Paikallisjakelu Oy ovat yhteiskunnan perustoimintojen ja riittävän huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeitä toimijoita, eli huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä. Gasum konsernin yhtiöt ovat varautuneet poikkeaviin tilanteisiin ja niistä selviämiseen jatkuvuussuunnitelmissaan. EU6 EU21 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

10 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Mahdollisessa häiriötilanteessa suurin osa maakaasun kulutuksesta on nopeasti korvattavissa vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttää polttoaineiden varmuusvarastointia tuontipolttoaineille kuten maakaasulle. Varastointivelvoite on kohdistettu maakaasua käyttävälle tai sitä jälleenmyyvälle yhteisölle sekä maakaasun maahantuojalle eli Gasumille. Kaasuspesifisille käyttäjille, esimerkiksi yksityistalouksille, Gasum on varautunut syöttämään varapolttoaineena LNG:tä (nesteytetty maakaasu) ja ilmapropaaniseosta. Muita maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu sekä tulevaisuudessa myös biokaasu. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa tuottaa noin tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on noin kuutiometrin tuotevarasto, jossa olevaa nesteytettyä maakaasua voidaan käyttää maakaasuverkoston varapolttoaineena toimitushäiriöiden aikana. Lisäksi Gasum hankki vuonna 2010 käyttöönsä siirrettävän LNG-höyrystimen, jota voidaan käyttää esimerkiksi huoltotöistä aiheutuvan toimituskatkon aikana. Energiahuoltosektorin öljypoolin alainen maakaasujaosto käsittelee maakaasun huoltovarmuuskysymyksiä. Jaostossa ovat edustettuna Gasum maakaasun maahantuojana, öljyala varapolttoaineen toimittajana, maakaasun käyttäjät yhdyskunnissa ja teollisuudessa, Suomen Kaasuyhdistys ja Huoltovarmuuskeskus. Suunnitteluperusteena alan varautumisessa maakaasun toimitushäiriön varalta käytetään valmiusohjetta Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa. Valmiusohjeesta on tehty maakaasun käyttäjille tarkoitettu tiivistelmä Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa. Maakaasujaosto toimitti ohjeesta uuden päivityksen kesällä Tiivistelmään voi tutustua Gasumin verkkosivuilla. AVOIMUUS LNG-höyrystimen avulla voidaan toimittaa maakaasua käyttökohteisiin putkiston huoltotöistä aiheituvien toimitusseisokkien aikana. SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN KAASUINFRASTRUK- TUURIN SUUNNITTELUUN JA PÄÄTÖKSENTEKOON Kaasuputkiston rakentamiseen liittyvien sidosryhmien määrä on merkittävä. Rakennettaessa kaasuputkea uudelle alueelle tehdään markkinaselvityksiä potentiaalisista asiakkaista, joiden kanssa käydään ennakkoneuvotteluja kaasun käytöstä. Maakaasun käytöstä keskustellaan myös alueen kuntien kanssa. Maakaasuputkistojen rakentamisen ympäristövaikutukset selvitetään tarkasti suunnitteluvaiheessa. Selvitysten perusteella valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa naapureille ja maanomistajille. Luonnonsuojelu- ja kulttuurihistoriallisilla alueilla ympäristön tila on keskeisesti huomion kohteena. Samoin olemassa olevat ja suunnitellut muut infrarakenteet, kuten rautatiet ja voimansiirtolinjat otetaan huomioon suunnittelussa. Alustavia linjauksia esitellään yleisötilaisuuksissa. Linjaussuunnittelun pohjalta maakuntakaavaan voidaan tehdä varauksia maakaasuputkea varten. EU19 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

11 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Pelloilla ruokamulta siirretään syrjään maakaasuputken rakennustöiden ajaksi. Putkilinjalla tehdään maastotutkimukset ja yksityiskohtainen suunnittelu ennen rakennusvaihetta. Linjauksen tarkentuessa käydään jatkokeskusteluja niiden maanomistajien kanssa, joiden mailla linjaus kulkee. Putken rakentamista varten tarvittavien maa-alueiden haltuunotto edellyttää valtioneuvoston myöntämää lunastuslupaa, jossa määritellään tarkemmin lunastuksen ehdot. Lunastustoimituksesta vastaa Maanmittauslaitos. Vuonna 2010 Gasumilla oli rakenteilla kaksi merkittävää maakaasuputkihanketta. Mäntsälästä Siuntioon rakennettava 90 km pituinen putki koskee noin 750 maanomistajaa. Lempäälästä Kangasalan Sahalahteen toteutettavan 34 km pitkän putken rakennustöiden vaikutuspiirissä on noin 300 maanomistajaa. Molemmat uudet kaasuputket otetaan käyttöön syksyllä Vuoden 2010 aikana toteutuksessa oli myös 5 kpl mittaluokaltaan pienempää kaasuputkiston rakennus- tai muutoshanketta. Lisäksi Gasum aloitti alustavan suunnittelun ja teki ympäristöselvityksen 1970-luvulla rakennetun maakaasuputken uusimisesta Imatran ja Lappeenrannan välillä (49 km / 500 maanomistajaa). JULKISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON OSALLISTUMINEN Maakaasumarkkinoita säädellään monin tavoin mm. turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevilla määräyksillä, maakaasun hinnoittelun valvonnalla sekä energiamarkkinoiden kehittymistä ohjaavilla veroja tukipäätöksillä. Vuonna 2010 Gasum teki aktiivista vaikuttamistyötä energiaverotuksen (HE 147/2010 vp) muutokseen liittyen. Eduskunta ja valtiovarainministeriö olivat vaikuttamisen keskeisimmät kanavat. Gasum oli kuultavana eduskunnan valtiovarain-, talous-, ympäristö-, maa- ja metsätalous- sekä liikenne- ja viestintävaliokunnissa ja antoi valtiovarainministeriön pyynnöstä kaksi asiantuntijalausuntoa veroasiaan liittyen. Lausuntojen liitteeksi Gasum teetti konsulttiyhtiö Pöyryllä selvityksen, jossa tarkasteltiin polttoaineiden välistä hintakilpailukykyä ehdotetun veromallin olosuhteissa ja kilpailukykymuutoksen vaikutuksia energiantuotannon hiilidioksidi- ja muihin päästöihin. Selvityksen julkaisu herätti vilkkaan keskustelun julkisuudessa. Gasum pyrki vaikuttamaan myös biokaasusähkön syöttötariffipäätökseen (HE 152/2010 vp), tavoitteena laajentaa syöttötariffi koskemaan myös liikennekäyttöön ohjautuvaa biokaasua. Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös Energiahuoltosektorin öljypoolin alaisen maakaasujaoston toiminnassa, kts. kohta EU 21. Gasum ei tue poliittisia puolueita tai ehdokkaita raha- tai muilla lahjoituksilla. SO5 SO6 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

12 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS TOIMINNAN VAIKUTUS LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN Maakaasuputken rakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonoloihin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Varsinaista rakentamista edeltävässä suunnitteluvaiheessa selvitetään arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän. Selvitys on joko Gasumin toteuttama ympäristöselvitys, tai viranomaisen näin määrätessä ympäristövaikutusten arviointi-ohjelma (YVA), jonka kattavuudesta viranomainen antaa arvionsa. SUORAT JA EPÄSUORAT KOKONAISKASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT Gasumin suoriin kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan Gasumin maakaasuverkoston ylläpidosta ja maakaasun siirrosta ja jakelusta aiheutuvat päästöt ja vuodot sekä vuonna 2010 käyttöönotetun maakaasun nesteytyslaitoksen päästöt. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu liikematkoista Gasumin omistamilla maakaasuautoilla sekä muilla ajoneuvoilla ja lentäen. Gasumin toiminta kattaa maakaasun siirron Suomessa loppukäyttäjille. Maakaasun siirtovaiheesta aiheutuu vähäisiä ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Suurin osa päästöistä syntyy maakaasun käyttövaiheessa, kuten muissakin polttoaineisiin perustuvissa energiaketjuissa. Metaanipäästöt Noin 44 % Gasumin suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy metaanista. Siirtoverkostosta metaania pääsee ilmakehään putkiston tyhjennysten eli ns. ulospuhallusten yhteydessä. Ulospuhalluksia tarvitaan, kun putki joudutaan tyhjentämään maakaasusta häiriötilanteiden tai huolto- ja liitostöiden vuoksi. Lisäksi päästöjä syntyy jakeluverkoston vuodoista. Vuonna 2010 Gasumin siirtojärjestelmän metaanipäästöt olivat yhteensä 306 tonnia (472 tonnia vuonna 2009). Lisäksi kesällä 2010 käyttöön otetun LNG -laitoksen metaanipäästöt olivat 0,4 tonnia. Vuonna 2010 Gasumin jakeluverkostojen metaanipäästöt olivat yhteensä 1166 tonnia. Jakeluverkoston merkittävin päästölähde on Helsingin kaupungin alueella sijaitseva, osin iäkäs kaasunjakeluverkko. Kaupunkikaasuverkkoa uudistetaan suunnitelmallisesti. Uudistustyön myötä verkoston päästöt ovat vähentyneet 40 % vuodesta Vuonna 2009 Suomen metaanipäästöt olivat Tilastokeskuksen tietojen mukaan yhteensä tonnia. Gasumin toiminnan osuus koko Suomen metaanipäästöistä on pieni. Vuonna 2009 osuus oli noin 1 %. Metaanipäästöjen raportointi poikkeaa vuosikertomuksessa esitetyistä tiedoista, joka ei ole sisältänyt jakeluverkoston päästöjä. Gasum kehittää ympäristötunnuslukujen raportointia mm. ottamalla käyttöön ympäristötietojen keruu- ja raportointiohjelmiston, jolloin esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot tarkentuvat ja niiden vertailukelpoisuus paranee. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöt Maakaasun siirtämiseen putkistossa tarvitaan kompressoriasemia, joissa kaasun painetta nostetaan verkoston varrella noin 100 kilometrin välein. Kompressoreiden käyttövoima saadaan kaasuturbiineista, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua. Gasumin kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä. Gasumin kasvihuonekaasupäästöt päästölähteittäin Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 44 % Kompressoriasemien CO 2 -päästöt 39 % Paineenvähennysasemien CO 2 -päästöt 16 % Maakaasun omakäyttö, CO 2 -päästöt 1 % Gasumin siirtojärjestelmän hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2010 yhteensä tonnia ( tonnia vuonna 2009*). Siirtojärjestelmän typenoksidien kokonaispäästöt olivat 79,6 tonnia (51,6 tonnia). Kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö oli 92,8 mg/mj. Vuoden 2009 hiilidioksidin kokonaispäästöissä ei ole huomioitu maakaasun omakäyttöä, jonka osuus vuoden 2010 CO 2 - kokonaispäästöissä on n. 1,5 %. Gasumin Imatran ja Kouvolan kompressoriasemat kuuluvat päästökaupan piiriin. Kompressoriasemien osuus Gasumin siirtojärjestelmän hiilidioksidipäästöistä oli vuonna 2010 noin tonnia, eli noin 70 %. Lopun osuuden hiilidioksidipäästöistä aiheuttaa maakaasun paineenvähennysasemien lämmitys ( tonnia) sekä omakäyttö (690 tonnia), eli maakaasun käyttö Gasumin toimipisteissä. Gasumin kaikissa toimipaikoissa on käytössä videoneuvottelujärjestelmä, jota käytetään ahkerasti sisäisissä ja ulkoisissa kokouksissa. Järjestelmän käytöllä gasumlaisten matkustaminen toimipisteiden välillä on vähentynyt merkittävästi. Vähentynyt matkustaminen edistää turvallisuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ympäristöön. EU13 EN16 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

13 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Energian tuotannon toteutuneet päästöt % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % t t 7,1 milj. t t t t 33,6 milj. t MUUT MERKITTÄVÄT EPÄSUORAT KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT t Rikkidioksidi Typenoksidit Hiilidioksidi Hiukkaset Maakaasun käytön ansiosta vähentyneet päästöt. Maakaasun käytöstä aiheutuvat päästöt Maakaasun arvoketjun merkittävimmät kasvihuonekaasupäästöt aiheutuvat maakaasun käytöstä. Vuonna 2010 Suomessa käytettiin maakaasua 4,5 miljardia kuutiota. Energiana tämä vastaa noin 10 % osuutta Suomen kokonaisenergiantarpeesta. Maakaasun käyttö jakautui pääosin teollisuuden ja yhteiskunnalle sähköä ja lämpöä tuottavien energiayhtiöiden välille. Muun käytön, esimerkiksi kotitalouksien ja liikenteen osuus, oli noin viisi prosenttia. Maakaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä ja typenoksideja, mutta ei lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun poltossa syntyvä ominaishiilidioksidipäästö on 55,0 gco 2 /MJ, kun se esimerkiksi kivihiilellä on 94,6 gco 2 /MJ ja turpeella 105,9 gco 2 /MJ (Tilastokeskus, polttoaineluokitus 2011). Pöyryn laskelmien mukaan vuonna 2010 maakaasua käytöllä vähennettiin energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä noin 17 prosenttia verrattuna ennen maakaasun käyttöön siirtymistä olleeseen energiantuotannon laitoskantaan. Maakaasun tuotannosta aiheutuvat päästöt Gasum teetti vuoden 2011 alussa Aalto-yliopistolla tutkimuksen Suomeen tuotavan maakaasun polttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöistä. Tutkimuksen mukaan koko polttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöistä 86 prosenttia aiheutuu maakaasun poltosta käyttökohteissa Suomessa. Seuraavaksi merkittävin vaihe on maakaasun siirto Venäjältä 3000 kilometrin päästä Länsi-Siperiasta Suomeen. Venäjän siirron osuus on lähes 13 prosenttia maakaasuketjun päästöistä, josta 2/3 tulee kompressoriasemien hiilidioksidipäästöistä ja 1/3 toimintaan liittyvistä sekä suunnittelemattomista metaanipäästöistä. Venäjällä tapahtuvan maakaasun tuotannon ja prosessoinnin osuus kokonaispäästöistä on alle prosentti ja Gasumin oman Suomen siirtotoiminnan osuus noin 0,5 prosenttia. TYPPI- JA RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT Gasum-konsernin typenoksidien ominaispäästöt vuonna 2010 olivat 79,6 tonnia ja kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö oli 92,8 mg /MJ. Vähentynyt matkustaminen edistää turvallisuutta sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä ympäristöön. Gasumilla kaasun siirron ja jakelun typenoksidipäästöjä syntyy kompressori- ja paineenvähennysasemilla. Typenoksidien määrää voidaan vähentää käyttämällä Low-Nox-polttotekniikkaa hyödyntäviä kompressoriyksiköitä. Imatran ja Kouvolan kompressoriasemilla on käytössä LowNOx -kaasuturbiinit, yksi kompressoriyksikkö kummallakin paikkakunnalla. Pyrkimyksenä on, että ttulevaisuudessa kaikki kompressoriyksiköt ovat a LowNOx:eja. MERKITTÄVIEN VUOTOJEN LUKUMÄÄRÄ Gasumin siirtoverkossa ei tapahtunut kaasuvuotoja tai muita onnettomuus- tai poikkeustilanteita vuonna Gasumin operoimissa maakaasun paikallisjakeluverkoissa tapahtui vuoden 2010 aikana yhteensä 6 rekisteröityä kaasuvuotoa. Vuotojen yleisin syy oli ulkopuolisen urakoitsijan aiheuttama vaurio putkessa. Hälytyksen jälkeen Gasumin päivystäjät olivat paikalla nopeasti ja vuoto saatiin pysäytettyä keskimäärin 2 tunnin sisällä. Vuodot eivät aiheuttaneet merkittäviä toimituskatkoja kaasun käyttäjille. Yhdessä vuototapauksessa kaasu syttyi palamaan. Tämä tapahtui Helsingissä Sturenkadulla Maanalaisiin kanaaleihin vuotanut kaasu syttyi ja paine lennätti kaivonkansia vilkkaasti liikennöidyllä kadulla. Kukaan ei loukkaantunut tapahtumassa. EN23 EN17 EN20 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

14 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT Kaasuvuotojen lisäksi vuoden 2010 aikana sattui yksi muu poikkeustilanne. Gasumin toimittamat lämminvesivaraajat aiheuttivat mahdollisesti poikkeaman lämpimän käyttöveden laadussa Sundsbergin asuinalueella Kirkkonummella. Gasum vaihtoi vialliset varaajat eikä loppuvuodesta otetuissa vesinäytteissä havaittu enää laatupoikkeamia. Espoon seudun ympäristöterveydenhuollon mukaan tilanne ei aiheuttanut terveyshaittaa alueen asukkaille. TAPATURMAT, AMMATTITAUDIT JA TYÖHÖN LIITTYVÄT KUOLEMANTAPAUKSET Vuoden 2010 aikana Gasum konsernissa sairauksista ja tapaturmista aiheutuneita poissaoloja oli 2,6 % vuosityöajasta. Vastaava lukema Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksissä vuonna 2009 oli keskimäärin 4,4 %. Gasumin henkilökunnalle tapahtui 9 vähintään yhden päivän sairaslomaan johtanutta tapaturmaa. Gasumin toimintaan liittyen tapahtui kaksi merkittävää onnettomuutta vuonna Huhtikuussa Helsingin Malmilla kaasuautojen tankkausasemalla tapahtui huoltotöiden yhteydessä onnettomuus, jossa kaksi urakoitsijan henkilöä loukkaantui vakavasti. Turvatekniikan keskus tutki tapahtuman ja on julkaissut onnettomuustutkintaraportin. Marraskuussa Gasumin maakaasuputken rakennustyömaalla Mäntsälässä tapahtui onnettomuus, jossa kaasuputkiston urakoitsijan henkilö menehtyi. Onnettomuuden tutkinta jatkui yli vuodenvaihteen. TYÖTURVALLISUUSOHJELMAT JA -KOULUTUS Gasum ylläpitää ja kehittää aktiivisesti omaa turvallisuusjohtamisjärjestelmäänsä. Järjestelmä tarkastetaan säännöllisesti sisäisillä ja ulkoisilla auditoinneilla. Gasum konsernin turvallisuusperiaatteet uusittiin ja julkistettiin koko henkilökunnalle syksyllä Turvallisuusperiaatteisiin kuuluu muun muassa turvallisuusohjeiden ja turvallisten työtapojen noudattaminen, Työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin kesällä 2010 hanke, jolla konsernin käyttöön hankittiin tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA. turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen, työhön liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen, henkilökunnan kouluttaminen ja turvallisten työtapojen noudattamisen kannustaminen. Lisäksi Gasum edellyttää yhteistyökumppaneiltaan vastaavaa turvallisuustasoa. Jokainen uusi gasumlainen saa työnsä mukaisesti työsuojelukoulutusta. Myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat, esimerkiksi kesäharjoittelijat, osallistuvat työsuojelukoulutukseen. Työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin kesällä 2010 hanke, jolla konsernin käyttöön hankittiin tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA. Järjestelmä pilotoitiin loppuvuodesta ja se otetaan konsernin käyttöön maaliskuussa TAVA-järjestelmässä kirjataan ja käsitellään kaikki turvallisuushavainnot, vaaratilanteet ja riskit. Vuoden 2010 aikana Gasum järjesti pelastustoimeen liittyvää koulutusta henkilökunnalleen 13 kertaa ja Etelä-Suomen pelastuslaitoksille 49 kertaa. Urakoitsijoille koulutusta järjestettiin 56 kertaa. Gasum harjoittelee vuosittain suuronnettomuuden varalta. Harjoituksia on järjestetty vuonna 2008 Kouvolassa, 2009 Imatralla ja 2010 Mäntsälässä. Mäntsälän harjoitus kohdistui johtamistoimintaan, kaasutoimitusten jatkumisen turvaamiseen ja viestintään. LA8 EU18 LA7 Työturvallisuuden parantamiseksi käynnistettiin kesällä 2010 hanke, jolla konsernin käyttöön hankittiin tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA. GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

15 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT KAASUN NYKYINEN KÄYTTÖ JA TULEVAISUUS Maakaasun siirtoverkosto Suomessa EU4 MAA- JA BIOKAASUN MÄÄRÄ, SIIRTO JA JAKELU ALUEITTAIN Arviot käytettävissä olevista maakaasuvarannoista maailmanlaajuisesti ovat kasvaneet uudenlaisten kaasuvarantojen, kuten liuskekaasun, hyödyntämisen myötä. Tällä hetkellä maakaasun arvioidaan nykykulutuksella riittävän noin sadaksi vuodeksi. Maailman tunnetut maakaasuvarannot olivat miljardia kuutiometriä vuonna Maailmanlaajuisesti kivihiilen korvaaminen maakaasulla nähdään nopeimpana tapana hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Maakaasun saatavuus ei ole este sen käytön lisäämiseen Suomessakaan, mutta keskustelu on painottunut enemmän biopolttoaineiden käytön ja ydinvoiman lisäämiseen. Suomessa tuotettiin maakaasulla vuonna % kaukolämmöstä ja 14 % sähköstä. Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP) on myös lähivuosina maakaasun suurin käyttökohde. Maakaasun käyttäjäryhmät ,0 % 8,0 % 13,8 % 21,4 % Sähkön tuotanto 30,5 % 21,8 % 21,6 % 41,6 % 2,6 % 24,8 % 11,0 % Teollisuuden prosessit 34,7 % Rakennusten lämmitys 34,7 % 10 % 2,2 % 0,9 % 7,4 % NAANTALI Kiinteistöt ja kasvihuoneet 2,2 % Kaukolämmön tuotanto 10,0 % Kaukolämmön ja sähkön yhdistetty tuotanto 41,6 % Lauhde- ja erillissähkön tuotanto 1,0 % Teollisuus, yhdistetty tuotanto 22,3 % Teollisuus, muu käyttö 24,8 % höyryn lämmöntuotanto 2,6 % suora prosessikäyttö 11,0 % raaka-ainekäyttö 7,4 % tilojen lämmitys 0,9 % Maakaasuautot 0,1 % TURKU NOKIA IKAALINEN LOHJA INKOO PALDINSKI TAMPERE VALKEAKOSKI KANGASALA HÄMEENLINNA HYVINKÄÄ ESPOO KIRKKONUMMI TALLINNA RIIHIMÄKI HELSINKI Siirtoputkistonpituus1190km Siirtoputkistontilavuus261000m 3 Kompressoriyksiköt9kpl Liitynnätsiirtoputkesta198kpl LAHTI MÄNTSÄLÄ KERAVA ORIMATTILA PORVOO KOTKA KOUVOLA ANJALANKOSKI HAMINA LAPPEENRANTA Maakaasuverkosto Rakenteilla Suunnitteilla Gasumin toimipisteet Kompressoriasemat NARVA IMATRA Siirtoverkostossa siirretään suuremmat kaasumäärät. Pienemmät kaasun käyttäjät liitetään jälleenmyyjien jakeluverkkoihin. Gasumilla on jakeluverkkoja yht. 512 km mm. Helsingissä, Porvoossa, Kotkassa, Lohjalla ja Siuntiossa. EU1 Lähde: Suomen Kaasuyhdistys ry, 2011 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

16 YRITYSVASTUUN TUNNUSLUVUT YKSITYIS- JA YRITYSASIAKKAIDEN MÄÄRÄ VUONNA 2010 Gasum tuo maahan kaiken Suomessa käytettävän maakaasun. Oheisessa taulukossa on esitetty koko Suomen kaasunmyynnin jakauma asiakasryhmittäin. Lukumäärä Kaasun kulutus (milj. m 3 vuosi) Keskim. vuosikulutus (m 3 vuosi / asiakas) Kotitaloudet, kaasuliedet Maakaasuajoneuvot Pientalot Rivi- ja kerrostalot Liike- ja julkiset rakennukset Kasvihuoneet Pienteollisuus Suurteollisuus Kaukolämpökeskukset Voimalaitokset Kaikki Lähde: Suomen Kaasuyhdistys ry, 2011 Gasum-konsernissa Gasum Oy vastaa kaasun tukkumyynnistä. Osalla tukkumyynnin asiakkaista on omia jakeluverkkoja kaasun jälleenmyyntiä varten. Gasum-konsernissa jälleenmyynnistä pienille ja keskisuurille yrityksille sekä kuluttaja-asiakkaille vastaa Gasum Energiapalvelut Oy. Maakaasun myynti Gasumin paikalisjakeluverkoissa vuonna 2010 oli 557,5 GWh. TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA Gasum edistää uusien teknologioiden käyttöönottoa ja tarjoaa asiakkailleen monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää kaasua entistä energiatehokkaammin ja ympäristöystävällisemmin. Gasumin tutkimus ja -kehitystoiminta tukee Gasumin strategiaa tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. Biopohjaisten kaasujen ohella tutkitaan polttokennoja, vetyteknologiaa, nesteytettyä maakaasua (LNG) ja hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS, Carbon Capture and Storage). Biokaasusta voidaan saada varteenotettava biopolttoaine mm. etelärannikon yhdyskuntien CHP-laitoksiin hyödyntämällä erilaisia jätejakeita ja peltobiomassoja mädätyslaitoksissa ja kaasuttamalla puusta synteettistä biokaasua (bio-sng). Maakaasuverkon avulla bioenergia voidaan siirtää Etelä-Suomen tiheästi asutuille alueille ilman liikenteen haittavaikutuksia. Maakaasuverkkoon syötettävät biopohjaiset kaasut vastaavat koostumukseltaan maakaasua ja soveltuvat käytettäviksi kaikissa samoissa kohteissa kuin maakaasukin. Erityisen hyvin biopohjaiset kaasut sopivat jaeltavaksi liikenteen polttoaineeksi maakaasun tankkausasemaverkoston kautta. Biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu tuotantopotentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on noin kolmannes nykyisestä maakaasun käytöstä. Laaja raaka-ainepohja monipuolistaa kaasun hankintaa ja polttoaineen kotimaisuus lisää kaasunhankinnan huoltovarmuutta. Gasum on mukana mm. CLEEN Oy:n (Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä), GERR:n (European Gas Research Group) ja EPRG:n (European Pipeline Research Group) puitteissa tehtävässä tutkimusyhteistyössä. CLEEN Oy on Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK), joka edistää osakkaidensa liiketoimintaa palvelevaa ja niiden kansainvälistä menestystä tukevaa strategista tutkimustoimintaa sekä tutkimusyhteistyötä. Vuonna 2010 Gasum oli mukana kahdessa CLEENin tutkimusohjelmassa: FCEP (Future Combustion Engine Power Plants) ja MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Assessment). FCEP-ohjelmassa tutkitaan muun muassa biokaasun jalostusta sekä laajamittaisen LNG:n laivakäytön edellyttämää polttoainelogistiikkaa Suomessa. MMEA-ohjelmassa Gasum kehittää yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa dynaamista mallia, jolla voidaan arvioida biokaasun tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöjä ja muita ympäristövaikutuksia. Gasum oli vuonna 2010 mukana myös useissa muissa tutkimushankkeissa, kuten UCGFUNDA (synteesikaasun tuottaminen biomassan leijukerroskaasutustekniikalla: perusteet), ALDIGA (jätteestä levää yhdistettyyn biodieselin ja biokaasun tuotantoon), SOFCPOWER (kiinteäoksidipolttokennojen kehityshanke) ja GasHighWay (EU-hanke, jonka tavoitteena on edistää biokaasun ja maakaasun käyttöä liikennepolttoaineina). Vuonna 2010 Gasum käytti tutkimuksen ja kehityksen rahoittamiseen yhteensä 1,66 miljoonaa euroa. Gasum tukee kaasualan tutkimusta ja kehitystä myös Gasumin kaasurahaston kautta, joka on yksi Tekniikan edistämissäätiön (TES) erikoisrahastoista. Rahastosta myönnetään määrärahoja ja stipendejä Suomessa tehtävään koulutus-, tutkimus- ja kehitystoimintaan, muihin energiakaasujen käyttöä edistäviin hankkeisiin sekä perusopintoihin liittyvien lopputöiden tukemiseen. Vuonna 2010 kaasurahastosta myönnettiin yhdeksän apurahaa, arvoltaan yhteensä euroa. Apurahoilla tuettiin muun muassa biokaasun, synteettisen biokaasun ja vedyn tuotantoon sekä hiilidioksidin poistoon liittyvää tutkimustyötä. EU3 EU8 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

17 HENKILÖSTÖKÄYTÄNTÖIHIN JA TYÖOLOIHIN LIITTYVÄT INDIKAATTORIT HENKILÖSTÖN KUVAUS Vuonna 2010 Gasum-konsernin palveluksessa työskenteli keskimäärin 236 henkilöä. Näistä 187 oli emoyhtiö Gasum Oy:n palveluksessa, suurimmissa tytäryhtiöissä Gasum Energiapalvelut Oy:ssä 39 ja Gasum Paikallisjakelu Oy:ssä 6. Miesten osuus henkilöstöstä on 65 % ja naisten 35 %. Henkilöstön keski-ikä on 44 vuotta. Vakituisessa työsuhteessa olevia oli yhteensä 223. Määräaikaisia työsopimuksia oli 21 henkilöllä, osa-aikaisia henkilöstössä oli kuusi. Kesätyöntekijöitä Gasum-konserniin on aina työllistetty runsaasti erimittaisiin työsuhteisiin. Gasumilla työskenteli kesällä 2010 yli 60 kesäharjoittelijaa, joista suurin osa työskenteli kunnossapidon tehtävissä. Gasumin kunnossapitotoimintojen yhtenäistäminen jatkui vuonna Työ valmistuu keväällä 2011, jolloin aloitti toimintansa uusi yhtiö, Gasum Tekniikka Oy. Yhtenäistäminen mahdollistaa Gasumin eri liiketoimintoja tukevien kunnossapitotoimintojen keskitetyn johtamisen ja kehittämisen. Ikäjakauma alle 25 v. 1,9 % ,6 % ,4 % yli 56-21,1 % Työssäolovuodet alle 10 v. 41,1% ,3 % ,4 % 31-11,2 % Henkilöstöryhmät johtajat 5 % esimiehet ja asiantuntijat 36 % toimihenkilöt 29 % työntekijät 30 % LA1 HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS Työsuhteet Gasumilla ovat varsin pitkiä, niiden keskimääräinen pituus on 15,6 vuotta. Vuonna 2010 eläkkeelle jäi konsernissa seitsemän henkilöä ja muista syistä yhtiön palveluksesta siirtyi pois kolme henkilöä. Vuonna 2010 uusia vakituisia henkilöitä palkattiin emoyhtiöön yhdeksän. Kahden määräaikaisen työsuhde vakinaistettiin. TYÖEHTOSOPIMUKSET Kaikkien Suomessa Gasum-koserniin työsuhteessa oleviin työntekijöihin noudatetaan jotain työehtosopimusta. Ylempien toimihenkilöiden osalta noudatetaan Kemianteollisuus ry:n ja YTN:n ry:n välistä palkkapöytäkirjaa, toimihenkilöiden Kemianteollisuus ry:n ja Ammattiliitto PRO ry:n välistä työehtosopimusta, työntekijöiden Kemianteollisuus ry:n ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n välistä sopimusta. Gasumin virolaisen tytäryhtiön (Gaasienergia AS) työntekijät eivät ole suomalaisen sopimustoiminnan piirissä. TYÖTERVEYTTÄ JA -TURVALLISUUTTA VALVOVAT TOIMIKUNNAT Kaikkien työntekijäryhmien edustaja on Gasum-konsernin työsuojelutoimikunnassa, jossa on yhteensä kuusi jäsentä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Työnantajaa edustaa kaksi henkilöä, sihteerinä toimivat työsuojelupäälliköt. LA2 LA4 LA6 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

18 HENKILÖSTÖKÄYTÄNTÖIHIN JA TYÖOLOIHIN LIITTYVÄT INDIKAATTORIT KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Emoyhtiö Gasum Oy:ssä henkilöstön koulutukseen käyttämä aika oli keskimäärin 2,7 päivää vuodessa, tytäryhtiöissä 5,5 päivää. Kaikkien konsernin henkilöstöön vakituisesti kuuluvien kanssa käydään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa kehitys- ja tuloskeskustelu. Eläkkeelle lähtijöiden mukana lähtee aina hiljaista tietoa ja osaamista, jota on hyvä saada käyttöön heidän seuraajilleen. Gasum osallistui Tykes-hankkeeseen, jonka aiheena oli Seniorit joustavasti työssä. Hankkeen raportti valmistui keväällä Raporttiin voi tutustua internetissä osoitteessa tekes_72_356159_web_pdf. Vuonna 2010 Gasum tunnisti ja määritteli konsernin henkilöstöjohtamisen prosessin, joka koostuu henkilöstön pitämisestä, kehittämisestä sekä hankinnasta. Tavoitteena ovat yhdenmukaiset henkilöstöjohtamisen mallit koko konsernissa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti noin 1,5 vuoden välein. Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti noin 1,5 vuoden välein. Vuoden 2010 mittauksen mukaan henkilöstö on hyvin tyytyväistä, mutta kehityskohteitakin löytyi kuten tiedonkulku ja esimiestyöskentely. HALLINTOELINTEN KOKOONPANO Gasum-konsernin johtoryhmässä henkilöstö- ja lakiasioista vastaava johtaja, tarvittaessa henkilöstöpäällikkö, esittelee henkilöstöön liittyvät asiat. Gasumin hallitukseen ei ole nimitetty erikseen henkilöstön edustajaa. Johdon ja henkilöstöryhmien säännöllisiä tapaamisia järjestetään noin neljä kertaa vuodessa. Tapaamisiin osallistuvat kaikkien henkilöstöryhmien luottamushenkilöt, Gasum Oy:n, Gasum Energiapalvelut Oy:n ja Gasum Paikallisjakelu Oy:n toimitusjohtajat, henkilöstöasioista vastaava johtaja sekä henkilöstöpäällikkö. PALKKATASA-ARVO Gasum-konsernin henkilöstön miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa eri henkilöstöryhmissä selvitetään säännöllisesti, eikä ongelmia ole havaittu. LA10 LA11 LA13 LA14 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

19 TALOUDELLISET TOIMINTAINDIKAATTORIT Gasumin ostoista suurimman osan muodostaa maakaasun hankinta. Vuonna 2010 Gasum hankki maakaasua 985 milj. eurolla, joka on 91 % yhtiön kaikista ostoista. Suurimman osan henkilöstölle maksettavista korvauksista muodostavat palkat. Kiinteiden palkkojen lisäksi henkilöstölle maksettiin vuonna 2010 tulospalkkioita 1,7 milj. euroa. Gasumin koko henkilöstö kuuluu kannustinjärjestelmään ja vuonna 2010 maksetut tulospalkkiot jakaantuivat kaikille. Vuonna 2010 Gasum maksoi osinkoa omistajilleen 1,605 euroa per osake. Suomen valtio sai osinkotuloja 20,4 milj. euroa. Yritysten maksaman tuloveron eli yhteisöveron tuotto jakautuu valtion, kuntien ja seurakuntien kesken. Gasumin pääkonttori sijaitsee Espoossa, joten yhteisöveron kunnallinen osuus (32 % eli 11,7 milj. euroa) tuloutettiin Espoon kaupungille. Gasumilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jolla kannustetaan henkilöstöä kehittämään toimintoja. Henkilö- tai ryhmäkohtaiset tavoitteet asetetaan tukemaan strategiaa, ja niiden saavuttaminen muodostaa pohjan maksettaville tulospalkkioille. Gasum palkitsee vuosittain työntekijöitään laadukkaasta työstä. Vuonna 2010 palkittiin mm. asentajia hyvin tehdystä asiakaspalvelusta sekä uusien sopimusten hankinnasta. TUOTETTU JA JAETTU SUORA TALOUDELLINEN LISÄARVO (M ) Tuotot asiakkailta ,7 Ostot tavarantoimittajilta 1 145,8 = 57,9 Alijäämä/Ylijäämä 86,2 Käyttöomaisuuden myynnit 0,2 Kasvu/Laajennusinvestoinnit 28,8 Pääoman lisäys/takaisinmaksut 94,9 Korvaukset henkilöstölle 14,7 Korvaukset rahoittajille ja osakkeenomistajille 89,0 Maksetut verot 36,6 Ylläpitoinvestoinnit 3,8 EC1 Kassan muutos 19,9 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

20 GRI-SISÄLTÖVERTAILU Raportoitu Raportoitu osittain GRI-ohjeiston kohta Raportointi Sijainti raportissa Huomiot, kommentit Perussisältö 1. Strategia ja analyysi 1.1 Ylimmän johdon katsaus Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus Organisaation taustakuvaus Perustiedot Gasumista 1; 3 3. Raportin muuttujat ; Raportin kuvaus, laajuus ja rajaukset 1; GRI-sisältöindeksi 4. Hallintotapa, sitoumukset ja yhteistyö Hallintotapa Hallintotapa Organisaation vastuullisuuden missio tai arvot 4 Ulkopuoliset sitoumukset 4.12 Ulkoiset periaatteet tai aloitteet, joihin organisaatio on sitoutunut Jäsenyydet yhdistyksissä ja järjestöissä 4; 10; 15 Sidosryhmätoiminta Sidosryhmävuorovaikutus 5; 10; 15; 17 Tunnusluvut Taloudellinen vastuu Taloudellinen toiminta EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo 18 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

Gasum. Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus

Gasum. Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen avoimuus toimitusvarmuus ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus Gasum Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanitverkostoon Sisältö

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010

TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010 Vuosikertomus 2010 TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 2010 Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan keskittynyt yritys. Gasum kehittää Suomen kaasumarkkinaa ja tarjoaa asiakkailleen

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja.

Alla olevat tiedot täydentävät Munksjön 2014 vuosikertomuksessa annettuja tietoja. Global Reporting Initiative (GRI) Global Reporting Initiative (GRI) on riippumaton, verkostopohjainen organisaatio, joka on kehittänyt kestävän kehityksen raportointiviitekehyksen. GRI on vapaaehtoinen

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2014 KESKEISTÄ Tarkastelujakson

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010

VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010 VAPO Sidosryhmäanalyysi Loppuraportti 29.4. 2010 Kaisa Kurittu Mikael Niskala Mikko Valtonen Sidosryhmäanalyysin toteutus Sidosryhmäanalyysi koostui kolmesta vaiheesta: 1. Keskeisten sidosryhmien määrittely

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 1

GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 1 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Gasum lyhyesti... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 9 Gasumin vuosi 2013... 11 Gasumin toimintaympäristö... 13 Yritysvastuun visio

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita

Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Liikenteen energiamurros - sähköä, kaasua ja edistyneitä biopolttoaineita Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.15 Saara Jääskeläinen, Liikenne- ja viestintäministeriö Tieliikenne on yhä lähes täysin riippuvaista

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot