Gasum. Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gasum. Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus"

Transkriptio

1 Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen avoimuus toimitusvarmuus ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus Gasum Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanitverkostoon

2 Sisältö Johdanto Tietoja Gasumista... 2 Yrityksen hallinto ja vastuullisuuden johtaminen... 4 Gasumin kestävän kehityksen strategia... 6 Gasumin yritysvastuun olennaiset teemat ja niihin liittyvät tavoitteet Raportin tärkeimmät tunnusluvut... 9 Yritysvastuun tunnusluvut: Avoimuus Toimitusvarmuus Ympäristö ja turvallisuus Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus Taloudelliset tunnusluvut Henkilöstökäytäntöihin ja työoloihin liittyvät tunnusluvut GRI-sisältövertailu

3 Johdanto Tämä on Gasum-konsernin kolmas yritysvastuuraportti. Raportointijakso on yksi kalenterivuosi, tämä raportti kattaa tiedot vuodelta Gasum nojaa yritysvastuun raportoinnissaan kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaiseen ohjeistukseen, periaatteisiin, käsitteistöön, tunnuslukuihin, laskentatapoihin ja rakenteeseen. Myös valtio neuvoston päätöksen mukaista yritys vastuun raportointimallia valtioomisteisille yrityksille on hyödynnetty. Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut Gasumin yritysvastuuraportoinnin 2012 vastaavuuden GRI G3. 1 -ohjeistoon ja vahvistaa raportoinnin täyttävän sovellustason B mukaiset vaatimukset. GRI-perustunnuslukujen lisäksi raportoinnissa käytetään GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utility Sector Supplement, EUSS) mukaisia tunnuslukuja Gasumin toimintaan soveltuvin osin. Raportti kattaa Gasum-konsernin toiminnot. Raporttiin sisällytetään kuvaus tärkeimmän myyntituotteen (maakaasu) tuotannon elinkaaresta, josta tuotanto ja siirto Suomen rajalle eivät kuitenkaan kuulu Gasumin omaan toimintaan, eivätkä siten sisälly Gasumin raportoitaviin tietoihin. Mittausperiaatteet ja -tekniikat Gasumilla on käytössä CMS-ohjelmisto ja turvallisuusjohtamisen TAVA-järjestelmä ympäristö- ja turvallisuustietojen tallentamiseen ja raportointiin. Gasumin toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidi- ja typenoksidien päästömäärät perustuvat tietoihin Gasumin omasta polttokaasun kulutuksesta. Polttokaasun määrä saadaan Gasumin valvontajärjestelmästä, jolla seurataan myös kaasun myyntiä ja toimituksia asiakkaille. Päästökaupan piiriin kuuluvien kompressoriasemien hiilidioksidipäästöt todennetaan päästökaupassa määritellyllä tavalla. Kompressoriasemilla tehdään säännöllisesti mittauksia typenoksidien päästölaskennan tarkentamiseksi. Metaanipäästöjä syntyy siirtoverkostossa poikkeustilanteissa, esimerkiksi liitostöiden yhteydessä. Poikkeustilanteista tallentuu tieto valvontajärjestelmään. Helsingin kaupungin kaasuverkoston metaanipäästöjen mittaus perustuu jakeluverkostoon syötetyn kaasumäärän ja myyntimäärän vertaamiseen. Maakaasun toimituksien poikkeamat raportoidaan Energiamarkkinaviraston edellyttämällä tavalla Gasumin valvontajärjestelmään tallentuneiden tietojen perusteella. Raportin käyttäjät Gasum on tunnistanut asiakkaat, poliittiset päättäjät, opiskelijat, median sekä kansalaisjärjestöt tämän raportin pääkäyttäjiksi. Gasumin tavoitteena on, että jatkossa asiakkaat ja eri sidosryhmät saavat raportista keskitetysti kaikki tarvitsemansa tiedot koskien Gasumin tuotteiden ja palvelujen vastuullisuus- ja ympäristöseikkoja. 1 Gasumin yritysvastuu 2012

4 Tietoja Gasumista Yrityksen rakenne Gasum-konserniin kuuluvat emoyhtiö Gasum Oy:n lisäksi tytäryhtiöt Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Tekniikka Oy, Helsingin kaupunkikaasu Oy ja Virossa toimiva tytäryhtiö Gasum Eesti AS. Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat: Energiakauppa: maakaasun hankinta ja tukkumyynti, biokaasun tuotanto ja myynti, nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotanto ja myynti, LNG-liiketoiminnan jatkokehittäminen Siirtopalvelut: kaasun siirtopalvelut, Suomen kaasuverkoston järjestelmävastuuseen liittyvät tehtävät, verkoston ylläpito ja kehittäminen Energiapalvelut: maakaasun jälleenmyynti jakeluverkoissa, kaasupohjaiset energiaratkaisut kuten lämpöpalvelut, kaasulaitteet (esim. lämmityskattilat), aluelämpöjärjestelmien suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta, liikennepalvelut, kaasun liikennekäyttö Gasum-konsernilla on 11 toimipistettä, emoyhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Gasumin toiminta sijoittuu pääosin Suomeen, yksi tytäryhtiö toimii Virossa. Gasum Oy on pääosin suomalaisessa omistuksessa oleva osakeyhtiö. Gasumin omistavat Fortum Heat and Gas Oy (31 %), Suomen valtio (24 %), OAO Gazprom (25 %) ja E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %). Valtio on ryhmitellyt osakkuusyhtiönsä kolmeen kategoriaan, joista yhdessä valtiolla on lähes tai yksinomaan vahva sijoittajaintressi, toisessa sijoittajaintressiin sisältyy vahva strateginen intressi ja kolmannessa valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi. Gasum kuuluu toisena mainittuun ryhmään, jossa on myös muita energia- ja infrastruktuuriyhtiöitä. Yhtiön koossa, rakenteessa ja omistuspohjassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointivuodenaikana. E.ON Ruhrgas ilmoitti lokakuussa 2012, että se aikoo luopua osakkuudestaan Gasumissa. Gasumin tuotteita markkinoidaan pääasiassa Suomessa, mahdollisesti lähi tulevaisuudessa Itämeren alueella laivaliikenteen polttoaineena. Gasumin markkina-alueet, toimialat ja asiakasryhmät Gasum-konsernin toimialoja ovat polttoaineiden (maakaasu, nesteytetty maakaasu LNG, paineistettu maakaasu, biokaasu) sekä erilaisten palvelujen (siirtopalvelut, valvontapalvelut, kaasupohjaiset energiaratkaisut kuten lämpöpalvelut) ja laitteiden (kaasuliedet, lämmityskattilat) myynti. Maakaasua myydään myös raaka-aineeksi kemianteollisuudelle. Asiakkaita ovat energian tuottajat ja käyttäjät (yhdyskuntien voimalaitokset, suuret ja pienet ja keskisuuret yritykset), kiinteistöt ja kotitaloudet (lämmitys- ja liesikäyttäjät) sekä kaasua ajoneuvojen polttoaineena käyttävät yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakastoimijoita ovat yrityksissä ja kunnissa energiapäätöksiä tekevät päättäjät, virkamiehet ja myös poliittiset luottamushenkilöt ja päättäjät. Gasumin tuotteita markkinoidaan pääasiassa Suomessa, mahdollisesti lähitulevaisuudessa Itämeren alueella laivaliikenteen polttoaineena. Gasumin markkinoima maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä. Maakaasun tuottaa ja myy Suomeen OAO Gazprom. 2 Gasumin yritysvastuu 2012

5 Maakaasun siirrosta tuotantoalueilta Suomeen vastaavat Gazpromin tytäryhtiöt, joista Suomea lähimpänä on Gazprom Transgaz St Peterburg. Biokaasu, jota Gasum myi vuonna 2012 ajoneuvojen polttoaineeksi, tuotetaan jätepohjaisista raaka-aineista Kouvolassa Mäkikylässä ja Espoossa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpuhdistamolla Suomenojalla. Gasum on myös osakkaana 20 %:n osuudella biokaasun tuotantoon ja myyntiin keskittyvässä Biovakka Suomi Oy:ssä. LIIKEVAIHTO (MEUR) LIIKEVOITTO (%) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) Yhtiön koko ja toiminnan laajuus Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 1 281,8 miljoonaa euroa. Maakaasun myynti oli 34,96 TWh. Investoinnit vuonna 2012 olivat 21 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 836,2 miljoonaa euroa. Taseen pääosa koostuu maakaasun siirtoputkistosta ja sen valvonta- ja käyttölaitteista. Siirtoputkiston pituus vuoden 2012 lopussa oli km ja jakelu putkiston 556 km. Gasumilla on toimipisteitä 11 paikkakunnalla, kymmenen Suomessa ja yksi Virossa. Tankkausasemia on 12 paikkakunnalla, yhteensä 15. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 259 henkilöä OMAVARAISUUSASTE (%) Gasumin yritysvastuu 2012

6 Yrityksen hallinto ja vastuullisuuden johtaminen Vuonna 2012 Gasum-konsernin organisaatio muodostui neljästä liiketoiminta-alueesta ja kuudesta konsernitoiminnosta. Vuoden 2013 alusta organisaatio muodostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta ja kolmesta konsernitoiminnosta. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Vuonna 2012 Gasumilla käynnistyi toiminnan kehittämishanke, johon kuuluu prosessiorganisaation toimintatapojen ja toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) käyttöönotto. Hankkeen tavoitteena on tukea koko Gasum-konsernin liiketoimintaa, muun muassa parantaa sisäistä tehokkuutta, resurssien hallintaa ja raportointia. Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaja valittiin huhtikuussa. Gasumille on määritelty kuusi operatiivista ja kuusi hallinnollista prosessia. Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä pitää sisällään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät, ja se noudattaa ISO 9001:2008, ISO 14001: 2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja. Toimintajärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta seurataan vuosittain sekä yhtiön sisäisillä että ulkoisen toimijan suorittamilla arvioinneilla. Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Konsernin johtoryhmässä siirto palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja vastaa turvallisuus- ja ympäristöasioista ja siirtotoiminnan toimitusvarmuudesta, energiakaupan johtaja biokaasun ja maakaasun toimitusvarmuudesta hankinnan osalta, talous-, henkilöstö ja lakiasioista vastaava johtaja taloudesta ja henkilöstöstä, liiketoiminnan suunnittelun johtaja teknologiahankkeiden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kehittämisestä sekä yritysvastuuseen liittyvien asioiden koordinoinnista. Turvallisuuspäällikkö raportoi hallitukselle kaksi kertaa vuodessa turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittymisestä. Johtoryhmälle raportoidaan kuukausittain tärkeimmät talouskehitystä ja henkilöstöä koskevat tunnusluvut. Gasum-konsernin eettiset periaatteet tukevat konsernin liiketoimintaa ja menestystä muodostaen yhteisen arvo- ja toimintaperustan. Eettisistä periaatteista on julkaistu tiivistelmä yrityksen internet-sivuilla. Gasum on sitoutunut noudattamaan lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä 4 Gasumin yritysvastuu 2012

7 täysimääräisesti niin konsernin sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Gasum noudattaa suhteessa asiakkaisiinsa ja muihin sidosryhmiinsä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita ja on sitoutunut reilun toiminnan ja kilpailun periaatteisiin. Gasumin organisaatio Hallintoneuvosto HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA Antero Jännes Kaasupörssi Energiakauppa Siirtopalvelut Energiapalvelut Pekka Karinen Aleksei Novitsky Ari Suomilammi Jarko Alanko HALLINTO: LAKI-, TALOUS- JA HENKILÖSTÖASIAT Kristiina Vuori LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU: TEKNOLOGIA, VIESTINTÄ, YHTEISKUNTASUHTEET Christer Paltschik TIETOHALLINTO Ari Suomilammi 5 Gasumin yritysvastuu 2012

8 Gasumin kestävän kehityksen strategia Kestävä kehitys ja yritysvastuu haluttiin kytkeä tiiviisti Gasumin liiketoimintastrategiaan. Gasumin kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, puhtaampaa Itämerta ja puhtaampaa ilmastoa. Keskeisessä roolissa uusien ratkaisujen kehittämisessä ovat tutkimus- ja kehitystoiminta sekä uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin tähtäävien innovaatioiden luominen. Vuonna 2012 Gasum kartoitti yritysvastuun nousevia trendejä yhdessä PwC:n kanssa. Kartoitus tehtiin etsimällä sosiaalisesta mediasta viitteitä uusista trendeistä. Kaasuun, energiaan ja yritysvastuuseen liittyviä nousevia trendejä ovat muun muassa: Kehittämällä uusiutuvan energian ratkaisuja luodaan myös huomattava määrä työpaikkoja. Liuskekaasun särötysteknologian kehityksen myötä maakaasun käyttö lisääntyy maailmanlaajuisesti ja maakaasulle on koittamassa kulta-aika. Maakaasumarkkinoilla on paljon epävarmuustekijöitä, kuten Euroopan tuontiriippuvuus, ydinvoiman suosion väheneminen ja Aasian maiden kasvava kysyntä. Kaasulla ja sähköllä kulkevat hybridiautot tulevat lisääntymään erityyppisten kuluttajien keskuudessa. Yritykset siirtyvät syystemaattisempaan henkilöstön vastuullisen toiminnan kannustamiseen. Gasum pyrkii vastaamaan näihin nouseviin trendeihin lisäämällä biokaasun tuotantoa ja hankintaa, selvittämällä kaasunhankinnan hajauttamista nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin avulla Gasumin strategiana on tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. ja palkitsemalla henkilöstöä kestävään huomiseen tähtäävistä hankkeista. Tärkeimmät uudet teknologiat ovat jätepohjaisen biokaasun tuotanto mädättämällä, puupohjaisen biokaasun (bio-sng, synteettinen biokaasu) tuotanto kaasuttamalla ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS, carbon capture and storage) maakaasua käyttävissä voimalaitoksissa. Gasumin strategiana on tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on 38 % nykyisestä maakaasun käytöstä. 6 Gasumin yritysvastuu 2012

9 Gasumin yritysvastuun olennaiset teemat ja niihin liittyvät tavoitteet Gasumin yritysvastuun raportoinnin piiriin sisällytetyt indikaattorit on valittu ja määritelty kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Gasumin sisäisessä työryhmässä, johon kuului edustaja talous-, henkilöstö-, ympäristö ja turvallisuus-, energiakauppa-, energiapalvelut ja liiketoiminnan suunnitteluja viestintäosastoilta sekä konsulttina Tofuture Oy, toisessa vaiheessa Gasumin tärkeimmille sidosryhmille tehdyssä kyselyssä ja kolmannessa vaiheessa Gasumin johtoryhmän työpajassa. Analyysien perustella Gasumin tärkeimmät vastuullisuuden teemat ovat avoimuus, toimitusvarmuus, ympäristö ja turvallisuus sekä kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus. AVOIMUUDEN tavoitteeksi Gasum on määritellyt, että yhtiö on selvillä luonnonkaasun tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksista ja pyrkii vaikuttamaan omalla toiminnallaan päästöjen vähentämiseen. Vuonna 2012 CLEENin tutkimusohjelmien puitteissa tutkittiin biokaasuketjun ympäristövaikutuksia ja bio-sng:n tuotanto- ja käyttöketjun energiatehokkuutta ja hiilidioksidipäästöjä. Vuoden aikana käynnistettiin myös nesteytetyn maakaasun (LNG) hankintaja käyttöketjun ympäristövaikutusten tutkimus. Luonnonkaasun TOIMITUSVARMUUS on ollut erittäin hyvä. Gasumin tavoitteena on, ettei kaasun toimituksissa tapahdu ennakoimattomia keskeytyksiä ja toimitusvarmuus yleisesti vastaa Suomen energia-alan ja Euroopan kaasualan parasta tasoa. Vuonna 2012 toimitusvarmuus säilyi hyvällä tasolla. TURVALLISUUS koettiin niin tärkeäksi teemaksi, että siihen valittiin kaksi erillistä tavoitetta. Ensimmäinen näistä tavoitteista liittyy kaasujärjestelmään: Luonnonkaasujen käyttö on turvallista eikä kaasun siirto-, jakelu-, tuotanto- tai tankkausjärjestelmissä tapahdu onnettomuuksia. Työturvallisuutta koskevaksi tavoitteeksi valittiin nolla työtapaturmaa. Vuonna 2012 luonnonkaasujen käytössä ei tapahtunut onnettomuuksia, työturvallisuutta koskevaa tavoitetta sen sijaan ei saavutettu. YMPÄRISTÖÄ koskeva tavoite on yhtiön toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen johdonmukainen vähentäminen. Kaasuverkoston osalta tavoitteeksi asetettiin metaanipäästöjen vähentäminen 30 % vuoden 2010 tasoon (1 472 tonnia) verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Merkittävin vähennyspotentiaali kohdistuu Helsingin kaupungin kaasunjakeluverkostoon. Gasumin liiketoiminnan laajentuessa kiinnitetään huomiota uusien laitosten energiatehokkuuteen ja päästövaikutuksiin. Vuonna 2012 Gasumin kasvihuonekaasupäöstöt kasvoivat jonkin verran edellisvuodesta lämpöliiketoiminnan asiakkuuksien lisäännyttyä. 7 Gasumin yritysvastuu 2012

10 Tavoitteet näkyvät myös tulospalkkiomittareina Gasumin palkitsemisjärjestelmässä, jonka piiriin koko Gasumin henkilöstö kuuluu. KAASUN NYKYISTÄ JA TULEVAISUU- DEN KÄYTTÖÄ koskeva tavoite linkittyy Gasumin liiketoimintastrategiaan, jossa painotetaan kaasun hankintalähteiden monipuolistamista kehittämällä Suomen biokaasumarkkinoita ja mahdollisuuksia LNG-tuonnin aloittamiseen. Gasumin tavoitteena on luoda yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa kumppanuuksia, joiden avulla kestävään huomiseen tähtääviä uusia luonnonkaasuratkaisuja voidaan kehittää tehokkaasti. Vuonna 2012 Gasumin verkkoon syötetyn biokaasun määrä kymmenkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Bio-SNG:n tuotantoedellytyksiä selvitettiin yhdessä Metsä Fibre Oy:n ja Helsingin Energian kanssa. Selvitykset osoittivat, että biojalostamo on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja se on mahdollista integroida Joutsenon sellutehtaan yhteyteen. Gasumin Finngulf LNG-hanke eteni tavoitteiden mukaisesti. Nämä tavoitteet näkyvät myös tulospalkkiomittareina Gasumin palkitsemisjärjestelmässä, jonka piiriin koko Gasumin henkilöstö kuuluu. Vuonna 2012 henkilöstön tulospalkkiomittareissa olivat mukana henkilöturvallisuus ja turvallisuushavainnot, kestävän kehityksen edistäminen sekä biokaasu- ja LNGhankkeiden eteneminen. Gasumin yritysvastuun riskit Vuodenvaihteessa kartoitettiin yritysvastuun riskejä toteuttamalla ennakkokysely johtoryhmän jäsenille, yritysvastuun asiantuntijoille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä jatkojalostamalla ennakkokyselyn tuloksia PwC:n fasilitoimassa työpajassa, johon osallistui koko Gasumin johtoryhmä. Työpajan tuloksena Gasumin yritysvastuun merkittävimmiksi riskeiksi tunnistettiin: Verotuksen tai tukimekanismien muutokset, jotka asettavat kaasun huonompaan asemaan muihin energiamuotoihin verrattaessa, esimerkiksi lainsäädännön muuttumisen seurauksena Maakaasun poliittisen hyväksyttävyyden heikkeneminen Kaasun fossiilisuuden korostuminen Mahdolliset ongelmat eurooppalaiseen verkkoon integroitumisessa Rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon Osaavan henkilöstön saatavuus Strategian toteuttamisen ja yhtiön uudistamisen vaikeus Tuotannon ja toiminnan turvallisuus sisältäen työturvallisuuden Kaikki merkittävimmät riskit on vastuutettu Gasumin johtoryhmän jäsenille. Gasum pyrkii aktiivisesti tuomaan esiin luonnonkaasuun mahdollisuuksia vähentää ympäristökuormitusta ja kehittämään entistä kestävämpiä luonnonkaasuratkaisuja. Yksi Gasumin neljästä strategisesta teemasta on kestävä huominen. Maakaasun avulla voidaan vähentää rikki- ja hiukkaspäästöjä energiantuotannossa ja liikenteessä, ja siten turvata puhtaampi lähiympäristö. Nesteytetty maakaasu mahdollistaa puhtaamman Itämeren vähentämällä laivaliikenteen päästöjä. Biokaasun poltosta ei synny fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, mikä johtaa puhtaampaan ilmastoon. Henkilöstön osaamista pyritään vahvistamaan koulutuksen avulla. Työturvallisuutta pyritään edistämään muun muassa osallistumalla Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumiin. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus tarkastella yritysvastuun ja liiketoiminnan riskejä kokonaisvaltaisesti. Riskikuvauksia tarkennetaan ja määritellään tärkeimmät toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. 8 Gasumin yritysvastuu 2012

11 Raportin tärkeimmät tunnusluvut Olennaisiin teemoihin liittyvät tärkeimmät tunnusluvut, jotka sisältyvät tähän raporttiin, ovat: Toimitusvarmuus: EU6 Maa- ja biokaasun saatavuus sekä toimitusvarmuuden varmistaminen (raportin sivuilla 13 15) EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (s. 13; 15) EU28 Toimituskatkot (s. 15) Avoimuus: EU19 Sidosryhmien osallistuminen kaasun siirron / jakelun sekä infrastruktuuriin liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon (s ) SO5 Osallistuminen julkishallinnon kehittämiseen (s ) PR5 Asiakastyytyväisyys (s. 10) Ympäristö ja turvallisuus: EN3 Energiankulutus (s. 17) EN6 Energiatehokkaat tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvat tuotteet ja palvelut (s ) EN12 ja EU13 Toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen (s ; 16) EN16 Kasvihuonekaasupäästöt (s ) EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset (s. 10; 14; 16 17) EN20 Typpi- ja rikkidioksidipäästöt (s. 17) EN22 Jätteet (s. 17) EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä (s. 16) LA7 Tapaturmat ja poissaolot (s. 18) LA8 Ennaltaehkäisevä koulutus ja ohjelmat (s. 18) EU18 Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden työturvallisuusohjelmat ja -koulutus (s. 18) Kaasun käyttö ja tulevaisuus: EU1 Maa- ja biokaasun määrä, siirto ja jakelu alueittain (s. 13; 21) EU3 Yksityis- ja yritysasiakkaiden määrä (s ) EU4 Jakeluverkoston pituus (s. 3; 14 15) EU8 Tutkimus- ja kehitystoiminta (s ) 9 Gasumin yritysvastuu 2012

12 Toiminnan vastuullisuuteen liittyvät ulkopuoliset sitoumukset Gasum on mukana teollisuuden energiatehokkuussopimuksessa, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaan kuuluvassa Nolla tapaturmaa -foorumissa ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmassa. Gasum on liittynyt Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Itämeren tilan parantamiseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon. Gasumin sitoumus koskee mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, nesteytettyä maakaasua meriliikenteen polttoaineena. Vuonna 2012 Gasum liittyi elinkeinoelämän ja Helsingin kaupungin yhteiseen Ilmastokumppanit-verkostoon. Ilmastokumppanit antavat sitoumuksen, jossa ne lupaavat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tehostamalla omaa toimintaansa ja tarjoamalla parempia tuotteita ja palveluita ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Gasum sitoutui käyttämään yrityksen huolto- ja työsuhdeautoissa polttoaineena biokaasua, edistämään biokaasun ja LNG:n hyödyntämismahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa sekä ylläpitämään ja kehittämään Helsingin kaupungin alueella toimivaa kaasunjakeluverkostoa. Gasumin liikennepolttoaineeksi myytävälle biokaasulle on myönnetty Joutsenmerkki. Tunnukselle asetetut kriteerit ja vaatimukset tuotteen ympäristöystävällisyydestä verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin tarkastetaan vuosittain. Jäsenyydet järjestöissä Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n ( alkaen Bioenergia ry) jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa. Näitä ovat mm. Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Research Group (EPRG). Gasumin tärkeimmät sidosryhmät ja vuorovaikutus niiden kanssa Gasumin toiminnan kannalta tärkeiksi sidosryhmiksi on tunnistettu asiakkaat, henkilöstö, omistajat, poliittiset päättäjät valtakunnallisella ja paikallistasolla, maanomistajat, media, T&K-kumppanit sekä alihankkijat ja konsultit. Näillä kaikilla toimijoilla on merkittävä rooli yrityksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kehittämisessä. Yhtiöstä ja sen toiminnasta pyytävät tietoa myös monet oppilaitokset ja opiskelijat. Gasum kartoittaa sidosryhmiensä mielipiteitä yrityksen toiminnasta asiakastutkimuksella (joka toinen vuosi), henkilöstötutkimuksella (joka toinen vuosi) sekä teettää muita kyselyjä tarpeen mukaan. Vuonna 2012 Gasum tutki kaasuverkoston alueen kuntapäättäjien energiaasenteita. Aula Researchin suorittamaan tutkimukseen osallistui lähes 900 kuntien ja maakuntien päättäjää, virkamiestä ja kuntavaaliehdokasta 54:stä Etelä-Suomen ja rannikkoseudun kunnasta. Tulosten mukaan yli kaksi kolmannesta kyselyyn osallistuneesta kuntapäättäjästä haluaa, että maan hallitus kasvattaa erityisesti maa- ja biokaasun roolia kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Vastanneista 41 % näkisi joukkoliikenteen kulkevan tulevaisuudessa mieluiten biokaasulla. Parhaat hyödyntämismahdollisuudet biokaasulla vastaajat näkivät kuitenkin kaukolämmön ja sähkön tuotannossa sekä teollisuuden prosesseissa. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista lähes 300:sta satamakaupungissa asuvasta vaikuttajasta piti tärkeänä, että kotikunnan satamassa olisi LNG-terminaali. Vuoden 2012 kevättalvella toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa Gasum sai toiminnastaan kokonaisuudessaan kouluarvosanan 8.5. Tyytyväisimpiä oltiin toimitusvarmuuteen, lupausten pitämiseen, henkilöstön ammattitaitoon ja palveluhalukkuuteen. Asiakastyytyväisyystutkimuksen vastauksissa heijastui selkeästi maakaasun hintakilpailukyvyn lasku muihin energiamuotoihin verrattuna. Gasumilta toivottiin nykyistä parempaa näkyvyyttä julkisuudessa niin markkinointiviestinnän kuin yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttamisen suhteen. Tutkimukset toteutti Add Value Research Finland Oy. Gasumin ja sen tuotteiden yleistä tunnettuutta selvitti mediatoimisto Dagmar. Gasumin yleinen tunnettuus parani hieman muun muassa yhtiön toteuttaman markkinointiviestinnän myötä, ja mielikuva Gasumin tuotteista on hyvällä tasolla. Gasumin henkilöstötutkimus toteutettiin loppuvuonna Sen tuloksia käytiin läpi henkilöstön kanssa järjestetyissä informaatiotilaisuuksissa vuoden 2012 alkupuolella. Sidosryhmäyhteistyön tärkeä muoto ovat myös lausunnot ja kannanotot eduskunnalle ja ministeriöille sekä rakennushankkeissa maanlunastukseen liittyvät kuulemis- ynnä muut prosessit. Vuonna 2012 käynnistyi ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Finngulf LNG -hankkeesta sekä Joutsenon biojalostamosta. 10 Gasumin yritysvastuu 2012

13 Yritysvastuun tunnusluvut Avoimuus Gasum haluaa toiminnassaan noudattaa avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatetta. Kaasulinjoja ja tuotantolaitoksia suunniteltaessa vähimmäisvaatimuksista säädetään muun muassa laissa ympäristövaikutusten arvioinnista ja maanlunastuksesta. Avoimuuden takaamiseksi Gasum panostaa hankeviestintään verkkosivuillaan sekä julkisiin keskustelutilaisuuksiin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Gasum käy avointa vuoropuhelua poliittisten päättäjien, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Alueellisessa vaikuttamistyössä pyritään keräämään tietoa paikallisista tarpeista ja toiveista eri puolilla Gasumin toiminta-aluetta. Kaasuinfrastuktuurin rakentamiseen liittyvien sidosryhmien määrä on merkittävä. Rakennettaessa kaasuputkea uudelle alueelle tehdään markkinaselvityksiä potentiaalisista asiakkaista, joiden kanssa käydään ennakkoneuvotteluja kaasun käytöstä. Maakaasun käytöstä keskustellaan myös alueen kuntien kanssa. Biokaasun tuotantoa suunniteltaessa vuoropuhelua käydään mahdollisia raaka-aineita tai tuotantoa hallitsevien organisaatioiden, kuten kunnallisten tai alueellisten jäte- ja jätevesilaitosten tai yhtiöiden kanssa. Kaasuputkistojen ja tuotantolaitosten, kuten biokaasureaktoreiden tai LNGterminaalin rakentamisen ympäristövaikutukset selvitetään tarkasti suunnitteluvaiheessa. Selvitysten perusteella valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa naapureille ja maanomistajille. Luonnonsuojelu- ja kulttuurihistoriallisilla alueilla ympäristön tila on keskeisesti huomion kohteena. Samoin olemassa olevat ja suunnitellut muut infrarakenteet, kuten rautatiet ja voimansiirtolinjat otetaan huomioon suunnittelussa. Alustavia linjauksia esitellään yleisötilaisuuksissa. Linjaussuunnittelun pohjalta maakuntakaavaan voidaan tehdä varauksia maakaasuputkea varten. Putkilinjalla tehdään maastotutkimukset ja yksityiskohtainen suunnittelu ennen rakennusvaihetta. Putken linjauksen tarkentuessa käydään jatkokeskusteluja niiden maanomistajien kanssa, joiden mailla linjaus kulkee. Putken rakentamista varten tarvittavien maa-alueiden haltuunotto edellyttää valtioneuvoston myöntämää lunastuslupaa, jossa määritellään tarkemmin lunastuksen ehdot. Lunastustoimituksesta vastaa Maanmittauslaitos. Tuotantolaitosten osalta kiinnitetään erityistä huomiota laitosten turvallisuuteen ja toimintavarmuuteen. Tuotantolaitoksien rakentaminen saattaa edellyttää kaavamuutoksia valitulla alueella. Vuonna 2012 Gasum käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn LNG-terminaalin rakentamisesta joko Inkooseen tai Porvooseen. YVA-ohjelman esittelytilaisuudet järjestettiin huhtikuussa Porvoossa ja Inkoossa. Arviointiohjelmaan tuli 17 lausuntoa muilta viranomaisilta ja kahdeksan mielipidettä. Lausunnoissa ja mielipiteissä korostuivat 11 Gasumin yritysvastuu 2012

14 Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa keskitetysti muutamiin suurempiin valtakunnallisiin kohteisiin. Kohteiden tulee omata valtakunnallista näkyvyyttä sekä olla hyvämaineisia ja Gasumin imagoon sopivia. muun muassa turvallisuuteen, terminaalien rakentamisaikaan, meriliikenteeseen ja meriluontoon liittyvät asiat. Gasum järjesti myös Inkoossa ja Porvoossa työpajat, joissa esiteltiin hankkeen pääpiirteet sekä keskusteltiin hankkeen sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden hankkeesta kiinnostuneiden kanssa. Turussa Pansiossa käynnistyi kaavamuutos merenkulun tarpeita palvelevan LNG-terminaalin rakentamisen mahdollistamiseksi. Kaavamuutoksen yhteydessä kuultiin lähialueen asukkaita Turun kaupungin koolle kutsumassa tilaisuudessa. Loppuvuodesta 2012 käynnistyi YVAmenettely Gasumin, Helsingin Energian ja Metsä Fibren suunnittelemasta biojalostamohankkeesta Lappeenrantaan Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan alueelle. Markkinoita kehitetään yhteistyössä päättäjien ja viranomaisten kanssa Maakaasumarkkinoita säädellään monin tavoin muun muassa turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevilla määräyksillä, maakaasun hinnoittelun valvonnalla sekä energiamarkkinoiden kehittymistä ohjaavilla vero- ja tukipäätöksillä. Vuonna 2012 Gasum teki aktiivista vaikuttamistyötä luonnonkaasun etujen tunnetuksi tekemiseksi erityisesti kuntasektorilla. Gasum järjesti Imatran alueen kuntapäättäjille seminaarin, jonka aiheina olivat muun muassa bioenergian ja luonnon kaasun mahdollisuudet Etelä-Karjalalle. Gasum selvitti kaasuverkoston ja rannikkokaupunkien kuntapäättäjien ja aluehallinnon virkamiesten energiamielikuvia Aula Researchin toteuttamalla tutkimuksella. Parhaat hyödyntämismahdollisuudet biokaasulla vastaajat näkivät kaukolämmön ja sähkön tuotannossa sekä teollisuuden prosesseissa. Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Bioenergia ry:n jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös Energiahuoltosektorin öljypoolin alaisen maakaasujaoston toiminnassa. Kannatus- ja tukitoiminta Gasum ei tue poliittisia puolueita tai ehdokkaita raha- tai muilla lahjoituksilla. Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa keskitetysti muutamiin suurempiin valtakunnallisiin kohteisiin. Kohteiden tulee omata valtakunnallista näkyvyyttä sekä olla hyvämaineisia ja Gasumin imagoon sopivia. Vuonna 2012 suurimmat Gasumin tuen saajat olivat Millennium-teknologiapalkintosäätiö, Lux Musicae-festivaali ja Espoon modernin taiteen museo EMMA. Lisäksi Gasum tuki muun muassa jääkiekkoseura Tapparaa biokaasuauton hankinnassa ja käytössä sekä pienemmillä summilla toimipistepaikkakuntiensa urheiluseurojen junioritoimintaa. Kaikkiaan Gasum käytti kannatus- ja tukitoimintaan noin euroa vuonna Gasum ja Ski Sport Finland tekivät kesäkuussa 2012 yhteistyösopimuksen. Taloudellinen tuki käynnistyi vuoden 2013 alussa. 12 Gasumin yritysvastuu 2012

15 Yritysvastuun tunnusluvut Toimitusvarmuus Gasum kehittää toimitusvarmuutta laajentamalla kaasun hankintalähteitä ja varmistamalla kaasuverkoston riittävän toimintakyvyn. Poikkeustilanteisiin varaudutaan ja niiden varalta harjoitellaan vuosittain yhdessä viranomaisten kanssa. Gasumin tärkeimmät tehtävät maa- ja biokaasun saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta ovat ajan tasalla oleva maakaasun hankintasopimus, hankintalähteiden laajentaminen, maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen teknisestä toimivuudesta huolehtiminen, investoinnit biokaasun tuotantoon ja tuotekehitykseen ja LNG-tuonnin aloittamiseen valmistautuminen. Maakaasun riittävä saatavuus Suomeen on varmistettu Gasumin ja Gazprom Exportin välisellä sopimuksella, joka on voimassa vuoteen Hankintasopimus kattaa Suomen nykyisen maakaasun käytön ja sen puitteissa on mahdollista myös lisätä kaasun hankintaa, mikäli kaasun käyttö Suomessa lisääntyisi. Maakaasun toimitukset Suomeen ovat sujuneet moitteettomasti koko sen ajan, kun maakaasua on Suomessa käytetty, ja molemmat osapuolet ovat noudattaneet voimassa olevaa sopimusta hankintamääristä ja hintojen määräytymisen perusteista. Vuoden 2012 aikana tuonnissa ei ollut häiriöitä. Biokaasun hyödyntämistä Suomessa Gasum kehittää yhteistyössä useiden eri osapuolien kanssa. Kymen Bioenergia Oy toimittaa Gasumin verkkoon biokaasua Mäkikylän jäteveden puhdistamon yhteydessä sijaitsevalta biokaasulaitokselta. Biokaasun syöttö Gasumin verkkoon Helsingin seudun ympäristöpalvelyt HSY:n jäteveden puhdistamolta Espoon Suomenojalta käynnistyi joulukuussa Kaikkiaan biokaasua Gasumin verkkoon syötettiin MWh vuonna Gasumin, Helsingin Energian ja MetsäFibre Oy:n Joutsenon biojalostamohanke eteni YVA-vaiheeseen vuonna Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa muun muassa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetulla puupohjaisella biokaasulla voitaisiin korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä uusiutuvan kaasun 13 Gasumin yritysvastuu 2012

16 Gasum-konsernin henkilöstöstä merkittävä osa, noin sata henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. osuutta kaasujärjestelmässä. Puupohjainen biokaasu soveltuu käytettäväksi kaikissa samoissa käyttökohteissa kuin maakaasukin. Gasum omistaa 20 %:n osuuden Biovakka Suomi Oy:stä, jolla on biokaasulaitokset Vehmaalla ja Turussa Topinojalla. Gasum ja Kujalan Komposti allekirjoittivat Lahdessa sopimuksen biokaasun tuotannosta ja hyödyntämisestä Suomen suurimmassa biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa Lahdessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle energiatuen. Valmistuttuaan laitos tuottaa jopa 50 GWh biokaasua vuodessa. Gasumin Finngulf-hanke tähtää suuren kokoluokan, Suomea ja Baltian maita palvelevan LNG-terminaalin rakentamiseen Inkooseen. LNG-tuonnilla voidaan monipuolistaa maakaasun hankintaa. LNG-terminaalin arvioidaan olevan käytössä aikaisintaan vuoden 2018 loppupuolella. Sitä ennen Suomeen voi jo rakentua merenkulun tarpeita palvelevia, pienempiä terminaaleja. Vuoden 2012 aikana Gasum edisti Finngulf-hanketta siten, että se pystyttiin esittämään Euroopan unionin Projects of Common Interest (PCI) -listalle, jolloin hankkeen toteutukseen on mahdollista saada EU-tukea. Myös Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunta totesi kesäkuussa, että LNGterminaalin toteutumista Suomenlahden rannalle on edistettävä. Toimitusvarmuus hyvällä tasolla vuonna 2012 Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Siirtoverkosto on Gasumin suurin omaisuuserä. Gasum-konsernin henkilöstöstä merkittävä osa, noin 100 henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. Gasum siirtää Venäjältä maahantuodun maakaasun omistamassaan korkeapaineisessa (max. 54 bar) siirtoputkessa asiakkaille, joille se luovutetaan matalammassa paineessa paineenvähennysasemien kautta. Siirtoverkostoa valvotaan ympäri vuorokauden Gasumin keskus valvomossa Kouvolassa. Maakaasun kulutusta arvioidaan muun muassa sääennusteiden ja teollisuuden käyttöasteiden mukaan. Teräsputki, jossa kaasua siirretään, kulkee reilun metrin syvyydessä maan alla, ja sen on merkitty maastoon merkintäpylväillä. Siirtojärjestelmään kuuluu lisäksi venttiiliasemia, kompressoriasemia sekä linkkimastoja. Kompressoreilla korotetaan maakaasun painetta ja siten virtausta putkissa. Venttiiliasemien avulla osia putkesta voidaan eristää verkosta esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Verkoston toimintaa valvotaan omalla KAASUAUTOJEN JULKISET TANKKAUS ASEMAT SUOMESSA 2012 Gasumin tankkausasema Muun toimijan tankkausasema Valmistuu 2013 Vuonna 2013 käynnistyviä hankkeita TAMPERE LOHJA RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ ESPOO LAUKAA HELSINKI valvontajärjestelmällä, jossa käytetään sähköistä tiedonsiirtoa. Siirtoverkosto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Huollot tehdään Gasumin ennakkohuoltoohjelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana tehdään noin huoltotoimenpidettä. Verkoston itäisin piste sijaitsee Imatralla, jossa maahan tuotavan maakaasun määrä ja laatu mitataan. Läntisin ja samalla pohjoisin siirtoputkiston piste on Ikaalisissa. LAHTI MÄNTSÄLÄ PORVOO JOUTSA LAPPEENRANTA HAMINA Malmi VANTAA Vermo Roihupelto Ruskeasuo ESPOO Friisilä KOUVOLA KOTKA Hermanni HELSINKI IMATRA KITEE 14 Gasumin yritysvastuu 2012

17 Maakaasun toimitusvarmuus vuonna 2012 oli erinomainen. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,0004 %. Suunniteltuja keskeytyksiä verkoston käytössä oli kuusi, häiriökeskeytyksiä kolme. Gasumin jakeluverkostoissa oli kahdeksan lyhyeksi jäänyttä toimituskatkosta. Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Vuoden 2012 lopussa siirtoputkea oli yhteensä km. Uutta jakeluverkostoa jälleenmyyntiä varten rakennettiin Nummelan taajamaan Vihdissä. Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään myös tulevaisuuden uusia hankintalähteitä varten. Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varapolttoaineita ja toimintaohjeet Gasum Oy ja Gasum Energiapalvelut Oy ovat yhteiskunnan perustoimintojen ja riittävän huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeitä toimijoita, eli huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä. Gasumkonsernin yhtiöt ovat varautuneet poikkeaviin tilanteisiin ja niistä selviämiseen jatkuvuussuunnitelmissaan. Mahdollisessa häiriötilanteessa suurin osa maakaasun kulutuksesta on nopeasti korvattavissa vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttää polttoaineiden varmuusvarastointia tuontipolttoaineille, kuten maakaasulle. Varastointivelvoite on kohdistettu maakaasua käyttävälle tai sitä jälleenmyyvälle yhteisölle sekä maakaasun maahantuojalle eli Gasumille. Kaasu spesifisille käyttäjille, esimerkiksi yksityistalouksille, Gasum on varautunut syöttämään varapolttoaineena LNG:tä (nesteytetty maakaasu) ja ilmapropaaniseosta. Muita maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu sekä tulevaisuudessa myös biokaasu. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa tuottaa noin tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on noin kuutiometrin tuotevarasto, jossa olevaa nesteytettyä maakaasua voidaan käyttää maakaasuverkoston varapolttoaineena toimitushäiriöiden aikana. Lisäksi Gasumilla on käytössään siirrettävä LNG-höyrystin, jota voidaan käyttää esimerkiksi huoltotöistä aiheutuvan toimituskatkon aikana. Energiahuoltosektorin öljypoolin alainen maakaasujaosto käsittelee maakaasun huoltovarmuuskysymyksiä. Jaostossa ovat edustettuna Gasum maakaasun maahantuojana, öljyala varapolttoaineen toimittajana, maakaasun käyttäjät yhdyskunnissa ja teollisuudessa, Suomen Kaasuyhdistys ja Huoltovarmuuskeskus. Suunnitteluperusteena alan varautumisessa maakaasun toimitushäiriön varalta käytetään valmius ohjetta Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa. Valmiusohjeesta on tehty maakaasun käyttäjille tarkoitettu MAAKAASUVERKOSTO SUOMESSA Siirtoputkiston pituus km Jakeluputkiston pituus 556 km Kompressoriyksiköt 9 kpl Liitynnät siirtopukesta 198 kpl tiivistelmä Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa. Ohjeen tiivistelmään voi tutustua Gasumin ja Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla. Tulevaisuudessa Suomessa mahdollisesti varastoidaan myös LNG:tä varapolttoaineena. 15 Gasumin yritysvastuu 2012

18 Yritysvastuun tunnusluvut Ympäristö ja turvallisuus Gasumin tavoitteena on määrätietoisesti vähentää toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja putken rakentamisen vaikutuksia luonnonoloihin. Työturvallisuudessa tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Myös Gasumin yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita kannustetaan turvallisuusasioiden huomioimiseen. Gasum kehittää luonnonkaasun kestävyyskriteereitä jatkuvasti. Vuonna 2012 Gasum kehitti yhdessä Gaia Consultingin kanssa vapaaehtoista biokaasun sertifikaattijärjestelmää Kaasuverkoston ja laitosten rakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonoloihin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Varsinaista rakentamista edeltävässä suunnitteluvaiheessa selvitetään arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän. Selvitys on joko Gasumin toteuttama ympäristöselvitys, tai viranomaisen näin määrätessä ympäristövaikutusten arviointi-ohjelma (YVA), jonka kattavuudesta viranomainen antaa arvionsa. Gasumin kasvihuonekaasupäästöt Gasumin suoriin kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan Gasumin maakaasuverkoston ylläpidosta ja maakaasun siirrosta aiheutuvat päästöt ja vuodot mukaan lukien maakaasun nesteytyslaitoksen päästöt. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu lämpöpalvelujen tuotantolaitteista. Lämpöliiketoiminnan kasvusta johtuen sen osuus Gasumin kasvihuonekaasupäästöistä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Metaanipäästöt Noin 45 % Gasumin suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyi metaanista. Siirtoverkostosta metaania pääsee ilmakehään putkiston tyhjennysten eli niin sanottujen ulospuhallusten yhteydessä. Ulospuhalluksia tarvitaan, kun putki joudutaan tyhjentämään maakaasusta häiriötilanteiden tai huolto- ja liitostöiden vuoksi. Vuonna 2012 Gasumin siirtojärjestelmän metaani päästöt olivat yhteensä 235 tonnia (206 tonnia vuonna 2011), joka oli 0,009 % siirretystä maakaasumäärästä (0,007 % vuonna 2011). Päästöjä syntyy myös jakeluverkoston vuodoista, jotka vuonna 2012 olivat tonnia. Jakeluverkoston merkittävin päästölähde on Helsingin kaupungin alueella sijaitseva, osin iäkäs kaasunjakeluverkko, KASVIHUONEPÄÄSTÖT PÄÄSTÖLÄHTEITTÄIN VUONNA 2012 Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 45 % Kompressoriasemien CO 2 -päästöt 23 % Paineenvähennysasemien CO 2 -päästöt 7 % Lämpökohteet, CO 2 -päästöt 25 % 16 Gasumin yritysvastuu 2012

19 KASVIHUONEPÄÄSTÖT (tonnia) HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (tonnia) ENERGIAN KULUTUS GASUMILLA 2012 paineenvähennysasemilla ja 1,5 % Gasumin toimipisteiden lämmitykseen ja valaistukseen. Gasum on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa. Vuonna 2012 selvitettiin muun muassa paineenvähennysasemien energiatehokkuuden parantamista kattavasti Kompressoriasemat 37 % Lämpöpalvelukohteet 32 % Paineenvähennysasemat 26 % Gasumin toimipisteiden lämmitys ja valaistus 1,5 % Yhteensä MJ Jätteet ja veden käyttö Gasumin toiminnasta syntyi vuonna 2012 jätteitä 86,34 tonnia Lajittelemattoman sekajätteen osuus oli 60 %. Veden kulutus oli m 3 josta prosessivesien osuus m 3 ja toimipisteiden talousveden m 3. jota uudistetaan suunnitelmallisesti. Uudistustyön myötä verkoston päästöt ovat vähentyneet 47 % vuodesta LNG -laitoksen metaanipäästöt olivat alle yksi tonnia. Hiilidioksidipäästöt Maakaasun käyttö siirtojärjestelmän laitteistoissa ja toimipisteiden lämmityksessä aiheuttaa hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. Maakaasun siirtämiseen putkistossa tarvitaan kompressoriasemia, joissa kaasun painetta nostetaan verkoston varrella noin 100 kilometrin välein. Kompressoreiden käyttövoima saadaan kaasuturbiineista, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua. Gasumin kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä. Lisäksi hiilidioksidipäästöjä aiheutuu lämpöliiketoiminnan lämpökohteissa, joissa maakaasu on energiantuotannon polttoaineena, aiheuttaen näin myös ilmapäästöjä. Gasumin siirtojärjestelmän hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2012 yhteensä tonnia ( tonnia vuonna 2011). Gasumin Imatran ja Kouvolan kompressoriasemat kuuluvat päästökaupan piiriin. Maakaasun paineenvähennysasemien lämmityksestä aiheutui päästöjä tonnia ja omasta käytöstä toimipisteissä 620,5 tonnia. Gasumin lämpöasiakaskohteiden CO 2 - päästöt olivat tonnia. Typenoksidipäästöt Gasum-konsernin typenoksidien kokopäästöt vuonna 2012 olivat 43,7 tonnia ja kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö oli 80,1 mg/mj. Gasumilla kaasun siirron ja jakelun typenoksidipäästöjä syntyy kompressori- ja paineenvähennysasemilla. Typenoksidien määrää voidaan vähentää käyttämällä Low-NOx-polttotekniikkaa hyödyntäviä kompressoriyksiköitä. Imatran ja Kouvolan kompressoriasemilla on käytössä LowNOx-kaasuturbiinit, yksi kompressoriyksikkö kummallakin paikkakunnalla. Tulevaisuudessa kaikkien kompressorien on tarkoitus olla LowNOxeja. Energian kulutus ja energian käytön tehostaminen Gasumilla Energian kulutus Gasumilla vuonna 2012 oli MJ. Tästä 37 % kului kompressoriasemilla, 32 % Gasumin lämpöpalvelukohteissa, 26 % Maakaasun käytöstä aiheutuvat päästöt Gasumin toiminta kattaa maakaasun siirron Suomessa loppukäyttäjille. Maakaasun siirtovaiheesta aiheutuu vähäisiä ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Suurin osa päästöistä syntyy maakaasun käyttövaiheessa, kuten muissakin polttoaineisiin perustuvissa energiaketjuissa. Maakaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä ja typenoksideja, mutta ei lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun poltossa syntyvä ominaishiilidioksidipäästö on 55,0 gco 2 /MJ, kun se esimerkiksi kivihiilellä on 93,3 gco 2 /MJ ja turpeella 105,9 gco 2 /MJ (Tilastokeskus, polttoaineluokitus 2013). 17 Gasumin yritysvastuu 2012

20 Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun tuotannosta aiheutuvat päästöt Koko polttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöistä 86 % aiheutuu maakaasun poltosta käyttökohteissa Suomessa. Seuraavaksi merkittävin vaihe on maakaasun siirto Venäjältä kilometrin päästä Länsi-Siperiasta Suomeen. Venäjän siirron osuus on lähes 13 % maakaasuketjun päästöistä, josta 2/3 tulee kompressoriasemien hiilidioksidipäästöistä ja 1/3 toimintaan liittyvistä sekä suunnittelemattomista metaanipäästöistä. Venäjällä tapahtuvan maakaasun tuotannon ja prosessoinnin osuus kokonaispäästöistä on alle prosentti ja Gasumin oman Suomen siirtotoiminnan osuus noin 0,5 %. Työturvallisuus parani Gasumin turvallisuuskulttuuriin mukaiseen toimintaan kuuluu muun muassa johdon ja koko henkilöstön sitoutuminen turvallisuusasioihin, turvallisuusohjeiden ja turvallisten työtapojen noudattaminen, turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen, työhön liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen, henkilökunnan kouluttaminen ja turvallisten työtapojen noudattamisen kannustaminen. Gasum konsernissa jokainen gasumlainen saa työnsä mukaisesti työsuojelukoulutusta. Myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat, esimerkiksi kesäharjoittelijat, osallistuvat työsuojelukoulutukseen. Gasum edellyttää yhteistyökumppaneiltaan vastaavaa turvallisuustasoa. Työturvallisuuden edistämiseksi Gasumilla on käytössä tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA, jossa kirjataan ja käsitellään kaikki turvallisuushavainnot, vaaratilanteet ja riskit. Vuonna 2012 tavoitteena oli kerätä TAVAan vähintään sata turvallisuushavaintoa, johon myös päästiin. Gasumilla kaikki tapaturmat tutkitaan. Tutkinnassa analysoidaan tapahtumaketju, sen syyt, seuraukset ja vaikuttavat tekijät. Menettelyllä pyritään estämään vastaavien tapaturmien syntyminen jatkossa sekä saamaan tarpeellinen oppi tapahtumista. Vuonna 2012 yli yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli yhteensä kolme. Nämä työtapaturmat olivat luonteeltaan lieviä. Lisäksi tutkittiin viisi tapaturmaa, jotka eivät aiheuttaneet poissaoloja, sekä kaksi työmatkatapaturmaksi luokiteltua tapausta. TAVA-järjestelmään kirjatuista turvallisuushavainnoista määrättiin vaaratilanteina tutkittavaksi kymmenen tapausta. Vuonna 2012 Gasum jatkoi pelastustoimeen liittyvää koulutusta niin henkilö kunnalleen kuin Etelä-Suomen pelastuslaitoksille. Turvallisuuskoulutusta annettiin urakoitsijoille ja työmaahenkilöstölle eri hankkeissa. Gasum harjoittelee vuosittain suuronnettomuuden varalta. Harjoituksia on järjestetty vuodesta 2008 alkaen vuosittain, ja vuoden 2012 yhteistoimintaharjoitus järjestettiin lokakuussa Imatralla. Harjoituksessa keskityttiin yhteistoimintaan, johtamiseen, viestintään sekä toipumiseen normaalitilanteen tasolle. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä eri viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö niin pelastus- kuin muidenkin viranomaisten kanssa on jatkuvaa toimintaa. Gasumille ei määrätty sakkoja tai sanktioita ympäristölakien tai -määräyksien rikkomisesta vuonna Lokakuussa 2012 järjestettiin yhteistoimintaharjoitus Imatralla. 18 Gasumin yritysvastuu 2012

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ

LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ LUONNONKAASUT PUHTAAN LIIKENTEEN EDISTÄJÄNÄ BIOLAITOSYHDISTYS 07.11.2013 07.11.2013 Gasum Jani Arala 1 LISÄARVOA SUOMELLE 2012 Gasum investoi vuonna 21 miljoonaa euroa uusiin maakaasuputkiin ja biokaasun

Lisätiedot

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto!

FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS Suomen johtava yritysvastuuverkosto Yritysvastuuverkosto FIBS tarjoaa ajankohtaista tietoa yritysvastuun parhaista käytännöistä, trendeistä ja työkaluista, tukea vastuullisuustoiminnan kehittämiseen,

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja

Suominen Oyj Tulos Q Helsinki, Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj Tulos Q1 2013 Helsinki, 19.4.2013 Nina Kopola, toimitusjohtaja Tapio Engström, talousjohtaja Suominen Oyj 19.4.2013 1 Sisältö Suomisen Q1 2013 lyhyesti Taloudellinen katsaus Q1 2013 Strategian

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %.

TIEDOTE Medialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,4 (4,3) milj. euroa ja sen osuus konsernin liikevaihdosta oli 22,1 %. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-MAALISKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 19,8 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta

Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kokemukset energiatehokkuusjärjestelmän käyttöönotosta Kommenttipuheenvuoro Helena Kivi-Koskinen Energia- ja ympäristöpäällikkö www.ruukki.com Ruukki tänään Liikevaihto 3,7 miljardia euroa vuonna 2006

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2014 KESKEISTÄ Tarkastelujakson

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012

TIEDOTE (5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 1(5) AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2012 Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-syyskuussa 58,9 milj. euroa (vuonna 2011 vastaavalla jaksolla 61,3 milj. euroa). Liiketulos oli

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista

Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Selvitys kuntien ja kaupunkien energiavalinnoista Koneyrittäjät ja MTK Tiedotustilaisuus Selvityksen taustaa Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien parissa kyselyn kuntien ja kaupunkien

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräysluonnos 1 (8) Määräysluonnos maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla:

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma

OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma OP Mäntsälän yhteiskuntavastuuohjelma Paikallisuus ja yhteiskunta Kestävä taloudellinen menestyminen Hyvinvointi ja turvallisuus paikallisesti ja valtakunnallisesti Ympäristö Oman toiminnan ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous 29.3.2012 Vesa Korpimies Toimitusjohtaja - 1 - Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Sisältö Keskeiset tapahtumat vuonna 2011 Tilinpäätös 2011 Markkinat ja markkina-asema Tavoitteet

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus

Energiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot