Gasum. Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Gasum. Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen. ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus"

Transkriptio

1 Luonnonkaasuilla puhtaampaan huomiseen avoimuus toimitusvarmuus ympäristö & turvallisuus kaasun nykyinen käyttö & tulevaisuus Gasum Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän Ilmastokumppanitverkostoon

2 Sisältö Johdanto Tietoja Gasumista... 2 Yrityksen hallinto ja vastuullisuuden johtaminen... 4 Gasumin kestävän kehityksen strategia... 6 Gasumin yritysvastuun olennaiset teemat ja niihin liittyvät tavoitteet Raportin tärkeimmät tunnusluvut... 9 Yritysvastuun tunnusluvut: Avoimuus Toimitusvarmuus Ympäristö ja turvallisuus Kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus Taloudelliset tunnusluvut Henkilöstökäytäntöihin ja työoloihin liittyvät tunnusluvut GRI-sisältövertailu

3 Johdanto Tämä on Gasum-konsernin kolmas yritysvastuuraportti. Raportointijakso on yksi kalenterivuosi, tämä raportti kattaa tiedot vuodelta Gasum nojaa yritysvastuun raportoinnissaan kansainvälisen Global Reporting Initiativen (GRI) mukaiseen ohjeistukseen, periaatteisiin, käsitteistöön, tunnuslukuihin, laskentatapoihin ja rakenteeseen. Myös valtio neuvoston päätöksen mukaista yritys vastuun raportointimallia valtioomisteisille yrityksille on hyödynnetty. Yritysvastuun asiantuntija Tofuture Oy on tarkastanut Gasumin yritysvastuuraportoinnin 2012 vastaavuuden GRI G3. 1 -ohjeistoon ja vahvistaa raportoinnin täyttävän sovellustason B mukaiset vaatimukset. GRI-perustunnuslukujen lisäksi raportoinnissa käytetään GRI:n energia-alan lisäosan (Electric Utility Sector Supplement, EUSS) mukaisia tunnuslukuja Gasumin toimintaan soveltuvin osin. Raportti kattaa Gasum-konsernin toiminnot. Raporttiin sisällytetään kuvaus tärkeimmän myyntituotteen (maakaasu) tuotannon elinkaaresta, josta tuotanto ja siirto Suomen rajalle eivät kuitenkaan kuulu Gasumin omaan toimintaan, eivätkä siten sisälly Gasumin raportoitaviin tietoihin. Mittausperiaatteet ja -tekniikat Gasumilla on käytössä CMS-ohjelmisto ja turvallisuusjohtamisen TAVA-järjestelmä ympäristö- ja turvallisuustietojen tallentamiseen ja raportointiin. Gasumin toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidi- ja typenoksidien päästömäärät perustuvat tietoihin Gasumin omasta polttokaasun kulutuksesta. Polttokaasun määrä saadaan Gasumin valvontajärjestelmästä, jolla seurataan myös kaasun myyntiä ja toimituksia asiakkaille. Päästökaupan piiriin kuuluvien kompressoriasemien hiilidioksidipäästöt todennetaan päästökaupassa määritellyllä tavalla. Kompressoriasemilla tehdään säännöllisesti mittauksia typenoksidien päästölaskennan tarkentamiseksi. Metaanipäästöjä syntyy siirtoverkostossa poikkeustilanteissa, esimerkiksi liitostöiden yhteydessä. Poikkeustilanteista tallentuu tieto valvontajärjestelmään. Helsingin kaupungin kaasuverkoston metaanipäästöjen mittaus perustuu jakeluverkostoon syötetyn kaasumäärän ja myyntimäärän vertaamiseen. Maakaasun toimituksien poikkeamat raportoidaan Energiamarkkinaviraston edellyttämällä tavalla Gasumin valvontajärjestelmään tallentuneiden tietojen perusteella. Raportin käyttäjät Gasum on tunnistanut asiakkaat, poliittiset päättäjät, opiskelijat, median sekä kansalaisjärjestöt tämän raportin pääkäyttäjiksi. Gasumin tavoitteena on, että jatkossa asiakkaat ja eri sidosryhmät saavat raportista keskitetysti kaikki tarvitsemansa tiedot koskien Gasumin tuotteiden ja palvelujen vastuullisuus- ja ympäristöseikkoja. 1 Gasumin yritysvastuu 2012

4 Tietoja Gasumista Yrityksen rakenne Gasum-konserniin kuuluvat emoyhtiö Gasum Oy:n lisäksi tytäryhtiöt Gasum Energiapalvelut Oy, Gasum Paikallisjakelu Oy, Gasum Tekniikka Oy, Helsingin kaupunkikaasu Oy ja Virossa toimiva tytäryhtiö Gasum Eesti AS. Yhtiön liiketoiminta-alueet ovat: Energiakauppa: maakaasun hankinta ja tukkumyynti, biokaasun tuotanto ja myynti, nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotanto ja myynti, LNG-liiketoiminnan jatkokehittäminen Siirtopalvelut: kaasun siirtopalvelut, Suomen kaasuverkoston järjestelmävastuuseen liittyvät tehtävät, verkoston ylläpito ja kehittäminen Energiapalvelut: maakaasun jälleenmyynti jakeluverkoissa, kaasupohjaiset energiaratkaisut kuten lämpöpalvelut, kaasulaitteet (esim. lämmityskattilat), aluelämpöjärjestelmien suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta, liikennepalvelut, kaasun liikennekäyttö Gasum-konsernilla on 11 toimipistettä, emoyhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa. Gasumin toiminta sijoittuu pääosin Suomeen, yksi tytäryhtiö toimii Virossa. Gasum Oy on pääosin suomalaisessa omistuksessa oleva osakeyhtiö. Gasumin omistavat Fortum Heat and Gas Oy (31 %), Suomen valtio (24 %), OAO Gazprom (25 %) ja E.ON Ruhrgas International GmbH (20 %). Valtio on ryhmitellyt osakkuusyhtiönsä kolmeen kategoriaan, joista yhdessä valtiolla on lähes tai yksinomaan vahva sijoittajaintressi, toisessa sijoittajaintressiin sisältyy vahva strateginen intressi ja kolmannessa valtiolla on omistajana sääntelyyn tai viranomaistehtäviin liittyvä erityisintressi. Gasum kuuluu toisena mainittuun ryhmään, jossa on myös muita energia- ja infrastruktuuriyhtiöitä. Yhtiön koossa, rakenteessa ja omistuspohjassa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia raportointivuodenaikana. E.ON Ruhrgas ilmoitti lokakuussa 2012, että se aikoo luopua osakkuudestaan Gasumissa. Gasumin tuotteita markkinoidaan pääasiassa Suomessa, mahdollisesti lähi tulevaisuudessa Itämeren alueella laivaliikenteen polttoaineena. Gasumin markkina-alueet, toimialat ja asiakasryhmät Gasum-konsernin toimialoja ovat polttoaineiden (maakaasu, nesteytetty maakaasu LNG, paineistettu maakaasu, biokaasu) sekä erilaisten palvelujen (siirtopalvelut, valvontapalvelut, kaasupohjaiset energiaratkaisut kuten lämpöpalvelut) ja laitteiden (kaasuliedet, lämmityskattilat) myynti. Maakaasua myydään myös raaka-aineeksi kemianteollisuudelle. Asiakkaita ovat energian tuottajat ja käyttäjät (yhdyskuntien voimalaitokset, suuret ja pienet ja keskisuuret yritykset), kiinteistöt ja kotitaloudet (lämmitys- ja liesikäyttäjät) sekä kaasua ajoneuvojen polttoaineena käyttävät yritykset ja yksityishenkilöt. Asiakastoimijoita ovat yrityksissä ja kunnissa energiapäätöksiä tekevät päättäjät, virkamiehet ja myös poliittiset luottamushenkilöt ja päättäjät. Gasumin tuotteita markkinoidaan pääasiassa Suomessa, mahdollisesti lähitulevaisuudessa Itämeren alueella laivaliikenteen polttoaineena. Gasumin markkinoima maakaasu tuodaan Suomeen Venäjältä. Maakaasun tuottaa ja myy Suomeen OAO Gazprom. 2 Gasumin yritysvastuu 2012

5 Maakaasun siirrosta tuotantoalueilta Suomeen vastaavat Gazpromin tytäryhtiöt, joista Suomea lähimpänä on Gazprom Transgaz St Peterburg. Biokaasu, jota Gasum myi vuonna 2012 ajoneuvojen polttoaineeksi, tuotetaan jätepohjaisista raaka-aineista Kouvolassa Mäkikylässä ja Espoossa Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut HSY:n jätevedenpuhdistamolla Suomenojalla. Gasum on myös osakkaana 20 %:n osuudella biokaasun tuotantoon ja myyntiin keskittyvässä Biovakka Suomi Oy:ssä. LIIKEVAIHTO (MEUR) LIIKEVOITTO (%) SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (%) Yhtiön koko ja toiminnan laajuus Gasum-konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 1 281,8 miljoonaa euroa. Maakaasun myynti oli 34,96 TWh. Investoinnit vuonna 2012 olivat 21 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 836,2 miljoonaa euroa. Taseen pääosa koostuu maakaasun siirtoputkistosta ja sen valvonta- ja käyttölaitteista. Siirtoputkiston pituus vuoden 2012 lopussa oli km ja jakelu putkiston 556 km. Gasumilla on toimipisteitä 11 paikkakunnalla, kymmenen Suomessa ja yksi Virossa. Tankkausasemia on 12 paikkakunnalla, yhteensä 15. Konsernin palveluksessa oli vuoden aikana keskimäärin 259 henkilöä OMAVARAISUUSASTE (%) Gasumin yritysvastuu 2012

6 Yrityksen hallinto ja vastuullisuuden johtaminen Vuonna 2012 Gasum-konsernin organisaatio muodostui neljästä liiketoiminta-alueesta ja kuudesta konsernitoiminnosta. Vuoden 2013 alusta organisaatio muodostuu kolmesta liiketoiminta-alueesta ja kolmesta konsernitoiminnosta. Konsernin operatiivista toimintaa ohjaa toimitusjohtajan apuna konsernin johtoryhmä. Vuonna 2012 Gasumilla käynnistyi toiminnan kehittämishanke, johon kuuluu prosessiorganisaation toimintatapojen ja toiminnanohjausjärjestelmän (ERP) käyttöönotto. Hankkeen tavoitteena on tukea koko Gasum-konsernin liiketoimintaa, muun muassa parantaa sisäistä tehokkuutta, resurssien hallintaa ja raportointia. Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaja valittiin huhtikuussa. Gasumille on määritelty kuusi operatiivista ja kuusi hallinnollista prosessia. Gasumin sertifioitu toimintajärjestelmä pitää sisällään laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät, ja se noudattaa ISO 9001:2008, ISO 14001: 2004 ja OHSAS 18001:2007 standardeja. Toimintajärjestelmän vaatimuksenmukaisuutta seurataan vuosittain sekä yhtiön sisäisillä että ulkoisen toimijan suorittamilla arvioinneilla. Osakeyhtiölain mukaisesti konsernin hallinnosta ja toiminnasta vastaavat Gasum Oy:n yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Lisäksi yhtiökokous valitsee Gasumille hallintoneuvoston. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että yhtiön asioita hoidetaan yhtiökokouksen ja hallintoneuvoston päätösten ja ohjeiden sekä terveiden liikeperiaatteiden mukaan. Hallintoneuvostossa päätetään Gasum Oy:tä koskevat merkittävät strategiset linjaukset. Hallintoneuvosto myös valitsee Gasum Oy:n hallituksen. Hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja hänen lisäkseen enintään kuusi varsinaista jäsentä. Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja toiminnasta lain ja yhtiöjärjestyksen sekä hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti, päättää mm. kiinteän omaisuuden luovuttamisesta ja kiinnittämisestä ja ottaa ja erottaa yhtiön ne ylimmät johtohenkilöt, joita hallintoneuvosto ei valitse. Konsernin johtoryhmässä siirto palvelut-liiketoiminta-alueen johtaja vastaa turvallisuus- ja ympäristöasioista ja siirtotoiminnan toimitusvarmuudesta, energiakaupan johtaja biokaasun ja maakaasun toimitusvarmuudesta hankinnan osalta, talous-, henkilöstö ja lakiasioista vastaava johtaja taloudesta ja henkilöstöstä, liiketoiminnan suunnittelun johtaja teknologiahankkeiden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kehittämisestä sekä yritysvastuuseen liittyvien asioiden koordinoinnista. Turvallisuuspäällikkö raportoi hallitukselle kaksi kertaa vuodessa turvallisuus- ja ympäristöasioiden kehittymisestä. Johtoryhmälle raportoidaan kuukausittain tärkeimmät talouskehitystä ja henkilöstöä koskevat tunnusluvut. Gasum-konsernin eettiset periaatteet tukevat konsernin liiketoimintaa ja menestystä muodostaen yhteisen arvo- ja toimintaperustan. Eettisistä periaatteista on julkaistu tiivistelmä yrityksen internet-sivuilla. Gasum on sitoutunut noudattamaan lakeja, asetuksia ja viranomaismääräyksiä 4 Gasumin yritysvastuu 2012

7 täysimääräisesti niin konsernin sisällä kuin suhteessa asiakkaisiin, viranomaisiin ja muihin sidosryhmiin. Gasum noudattaa suhteessa asiakkaisiinsa ja muihin sidosryhmiinsä avoimuuden, läpinäkyvyyden ja syrjimättömyyden periaatteita ja on sitoutunut reilun toiminnan ja kilpailun periaatteisiin. Gasumin organisaatio Hallintoneuvosto HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA Antero Jännes Kaasupörssi Energiakauppa Siirtopalvelut Energiapalvelut Pekka Karinen Aleksei Novitsky Ari Suomilammi Jarko Alanko HALLINTO: LAKI-, TALOUS- JA HENKILÖSTÖASIAT Kristiina Vuori LIIKETOIMINNAN SUUNNITTELU: TEKNOLOGIA, VIESTINTÄ, YHTEISKUNTASUHTEET Christer Paltschik TIETOHALLINTO Ari Suomilammi 5 Gasumin yritysvastuu 2012

8 Gasumin kestävän kehityksen strategia Kestävä kehitys ja yritysvastuu haluttiin kytkeä tiiviisti Gasumin liiketoimintastrategiaan. Gasumin kestävillä ratkaisuilla tavoitellaan puhtaampaa lähiympäristöä, puhtaampaa Itämerta ja puhtaampaa ilmastoa. Keskeisessä roolissa uusien ratkaisujen kehittämisessä ovat tutkimus- ja kehitystoiminta sekä uusiin teknologioihin ja liiketoimintamalleihin tähtäävien innovaatioiden luominen. Vuonna 2012 Gasum kartoitti yritysvastuun nousevia trendejä yhdessä PwC:n kanssa. Kartoitus tehtiin etsimällä sosiaalisesta mediasta viitteitä uusista trendeistä. Kaasuun, energiaan ja yritysvastuuseen liittyviä nousevia trendejä ovat muun muassa: Kehittämällä uusiutuvan energian ratkaisuja luodaan myös huomattava määrä työpaikkoja. Liuskekaasun särötysteknologian kehityksen myötä maakaasun käyttö lisääntyy maailmanlaajuisesti ja maakaasulle on koittamassa kulta-aika. Maakaasumarkkinoilla on paljon epävarmuustekijöitä, kuten Euroopan tuontiriippuvuus, ydinvoiman suosion väheneminen ja Aasian maiden kasvava kysyntä. Kaasulla ja sähköllä kulkevat hybridiautot tulevat lisääntymään erityyppisten kuluttajien keskuudessa. Yritykset siirtyvät syystemaattisempaan henkilöstön vastuullisen toiminnan kannustamiseen. Gasum pyrkii vastaamaan näihin nouseviin trendeihin lisäämällä biokaasun tuotantoa ja hankintaa, selvittämällä kaasunhankinnan hajauttamista nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin avulla Gasumin strategiana on tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. ja palkitsemalla henkilöstöä kestävään huomiseen tähtäävistä hankkeista. Tärkeimmät uudet teknologiat ovat jätepohjaisen biokaasun tuotanto mädättämällä, puupohjaisen biokaasun (bio-sng, synteettinen biokaasu) tuotanto kaasuttamalla ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS, carbon capture and storage) maakaasua käyttävissä voimalaitoksissa. Gasumin strategiana on tulla Suomen merkittävimmäksi biopohjaisten kaasujen tarjoajaksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan biopohjaisten kaasujen yhteenlaskettu potentiaali Suomessa on ainakin 15 TWh, mikä on 38 % nykyisestä maakaasun käytöstä. 6 Gasumin yritysvastuu 2012

9 Gasumin yritysvastuun olennaiset teemat ja niihin liittyvät tavoitteet Gasumin yritysvastuun raportoinnin piiriin sisällytetyt indikaattorit on valittu ja määritelty kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa Gasumin sisäisessä työryhmässä, johon kuului edustaja talous-, henkilöstö-, ympäristö ja turvallisuus-, energiakauppa-, energiapalvelut ja liiketoiminnan suunnitteluja viestintäosastoilta sekä konsulttina Tofuture Oy, toisessa vaiheessa Gasumin tärkeimmille sidosryhmille tehdyssä kyselyssä ja kolmannessa vaiheessa Gasumin johtoryhmän työpajassa. Analyysien perustella Gasumin tärkeimmät vastuullisuuden teemat ovat avoimuus, toimitusvarmuus, ympäristö ja turvallisuus sekä kaasun nykyinen käyttö ja tulevaisuus. AVOIMUUDEN tavoitteeksi Gasum on määritellyt, että yhtiö on selvillä luonnonkaasun tuotanto- ja käyttöketjujen ympäristövaikutuksista ja pyrkii vaikuttamaan omalla toiminnallaan päästöjen vähentämiseen. Vuonna 2012 CLEENin tutkimusohjelmien puitteissa tutkittiin biokaasuketjun ympäristövaikutuksia ja bio-sng:n tuotanto- ja käyttöketjun energiatehokkuutta ja hiilidioksidipäästöjä. Vuoden aikana käynnistettiin myös nesteytetyn maakaasun (LNG) hankintaja käyttöketjun ympäristövaikutusten tutkimus. Luonnonkaasun TOIMITUSVARMUUS on ollut erittäin hyvä. Gasumin tavoitteena on, ettei kaasun toimituksissa tapahdu ennakoimattomia keskeytyksiä ja toimitusvarmuus yleisesti vastaa Suomen energia-alan ja Euroopan kaasualan parasta tasoa. Vuonna 2012 toimitusvarmuus säilyi hyvällä tasolla. TURVALLISUUS koettiin niin tärkeäksi teemaksi, että siihen valittiin kaksi erillistä tavoitetta. Ensimmäinen näistä tavoitteista liittyy kaasujärjestelmään: Luonnonkaasujen käyttö on turvallista eikä kaasun siirto-, jakelu-, tuotanto- tai tankkausjärjestelmissä tapahdu onnettomuuksia. Työturvallisuutta koskevaksi tavoitteeksi valittiin nolla työtapaturmaa. Vuonna 2012 luonnonkaasujen käytössä ei tapahtunut onnettomuuksia, työturvallisuutta koskevaa tavoitetta sen sijaan ei saavutettu. YMPÄRISTÖÄ koskeva tavoite on yhtiön toiminnasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen johdonmukainen vähentäminen. Kaasuverkoston osalta tavoitteeksi asetettiin metaanipäästöjen vähentäminen 30 % vuoden 2010 tasoon (1 472 tonnia) verrattuna, vuoteen 2020 mennessä. Merkittävin vähennyspotentiaali kohdistuu Helsingin kaupungin kaasunjakeluverkostoon. Gasumin liiketoiminnan laajentuessa kiinnitetään huomiota uusien laitosten energiatehokkuuteen ja päästövaikutuksiin. Vuonna 2012 Gasumin kasvihuonekaasupäöstöt kasvoivat jonkin verran edellisvuodesta lämpöliiketoiminnan asiakkuuksien lisäännyttyä. 7 Gasumin yritysvastuu 2012

10 Tavoitteet näkyvät myös tulospalkkiomittareina Gasumin palkitsemisjärjestelmässä, jonka piiriin koko Gasumin henkilöstö kuuluu. KAASUN NYKYISTÄ JA TULEVAISUU- DEN KÄYTTÖÄ koskeva tavoite linkittyy Gasumin liiketoimintastrategiaan, jossa painotetaan kaasun hankintalähteiden monipuolistamista kehittämällä Suomen biokaasumarkkinoita ja mahdollisuuksia LNG-tuonnin aloittamiseen. Gasumin tavoitteena on luoda yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa kumppanuuksia, joiden avulla kestävään huomiseen tähtääviä uusia luonnonkaasuratkaisuja voidaan kehittää tehokkaasti. Vuonna 2012 Gasumin verkkoon syötetyn biokaasun määrä kymmenkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Bio-SNG:n tuotantoedellytyksiä selvitettiin yhdessä Metsä Fibre Oy:n ja Helsingin Energian kanssa. Selvitykset osoittivat, että biojalostamo on teknisesti toteuttamiskelpoinen ja se on mahdollista integroida Joutsenon sellutehtaan yhteyteen. Gasumin Finngulf LNG-hanke eteni tavoitteiden mukaisesti. Nämä tavoitteet näkyvät myös tulospalkkiomittareina Gasumin palkitsemisjärjestelmässä, jonka piiriin koko Gasumin henkilöstö kuuluu. Vuonna 2012 henkilöstön tulospalkkiomittareissa olivat mukana henkilöturvallisuus ja turvallisuushavainnot, kestävän kehityksen edistäminen sekä biokaasu- ja LNGhankkeiden eteneminen. Gasumin yritysvastuun riskit Vuodenvaihteessa kartoitettiin yritysvastuun riskejä toteuttamalla ennakkokysely johtoryhmän jäsenille, yritysvastuun asiantuntijoille, luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille sekä jatkojalostamalla ennakkokyselyn tuloksia PwC:n fasilitoimassa työpajassa, johon osallistui koko Gasumin johtoryhmä. Työpajan tuloksena Gasumin yritysvastuun merkittävimmiksi riskeiksi tunnistettiin: Verotuksen tai tukimekanismien muutokset, jotka asettavat kaasun huonompaan asemaan muihin energiamuotoihin verrattaessa, esimerkiksi lainsäädännön muuttumisen seurauksena Maakaasun poliittisen hyväksyttävyyden heikkeneminen Kaasun fossiilisuuden korostuminen Mahdolliset ongelmat eurooppalaiseen verkkoon integroitumisessa Rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa julkiseen päätöksentekoon Osaavan henkilöstön saatavuus Strategian toteuttamisen ja yhtiön uudistamisen vaikeus Tuotannon ja toiminnan turvallisuus sisältäen työturvallisuuden Kaikki merkittävimmät riskit on vastuutettu Gasumin johtoryhmän jäsenille. Gasum pyrkii aktiivisesti tuomaan esiin luonnonkaasuun mahdollisuuksia vähentää ympäristökuormitusta ja kehittämään entistä kestävämpiä luonnonkaasuratkaisuja. Yksi Gasumin neljästä strategisesta teemasta on kestävä huominen. Maakaasun avulla voidaan vähentää rikki- ja hiukkaspäästöjä energiantuotannossa ja liikenteessä, ja siten turvata puhtaampi lähiympäristö. Nesteytetty maakaasu mahdollistaa puhtaamman Itämeren vähentämällä laivaliikenteen päästöjä. Biokaasun poltosta ei synny fossiilisia hiilidioksidipäästöjä, mikä johtaa puhtaampaan ilmastoon. Henkilöstön osaamista pyritään vahvistamaan koulutuksen avulla. Työturvallisuutta pyritään edistämään muun muassa osallistumalla Työterveyslaitoksen Nolla tapaturmaa -foorumiin. Vuoden 2013 aikana on tarkoitus tarkastella yritysvastuun ja liiketoiminnan riskejä kokonaisvaltaisesti. Riskikuvauksia tarkennetaan ja määritellään tärkeimmät toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. 8 Gasumin yritysvastuu 2012

11 Raportin tärkeimmät tunnusluvut Olennaisiin teemoihin liittyvät tärkeimmät tunnusluvut, jotka sisältyvät tähän raporttiin, ovat: Toimitusvarmuus: EU6 Maa- ja biokaasun saatavuus sekä toimitusvarmuuden varmistaminen (raportin sivuilla 13 15) EU21 Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (s. 13; 15) EU28 Toimituskatkot (s. 15) Avoimuus: EU19 Sidosryhmien osallistuminen kaasun siirron / jakelun sekä infrastruktuuriin liittyvään suunnitteluun ja päätöksentekoon (s ) SO5 Osallistuminen julkishallinnon kehittämiseen (s ) PR5 Asiakastyytyväisyys (s. 10) Ympäristö ja turvallisuus: EN3 Energiankulutus (s. 17) EN6 Energiatehokkaat tai uusiutuviin energialähteisiin perustuvat tuotteet ja palvelut (s ) EN12 ja EU13 Toiminnan vaikutus luonnon monimuotoisuuteen (s ; 16) EN16 Kasvihuonekaasupäästöt (s ) EN18 Toimenpiteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutetut vähennykset (s. 10; 14; 16 17) EN20 Typpi- ja rikkidioksidipäästöt (s. 17) EN22 Jätteet (s. 17) EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä (s. 16) LA7 Tapaturmat ja poissaolot (s. 18) LA8 Ennaltaehkäisevä koulutus ja ohjelmat (s. 18) EU18 Alihankkijoiden ja urakoitsijoiden työturvallisuusohjelmat ja -koulutus (s. 18) Kaasun käyttö ja tulevaisuus: EU1 Maa- ja biokaasun määrä, siirto ja jakelu alueittain (s. 13; 21) EU3 Yksityis- ja yritysasiakkaiden määrä (s ) EU4 Jakeluverkoston pituus (s. 3; 14 15) EU8 Tutkimus- ja kehitystoiminta (s ) 9 Gasumin yritysvastuu 2012

12 Toiminnan vastuullisuuteen liittyvät ulkopuoliset sitoumukset Gasum on mukana teollisuuden energiatehokkuussopimuksessa, valtakunnalliseen työtapaturmaohjelmaan kuuluvassa Nolla tapaturmaa -foorumissa ja Kemianteollisuus ry:n Responsible Care -ohjelmassa. Gasum on liittynyt Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kautta Itämeren tilan parantamiseen sitoutuneiden organisaatioiden joukkoon. Gasumin sitoumus koskee mahdollisuuksia käyttää puhdasta polttoainetta, nesteytettyä maakaasua meriliikenteen polttoaineena. Vuonna 2012 Gasum liittyi elinkeinoelämän ja Helsingin kaupungin yhteiseen Ilmastokumppanit-verkostoon. Ilmastokumppanit antavat sitoumuksen, jossa ne lupaavat vähentää kasvihuonekaasupäästöjään tehostamalla omaa toimintaansa ja tarjoamalla parempia tuotteita ja palveluita ilmastomuutoksen hillitsemiseksi. Gasum sitoutui käyttämään yrityksen huolto- ja työsuhdeautoissa polttoaineena biokaasua, edistämään biokaasun ja LNG:n hyödyntämismahdollisuuksia pääkaupunkiseudulla yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa sekä ylläpitämään ja kehittämään Helsingin kaupungin alueella toimivaa kaasunjakeluverkostoa. Gasumin liikennepolttoaineeksi myytävälle biokaasulle on myönnetty Joutsenmerkki. Tunnukselle asetetut kriteerit ja vaatimukset tuotteen ympäristöystävällisyydestä verrattuna muihin vastaaviin tuotteisiin tarkastetaan vuosittain. Jäsenyydet järjestöissä Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Finbio ry:n ( alkaen Bioenergia ry) jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös kansainvälisten energia- ja kaasualan järjestöjen toiminnassa. Näitä ovat mm. Eurogas, European Network of Transmission System Operators for Gas (ENTSOG), Gas Infrastructure Europe (GIE), International Gas Union (IGU), European Gas Research Group (GERG) ja European Pipeline Research Group (EPRG). Gasumin tärkeimmät sidosryhmät ja vuorovaikutus niiden kanssa Gasumin toiminnan kannalta tärkeiksi sidosryhmiksi on tunnistettu asiakkaat, henkilöstö, omistajat, poliittiset päättäjät valtakunnallisella ja paikallistasolla, maanomistajat, media, T&K-kumppanit sekä alihankkijat ja konsultit. Näillä kaikilla toimijoilla on merkittävä rooli yrityksen toiminnan ja toimintaedellytyksien kehittämisessä. Yhtiöstä ja sen toiminnasta pyytävät tietoa myös monet oppilaitokset ja opiskelijat. Gasum kartoittaa sidosryhmiensä mielipiteitä yrityksen toiminnasta asiakastutkimuksella (joka toinen vuosi), henkilöstötutkimuksella (joka toinen vuosi) sekä teettää muita kyselyjä tarpeen mukaan. Vuonna 2012 Gasum tutki kaasuverkoston alueen kuntapäättäjien energiaasenteita. Aula Researchin suorittamaan tutkimukseen osallistui lähes 900 kuntien ja maakuntien päättäjää, virkamiestä ja kuntavaaliehdokasta 54:stä Etelä-Suomen ja rannikkoseudun kunnasta. Tulosten mukaan yli kaksi kolmannesta kyselyyn osallistuneesta kuntapäättäjästä haluaa, että maan hallitus kasvattaa erityisesti maa- ja biokaasun roolia kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Vastanneista 41 % näkisi joukkoliikenteen kulkevan tulevaisuudessa mieluiten biokaasulla. Parhaat hyödyntämismahdollisuudet biokaasulla vastaajat näkivät kuitenkin kaukolämmön ja sähkön tuotannossa sekä teollisuuden prosesseissa. Yli puolet tutkimukseen osallistuneista lähes 300:sta satamakaupungissa asuvasta vaikuttajasta piti tärkeänä, että kotikunnan satamassa olisi LNG-terminaali. Vuoden 2012 kevättalvella toteutetussa asiakastyytyväisyystutkimuksessa Gasum sai toiminnastaan kokonaisuudessaan kouluarvosanan 8.5. Tyytyväisimpiä oltiin toimitusvarmuuteen, lupausten pitämiseen, henkilöstön ammattitaitoon ja palveluhalukkuuteen. Asiakastyytyväisyystutkimuksen vastauksissa heijastui selkeästi maakaasun hintakilpailukyvyn lasku muihin energiamuotoihin verrattuna. Gasumilta toivottiin nykyistä parempaa näkyvyyttä julkisuudessa niin markkinointiviestinnän kuin yhteiskunnallisen keskustelun ja vaikuttamisen suhteen. Tutkimukset toteutti Add Value Research Finland Oy. Gasumin ja sen tuotteiden yleistä tunnettuutta selvitti mediatoimisto Dagmar. Gasumin yleinen tunnettuus parani hieman muun muassa yhtiön toteuttaman markkinointiviestinnän myötä, ja mielikuva Gasumin tuotteista on hyvällä tasolla. Gasumin henkilöstötutkimus toteutettiin loppuvuonna Sen tuloksia käytiin läpi henkilöstön kanssa järjestetyissä informaatiotilaisuuksissa vuoden 2012 alkupuolella. Sidosryhmäyhteistyön tärkeä muoto ovat myös lausunnot ja kannanotot eduskunnalle ja ministeriöille sekä rakennushankkeissa maanlunastukseen liittyvät kuulemis- ynnä muut prosessit. Vuonna 2012 käynnistyi ympäristövaikutusten arviointi (YVA) Finngulf LNG -hankkeesta sekä Joutsenon biojalostamosta. 10 Gasumin yritysvastuu 2012

13 Yritysvastuun tunnusluvut Avoimuus Gasum haluaa toiminnassaan noudattaa avoimuuden ja tasapuolisuuden periaatetta. Kaasulinjoja ja tuotantolaitoksia suunniteltaessa vähimmäisvaatimuksista säädetään muun muassa laissa ympäristövaikutusten arvioinnista ja maanlunastuksesta. Avoimuuden takaamiseksi Gasum panostaa hankeviestintään verkkosivuillaan sekä julkisiin keskustelutilaisuuksiin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Gasum käy avointa vuoropuhelua poliittisten päättäjien, viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa. Alueellisessa vaikuttamistyössä pyritään keräämään tietoa paikallisista tarpeista ja toiveista eri puolilla Gasumin toiminta-aluetta. Kaasuinfrastuktuurin rakentamiseen liittyvien sidosryhmien määrä on merkittävä. Rakennettaessa kaasuputkea uudelle alueelle tehdään markkinaselvityksiä potentiaalisista asiakkaista, joiden kanssa käydään ennakkoneuvotteluja kaasun käytöstä. Maakaasun käytöstä keskustellaan myös alueen kuntien kanssa. Biokaasun tuotantoa suunniteltaessa vuoropuhelua käydään mahdollisia raaka-aineita tai tuotantoa hallitsevien organisaatioiden, kuten kunnallisten tai alueellisten jäte- ja jätevesilaitosten tai yhtiöiden kanssa. Kaasuputkistojen ja tuotantolaitosten, kuten biokaasureaktoreiden tai LNGterminaalin rakentamisen ympäristövaikutukset selvitetään tarkasti suunnitteluvaiheessa. Selvitysten perusteella valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän ja aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa naapureille ja maanomistajille. Luonnonsuojelu- ja kulttuurihistoriallisilla alueilla ympäristön tila on keskeisesti huomion kohteena. Samoin olemassa olevat ja suunnitellut muut infrarakenteet, kuten rautatiet ja voimansiirtolinjat otetaan huomioon suunnittelussa. Alustavia linjauksia esitellään yleisötilaisuuksissa. Linjaussuunnittelun pohjalta maakuntakaavaan voidaan tehdä varauksia maakaasuputkea varten. Putkilinjalla tehdään maastotutkimukset ja yksityiskohtainen suunnittelu ennen rakennusvaihetta. Putken linjauksen tarkentuessa käydään jatkokeskusteluja niiden maanomistajien kanssa, joiden mailla linjaus kulkee. Putken rakentamista varten tarvittavien maa-alueiden haltuunotto edellyttää valtioneuvoston myöntämää lunastuslupaa, jossa määritellään tarkemmin lunastuksen ehdot. Lunastustoimituksesta vastaa Maanmittauslaitos. Tuotantolaitosten osalta kiinnitetään erityistä huomiota laitosten turvallisuuteen ja toimintavarmuuteen. Tuotantolaitoksien rakentaminen saattaa edellyttää kaavamuutoksia valitulla alueella. Vuonna 2012 Gasum käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn LNG-terminaalin rakentamisesta joko Inkooseen tai Porvooseen. YVA-ohjelman esittelytilaisuudet järjestettiin huhtikuussa Porvoossa ja Inkoossa. Arviointiohjelmaan tuli 17 lausuntoa muilta viranomaisilta ja kahdeksan mielipidettä. Lausunnoissa ja mielipiteissä korostuivat 11 Gasumin yritysvastuu 2012

14 Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa keskitetysti muutamiin suurempiin valtakunnallisiin kohteisiin. Kohteiden tulee omata valtakunnallista näkyvyyttä sekä olla hyvämaineisia ja Gasumin imagoon sopivia. muun muassa turvallisuuteen, terminaalien rakentamisaikaan, meriliikenteeseen ja meriluontoon liittyvät asiat. Gasum järjesti myös Inkoossa ja Porvoossa työpajat, joissa esiteltiin hankkeen pääpiirteet sekä keskusteltiin hankkeen sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden hankkeesta kiinnostuneiden kanssa. Turussa Pansiossa käynnistyi kaavamuutos merenkulun tarpeita palvelevan LNG-terminaalin rakentamisen mahdollistamiseksi. Kaavamuutoksen yhteydessä kuultiin lähialueen asukkaita Turun kaupungin koolle kutsumassa tilaisuudessa. Loppuvuodesta 2012 käynnistyi YVAmenettely Gasumin, Helsingin Energian ja Metsä Fibren suunnittelemasta biojalostamohankkeesta Lappeenrantaan Metsä Fibren Joutsenon sellutehtaan alueelle. Markkinoita kehitetään yhteistyössä päättäjien ja viranomaisten kanssa Maakaasumarkkinoita säädellään monin tavoin muun muassa turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevilla määräyksillä, maakaasun hinnoittelun valvonnalla sekä energiamarkkinoiden kehittymistä ohjaavilla vero- ja tukipäätöksillä. Vuonna 2012 Gasum teki aktiivista vaikuttamistyötä luonnonkaasun etujen tunnetuksi tekemiseksi erityisesti kuntasektorilla. Gasum järjesti Imatran alueen kuntapäättäjille seminaarin, jonka aiheina olivat muun muassa bioenergian ja luonnon kaasun mahdollisuudet Etelä-Karjalalle. Gasum selvitti kaasuverkoston ja rannikkokaupunkien kuntapäättäjien ja aluehallinnon virkamiesten energiamielikuvia Aula Researchin toteuttamalla tutkimuksella. Parhaat hyödyntämismahdollisuudet biokaasulla vastaajat näkivät kaukolämmön ja sähkön tuotannossa sekä teollisuuden prosesseissa. Gasum on Suomen Kaasuyhdistys ry:n sekä Bioenergia ry:n jäsen. Työnantajana Gasum on järjestäytynyt Kemianteollisuus ry:n jäseneksi. Gasum on Energiateollisuus ry:n (ET) yhteistoimintajäsen. Gasumilla on paikka myös Energiafoorumissa sekä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) energiavaliokunnassa. Gasum on mukana myös Energiahuoltosektorin öljypoolin alaisen maakaasujaoston toiminnassa. Kannatus- ja tukitoiminta Gasum ei tue poliittisia puolueita tai ehdokkaita raha- tai muilla lahjoituksilla. Gasum suuntaa kannatus- ja tukivaransa keskitetysti muutamiin suurempiin valtakunnallisiin kohteisiin. Kohteiden tulee omata valtakunnallista näkyvyyttä sekä olla hyvämaineisia ja Gasumin imagoon sopivia. Vuonna 2012 suurimmat Gasumin tuen saajat olivat Millennium-teknologiapalkintosäätiö, Lux Musicae-festivaali ja Espoon modernin taiteen museo EMMA. Lisäksi Gasum tuki muun muassa jääkiekkoseura Tapparaa biokaasuauton hankinnassa ja käytössä sekä pienemmillä summilla toimipistepaikkakuntiensa urheiluseurojen junioritoimintaa. Kaikkiaan Gasum käytti kannatus- ja tukitoimintaan noin euroa vuonna Gasum ja Ski Sport Finland tekivät kesäkuussa 2012 yhteistyösopimuksen. Taloudellinen tuki käynnistyi vuoden 2013 alussa. 12 Gasumin yritysvastuu 2012

15 Yritysvastuun tunnusluvut Toimitusvarmuus Gasum kehittää toimitusvarmuutta laajentamalla kaasun hankintalähteitä ja varmistamalla kaasuverkoston riittävän toimintakyvyn. Poikkeustilanteisiin varaudutaan ja niiden varalta harjoitellaan vuosittain yhdessä viranomaisten kanssa. Gasumin tärkeimmät tehtävät maa- ja biokaasun saatavuuden ja toimitusvarmuuden osalta ovat ajan tasalla oleva maakaasun hankintasopimus, hankintalähteiden laajentaminen, maakaasun siirto- ja jakeluverkostojen teknisestä toimivuudesta huolehtiminen, investoinnit biokaasun tuotantoon ja tuotekehitykseen ja LNG-tuonnin aloittamiseen valmistautuminen. Maakaasun riittävä saatavuus Suomeen on varmistettu Gasumin ja Gazprom Exportin välisellä sopimuksella, joka on voimassa vuoteen Hankintasopimus kattaa Suomen nykyisen maakaasun käytön ja sen puitteissa on mahdollista myös lisätä kaasun hankintaa, mikäli kaasun käyttö Suomessa lisääntyisi. Maakaasun toimitukset Suomeen ovat sujuneet moitteettomasti koko sen ajan, kun maakaasua on Suomessa käytetty, ja molemmat osapuolet ovat noudattaneet voimassa olevaa sopimusta hankintamääristä ja hintojen määräytymisen perusteista. Vuoden 2012 aikana tuonnissa ei ollut häiriöitä. Biokaasun hyödyntämistä Suomessa Gasum kehittää yhteistyössä useiden eri osapuolien kanssa. Kymen Bioenergia Oy toimittaa Gasumin verkkoon biokaasua Mäkikylän jäteveden puhdistamon yhteydessä sijaitsevalta biokaasulaitokselta. Biokaasun syöttö Gasumin verkkoon Helsingin seudun ympäristöpalvelyt HSY:n jäteveden puhdistamolta Espoon Suomenojalta käynnistyi joulukuussa Kaikkiaan biokaasua Gasumin verkkoon syötettiin MWh vuonna Gasumin, Helsingin Energian ja MetsäFibre Oy:n Joutsenon biojalostamohanke eteni YVA-vaiheeseen vuonna Jalostamo tuottaisi uusiutuvasta puuraaka-aineesta biokaasua, joka siirrettäisiin kaasuverkossa muun muassa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitokselle. Suunnitellun jalostamon tuotantoteho olisi maksimissaan 200 MW. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetulla puupohjaisella biokaasulla voitaisiin korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja lisätä uusiutuvan kaasun 13 Gasumin yritysvastuu 2012

16 Gasum-konsernin henkilöstöstä merkittävä osa, noin sata henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. osuutta kaasujärjestelmässä. Puupohjainen biokaasu soveltuu käytettäväksi kaikissa samoissa käyttökohteissa kuin maakaasukin. Gasum omistaa 20 %:n osuuden Biovakka Suomi Oy:stä, jolla on biokaasulaitokset Vehmaalla ja Turussa Topinojalla. Gasum ja Kujalan Komposti allekirjoittivat Lahdessa sopimuksen biokaasun tuotannosta ja hyödyntämisestä Suomen suurimmassa biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitoksessa Lahdessa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt hankkeelle energiatuen. Valmistuttuaan laitos tuottaa jopa 50 GWh biokaasua vuodessa. Gasumin Finngulf-hanke tähtää suuren kokoluokan, Suomea ja Baltian maita palvelevan LNG-terminaalin rakentamiseen Inkooseen. LNG-tuonnilla voidaan monipuolistaa maakaasun hankintaa. LNG-terminaalin arvioidaan olevan käytössä aikaisintaan vuoden 2018 loppupuolella. Sitä ennen Suomeen voi jo rakentua merenkulun tarpeita palvelevia, pienempiä terminaaleja. Vuoden 2012 aikana Gasum edisti Finngulf-hanketta siten, että se pystyttiin esittämään Euroopan unionin Projects of Common Interest (PCI) -listalle, jolloin hankkeen toteutukseen on mahdollista saada EU-tukea. Myös Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunta totesi kesäkuussa, että LNGterminaalin toteutumista Suomenlahden rannalle on edistettävä. Toimitusvarmuus hyvällä tasolla vuonna 2012 Gasumilla on järjestelmävastuu Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä ja maakaasun toimittamisesta sekä verkoston ylläpidosta ja kehittämisestä. Siirtoverkosto on Gasumin suurin omaisuuserä. Gasum-konsernin henkilöstöstä merkittävä osa, noin 100 henkilöä, työskentelee siirtoverkoston kunnossapitotehtävissä. Gasum siirtää Venäjältä maahantuodun maakaasun omistamassaan korkeapaineisessa (max. 54 bar) siirtoputkessa asiakkaille, joille se luovutetaan matalammassa paineessa paineenvähennysasemien kautta. Siirtoverkostoa valvotaan ympäri vuorokauden Gasumin keskus valvomossa Kouvolassa. Maakaasun kulutusta arvioidaan muun muassa sääennusteiden ja teollisuuden käyttöasteiden mukaan. Teräsputki, jossa kaasua siirretään, kulkee reilun metrin syvyydessä maan alla, ja sen on merkitty maastoon merkintäpylväillä. Siirtojärjestelmään kuuluu lisäksi venttiiliasemia, kompressoriasemia sekä linkkimastoja. Kompressoreilla korotetaan maakaasun painetta ja siten virtausta putkissa. Venttiiliasemien avulla osia putkesta voidaan eristää verkosta esimerkiksi huoltotoimenpiteitä varten. Verkoston toimintaa valvotaan omalla KAASUAUTOJEN JULKISET TANKKAUS ASEMAT SUOMESSA 2012 Gasumin tankkausasema Muun toimijan tankkausasema Valmistuu 2013 Vuonna 2013 käynnistyviä hankkeita TAMPERE LOHJA RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ ESPOO LAUKAA HELSINKI valvontajärjestelmällä, jossa käytetään sähköistä tiedonsiirtoa. Siirtoverkosto pidetään turvallisena ja käyttövarmana ennakoivan huollon avulla. Huollot tehdään Gasumin ennakkohuoltoohjelmaan kirjattujen ohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana tehdään noin huoltotoimenpidettä. Verkoston itäisin piste sijaitsee Imatralla, jossa maahan tuotavan maakaasun määrä ja laatu mitataan. Läntisin ja samalla pohjoisin siirtoputkiston piste on Ikaalisissa. LAHTI MÄNTSÄLÄ PORVOO JOUTSA LAPPEENRANTA HAMINA Malmi VANTAA Vermo Roihupelto Ruskeasuo ESPOO Friisilä KOUVOLA KOTKA Hermanni HELSINKI IMATRA KITEE 14 Gasumin yritysvastuu 2012

17 Maakaasun toimitusvarmuus vuonna 2012 oli erinomainen. Toimittamatta jäänyt energia verkon kautta siirretystä energiamäärästä oli 0,0004 %. Suunniteltuja keskeytyksiä verkoston käytössä oli kuusi, häiriökeskeytyksiä kolme. Gasumin jakeluverkostoissa oli kahdeksan lyhyeksi jäänyttä toimituskatkosta. Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään asiakkaiden tarpeet ja toimitusvarmuus huomioiden. Vuoden 2012 lopussa siirtoputkea oli yhteensä km. Uutta jakeluverkostoa jälleenmyyntiä varten rakennettiin Nummelan taajamaan Vihdissä. Maakaasun siirtoverkostoa kehitetään myös tulevaisuuden uusia hankintalähteitä varten. Kriisi- ja poikkeustilanteisiin varapolttoaineita ja toimintaohjeet Gasum Oy ja Gasum Energiapalvelut Oy ovat yhteiskunnan perustoimintojen ja riittävän huoltovarmuuden turvaamisen kannalta tärkeitä toimijoita, eli huoltovarmuuskriittisiä yrityksiä. Gasumkonsernin yhtiöt ovat varautuneet poikkeaviin tilanteisiin ja niistä selviämiseen jatkuvuussuunnitelmissaan. Mahdollisessa häiriötilanteessa suurin osa maakaasun kulutuksesta on nopeasti korvattavissa vaihtoehtoisilla polttoaineilla. Laki huoltovarmuuden turvaamisesta edellyttää polttoaineiden varmuusvarastointia tuontipolttoaineille, kuten maakaasulle. Varastointivelvoite on kohdistettu maakaasua käyttävälle tai sitä jälleenmyyvälle yhteisölle sekä maakaasun maahantuojalle eli Gasumille. Kaasu spesifisille käyttäjille, esimerkiksi yksityistalouksille, Gasum on varautunut syöttämään varapolttoaineena LNG:tä (nesteytetty maakaasu) ja ilmapropaaniseosta. Muita maakaasua korvaavia polttoaineita ovat ensisijaisesti kevyt ja raskas polttoöljy, nestekaasu sekä tulevaisuudessa myös biokaasu. Gasumin maakaasun nesteytyslaitos Porvoon Kilpilahdessa tuottaa noin tonnia nesteytettyä maakaasua vuodessa. Tuotantolaitoksen yhteydessä on noin kuutiometrin tuotevarasto, jossa olevaa nesteytettyä maakaasua voidaan käyttää maakaasuverkoston varapolttoaineena toimitushäiriöiden aikana. Lisäksi Gasumilla on käytössään siirrettävä LNG-höyrystin, jota voidaan käyttää esimerkiksi huoltotöistä aiheutuvan toimituskatkon aikana. Energiahuoltosektorin öljypoolin alainen maakaasujaosto käsittelee maakaasun huoltovarmuuskysymyksiä. Jaostossa ovat edustettuna Gasum maakaasun maahantuojana, öljyala varapolttoaineen toimittajana, maakaasun käyttäjät yhdyskunnissa ja teollisuudessa, Suomen Kaasuyhdistys ja Huoltovarmuuskeskus. Suunnitteluperusteena alan varautumisessa maakaasun toimitushäiriön varalta käytetään valmius ohjetta Maakaasuhuollon järjestelyt poikkeustilanteissa. Valmiusohjeesta on tehty maakaasun käyttäjille tarkoitettu MAAKAASUVERKOSTO SUOMESSA Siirtoputkiston pituus km Jakeluputkiston pituus 556 km Kompressoriyksiköt 9 kpl Liitynnät siirtopukesta 198 kpl tiivistelmä Varautuminen ja toiminta mahdollisessa maakaasun häiriötilanteessa. Ohjeen tiivistelmään voi tutustua Gasumin ja Huoltovarmuuskeskuksen verkkosivuilla. Tulevaisuudessa Suomessa mahdollisesti varastoidaan myös LNG:tä varapolttoaineena. 15 Gasumin yritysvastuu 2012

18 Yritysvastuun tunnusluvut Ympäristö ja turvallisuus Gasumin tavoitteena on määrätietoisesti vähentää toiminnastaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja putken rakentamisen vaikutuksia luonnonoloihin. Työturvallisuudessa tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Myös Gasumin yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita kannustetaan turvallisuusasioiden huomioimiseen. Gasum kehittää luonnonkaasun kestävyyskriteereitä jatkuvasti. Vuonna 2012 Gasum kehitti yhdessä Gaia Consultingin kanssa vapaaehtoista biokaasun sertifikaattijärjestelmää Kaasuverkoston ja laitosten rakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonoloihin, maa- ja kallioperään, pinta- ja pohjavesiin sekä maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Varsinaista rakentamista edeltävässä suunnitteluvaiheessa selvitetään arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja valitaan sellaiset reitti- ja sijoitusvaihtoehdot sekä työmenetelmät, jotka rasittavat ympäröivää luontoa mahdollisimman vähän. Selvitys on joko Gasumin toteuttama ympäristöselvitys, tai viranomaisen näin määrätessä ympäristövaikutusten arviointi-ohjelma (YVA), jonka kattavuudesta viranomainen antaa arvionsa. Gasumin kasvihuonekaasupäästöt Gasumin suoriin kasvihuonekaasupäästöihin lasketaan Gasumin maakaasuverkoston ylläpidosta ja maakaasun siirrosta aiheutuvat päästöt ja vuodot mukaan lukien maakaasun nesteytyslaitoksen päästöt. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu lämpöpalvelujen tuotantolaitteista. Lämpöliiketoiminnan kasvusta johtuen sen osuus Gasumin kasvihuonekaasupäästöistä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Metaanipäästöt Noin 45 % Gasumin suorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyi metaanista. Siirtoverkostosta metaania pääsee ilmakehään putkiston tyhjennysten eli niin sanottujen ulospuhallusten yhteydessä. Ulospuhalluksia tarvitaan, kun putki joudutaan tyhjentämään maakaasusta häiriötilanteiden tai huolto- ja liitostöiden vuoksi. Vuonna 2012 Gasumin siirtojärjestelmän metaani päästöt olivat yhteensä 235 tonnia (206 tonnia vuonna 2011), joka oli 0,009 % siirretystä maakaasumäärästä (0,007 % vuonna 2011). Päästöjä syntyy myös jakeluverkoston vuodoista, jotka vuonna 2012 olivat tonnia. Jakeluverkoston merkittävin päästölähde on Helsingin kaupungin alueella sijaitseva, osin iäkäs kaasunjakeluverkko, KASVIHUONEPÄÄSTÖT PÄÄSTÖLÄHTEITTÄIN VUONNA 2012 Siirto- ja jakelujärjestelmän metaanipäästöt 45 % Kompressoriasemien CO 2 -päästöt 23 % Paineenvähennysasemien CO 2 -päästöt 7 % Lämpökohteet, CO 2 -päästöt 25 % 16 Gasumin yritysvastuu 2012

19 KASVIHUONEPÄÄSTÖT (tonnia) HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT (tonnia) ENERGIAN KULUTUS GASUMILLA 2012 paineenvähennysasemilla ja 1,5 % Gasumin toimipisteiden lämmitykseen ja valaistukseen. Gasum on mukana elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksessa. Vuonna 2012 selvitettiin muun muassa paineenvähennysasemien energiatehokkuuden parantamista kattavasti Kompressoriasemat 37 % Lämpöpalvelukohteet 32 % Paineenvähennysasemat 26 % Gasumin toimipisteiden lämmitys ja valaistus 1,5 % Yhteensä MJ Jätteet ja veden käyttö Gasumin toiminnasta syntyi vuonna 2012 jätteitä 86,34 tonnia Lajittelemattoman sekajätteen osuus oli 60 %. Veden kulutus oli m 3 josta prosessivesien osuus m 3 ja toimipisteiden talousveden m 3. jota uudistetaan suunnitelmallisesti. Uudistustyön myötä verkoston päästöt ovat vähentyneet 47 % vuodesta LNG -laitoksen metaanipäästöt olivat alle yksi tonnia. Hiilidioksidipäästöt Maakaasun käyttö siirtojärjestelmän laitteistoissa ja toimipisteiden lämmityksessä aiheuttaa hiilidioksidi- ja typenoksidipäästöjä. Maakaasun siirtämiseen putkistossa tarvitaan kompressoriasemia, joissa kaasun painetta nostetaan verkoston varrella noin 100 kilometrin välein. Kompressoreiden käyttövoima saadaan kaasuturbiineista, jotka käyttävät polttoaineenaan maakaasua. Gasumin kompressoriasemat sijaitsevat Imatralla, Kouvolassa ja Mäntsälässä. Lisäksi hiilidioksidipäästöjä aiheutuu lämpöliiketoiminnan lämpökohteissa, joissa maakaasu on energiantuotannon polttoaineena, aiheuttaen näin myös ilmapäästöjä. Gasumin siirtojärjestelmän hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2012 yhteensä tonnia ( tonnia vuonna 2011). Gasumin Imatran ja Kouvolan kompressoriasemat kuuluvat päästökaupan piiriin. Maakaasun paineenvähennysasemien lämmityksestä aiheutui päästöjä tonnia ja omasta käytöstä toimipisteissä 620,5 tonnia. Gasumin lämpöasiakaskohteiden CO 2 - päästöt olivat tonnia. Typenoksidipäästöt Gasum-konsernin typenoksidien kokopäästöt vuonna 2012 olivat 43,7 tonnia ja kompressoriasemien keskimääräinen ominaispäästö oli 80,1 mg/mj. Gasumilla kaasun siirron ja jakelun typenoksidipäästöjä syntyy kompressori- ja paineenvähennysasemilla. Typenoksidien määrää voidaan vähentää käyttämällä Low-NOx-polttotekniikkaa hyödyntäviä kompressoriyksiköitä. Imatran ja Kouvolan kompressoriasemilla on käytössä LowNOx-kaasuturbiinit, yksi kompressoriyksikkö kummallakin paikkakunnalla. Tulevaisuudessa kaikkien kompressorien on tarkoitus olla LowNOxeja. Energian kulutus ja energian käytön tehostaminen Gasumilla Energian kulutus Gasumilla vuonna 2012 oli MJ. Tästä 37 % kului kompressoriasemilla, 32 % Gasumin lämpöpalvelukohteissa, 26 % Maakaasun käytöstä aiheutuvat päästöt Gasumin toiminta kattaa maakaasun siirron Suomessa loppukäyttäjille. Maakaasun siirtovaiheesta aiheutuu vähäisiä ympäristövaikutuksia ja päästöjä. Suurin osa päästöistä syntyy maakaasun käyttövaiheessa, kuten muissakin polttoaineisiin perustuvissa energiaketjuissa. Maakaasun palamisessa syntyy hiilidioksidia, vesihöyryä ja typenoksideja, mutta ei lainkaan rikkidioksidipäästöjä. Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun poltossa syntyvä ominaishiilidioksidipäästö on 55,0 gco 2 /MJ, kun se esimerkiksi kivihiilellä on 93,3 gco 2 /MJ ja turpeella 105,9 gco 2 /MJ (Tilastokeskus, polttoaineluokitus 2013). 17 Gasumin yritysvastuu 2012

20 Maakaasun alhaisen hiili- ja suuren vetypitoisuuden vuoksi poltettaessa syntyvä hiilidioksidipäästö on huomattavasti pienempi kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Maakaasun tuotannosta aiheutuvat päästöt Koko polttoaineketjun kasvihuonekaasupäästöistä 86 % aiheutuu maakaasun poltosta käyttökohteissa Suomessa. Seuraavaksi merkittävin vaihe on maakaasun siirto Venäjältä kilometrin päästä Länsi-Siperiasta Suomeen. Venäjän siirron osuus on lähes 13 % maakaasuketjun päästöistä, josta 2/3 tulee kompressoriasemien hiilidioksidipäästöistä ja 1/3 toimintaan liittyvistä sekä suunnittelemattomista metaanipäästöistä. Venäjällä tapahtuvan maakaasun tuotannon ja prosessoinnin osuus kokonaispäästöistä on alle prosentti ja Gasumin oman Suomen siirtotoiminnan osuus noin 0,5 %. Työturvallisuus parani Gasumin turvallisuuskulttuuriin mukaiseen toimintaan kuuluu muun muassa johdon ja koko henkilöstön sitoutuminen turvallisuusasioihin, turvallisuusohjeiden ja turvallisten työtapojen noudattaminen, turvallisuuteen liittyvän johtamisjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen, työhön liittyvien riskitekijöiden tunnistaminen ja huomioon ottaminen, henkilökunnan kouluttaminen ja turvallisten työtapojen noudattamisen kannustaminen. Gasum konsernissa jokainen gasumlainen saa työnsä mukaisesti työsuojelukoulutusta. Myös lyhytaikaisessa työsuhteessa olevat, esimerkiksi kesäharjoittelijat, osallistuvat työsuojelukoulutukseen. Gasum edellyttää yhteistyökumppaneiltaan vastaavaa turvallisuustasoa. Työturvallisuuden edistämiseksi Gasumilla on käytössä tapaturmien ja vaarojen hallintajärjestelmä TAVA, jossa kirjataan ja käsitellään kaikki turvallisuushavainnot, vaaratilanteet ja riskit. Vuonna 2012 tavoitteena oli kerätä TAVAan vähintään sata turvallisuushavaintoa, johon myös päästiin. Gasumilla kaikki tapaturmat tutkitaan. Tutkinnassa analysoidaan tapahtumaketju, sen syyt, seuraukset ja vaikuttavat tekijät. Menettelyllä pyritään estämään vastaavien tapaturmien syntyminen jatkossa sekä saamaan tarpeellinen oppi tapahtumista. Vuonna 2012 yli yhden päivän poissaoloon johtaneita työtapaturmia oli yhteensä kolme. Nämä työtapaturmat olivat luonteeltaan lieviä. Lisäksi tutkittiin viisi tapaturmaa, jotka eivät aiheuttaneet poissaoloja, sekä kaksi työmatkatapaturmaksi luokiteltua tapausta. TAVA-järjestelmään kirjatuista turvallisuushavainnoista määrättiin vaaratilanteina tutkittavaksi kymmenen tapausta. Vuonna 2012 Gasum jatkoi pelastustoimeen liittyvää koulutusta niin henkilö kunnalleen kuin Etelä-Suomen pelastuslaitoksille. Turvallisuuskoulutusta annettiin urakoitsijoille ja työmaahenkilöstölle eri hankkeissa. Gasum harjoittelee vuosittain suuronnettomuuden varalta. Harjoituksia on järjestetty vuodesta 2008 alkaen vuosittain, ja vuoden 2012 yhteistoimintaharjoitus järjestettiin lokakuussa Imatralla. Harjoituksessa keskityttiin yhteistoimintaan, johtamiseen, viestintään sekä toipumiseen normaalitilanteen tasolle. Harjoitus toteutettiin yhteistyössä eri viranomaisten ja yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyö niin pelastus- kuin muidenkin viranomaisten kanssa on jatkuvaa toimintaa. Gasumille ei määrätty sakkoja tai sanktioita ympäristölakien tai -määräyksien rikkomisesta vuonna Lokakuussa 2012 järjestettiin yhteistoimintaharjoitus Imatralla. 18 Gasumin yritysvastuu 2012

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Mitä uutta Gasumilla?

Mitä uutta Gasumilla? Mitä uutta Gasumilla? Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät Tallinna 13.-14.9.2011 Ari Suomilammi MITÄ UUTTA GASUMILLA? Aiheet: Yhtiörakenteen muutokset Verkoston kehityshankkeet

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012

GASUM-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 9.8.2012 1 (5) Liikevaihto 682,0 miljoonaa euroa (713,9 milj. euroa 30.6.2011) Liikevoitto 30,1 miljoonaa euroa (55,2 milj. euroa) Maakaasun myynti 18,6 TWh (23,6 TWh). Gasum arvioi koko vuoden maakaasun

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Yritysvastuuraportti 2010 GASUMIN YRITYSVASTUURAPORTTI 2010 1 GASUM LYHYESTI SISÄLTÖ Gasum on vuonna 1994 perustettu maakaasun maahantuontiin ja siirtotoimintaan

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1

22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 1 BIOKAASUMARKKINOIDEN KEHITYS SUOMESSA BIOLAITOSYHDISTYKSEN JUHLASEMINAARI 21-22.10.2015 22.10.2015 Gasum Tuomas Niskanen 2 Biokaasun tuotanto jäteraaka-aineista MÄKIKYLÄ,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot

Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Ympäristöohjelma ja ajoneuvot Tiina Viitanen Kehitys-ympäristöpäällikkö Itella Posti Oy 1 Esityksen sisältö Yritysvastuu Itella:ssa Postinjakelun vaiheet CO2- päästökehitys Itellan ympäristöohjelma Ajotapa

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014

GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS (IFRS) 1.1. 31.3.2014 Puhtaasti luonnonkaasulla KÄYTTÖ SIIRTO JA JAKELU LNG TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI GASUM-KONSERNIN Q1-OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2014 KESKEISTÄ Tarkastelujakson

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA

KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA KAASUALAN KEHITYSNÄKYMIÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA ESITYS KLUUVIN ROTARY-KLUBILLA 11.4.2012 CHRISTER PALTSCHIK Kaasualan kehitysnäkymiä Suomessa ja maailmalla Maakaasu maailmalla Luonnonkaasujen hankinta

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä. 28.4.2015 Kemi Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Kemi Maintpartner Suomessa Liiketoimintamme on 100 % teollisuuden kunnossapitoa Varmistamme teollisuuden tuotannon ja julkisen sektorin teknisten prosessien

Lisätiedot

Yhtiökokous 19.4.2011

Yhtiökokous 19.4.2011 Yhtiökokous 19.4.2011 Toimitusjohtajan katsaus Visio Marimekko on maailman arvostetuin kuviosuunnittelija ja yksi kiehtovimmista designbrändeistä. Strategian kulmakivet 1-12/2010 8.2.2011 Marimekon kangaspainon

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla.

TIEDOTE 15.8.2011. Medialiiketoiminnan liikevaihdon ja kannattavuuden ennakoidaan pysyvän edellisvuoden tasolla. 1 (5) Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2011 Tulos parani Konserni Aina Group -konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 41,4 milj. euroa (vuonna 2010 vastaavalla

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!!

Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! Kestävät liiketoimintaratkaisut! Bisneksen tulostekijät! #FIBS_RP15!! !!! Suomen johtava yritysvastuuverkosto! FIBS on Suomen johtava yritysvastuuverkosto. Autamme yrityksiä tekemään parempaa liiketoimintaa

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle.

Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. TANKKAA AUTOOSI PUHTAAMPAA. VALITSE LUONNONKAASU. Edullisempi vaihtoehto luonnolle ja lompakolle. Suomessa asiat ovat hyvin. Voit valita autosi polttoaineeksi puhtaamman vaihtoehdon luonnonkaasun. Maakaasu

Lisätiedot

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT

Sisältö. Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI Sisältö 2 3 4 5 6 Sisältö Taustaa Ympäristövastuu Sosiaalinen vastuu Taloudellinen vastuu 2 KERAVAN ENERGIA -YHTIÖT TAUSTAA Keravan Energian

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallinen energia- ja ilmastostrategia öljyalan näkemyksiä Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys Sidosryhmäseminaari 17.12.2012 Käsiteltäviä aihealueita mm. Kuluttajat ja kuluttajatoimien

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 1

GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 1 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 GASUMIN YRITYSVASTUU 2013 1 SISÄLLYS Johdanto... 3 Gasum lyhyesti... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 9 Gasumin vuosi 2013... 11 Gasumin toimintaympäristö... 13 Yritysvastuun visio

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Määräys 1 (9) Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Helsingissä 30.11.2015 Energiavirasto on määrännyt maakaasumarkkinalain (508/2000) 7 :n 2 momentin nojalla: Tätä määräystä

Lisätiedot

Gasum-konsernin osavuosikatsaus 1.1. -30.9.2013

Gasum-konsernin osavuosikatsaus 1.1. -30.9.2013 Gasum-konsernin osavuosikatsaus 1.1. -30.9.2013 Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä suomalaisille energiaksi. Gasum kehittää määrätietoisesti

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG

Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG Suuren mittakaavan LNG - tuontiterminaali - Finngulf LNG Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot