Asiantuntijakuuleminen : Tilaajavastuulain muutos

Transkriptio

1 1 (5) Tapio Kari / ABa Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Viite: Asiantuntijakuuleminen_HE 161/2014 vp Asiantuntijakuuleminen : Tilaajavastuulain muutos Rakennusteollisuus RT vastustaa lähetettyjen työntekijöiden todistuksia koskevia muutosesityksiä ja pitää parempana voimassa olevaan lakiin perustuvaa Korkeimman Hallinto-oikeuden vahvistamaa käytäntöä, jonka mukaan tilaajan on vaadittava jokaiselta ulkomaalaiselta työntekijältä ennen työnteon aloittamista lähetettyjen työntekijöiden todistus, joka on voimassa koko työskentelyn ajan. RT pitää parempana nykyistä verotietoja koskevaa käytäntöä, jonka mukaan alihankkijan on esitettävä kaikista veroveloistaan verottajan hyväksymä maksusuunnitelma. RT kannattaa esitettyä muutosta työterveyshuoltoa koskevan selvityksen antamisesta, joskin pitäisi tehokkaampana työterveyshuoltoa koskevan sopimuksen esittämistä. RT pitää tärkeänä, että tilaajavastuulain velvoitteiden hoitamiseksi tietoja välittävien yritysten kuten Suomen Tilaajavastuu Oy:n tiedonsaantimahdollisuudet turvataan, jotta tilaajavastuulain velvoitteiden hoitaminen olisi tilaajayrityksille mahdollisimman helppoa ja viranomaiset voisivat suorittaa valvontatoimensa mahdollisimman tehokkaasti. Lähetettyjen työntekijöiden todistukset Nykyään tilaajavastuulain nojalla tilaajan on pyydettävä kaikilta alihankkijansa palveluksessa olevilta lähetetyiltä työntekijöiltä ns. lähetetyn työntekijän todistukset (A1 ja E101 todistukset) tai heille on otettava työeläke- ja tapaturmavakuutus Suomessa. Ellei tilaaja näin menettele, sille määrätään laiminlyöntimaksu tilaajavastuulain perusteella. Alkuperäisessä tilaajavastuulaissa säädettiin eläkevakuutustodistuksen vaatimisesta suomalaisen vakuutusjärjestelmän pohjalta ja ulkomaalaisten osalta edellytettiin pyydettävän vastaavat tiedot. Koska ulkomaalaisilta yrityksiltä ei ollut saatavissa suomalaisen eläketodistuksen kaltaista yrityskohtaista eläkevakuutustodistusta, käytäntö ajautui melko pian lain voimaantulon jälkeen siihen, että ulkomaalaisilta edellytettiin henkilökohtaista todistusta eläkevakuutusten suorittamisesta. Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen: Talonrakennusteollisuus Rakennustuoteteollisuus Infra Tekninen urakointi Pinta Rakennusteollisuus RT ry Y-tunnus puh faksi etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi PL 381 (Unioninkatu 14) Helsinki

2 2 (5) Lakiesityksen mukaan tilaajan vastuu lähetetyn työntekijän todistusten vaatimisesta poistettaisiin urakan aikana. Lähettävä yritys voisi työn aloittamista seuraavana päivänä vaihtaa kaikki työntekijät eikä tilaajalla olisi velvollisuutta tarkistaa heidän todistuksiaan. Tilaajan tulisi kuitenkin sopimuksissaan edellyttää, että todistukset toimitetaan sille myös urakan aikana. Muutosesitystä on perusteltu mm. sillä, että heinäkuun alusta alkaen yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajan on ilmoitettava verottajalle muiden tietojen ohella, että työmaalla toimivien yritysten palveluksessa olevilla ulkomaalaisilla lähetetyillä työntekijöillä on lähetetyn työntekijän E101/A1 todistus. Kyseinen ilmoitusvelvollisuutta sääntelevä lainsäädäntö lähtee kuitenkin siitä, että varsinainen tiedonantovelvollinen on kyseinen työnantaja. Päätoteuttaja vain välittää verottajalle työnantajilta saamiaan tietoja, tilaajalla ei ole velvollisuutta tarkistaa tiedon paikkansa pitävyyttä. Muutosesityksessä lähettävä yritys olisi velvollinen toimittamaan todistukset tilaajalle. Mikäli todistukset jäävät toimittamatta, sanktiona olisi sakkorangaistus. Samalla valvonta siirtyisi tältä osin tilaajavastuutarkastajilta ulkomaalaistarkastajille, joita on paljon vähemmän ja heidän virka-alueensa on sidottu työsuojelupiireihin, toisin kuin tilaajavastuutarkastajilla. Muun muassa Itä-Suomessa on yksi ulkomaalaistarkastaja. Sakkorangaistuksen tuomitseminen on prosessina huomattavasti raskaampi kuin tilaajavastuulain mukaisen laiminlyöntimaksun määrääminen. Ulkomaalaistarkastajan on tehtävä tutkintapyyntö poliisille. Esitutkinnan jälkeen asia annetaan syyttäjälle syyteharkintaa varten. Mikäli syyttäjä päättää nostaa jutussa syytteen, on vastaaja ja mahdollisia todistajia haastettava ulkomailta. Mahdollinen sakkorangaistus olisi se myös voitava panna täytäntöön ulkomailla. Käytännössä tällaisia juttuja ei ole juuri lainkaan käynnistetty. Yleensä jutut on prosessiekonomisista syistä jätetty silleen jo esitutkintavaiheessa. Pelkäämme, että sekä kiinnijäämisriski että rangaistusriski kotimaassaan vakuuttamattomien lähetettyjen työntekijöiden käyttämisestä Suomessa laskevat nollaan ja se houkuttelee lisää harmaan talouden yrityksiä rakennusalan markkinoille. Rakennusala on merkittävin toimiala tilaajavastuulain soveltamisessa, mm. yli puolet tilaajavastuutarkastuksista kohdistuu rakennusalalle. Sen vuoksi myös lakimuutoksella aikaansaadut virheet kurittavat eniten rakennusalaa. Rakennusalalla emme halua lisää turhaa byrokratiaa toimialalle, mutta haluamme jatkaa lähetettyjen työntekijöiden todistuksia koskevaa käytäntöä nykyisellään, koska pelkäämme erityisesti harmaan talouden lisääntymistä ja kilpailutilanteen kurjistumista. Lähetettyjen työntekijöiden todistuksia koskeva muutos avaa talousrikollisille, todennäköisesti suomalaisille talousrikollisille uuden porsaanreiän saada parempi kilpailuasema Suomen rakennusmarkkinoilla. Kilpailuetu syntyisi siitä, että käytettäisiin vakuuttamattomia työntekijöitä ja säästettäisiin merkittäviä kustannuksia jättämällä vakuutusmaksut maksamatta. Lopputulos on mielestämme täysin lakimuutoksen tavoitteiden vastainen. Suurin osa rakennusalalla toimivista ulkomaalaisista yrityksistä on virolaisia. Virossa työntekijän vakuutusmaksujen ja muiden työntekijämaksujen määrä on n. 33 % palkasta. Lisäksi Virossa lähetettyjen työntekijöiden todistuksia ei työntekijälle anneta, jos työnantajalla on epäselvyyksiä maksujen maksamisessa. Lieventämällä lähetettyjen työntekijöiden todistus-

3 3 (5) ten kontrollointia Suomessa Suomen viranomaiset vetävät samalla mattoa alta Viron kontrollijärjestelmältä. Rakennusteollisuus RT esittää, että tilaajavastuulain 5 :n 2 momenttiin esitettyä muutosta ei hyväksytä kyseiseen momenttiin esitetyn viimeisen lauseen osalta eikä myöskään esitettyä uutta 5 :n 5 momenttia. Kyseinen 5 :n 2 momentin viimeinen lause kuuluu seuraavasti: Jos ulkomaalainen sopimuspuoli lähettää Suomeen työhön lähetetyistä työntekijöistä annetun lain 1 :n 2 momentin ja 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja lähetettyjä työntekijöitä, tilaajan on selvitettävä työntekijöiden sosiaaliturvan määräytyminen viimeistään ennen tässä laissa tarkoitetun sopimuksen mukaisen työn aloittamista. Lisäksi Rakennusteollisuus RT esittää, että lähetetyistä työntekijöistä annettuun lakiin esitettyä uutta 8 b :ää ei hyväksytä. Näillä muutoksilla nykyinen lähetettyjen työntekijöiden todistuksia koskeva oikeustila säilytetään nykyisellään ja tilaajan on pyydettävä lähetettyjen työntekijöiden todistukset ennen kuin työntekijät aloittavat työnteon. Mikäli tilaaja ei näin menettele, sille voidaan määrätä laiminlyöntimaksu. Myös velvoitteen valvonta jää tilaajavastuutarkastajille. Verotusta koskevat todistukset Esityksen mukaan tilaajavastuulain velvoitteiden täyttämiseksi riittää selvitys, että yrityksellä ei ole julkiseen verovelkarekisteriin merkittävää verovelkaa. Laki julkisesta verovelkarekisteristä tulee voimaan Verovelkarekisteriin merkittäisiin yli euron verovelat, joista ei ole olemassa maksusuunnitelmaa. Jos yritys on merkitty tähän rekisteriin, tilaajan olisi selvitettävä verovelan määrä ja sen jälkeen alihankkijan käyttö olisi tilaajan harkinnassa. Nykyisen valvontakäytännön mukaan tilaajan on pitänyt selvittää onko sopimuskumppanin veroveloista olemassa verottajan hyväksymä maksusuunnitelma. Jos maksusuunnitelmaa ei ole, tilaajalle on voitu määrätä laiminlyöntimaksu. Esityksen mukaan laiminlyöntimaksua ei voitaisi määrätä vaikka käytettäisiin yritystä, joka on merkitty verovelkarekisteriin, kunhan verovelan määrä on selvitetty. Laiminlyöntimaksu voi tulla kyseeseen vain, mikäli tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuskumppanilla ole tarkoitusta täyttää lakisääteistä maksuvelvoitettaan. Koska tarkastus tapahtuu jälkikäteen, viranomaisen on käytännössä todella vaikeaa osoittaa tilaajan tietoisuus. Seuraamuskynnys nousee merkittävästi. Muutoksella käytännössä sallittaisiin aina enintään euron verovelat ja verottajan kanssa tehdyn maksusuunnitelman merkitys vähenisi. Tämä on RT:n mielestä väärä viesti rakennusalan toimijoille. Valvontakäytännöllä on saavutettu se, että verovelallisen on täytynyt hoitaa asiansa verottajaa tyydyttävällä tavalla. Maksusuunnitelman tekeminen verottajan kanssa ei käsityksemme mukaan ole ollut vaikea toimenpide kun verovelka on aiheutunut esimerkiksi suhdannevaihteluista tai yrityksen omien saamisten viivästymisestä.

4 4 (5) Voimme olettaa, että muutoksen johdosta maksusuunnitelmien tekeminen vähenee ja sitä kautta verottajan työmäärä vähenee. Samalla verottajan mahdollisuus vaikuttaa velan maksamiseen vähenee. On valitettavaa, että hallituksen esityksen perusteluissa ei ole tarkemmin käsitelty minkälainen vaikutus maksusuunnitelmien vaatimisella on ollut verojen maksamiseen. Tilaajavastuulain tärkeimpiä saavutuksia on käsityksemme mukaan ollut, että verot on haluttu maksaa ja veroveloista, joita ei ole pystytty heti maksamaan, on laadittu maksusuunnitelma. RT pitää tapahtunutta kehitystä terveenä. Rakennusala on tilaajavastuulain soveltamisen kannalta merkittävin toimiala. Rakennusalalla harmaata taloutta esiintyy eniten alihankintaketjujen loppupäässä ja pienissä yrityksissä. Sen vuoksi enintään euron verovelkojen hyväksyminen ja maksusuunnitelman vaatimatta jättäminen vaikuttaa negatiivisesti rakennusalan harmaan talouden määrään. RT:n mielestä pienistäkin veroveloista on perusteltua vaatia maksusuunnitelma ja sillä tavoin ohjata velalliset asioimaan verottajan kanssa. On todennäköistä, että uudistus lisää rakennusalalla lyhyen elinkaaren yritysten määrää. Lyhyen elinkaaren yrityksillä tarkoitamme toimijoita, joilla on koko ajan puhtaat paperit, mutta jotka ajetaan konkurssiin, kun verovelkojen määrä ylittää euroa tai kun verottaja ei enää suostu uusimaan maksusuunnitelmaa. Esitys antaa tällaisille harmaan talouden toimijoille lisää toiminta-aikaa. Työterveyshuollon järjestäminen Työryhmä esittää uudeksi selvitettäväksi asiaksi selvitystä työterveyshuollon järjestämisestä. RT pitää esitystä hyvänä. On todennäköistä, että monet tilaajat rakennusalalla jatkavat nykyistä käytäntöään ja vaativat alihankkijalta työterveyshuoltosopimuksen esittämistä. Sähköinen tiedonsiirto ja tietojen saamisen helppous Tilaajavastuulaki velvoittaa tilaajaa selvittämään alihankkijastaan tietyt seikat. Hallinnollista taakkaa vähentäisi se, että selvittäminen olisi helppoa. Helppous lisääntyy, kun tarvittavat tiedot saa keskitetysti yhdestä paikasta ja sähköisesti. Isojen asiakkaiden ja tilaajavastuulain tietoja välittävien yritysten tulee saada tiedot massa-ajoina sähköisten rajapintojen kautta. Lähetettyjen työntekijöiden todistukset on mahdollista saada parantamalla yhteyksiä lähettävän yrityksen kotimaan viranomaisten kanssa. Kun lähettävän maan viranomainen myöntää E101/A1 todistuksen, se samalla lähetettäisiin sähköisesti vastaanottavan maan viranomaisille. Toinen mahdollisuus olisi rakennusalan kohdalla selvittää, miten ulkomaalaisen työntekijän rekisteröityessä veronumerorekisteriin olisi mahdollista parantaa lähetettyjen työntekijöiden todistusten saatavuutta. Verovelkarekisterin perustaminen on oikean suuntainen toimenpide, mutta tietojen saamisen rekisteristä tulisi olla mahdollisimman helppoa. lisäksi kaikki tilaajavastuulain edellyttämät tiedot tulisi saada yhdestä paikasta. Tällä hetkellä sellainen paikka rakennusalalla on

5 5 (5) Suomen Tilaajavastuu Oy. Sen vuoksi Suomen Tilaajavastuu oy:n mahdollisuuksia saada tietoja mahdollisimman helposti massa-ajoina sähköisten rajapintojen kautta tulisi kaikin tavoin helpottaa. Rakennusteollisuus RT ry Tapio Kari työmarkkinajohtaja