LAPIN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Transkriptio

1 LAPIN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä

2 Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja SISÄLTÖ JOHDANTO LAPIN RAKENNERAHASTOSTRATEGIA SEKÄ RAHOITTAJIEN TYÖNJAKO JA TAVOITTEET HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIEN ALUEELLINEN SOVELTAMINEN RAKENNERAHASTOJEN TAVOITTEET JA PAINOTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO EAKR... 5 EAKR TL 1 Yritystoiminnan edistäminen... 6 EAKR TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen... 6 EAKR TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen... 7 EAKR Tekninen tuki EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO ESR ALUEELLINEN OSIO... 8 ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen... 8 ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy... 8 ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen... 9 ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa... 9 ESR Tekninen tuki YHTEENVETO VUODEN 2011 RAHOITUKSEN JAKAUTUMISESTA VIRANOMAISITTAIN ALLEKIRJOITUKSET LIITE 1 ESITYS EAKR JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 2 ARVIO EAKR JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 3 ESITYS ESR ALUEOSION JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 4 ARVIO ESR ALUEOSION JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 5 POHJOIS-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VALINTAKRITEERIT LIITE 6 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALINTAPERUSTEET... 22

3 Johdanto Maakunnan yhteistyöryhmä päättää vuosittain maakunnan aluekehitysrahaston (EAKR) varojen kohdentumisen rahoittavien tahojen kesken. Lisäksi yhteistyöryhmä yhteen sovittaa sosiaalirahaston (ESR) alueellisen osion varat rahoittajille sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki rahoittajat allekirjoittavat. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä: 1) arvio rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain, 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoituksen jakaumasta hallinnonaloittain, 3) arviot kohdassa 2 tarkoitettujen varojen keskeisistä tavoitteista, 4) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa, 5) tieto rakennerahasto-ohjelman painotuksista sekä 6) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Yhteistyöasiakirjan valmistelussa on huomioitu aluehallinnon uudistuksen rakenteelliset järjestelyt, joiden mukaisesti välittävinä toimieliminä toimivat maakunnan liitto, ELY-keskus ja liikennevirasto. Yhteistyöasiakirjassa esitetään kuitenkin jaettavien varojen indikatiiviset hallinnonaloittaiset jakaumat. Allekirjoittaneet osapuolet esittävät tässä yhteistyöasiakirjassa rakennerahastovarojen vuoden 2011 rahoitustarpeet sekä arvion vuoden 2012 rahoitustarpeista hallinnonaloittain ja toimintalinjoittain. Lisäksi esitetään rakennerahastojen painotukset ja hallinnonalojen keskeiset tavoitteet. Yhteistyöasiakirja myös sisältää hankkeiden valintakriteerien alueellisen soveltamisen painotukset. Yhteistyöasiakirja on hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet Rakennerahastovaroilla toteutetaan osaltaan Lapin maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. Strategia kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien parantamiseen ja uuden yritystoiminnan syntymisedellytysten lisäämiseen. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon mahdollisuudet niin, että muuttotase kääntyy positiiviseksi ja väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Erityisesti tavoitellaan nuorten ja osaajien poismuuton hillitsemistä ja tulomuuton lisäämistä. Palvelurakenne turvataan koko maakunnassa. Maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan erityisesti hankkeisiin, joilla on vahva elinkeinojen kasvua ja toimintaympäristöä edistävä kytkentä. Rahoituksessa huomioidaan myös saamelaisten asema ainoana EU-alueen alkuperäiskansana tukemalla saamelaisten omaan kulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä, osaamista, investointeja yms. Osaamisen kehittämisellä varmistetaan ohjelman kokonaisvaltainen onnistuminen. Maakunnan vetovoimaa, saavutettavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät hankkeet ovat etusijalla. Rahoituksen ohjaamisessa painotetaan hankkeiden vipuvaikutusta, jolloin tavoitteena on saada aikaan aluetaloudelliselta vaikuttavuudeltaan järeitä alueellisia ja/tai klusterikohtaisia kehittämis- ja kasvuprosesseja. Rakennerahastohankkeet ovat luonteeltaan riskiä sietäviä, jolloin voidaan rahoittaa innovatiivisia uutta luovia hankkeita. Varoja ei suunnata toimenpiteisiin, joiden katsotaan olevan organisaatioiden perustoimintaa vailla selkeää kehittämiselementtiä. 2

4 Yritystoiminnan kehittymisen kannalta riittävän kriittisen massan rakentuminen on Lapissa erityisen haastavaa johtuen yritysten pienestä koosta ja alueen laajuudesta. Kehittämisessä painotetaan yritysten kiinnittymistä ja yhteistyötä klustereissa. Yritysryhmien kehittyminen alueen keskeisillä toimialoilla on edellytys kasvulle, jota haetaan pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Rakennerahastovarojen tehokkaan käytön edellytyksenä on hyvä koordinaatio, mikä edellyttää yhteistyötä, selkeitä rahoitusvastuita sekä EAKR- ja ESR -rahastojen tehokasta yhteensovittamista. Alla olevissa taulukoissa on esitetty rahoittajien päävastuut Lapissa. EAKR Lapin liitto TEM OKM / STM RAHOITTAJIEN PÄÄVASTUUT EAKR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen - Matkailun imagomarkkinointi maakuntatasolla - Lappi-brändin kehitystyö - Lapin kärkitoimialojen yritysverkostojen ja klustereiden syntymisen, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistäminen ELY / E / TEM - Pk-yritysten investoinnit ja muut yritysten kehittämistoimenpiteet (liiketoimintaosaaminen, kansainvälistyminen ja t&k). (Toimien kohteena alkavat ja toimivat kasvuhakuiset, erityisesti innovatiiviset yritykset) - Innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen - Yritysverkostojen ja klustereiden kehittäminen - Tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen - Yritysten liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistumisen sekä kansainvälistymisen edistäminen ELY / Ympäristö ja luonnonvarat TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen - Lapin kärkitoimialojen osaamiskeskittymien sekä prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden edistäminen - Sähköisen asioinnin edistäminen sekä sähköisten palveluiden kehittäminen - Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten verkostoitumisten ja kansainvälistymisen edistäminen ja tason nostaminen - Koulutussisältöjen ja rakenteiden uudistaminen - Opetusta ja t&k-toimintaa palvelevien oppimis-, tutkimus- ja testausympäristöjen kehittäminen - Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen palveluinnovaatioiden kehittäminen - Pk-yritysten innovaatioympäristöjen vahvistaminen (toimintaympäristöavustus) - Yritysten toimitilainvestoinnit (tuotantotilat, teknologiapuistot) (Pk-yritysten kehittämisavustus kunnille) - Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k-toiminnan tukeminen, - Teknologian siirron edistäminen, - Innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking, - Opetus- ja t&k -toimintaa tukevat kehittämisympäristöt (osana tutkimusprojektia), - Yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa - Yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen edistäminen - Ympäristönsuojelun alueellisen yhteistyön tukeminen toimilla, joilla luodaan yhteistyöverkostoja ympäristön hoitoon ja kunnostukseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi sekä vahvistetaan ympäristöajattelun omaksumista - ympäristöosaajien verkostoyhteistyön ja osaamisen hyödyntämisen (mm. ilmastonmuutokseen TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen - Matkailualueiden vetovoiman ja saavutettavuuden sekä kulttuuripalveluiden saatavuuden edistäminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen - Kasvavien elinkeinojen infrastruktuurin, vesihuolto- ja ympäristötöiden, bioenergian ja kaukolämpöverkoston sekä lentokenttälaajennusten investoinnit - Matkailukeskusten ja maaseutumatkailualueiden ympäristöjen kehittäminen parantamalla luontomatkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia - Matkailullisesti hyödynnettävien luontokohteiden, reitistöjen ja rakenteiden kunnostaminen ja kehittäminen sekä vesistöjen virkistyskäytön ja hoidon 3

5 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri Finnvera Oyj - Korkotuetulla rahoituksella vaikutetaan työpaikkojen ja investointien syntymiseen. Tuella on suuri merkitys aloittavissa yrityksissä ja sukupolvenvaihdoksissa. - Korkotuetut takaukset mahdollistavat pankkien mukaantulon isoihin riskihankkeisiin. sopeutumisessa) edistäminen edistäminen - Vilkkaiden matkailuväylien ympäristöjen sekä maisemaalueiden ja kulttuuriympäristöjen hoidon ja kunnostuksen tukeminen sekä taajama-alueiden vetovoimaa lisäävien toimien tukeminen - Lapin alueellisen jätehuoltosuunnitelman toteuttaminen esim. tukemalla suurten matkailukeskusten jätehuollon järjestämistä - Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien toimien edistäminen - Lapin elinkeinokytkentäisen saavutettavuuden, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistäminen - Matkailureististöjen ja maanteiden risteämäkohtien turvallisuuden ja työmatkaliikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistäminen ESR ELY / E- vastuualue OPM:n hallinnonala RAHOITTAJIEN PÄÄVASTUUT ESR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 TL 2 TL 3 Työorganisaatioiden, Työllistymisen ja Työmarkkinoiden työssä olevan työmarkkinoilla pysymisen toimintaa edistävien työvoiman ja yritysten edistäminen sekä osaamis- ja kehittäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy palvelujärjestelmien yrittäjyyden lisääminen kehittäminen - Yrittäjyyden edistäminen eri koulutustasoilla - Seutustrategioiden toteutumisen tukeminen yrityksille suunnattujen koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. - Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työllisyyden ja osallisuuden edistäminenen (painopisteinä erityisesti nuorten siirtyminen peruskoulusta ammatilliseen koulutukseen sekä ammatillisesta koulutuksesta työelämään) - Aikuisten osaamisen kehittäminen työssäpysymisen varmistamiseksi. - Uudenlaisten työelämälähtöisten kouluttautumismallien ja oppimisympäristöjen kehittäminen - Koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja saavutettavuuden kehittäminen - Innovaatioympäristöjen, - verkostojen ja prosessien kehittäminen - Luovien alojen kehittäminen - Merkittävien infrastruktuurihankkeiden vaatiman osaamisen edistäminen henkilöstön valmiuksien ja koulutuksen laadun osalta TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa - Koulutuksen ja viranomaistoiminnan kansainvälinen kehittäminen. ELY / E- vastuualue STM:n hallinnonala - Hyvinvointipalveluiden yritystoiminnan edistäminen uusien toimintatapojen avulla - Työhyvinvointimallien ja työelämän tasaarvoistamisen pilotoinnit. - Nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevien varhaisen puuttumisen toimenpiteiden ja toimintamallien kehittäminen - Syrjäytymisvaarassa olevien vaikeastityöllistyvien ja vajaakuntoisten sekä nuorten työmarkkinoille pääsemistä tukevan sosiaalisen kuntoutuksen - Uudenlaisten toimintamallien kehittäminen sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmään (tavoitteena julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteisten toimintatapojen luominen) 4

6 ELY / E- vastuualue TEM:n hallinnonala - Itse toteutettavat hankkeet - Seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen, alkavien ja vakiinnuttamisvaiheessa olevien yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittymisen tukeminen n edistäminen - Venäjän kaupan edistäminen kehittäminen - Nuorten työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia koskeva strategiatyö. - Välityömarkkinoiden palveluiden ja toimenpiteiden tuotekehitystyö - Välityömarkkinatoimijoiden verkostojen ja osaamisen kehittäminen - Seutukuntakohtaiset sopimukset työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden palveluiden järjestämisestä - Yhteishankintakoulutuksen tunnettuuden lisääminen. - Yritysten osaamistarpeiden tunnistamisen ja yritys- ja työnantajalähtöisten toimintamallien vahvistaminen - Ammattikoulutetuille nuorille suunnattujen palvelujen kehittäminen ja tuotekehitystyö - Maakunnallisen aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategian toimeenpano: - Ennakointi sekä työvoiman saatavuuteen liittyvien toimintamallien kehittäminen - ELY / E/ TEM:n hallinnonala - Ulkopuolisille rahoitettavat hankkeet - Yritysten ja muiden työorganisaatioiden tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja työurien pidentämisen edistäminen - Yritysten liiketoiminnan, kasvun ja kilpailukyvyn edistäminen - Kehitetään työmarkkinoilta syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien palvelumalleja erityisenä kohderyhmänä ammattikouluttamattomat nuoret. - Nuorten työpajatoiminnan kehittäminen - Maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen ja kotouttamispalveluiden kehittäminen - Korkeasti koulutettujen työttömyyden vähentäminen mm. täydennyskoulutuksen avulla - Nuorten palveluverkoston osaamisen kehittäminen - Työperäisen maahanmuuton edistäminen - Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen 2 Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen Rakennerahasto-ohjelmissa (EAKR ja ESR) esitettyjen hankkeiden valintakriteerien (liitteet 5 ja 6) lisäksi Lapissa painotetaan kaudella seuraavia valintaperusteita: 1) hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin 2) hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen 3) hanke edistää kansainvälistymistä 3 Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain 3.1 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) strategiana on alueen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen, saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään kolmelle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. Toimenpiteitä toteutetaan sekä kehittämishankkeilla että tuotannollisilla ja infrastruktuuri-investoinneilla. 5

7 EAKR TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun ja tuottavuuden sekä kansainvälistymisen edistäminen ja t&k-toiminnan lisääminen pk-yrityksissä. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Matkailun imagomarkkinointi maakuntatasolla ja Lappi-brändin kehitystyö 2) Lapin kärkitoimialojen yritysverkostojen ja klustereiden syntymisen, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistäminen 3) Yritysten kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen yritysten investointi-, kehittämis-, kansainvälistymis- ja teknologiarahoituksella 4) PK-yritysten ICT-osaamisen vahvistaminen ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen. Aktivoidaan erityisesti matkailun, teollisuuden ja yrityspalveluiden toimialoilla toimivia yrityksiä ICT:n hyödyntämisessä maakunnallisella koordinaatioprojektilla ja tarvittaessa seutukunnittaisilla aktivointihankkeilla EAKR TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on myös edistää verkostoitumista ja vahvistaa osaamisrakenteita tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä oppimisympäristöjen osalta. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Lapin kärkitoimialojen osaamiskeskittymien, prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden edistäminen sekä toimialojen kasvun vahvistaminen 2) Lapin korkeakoulujen ja toisen asteen innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen 3) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen sekä verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamitahojen kanssa 4) Sähköisen asioinnin edistäminen sekä sähköisten palveluiden sovellusten kehittäminen 5) Ympäristöön liittyvät verkostot ja innovaatiot 6) Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen (jatkohanke) 1 1 Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen voidaan käyttää Lapin EAKR -ohjelmarahoitusta enintään 5,0 miljoonaa euroa. EAKR -rahoituksen tarve ajoittuu vuosina seuraavasti: 2007 ( ), 2008 ( ), 2009 ( ), 2010 ( ), 2011 ( ) ja 2012 ( ). 6

8 EAKR TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on lisätä alueellista vetovoimaa sekä yritysten että niiden henkilöstön ja matkailun näkökulmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Matkailu- ja taajama-alueiden vetovoimaa sekä kulttuuripaveluiden saatavuutta ja toimitaympäristöjä kehittävät hankkeet 2) Matkailua tukevat tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat 3) Matkailukeskusten ja niihin johtavien liikenneväylien ympäristön parantamistyöt sekä vesistöjen hoidon parantaminen ja virkistyskäytön sekä kalastusmatkailun edistäminen 4) Alueellisen jätehuoltosuunnitelman toteutus ja matkailukeskusten jätehuollon kehittäminen 5) Lapin maisema-alueiden ja kulttuuriympäristön suojelun, hoidon ja matkailukäytön edistäminen 6) Ilmastonmuutokseen varautuminen 7) Lapin elinkeinoelämän kehittämisen tukeminen parantamalla alueen saavutettavuutta sekä edistämällä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta EAKR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 7

9 3.2 Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman strategiana on kehittää valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin, edistää yrittäjyyttä sekä kehittää työorganisaatioiden toimintatapoja tuottavuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Työllisyyttä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan, osaamistasoa nostetaan, ehkäistään rakennetyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä varaudutaan työvoiman ikääntymiseen. Lisäksi toteutetaan aktiivisia maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä unionin jäsenvaltioiden ja alueiden välisenä yhteistyönä. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään neljälle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden toimintakulttuuria sekä edistää yrittäjyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on tukea yritysten kasvua, ja parantaa kilpailukykyä. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) PK-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2) Yrityksille suunnattujen korkeakoulukonsernin palvelujen kehittäminen 3) Pienten yritysten ja julkishallinnon työhyvinvointihankkeiden pilotointi 4) Seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen osana Yritys Suomi-palvelujärjestelmää sekä yritysten kehittämistoimenpiteiden rahoittaminen 5) Hyvinvointi- ja luovien alojen yrittäjyyden ja tuotekehityksen edistäminen 6) Yrittäjyyskasvatustoiminta 7) Yrityshautomotoiminta 8) Sukupolvenvaihdosten ja liiketoiminnan siirtojen edistäminen 9) Yritysten Venäjän kaupan osaamisen vahvistaminen ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on edistää työllisyyttä, pidentää työuria sekä ehkäistä syrjäytymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla. Työvoiman liikkuvuutta sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta kehitetään. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Osaamisen kehittäminen mm. työelämälähtöisten koulutusmallien ja oppimisympäristöjen avulla 2) Työmarkkinoille kuntoutuvien asiakkaiden palveluiden ja toimenpiteiden kehittäminen sekä toimijoiden osaamisen ja yhteistyön vahvistaminen 3) Nuorten kouluttautumisen edistäminen, työllistymisen parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 4) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 5) Nuorten koulutukseen pääsyn varmistaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen 8

10 ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää osaamis- ja palvelujärjestelmiä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamistasoa kohotetaan sekä panostetaan ennakointi- ja arviointitoimintaan. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Työmarkkinoiden ja koulutuksen ennakointihankkeiden toteuttaminen 2) Palveluhenkilöstön osaamisen ja palveluiden tuotteistamisen edistäminen 3) Aikuisväestön koulutukseen osallistumisen aktivoiminen 4) Uusien oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen 5) Innovaatioympäristöjen -verkostojen, -prosessien ja -palvelujärjestelmien vahvistaminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen 6) Uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen 7) Sosiaali- ja terveystoimen palvelujen uudistaminen 8) Työvoiman osaamistason nostaminen sekä koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen 9) Lappilaisen verkko-opetuksen tukipalveluklusterin sekä pedagogisen ja sisällöllisen osaamisen edistäminen 10) Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten osaamisen ja profiloitumisen vahvistaminen sekä yhteistyön kehittäminen 11) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen 12) Koulutuksen kehittäminen vastaamaan ikärakenteen ja työvoimatarpeiden muutosta ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on tuottaa kansainvälisen yhteistyön kautta lisäarvoa työvoima-, elinkeino-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Kansainvälisen yhteistyön tukeminen hyvien käytäntöjen levittämiseksi 2) Koulutuksen kansainvälinen kehittäminen 3) Työperäisen maahanmuuton edistäminen EU-alueelta Lappiin ESR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 9

11 4 Yhteenveto vuoden 2011 rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain EAKR 2011 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KUNTA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Lapin liitto 1,200 0,772 0,528 1,300 ELY / E / TEM 6,000 6,000 0,000 6,000 Finnvera Oyj 1,000 1,000 0,000 1,000 Esitykset yhteensä 8,200 7,772 0,528 8,300 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Lapin liitto 4,621 2,868 1,434 4,302 ELY / E / TEM (sis. TEKES) 2,000 1,200 0,894 2,094 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 0,400 0,250 0,150 0,400 Esitykset yhteensä 7,021 4,318 2,478 6,796 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Lapin liitto 0,764 0,408 0,410 0,818 ELY / E / TEM 0,690 0,000 0,690 0,690 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 1,395 1,195 0,300 1,495 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,600 0,450 0,120 0,570 Esitykset yhteensä 3,449 2,053 1,520 3,573 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KUNTA EAKR-arviot 2011 yhteensä Lapin liitto 6,585 4,048 2,372 6,420 ELY / E / TEM 8,690 7,200 1,584 8,784 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 1,795 1,445 0,450 1,895 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,600 0,450 0,120 0,570 Finnvera Oyj 1,000 1,000 0,000 0,000 Yhteensä 18,670 14,143 4,526 17,669 Raami 18,670 14,143 4,526 10

12 ESR 2011 EU VALTIO KUNTA VALTIO+ KUNTA milj. euroa TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen ELY / TEM 1,133 0,858 0,275 2,266 ELY /OPM 0,194 0,144 0,05 0,388 ELY /STM 0,016 0,012 0,004 0,032 Esitykset yhteensä 1,343 1,014 0,329 2,686 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisenedistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ELY / TEM 1,657 1,263 0,277 3,197 ELY /OPM 0,265 0,197 0,068 0,530 ELY /STM 0,060 0,045 0,018 0,123 Esitykset yhteensä 1,982 1,505 0,363 3,850 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen ELY / TEM 0,370 0,273 0,130 0,773 ELY /OPM 1,409 1,073 0,285 2,767 ELY /STM 0,083 0,064 0,013 0,160 Esitykset yhteensä 1,862 1,410 0,428 3,700 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa ELY / TEM 0,079 0,058 0,022 0,159 ELY /OPM 0,045 0,033 0,012 0,090 ELY /STM 0,000 Esitykset yhteensä 0,124 0,091 0,034 0,249 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KU NTA milj. euroa ESR-arviot 2010 yhteensä ELY / TEM 3,239 2,452 0,704 3,156 ELY /OPM 1,913 1,447 0,415 1,862 ELY /STM 0,159 0,121 0,035 0,156 Yhteensä 5,311 4,020 1,154 5,174 Raami 5,311 4,020 1,154 11

13

14 Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2011 OHJELMA: Pohjois-Suomi EAKR MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ Liikenne Maa- TOIMIELIN ELY virasto kunta Finnvera Oyj HALLINNON- ALA TEM YM MMM LVM TEM OKM STM TOIMINTA- LINJA Pääomasijoitus * Laina ja takaus ** Kulmaluvut Ohjelmareservi YHTEENSÄvarhaistus) (sis. 20 % TL 1 12,000 0,000 0,000 0,000 2,500 0,000 0,000 0,000 2,000 0,000 16,500 EAKR 6,000 1,200 1,000 8,200 VALTIO 6,000 0,772 1,000 7,772 Kuntarahoitus 0,528 0,528 TL 2 4,094 0,800 0,000 0,000 1,436 7,070 0,417 0,000 0,000 0,000 13,817 EAKR 2,000 0,400 0,728 3,693 0,200 7,021 VALTIO 1,200 0,250 0,508 2,177 0,183 4,318 Kuntarahoitus 0,894 0,150 0,200 1,200 0,034 2,478 TL 3 1,380 2,340 0,550 1,170 0,903 0,679 0,000 0,000 0,000 0,000 7,022 EAKR 0,690 1,145 0,250 0,600 0,464 0,300 3,449 VALTIO 0,000 0,995 0,200 0,450 0,204 0,204 2,053 Kuntarahoitus 0,690 0,200 0,100 0,120 0,235 0,175 1,520 YHTEENSÄ 17,474 3,140 0,550 1,170 4,839 7,749 0,417 0,000 2,000 0,000 37,339 37,339 EAKR 8,690 1,545 0,250 0,600 2,392 3,993 0,200 0,000 1,000 0,000 18,670 18,670 VALTIO 7,200 1,245 0,200 0,450 1,484 2,381 0,183 0,000 1,000 0,000 14,143 14,143 Kuntarahoitus 1,584 0,350 0,100 0,120 0,963 1,375 0,034 0,000 0,000 0,000 4,526 4,526 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Pääomasijoitusrahastoon varatut resurssit jaetaan TEM:stä Finnvera Oyj:lle ** Sovitaan Finnvera Oyj:n ja ELY -keskuksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle

15 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2011 OHJELMA: Pohjois-Suomi EAKR MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR ELY -KESKUS Yritystukilainsäädäntö * Työvoimapoliittinen lainsäädäntö ELY / TEM YHTEENSÄ Finnvera Oyj:n laina- ja takaustoiminta ** ELY YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 12,000 0,000 0,000 2,000 14,000 EAKR 6,000 1,000 7,000 VALTIO 6,000 1,000 7,000 Kuntarahoitus 0,000 TL 2 4,094 0,000 0,000 0,000 4,094 EAKR 2,000 2,000 VALTIO 1,200 1,200 Kuntarahoitus 0,894 0,894 TL 3 0,000 1,380 0,000 0,000 1,380 EAKR 0,690 0,690 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,690 0,690 YHTEENSÄ 16,094 1,380 0,000 2,000 19,474 EAKR 8,000 0,690 0,000 1,000 9,690 VALTIO 7,200 0,000 0,000 1,000 8,200 Kuntarahoitus 0,894 0,690 0,000 0,000 1,584 0,000 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet ja Tekes ** Sovittu Finnvara Oyj:n ja ELY-kesksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle 14

16 Liite 2 Arvio EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2012 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2012 VUOSI: 2012 OHJELMA: Pohjois-Suomi EAKR MAAKUNTA: Lappi ELY: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ Liikenne Maa- TOIMIELIN ELY virasto kunta Finnvera Oyj HALLINNON- Pääomasijoitus Laina ja Ohjelma- Kulma- ALA TEM YM MMM LVM TEM OKM STM * takaus ** reservi YHTEENSÄ luvut TOIMINTA- LINJA TL 1 7,300 0,000 0,000 0,000 2,500 0,000 0,000 0,000 2,000 0,000 11,800 EAKR 3,650 1,250 1,000 5,900 5,172 VALTIO 3,650 0,405 1,000 5,055 3,998 Kuntarahoitus 0,845 0,845 TL 2 2,185 0,550 0,000 0,000 0,875 3,820 0,400 0,000 0,000 0,000 7,830 EAKR 1,101 0,300 0,420 2,100 0,200 4,121 4,330 VALTIO 0,927 0,000 0,355 1,250 0,150 2,682 3,347 Kuntarahoitus 0,157 0,250 0,100 0,470 0,050 1,027 TL 3 1,200 1,379 0,440 0,665 0,740 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 4,424 EAKR 0,600 0,616 0,200 0,290 0,300 2,006 2,526 VALTIO 0,000 0,710 0,200 0,300 0,350 1,560 1,952 Kuntarahoitus 0,600 0,053 0,040 0,075 0,090 0,858 YHTEENSÄ 10,685 1,929 0,440 0,665 4,115 3,820 0,400 0,000 2,000 0,000 24,054 EAKR 5,351 0,916 0,200 0,290 1,970 2,100 0,200 0,000 1,000 0,000 12,027 VALTIO 4,577 0,710 0,200 0,300 1,110 1,250 0,150 0,000 1,000 0,000 9,297 Kuntarahoitus 0,757 0,303 0,040 0,075 1,035 0,470 0,050 0,000 0,000 0,000 2,730 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Pääomasijoitusrahastoon varatut resurssit jaetaan TEM:stä Finnvera Oyj:lle ** Sovitaan Finnvera Oyj:n ja ELY -keskuksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle 12,027 9,297 2,730 15

17 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2012 OHJELMA: Pohjois-Suomi EAKR MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR ELY -KESKUS Yritystukilainsäädäntö * Työvoimapoliittinen lainsäädäntö ELY / TEM YHTEENSÄ Finnvera Oyj:n laina- ja takaustoiminta ** ELY YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 7,300 0,000 0,000 2,000 9,300 EAKR 3,650 1,000 4,650 VALTIO 3,650 1,000 4,650 Kuntarahoitus 0,000 TL 2 2,185 0,000 0,000 0,000 2,185 EAKR 1,101 1,101 VALTIO 0,927 0,927 Kuntarahoitus 0,157 0,157 TL 3 0,000 1,200 0,000 0,000 1,200 EAKR 0,600 0,600 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,600 0,600 YHTEENSÄ 9,485 1,200 0,000 2,000 12,685 EAKR 4,751 0,600 0,000 1,000 6,351 VALTIO 4,577 0,000 0,000 1,000 5,577 Kuntarahoitus 0,157 0,600 0,000 0,000 0,757 0,000 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet ja Tekes ** Sovittu Finnvara Oyj:n ja ELY-kesksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle 16

18 Liite 3 Esitys ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2011 LIITE 3 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUOSI: 2011 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue ELY: MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM Ohjelmar eservi Yhteensä TOIMINTALINJA TL 1 YHT 2,266 0,388 0,032 0,000 0,000 2,686 ESR 1,133 0,194 0,016 1,343 VALTIO 0,858 0,144 0,012 1,014 Kuntarahoitus 0,275 0,050 0,004 0,329 TL 2 YHT 3,197 0,530 0,123 0,000 0,000 3,850 ESR 1,657 0,265 0,060 1,982 VALTIO 1,263 0,197 0,045 1,505 Kuntarahoitus 0,277 0,068 0,018 0,363 TL 3 YHT 0,773 2,767 0,160 0,000 0,000 3,700 ESR 0,370 1,409 0,083 1,862 VALTIO 0,273 1,073 0,064 1,410 Kuntarahoitus 0,130 0,285 0,013 0,428 TL 4 YHT 0,159 0,090 0,000 0,000 0,000 0,249 ESR 0,079 0,045 0,124 VALTIO 0,058 0,033 0,091 Kuntarahoitus 0,022 0,012 0,034 YHTEENSÄ 6,395 3,775 0,315 0,000 0,000 10,485 10,485 ESR 3,239 1,913 0,159 0,000 0,000 5,311 VALTIO 2,452 1,447 0,121 0,000 0,000 4,020 Kuntarahoitus 0,704 0,415 0,035 0,000 1,154 0,000 0,000 0,000 0,000 5,311 4,020 1,154 Hallinnonalojen rahoitusosuudet vuonna 2011 Pohjois-Suomen ohjelmassa, perustuu valtioneuvoston päätökseen , jota on tarkoitus tarkistaa vuoden 2010 aikana TEM OPM STM Yht ESR, miljoonaa euroa 3,240 1,912 0,159 5,311 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, 50 % ESR:stä ja 50 % valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 % Vähennykset on laskettu peruskehyksestä ilman ennakkobudjetoitua 20 % osuutta Lapissa on syytä panostaa työllisyyden hoitoon, mutta jotta ohjelman tavoitteet saavutetaan, on edelleen jatkettava osaamis- ja innovaatiojärjestelmien kehittämistä sekä sosiaali- ja terveyssektorin palvelujärjestelmien edistämistä. Tästä syystä pitäydytään valtioneuvoston päätöksen mukaisessa jaoitteluissa.

19 Liite 4 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2012 LIITE 4 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUOSI: 2012 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue ELY: MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM TL Ohjelmareservi YHTEENSÄ TL 1 YHT / 1,809 0,237 0,000 0,000 2,046 ESR 0,860 0,111 0,971 VALTIO 0,677 0,088 0,765 Kuntarahoitus 0,272 0,038 0,310 TL 2 YHT / 1,865 0,659 0,105 0,000 2,629 ESR 0,860 0,309 0,050 1,219 VALTIO 0,677 0,244 0,039 0,960 Kuntarahoitus 0,328 0,106 0,017 0,451 TL 3 YHT / 0,618 1,661 0,114 0,000 2,392 ESR 0,294 0,780 0,054 1,127 VALTIO 0,231 0,614 0,042 0,887 Kuntarahoitus 0,093 0,267 0,018 0,378 TL 4 YHT / 0,176 0,079 0,000 0,000 0,255 ESR 0,084 0,037 0,121 VALTIO 0,066 0,029 0,095 Kuntarahoitus 0,026 0,013 0,039 YHTEENSÄ ESR 4,467 2,097 2,636 1,238 0,219 0,104 0,000 0,000 7,323 3,438 7,323 3,438 VALTIO 1,651 0,975 0,081 0,000 2,707 2,707 Kuntarahoitus 0,719 0,424 0,035 1,178 1,178 0,000 0,000 0,000 Hallinnonaloittaiset osuudet mahdollisesti muuttuneet TEM OPM STM Yht ESR, miljoonaa euroa 2,097 1,238 0,103 3,438 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, 50 % ESR:stä ja 50 % valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty joustovaraus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 % Tähän jotain muuta ennakkobudjetoinnista yms. 18

20 Liite 5 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman yhteiset hankevalintakriteerit on hyväksytty EAKRseurantakomiteassa, joista ao. kriteerit ovat lappilaiseen käyttöön stilisoidut versiot. Yleiset hankevalintakriteerit, jotka jokaisen hankkeen tulee täyttää 1) Hanke on ohjelman mukainen 2) Hanke tukee yhteistyöasiakirjassa nimettyjä maakunnallisia painopisteitä 3) Hanke on toteuttamiskelpoinen - toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen myönnettävään tukeen - toteuttajalla on taloudelliset ja taidolliset edellytykset ja resurssit toteuttaa hanke - hankkeen rahoitussuunnitelma on realistinen 4) Hanke on toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas - hankkeen kustannukset ovat kohtuullisia - hankeaika ja kustannukset ovat tasapainossa 5) Hanke on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen - hanke ei vaaranna ympäristön hyvinvointia - hanke tukee ihmisen yhdenvertaisuutta ja/tai kulttuurien säilymistä - hanke tukee taloudellista kasvua luonnonvaroja säästäen Muut hankevalintaa ohjaavat kriteerit Hanke on keskeinen osa laajempaa hankekokonaisuutta, tukee hankekokonaisuutta tai on suuralueyhteistyötä edistävä/ylimaakunnallinen Maakuntakohtaiset valintakriteerit 1) Hanke on haun teemojen mukainen 2) Hanke edistää jonkin alueellisen ohjelman / strategian toteuttamista 3) Maakunnan erityispainotukset Hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin - Hanke edistää kansainvälistymistä - Hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen Hankkeen sisällöllinen arviointi 1) Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen 2) Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi 3) Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta 4) Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin 5) Hankkeessa kehitetään tai kokeillaan uusia toimintamalleja/menetelmiä/lähestymistapoja 6) Hankkeen pysyviä vaikutuksia on arvioitu riittävässä määrin 7) Hankkeen tuloksilla on laajempaa hyötyä / hankkeen tulokset ovat levitettävissä Edellisten, kaikille hankkeille yhteisten valintakriteerien lisäksi jokaisella toimintalinjalla on omat kriteerinsä: Toimintalinja 1; Yritystoiminnan edistäminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee yritysten kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Luo uutta yritystoimintaa 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yrityksen kasvua 7) Edistää yritysten verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 19

21 8) Edistää innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista 9) Lisää t&k toimintaa pk-yrityksissä 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Edistää saamelaisten yritystoimintaa 14) Edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöteknologian kehittämistä 15) Edistää ympäristöteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä 16) Edistää yritysten liiketoimintojen uusiutumista ja vahvistumista 17) Edistää yritystukipalvelujen käytön lisäämistä ja helpottamista 18) Lisää ekotehokkuutta yrityksissä 19) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 2; Innovaatiotoiminnan ja verkostoituisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee alueellisen kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Tukee uusien yritysten luomista tai yrityshautomotoimintaa 5) Tukee innovaatioita edistävää kansainvälistä toimintaa 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää yritysten, yrityspuistojen, oppilaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, osaamiskeskusten ja/tai -keskittymien kehittämistä ja verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti 8) Parantaa alueen innovaatioympäristöä 9) Edistää t&k toimintaa yrityksissä, koulutus- ja tutkimuslaitoksissa 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Vahvistaa saamelaisten osaamiseen, koulutukseen ja perinteeseen liittyvää kehittämistä 14) Tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöön otossa /edistää teknologioiden siirtoa 15) Kehittää tulevien teknologioiden ennakointia 16) Luo ja kehittää opetus ja t&k -toimintaa tukevia kehittämisympäristöjä sekä yrityslähtöisiä tutkimusja kehittämispalveluja 17) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 3; Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Projekti on innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä ja uudistumista edistävä 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Edistää uuden yritystoiminnan syntymistä 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Projekti vahvistaa innovaatiojärjestelmiä 9) Edistää t&k toimintaa 10) Edistää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä 11) Lisää alueen vetovoimaa 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Parantaa saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvää toimintaympäristöä 14) Edistää elinkeinoelämän edellyttämien liikenneyhteyksien ja -palvelujen / logistiikkajärjestelmien ja - palvelujen kehittämistä 20

22 15) Tukee matkailun toimintaympäristöä kehittäviä investointeja / tapahtumia ja/tai edistää alueen helppoa matkailullista saavutettavuutta / matkailun ympärivuotisuutta / edistää houkuttelevien, korkeatasoisten ja viihtyisien taajama- ja matkailuympäristöjen kehittämistä 16) Edistää tietoliikenneyhteyksien, sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden tarjontaa ja niiden korkeaa käyttöastetta/ tukee modernien verkostoitumista edistävien ympäristöjen kehittämistä 17) Edistää puhtaan ja monimuotoisen luonnonympäristön säilymistä ja/tai parantaa kulttuuriympäristön tilaa /edistää ympäristöriskien ehkäisemistä ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittämistä 18) Edistää kestävän kehityksen mukaisten energiatehokkaiden rakenteiden ja toimintatapojen ja/tai yhdyskuntatekniikan ja ympäristönhallintamenetelmien kehittämistä / edistää uusiutuvan energian teollisen tuotannon ja/tai energianhallintajärjestelmien kehittämistä 19) Hanke on ympäristömyönteinen 21

23 Liite 6 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintaperusteet I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Hanke sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. - Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt. - Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Hankkeen toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. - Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. - Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä hankkeen kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. - Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. - Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Hanke edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: - sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, - kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, - teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), - kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella. A. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hankkeen toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 22

24 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. - Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia, työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. - Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hanke ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien kehittäminen: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. - Hankkeen työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet rahoituksen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella. 23