Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja

Transkriptio

1 Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä

2 Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja SISÄLTÖ JOHDANTO LAPIN RAKENNERAHASTOSTRATEGIA SEKÄ RAHOITTAJIEN TYÖNJAKO JA TAVOITTEET HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIEN ALUEELLINEN SOVELTAMINEN RAKENNERAHASTOJEN TAVOITTEET JA PAINOTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO EAKR... 5 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen... 6 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen... 6 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen... 7 Tekninen tuki EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO ESR ALUEELLINEN OSIO... 8 TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen... 8 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy... 8 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen... 9 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa... 9 Tekninen tuki... 9 Hallinnonaloittaisesta jakokehyksestä poikkeaminen YHTEENVETO VUODEN 2010 RAHOITUKSEN JAKAUTUMISESTA VIRANOMAISITTAIN ALLEKIRJOITUKSET LIITE 1 ESITYS EAKR JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 2 ARVIO EAKR JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 3 ESITYS ESR ALUEOSION JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 4 ARVIO ESR ALUEOSION JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 5 POHJOIS-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VALINTAKRITEERIT LIITE 6 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALINTAPERUSTEET Hyväksytty MYR:ssa

3 Johdanto Maakunnan yhteistyöryhmä päättää vuosittain maakunnan aluekehitysrahaston (EAKR) varojen kohdentumisen rahoittavien tahojen kesken. Lisäksi yhteistyöryhmä yhteen sovittaa sosiaalirahaston (ESR) alueellisen osion varat rahoittajille sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki rahoittajat allekirjoittavat. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä: 1) arvio rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain, 2) arviot kunkin hallinnonalan keskeisistä tavoitteista, 3) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa, 4) tieto rakennerahastoohjelman painotuksista sekä 5) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Yhteistyöasiakirjan valmistelussa on huomioitu aluehallinnon uudistuksen rakenteelliset järjestelyt, joiden mukaisesti välittävinä toimieliminä toimivat maakunnan liitto ja ELY-virasto. Yhteistyöasiakirjassa esitetään kuitenkin jaettavien varojen indikatiiviset hallinnonaloittaiset jakaumat. Allekirjoittaneet osapuolet esittävät tässä yhteistyöasiakirjassa rakennerahastovarojen vuoden 2010 rahoitustarpeet sekä arvion vuoden 2011 rahoitustarpeista hallinnonaloittain ja toimintalinjoittain. Lisäksi esitetään rakennerahastojen painotukset ja hallinnonalojen keskeiset tavoitteet. Yhteistyöasiakirja myös sisältää hankkeiden valintakriteerien alueellisen soveltamisen painotukset. Yhteistyöasiakirja on hyväksytty Lapin yhteistyöryhmässä Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet Rakennerahastovaroilla toteutetaan Lapin maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. Strategia kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien parantamiseen ja uuden yritystoiminnan syntymisedellytysten lisäämiseen. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon mahdollisuudet niin, että muuttotase kääntyy positiiviseksi ja väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Erityisesti tavoitellaan nuorten ja osaajien poismuuton hillitsemistä ja tulomuuton lisäämistä. Palvelurakenne turvataan koko maakunnassa. Maakuntaohjelman toteuttamisessa rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan erityisesti hankkeisiin, joilla on vahva elinkeinojen kasvua ja toimintaympäristöä edistävä kytkentä. Osaamisen kehittämisellä varmistetaan ohjelman kokonaisvaltainen onnistuminen. Maakunnan vetovoimaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät hankkeet ovat etusijalla. Rahoituksen ohjaamisessa painotetaan hankkeiden vipuvaikutusta, jolloin tavoitteena on saada aikaan aluetaloudelliselta vaikuttavuudeltaan järeitä alueellisia ja/tai klusterikohtaisia kehittämis- ja kasvuprosesseja. Rakennerahastohankkeet ovat luonteeltaan riskiä sietäviä, jolloin voidaan rahoittaa innovatiivisia uutta luovia hankkeita. Varoja ei suunnata toimenpiteisiin, joiden katsotaan olevan organisaatioiden perustoimintaa vailla selkeää kehittämiselementtiä. Yritystoiminnan kehittymisen kannalta riittävän kriittisen massan rakentuminen on Lapissa erityisen haastavaa johtuen yritysten pienestä koosta ja alueen laajuudesta. Kehittämisessä painotetaan yritysten kiinnittymistä ja yhteistyötä klustereissa. Yritysryhmien kehittyminen alueen keskeisillä toimialoilla on edellytys kasvulle, jota haetaan pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. 2

4 Rakennerahastovarojen tehokkaan käytön edellytyksenä on hyvä koordinaatio, mikä edellyttää yhteistyötä, selkeitä rahoitusvastuita sekä EAKR- ja ESR -rahastojen tehokasta yhteensovittamista. Alla olevissa matriiseissa on esitetty rahoittajien tavoitteet ja päävastuualueet Lapissa. Lapin liitto RAHOITTAJIEN TAVOITTEET JA PÄÄVASTUUT EAKR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen EAKR ELY / ETOK / TEKES Matkailun yhteismarkkinointi maakuntatasolla. Avustetaan pk-yritysten investointeja ja muita yritysten kehittämistoimenpiteitä (liiketoimintaosaaminen, kansainvälistyminen ja t&k). Toimien kohteena ovat alkavat ja toimivat kasvuhakuiset yritykset. Erityisenä kohderyhmänä ovat innovatiiviset yritykset. TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Matkailualueiden kehittämishankkeet. Luovien toimialojen, kaivostoiminnan sekä kylmä- ja talviteknologian edistäminen. Nuorille suunnatut hankkeet. Innovaatiojärjestelmän kehittäminen; korkeakoulujen painopistealueiden mukaisen verkostoitumisten ja kansainvälistymisen edistäminen, opetusta ja t&ktoimintaa palvelevien tutkimusja testausympäristöjen kehittäminen, korkeakoulukonsernin kehittäminen Toimintaympäristöavustusta suunnataan pk-yrityksiä palvelevan innovaatioympäristön vahvistamiseen. Pk-yritysten kehittämisavustusta voidaan myöntää kunnille yritysten toimitilainvestointeihin (tuotantotilat, teknologiapuistot). TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Matkailualueiden vetovoiman lisääminen. Sähköisen asioinnin edistäminen. Hyvinvointialojen kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä. Sähköisten palveluiden ja sovellusten kehittäminen sekä palveluiden tuottamista ja saavutettavuutta koskeva pilotointi. Saamelaiselinkeinoihin ja - kultuuriin liittyvät toimintaympäristöhankkeet. Hankerahoitusta kohdennetaan kasvavien elinkeinojen infrastruktuuriin, vesihuolto- ja ympäristötöihin, bioenergian ja kaukolämpöverkoston tukemiseen sekä lentokenttälaajennuksiin. ELY / Ympäristö ja luonnonvarat T&k-toiminnan edistäminen yrityksissä, innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen, yritysverkostojen ja klustereiden kehittäminen, tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen, yritysten liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistumisen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k-toiminnan tukeminen, teknologian siirron edistäminen, innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking, opetus- ja t&k - toimintaa tukevat kehittämisympäristöt (osana tutkimusprojektia), yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostot, yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen edistäminen, oppi- ja tutkimuslaitosten tukeminen uusien yritysten luomisessa, verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa. Ympäristönsuojelun alueellisen yhteistyön kehittämiseksi tuetaan toimia, joilla luodaan yhteistyöverkostoja ympäristön hoitoon ja kunnostukseen liittyvien toimien toteuttamiseksi sekä vahvistetaan Matkailukeskusten ja niihin verkostoituneiden maaseutumatkailualueiden kehittämistä jatketaan ja palvelujen tarjontaa monipuolistetaan panostaen erityisesti kesään. Varoja suunnataan matkailuun 3

5 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri Finnvera Oyj Finnveran korkotuetulla rahoituksella vaikutetaan työpaikkojen ja investointien syntymiseen. Tuella on suuri merkitys aloittavissa yrityksissä ja sukupolvenvaihdoksissa. Korkotuetut takaukset ovat saaneet pankit mukaan isoihin riskihankkeisiin. ympäristöajattelun omaksumista. Lisäksi edistetään ympäristöosaajien verkostoyhteistyötä ja osaamisen hyödyntämistä. liittyvien reitistöjen ja rakenteiden kehittämiseen sekä vesistömatkailuun. Turvataan ja parannetaan luonnonympäristön laatua ja virkistysarvoa (rakennetut tai muutoin käyttöarvoltaan heikentyneet vesistöt sekä luonnonhoitokohteet). Tuetaan maankäyttöön ja rakentamiseen liittyviä laatuhankkeita ja edistetään kulttuuriympäristöjen kunnostusta. Turvataan harvaanasutun alueen nykylainsäädännön vaatimukset täyttävän jätehuollon järjestämistä. Elinkeinokytkentäiset saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta edistävät hankkeet. Matkailureististöjen turvallisuutta tukevat hankkeet. RAHOITTAJIEN TAVOITTEET JA PÄÄVASTUUT ESR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 TL 2 TL 3 TL 4 Työorganisaatioiden, Työllistymisen ja Työmarkkinoiden Jäsenvaltioiden ja työssä olevan työmarkkinoilla toimintaa edistävien alueiden välinen työvoiman ja yritysten pysymisen osaamis- ja yhteistyö ESRtoiminnassa kehittäminen sekä edistäminen sekä palvelujärjestelmien yrittäjyyden lisääminen syrjäytymisen kehittäminen ESR ELY / ETOK OPM:n hallinnonala ELY / ETOK STM:n hallinnonala Edistetään yrittäjyyttä eri koulutustasoilla. Kehitetään yrityksille suunnattuja maakuntakorkeakoulun palveluja. Edistetään hyvinvointipalveluiden yritystoimintaa kehittämällä verkostoitumista ja uusia toimintamalleja. Lisäksi pilotoidaan työhyvinvointimalleja ja työelämän tasa- ehkäisy Ehkäistään nuorten syrjäytymistä sekä edistetään nuorten työllistymistä ja osallisuutta. Varmistetaan nuorten koulutukseen pääsyä ja edistetään työelämään siirtymistä. Kehitetään aikuisten osaamista työssäpysymisen varmistamiseksi. Kehitetään uudenlaisia kouluttautumismalleja ja oppimisympäristöjä. Nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevät varhaisen puuttumisen toimenpiteet. Sosiaalinen kuntoutus, jolla tuetaan koulutukseen tai työelämään siirtymistä. Kehitetään koulutuksen työelämävastaavuutta, laatua ja saavutettavuutta. Kehitetään uusia oppimisympäristöjä sekä oppimisen ja työnteon malleja, edistetään Innovaatioympäristöjä, - verkostoja ja -prosesseja: (mm. uudenlaiset koulutussisällöt keskeisillä osaamisaloilla). Kehitetään elämystuotteita ja - palveluja. Parannetaan saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista. Tuetaan vastaavia osaamista tukevia infrastruktuuri-hankkeita. Palvelujärjestelmän kehittäminen uudenlaisten toimintamallien ja osaamisen kohottamisen avulla. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin välisten verkostojen kehittäminen. Koulutuksen kansainvälinen kehittäminen. 4

6 ELY / ETOK TEM:n hallinnonala - Itse toteutettavat hankkeet ELY / ETOK TEM:n hallinnonala - Ulkopuolisille rahoitettavat hankkeet arvoistamista. TE-keskus kehittää yksityisiltä ja julkisilta palveluiden tuottajilta ostettavilla koulutusohjelmilla ja asiantuntijapalveluilla yritysten toimintakulttuuria (johtaminen, prosessit, työn organisointi, tuottavuus, työhyvinvointi ja kansainvälistyminen). Toimenpiteet ovat horisontaaliset ja kohderyhmänä koko maakunnan yritykset: 1) Seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen, 2) Tuotteistetut asiantuntijapalvelut pkyrityksille, 3) Liikkeenjohdon koulutus- ja kehittämisohjelmat, 4) Pk-yritysten kansainvälistyminen. Tuetaan yritysten liiketoimintaa parantamalla henkilöstön osaamista. Lisäksi rahoitetaan työyhteisöjen kehittämishankkeita. TE-keskus toteuttaa Suunto-hankkeen, joka tekee työvoimapoliittisten välineiden tuotekehitystä ja koordinoi välityömarkkinoiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Edistetään rekrytointiongelmiin vastaamista ja parannetaan työttömien työllistymisedellytyksiä. Lisäksi nostetaan osaamista ja edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. TE-keskus toteuttaa omina hankkeina ennakoinnin työvälineiden sekä uusien palvelumenetelmien kehitystyötä Rahoitus painottuu ennakointiin sekä työvoiman saatavuuteen liittyvien toimintamallien ja työvoimapalvelujen kehittämiseen. TE-keskus toteuttaa hyvien käytäntöjen levittämiseen liittyviä hankkeita. Edistetään työperäistä maahanmuuttoa. Hankitaan tietoa hyvistä käytännöistä ja sovelletaan niitä alueen toimintamallien kehittämisessä. 2 Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen Rakennerahasto-ohjelmissa (EAKR ja ESR) esitettyjen hankkeiden valintakriteerien (liitteet 5 ja 6) lisäksi Lapissa painotetaan kaudella seuraavia valintaperusteita: 1) hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin 2) hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen 3) hanke edistää kansainvälistymistä 3 Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain 3.1 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) strategiana on alueen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen, saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään kolmelle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. Toimenpiteitä toteutetaan sekä kehittämishankkeilla että tuotannollisilla ja infrastruktuuri-investoinneilla. 5

7 EAKR TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun ja tuottavuuden sekä kansainvälistymisen edistäminen ja t&k-toiminnan lisääminen pk-yrityksissä. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Edistetään yritysten kasvua ja uusien työpaikkojen syntyä yritysten investointi-, kehittämis-, kansainvälistymis- ja teknologiahankkeiden rahoittamisella 2) Matkailuyritysten kasvun ja kansainvälistyminen edistäminen sekä markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen Lapin matkailustrategiassa sovitulla tavalla. Matkailun julkinen markkinointirahoitus suunnataan Lappitason yhteistyön kautta 3) PK-yritysten ICT-osaamisen vahvistaminen ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen. Aktivoidaan erityisesti matkailun, teollisuuden ja yrityspalveluiden toimialoilla toimivia yrityksiä ICT:n hyödyntämisessä maakunnallisella koordinaatioprojektilla ja tarvittaessa seutukunnittaisilla aktivointihankkeilla EAKR TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on myös edistää verkostoitumista ja vahvistaa osaamisrakenteita tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä oppimisympäristöjen osalta. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Lapin matkailustrategiaa toteuttavat innovatiiviset tuotekehityshankkeet 2) Kylmä- ja talviteknologiaklusterin vahvistaminen 3) Luovien toimialojen kasvun vahvistaminen 4) Lapin korkeakoulujen ja toisen asteen innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen (mm. uusiutuva energia) 5) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen sekä verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamitahojen kanssa 6) Sähköisen asioinnin kehittäminen 7) Kaivosalan edistäminen 8) Ympäristöön liittyvät verkostot ja innovaatiot 9) Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen (jatkohanke) 1 10) Alueellisen innovaatiostrategian mukaiset hankkeet 1 Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen voidaan käyttää Lapin EAKR -ohjelmarahoitusta enintään 5,0 miljoonaa euroa. EAKR -rahoituksen tarve ajoittuu vuosina seuraavasti: 2007 ( ), 2008 ( ), 2009 ( ), 2010 ( ), 2011 ( ) ja 2012 ( ). 6

8 EAKR TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on lisätä alueellista vetovoimaa sekä yritysten että niiden henkilöstön ja matkailun näkökulmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Invest in Lapland sekä maakunnan imagon ja paluumuuton edistäminen 2) Kesämatkailuympäristöjen parantaminen, matkailukeskusten ympäristötyöt sekä vesistökunnostukset ja vesistöjen virkistyskäytön parantaminen 3) Matkailun vetovoimaa lisäävät innovatiiviset hankkeet sekä matkailua tukevat tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat 4) Matkailukeskusten maankäyttöön ja rakentamisen liittyvät laatuhankkeet sekä maisemanhoito 5) Jäte- ja jätevesihuollon kuntayhteistyön kehittäminen 6) Saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvät toimintaympäristöä parantavat hankkeet 7) Matkailureitistöjen ja maanteiden risteämäkohtien eritasojärjestelyt sekä kevyenliikenteen turvallisuuden parantaminen matkailukeskuksissa 8) Lapin kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelun, hoidon ja matkailukäytön edistäminen 9) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä EAKR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 7

9 3.2 Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman strategiana on kehittää valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin, edistää yrittäjyyttä sekä kehittää työorganisaatioiden toimintatapoja tuottavuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Työllisyyttä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan, osaamistasoa nostetaan, ehkäistään rakennetyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä varaudutaan työvoiman ikääntymiseen. Lisäksi toteutetaan aktiivisia maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä unionin jäsenvaltioiden ja alueiden välisenä yhteistyönä. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään neljälle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden toimintakulttuuria sekä edistää yrittäjyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on tukea yritysten kasvua, ja parantaa kilpailukykyä. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) PK-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2) Kehitetään yrityksille suunnattuja maakuntakorkeakoulun palveluja 3) Kehitetään pienten yritysten ja julkishallinnon pilottiluonteisia työhyvinvointihankkeita 4) Tuetaan seudullisten yrityspalveluiden kehittämistä osana Yritys Suomi-palvelujärjestelmää sekä rahoitetaan yritysten kehittämistoimenpiteitä 5) Edistetään hyvinvointialojen yrittäjyyttä ja tuotekehitystä 6) Yrittäjyyskasvatus ja yrityshautomotoiminta 7) Sukupolvenvaihdosten ja liiketoiminnan siirtojen edistäminen ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on edistää työllisyyttä, pidentää työuria sekä ehkäistä syrjäytymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla. Työvoiman liikkuvuutta sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta kehitetään. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Tuetaan työvoimakoulutuksen toteuttamismuotojen kehittämistä 2) Kehitetään välityömarkkinoita 3) Edistetään nuorten työllistymistä ja ehkäistään syrjäytymistä varhaisen puuttumisen toimenpitein 4) Edistetään maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä 5) Työvoiman osaamistason nostamista edistävät hankkeet 6) Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen 7) Varmistetaan koulutukseen pääsyä ja ehkäistään opintojen keskeyttämistä 8

10 ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää osaamis- ja palvelujärjestelmiä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamistasoa kohotetaan sekä panostetaan ennakointi- ja arviointitoimintaan. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Toteutetaan työmarkkinoiden ja koulutuksen ennakointihankkeita 2) Edistetään työvoimapalveluhenkilöstön osaamista ja palveluiden tuotteistamista 3) Toteutetaan aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä edistäviä hankkeita 4) Kehitetään uusia oppimisympäristöjä sekä oppimisen ja työnteon malleja 5) Vahvistetaan innovaatioympäristöjä, -verkostoja, -prosesseja ja palvelujärjestelmää sekä edistetään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä 6) Uusiutuvaan energiaan liittyvän osaamisen kehittäminen 7) Uudistetaan sosiaali- ja terveystoimen palveluja 8) Työvoiman osaamistason nostaminen sekä koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen 9) Innovaatiopalvelujärjestelmän vahvistaminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen 10) Lappilaisen verkko-opetuksen tukipalveluklusterin sekä pedagogisen ja sisällöllisen osaamisen edistäminen 11) Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten osaamisen ja profiloitumisen vahvistaminen sekä yhteistyön kehittäminen 12) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen 13) Kehitetään koulutusta vastaamaan ikärakenteen ja työvoimatarpeiden muutosta 14) Kohotetaan saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on tuottaa kansainvälisen yhteistyön kautta lisäarvoa työvoima-, elinkeino-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Työperäisen maahanmuuton edistäminen EU-alueelta Lappiin 2) Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämiseksi 3) Koulutuksen kansainvälinen kehittäminen ESR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 9

11 Hallinnonaloittaisesta jakokehyksestä poikkeaminen Vuoden 2010 esitys perustuu Lapin liiton osuutta lukuunottamatta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisiin hallinnonalakohtaisiin rahoitusosuuksiin, koska tulevina vuosina työvoimareservin aktivoinnin haasteellisuus kasvaa. Lapin liiton ESR-osuus (2 %) esitetään jaettavaksi OPM:n, STM:n ja TEM:n kesken sekä vuonna 2010 että ESR-reserviä ei esitetä erikseen varattavaksi ylimaakunnallisiin hankkeisiin. Lapin rahoittajat voivat osallistua ylimaakunnallisiin hankkeisiin alueohjelmaan varattujen määrärahojen puitteissa. Menettelyllä vaikutetaan osaltaan ohjelman täysimääräiseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. 10

12 4 Yhteenveto vuoden 2010 rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain EAKR 2010 EU milj. euroa VALTIO milj. euroa KUNTA milj. euroa VALTIO+KUNTA milj. euroa TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Lapin liitto 0,608 0,466 0,142 0,608 ELY / ETOK 6,555 6,555 0,000 6,555 Finnvera Oyj 1,000 1,000 1,000 Esitykset yhteensä 8,163 8,021 0,142 8,163 Raami 8,163 8,163 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Lapin liitto 4,163 2,511 1,664 4,175 Lapin liitto, ylimaakunnallinen reservi 0,052 0,027 0,020 0,047 ELY / ETOK (sis. TEKES) 1,853 0,874 0,972 1,846 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 0,100 0,050 0,050 0,100 Esitykset yhteensä 6,168 3,462 2,706 6,168 Raami 6,168 6,168 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Lapin liitto 1,178 0,695 0,455 1,150 ELY / ETOK 0,774 0,000 0,700 0,700 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 1,670 1,420 0,352 1,772 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,350 0,268 0,082 0,350 Esitykset yhteensä 3,972 2,383 1,589 3,972 Raami 3,972 3,972 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KUNTA milj. euroa milj. euroa milj. euroa milj. euroa EAKR-arviot 2010 yhteensä Lapin liitto 5,949 3,672 2,261 5,933 Lapin liitto, ylimaakunnallinen reservi 0,052 0,027 0,020 0,047 ELY / ETOK 9,182 7,429 1,672 9,101 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 1,770 1,470 0,402 1,872 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,350 0,268 0,082 0,350 Finnvera Oyj 1,000 1,000 0,000 0,000 Yhteensä 18,303 13,866 4,437 17,303 Raami 18,303 13,866 4,437 18,303 11

13 ESR 2010 EU milj. euroa VALTIO milj. euroa KUNTA milj. euroa VALTIO+KUNTA milj. euroa TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen ELY / TEM 1,760 1,355 0,348 1,703 ELY /OPM 0,194 0,144 0,050 0,194 ELY /STM 0,016 0,012 0,004 0,016 Esitykset yhteensä 1,970 1,511 0,402 1,913 Raami 1,970 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisenedistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ELY / TEM 0,938 0,689 0,249 0,938 ELY /OPM 0,411 0,305 0,071 0,376 ELY /STM 0,085 0,062 0,017 0,079 Esitykset yhteensä 1,434 1,056 0,337 1,393 Raami 1,434 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen ELY / TEM 0,285 0,209 0,076 0,285 ELY /OPM 1,160 0,854 0,270 1,124 ELY /STM 0,050 0,037 0,013 0,050 Esitykset yhteensä 1,495 1,100 0,359 1,459 Raami 1,495 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa ELY / TEM 0,081 0,059 0,022 0,081 ELY /OPM 0,046 0,034 0,012 0,046 ELY /STM 0,000 Esitykset yhteensä 0,127 0,093 0,034 0,127 Raami 0,127 EU milj. euroa ESR-arviot 2010 yhteensä VALTIO milj. euroa KUNTA milj. euroa VALTIO+KUNTA milj. euroa ELY / TEM 3,064 2,312 0,695 3,007 ELY /OPM 1,811 1,337 0,403 1,740 ELY /STM 0,151 0,111 0,034 0,145 Yhteensä 5,026 3,760 1,132 4,892 12

14 5 Allekirjoitukset Rovaniemellä./. Rovaniemellä./ Esko Lotvonen Lapin liitto Pirkko Saarela Lapin TE-keskus Rovaniemellä./ Rovaniemellä./ Timo E. Korva Lapin lääninhallitus Matti Hepola Lapin ympäristökeskus Rovaniemellä./ Rovaniemellä./ Tapani Pöyry Tiehallinto, Lapin tiepiiri Kari Tuominen Finnvera Rovaniemellä./ Hannes Manninen Lapin liitto, Yhteistyöryhmän puheenjohtaja 13

15 Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2010 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2010 OHJELMA: Pohjois- Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR Maa- VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY kunta HALLINNONALA TEM LVM YM MMM TEM OPM STM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 15,110 0,000 0,000 0,000 1,216 0,000 0,000 0,000 16,326 EAKR 7,555 0,608 8,163 VALTIO 7,555 0,466 8,021 Kuntarahoitus 0,142 0,142 TL 2 3,699 0,000 0,200 0,000 1,894 6,444 0,000 0,099 12,336 EAKR 1,853 0,100 0,915 3,248 0,052 6,168 VALTIO 0,874 0,050 0,365 2,146 0,027 3,462 Kuntarahoitus 0,972 0,050 0,614 1,050 0,020 2,706 TL 3 1,474 0,700 2,942 0,500 1,020 0,858 0,450 0,000 7,944 EAKR 0,774 0,350 1,370 0,300 0,510 0,463 0,205 3,972 VALTIO 0,000 0,268 1,270 0,150 0,310 0,202 0,183 2,383 Kuntarahoitus 0,700 0,082 0,302 0,050 0,200 0,193 0,062 1,589 YHTEENSÄ 20,283 0,700 3,142 0,500 4,130 7,302 0,450 0,099 36,606 EAKR 10,182 0,350 1,470 0,300 2,033 3,711 0,205 0,052 18,303 VALTIO 8,429 0,268 1,320 0,150 1,141 2,348 0,183 0,027 13,866 Kuntarahoitus 1,672 0,082 0,352 0,050 0,956 1,243 0,062 0,020 4,437 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 Toimintalinja 2. ohjelmareservi Kohdistetaan Pohjois-Pohjanmaan hallinnoimille ylimaakunnallisille hankkeille seuraavasti: 1) Pohjois-Suomen kansainvälistymisen ja innovaatiokilpailukyvyn kehittäminen (Brysselin toimisto) EAKR ja valtio ) NRT tuotantostudioiden yhteistoimintahanke EAKR ja valtio YHTEENSÄ: EAKR ja valtio

16 VUOSI: 2010 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ Yritystukilainsää däntö- * Työvoimapoliitt inen lainsäädäntö YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 15,110 0,000 15,110 EAKR 7,555 7,555 VALTIO 7,555 7,555 Kuntarahoitus 0,000 TL 2 3,699 0,000 3,699 EAKR 1,853 1,853 VALTIO 0,874 0,874 Kuntarahoitus 0,972 0,972 TL 3 0,000 1,474 1,474 EAKR 0,774 0,774 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,700 0,700 YHTEENSÄ 18,809 1,474 20,283 EAKR 9,408 0,774 10,182 VALTIO 8,429 0,000 8,429 Kuntarahoitus 0,972 0,700 1,672 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet, Tekesin ja Finnvera Oyj:n hankkeet. 15

17 Liite 2 Arvio EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2011 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2011 OHJELMA: Pohjois- Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR Maa- VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY kunta HALLINNONALA TEM LVM YM MMM TEM OPM STM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 12,500 0,000 0,000 0,000 1,152 0,000 0,000 13,652 EAKR 6,250 0,576 6,826 VALTIO 6,250 0,450 6,700 Kuntarahoitus 0,126 0,126 TL 2 2,739 0,000 0,200 0,000 1,930 5,447 0,000 0,000 10,316 EAKR 1,394 0,100 0,915 2,750 5,159 VALTIO 0,595 0,000 0,365 1,897 2,857 Kuntarahoitus 0,750 0,100 0,650 0,800 2,300 TL 3 1,146 0,700 1,990 0,900 0,604 0,884 0,418 0,000 6,642 EAKR 0,546 0,350 0,960 0,500 0,300 0,463 0,201 3,320 VALTIO 0,000 0,268 0,850 0,300 0,204 0,204 0,183 2,009 Kuntarahoitus 0,600 0,082 0,180 0,100 0,100 0,217 0,034 1,313 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 YHTEENSÄ 16,385 0,700 2,190 0,900 3,686 6,331 0,418 0,000 30,610 EAKR 8,190 0,350 1,060 0,500 1,791 3,213 0,201 0,000 15,305 VALTIO 6,845 0,268 0,850 0,300 1,019 2,101 0,183 0,000 11,566 Kuntarahoitus 1,350 0,082 0,280 0,100 0,876 1,017 0,034 0,000 3,739 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 16

18 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2011 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa ELY: Lappi RAHASTO: EAKR TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ Yritystukilainsää däntö- * Työvoimapoliitt inen lainsäädäntö YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 12,500 0,000 12,500 EAKR 6,250 6,250 VALTIO 6,250 6,250 Kuntarahoitus 0,000 TL 2 2,739 0,000 2,739 EAKR 1,394 1,394 VALTIO 0,595 0,595 Kuntarahoitus 0,750 0,750 TL 3 0,000 1,146 1,146 EAKR 0,546 0,546 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,600 0,600 TL 4 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 YHTEENSÄ 15,239 1,146 16,385 EAKR 7,644 0,546 8,190 VALTIO 6,845 0,000 6,845 Kuntarahoitus 0,750 0,600 1,350 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet, Tekesin ja Finnvera Oyj:n hankkeet. 17

19 Liite 3 Esitys ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2010 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUODEN 2010 TALOUSARVION VALMISTELUA VARTEN VUOSI: 2010 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue ELY: MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 3,463 0,388 0,032 0,000 3,883 ESR 1,760 0,194 0,016 1,970 VALTIO 1,355 0,144 0,012 1,511 Kuntarahoitus 0,348 0,050 0,004 0,402 TL 2 YHT / 1,876 0,787 0,164 0,000 2,827 ESR 0,938 0,411 0,085 1,434 VALTIO 0,689 0,305 0,062 1,056 Kuntarahoitus 0,249 0,071 0,017 0,337 TL 3 YHT / 0,570 2,284 0,100 0,000 2,954 ESR 0,285 1,160 0,050 1,495 VALTIO 0,209 0,854 0,037 1,100 Kuntarahoitus 0,076 0,270 0,013 0,359 TL 4 YHT / 0,162 0,092 0,000 0,000 0,254 ESR 0,081 0,046 0,127 VALTIO 0,059 0,034 0,093 Kuntarahoitus 0,022 0,012 0,034 TL:t YHTEENSÄ 6,071 3,551 0,296 0,000 9,918 9,918 ESR 3,064 1,811 0,151 0,000 5,026 5,026 VALTIO 2,312 1,337 0,111 0,000 3,760 3,760 Kuntarahoitus 0,695 0,403 0,034 1,132 1,132 0,000 0,000 0,000 TEM OPM Yht ESR, miljoonaa euroa 0,000 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, joka on 50 % Teknisestä tuesta ja 50 % vastaava summa on vähennetty valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 % Aikaistettu valtuus kohdennettu kokonaisuudessaan TL:an 1 Kuntarahoitusta ei ole kulmaluvussa lisätty, vaikka valtio ja ESR-osuudet ovat kasvaneet

20 Liite 4 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2011 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA VUODEN 2011 TALOUSARVION VALMISTELUA VARTEN VUOSI: 2011 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue ELY: MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR VÄLITTÄVÄ TOIMIELIN ELY Maakunta HALLINNONALA TEM OPM STM TEM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 2,493 0,388 0,032 0,000 2,913 ESR 1,245 0,194 0,016 1,455 VALTIO 0,943 0,144 0,012 1,099 Kuntarahoitus 0,305 0,050 0,004 0,359 TL 2 YHT / 1,755 0,530 0,123 0,000 2,408 ESR 0,869 0,265 0,060 1,194 VALTIO 0,639 0,197 0,045 0,881 Kuntarahoitus 0,247 0,068 0,018 0,333 TL 3 YHT / 0,773 2,050 0,100 0,000 2,923 ESR 0,370 1,010 0,050 1,430 VALTIO 0,273 0,755 0,037 1,065 Kuntarahoitus 0,130 0,285 0,013 0,428 TL 4 YHT / 0,159 0,090 0,000 0,000 0,249 ESR 0,079 0,045 0,124 VALTIO 0,058 0,033 0,091 Kuntarahoitus 0,022 0,012 0,034 TL:t YHTEENSÄ 5,180 3,058 0,255 0,000 8,493 ESR 2,563 1,514 0,126 0,000 4,203 VALTIO 1,913 1,129 0,094 0,000 3,136 Kuntarahoitus 0,704 0,415 0,035 1,154 0,000 0,000 0,000 TEM OPM Yht ESR, miljoonaa euroa 0,000 ESR % 61,0 36,0 3,0 100,0 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. ESR:stä on poistettu tekninen tuki 4%, joka on 50 % teknisestä tuesta ja 50 % vastaava summa on vähennetty valtion osuudesta. Molemmista on vähennetty varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 5 % kehyksen kasvu kohdennettu TL:aan 3 19

21 Liite 5 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman yhteiset hankevalintakriteerit on hyväksytty EAKRseurantakomiteassa, joista ao. kriteerit ovat lappilaiseen käyttöön stilisoidut versiot. Yleiset hankevalintakriteerit, jotka jokaisen hankkeen tulee täyttää 1) Hanke on ohjelman mukainen 2) Hanke tukee yhteistyöasiakirjassa nimettyjä maakunnallisia painopisteitä 3) Hanke on toteuttamiskelpoinen - toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen myönnettävään tukeen - toteuttajalla on taloudelliset ja taidolliset edellytykset ja resurssit toteuttaa hanke - hankkeen rahoitussuunnitelma on realistinen 4) Hanke on toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas - hankkeen kustannukset ovat kohtuullisia - hankeaika ja kustannukset ovat tasapainossa 5) Hanke on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen - hanke ei vaaranna ympäristön hyvinvointia - hanke tukee ihmisen yhdenvertaisuutta ja/tai kulttuurien säilymistä - hanke tukee taloudellista kasvua luonnonvaroja säästäen Muut hankevalintaa ohjaavat kriteerit Hanke on keskeinen osa laajempaa hankekokonaisuutta, tukee hankekokonaisuutta tai on suuralueyhteistyötä edistävä/ylimaakunnallinen Maakuntakohtaiset valintakriteerit 1) Hanke on haun teemojen mukainen 2) Hanke edistää jonkin alueellisen ohjelman / strategian toteuttamista 3) Maakunnan erityispainotukset Hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin - Hanke edistää kansainvälistymistä - Hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen Hankkeen sisällöllinen arviointi 1) Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen 2) Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi 3) Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta 4) Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin 5) Hankkeessa kehitetään tai kokeillaan uusia toimintamalleja/menetelmiä/lähestymistapoja 6) Hankkeen pysyviä vaikutuksia on arvioitu riittävässä määrin 7) Hankkeen tuloksilla on laajempaa hyötyä / hankkeen tulokset ovat levitettävissä Edellisten, kaikille hankkeille yhteisten valintakriteerien lisäksi jokaisella toimintalinjalla on omat kriteerinsä: Toimintalinja 1; Yritystoiminnan edistäminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee yritysten kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Luo uutta yritystoimintaa 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yrityksen kasvua 7) Edistää yritysten verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 20

22 8) Edistää innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista 9) Lisää t&k toimintaa pk-yrityksissä 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Edistää saamelaisten yritystoimintaa 14) Edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöteknologian kehittämistä 15) Edistää ympäristöteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä 16) Edistää yritysten liiketoimintojen uusiutumista ja vahvistumista 17) Edistää yritystukipalvelujen käytön lisäämistä ja helpottamista 18) Lisää ekotehokkuutta yrityksissä 19) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 2; Innovaatiotoiminnan ja verkostoituisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee alueellisen kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Tukee uusien yritysten luomista tai yrityshautomotoimintaa 5) Tukee innovaatioita edistävää kansainvälistä toimintaa 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää yritysten, yrityspuistojen, oppilaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, osaamiskeskusten ja/tai -keskittymien kehittämistä ja verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti 8) Parantaa alueen innovaatioympäristöä 9) Edistää t&k toimintaa yrityksissä, koulutus- ja tutkimuslaitoksissa 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Vahvistaa saamelaisten osaamiseen, koulutukseen ja perinteeseen liittyvää kehittämistä 14) Tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöön otossa /edistää teknologioiden siirtoa 15) Kehittää tulevien teknologioiden ennakointia 16) Luo ja kehittää opetus ja t&k -toimintaa tukevia kehittämisympäristöjä sekä yrityslähtöisiä tutkimusja kehittämispalveluja 17) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 3; Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Projekti on innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä ja uudistumista edistävä 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Edistää uuden yritystoiminnan syntymistä 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Projekti vahvistaa innovaatiojärjestelmiä 9) Edistää t&k toimintaa 10) Edistää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä 11) Lisää alueen vetovoimaa 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Parantaa saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvää toimintaympäristöä 14) Edistää elinkeinoelämän edellyttämien liikenneyhteyksien ja -palvelujen / logistiikkajärjestelmien ja - palvelujen kehittämistä 21

23 15) Tukee matkailun toimintaympäristöä kehittäviä investointeja / tapahtumia ja/tai edistää alueen helppoa matkailullista saavutettavuutta / matkailun ympärivuotisuutta / edistää houkuttelevien, korkeatasoisten ja viihtyisien taajama- ja matkailuympäristöjen kehittämistä 16) Edistää tietoliikenneyhteyksien, sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden tarjontaa ja niiden korkeaa käyttöastetta/ tukee modernien verkostoitumista edistävien ympäristöjen kehittämistä 17) Edistää puhtaan ja monimuotoisen luonnonympäristön säilymistä ja/tai parantaa kulttuuriympäristön tilaa /edistää ympäristöriskien ehkäisemistä ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittämistä 18) Edistää kestävän kehityksen mukaisten energiatehokkaiden rakenteiden ja toimintatapojen ja/tai yhdyskuntatekniikan ja ympäristönhallintamenetelmien kehittämistä / edistää uusiutuvan energian teollisen tuotannon ja/tai energianhallintajärjestelmien kehittämistä 19) Hanke on ympäristömyönteinen 22

24 Liite 6 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintaperusteet I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Hanke sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. - Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt. - Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Hankkeen toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. - Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. - Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä hankkeen kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. - Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. - Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Hanke edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: - sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, - kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, - teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), - kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella. A. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hankkeen toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 23

25 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. - Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia, työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. - Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hanke ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien kehittäminen: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. - Hankkeen työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet rahoituksen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella. 24