Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja

Transkriptio

1 Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä

2 SISÄLTÖ Johdanto Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain Euroopan aluekehitysrahasto EAKR... 7 TL 1 Yritystoiminnan edistäminen... 7 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen... 8 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen... 9 Tekninen tuki Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Tekninen tuki Hallinnonaloittaisesta jakokehyksestä poikkeaminen Esitys vuoden 2008 EU-rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain Allekirjoitukset Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna Liite 2 Arvio EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna Liite 3 Esitys ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna Liite 4 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna

3 Johdanto Rakennerahastolakiin perustuen maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentuminen maakunnassa rakennerahastorahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville. Lisäksi yhteistyöryhmä yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Edellä mainituista tehtävistä hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat. Rakennerahastoasetuksen mukaan maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä ainakin: 1) arvio ohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain, 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoituksen jakaumasta hallinnonaloittain, 3) arviot kohdassa 2 tarkoitettujen varojen kunkin hallinnonalan keskeisistä tavoitteista 4) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa, 5) tieto rakennerahasto-ohjelman painotuksista sekä 6) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion osalta noudatetaan, mitä rakennerahastolain 21 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Mikäli yhteistyötyhmä katsoo olevan mainitussa kohdassa tarkoitettuja syitä poiketa alueellisen ESR:n hallinnonaloille sovitusta rahoituskehyksestä, tulee yhteistyöasiakirjassa esittää poikkeamiset ja niiden perusteet. Maakunnan yhteistyöasiakirjan valmistelussa on huomioitu 2008 alusta voimaan tulevat hallinnonalojen väliset rakenteelliset järjestelyt, joiden mukaisesti sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön sekä työministeriön rakennerahastotoimintoja tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa edellä mainittujen ministeriöiden osuudet on yhdistetty uuden työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alle. Allekirjoittaneet osapuolet esittävät yhteistyöasiakirjassa rakennerahastovarojen vuoden 2008 rahoitustarpeet, arvion vuoden 2009 rahoitustarpeista, rahoituksen painotukset sekä hankkeiden valintakriteerien alueellisen soveltamisen. Lapin yhteistyöasiakirja vuosille on hyväksytty Lapin yhteistyöryhmässä

4 1 Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet Rakennerahastovaroilla toteutetaan Lapin maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. Strategia kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien parantamiseen ja uuden yritystoiminnan syntymisedellytysten lisäämiseen. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon mahdollisuudet niin, että muuttotase kääntyy positiiviseksi ja väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Erityisesti tavoitellaan nuorten ja osaajien poismuuton hillitsemistä ja tulomuuton lisäämistä. Palvelurakenne turvataan koko maakunnassa. Maakuntaohjelman toteuttamisessa rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan erityisesti hankkeisiin, joilla on vahva elinkeinojen kasvua ja toimintaympäristöä edistävä kytkentä. Maakunnan vetovoimaa, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät hankkeet ovat etusijalla. Rahoituksen ohjaamisessa painotetaan hankkeiden vipuvaikutusta, jolloin tavoitteena on saada aikaan aluetaloudelliselta vaikuttavuudeltaan järeitä alueellisia ja/tai klusterikohtaisia kehittämis- ja kasvuprosesseja. Rakennerahastohankkeet ovat myös luonteeltaan riskiä sietäviä, jolloin voidaan rahoittaa innovatiivisia uutta luovia hankkeita. Rakennerahastovaroja ei suunnata toimenpiteisiin, joiden katsotaan olevan organisaatioiden perustoimintaa vailla selkeää kehittämiselementtiä. Yritystoiminnan kehittymisen kannalta riittävän kriittisen massan rakentuminen on Lapissa erityisen haastavaa johtuen yritysten pienestä koosta ja alueen laajuudesta. Kehittämisessä painotetaan yritysten kiinnittymistä ja yhteistyötä klustereissa. Yritysryhmien kehittyminen alueen keskeisillä toimialoilla on edellytys kasvulle, jota haetaan pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Rakennerahastovarojen tehokkaan käytön edellytyksenä on hyvä hankekoordinaatio, mikä edellyttää yhteistyötä, rahoittavien viranomaisten työnjakoa ja selkeitä vastuita. Alla olevissa matriiseissa on esitetty rahoittajien työnjako, päävastuualueet ja rakennerahastovarojen käytön tavoitteet Lapissa. RAHOITTAJIEN TYÖNJAKO JA PÄÄVASTUUT EAKR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA LAPISSA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Lapin liitto Lapin lääninhallitus, sivistysosasto Matkailun yhteismarkkinointi maakuntatasolla. TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Elinkeinoelämää palvelevien selvitysten, strategioiden ja yhteistyön tukeminen. Matkailun alueorganisaatioiden kehittämishankkeet. Luovien toimialojen, matkailun, kaivostoiminnan sekä kylmä- ja talviteknologian edistäminen ja nuorille suunnatut hankkeet. Osaamiskeskittymien vahvistaminen. Vahvistetaan osaamisen rakenteita sekä tuetaan innovaatiotoimintaa, verkostoitumista ja kansainvälistymistä mm. seuraavin keinoin: vahvistetaan korkeakoulujen painopistealueiden mukaista toimintaa, kehitetään opetusta ja t&k-toimintaa palvelevia tutkimus- ja testausympäristöjä, edistetään TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Tietoyhteiskunta- ja hyvinvointihankkeiden toteuttaminen sekä sähköisen asioinnin edistäminen. Infrastruktuuri- ja saavutettavuushankkeiden esiselvitykset ja suunnittelu. Saamelaisväestön elinkeinoihin liittyvät hankkeet. Edistetään kulttuurihankkeita ja palvelujen saavutettavuutta. 3

5 Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Lapin ympäristökeskus Lapin TE-keskus, yritysosasto Lapin TE-keskus, työvoimaosasto Pääasiallinen tukimuoto toimintalinjalla on pk-yritysten kehittämisavustus (sisältää tukea investointeihin ja muihin yritysten kehittämistoimenpiteisiin). Mahdollisesti käytetään myös energiatukea yksityisten yritysten hankkeissa. Toimien kohteena ovat alkavat ja jo toimivat kasvuhakuiset yritykset toimialasta riippumatta. Erityisenä kohderyhmänä ovat innovatiiviset yritykset. alueellista innovaatiojärjestelmää, kehitetään saamelaisten perinteeseen liittyvän tietotaidon säilyttämistä ja hyödyntämistä sekä tuetaan maakuntakorkeakoulun toimintaa ja seutustrategioita edistäviä t&k-hankkeita. Rahoitetaan harvaanasutun alueen yhdyskuntatekniikan (mm. jätehuollon) palveluverkoston kehittämistä ja rakentamista. Ympäristönsuojelun alueellisen yhteistyön kehittämiseksi tuetaan toimia, joilla luodaan yhteistyöverkosto ja vahvistetaan ympäristöajattelun sisällyttämistä eri toimijoiden toimintaan. Vuosina rahoitetaan jätehuollon innovatiivinen palveluverkosto, Lapin maakunnan yhteinen ympäristöohjelma sekä tuetaan saamelaiseen perinteeseen liittyvän tietotaidon säilyttämistä ja hyödyntämistä luonnon kestävän käytön edistämisessä. Pääasialliset tukimuodot toimintalinjalla ovat toimintaympäristöavustus ja pk-yritysten kehittämisavustus (sisältää tukea kunnille yritysten toimitilainvestointeihin: tuotantotilat, teknologiapuistot) Hyvinvointialojen kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä. Sähköisten palveluiden ja sovellusten kehittäminen sekä palveluiden tuottamista ja saavutettavuutta koskeva kokeilutoiminta. Matkailukeskusten ja niihin verkostoituneiden maaseutumatkailualueiden kehittämistä jatketaan ja palvelujen tarjontaa monipuolistetaan panostaen erityisesti kesään. Varoja suunnataan mm. matkailuun liittyvien reitistöjen ja rakenteiden kehittämiseen sekä matkailukeskusten vesihuollon parantamiseen. Lisäksi tuetaan toimia, joilla turvataan ja parannetaan luonnonympäristön laatua ja virkistysarvoa kuten rakennetut tai muutoin käyttöarvoltaan heikentyneet vesistöt sekä erilaiset luonnonhoitokohteet. Edistetään kulttuuriympäristöjen sekä matkailu- ja kuntakeskustojen kunnostusta ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kunnostamista ja uusiokäyttöä. Kehitetään uudenlaisia ratkaisuja harvaanasutun alueen jätehuollon järjestämiseen. Lisäksi edistetään toimia, kuten tulvariskien hallinta ja tulviin varautuminen, joilla voidaan sopeutua ilmastomuutoksen vaikutuksiin. Saamelaisväestön edellytyksiä kehittää elinkeinojaan ja kulttuuriaan tuetaan. Elinkeinoperusteinen alueiden käytön suunnittelu. Yritysten kasvua tukevat infrastruktuurihankkeet, kuten matkailukeskusten infrastruktuurihankkeet, kaivosalueiden tieyhteydet, 4

6 Finnvera Oyj TEKES Tiehallinto, Lapin tiepiiri Finnveran rahoituksella, josta korkotuetun osuus on yli puolet, vaikutetaan vuosittain Lapissa yli 400 työpaikan syntymiseen, lähes 200 uuden yrityksen ja miljoonan euron investointien syntymiseen. Korkotuella on suuri vipuvaikutus ja kannustava merkitys varsinkin aloittavissa yrityksissä ja sukupolvenvaihdoksissa. Korkotuetut takaukset ovat saaneet pankit mukaan isoihin riskihankkeisiin. T&k-toiminnan edistäminen yrityksissä, innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen, yritysverkostojen ja klustereiden kehittäminen, tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen, yritysten liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistumisen sekä kansainvälistymisen edistäminen. Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k -toiminnan tukeminen, teknologian siirron edistäminen, innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking, opetus- ja t&k - toimintaa tukevat kehittämisympäristöt (osana tutkimusprojektia), yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostot, yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen edistäminen, oppi- ja tutkimuslaitosten tukeminen uusien yritysten luomisessa, verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa. luontomatkailun palvelurakenneinvestoinnit. Elinkeinokytkentäiset saavutettavuutta ja liikenneturvallisuutta edistävät hankkeet. Matkailureististöjen turvallisuutta tukevat hankkeet. RAHOITTAJIEN TYÖNJAKO JA VASTUUT ESR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA LAPISSA TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa Lapin lääninhallitus, sivistysosasto Yrittäjyyden edistäminen eri koulutustasoilla. ICTmahdollisuuksien hyödy ntämisen lisääminen yrityksissä. maakuntakorkeakoulun verkostopalvelukeskus. ehkäisy Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä nuorten työllistymisen ja osallisuuden edistäminen; koulutukseen pääsyn varmistaminen; aikuisten osaamisen kehittäminen työssäpysymisen edistämiseksi; uudenlaisten kouluttautumismallien ja oppimisympäristöjen kehittäminen. Koulutuksen työelämävastaavuus, laatu ja saavutettavuus: uusien oppimisympäristöjen sekä oppimisen ja työnteon mallien kehittäminen. Innovaatioympäristöjen, - verkostojen ja prosessien kehittäminen: mm. uudenlaiset koulutussisällöt uudistuvan teknologian ja palvelutuotannon keskeisillä osaamisaloilla, elämystuotteiden ja palvelujen kehittäminen sekä saamelaiskullttuuriin liittyvän osaamisen kohottaminen. Rahoitettavalla toiminnalla Parhaiden käytäntöjen etsiminen kansainvälisellä yhteistyöllä mm. nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi, koulutus- ja kulttuuriyhteistyön kehittämiseksi sekä kulttuurivientihankkeiden tukemiseksi. Eri asiantuntijoiden työkäytäntöjen (tutkijat, virkamiehet) kehittäminen yhteistyössä muiden jäsenmaiden kanssa. 5

7 Lapin lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Lapin TE-keskus, yritysosasto Lapin TE-keskus, työvoimaosasto Panostetaan työorganisaatioiden työhyvinvoinnin kehittämiseen ja muutosvalmiuden lisäämiseen sekä henkilöstön työssä jaksamisen edistämiseen ja perheen ja työelämän yhteensovittamiseen. Lisäksi tuetaan työorganisaatioiden tasaarvotoimenpiteitä. Yritysosasto kehittää omantuotannonhankkeilla (tuotteistetut asiantuntijapalvelut) yksityisiltä ja julkisilta palveluiden tuottajilta ostettavilla koulutusohjelmilla ja asiantuntijapalveluilla yritysten toimintakulttuuria: johtaminen, prosessit, työn organisointi, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Tuetaan matkailun kehittämistä Lapissa sekä nostetaan yritysten henkilöstön osaamista koulutuksen avulla (mm. laatuun ja kansainvälistymiseen liittyvät hankkeet). Yhteistyötä tehdään mm. yritysosaston ja TEKES:n kanssa tavoitteena yritystoiminnan kasvun ja kilpailukyvyn lisääminen. Lisäksi rahoitetaan moniala- ja mikroyrittäjyyden kehittämistä, jossa yhteistyötä tehdään maaseutuosaston kanssa maaseudulla toimivien yrityksien osalta. Lisäksi rahoitetaan yksinyrittäjien ja pienten yritysten yhteisesti hakemia työhyvinvointihankkeita, jotka tukevat kansallista TYKES-ohjelmaa. Yritys- Lappi hanke kuuluu rahoittaviin hankkeisiin. Nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevät varhaisen puuttumisen toimenpiteet. Sosiaalinen kuntoutus, jolla tuetaan koulutukseen tai työelämään siirtymistä. Rahoitetaan työttömiin tai työttömyysuhanalaisiin sekä syrjäytyneisiin kohdistuvia hankkeita. Painopisteenä on rakenteellisen työttömyyden purkaminen, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen mm. työpajahankkein, osaavan työvoiman turvaaminen erityisesti rekrytointivaikeusaloilla, välityömarkkinoiden kehittäminen sekä maahanmuuttajien integrointi työmarkkinoille. tuetaan myös vastaavia EAKR-rahoittteisia infrastruktuurihankkeita. Palvelujärjestelmän kehittäminen uudenlaisten toimintamallien sekä teknologian avulla. Palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen koko maakunnassa. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä kolmannen sektorin välisten verkostojen kehittäminen. Rahoitetaan hankkeita työvoimakapeikkojen vähentämiseksi. Työttömien työllistyvyyden edistämiseksi kehitetään työvoimapalveluja sekä työllistymistä edistäviä menetelmiä. Parannetaan työvoimapalveluhenkilöstön osaamista ja tuotteistetaan työvoimapalveluja vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeita mm. yksilöllisin työllistymispoluin ja koulutusmallein. Kehitetään työmarkkinoiden ennakointitoimintaa ja siihen liittyviä työkaluja. Työperäisen maahanmuuton edistäminen. 2 Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen Rakennerahasto-ohjelmissa (EAKR ja ESR) esitettyjen hankkeiden valintakriteerien lisäksi Lapissa painotetaan kaudella seuraavia valintaperusteita: 1) hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin 2) hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen 3) hanke edistää kansainvälistymistä 6

8 3 Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain 3.1 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) strategiana on alueen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen, saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään kolmelle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. Toimenpiteitä toteutetaan sekä kehittämishankkeilla että tuotannollisilla ja infrastruktuuri-investoinneilla. TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun ja tuottavuuden sekä kansainvälistymisen edistäminen ja t&k-toiminnan lisääminen pkyrityksissä. Painotukset ja keskeiset hankekokonaisuudet ) Matkailuyritysten kasvun ja kansainvälistyminen edistäminen sekä markkinointitoimenpiteiden toteuttaminen Lapin matkailustrategiassa sovitulla tavalla. Matkailun julkinen markkinointirahoitus suunnataan ensisijaisesti Lappitason yhteistyön kautta (TEM) 2) PK-yritysten ICT-osaamisen vahvistaminen ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen. Aktivoidaan erityisesti matkailun, teollisuuden ja yrityspalveluiden toimialoilla toimivia yrityksiä ICT:n hyödyntämisessä maakunnallisella koordinaatioprojektilla ja tarvittaessa seutukunnittaisilla aktivointihankkeilla (TEM) 3) Edistetään kaivoshankkeiden käynnistystä ja toteutusta sekä osaavan työvoiman saatavuutta koordinaatiohankkeella (TEM) 4) Yritysten investointi-, kehittämis-, kansainvälistymis- ja teknologiahankkeiden tukeminen (TEM, Finnvera, Tekes) 7

9 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on myös edistää verkostoitumista ja vahvistaa osaamisrakenteita tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä oppimisympäristöjen osalta. Painotukset ja keskeiset hankekokonaisuudet ) Matkailun alueorganisaatioiden ja niiden kehittämistoiminnan vahvistaminen, innovatiiviset ja teemalliset matkailun tuotekehityshankkeet sekä matkailun tutkimusohjelman toteuttaminen Lapin matkailustrategiassa sovitulla tavalla (TEM, OPM, Tekes) 2) Kylmä- ja talviteknologiaklusterin vahvistaminen (TEM, OPM, Tekes) 3) Luovien toimialojen kasvun vahvistaminen (OPM, TEM, Tekes) 4) Elinkeinoelämää palvelevat strategiat ja suunnitelmat. Lapin viranomais- ja sidosryhmäyhteistyön koordinoimiseksi ja yritysten liiketoimintaedellytysten vahvistamiseksi laaditaan Luoteis-Venäjä/Barents-strategia. Toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntien kanssa (TEM) 5) Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen 1 (OPM) 6) Lapin korkeakoulujen ja toisen asteen kärki-innovaatioympäristöjen kehittäminen (OPM, TEKES, TEM) 7) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen sekä verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa (OPM, TEKES) 8) Lapin osaamiskeskittymien, polisten ja multipolisverkoston kehittäminen (Digipolis, Mediapolis, Aurora Borealis, Astropolis) (TEM, OPM, TEKES) 9) Lappilaisen verkko-opetuksen tukipalveluklusterin sekä pedagogisen ja sisällöllisen osaamisen edistäminen (OPM) 10) Maakuntakorkeakoulun toimintaa ja seutukunnallisia strategioita tukevien koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen (OPM) 11) Kaivospaikkakuntien yhteistyöverkostojen vahvistaminen (TEM) 12) Ympäristöön liittyvät verkostot ja innovaatiot (YM) 1 Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen voidaan käyttää Lapin EAKR -ohjelmarahoitusta enintään 5,0 miljoonaa euroa. EAKR -rahoituksen tarve ajoittuu vuosina seuraavasti: 2007 ( ), 2008 ( ), 2009 ( ), 2010 ( ), 2011 ( ) ja 2012 ( ). 8

10 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on lisätä alueellista vetovoimaa sekä yritysten että niiden henkilöstön ja matkailun näkökulmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Painotukset ja keskeiset hankekokonaisuudet ) Invest in Lapland -ohjelma teollisuus- ja matkailuinvestointien toteutumisen edistämiseksi Lapissa. Toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, maakunnan liiton, kuntien ja kauppakamarin yhteistyönä. Hankkeella edistetään investointihankkeiden ulkomaista ja kotimaista rahoitusta sekä parannetaan osaavan työvoiman saatavuutta vahvistamalla Lapin positiivista näkyvyyttä ja imagoa (TEM) 2) Matkailukeskusten vesihuolto- ja ympäristötyöt sekä vesistökunnostukset (YM, TEM) 3) Luontomatkailun infrastruktuuri ja palveluvarustus erityisesti matkailukeskusten vaikutuspiirissä (YM, TEM) 4) Matkailukeskusten maankäytön ja rakentamisen suunnittelu sekä maisemanhoito (YM, TEM) 5) Tunturikeskusten ympäristönkunnostusprojektit (YM) 6) Jätehuollon kuntayhteistyön kehittäminen (YM) 7) Rovaniemen taiteiden talo (OPM) 8) Lapin sähköisen asioinnin kehittäminen (TEM, OPM) 9) Repojoki-Kuttura -yhteyden yleis- ja tiesuunnittelu (LVM) 10) Matkailureitistöjen ja maanteiden risteämäkohtien eritasojärjestelyt (LVM) 11) Perämerenkaaren venesatamat ja -väylät (YM) 12) Vesistöjen moninaiskäytön kehittäminen (YM) 13) Lapin kulttuuriympäristön hoitoprojekti (YM) 14) Liikenne- ja muiden infrastruktuurihankkeiden tarveselvitykset ja suunnittelu (TEM) 15) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen teknologiaa hyödyntämällä (STM) Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 9

11 3.2 Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman strategiana on kehittää valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin, edistää yrittäjyyttä sekä kehittää työorganisaatioiden toimintatapoja tuottavuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Työllisyyttä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan, osaamistasoa nostetaan, ehkäistään rakennetyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä varaudutaan työvoiman ikääntymiseen. Lisäksi toteutetaan aktiivisia maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä unionin jäsenvaltioiden ja alueiden välisenä yhteistyönä. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään neljälle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden toimintakulttuuria sekä parantaa tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on tukea yritysten kasvua ja parantaa kilpailukykyä. Painotukset ja keskeiset hankekokonaisuudet ) PK-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittäminen (TEM) 2) Tuetaan erityisesti metalli-, rakennus-, kaivos-, matkailu- ja logistiikan alojen työvoiman saatavuutta verkostoyhteistyössä toteutettavien koulutusmallien avulla (TEM, OPM) 3) Kehitetään pienten yritysten ja julkishallinnon pilottiluonteisia työhyvinvointihankkeita, jotka tukevat kansallista TYKES-ohjelmaa (TEM, STM) 4) Tuetaan seudullisten yrityspalveluiden toimintamallin ja osaamisen kehittämistä osana Yritys Suomi-palvelujärjestelmää sekä rahoitetaan alkavien ja toimivien yritysten kehittämistoimenpiteitä (TEM) 5) Edistetään hyvinvointialojen yrittäjyyttä ja tuotekehitystä (TEM, OPM) 6) Yrittäjyyskasvatus ja yrityshautomotoiminta (OPM, TEM) 7) Sukupolvenvaihdosten ja liiketoiminnan siirtojen edistäminen (TEM) 8) Oppilaitosten ja yritysten yhteistyöhankkeet (OPM, TEM) 9) Yritysten kieli-, viestintä- ja kulttuuristen valmiuksien kehittäminen (TEM, OPM) 10

12 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on edistää työllisyyttä, pidentää työuria sekä ehkäistä syrjäytymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla. Työvoiman liikkuvuutta sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta kehitetään. Painotukset ja keskeiset hankekokonaisuudet ) Tuetaan työvoimakoulutuksen toteuttamismuotojen kehittämistä (TEM) 2) Kehitetään välityömarkkinoiden hankekokonaisuuksia (TEM, STM) 3) Tuetaan sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla edistäviä hankkeita (TEM) 4) Kehitetään nuorten työllistymistä edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä hankkeita (TEM, OPM, STM) 5) Toteutetaan maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä edistäviä hankkeita (TEM, OPM) 6) Työvoiman osaamistason nostamista edistävät hankkeet (OPM, TEM) 7) Alueellisen ja ammatillisen liikkuvuuden edistäminen (OPM, TEM) 8) Varmistetaan koulutukseen pääsyä ja ehkäistään opintojen keskeyttämistä (OPM) 11

13 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää osaamis- ja palvelujärjestelmiä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamistasoa kohotetaan sekä panostetaan ennakointi- ja arviointitoimintaan. Painotukset ja keskeiset hankekokonaisuudet ) Toteutetaan työmarkkinoiden ja koulutuksen ennakointihankkeita (KOTTI) (TEM, OPM) 2) Tuetaan työvoimapalveluhenkilöstön osaamista ja palveluiden tuotteistamista edistäviä hankkeita (TEM) 3) Toteutetaan aikuisväestön koulutukseen osallistumisedellytyksiä edistäviä hankkeita (TEM) 4) Kehitetään uusia oppimisympäristöjä sekä oppimisen ja työnteon malleja (OPM) 5) Vahvistetaan innovaatioympäristöjä, -verkostoja, -prosesseja ja palvelujärjestelmää sekä edistetään yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä (OPM, TEM) 6) Uudistetaan sosiaali- ja terveystoimen palveluja (STM) 7) Työvoiman osaamistason nostaminen sekä koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen (OPM, TEM) 8) Innovaatiopalvelujärjestelmän vahvistaminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen (OPM, TEM) 9) Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten osaamisen ja profiloitumisen vahvistaminen sekä yhteistyön kehittäminen (OPM) 10) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen (OPM) 11) Koulutuksen kehittäminen vastaamaan ikärakenteen ja työvoimatarpeiden muutosta (OPM, TEM) 12) Kohotetaan saamelaiskulttuuriin liittyvää osaamista (OPM) TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on tuottaa kansainvälisen yhteistyön kautta lisäarvoa työvoima-, elinkeino-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan. Painotukset ja keskeiset hankekokonaisuudet ) Työperäisen maahanmuuton edistäminen EU-alueelta Lappiin (TEM) 2) Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä hyvien käytäntöjen levittämiseksi (TEM, OPM) Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 12

14 Hallinnonaloittaisesta jakokehyksestä poikkeaminen Lapin TE-keskus on valmistellut maakunnallisen ESR-esityksen. Lapin esitys ESRrahoituksen hallinnonaloittaisesta jaosta vuodelle 2008 säilyy edellisen yhteistyöasiakirjan arvion mukaisena ja poikkeaa hieman periaatepäätöksen jakaumasta. Perusteet jakokehyksestä poikkeamiselle ovat: OPM:n hallinnonalalle Lapissa esitetään periaatepäätökseen verrattuna hiukan suurempaa rahoitusosuutta. OPM:n rooli on erittäin vahva ESR:n kolmannella toimintalinjalla osaamisjärjestelmien ja innovaatioympäristön kehittämisessä. Ohjelmakauden alussa panostetaan erityisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus- ja kehityspalveluiden lisäämiseen yritystoiminnan kehittämiseksi sekä uudenlaisen osaamis- ja palvelutuotannon luomiseksi niin yritysten kuin julkisen sektorin tarpeisiin. Kehittämispanoksia tarvitaan myös oppilaitosten toiminnan kehittämiseksi ja uusien toimintamuotojen käyttöönottamiseksi koulutuksen räätälöinnissä ja henkilökohtaistamiseksi erityisesti työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen toteuttamisessa. KTM:n hallinnonalalle Lapissa esitetään periaatepäätöstä suurempaa roolia. Perusteluna on se, että Lapin maakuntaohjelmassa painotus yritystoiminnan kehittämiseen on vahva, mikä näkyy myös EAKR-ohjelmavarojen kohdentamisessa. Suuri EAKR-panostus KTM:n hallinnonalalla luo kysyntää ja edellyttää KTM:ltä huomattavaa roolia myös ESR-varojen käytön suhteen. Lapissa on myös erittäin hyviä kokemuksia KTM:n ESR-tuettujen suoraan yrityksille suunnatujen hankkeiden tuloksellisuudesta. STM:n hallinnonalalle Lapissa esitetään suhteellisesti suurempaa rahoitusosuutta. Kysymys on kuitenkin kokonaisuuden kannalta melko pienistä euromääristä. STM:n hallinnonalan toimenpiteitä tarvitaan uusien toimintatapojen luomiseksi ja teknologian hyödyntämisen lisäämiseksi Lapin haasteellisissa erityisolosuhteissa. Lisäksi toimenpiteillä edistetään työhyvinvointia ammattitaitoisen sote-henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi. Syrjäytymisen ehkäisemisessä on tarve sektorirajat ylittäville viranomaisten yhteisille toimenpiteille. TM:n hallinnonalalle Lapissa esitetään periaatepäätöstä pienempää rahoitusosuutta. Lappi pitää hyvänä, että valtakunnallisessa ESR:ssä panostetaan vahvasti TM:n hallinnonalalle tavoitteena ehkäistä esimerkiksi rakennetyöttömyyttä ja tukea vaikeasti syrjäytyneitä. Juuri näissä asioissa on tarve valtakunnallisille yhtenäisille toimenpiteille. Perusteluna TM:n esitettyä pienemmälle rahoitusosuudelle Lapin alueosion rahoituksessa on alueosion ja valtakunnantason toimenpiteiden täydentävyys. SM:n hallinnonalalle ei Lapissa esitetä ESR-rahoitusta laisinkaan. Perusteluna on se, että rahoituksen tarve muilla hallinnonaloilla on huomattavasti suurempi. ESR-reserviä ylimaakunnallisiin hankkeisiin ei esitetä. Lapin liitto ei ota vuonna 2009 hallinnoitavakseen ESR-varoja. Muutoin Lapin maakunnan arvio vuoden 2009 ESR-varojen jakaumasta hallinnonaloittain on valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen. Maakunnallisen liiton 2 prosentin osuus on jaettu OPM:n ja STM:n hallinnonalojen kesken. STM:n hallinnonala keskittää osuutensa ja 1 prosentin lisärahan toimintalinjaan 2 pääpainopisteenä varhaisen puuttumisen mallit ja sosiaalinen kuntoutus sekä toimintalinjaan 3 sosiaali- ja terveysalan palvelumallien kehittämiseen. OPM:n hallinnonala keskittää osuutensa ja 1 prosentin lisärahan toimintalinjaan 3 pääpainopisteenä koulutuksen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen, joissa painotetaan vastaamista Lapin erityisolosuhteiden, kuten pitkien etäisyyksien ja harvan väestötiheyden haasteisiin. 13

15 4 Esitys vuoden 2008 EU-rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain EAKR 2008 EU milj. euroa TL 1 Yritystoiminnan edistäminen TE-keskus, Yritysosasto 4,976 TEKES 0,100 Finnvera Oyj 1,000 Lapin liitto 0,500 Esitykset yhteensä 6,576 Raami 6,576 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen TE-keskus, Yritysosasto 0,851 Lapin liitto 0,791 Reservi 0,079 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 2,200 Lapin ympäristökeskus 0,300 TEKES 0,748 Esitykse t yhteensä 4,969 Raami 4,969 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen TE-keskus, Työvoimaosasto 0,782 Lapin liitto 0,350 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,150 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,663 Lapin ympäristökeskus 1,000 Tiehallinto, Lapin tiepiiri 0,250 Esitykse t yhteensä 3,195 Raami 3,195 EAKR 2008 / rahoittaja EU milj. euroa Lapin liitto (sisältää reservin) 1,720 TE-keskus, Yritysosasto 5,827 TE-keskus, Työvoimaosasto 0,782 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,150 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 2,863 TEKES 0,848 Finnvera Oyj 1,000 Lapin ympäristökeskus 1,300 Lapin tiepiiri 0,250 Yhteensä 14,740 Raami 14,740 14

16 Alue ESR 2008 EU milj. euroa TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TE-keskus, Yritysosasto 0,484 TE-keskus, Työvoimaosasto 0,719 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,146 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,068 Esitykset yhteensä 1,417 Raami 1,417 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TE-keskus, Työvoimaosasto 0,731 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,388 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,096 Esitykset yhteensä 1,214 Raami 1,214 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamisja palvelujärjestelmien kehittäminen TE-keskus, Työvoimaosasto 0,253 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,969 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,074 Esitykset yhteensä 1,295 Raami 1,295 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa TE-keskus, Työvoimaosasto 0,073 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 0,049 Esitykset yhteensä 0,121 Raami 0,121 Alue ESR 2008 / rahoittaja EU milj. euroa TE-keskus, Yritysosasto 0,484 TE-keskus, Työvoimaosasto 1,775 Lapin lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto 0,237 Lapin lääninhallitus, Sivistysosasto 1,550 Yhteensä 4,047 Raami 4,047 15

17 5 Allekirjoitukset Rovaniemellä./. Esko Lotvonen Lapin liitto Rovaniemellä./ Pirkko Saarela Lapin TE-keskus Rovaniemellä./ Hannele Pokka Lapin lääninhallitus Rovaniemellä./ Matti Hepola Lapin ympäristökeskus Rovaniemellä./ Tapani Pöyry Tiehallinto, Lapin tiepiiri Rovaniemellä./ Kari Tuominen Finnvera Rovaniemellä./ Timo E. Korva Yhteistyöryhmän puheenjohtaja 16

18 Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2008 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2008 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR HALLINNONALA SM OPM MMM LVM KTM** STM TM YM Ohjelmareservi* YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 1,000 0,000 0,000 0,000 12,152 0,000 0,000 0,000 0,000 13,152 EAKR 0,500 6,076 6,576 VALTIO 0,383 6,076 6,459 Kuntarahoitus 0,117 0,117 TL 2 1,540 4,346 0,000 0,000 3,549 0,000 0,000 0,600 0,111 10,146 EAKR 0,791 2,200 1,599 0,300 0,079 4,969 VALTIO 0,553 1,626 0,450 0,230 0,032 2,891 Kuntarahoitus 0,196 0,520 1,500 0,070 2,286 TL 3 0,607 1,326 0,571 0,480 0,000 0,288 1,589 1,322 0,000 6,183 EAKR 0,350 0,663 0,300 0,250 0,150 0,782 0,700 3,195 VALTIO 0,245 0,508 0,222 0,187 0,112 0,519 1,793 Kuntarahoitus 0,012 0,155 0,049 0,043 0,026 0,807 0,103 1,195 YHTEENSÄ 3,147 5,672 0,571 0,480 15,701 0,288 1,589 1,922 0,111 29,481 EAKR 1,641 2,863 0,300 0,250 7,675 0,150 0,782 1,000 0,079 14,740 VALTIO 1,181 2,134 0,222 0,187 6,526 0,112 0,000 0,749 0,032 11,143 Kuntarahoitus 0,325 0,675 0,049 0,043 1,500 0,026 0,807 0,173 0,000 3,598 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 *Ohjelmareservi toimintalinjalla 2 kohdistetaan Pohjois-Pohjanmaan liitolle sisältäen seuraavat hankkeet: Multipolis koordinaatio (Lapin osuus EU ja valtio ) Barents -strategia (Lapin osuus EU ja valtio ) Lappi-Oulu -Brysseltoimisto (Lapin osuus EU ja valtio ) **Vuonna 2007 valtionrahan alibudjetoinnin vuoksi Lapin TE-keskuksen yritysosastolle osoitettu liian pieni valtion raha toimintalinjalla 1 on kohdistettava vuoden 2008 jakopäätöksen yhteydessä esitetyn 6,076 miljoonan euron valtion rahoituksen päälle

19 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2008 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR Maakunnan liitto Yritysosasto * TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ Työvoimaosasto YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 1,000 12,152 0,000 13,152 EAKR 0,500 6,076 6,576 VALTIO 0,383 6,076 6,459 Kuntarahoitus 0,117 0,117 TL 2 1,540 3,549 0,000 5,089 EAKR 0,791 1,599 2,390 VALTIO 0,553 0,450 1,003 Kuntarahoitus 0,196 1,500 1,696 TL 3 0,607 0,000 1,589 2,196 EAKR 0,350 0,782 1,132 VALTIO 0,245 0,245 Kuntarahoitus 0,012 0,807 0,819 YHTEENSÄ 3,147 15,701 1,589 20,437 EAKR 1,641 7,675 0,782 10,098 VALTIO 1,181 6,526 0,000 7,707 Kuntarahoitus 0,325 1,500 0,807 2,632 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet, Tekesin ja Finnvera Oyj:n hankkeet. 18

20 Liite 2 Arvio EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2009 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2009 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR HALLINNONALA SM OPM MMM LVM KTM STM TM YM Ohjelmareservi* YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 1,216 0,000 0,000 0,000 12,200 0,000 0,000 0,000 0,000 13,416 EAKR 0,608 6,100 6,708 VALTIO 0,466 6,100 6,566 Kuntarahoitus 0,142 0,142 TL 2 1,540 4,358 0,000 0,000 3,050 0,000 0,000 0,670 0,111 9,729 EAKR 0,791 2,298 1,600 0,300 0,079 5,068 VALTIO 0,553 1,570 0,450 0,200 0,032 2,805 Kuntarahoitus 0,196 0,490 1,000 0,170 1,856 TL 3 0,614 1,268 0,900 0,700 0,000 0,445 1,446 1,551 0,000 6,924 EAKR 0,300 0,663 0,500 0,350 0,200 0,546 0,700 3,259 VALTIO 0,234 0,412 0,300 0,268 0,183 0,597 1,994 Kuntarahoitus 0,080 0,193 0,100 0,082 0,062 0,900 0,254 1,671 YHTEENSÄ 3,370 5,626 0,900 0,700 15,250 0,445 1,446 2,221 0,111 30,069 EAKR 1,699 2,961 0,500 0,350 7,700 0,200 0,546 1,000 0,079 15,035 VALTIO 1,253 1,982 0,300 0,268 6,550 0,183 0,000 0,797 0,032 11,365 Kuntarahoitus 0,418 0,683 0,100 0,082 1,000 0,062 0,900 0,424 0,000 3,669 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 *Ohjelmareservi toimintalinjalla 2 kohdistetaan Pohjois-Pohjanmaan liitolle sisältäen seuraavat hankkeet: Multipolis koordinaatio (Lapin osuus EU ja valtio ) Barents -strategia (Lapin osuus EU ja valtio ) Lappi-Oulu -Brysseltoimisto (Lapin osuus EU ja valtio ) 19

21 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSI: 2009 OHJELMA: Pohjois-Suomi MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR Maakunnan liitto Yritysosasto * TYÖ- JA ELINKEINO- MINISTERIÖ Työvoimaosasto YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 1,216 12,200 0,000 13,416 EAKR 0,608 6,100 6,708 VALTIO 0,466 6,100 6,566 Kuntarahoitus 0,142 0,142 TL 2 1,540 3,050 0,000 4,590 EAKR 0,791 1,600 2,391 VALTIO 0,553 0,450 1,003 Kuntarahoitus 0,196 1,000 1,196 TL 3 0,614 0,000 1,446 2,060 EAKR 0,300 0,546 0,846 VALTIO 0,234 0,234 Kuntarahoitus 0,080 0,900 0,980 YHTEENSÄ 3,370 15,250 1,446 20,066 EAKR 1,699 7,700 0,546 9,945 VALTIO 1,253 6,550 0,000 7,803 Kuntarahoitus 0,418 1,000 0,900 2,318 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet, Tekesin ja Finnvera Oyj:n hankkeet. 20

22 Liite 3 Esitys ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2008 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA Pohja maakuntapohjaisen suunnitelman laatimiseksi vuodelle 2008 VUOSI: 2008 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR TE-KESKUS MAAKUNNAN LÄÄNINHALLITUS HALLINNONALA Työv.os. Yritysos. LIITTO Siv.os. Sos.terv.os. Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 1,448 0,968 0,000 0,292 0,137 0,000 2,845 ESR 0,719 0,484 0,145 0,068 1,416 VALTIO 0,435 0,484 0,088 0,041 1,048 Kuntarahoitus 0,294 0,059 0,028 0,381 TL 2 YHT / 1,467 0,000 0,000 0,779 0,193 0,000 2,439 ESR 0,731 0,388 0,096 1,215 VALTIO 0,540 0,287 0,071 0,898 Kuntarahoitus 0,196 0,104 0,026 0,326 TL 3 YHT / 0,508 0,000 0,000 1,945 0,148 0,000 2,601 ESR 0,253 0,969 0,074 1,296 VALTIO 0,187 0,716 0,054 0,957 Kuntarahoitus 0,068 0,260 0,020 0,348 TL 4 YHT / 0,147 0,000 0,000 0,098 0,000 0,000 0,245 ESR 0,073 0,049 0,122 VALTIO 0,054 0,036 0,090 Kuntarahoitus 0,020 0,013 0,033 TL:t YHTEENSÄ 3,570 0,968 0,000 3,114 0,478 0,000 8,130 ESR 1,776 0,484 0,000 1,551 0,238 0,000 4,049 VALTIO 1,216 0,484 0,000 1,127 0,166 0,000 2,993 Kuntarahoitus 0,578 0,000 0,000 0,436 0,074 1,088 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

23 Liite 4 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2009 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA Pohja maakuntapohjaisen suunnitelman laatimiseksi vuodelle 2009 VUOSI: 2009 OHJELMA: Pohjois-Suomen suuralue MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR TE - MAAKUNNAN LÄÄNINHALLITUS HALLINNONALA KESKUS LIITTO Siv.os. Sos.terv.os. Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 2,504 0,000 0,369 0,030 0,000 2,903 ESR 1,247 0,183 0,015 1,445 VALTIO 0,953 0,111 0,009 1,073 Kuntarahoitus 0,305 0,075 0,006 0,386 TL 2 YHT / 1,745 0,000 0,584 0,157 0,000 2,486 ESR 0,869 0,000 0,291 0,078 1,238 VALTIO 0,639 0,215 0,058 0,912 Kuntarahoitus 0,237 0,078 0,021 0,336 TL 3 YHT / 0,502 0,000 2,013 0,136 0,000 2,651 ESR 0,250 1,003 0,068 1,321 VALTIO 0,185 0,741 0,050 0,976 Kuntarahoitus 0,067 0,269 0,018 0,355 TL 4 YHT / 0,159 0,000 0,090 0,000 0,000 0,249 ESR 0,079 0,045 0,124 VALTIO 0,058 0,033 0,092 Kuntarahoitus 0,022 0,012 0,034 TL:t YHTEENSÄ 4,910 0,000 3,056 0,323 0,000 8,289 ESR 2,445 0,000 1,522 0,161 0,000 4,128 VALTIO 1,835 0,000 1,100 0,116 0,000 3,051 Kuntarahoitus 0,631 0,000 0,434 0,046 1,110 0,000 0,000 0,000 0,000 22