LAPIN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA MYAK Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä

Transkriptio

1 Hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä

2 Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja SISÄLTÖ SAATTEEKSI... 2 JOHDANTO LAPIN RAKENNERAHASTOSTRATEGIA SEKÄ RAHOITTAJIEN TYÖNJAKO JA TAVOITTEET HANKKEIDEN VALINTAKRITEERIEN ALUEELLINEN SOVELTAMINEN RAKENNERAHASTOJEN TAVOITTEET JA PAINOTUKSET TOIMINTALINJOITTAIN EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTO EAKR... 8 EAKR TL 1 Yritystoiminnan edistäminen... 8 EAKR TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen... 8 EAKR TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen... 9 EAKR Tekninen tuki EUROOPAN SOSIAALIRAHASTO ESR ALUEELLINEN OSIO ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa ESR Tekninen tuki YHTEENVETO VUODEN 2012 RAHOITUKSEN JAKAUTUMISESTA VIRANOMAISITTAIN ALLEKIRJOITUKSET LIITE 1 ESITYS EAKR JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 2 ARVIO EAKR JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 3 ESITYS ESR ALUEOSION JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 4 ARVIO ESR ALUEOSION JAKAUMAKSI TOIMINTALINJOITTAIN JA HALLINNONALOITTAIN VUONNA LIITE 5 POHJOIS-SUOMEN EAKR-OHJELMAN VALINTAKRITEERIT LIITE 6 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VALINTAPERUSTEET

3 Saatteeksi Maakuntavaltuustot ovat aikoinaan hyväksyneet Alueellisen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman , jossa maakunnat ovat sitoutuneet ohjelma-asiakirjan mukaiseen kansalliseen vastinrahoitukseen valtion kanssa sovitun kuntaraharahoitusosuuden mukaisesti. Valtioneuvoston hyväksynnän jälkeen ohjelma esitettiin komissiolle, joka hyväksyi sen lopullisesti päätöksellään Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryhmä katsovat, että niillä ei ole oikeutta ilman maakuntavaltuustojen hyväksyntää muuttaa valtion ja komission kanssa tehtyä sopimusta. Lisäksi Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryhmä arvioivat, että työ- ja elinkeinoministeriön esittämä sopimusten vastainen maakunnan yhteistyöasiakirjojen tarkistusesitys ja valtion vastinrahoituksen leikkaus vuosilta 2012 ja 2013 ei ole kuntarahoituksen osalta toteutettavissa nykyisessä taloustilanteessa. Lapin osalta on mahdotonta korvata puuttuvaa valtion rahoitusosuutta kunta- tai muulla julkisella. Hallitusohjelman kuntiin kohdistuvat leikkaukset ja lisävelvoitteet johtavat väistämättä tilanteeseen, että vuosille 2012 ja 2013 on käytettävissä huomattavasti vähemmän rahaa myös kuntien omarahoitusosuuksiin hanketoiminnassa. Vastinrahoituksen leikkaaminen merkitsee Lapissa EU:n rahoitusosuuden leikkautumista ja siitä kokonaan luopumista. Lapin liiton hallitus ja Lapin maakunnan yhteistyöryhmä ovat arvioineet maakunnan yhteistyöasiakirjojen vuosien 2012 ja 2013 rahoitustarpeet ministeriön voimassa olleen budjettiesityksen mukaisesti ja edellä mainittuun viitaten pidättää oikeuden muutosten tekemiseen maakunnan yhteistyöasiakirjaan sekä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan , hyväksytyn valtion budjetin 2012 mukaiseksi. Rovaniemellä Hannes Manninen Hallituksen puheenjohtaja Esko Lotvonen Maakuntajohtaja

4 Johdanto Maakunnan yhteistyöryhmä päättää vuosittain maakunnan aluekehitysrahaston (EAKR) varojen kohdentumisen rahoittavien tahojen kesken. Lisäksi yhteistyöryhmä yhteen sovittaa sosiaalirahaston (ESR) alueellisen osion varat rahoittajille sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Näistä tehtävistä hyväksytään maakunnan yhteistyöasiakirja, jonka kaikki rahoittajat allekirjoittavat. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä: 1) arvio rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain, 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoituksen jakaumasta hallinnonaloittain, 3) arviot kohdassa 2 tarkoitettujen varojen keskeisistä tavoitteista, 4) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa, 5) tieto rakennerahasto-ohjelman painotuksista sekä 6) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Yhteistyöasiakirjan valmistelussa on huomioitu aluehallinnon uudistuksen rakenteelliset järjestelyt, joiden mukaisesti välittävinä toimieliminä toimivat maakunnan liitto, ELYkeskus ja liikennevirasto. Yhteistyöasiakirjassa esitetään kuitenkin jaettavien varojen indikatiiviset hallinnonaloittaiset jakaumat. Allekirjoittaneet osapuolet esittävät tässä yhteistyöasiakirjassa rakennerahastovarojen vuoden 2012 rahoitustarpeet sekä arvion vuoden 2013 rahoitustarpeista hallinnonaloittain ja toimintalinjoittain. Lisäksi esitetään rakennerahastojen painotukset ja hallinnonalojen keskeiset tavoitteet. Yhteistyöasiakirja myös sisältää hankkeiden valintakriteerien alueellisen soveltamisen painotukset. Yhteistyöasiakirja on hyväksytty Lapin maakunnan yhteistyöryhmässä

5 1 Lapin rakennerahastostrategia sekä rahoittajien työnjako ja tavoitteet Rakennerahastovaroilla toteutetaan osaltaan Lapin maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman strategisena tavoitteena on lisätä kilpailukykyä, taloudellista kasvua ja yrittäjyyttä sekä parantaa työllisyyttä luomalla uusia työpaikkoja ja säilyttämällä nykyisiä. Strategia kohdistuu ensisijaisesti olemassa olevan yritystoiminnan kasvumahdollisuuksien parantamiseen ja uuden yritystoiminnan syntymisedellytysten lisäämiseen. Tavoitteena on luoda väestölle toimeentulon mahdollisuudet niin, että muuttotase kääntyy positiiviseksi ja väkiluvun pieneneminen pysähtyy. Erityisesti tavoitellaan nuorten ja osaajien poismuuton hillitsemistä ja tulomuuton lisäämistä. Palvelurakenne turvataan koko maakunnassa. Maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti rakennerahasto-ohjelmien rahoitusta suunnataan erityisesti hankkeisiin, joilla on vahva elinkeinojen kasvua ja toimintaympäristöä edistävä kytkentä. Rahoituksessa huomioidaan myös saamelaisten asema ainoana EU-alueen alkuperäiskansana tukemalla saamelaisten omaan kulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä, osaamista, investointeja yms. Osaamisen kehittämisellä varmistetaan ohjelman kokonaisvaltainen onnistuminen. Maakunnan vetovoimaa, saavutettavuutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät hankkeet ovat etusijalla. Rahoituksen ohjaamisessa painotetaan hankkeiden vipuvaikutusta, jolloin tavoitteena on saada aikaan aluetaloudelliselta vaikuttavuudeltaan järeitä alueellisia ja/tai klusterikohtaisia kehittämis- ja kasvuprosesseja. Rakennerahastohankkeet ovat luonteeltaan riskiä sietäviä, jolloin voidaan rahoittaa innovatiivisia uutta luovia hankkeita. Varoja ei suunnata toimenpiteisiin, joiden katsotaan olevan organisaatioiden perustoimintaa vailla selkeää kehittämiselementtiä. Yritystoiminnan kehittymisen kannalta riittävän kriittisen massan rakentuminen on Lapissa erityisen haastavaa johtuen yritysten pienestä koosta ja alueen laajuudesta. Kehittämisessä painotetaan yritysten kiinnittymistä ja yhteistyötä klustereissa. Yritysryhmien kehittyminen alueen keskeisillä toimialoilla on edellytys kasvulle, jota haetaan pääosin kansainvälisiltä markkinoilta. Rakennerahastovarojen tehokkaan käytön edellytyksenä on hyvä koordinaatio, mikä edellyttää yhteistyötä, selkeitä rahoitusvastuita sekä EAKR- ja ESR -rahastojen tehokasta yhteensovittamista. Alla olevissa taulukoissa on esitetty rahoittajien päävastuut Lapissa

6 EAKR Lapin liitto TEM OKM / STM RAHOITTAJIEN PÄÄVASTUUT EAKR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen - Matkailun imagomarkkinointi maakuntatasolla - Lappi-brändin kehitystyö - Lapin kärkitoimialojen yritysverkostojen ja klustereiden syntymisen, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistäminen ELY / E / TEM - Pk-yritysten investoinnit ja muut yritysten kehittämistoimenpiteet (liiketoimintaosaaminen, kansainvälistyminen ja t&k). (Toimien kohteena alkavat ja toimivat kasvuhakuiset, erityisesti innovatiiviset yritykset) - Innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen - Yritysverkostojen ja klustereiden kehittäminen - Tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen - Yritysten liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistumisen sekä kansainvälistymisen edistäminen - yritysten toimitilainvestoinnit ELY / Ympäristö ja luonnonvarat TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen - Lapin kärkitoimialojen osaamiskeskittymien sekä prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden edistäminen - Sähköisen asioinnin edistäminen sekä sähköisten palveluiden kehittäminen - Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten verkostoitumisten ja kansainvälistymisen edistäminen ja tason nostaminen - Koulutussisältöjen ja rakenteiden uudistaminen - Opetusta ja t&k-toimintaa palvelevien oppimis-, tutkimus- ja testausympäristöjen kehittäminen - Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialojen palveluinnovaatioiden kehittäminen - Pk-yritysten innovaatioympäristöjen vahvistaminen (toimintaympäristöavustus) - Kuntien toimitilainvestoinnit pkyrityksille - Innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k-toiminnan tukeminen, - Teknologian siirron edistäminen, - Innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking, - Opetus- ja t&k -toimintaa tukevat kehittämisympäristöt (osana tutkimusprojektia), - Yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa - Yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen edistäminen - elinkeinoelämälähtöinen julkinen tutkimus - Ympäristön hoitoon ja kunnostukseen liittyvän alueellisen yhteistyön tukeminen ja verkostoitumisen edistäminen sekä ympäristöajattelun vahvistaminen - Ympäristöosaajien verkostoyhteistyön sekä tietokantojen hyödyntämisen edistäminen suunnittelumenetelmien kehittäminen) (mm. maankäytön TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen - Matkailualueiden vetovoiman ja saavutettavuuden sekä kulttuuripalveluiden saatavuuden edistäminen ja toimintaympäristöjen kehittäminen - Kansalaisille suunnattujen sähköisten paveluiden kehittäminen ja niiden käyttöönotto - Kasvavien elinkeinojen perusinfrastruktuurin kehittäminen uusien teollisuusalueiden perustamisella ja olemassa olevien teollisuusalueiden laajentamisella - Vilkkaiden matkailuväylien, matkailukeskusten ja maaseutumatkailualueiden ympäristöjen kehittäminen parantamalla matkailun ja virkistyskäytön mahdollisuuksia - Matkailukeskusten maankäytön suunnittelun kehittäminen - Matkailullisesti hyödynnettävien luontokohteiden ja rakenteiden kunnostaminen ja kehittäminen sekä vesistöjen virkistyskäytön ja hoidon edistäminen - Maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen hoidon ja kunnostuksen tukeminen sekä taajama-alueiden vetovoimaa lisäävien toimien tukeminen - Lapin alueellisen jätehuoltosuunnitelman toteuttaminen esim. tukemalla suurten matkailukeskusten jätehuollon järjestämistä

7 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri Finnvera Oyj - Korkotuetulla rahoituksella vaikutetaan työpaikkojen ja investointien syntymiseen. Tuella on suuri merkitys aloittavissa yrityksissä ja sukupolvenvaihdoksissa. - Korkotuetut takaukset mahdollistavat pankkien mukaantulon isoihin riskihankkeisiin. - Ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien toimien edistäminen - Lapin elinkeinokytkentäisen saavutettavuuden, liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden edistäminen - Matkailureististöjen ja maanteiden risteämäkohtien turvallisuuden ja sujuvuuden edistäminen ESR ELY / E- vastuualue OKM:n hallinnonala RAHOITTAJIEN PÄÄVASTUUT ESR-OHJELMAN TOTEUTTAMISESSA TL 1 TL 2 TL 3 Työorganisaatioiden, Työllistymisen ja Työmarkkinoiden työssä olevan työmarkkinoilla pysymisen toimintaa edistävien työvoiman ja yritysten edistäminen sekä osaamis- ja kehittäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy palvelujärjestelmien yrittäjyyden lisääminen kehittäminen - Yrittäjyyden edistäminen eri koulutustasoilla - Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työllisyyden ja osallisuuden edistäminenen - Aikuisten osaamisen kehittäminen työssäpysymisen varmistamiseksi. - Kysyntä- ja käyttäjälähtöisten innovaatioiden ja uudenlaisten pavelujärjestelmien kehittäminen - Maakunnallisen aikuiskoulutusstrategian laadinta TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa ELY / E- vastuualue STM:n hallinnonala ELY / E- vastuualue TEM:n hallinnonala - Itse toteutettavat hankkeet - Työhyvinvointimallien ja työelämän tasaarvoistamisen pilotoinnit. - Seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen, alkavien ja vakiinnuttamisvaiheessa olevien yrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittymisen tukeminen n edistäminen - Venäjän kaupan edistäminen - Syrjäytymisvaarassa olevien vaikeastityöllistyvien ja vajaakuntoisten sekä nuorten työmarkkinoille pääsyä tukevan sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen - Nuorten työllistymistä, osallisuutta ja hyvinvointia koskeva strategiatyö. - Välityömarkkinoiden palveluiden ja toimenpiteiden tuotekehitystyö sekä toimijaverkoston osaamisen kehittäminen - Maahanmuuttajien palveluprosessin kehittäminen verkostoyhteistyönä/li - Uudenlaisten toimintamallien kehittäminen sosiaalija terveysalan palvelujärjestelmään tavoitteena julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin yhteisten toimintatapojen luominen - Yhteishankintakoulutuksen tunnettuuden lisääminen. - Yritysten osaamistarpeiden tunnistamisen sekä yritys- ja työnantajalähtöisten toimintamallien vahvistaminen ELY / E/ TEM:n hallinnonala - Ulkopuolisille rahoitettavat hankkeet - Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen - Työurien pidentäminen - Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyden edistäminen - Hyvinvointi ja kulttuuripalveluiden sisältöjen kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen - Rakenteellisen työttömyyden alentaminen - Nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen ohjausta, osaamista ja työelämään kiinnittymistä kehittämällä - Aikuisten tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden strategian toimeenpano - Elinikäisen ohjauksen palveluiden kehittäminen - Työvoiman koulutustarpeiden, uusien liiketoiminta-alueiden ja rakennemuutosten ennakointi - Työperäisen maahanmuuton edistäminen - Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi ja levittämiseksi

8 2 Hankkeiden valintakriteerien alueellinen soveltaminen Rakennerahasto-ohjelmissa (EAKR ja ESR) esitettyjen hankkeiden valintakriteerien (liitteet 5 ja 6) lisäksi Lapissa painotetaan kaudella seuraavia valintaperusteita: 1) hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin 2) hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen 3) hanke edistää kansainvälistymistä 3 Rakennerahastojen tavoitteet ja painotukset toimintalinjoittain 3.1 Euroopan aluekehitysrahasto EAKR Pohjois-Suomen kilpailukyky- ja työllisyysohjelman (EAKR) strategiana on alueen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen, saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään kolmelle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. Toimenpiteitä toteutetaan sekä kehittämishankkeilla että tuotannollisilla ja infrastruktuuri-investoinneilla. EAKR TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun ja tuottavuuden sekä kansainvälistymisen edistäminen ja t&k-toiminnan lisääminen pk-yrityksissä. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Lapin teollisuusstrategian mukainen kehitystyö 2) Yritysten kasvun ja uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen yritysten investointi-, kehittämis-, kansainvälistymis- ja teknologiarahoituksella 3) Lapin kärkitoimialojen yritysverkostojen ja klustereiden syntymisen, kansainvälistymisen ja kilpailukyvyn edistäminen 4) Matkailun imagomarkkinointi ja Lappi-brändin kehitystyö 5) Kärkitoimialojen toimintaympäristöjen kehittäminen mm. maankäytön strategisella suunnittelulla sekä matkailualueiden vetovoimaa lisäävillä toimenpiteillä 6) PK-yritysten ICT-osaamisen vahvistaminen ja sähköisen liiketoiminnan edistäminen erityisesti matkailun, teollisuuden ja yrityspalveluiden toimialoilla

9 EAKR TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä ja tutkimustoimintaa. Tavoitteena on myös edistää verkostoitumista ja vahvistaa osaamisrakenteita tutkimus- ja koulutusjärjestelmän sekä oppimisympäristöjen osalta. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Lapin kärkitoimialojen osaamiskeskittymien, prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden edistäminen ja toimialojen kasvun vahvistaminen sekä kärkitoimialoja tukevat tutkimukset, selvitykset ja suunnitelmat 2) Lapin korkeakoulujen ja toisen asteen innovaatio- ja oppimisympäristöjen kehittäminen 3) Kansainvälisen tutkimustoiminnan edellytysten parantaminen sekä verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamitahojen kanssa 4) Sähköisen asioinnin edistäminen sekä sähköisten palveluiden sovellusten kehittäminen sekä hyvinvointialojen sähköiset palvelut 5) Ympäristöön liittyvät verkostot, tietokannat ja innovaatiot 6) Innovaatiopalveluja hyvinvointialoille (STM) 7) Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen (jatkohanke) 1 EAKR TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on lisätä alueellista vetovoimaa sekä yritysten että niiden henkilöstön ja matkailun näkökulmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Matkailukeskusten, niihin johtavien liikenneväylien sekä alueen matkailuelinkeinoa palvelevien toimintaympäristöjen parantamistyöt, 2) Vesistöjen hoidon parantaminen ja virkistyskäytön sekä kalastusmatkailun edistäminen 3) Alueellisen jätehuoltosuunnitelman toteutus ja matkailukeskusten jätehuollon kehittäminen sekä yritysten ympäristöohjelmien laatiminen 4) Lapin maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen suojelun, hoidon ja matkailukäytön edistäminen sekä taajama-alueiden vetovoiman kehittäminen 5) Ilmastonmuutokseen varautuminen 6) Lapin liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisen kehittämisen tukeminen parantamalla alueen saavutettavuutta sekä edistämällä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta 1 Saamelaiskulttuurikeskuksen rakentamiseen voidaan käyttää Lapin EAKR -ohjelmarahoitusta enintään 5,0 miljoonaa euroa. EAKR -rahoituksen tarve ajoittuu vuosina seuraavasti: 2007 ( ), 2008 ( ), 2009 ( ), 2010 ( ), 2011 ( ) ja 2012 ( )

10 EAKR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. 3.2 Euroopan sosiaalirahasto ESR alueellinen osio Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman strategiana on kehittää valmiuksia reagoida rakennemuutostilanteisiin, edistää yrittäjyyttä sekä kehittää työorganisaatioiden toimintatapoja tuottavuuden ja innovaatioiden edistämiseksi. Työllisyyttä ja työmarkkinoiden kohtaantoa parannetaan, osaamistasoa nostetaan, ehkäistään rakennetyöttömyyttä ja syrjäytymistä sekä varaudutaan työvoiman ikääntymiseen. Lisäksi toteutetaan aktiivisia maahanmuuttopoliittisia toimenpiteitä unionin jäsenvaltioiden ja alueiden välisenä yhteistyönä. Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään neljälle toimintalinjalle sekä tekniseen tukeen. ESR TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden toimintakulttuuria sekä edistää yrittäjyyttä, tuottavuutta ja työhyvinvointia. Lisäksi tavoitteena on tukea yritysten kasvua, ja parantaa kilpailukykyä. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) PK-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2) Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen 3) Seudullisten yrityspalveluiden kehittäminen osana Yritys Suomipalvelujärjestelmää sekä yritysten kehittämistoimenpiteiden rahoittaminen 4) Hyvinvointi- ja luovien alojen yrittäjyyden ja tuotekehityksen edistäminen 5) Yrittäjyyskasvatustoiminta ja nuorten yrittäjyyden edistäminen 6) Yritysten Venäjän kaupan osaamisen vahvistaminen ESR TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on edistää työllisyyttä, pidentää työuria sekä ehkäistä syrjäytymistä erityisesti vaikeasti työllistyvien kohdalla. Työvoiman liikkuvuutta sekä alueellisten työmarkkinoiden toimivuutta kehitetään. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Työelämälähtöisten koulutusmallien ja oppimisympäristöjen kehittäminen 2) Rakenteellisen ja pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen

11 3) Nuorten työllistymisen parantaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 4) Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen 5) Nuorten koulutukseen pääsyn varmistaminen ja opintojen keskeyttämisen ehkäiseminen ESR TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on kehittää osaamis- ja palvelujärjestelmiä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Osaamistasoa kohotetaan sekä panostetaan ennakointi- ja arviointitoimintaan. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Työvoiman osaamistarpeiden, uusien liiketoiminta-alueiden ja rakennemuutosten ennakointi 2) TNO-palveluiden sekä elinikäisen ohjauksen palveluiden kehittäminen 3) Innovaatioympäristöjen, -verkostojen, -prosessien ja -palvelujärjestelmien vahvistaminen sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön edistäminen 4) Vahvistetaan osaamista kärkitoimialoilla tutkimuksen, kehittämistoiminnan ja koulutuksen keinoin 5) Työvoiman osaamistason nostaminen sekä koulutuksen työelämävastaavuuden, laadun ja alueellisen saavutettavuuden turvaaminen 6) Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten osaamisen ja profiloitumisen vahvistaminen sekä yhteistyön kehittäminen 7) Koulutuksen kehittäminen vastaamaan ikärakenteen ja työvoimatarpeiden muutosta ESR TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Toimintalinjan tavoite Toimintalinjan tavoitteena on tuottaa kansainvälisen yhteistyön kautta lisäarvoa työvoima-, elinkeino-, kulttuuri- ja koulutuspolitiikkaan. Rahoituksen suuntaaminen vuosina ) Kansainvälisen yhteistyön tukeminen hyvien käytäntöjen levittämiseksi 2) Koulutuksen kansainvälinen kehittäminen 3) Työperäisen maahanmuuton edistäminen EU-alueelta Lappiin ESR Tekninen tuki Teknisen tuen käytön tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia

12 4 Yhteenveto vuoden 2012 rahoituksen jakautumisesta viranomaisittain EAKR 2012 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KUNTA TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Lapin liitto 1,975 0,275 1,406 1,681 ELY / E / TEM 3,000 3,000 3,000 Finnvera Oyj 0,419 0,419 0,419 Esitykset yhteensä 5,394 3,694 1,406 5,100 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Lapin liitto 3,170 1,597 1,351 2,948 ELY / E / TEM (sis. TEKES) 1,246 1,078 0,400 1,478 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 0,175 0,165 0,080 0,245 Esitykset yhteensä 4,591 2,840 1,831 4,671 TL 3 Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen ELY / E / TEM 0,727 0,727 0,727 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 1,025 0,642 0,412 1,054 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,290 0,300 0,175 0,475 Esitykset yhteensä 2,042 0,942 1,314 2,256 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KUNTA EAKR-arviot 2011 yhteensä Lapin liitto 5,145 1,872 2,757 4,629 ELY / E / TEM 4,973 4,078 1,127 5,205 ELY / Ympäristö ja luonnonvarat 1,200 0,807 0,492 1,299 ELY / Liikenne ja infrastruktuuri 0,290 0,300 0,175 0,475 Finnvera Oyj 0,419 0,419 0,000 0,419 Yhteensä 12,027 7,476 4,551 12,027 Raami 12,027 7,476 4,

13 ESR 2012 EU VALTIO KUNTA VALTIO+ KUNTA milj. euroa TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen ELY / TEM 0,876 0,561 0,272 1,709 ELY /OKM 0,139 0,085 0,038 0,262 ELY /STM 0,000 0,000 0,000 0,000 Esitykset yhteensä 1,015 0,646 0,31 1,971 TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisenedistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy ELY / TEM 0,685 0,420 0,438 1,543 ELY /OKM 0,000 0,000 0,000 0,000 ELY /STM 0,008 0,005 0,000 0,013 Esitykset yhteensä 0,693 0,425 0,438 1,556 TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen ELY / TEM 0,325 0,200 0,200 0,400 ELY /OKM 1,039 0,636 0,608 1,244 ELY /STM 0,085 0,060 0,050 0,110 Esitykset yhteensä 1,449 0,896 0,858 1,754 TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESRtoiminnassa ELY / TEM 0,093 0,057 0,066 0,216 ELY /OKM 0,000 0,000 0,000 ELY /STM 0,000 0,000 0,000 Esitykset yhteensä 0,093 0,057 0,066 0,216 EU VALTIO KUNTA VALTIO+KU NTA milj. euroa ESR-arviot 2012 yhteensä ELY / TEM 1,979 1,238 0,976 2,214 ELY /OKM 1,178 0,721 0,646 1,367 ELY /STM 0,093 0,065 0,050 0,115 Yhteensä 3,250 2,024 1,672 3,696 Raami 3,250 2,024 1,

14 5 Allekirjoitukset

15 Liite 1 Esitys EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2012 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2012 VUOSI: 2012 OHJELMA: Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ Liikenne- TOIMIELIN HALLINNO NALA TEM ELY YM MMM LVM TEM Maakunta OPM STM virasto Finnvera Oyj Pääomasijoitus * Laina ja takaus ** Ohjelmareservi YHT. TOIMINTA- LINJA TL 1 6,000 0,000 0,000 0,000 3,656 0,000 0,000 0,000 0,838 0,000 10,494 EAKR 3,000 1,975 0,419 5,394 VALTIO 3,000 0,275 0,419 3,694 Kuntarahoitus 1,406 1,406 Muu julkinen 0,000 TL 2 2,724 0,420 0,000 0,000 1,156 4,597 0,365 0,000 0,000 0,000 9,262 EAKR 1,246 0,175 0,500 2,470 0,200 4,591 VALTIO 1,078 0,165 0,200 1,257 0,140 2,840 Kuntarahoitus 0,400 0,080 0,456 0,870 0,025 1,831 Muu julkinen 0,000 TL 3 1,454 1,527 0,552 0,765 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 4,298 EAKR 0,727 0,774 0,251 0,290 2,042 VALTIO 0,000 0,391 0,251 0,300 0,942 Kuntarahoitus 0,727 0,362 0,050 0,175 1,314 Muu julkinen 0,000 YHTEENSÄ 10,178 1,947 0,552 0,765 4,812 4,597 0,365 0,000 0,838 0,000 24,054 24,054 EAKR 4,973 0,949 0,251 0,290 2,475 2,470 0,200 0,000 0,419 0,000 12,027 12,027 VALTIO 4,078 0,556 0,251 0,300 0,475 1,257 0,140 0,000 0,419 0,000 7,476 7,476 Kuntarahoitus 1,127 0,442 0,050 0,175 1,862 0,870 0,025 0,000 0,000 0,000 4,551 4,551 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Pääomasijoitusrahastoon varatut resurssit jaetaan TEM:stä Finnvera Oyj:lle ** Sovitaan Finnvera Oyj:n ja ELY -keskuksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle

16 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2012 VUOSI: 2012 OHJELMA: Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma MAAKUNTA: RAHASTO: Lappi EAKR Miljoonaa ELY -KESKUS Yritystukilainsäädäntö * Työvoimapoliittinen lainsäädäntö ELY / TEM YHTEENSÄ Finnvera Oyj:n laina- ja takaustoiminta ** ELY YHT. TOIMINTALINJA TL 1 6,000 0,000 0,000 0,838 6,838 EAKR 3,000 0,419 3,419 VALTIO 3,000 0,419 3,419 Kuntarahoitus 0,000 Muu julkinen 0,000 TL 2 2,724 0,000 0,000 0,000 2,724 EAKR 1,246 1,246 VALTIO 1,078 1,078 Kuntarahoitus 0,400 0,400 Muu julkinen 0,000 TL 3 0,000 1,454 0,000 0,000 1,454 EAKR 0,727 0,727 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,727 0,727 Muu julkinen 0,000 YHTEENSÄ 8,724 1,454 0,000 0,838 11,016 EAKR 4,246 0,727 0,000 0,419 5,392 VALTIO 4,078 0,000 0,000 0,419 4,497 Kuntarahoitus 0,400 0,727 0,000 0,000 1,127 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet ja Tekes ** Sovittu Finnvara Oyj:n ja ELY-kesksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle

17 Liite 2 Arvio EAKR jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna 2013 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2013 VUOSI: 2013 OHJELMA: Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ Liikenne- TOIMIELIN HALLINNON ALA TEM ELY YM MMM LVM TEM Maakunta OKM STM virasto Finnvera Oyj Pääomasijoitus * Laina ja takaus ** Ohjelmareservi YHT: TOIMINTA- LINJA TL 1 5,310 0,000 0,000 0,000 2,288 0,000 0,000 0,000 0,650 0,000 8,248 EAKR 2,655 1,144 0,325 4,124 VALTIO 2,655 0,144 0,325 3,124 Kuntarahoitus 1,000 1,000 Muu julkinen 0,000 TL 2 2,700 0,720 0,000 0,000 1,040 4,100 0,302 0,000 0,000 0,000 8,862 EAKR 1,500 0,600 0,540 2,600 0,250 5,490 VALTIO 0,900 0,100 0,200 0,800 0,035 2,035 Kuntarahoitus 0,300 0,020 0,300 0,700 0,017 1,337 Muu julkinen 0,000 TL 3 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 Muu julkinen 0,000 YHTEENSÄ 8,010 0,720 0,000 0,000 3,328 4,100 0,302 0,000 0,650 0,000 17,110 19,228 EAKR 4,155 0,600 0,000 0,000 1,684 2,600 0,250 0,000 0,325 0,000 9,614 9,614 VALTIO 3,555 0,100 0,000 0,000 0,344 0,800 0,035 0,000 0,325 0,000 5,159 5,159 Kuntarahoitus 0,300 0,020 0,000 0,000 1,300 0,700 0,017 0,000 0,000 0,000 2,337 4,455 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Pääomasijoitusrahastoon varatut resurssit jaetaan TEM:stä Finnvera Oyj:lle ** Sovitaan Finnvera Oyj:n ja ELY -keskuksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle Huom! Valtion rahoitusosuuden leikkauksesta johtuen kuntarahan vaade nousee niin suureksi, ettei sen kerryttäminen ole mahdollista etenkään, kun TL 3 on kokonaan suljettu

18 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2013 VUOSI: 2013 OHJELMA: Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma MAAKUNTA: Lappi Miljoonaa euroa RAHASTO: EAKR ELY -KESKUS Yritystukilain säädäntö * Työvoimapoliittinen lainsäädäntö ELY / TEM Finnvera Oyj:n YHTEENSÄ laina- ja takaustoiminta ** ELY YHT. TOIMINTALINJA TL 1 5,310 0,000 0,000 0,650 5,960 EAKR 2,655 0,325 2,980 VALTIO 2,655 0,325 2,980 Kuntarahoitus 0,000 Muu julkinen 0,000 TL 2 2,700 0,000 0,000 0,000 2,700 EAKR 1,500 1,500 VALTIO 0,900 0,900 Kuntarahoitus 0,300 0,300 Muu julkinen 0,000 TL 3 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 VALTIO 0,000 Kuntarahoitus 0,000 Muu julkinen 0,000 YHTEENSÄ 8,010 0,000 0,000 0,650 8,660 EAKR 4,155 0,000 0,000 0,325 4,480 VALTIO 3,555 0,000 0,000 0,325 3,880 Kuntarahoitus 0,300 0,000 0,000 0,000 0,300 Muu julkinen 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet ja Tekes ** Sovittu Finnvara Oyj:n ja ELY-kesksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle

19 Liite 3 Esitys ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna

20 Liite 4 Arvio ESR alueosion jakaumaksi toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain vuonna

21 Liite 5 Pohjois-Suomen EAKR-ohjelman valintakriteerit Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelman yhteiset hankevalintakriteerit on hyväksytty EAKRseurantakomiteassa, joista ao. kriteerit ovat lappilaiseen käyttöön stilisoidut versiot. Yleiset hankevalintakriteerit, jotka jokaisen hankkeen tulee täyttää 1) Hanke on ohjelman mukainen 2) Hanke tukee yhteistyöasiakirjassa nimettyjä maakunnallisia painopisteitä 3) Hanke on toteuttamiskelpoinen - toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen myönnettävään tukeen - toteuttajalla on taloudelliset ja taidolliset edellytykset ja resurssit toteuttaa hanke - hankkeen rahoitussuunnitelma on realistinen 4) Hanke on toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas - hankkeen kustannukset ovat kohtuullisia - hankeaika ja kustannukset ovat tasapainossa 5) Hanke on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen - hanke ei vaaranna ympäristön hyvinvointia - hanke tukee ihmisen yhdenvertaisuutta ja/tai kulttuurien säilymistä - hanke tukee taloudellista kasvua luonnonvaroja säästäen Muut hankevalintaa ohjaavat kriteerit Hanke on keskeinen osa laajempaa hankekokonaisuutta, tukee hankekokonaisuutta tai on suuralueyhteistyötä edistävä/ylimaakunnallinen Maakuntakohtaiset valintakriteerit 1) Hanke on haun teemojen mukainen 2) Hanke edistää jonkin alueellisen ohjelman / strategian toteuttamista 3) Maakunnan erityispainotukset Hanke liittyy laajempaan kehittämiskokonaisuuteen ja/tai klusteriin - Hanke edistää kansainvälistymistä - Hanke on innovatiivinen, toimii kokoavasti rajapinnoilla ja/tai on poikkihallinnollinen Hankkeen sisällöllinen arviointi 1) Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen 2) Projektin toteuttajalla on taloudelliset edellytykset projektin toteuttamiseksi ja projektille esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamiseksi 3) Projektin toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta 4) Projektin toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin 5) Hankkeessa kehitetään tai kokeillaan uusia toimintamalleja/menetelmiä/lähestymistapoja 6) Hankkeen pysyviä vaikutuksia on arvioitu riittävässä määrin 7) Hankkeen tuloksilla on laajempaa hyötyä / hankkeen tulokset ovat levitettävissä Edellisten, kaikille hankkeille yhteisten valintakriteerien lisäksi jokaisella toimintalinjalla on omat kriteerinsä: Toimintalinja 1; Yritystoiminnan edistäminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee yritysten kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Luo uutta yritystoimintaa

22 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yrityksen kasvua 7) Edistää yritysten verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Edistää innovaatioiden tuotteistamista ja kaupallistamista 9) Lisää t&k toimintaa pk-yrityksissä 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Edistää saamelaisten yritystoimintaa 14) Edistää uusiutuvien energiamuotojen käyttöteknologian kehittämistä 15) Edistää ympäristöteknologian kehittämistä ja hyödyntämistä 16) Edistää yritysten liiketoimintojen uusiutumista ja vahvistumista 17) Edistää yritystukipalvelujen käytön lisäämistä ja helpottamista 18) Lisää ekotehokkuutta yrityksissä 19) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 2; Innovaatiotoiminnan ja verkostoituisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Tukee alueellisen kilpailukyvyn parantumista ja kasvua 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Tukee uusien yritysten luomista tai yrityshautomotoimintaa 5) Tukee innovaatioita edistävää kansainvälistä toimintaa 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää yritysten, yrityspuistojen, oppilaitosten, korkeakoulujen, yliopistojen, osaamiskeskusten ja/tai -keskittymien kehittämistä ja verkostoitumista alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti 8) Parantaa alueen innovaatioympäristöä 9) Edistää t&k toimintaa yrityksissä, koulutus- ja tutkimuslaitoksissa 10) Edistää tieto- ja viestintäteknologian tehokasta hyödyntämistä 11) Alueellista vetovoimaa ja uudistumista edistävä 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota Erityispainotukset 13) Vahvistaa saamelaisten osaamiseen, koulutukseen ja perinteeseen liittyvää kehittämistä 14) Tukee yrityksiä uuden teknologian ja tuotantomenetelmien hyödyntämisessä ja käyttöön otossa /edistää teknologioiden siirtoa 15) Kehittää tulevien teknologioiden ennakointia 16) Luo ja kehittää opetus ja t&k -toimintaa tukevia kehittämisympäristöjä sekä yrityslähtöisiä tutkimus- ja kehittämispalveluja 17) Hanke on ympäristömyönteinen Toimintalinja 3; Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 1) Pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 2) Projekti on innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä ja uudistumista edistävä 3) Parantaa työllisyyttä tai turvaa työpaikkoja 4) Edistää uuden yritystoiminnan syntymistä 5) Edistää pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille 6) Tukee yritysten kasvua 7) Edistää verkostoitumista ja klustereiden muodostumista 8) Projekti vahvistaa innovaatiojärjestelmiä 9) Edistää t&k toimintaa 10) Edistää tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä 11) Lisää alueen vetovoimaa 12) Edistää tasa-arvoa, lisää naisyrittäjyyttä tai vähentää segregaatiota

23 Erityispainotukset 13) Parantaa saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvää toimintaympäristöä 14) Edistää elinkeinoelämän edellyttämien liikenneyhteyksien ja -palvelujen / logistiikkajärjestelmien ja -palvelujen kehittämistä 15) Tukee matkailun toimintaympäristöä kehittäviä investointeja / tapahtumia ja/tai edistää alueen helppoa matkailullista saavutettavuutta / matkailun ympärivuotisuutta / edistää houkuttelevien, korkeatasoisten ja viihtyisien taajama- ja matkailuympäristöjen kehittämistä 16) Edistää tietoliikenneyhteyksien, sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämistä ja käyttöönottoa sekä sähköisten palveluiden tarjontaa ja niiden korkeaa käyttöastetta/ tukee modernien verkostoitumista edistävien ympäristöjen kehittämistä 17) Edistää puhtaan ja monimuotoisen luonnonympäristön säilymistä ja/tai parantaa kulttuuriympäristön tilaa /edistää ympäristöriskien ehkäisemistä ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittämistä 18) Edistää kestävän kehityksen mukaisten energiatehokkaiden rakenteiden ja toimintatapojen ja/tai yhdyskuntatekniikan ja ympäristönhallintamenetelmien kehittämistä / edistää uusiutuvan energian teollisen tuotannon ja/tai energianhallintajärjestelmien kehittämistä 19) Hanke on ympäristömyönteinen Liite 6 Manner-Suomen ESR-ohjelman valintaperusteet I Välttämättömät ehdot valinnalle Jotta projektihakemus voidaan ottaa arvioitavaksi, on sen ensin täytettävä seuraavat välttämättömät ehdot: a) Hanke sopii ESR-ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan. - Kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt. - Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. b) Hankkeen toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmasta myönnettävään tukeen. - Toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö. - Toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä hankkeen kustannukset muista toteuttajan kustannuksista. - Yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR-rahoitusta. - Toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen. c) Hanke edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESR-ohjelman horisontaalisista painotuksista: - sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä, - kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla, - teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaalisia innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaa tai sosiaalisiin käytäntöihin), - kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavan ulottuvuuden osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus. II Yleiset arviointiperusteet Projektihakemukset pisteytetään yleisten arviointiperusteiden sekä mahdollisten alueellisiin ja/tai rahoittajakohtaisiin painotuksiin perustuvien arviointiperusteiden perusteella

24 A. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hankkeen toimenpiteet kohdistuvat aloittaviin henkilöihin: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi. 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. - Kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia, työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia. - Työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. B. Kaikkia rahoituksen hakijoita koskevat yleiset arviointiperusteet ovat seuraavat silloin, kun hanke ei kohdistu toimenpiteissä aloittaviin henkilöihin vaan kyseessä on menetelmien kehittäminen: 1. Projektisuunnitelma on toteutuskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen. - Projektisuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/ alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin. - Hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa. - Hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet. - Hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä. - Hankkeen toimenpiteissä on otettu huomioon sukupuolivaikutusten arviointi

25 2. Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. - Hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi. - Hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa hankkeen edellyttämiin resursseihin. 3. Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävää osaamista ja kokemusta. - Toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista. - Toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista. 4. Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin. - Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita. 5. Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä vaikutuksia. - Hankkeen työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä välillisiä tai välittömiä vaikutuksia pystytään arvioimaan. - Hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan. III. Erityiset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi projektihakemukset voidaan arvioida rahoittajan määrittelemien tai alueellisesti määriteltyjen arviointiperusteiden osalta. Erityiset arviointiperusteet rahoituksen myöntämiselle on määriteltävä ennen haun avaamista ja ne on julkaistava yleisten arviointiperusteiden ohella

26 LAPIN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA MYAK