PROJEKTIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

Transkriptio

1 PROJEKTIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Koulutus hanketoimijoille Kehittämisasiantuntija Terhi Pajumäki

2 ESR rahoitus: - Euroopan sosiaalirahasto on EU:n rakennerahasto, josta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. - Tavoitteena on etsiä, kokeilla ja tuottaa uusia näkökulmia, malleja ja hyviä käytäntöjä suomalaiseen työvoima-, elinkeino- ja koulutuspolitiikkaan - ESR tukee työelämän ja yritystoiminnan kehittämistä lisäämällä työntekijöiden ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. - ESR rahoittaa hankkeita, joilla koulutetaan esim. pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia työelämään. Tavoitteina on työllistymisen edistäminen, työssä pysyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. - ESR rahoittaa myös rakenteellisen kehittämisen hankkeita, esim. koulutusjärjestelmien ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen uudistamista, jotka koskettavat laajaa joukkoa ihmisiä pitkällä aikavälillä. - Hankkeilla parannetaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä aikuisväestön edellytyksiä osallistua koulutukseen.

3 ESR -hanke - taustalla kehittämistarve - tavoitteena uusien ratkaisujen ja toimintatapojen hakeminen, kokeileminen ja toteuttaminen sekä hyväksi havaittujen käytäntöjen levittäminen - hankkeessa on mukana ja siitä hyötyy useampi kuin yksi toimija, hanke synnyttää uudenlaista paikallista kumppanuutta ja verkostoja - hanke tuo lisäarvoa hyödynsaajille (osallistuvat ihmiset, yritykset, organisaatiot) ja toteuttajaorganisaatiolle kun hanke sopii hakijaorganisaation strategisiin tavoitteisiin, sen toteuttaminen kehittää ja vie eteenpäin organisaatiota - tulokset jäävät elämään normaaliin toimintaan, auttavat kasvattamaan kilpailukykyä ja työllisyyttä sekä turvaamaan tulevaisuutta

4 Haettavissa oleva rahoitus Manner-Suomen ESR -ohjelma, valtakunnalliset kehittämisohjelmat Toimintalinja 2: Välityömarkkinat Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittämine Toimintalinja 4: Eurooppalaisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulutus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työperusteista maahanmuuttoa Manner-Suomen ESR -ohjelma, Länsi-Suomen suuralue Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (TEM, OKM) Toimintalinja 2: Työllistymisen sekä työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen (STM, TEM) Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen (TEM, OKM)

5 Kohderyhmät ESR-hankkeiden toiminta kohdistuu työttömiin tai muihin työnhakijoihin (ml. lomautetut), yrittäjiin ja yritysten henkilöstöön, yrittäjiksi aikoviin, ammatinharjoittajiin ja oppilaitosten opiskelijoihin ja opettajiin. Mukana voi olla myös innovaatiotoimijoita. Mikäli hanke kokonaisuudessaan tai osa siitä kohdistuu työttömiin, on yhteistyöstä sovittava paikallisen TE-toimiston kanssa jo ennen rahoituksen hakemista (lausunto). Yhteistyön sisältö tulee kuvata hakemuslomakkeessa. ESR-hankkeisiin voivat osallistua pääasiassa pk-yritykset. Suuret yritykset voivat olla hankkeissa mukana verkostoituneina pk-yritysten kanssa. ESR-hankkeisiin tulee osallistua useampi kuin yksi pk-yritys. Hankkeissa mukana olevien yritysten tulee täyttää seuraavat pkyritysten kriteerit: - Työntekijöitä vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa vuodessa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa - Enintään 25 % muiden kuin pk-yritysten omistuksessa - Tarkasteluajankohta on tilinpäätöshetki.

6 Työvoimapoliittiset toimenpiteet ESRhankkeessa ESR -hankkeissa voidaan toteuttaa työvoimapoliittista koulutusta työttömille ja myöntää palkkatukea henkilöiden työllistämiseen. Lisäksi ESR -hankkeissa voidaan varata starttirahaa yritystä perustaville henkilöille. Jos hankkeen aikana järjestetään koulutusta työssä oleville henkilöille vähintään 10 pvää /hlö, tämä on työvoimapoliittista yhteishankintakoulutusta. Työvoimakoulutuksen hankkii aina ELYkeskus. Haettaessa rahoitusta työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin (palkkatuki, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, starttiraha) haettavaa rahoitusta ei sisällytetä EURA järjestelmässä tehtävään hakemukseen vaan hakijan tulee tehdä erillinen selvitys näistä kustannuksista ja toimittaa selvitys allekirjoitettuna projektihakemuksen yhteydessä ELYkeskukseen.

7 Valintakriteerit: I Välttämättömät ehdot valinnalle (tulee täyttyä, että hanke arvioidaan) Hanke sopii ESR -ohjelmaan ja johonkin haussa avoinna olevaan ohjelman toimintalinjaan kohderyhmät ja toimenpiteet ovat ohjelmassa määritellyt yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan Hankkeen toteuttajaorganisaatio on tukikelpoinen ohjelmassa myönnettävään tukeen toteuttaja on oikeuskelpoinen juridinen henkilö toteuttajan kirjanpitoon on mahdollista eritellä hankkeen kustannukset muista toteuttajan kustannuksista yksityishenkilöt eivät voi hakea ESR -rahoitusta toteuttaja ei saa olla konkurssissa, purettavana tai saneerauksessa, kilpailukiellossa tai laiminlyönyt veroja tai sosiaaliturvamaksuja tai syyllistynyt oleellisesti väärien tietojen antamiseen tai laiminlyönyt vaadittavien tietojen antamisen

8 Hanke edistää vahvasti ainakin yhtä seuraavista ESRohjelman horisontaalisista painotuksista sukupuolten välinen tasa-arvo sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet työelämässä kansainvälisen, kansallisen, alueellisen ja/tai paikallisen tason kumppanuus sekä työmarkkinaosapuolen ja kansalaisjärjestöjen osallistuminen eri tasoilla teknologiset ja sosiaaliset innovaatiot (sosiaaliset innovaatiot voivat liittyä esim. teknologiaan, kaupallistamiseen, organisaatioiden toimintaan tai sosiaalisiin käytäntöihin) kestävä kehitys jonkin/joidenkin seuraavien ulottuvuuksien osalta: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kestävän kehityksen ulottuvuus

9 II Yleiset arviointiperusteet Hankesuunnitelma on toteuttamiskelpoinen ja perustuu ennalta selvitettyyn tarpeeseen hankesuunnitelmalla on selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin/alueellisiin/valtakunnallisiin strategioihin hanke tuottaa lisäarvoa ja täydentää kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa hankkeeseen sisältyvät toimenpiteet ovat relevantteja kohderyhmän ja toimintaympäristön kannalta ja niillä voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä hankkeen toiminnassa on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi Arvioidaan erityisesti hankehakemuksen kohdissa 5, 6, 7, 8 ja 9

10 Hankkeen toteuttajalla on taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi ja hankkeelle esitetyt resurssit ovat realistiset projektisuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen toteuttajan esittämät taloudelliset resurssit ovat realistiset hankkeen toteuttamiseksi hankkeen toimenpiteitä voidaan pitää kustannustehokkaina suhteessa kohderyhmän määrään, tarpeisiin ja hankkeen edellyttämiin resursseihin Arvioidaan hakemuslomakkeen kohdissa 3, 4, 8 ja 13 sekä liitteiden perusteella Hankkeen toteuttajalla on esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi riittävä osaaminen ja kokemus toteuttaja pystyy osoittamaan riittävää hankehallinnon kokemusta ja osaamista toteuttaja pystyy osoittamaan suunnitelman mukaisen toiminnan edellyttämää riittävää kokemusta ja osaamista Arvioidaan hakemuslomakkeen kohdissa 3 ja 4 sekä liitteellä hakijan aiemmista hankkeista

11 Hankkeen toteuttajalla on toteutuksen kannalta oleelliset verkostot ja järjestetty yhteistyö oleellisiin sidosryhmiin hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot ovat relevantteja ja sitoutuneita kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma Arvioidaan hakemuslomakkeen kohdissa 4 ja 5 Hankkeessa on tarkoitus saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia työllisyyttä edistävät tai ylläpitävät tulokset ovat mitattavia tai vaikutuksia pystytään arvioimaan hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan Arvioidaan hakemuslomakkeen kohdissa 7 ja 10

12 IV Erityiset alueelliset arviointiperusteet Yleisten arviointiperusteiden lisäksi hankehakemuksia arvioidaan ELYkeskuksen toimintalinja- ja kehittämisohjelmakohtaisten painopisteiden osalta. ELY- keskuksen rahoituksen painopisteet on esitetty hakuohjeessa toimintalinjakohtaisesti. Länsi-Suomen suuralueosion hankehakemusten osalta huomioidaan lisäksi Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhteistyöryhmän vuoden 2011 hankevalintaa ohjaavat kriteerit. Hanke liittyy Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa esille nostettuihin kehittämislinjauksiin (EU-ohjelmien painotukset): Toimintalinja 1: Hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen - Työllistyvyyden edistäminen: avointen työmarkkinoiden ja välityömarkkinoiden sekä räätälöityjen palvelukokonaisuuksien kehittäminen ja ammatinvaihtajien työllistymisen edistäminen - Nuorten koulutukseen sijoittumisen ja koulutuksen keskeyttämistä ehkäisevien toimenpiteiden edistäminen

13 - Syrjäytymisen ehkäiseminen ja vajaakuntoisten arjessa selviytymisen tukeminen - Pk-yritysten henkilöstön koulutus- ja kehittämistoimenpiteet - Työelämälähtöisten ohjaus- ja neuvontapalvelujen sekä koulutusmallien kehittäminen - Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjyysosaamisen tukeminen Toimintalinja 2: Kilpailukykyinen ja innovatiivinen elinkeinoelämä - Uuden yritystoiminnan synnyttäminen - Yrityskannan uusiutumisen edistäminen (omistajanvaihdokset) - Pk-yritysten verkostoituminen - Työorganisaatioiden kilpailukyvyn ja työllistämisedellytysten kehittäminen - Tiedon ja osaamisen siirtymisen tukeminen innovaatiotoimijoilta pkyrityksiin

14 Mikäli hanke liittyy selkeästi toimialaan tai teemaan, josta on hyväksytty maakunnallinen strategia tai toimenpidesuunnitelma, projektivalinnassa otetaan huomioon ao. strategian linjaukset (strategiat löytyvät Etelä-Pohjanmaan liiton sivuilta, Hanke on maakunnallinen tai usean kunnan alueella toteutettava sekä toteutusalueen kannalta strategisesti tärkeä

15 Jatkohankkeen täytettävä lisäksi seuraavat kriteerit: - hankesuunnitelmassa on esitetty aiemmin toteutetun hankkeen tuloksia ja toiminnan arviointi sekä niistä nousevia kehittämistarpeita - hankesuunnitelma sisältää uusia tavoitteita, yhteistyökumppaneita ja toimenpiteitä, joilla voidaan syventää ja laajentaa aiemmin toteutetun hankkeen tuloksia - hankkeessa keskitytään toimenpiteiden jalostamiseen ja tuotteistamiseen sekä toiminnan vakiinnuttamiseen

16 Projektihakemuksen muistilista Suunnitelman sisältö vastaa sen ohjelman ja toimintalinjan sisältöä, josta haetaan rahoitusta ja siinä huomioidaan hakuilmoituksessa määritellyt asiat. Suunnitelmassa on konkreettisesti kuvattu projektin osallistujille tarjottavat toimenpiteet ja miten ne edistävät tavoitteiden saavuttamista. Projektin toteutusaikataulu on realistinen ja toteutettavissa ja projektin hallinnointiin on riittävät resurssit. Määritellyt tavoitteet on suhteutettu projektiin osallistujien valmiuksiin ja toimintaympäristön asettamiin rajoituksiin. Suunnitelma on kustannustehokas tarjoamalla hyvää laatua kohtuullisilla tukikelpoisilla kustannuksilla. Toteuttamisesta vastaava organisaatio ja yhteistyökumppanit pystyvät toteuttamaan projektin hallintoon liittyvät vaatimukset. Suunnitelmassa kuvataan keinot seurata projektin tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelma sisältää projektista ja sen tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedottamisen (tiedotussuunnitelma).

17 Hakemuksen täyttäminen 4: Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse: Hakija hoitaa projektin hallinnolliset tehtävät sekä toteuttaa projektiin kuuluvat toimenpiteet esim. koulutuksen itse, varsinaisia toimenpiteitä ei osteta ulkopuoliselta toteuttajalta. Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana: Hakija hoitaa projektin hallinnolliset tehtävät ja toteuttaa osan projektiin kuuluvista toimenpiteistä, esim. koulutuksen itse sekä hankkii osan varsinaisista toimenpiteistä ostopalveluna.

18 Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja/tai osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja eli kumppani: Hakija hoitaa projektin hallinnolliset tehtävät ja toteuttaa osan projektiin kuuluvista toimenpiteistä, esim. koulutuksen itse. Hakija hankkii osan varsinaisista toimenpiteistä ostopalveluna ja/tai osan toimenpiteistä toteuttaa kumppanuussopimuksen perusteella hakemukseen sisällytettävä osatoteuttaja. Osatoteuttajan toteutusosuus voidaan korvata todellisten toteutuneiden kustannusten perusteella. Kumppanuussopimuksella ei kuitenkaan voi kiertää hankintalain vaatimuksia. Arvioidaan projektin resursseja, osaamista ja kokemusta sekä verkostoa

19 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y- tunnukset ja toteutusosuudet (sopimukset) - Kohtaan ilmoitetaan kaikkien osatoteuttajien nimi, Y-tunnus sekä sanallinen kuvaus kunkin toteutusosuudesta - osatoteuttajat kantavat hankeriskin omalta osaltaan, mutta myös yhteisvastuullisesti koko hankkeen toteuttamisesta - ovat sopimusosapuolia keskinäisessä sopimuksessa, jossa niiden välinen oikeussuhde hankkeen toteuttamisessa on määritelty (juridisesti pätevä ja yksilöity valtuutus hallinnoijalle tiettyjen tehtävien hoitamiseen), sopimus hakemuksen liitteeksi - osallistuvat hankkeen toteuttamiseen omarahoitusosuudellaan - hakemuksen liitteeksi kaikilta osatoteuttajilta kaupparekisteriotteet, verovelkatodistukset, selvitykset nimenkirjoitusoikeudesta ja de minimis-tuesta

20 De minimis-sääntö EU-hankkeelle myönnettävä rahoitus on hakijaorganisaatiolle ja yrityksille julkista tukea, johon sovelletaan EY:n valtiontukisäännösten mukaan de minimis -ehtoa organisaatio on de minimis-säännön piirissä, jos se harjoittaa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla. Myös voittoa tavoittelemattomat tahot kuten yhdistykset, innovaatiovälittäjät (teknologiakeskukset ja yrityshautomot) sekä kolmannen sektorin järjestöt kuuluvat siten EU:n valtiontuki-sääntöjen ja de minimis -asetuksen enimmäisrajojen piiriin, jos ne toimivat kilpailuilla markkinoilla De minimis -tuen myöntämistä koskevat kriteerit on sidottu tuen myöntämisen ajankohtaan ja tuen enimmäismäärään: tukea voidaan myöntää enintään euroa yhdelle yritykselle kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana. Lisätietoja: Opas de minimis-tuista

21 4.2. Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano - ohjausryhmän tulee ilmentää ja edistää kumppanuusperiaatetta (pyritään kytkemään mm. yrityksiä, yrittäjien etujärjestöjä, työmarkkinaja kansalaisjärjestöjä jne. mukaan toimintaan) - hankkeen tueksi mahdollisimman laaja-alainen asiantuntemus, jäsenet valitaan asiantuntemuksensa perusteella mahdollisimman läheltä käytännön toimintaa (hankkeen tulokset osaksi ohryn jäsenten taustaorganisaatioiden toimintaa) - myös hankkeen kohderyhmän edustus - molempien sukupuolten edustus - tarvittaessa voidaan kutsua asiantuntijoita - rahoittaja asiantuntijan roolissa Arvioidaan toteuttajan verkostoja /yhteyttä sidosryhmiin

22 4.3. Muut projektit, joihin haettava projekti liittyy - ne hankkeet, joilla on sisällöllisesti tai toiminnallisesti jokin yhteys nyt haettavana olevaan hankkeeseen (sekä toteuttajan itsensä että muiden organisaatioiden hankkeet) - suositeltavaa tutustua käynnissä olevien ESR-hankkeiden luetteloon ( EU-rahoitus Rahoitetut hankkeet ) päällekkäisyyksien karsimiseksi/synergiaetujen ja yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi jo hakuvaiheessa - Ilmoitetaan myös tiedot vireillä olevista projekteista, joihin haettava projekti liittyy Arvioidaan toteuttajan osaamista ja kokemusta sekä verkostoja

23 5.1. Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua - Selvitetään ongelmaa, johon projektin avulla etsitään ratkaisua - Kuvataan ytimekkäästi projekti-idea ja projektin keskeinen tehtävä - Arviointikriteerit: * projektisuunnitelman toteutuskelpoisuus ja tarve * onko hankesuunnitelmalla selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin /alueellisiin /valtakunnallisiin strategioihin * tuottaako hanke lisäarvoa, täydentääkö kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa * onko hankkeessa tavoitteena saavuttaa välittömiä tai välillisiä pitkäkestoisia työllisyyttä edistäviä tai ylläpitäviä tuloksia ja vaikutuksia * Toimintalinjan erityiset arviointikriteerit

24 5.2. Onko tarpeesta ja kysynnästä esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. - Kerrotaan, mistä projekti-idea on lähtöisin ja miten kohderyhmän tarpeita on kartoitettu - Ilmoitetaan oleelliset projektia ja sen kohdetta sekä toteutusaluetta koskevat esiselvitykset ja ennakointiaineistot, joita on hyödynnetty projektin suunnittelussa - Kuvataan, miten aineistoa on hyödynnetty suunniteltaessa toimenpiteitä kohderyhmälle - Arviointikriteerit: * hankkeen tarvelähtöisyydestä pystytään esittämään näyttöä * eduksi katsotaan, jos valmistelussa on kuultu relevantteja kohderyhmää edustavia järjestöjä

25 5.3. Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten - Ilmoitetaan projektin kannalta keskeiset toimijat/organisaatiot, jotka ovat olleet mukana projektin suunnittelussa tai joilta on pyydetty kommentteja projektisuunnitelmaan valmisteluvaiheessa - Keskeisistä toimijoista kannattaa muistaa myös kohderyhmien edustajat. Kuvataan, miten toimijat ovat osallistuneet suunnitteluprosessiin - Arviointikriteeri: ovatko hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat tahot relevantteja ja sitoutuneita

26 5.4. Missä määrin kohderyhmään kuuluvat yritykset /henkilöt ovat jo tiedossa Ilmoitetaan, mistä ja miten kohdassa 6.2 ja/tai kohdassa 6.5 kuvatut kohderyhmät ja osallistuvat organisaatiot on rekrytoitu. Jos organisaatiot ja osallistujat eivät ole vielä tiedossa, kuvataan, miten osallistujat ja/tai organisaatiot rekrytoidaan mukaan projektiin. - Arviointikriteeri: kohderyhmään kuuluvat organisaatiot ovat sitoutuneita toimintaan tai kohderyhmän rekrytoinnista on selkeä suunnitelma

27 5.5. Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat - Kuvataan, onko toteutuksen suunnittelussa tehty sukupuolivaikutusten arviointi (suvaus) ja miten se vaikuttaa suunniteltuihin toimenpiteisiin. - Toimenpiteet ja hankkeet voivat olla näennäisesti neutraaleja, mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin vahvistaen eriarvoisuutta. - Tavoitteena välillisen syrjinnän estäminen, lisätietoja suvauksesta esim. Minnaportaalista (tasa-arvotiedon keskus), - Jos sukupuolivaikutusten arviointia ei ole tehty, kuvataan yleisesti, miten kohderyhmien kartoittamisessa, rekrytoinnissa, toimenpiteissä kiinnitetään huomiota sukupuolesta johtuviin tarpeisiin. Arvioidaan, miten hankkeen toiminnassa on otettu huomioon sukupuolisensitiivisyys ja sukupuolivaikutusten arviointi

28 Tasa-arvon valtavirtaistaminen projekteissa - Toteutetaan projektien toiminnan kaikissa vaiheissa - Avainkohta = arviointi, onko sukupuolinäkökulmalla merkitystä projektissa - Tavoitteena ei ole sukupuolineutraalisuus, vaan sukupuolitietoisuus - Sukupuolinäkökulman merkityksen arvioinnin avainvaihe on projektin lähtökohdan, ratkaistavan ongelman ja toimintaympäristön arviointi sukupuolinäkökulmasta - Muistilista tasa-arvon huomioimisesta ESR-hankkeissa apuna - Lisätietoa:

29 Arvioi, onko sukupuolella merkitystä projektin toiminnalle - Minkälainen on projektissa ratkaistava ongelma ja toimintaympäristö eri sukupuolten kannalta - Kohdistuvatko projektin suunnitellut toimenpiteet tai vaikutukset ihmisiin? - Onko sukupuolten välillä merkittäviä eroja projektin kohteena olevassa toiminnassa? - Mikä on eri sukupuolten osuus projektin suunnitelluissa kohderyhmissä? - Tarvitaanko sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä, jotta projektille suunnitellut tavoitteet saavutetaan? - Kohdistuvatko projektin suunnitellut toimenpiteet eri tavalla eri sukupuoliin ja onko niillä erilaiset vaikutukset eri sukupuolten kannalta?

30 Riittämättömiä vastauksia kohtaan 5.5. Projekti on sukupuolineutraali, koska toimenpiteet kohdistuvat molempiin sukupuoliin. Projekti on sukupuolineutraali, koska kohderyhmissä on sekä miehiä että naisia. Projekti on sukupuolineutraali, koska molemmat sukupuolet voivat yhtälailla osallistua toimintoihin.

31 5.6. Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä - Oletuksena on, että hakija hyödyntää suoraan projektissa kehitettyjä käytäntöjä ja että kohdassa 5.3 mainitut tahot tulevat osin tai kokonaan hyödyntämään projektin kehittämistyön tuloksia - Tässä kohdassa kuvataan miten hakija ja em. tahot aikovat hyödyntää projektin tuloksia - Kerrotaan myös, miten projektissa tehtävä toiminta liittyy hakijaorganisaation ja em. muiden tahojen strategiaan - Kuvataan mahdolliset muut tahot, jotka hyödyntävät projektin tuloksia. Kerrotaan, löytyykö muuta esim. alueellista strategiaa, johon hyvien käytäntöjen kehittäminen liittyy

32 Arviointikriteeri: * hankkeessa kehitettävät hyvät käytännöt ovat siirrettävissä ns. normaaliin toimintaan * onko hankesuunnitelmalla selvä hakemuksessa osoitettu yhteys toteuttavan organisaation strategiaan ja/tai mukana olevien organisaatioiden strategioihin ja/tai paikallisiin /alueellisiin /valtakunnallisiin strategioihin * tuottaako hanke lisäarvoa, täydentääkö kansallista/toteuttajan normaalia toimintaa