LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA. Hall 12 /

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta LAUSUNNON ANTAMINEN VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 120/03.28/2008 KH 301 Kaupunginkamreeri Juha Heinonen : Kuntayhtymän yhtymähallitus on päättänyt pyytää omistajakuntien lausunnon otsikkoasiassa mennessä. Yhtymähallituksen pöytäkirjan teksti asiassa on seuraava: "Kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen Hall 12 / Kuntayhtymän nykyinen perussopimus on ollut voimassa alkaen. Tämän jälkeen on tapahtunut lakeihin, kuntayhtymän toimintaan ja kunta- ja palvelurakenteeseen liittyviä muutoksia, joiden huomioon ottaminen edellyttää perussopimuksen muuttamista. Myös osa kuntayhtymän jäsenkunnista (viimeksi Naantalin kaupunki vuonna 2007) on tehnyt aloitteita perussopimuksen muuttamiseksi. Kuntalain 79 :n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Kuntaliiton yleiskirjeessä 20/80/90/ todetaan, että eri kuntayhtymillä on toisistaan poikkeavia piirteitä ja tarpeita, joten kaikille kuntayhtymille suoraan soveltuvaa mallia ei ole mahdollista laatia. Jokaisen kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee yhdessä muotoilla perussopimuksen määräykset sellaisiksi, että ne soveltuvat ko. kuntayhtymän ja jäsenkuntien tarpeisiin. Kuntayhtymän johtaja on valmistellut uudistettavan perussopimuksen luonnoksen, joka pohjautuu kuntaliiton mallisääntöön, mutta jossa on pyritty ottamaan huomioon lastensuojelukuntayhtymän toiminnan erityispiirre. Voimassa oleva perussopimus on liitteessä 5 ja luonnos uudeksi perussopimukseksi on liitteessä 4. Olennaisimmat muutokset nykyiseen perussopimukseen verrattuna ovat: 1) Kuntayhtymän kotipaikaksi tulee Halikon

2 kunnan sijasta Salon kaupunki. 2) Kuntayhtymän tehtävän määrittelyssä viitataan voimaan tulleeseen lastensuojelulakiin. 3) Jäsenkuntien määrä muuttuu. Jäsenkunnat alkaen ovat: Kaarina, Naantali, Paimio, Raisio ja Salo. 4) Yhtymävaltuuston jäsenmäärän määräytymisessä otetaan huomioon Salon ja Naantalin kaupunkien laajentuminen sekä Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan yhdistyminen alkaen. 5) Äänivallan perusteiden sanamuotoa on selkeytetty. 6) Yhtymävaltuuston kokouksen päätösvaltaisuuden määrittelyssä on otettu huomioon jäsenkuntien määrän muuttuminen lukien. 7) Kolmannen luvun taloutta koskeva luku on jaettu selkeyden lisäämiseksi kahteen osaan. Uuden perussopimuksen 3. luvussa käsitellään kuntayhtymän taloutta ja suunnittelua ja 4. luvussa kuntayhtymän toiminnan rahoittamista. 8) Hoitopaikkojen lunastusosuuksia koskeva kohta poistetaan, koska jäsenkunnilla ei nykyään ole omistettuja hoitopaikkoja. 9) Valtionosuuksia koskevat kohdat poistetaan, koska valtionosuuksien käsittely ei enää tapahdu kuntayhtymässä. 10) Tilikauden tuloksen käsittely tilinpäätöksessä -kohta poistetaan, koska tuloksen käsittelystä on erikseen maininta kuntalain 69 :ssä. 11) Ylijäämäisten tai alijäämäisten tilikausien tasoittaminen on määritelty kuntayhtymän toiminnan rahoitusta koskevan luvun 20 :ssä (Jäsenkunnilta perittävät maksut) seuraavasti: "Jos tilikaudelta on syntynyt olennaista ylijäämää tai alijäämää, näiden tasaaminen toteutetaan toimintaa sopeuttamalla ja palveluhintoja tarkistamalla tilikautta seuraavien kolmen vuoden aikana". Uusi määrittely selkeyttää poikkeuksellisiin tilikausiin liittyviä käytäntöjä ja ottaa aikaisempaa paremmin

3 huomioon lastensuojelupalveluiden järjestämisen erityispiirteet sekä mahdollistaa nykyistä pitkäjännitteisemmän toiminnan kuntalain 65 :n mukaisina suunnittelukausina. Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Hallitus päättää pyytää jäsenkuntien lausunnon Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta liitteenä olevan luonnoksen pohjalta. Lausunto pyydetään toimittamaan kuntayhtymän hallitukselle mennessä. Päätös: Hyväksyttiin." Liitteenä on yhdistelmä, jossa voimassa oleva perussopimus ja edellä mainittu yhtymähallituksen ehdotus uudeksi sopimukseksi esitetään rinnakkain. Ehdottamani muutokset on merkitty yhtymähallituksen ehdotukseen uudeksi perussopimukseksi. LIITE A2, KH Luonnoksesta on käyty neuvottelu, jossa ovat olleet mukana Kaarinan, Salon ja Paimion talousvastaava sekä Naantalin kaupunginkamreeri. Lisäksi Raision talousjohtaja on antanut kirjallisen palautteen. Keskusteluissa todettiin, että ilmeisesti on syytä säilyttää mahdollisuus tarjota kuntayhtymän palveluja kapasiteetin salliessa myös ei-omistajille. Olen useasti kritisoinut kuntayhtymän tulkintaa voimassa olevan perussopimuksen tulkintaa. Tulkinta on johtanut mm. sellaiseen menettelyyn, että kuntayhtymä on tilinpäätöksen yhteydessä päättänyt käyttää ylijäämän jopa käyttömenojen jälkikäteiseen lisäämiseen tai investointeihin, joista ei talousarvion laadinnassa ole ollut tietoa ja vastaavasti alijäämät on laskutettu omistajilta. Tulkinta ei ole tasapainoinen eikä perussopimuksen sisällöllä ole tarkoitettu tällaista tulkintaa. Kaupunginhallitus on myös hyväksynyt ehdotukseni harkita tarvittaessa kuntayhtymästä eroamista, mikäli se katsotaan taloudellisesti järkeväksi. Ehdotukseni keskeiset piirteet ovat seuraavat: Hallintorakenteeseen, äänimääriin tms. en ole ottanut kantaa, katso kuitenkin seuraava: Olen muuttanut yhtymävaltuuston toimivaltapykälää. Nykyinen ja ehdotettu yhtymävaltuuston toimivaltapykälä kuuluu seuraavasti "Kuntayhtymän jäsenkunnat käyttävät päätösvaltaansa kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokouksessa". Muotoilu saattaa synnyttää sellaisen tulkinnan, että omistajat

4 ovat luovuttaneet kuntayhtymään liittyvän toimivaltansa täysimääräisesti yhtymävaltuustolle, mikä ei tietenkään voi pitää paikkaansa. Tästä syystä olen selkeyttänyt sanamuodon kuulumaan seuraavasti: "Kuntayhtymän toimivaltaan kuuluvista asioista päättää yhtymävaltuusto." Kuntayhtymä palvelee ensisijaisesti omistajiaan ja sen toiminnan tarpeet tulee mitoittaa sen mukaan, mihin omistajat palvelukäyttäjinä (= sosiaalitoimi) ovat valmiita sitoutumaan. Jokaisen tilivuoden menot ja tulot tasataan jälkikäteislaskelmin - jokainen tilivuosi päätyy nollatulokseen eikä tuloksenkäsittelytarvetta ole. Investointien hankintameno rahoitetaan vieraan pääoman, mahdollisten investointiavustusten yms. lahjoitusten turvin. Investointien hankintameno kohdennetaan palveluille poistojen kautta, jolloin ne saadaan palvelujen käyttäjien maksettaviksi oikeudenmukaisin perustein. Kuntayhtymän ei sallita ilman omistajien yksimielistä suostumusta perustavan tytäryhteisöjä tai menevän mukaan osakkaanakaan mihinkään yhteisöön tai ryhtyvän toimenpiteeseen (esim. takaukseen meneminen), mikä voi suorasti tai epäsuorasti lisätä omistajien kuntalain 83 mukaista rahoitusvastuuta kuntayhtymän menoista. Peruspääomalle maksettavaa korvausta (korkoa) korotetaan hieman, koska nykyinen (3 kk Euriborin vuosikeskiarvo) on liian alhainen tällaiselle pitkäaikaiselle sijoitukselle. Kuntayhtymän ensisijainen olemassaoloperuste on omistajien tarve lastenhuollon hoitomuotoporrastukseen kuten terveydenhuollossakin. Kun tällainen palvelumuoto on hyvin vahvasti sekä henkilöstö- että investointivaroja vaativaa, on omien yksiköiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen suhtauduttava hyvin harkitusti. Hoidon tarve on ennakoimatonta ja sitoutuminen tiettyyn paikkaan on tarpeen laatu huomioon ottaen hyvin vaikeasti suunniteltavissa. Missään tapauksessa ei yksittäisten pienempien kuntien pidä lähteä siitä ajatuksesta, että toiminnassa otetaan huomioon myös muiden tarpeet. Maakunnan alueella Turku lienee kooltaan yksi harvoja kuntia, joka voi pitää omia tarpeitaan varten omia laitoksia. Ehkä myös uudella Salon kaupungilla (yli asukasta) olisi tällä sektorilla mahdollisuus omaan palvelutuotantoon. Palvelutarveanalyysissa tulee hahmottaa se kokonaistarve, jonka tyydyttämiseen kuntayhtymä osallistuu. Tarveanalyysin tulisi olla laajempi kuin kuntakohtainen, koska kyse on yli asukkaan kuntien palvelutarpeesta, joka lisäksi hajautuu lähes koko maakuntaan. Tällaista palvelutarjontaa on myös yksityisellä sektorilla, mutta palvelujen käyttö

5 ratkeaa ensisijaisesti tarpeen perusteella, ei sen perusteella, mitä palveluja on käytettävissä. Koska laitostyyppinen palvelu perustuu lähes täysin kiinteisiin kustannuksiin, on tarveharkinnan oltava hyvin analyyttinen. Kuntayhtymällä on myös jonkin verran avohuollon palvelua, mutta sen osuus on vähäinen. Käymieni keskustelujen perusteella olen havainnut pidettävän yleisesti tarkoituksenmukaisena, että kuntayhtymä voi tarjota palveluja ei-omistajien kanssa. Toisaalta kuntaliitokset saattavat "syödä" pohjaa ei-omistajille mahdollisesti jäävästä kapasiteetista. Oma lähtökohtani on se, että ei-omistajat ovat suurin piirtein samassa asemassa kuin omistajat. Erityisesti viime aikoina voimakkaasti uudistuneet eläkevakuutusmaksujen kohdentamisperiaatteet ja nousseet maksut puoltavat sitä näkemystä, että muille kunnille tarjottava palvelujen määrää tulee supistaa, koska eläkemenorasitus kohdistuu pääsääntöisesti vain omistajakunnille. Oheiseen perussopimusluonnokseen olen kirjoittanut tätä koskevia pykäläluonnoksia ja niiden keskeinen sisältö on seuraava: Kuntayhtymä voi perussopimuksen valtuutuksen nojalla tehdä ei-omistajakunnan (= yhteistoimintakunta) kanssa puitesopimuksen kuntalain tarkoittamasta yhteistyöstä, jolle määritellään voimassaoloaika (vähintään vuosi) tai se on voimassa toistaiseksi. Yhteistyökumppani tekee sopimusajaksi kuntayhtymään pääomasijoituksen, jota kohdellaan lähes kuin peruspääomaa ja joka maksetaan pois, kun sopimus lakkaa olemasta voimassa Yhteistoimintakuntien laskutus tehdään samoin perustein kuin omistajienkin, jälkilaskutusta tai - hyvitystä myöten. Edellä oleva edellyttää kaikkien kustannusten oikeaa kohdistamista eri palvelumuodoille. Esimerkki puitesopimuksen tarkoittamasta yhteistoiminnasta: Jos Kunta X (asukasluku 3 843) haluaa tulla palvelun käyttäjäksi yhteistoimintakuntana, niin Se tekee puitesopimuksen (perussopimuksen määrittelemällä tavalla). Se tekee kuntayhtymään pääomasijoituksen, jonka suuruus on em. asukasluvulla ,50 euroa (= 4,50 euroa / asukas). Tämän jälkeen se käyttää palveluja kuten omistajakunta paitsi, että sillä ei ole kuntalain 83 mukaista jäsenkunnan vastuuta kuntayhtymän rahoituksesta eikä se voi osallistua päätöksentekoon. Sitä laskutetaan samoin perustein kuin omistajakuntaakin, ottaen

6 huomioon mahdollinen jälkilaskutus tai palautus. Jos se irtisanoo puitesopimuksen, niin se saa 2 kuukauden kuluessa pääomasijoituksensa ,50 euroa takaisin erääntyneine korkoineen. Jos sillä on "asiakkaita" kuntayhtymässä niin sopimus päättyy kun viimeinen näistä asiakkaista lähtee pois ja siitä 2 kk kuluessa saa sijoituksensa pois. Kuntayhtymän peruspääomalla turvataan kuntayhtymän yleistä maksuvalmiutta ja siksi edellytän, että myös ei-omistaja osoittaa sitoutumisen yhteistyöhön tekemällä määräaikaisen sijoituksen kuntayhtymään. Yhteistyösopimuksella pyritään turvaamaan myös se, että ei-omistajakunnille annettu palvelu katsotaan nimenomaan kuntalain tarkoittamaksi kuntien yhteistoiminnaksi. Laskutusperusteiden yhtenäistämisellä korostetaan tätä yhteistyö-käsitettä. Nykyisin muita kuntia laskutetaan korkeammin hinnoin, joten periaatteessa ei-omistajien hinta voi jopa laskea. Kun kuntayhtymän tehtävä ei kuitenkaan ole toimia liiketoimintaa harjoittavana yhteisönä, on tilanne hyväksyttävä. Mikäli nykytilanne säilyy (erillinen hinnoittelu omistajille ja ei-omistajille ja omistajilta voidaan periä jälkikäteen lisäsuoritusta), niin omistaja voi joutua maksamaan jopa enemmän kuin ei-omistaja. Sosiaalitoimen puolelta saadussa palautteessa on tuotu esille aktiivisemman yhteyden tarve kuntayhtymän ja jäsenkuntien sosiaalityön kesken. Tässä tarkoituksessa on perussopimukseen kirjoitettu kokonaan uusi pykälä, minkä mukaan kuntayhtymä voi perustaa yhtymähallituksen ja yhtymäjohtajan avuksi neuvottelukunnan, joka koostuisi jäsenkuntien sosiaalitoimen viranhaltijoista ja jonka rooli olisi neuvoa-antava, ei päätöksentekoelin. Ehdotan kaupunginhallitukselle omalta osaltani oheisen liitteen mukaista perussopimusluonnosta jatkovalmistelun pohjaksi kuntayhtymän kanssa. Sosiaalilautakunta on käsitellyt perussopimuksen muuttamista kokouksessaan Lautakunnan lausunnossaan esittämät asiat ovat yhteneväiset kaupunginkamreerin lausunnon kanssa. Sosiaalilautakunnan antama lausunto on seuraava: Sosiaalilautakunta päättää antaa lausuntonaan kaupunginhallitukselle Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän perussopimuksesta, että se hyväksyy perussopimuksen seuraavilla muutoksilla: 1) jäsenkuntien sosiaalitoimien sosiaalityön ja kuntayhtymän aktiivisemman yhteydenpidon toteuttamiseksi esitetään perussopimukseen uutta pykälää, minkä mukaan kuntayhtymä voi perustaa yhtymähallituksen ja yhtymäjohtajan avuksi neuvottelukunnan, joka koostuisi

7 SOSLTK 69 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen KAUPUNGINJOHTAJA: jäsenkuntien sosiaalitoimen viranhaltijoista ja jonka rooli olisi neuvoa-antava 2) että kuntayhtymä voi tarjota palveluja ei-omistajakunnille kuntalain 10. luvun tarkoittamana kuntien yhteistoimintana. Kaupunginkamreerin valmistelun pohjalta kaupunginhallitus päättää lausuntonaan esittää Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymälle, että perussopimuksen jatkovalmistelussa huomioidaan oheisessa liitteessä tarkemmin yksilöidyt muutokset. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä esittää saapuneella kirjeellään, että jäsenkuntien valtuustot hyväksyisivät kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisen kuntayhtymän hallituksen esittämässä muodossa. Hallitus esittää, että nykyistä perussopimusta muutetaan vain niiltä osin kuin muutos on tarpeellinen uusien kuntarakenteiden vuoksi. Kuntayhtymän hallitus on lisäksi päättänyt esittää, että Kaarinan, Naantalin, Paimion, Raision ja Salon kaupunginhallitukset sekä kuntayhtymän hallitus nimeäisivät vuoden 2009 alussa kukin 1-2 henkilöä työryhmään, jonka tehtävänä on mennessä valmistella kokonaisehdotus Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän uudeksi perussopimukseksi. Esityslistan liitteenä on kuntayhtymän kirje ja kuntayhtymän hallituksen pöytäkirjanote 30, jo ka kos kee kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista (SOSLTK ). Lisäksi esi tyslistan liitteenä voi mas sa oleva perussopimus (SOSLTK ). SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kau punginvaltuustolle että hyväksytään Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhty män hallituk sen kokouksessaan tekemä esi tys perussopimukseen tehtä vistä muutoksista että kaupunginhallitus nimeää 1-2 henkilöä työryhmään, jo ka valmistelee mennessä kokonaisehdotuksen Varsinais-Suomen lasten-

8 SOSIAALILAUTAKUNTA: suojelu kuntayhtymän uudeksi perusopimukseksi. Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.