Viestintäviraston teknisen ohjauksen katsaus 1/2014

Transkriptio

1 1 (44) n teknisen ohjauksen katsaus 1/2014

2 2 (44) Sisältö 1 KATSAUKSEN ESITTELY JA TEKNISEN OHJAUKSEN TYÖRYHMÄT KATSAUKSEN SISÄLTÖ JA VALMISTELU VIESTINTÄVIRASTON TEKNISEN OHJAUKSEN TYÖRYHMÄT TEKNISEN OHJAUKSEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ KYSYMYKSET JA PALAUTE TEKNISEN OHJAUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN VALMISTEILLA OLEVAN TIETOYHTEISKUNTAKAAREN VAIKUTUS VIESTINTÄVIRASTON MÄÄRÄYKSIIN JA MUUHUN TEKNISEEN OHJAUKSEEN TILANNEKUVA LAAJENEE TEKNISEN OHJAUKSEN TIEDOTTAMISEN JA SÄHKÖISTEN TOIMINTATAPOJEN KEHITTÄMINEN NYKYISIIN MÄÄRÄYKSIIN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT TELETOIMINTA TELETOIMINNAN TIETOTURVA KIINTEISTÖJEN SISÄVERKOT JA TELEURAKOINTI TELETOIMINNAN TALOUDELLINEN VALVONTA TAAJUUKSIEN KÄYTTÖ TELELAITTEET VERKKOTUNNUKSET (.FI JA.AX) SÄHKÖINEN TUNNISTAMINEN POSTI UUDET MÄÄRÄYKSENANTOVALTUUDET YLEISTÄ ILMOITUSVELVOLLISUUDET TOIMINNAN HARJOITTAMISESTA VERKKOTUNNUSVÄLITTÄJIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET TV- JA RADIOTOIMINTA - KANAVAPAIKKANUMEROINTI VARAUTUMINEN TELEKAAPELEIDEN SIJAINTITIETOJEN SAATAVUUS JA TIETOTURVA VIRANOMAISTEN AVUSTAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET, TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA VASTEAJAT KOHDENNETTU VIRANOMAISTIEDOTE RADIOTAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA RADIOHÄIRIÖIDEN POISTAMINEN MUITA TEKNISEN OHJAUKSEN HANKKEITA SUOSITUS IPV6:N TUOTTEISTUKSESTA KULUTTAJALAAJAKAISTALIITTYMISSÄ IP-YHTEENLIITTÄMISSUOSITUKSET TELEVISION SEURAAVA TEKNOLOGIASIIRTYMÄ JA 700 MHZ ALUEEN KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS LANGATTOMALLE LAAJAKAISTALLE HÄIRIÖTILANTEIDEN YHTEISTOIMINTARYHMÄ HÄTY TIEDUSTELUTOIMINNAN VAIKUTUKSET TIETOTURVALLISUUTEEN LIITTEET LIITE TAULUKOT TELETOIMINTAMÄÄRÄYSTEN UUDELLEENRYHMITTELYSTÄ LIITE TAULUKKO TELETOIMINTAMÄÄRÄYKSISTÄ, JOITA EI RYHMITELLÄ UUDESTAAN LIITE YHTEENVETO VIESTINTÄVIRASTON TEKNISEN OHJAUKSEN KATSAUSLUONNOKSEEN 1/2014 ANNETUISTA LAUSUNNOISTA ( )... 42

3 3 (44) 1 KATSAUKSEN ESITTELY JA TEKNISEN OHJAUKSEN TYÖRYH- MÄT n toimintaa ohjaavat periaatteet ovat ennakoivuus, avoimuus ja yhteistyö. n strategian yksi perustavoitteista on, että viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät. Yhtenä keinona tähän pääsemiseksi virasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa. Kaksi kertaa vuodessa laadittava teknisen ohjauksen katsaus on yksi osa tämän strategisen tavoitteen toteuttamisessa. Katsauksen avulla alan toimijat saavat ajankohtaista ennakkotietoa n teknisen ohjauksen hankkeista ja voivat katsausta kommentoimalla myös vaikuttaa omalta osaltaan hankkeisiin. 1.1 Katsauksen sisältö ja valmistelu Katsauksessa annetaan yleiskuva siitä, mihin teknisen ohjauksen asioihin keskittyy vuoden 2014 aikana. Asiaa on käsitelty yleisellä tasolla sekä määräyskohtaisesti. Vuoden aikana on tarkoitus valmistella vuonna 2015 voimaan tulevan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämät määräysmuutokset ja mahdolliset uudet määräykset tai muut tarpeelliset ohjausdokumentit tai selvitykset. Tietoyhteiskuntakaaren verkkotunnuksia koskevien muutosehdotusten on tarkoitus tulla voimaan vasta syksyllä Lisäksi tarkoitus on uusia määräysten ryhmittelyä tarpeen mukaan selkeämmäksi. Katsauksessa on myös mainittu, mihin seikkoihin on pääsääntöisesti tarkoitus keskittyä teknisten määräysten valvonnassa. Voimassa olevat ajantasaiset määräykset ja niihin liittyvät perustelu- ja soveltamismuistiot (MPS) löytyvät n verkkosivulta Määräysten valmistelu ja valvonta sekä vaatimusten päivittäminen on jatkuva prosessi, koska tekniikka, palvelut, yritysten toimintamallit ja määräyksien perustana oleva lainsäädäntö kehittyvät jatkuvasti. Prosessiluonteisuus näkyy tässä katsauksessa siten, että tietyllä määräysalueella voi olla samanaikaisesti käynnissä tuoreiden vaatimuspäivitysten valvontaa, uusien muutosten valmistelua ja aiheeseen liittyviä teknisiä taustaselvityksiä. Tässä katsauksessa ei käsitellä viraston huomattavasta markkinavoimasta (HMV) tai yleispalvelusta annettuja päätöksiä tai niiden valmistelu- tai valvontatoimenpiteitä. Valmistelu. Katsauksen luonnosversio esiteltiin n tekniset määräykset työryhmässä ja siitä pyydettiin lausuntoja mennessä. Lausuntoyhteenveto on katsauksen liitteenä. Lausunnot on osin huomioitu katsauksessa ja osin asiat huomioidaan soveltuvin osin jatkovalmistelussa. Luonnokseen tehdyt muutokset on merkitty katsaukseen tällä sinisellä värillä. Katsausta päivitetään vuoden mittaan ja tarkennetaan erityisesti tietoja määräyshankkeista.

4 4 (44) 1.2 n teknisen ohjauksen työryhmät n tekniset määräykset työryhmä n organisaation muuttuessa vuoden 2013 alusta myös Viestintäverkkojen tekniset määräykset -työryhmän toimintaa päätettiin kehittää. Jatkossa työryhmässä käsitellään kaikkia n teknisiä määräyksiä mukaan lukien radiotaajuuksia ja verkkotunnuksia koskevat määräykset. Tehtäväalueen laajennuksen myötä työryhmän nimi muutetaan muotoon n tekniset määräykset. Tavoite. Työryhmän tavoitteena on parantaa tiedonvaihtoa n ja alan toimijoiden välillä sähköisten viestintäverkkojen ja -palveluiden teknisiin vaatimuksiin liittyvästä määräystoiminnasta ja muusta teknisestä ohjauksesta. Lisäksi työryhmän kautta tiedotetaan muusta n määräystoiminnasta ja ohjauksesta. Aktiivisen tiedonvaihdon avulla varmistetaan kaksi asiaa: alan toimijat saavat tietoa määräyshankkeista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta ne voivat omassa toiminnassaan varata resursseja määräyshankkeisiin osallistumiseen ja varautua ajoissa määräyksistä mahdollisesti aiheutuviin muutoksiin toiminnassaan saa palautetta määräyshankkeisiin jo niiden suunnitteluvaiheessa, jotta määräyshankkeiden sisältö ja toimintatavat voidaan määritellä mahdollisimman hyvin alan toiminnan kehitystä edistäväksi Työryhmän painopiste on kokonaisnäkemyksen muodostamisessa teknisiin vaatimuksiin liittyvästä määräystoiminnasta ja ohjauksesta. Määräyksien ja ohjauksen yksityiskohtainen käsittely tapahtuu erillisissä määräyshankkeissa. Tehtäväalue. Työryhmässä käsitellään yleisellä tasolla n kaikkia määräyksiä. Määräykset koskevat esimerkiksi teletoimintaa kohde- ja joukkoviestintäverkoissa, sähköistä allekirjoittamista ja tunnistamista, verkkotunnuksia, taajuuksia, kustannuslaskentaa, taloudellista vuosivalvontaa ja postitoimintaa. Viestintäverkkojen tekniset määräykset -työryhmän alaan nähden tiedonvaihtoa laajennetaan esimerkiksi tietoturva-asioihin ja taajuusmääräyksiin. Painopiste on määräyksissä asetettavissa teknisissä vaatimuksissa ja niitä koskevassa tiedonvaihdossa. Ryhmässä voidaan käsitellä määräysten lisäksi myös muita teknisen ohjauksen hankkeita, kuten yhteissääntelyä, ohjeita, suosituksia ja työryhmäraportteja. Ryhmän kautta tiedotetaan myös teknisiin vaatimuksiin liittyvästä valvontatoiminnasta. Muiden kuin teknisiä vaatimuksia sisältävien määräysten osalta työryhmän kautta ainoastaan tiedotetaan suunnitteilla ja käynnissä olevista määräyshankkeista. Näitä ovat esimerkiksi kustannuslaskentaa ja taloudellista vuosivalvontaa koskevat määräykset sekä postitoimintaa koskevat määräykset. Toimintatavat. Työryhmä kutsutaan koolle pari kertaa vuodessa tarkastelemaan teknisen ohjauksen ajankohtaisia asioita ja kehitystarpeita. Tarkastelun yhtenä pohjana käytetään lähtökohtaisesti tätä kaksi kertaa vuodessa laadittavaa n teknisen ohjauksen katsausta. Lisäksi työryhmän puitteissa voidaan tar-

5 5 (44) peen mukaan järjestää teematapaamisia, jotka liittyvät johonkin teknisen ohjauksen erityiskysymykseen. Kokousten välillä tiedonvaihtoon hyödynnetään sähköpostia ja ryhmän extranetia. Kokoonpano. Työryhmä on avoin kaikille viestintäverkkojen ja -palveluiden toteuttamiseen ja tarjoamiseen osallistuville yrityksille ja organisaatioille. Kaikkien olennaisten osapuolten edustajat pyritään saamaan mukaan ryhmään. Työryhmässä on edustaja kaikilta n toimialoilta. Kyberturvallisuuskeskus - toimiala vastaa työryhmän puheenjohtaja- ja sihteeritehtävistä. Toiminnan käynnistyminen. n tekniset määräykset -työryhmään pyydettiin syksyn 2013 kuluessa ilmoittautumisia aiemman työryhmän jäseniltä ja eri toimialojen jakelulistoilla olleilta organisaatioilta. Määräaikaan mennessä sidosryhmät ilmoittivat yhteensä 41 jäsentä työryhmään. Lisäksi työryhmään tulee edustus n eri toimialoilta. Työryhmän asettamiskirje allekirjoitettiin ja kirje lähetettiin työryhmään nimetyille Vuoden 2014 aikana työryhmä kutsutaan koolle 3-4 kertaa. Ensimmäisessä kokouksessa helmikuussa käsiteltiin vuoden 2014 teknisen ohjauksen vuosisuunnitelmaa. Toisessa kokouksessa kesäkuussa käsitellään erityisesti määräyshankkeiden tilannetta. Vuoden loppupuolella käsitellään edelleen tarpeen mukaan vuoden 2014 vuosisuunnitelman tilannetta sekä ensimmäisiä ajatuksia vuoden 2015 vuosisuunnitelmasta. Työryhmälle voidaan järjestää tarpeen mukaan teematapaamisia, jotka liittyvät johonkin teknisen ohjauksen erityiskysymykseen. Vuonna 2014 yhteistyö keskittyy kuitenkin lähtökohtaisesti määräysmuutosten valmisteluun Muut työryhmät Pysyvät työryhmät. lla on useita jonkin tietyn teknisen erityiskysymyksen käsittelyyn keskittyneitä työryhmiä. Työryhmiin voivat pääsääntöisesti osallistua kaikki käsiteltävästä aiheesta kiinnostuneet organisaatiot. Niiden asiantuntemuksesta on merkittävä apu asioiden valmistelussa. Työryhmät ovat myös tärkeä väline tiedottamisessa ja palautteen saamisessa. Työryhmien toimintaan osallistuu yli 400 henkilöä lähes sadasta organisaatiosta. Monia määräysmuutoksia valmistellaan pysyvissä työryhmissä kuten hätäliikennetyöryhmä ja numerointityöryhmä. Määräyskohtaiset työryhmät. Vuoden 2014 aikana tullaan perustamaan uusia työryhmiä pääasiassa valmistelemaan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämiä määräysmuutoksia tai uusia määräyksiä. Katsauksen julkaisuhetkellä tiedossa oli neljän uuden työryhmän perustaminen: työryhmä määräyksen 58 viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta päivittämiseksi työryhmä määräyksen 65 kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista päivittämiseksi. Päivittämisessä tullaan hyödyntämään myös määräystä varten perustettua tiedotusverkostoa.

6 6 (44) työryhmä käsittelemään n.fi- ja.ax-päätteisiä verkkotunnuksia koskevia määräyksiä 37E ja 52A. Tarkoitus on kumota vanhat määräykset ja laatia uusi. työryhmä tarkastelemaan häiriöilmoitusten sekä tietoturvan ja häiriöttömyyden ylläpidon määräyskokonaisuuksia (M11, M13, M47, M9 ja M57) Tietoa n työryhmistä löytyy viraston verkkosivuilta. 1.3 Teknisen ohjauksen kansainvälinen yhteistyö Määräystyössä ja muussa teknisessä ohjauksessa hyödynnetään suuressa määrin kansainvälisen yhteistyön kautta saatavaa tietoa. Kansainvälisessä yhteistyössä n tavoitteena on myös varmistaa suomalaisten näkökohtien ottaminen huomioon säädösten ja ohjeiden valmistelussa. Merkittävimpiä kansainvälisiä organisaatioita n teknisen ohjauksen kannalta ovat - EU (komission eri työryhmät) - BEREC (The Body of European Regulators for Electronic Communications) - ECC (European Communications Committee) - ETSI (European Telecommunications Standardization Institute) - ITU (International Telecomminication Union) ja sen eri sektorit - FESA (Forum of European Supervisory Authorities for Electronic Signatures) - RIPE (Euroopan alueellinen internet-rekisteri) - IETF (internetin standardoinnista pääosin vastaava organisaatio) - ICANN (Internet Corporation of Assigned Names and Numbers) sekä - CENTR (Council of European National Top Level Domain Registries) - ENISA (Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto) Tietoa n kansainvälisestä yhteistyöstä löytyy viraston verkkosivuilta. 1.4 Kysymykset ja palaute Kommentteja katsaukseen ja määräyskohtaisiin kehitys- ja valvontasuunnitelmiin voi lähettää lle sähköpostilla teknisten määräysten koordinaattoreille - lakimies Anne Lohtander puh johtava asiantuntija Timo Leppinen puh Sähköpostisoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@viestintavirasto.fi. Kommentit välitetään tarvittaessa n tekniset määräykset - työryhmän sähköpostilistalle, n asianomaisille työryhmille ja määräysten vastuuhenkilöille.

7 7 (44) 2 TEKNISEN OHJAUSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN n tavoitteena on teknisen ohjauksen jatkuva kehittäminen sen varmistamiseksi, että ohjaus on tarkoituksenmukaista ja että ohjauksessa voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää koko toimialan asiantuntemusta. Vuonna 2014 n teknisessä ohjauksessa on yksi pääteema: tietoyhteiskuntakaareen liittyvät määräysuudistukset. Lisäksi tekniseen ohjaukseen liittyvä tiedottaminen ja toiminnassa hyödynnettävien sähköisten menettelyjen kehittäminen ovat jatkuva teema. 2.1 Valmisteilla olevan tietoyhteiskuntakaaren vaikutus n määräyksiin ja muuhun tekniseen ohjaukseen Hallituksen esitys221/2013 eduskunnalle tietoyhteiskuntakaareksi on annettu Esityksen tavoitteena on saattaa uudet säädökset voimaan vuoden 2015 alusta. Verkkotunnuksia (.fi ja.ax) koskevien muutosten on kuitenkin tarkoitus tulla voimaan syksyllä Tietoyhteiskuntakaaressa yhdistetään ja päivitetään useita lakeja, joihin sisältyy määräysvaltuuksia lle. Keskeisimpiä ovat viestintämarkkinalaki, sähköisen viestinnän tietosuojalaki, laki radiotaajuuksista ja telelaitteista, tv- ja radiotoimintalaki ja verkkotunnuslaki. Esityksessä ehdotetaan lle jotain uusia tekniseen ohjaukseen liittyviä tehtäviä. Näitä käsitellään tarkemmin nykyisten määräysten osalta kohdassa 3 ja kokonaan uusien valtuuksien osalta kohdassa 4. Tietoyhteiskuntakaaren lisäksi määräysvaltuuksia on laissa vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista (nk. tunnistuslaki) ja postilaissa. Käynnissä on myös EU-tason säädöshankkeita, joilla voi olla vaikutusta määräyksiin. Niitä käsitellään tässä katsauksessa kyseisten määräysten kohdalla. Toimijat, joita määräykset koskevat. Eri määräysvaltuudet koskevat laissa eri toimijaryhmiä: teleyritykset, kiinteistöjen sisäverkkojen haltijat ja teleurakoitsijat, yhteisötilaajat, yhteystietopalvelut, verkkotunnusvälittäjät, taajuuksien käyttäjät, telelaitteiden valmistajat ja maahantuojat sekä myyjät, tv- ja radiotoimijat ja kokonaan uutena ryhmänä sähköisen viestinnän välittäjät. Toimijaryhmiä käsitellään yleisellä tasolla tarkemmin mm. n verkkosivuilla Teletoiminnasta: Lainsäädännön kannalta n varsinaisen sääntelyn piiriin kuuluvat vain viestintäpalvelut ja verkkopalvelut eli sähköisen viestinnän välitys- ja jakelu ja näihin tarvittavat verkot. Tietoyhteiskuntakaariesityksessä määräystoimivalta ulotetaan aikaisempaa selkeämmin mm. ennaltaehkäiseviin menettelyihin, tilastointiin ja verkko- ja viestintäpalvelujen liitännäistoimintoihin ja - palveluihin sikäli, kun nämä voivat vaikuttaa verkko- ja viestintäpalveluihin. Uusia teletoimintaa koskevia tai siihen liittyviä määräysvaltuuksia liittyy mm. verkkoneutraliteetin toteutumiseen liikenteenhallinnassa, kaapelitietojen digitointiin ja varautumissuunnitelmiin. voi myös määrätä teletoimintailmoituk-

8 8 (44) sen sisällöstä. Teletoimintailmoitusvelvollisuus on laajenemassa nykyisestä liikevaihdosta riippumattomaksi, sillä valtioneuvoston asetuksessa vähäisestä teletoiminnasta säädettyä liikevaihtorajaa ei hallituksen esityksen mukaan olla uusimassa. Mikä on teletoimintaa. Teletoiminnan eli viestintä- ja verkkopalveluiden erottaminen laite- ja ohjelmistopalveluista tai sisältöpalveluista on muuttunut yhä tulkinnanvaraisemmaksi IP-pohjaisissa palveluissa ja myös TV-toiminnassa. Tietoyhteiskuntakaaren hallituksen esityksessä käsitellään tulkintaperiaatteita mm. 3 :n yksityiskohtaisissa viestintäpalvelun ja teleyrityksen määritelmien perusteluissa. Myös julkaisee tarpeen mukaan tulkintaperiaatteita, joiden avulla toimijat voisivat nykyistä helpommin muodostaa käsityksen siitä, mitä palveluita teletoiminnan velvoitteet koskevat. Tulkintaohjeita löytyy esimerkiksi viraston verkkosivuilta. Verkkotunnusvälittäjiä koskevat velvoitteet laajenevat samoin kuin n toimivalta antaa määräyksiä uusien velvoitteiden osalta. Verkkotunnusten rekisteröinnin on tarkoitus tapahtua uudistetun mallin mukaisesti vain verkkotunnusvälittäjien kautta (ns. registry-registrar malli) ja verkkotunnusvälittäjien on myös huolehdittava oman toimintansa tietoturvallisuudesta. Viestinnän välittäjät. Tietoyhteiskuntakaaressa esitetään säädettäväksi uuden toimijaryhmän velvoitteista. Viestinnän välittäjällä tarkoitetaan esityksen mukaan teleyritystä, yhteisötilaajaa ja sellaista muuta tahoa, jota välittää sähköistä viestintää muutoin kuin henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiin. Teleyrityksille ja yhteisötilaajille säädetään mm. tietoturva- ja tietosuojavelvoitteista jo voimassa olevassa säädännössä, mutta esityksessä velvoitteita ulotetaan osin myös muihin viestinnän välittäjiin. Tällaisia toimijoita voisivat tietyillä edellytyksillä olla esimerkiksi sosiaalisen median palvelut. n määräysvaltuudet liittyvät tietoturvasta huolehtimiseen (247 ) ja välitystietojen käsittelyyn (143 ja 145 ). Yhteissääntely ja informaatio-ohjaus. Virasto arvioi aina mikä on tarkoituksenmukaisin ja tehokkain ohjauskeino, eikä pyri antamaan määräystä kaikista velvollisuuksista ja oikeuksista, joihin laissa liittyy määräysvaltuus. Tietoyhteiskuntakaaressa huomioidaan aikaisempaa selkeämmin myös muut sääntelykeinot kuin velvoitesäännökset. n tehtävänä on ehdotetun 303 :n mukaan edistää yhteissääntelyä. Esimerkiksi verkkoneutraliteettia ja kanavanumerointia koskevien säännösten perusteluissa yhteis- tai itsesääntely mainitaan myös erikseen vaihtoehtona määräykselle. Esitys tukee myös informaatio-ohjauksen vahvistamista. n tehtävänä on vanhastaan tuottaa tietoa tietoturvasta ja esityksessä tehtävää laajennetaan viestintäpalveluiden toimivuuteen, saatavuuteen, laatuun ja hintoihin. Esityksessä säilyy myös säännös, jonka perusteella teleyritykset voidaan yrityskohtaisella päätöksellä velvoittaa yhteismitallisen tiedon julkaisemiseen (130, nykyinen viestintämarkkinalain 82 ). Näihin tehtäviin ei liity itsenäisiä määräysvaltuuksia tiedon tuottamisesta, mutta määräysvaltuuksista informaatio-ohjausta tukevat osaltaan mm. vika- ja häiriötilanteiden hallinta ja ilmoitukset, tietoturvauhkia ja - loukkauksia kokevat ilmoitukset, verkkoneutraliteetti ja teletoimintailmoitukset.

9 9 (44) Informaatio-ohjausta kehitetään erityisesti viraston tilannekuvahankkeessa, jota käsitellään tarkemmin seuraavassa. 2.2 Tilannekuva laajenee kehittää tilannekuvahankkeessa (TIKU) toimintatapoja ja palveluita, joilla lisätään tietoisuutta viestintäverkoista, -palveluista ja -markkinoista. Tarkoituksena on tehostaa tietojen keräämistä ja käsittelyä ohjaus- ja valvontakäyttöön, mahdollistaa laadukkaiden ja alueellisesti kattavien, erityisesti viestintäpalvelujen toimivuutta, saatavuutta ja laatua koskevien tietojen julkaiseminen sekä tehostaa tietojen käyttöä parantamalla niiden yhteismitallisuutta ja yhteiskäyttöä. n tiedonkeruista ja kyselyjen sisältömuutoksista pyritään tiedottamaan mahdollisimman hyvissä ajoin. Koottua listausta käynnissä olevista kyselyistä ja tulevien kyselyjen alustavista aikatauluista on julkaistu tammikuun 2014 puolesta välistä lähtien. TIKU-hankkeen kautta tietojen keräämisestä pyritään tekemään vaiheittain vuoden 2015 alusta lähtien yhtenäisempää ja ennakoitavampaa. Tilannekuvahankkeessa kehitettävän MONITORi-palvelun ensimmäinen versio julkaistiin marraskuussa Alkuvaiheessa palvelussa julkaistaan teleyritysten lle ilmoittamat vakavat ja erittäin vakavat häiriöt puhelin-, laajakaista-, tv- ja radioyhteyksissä. Vuoden 2014 loppupuolella julkaisee MONITORi -palvelun seuraavan version, joka sisältää päivitetyn version vikaja häiriötiedotuksesta, alueellista tietoa mobiililaajakaistan laadusta sekä muita viestintäpalveluita koskevia alueellisia tietoja. Lisäksi tilannekuvahankkeessa suunnitellaan v aikana julkaistava versio, joka tulee sisältämään entistä monipuolisemmin alueellista tietoa viestintäpalveluista ennen kaikkea saatavuustietojen osalta. Tärkeänä kehityskohteena vuoden 2014 aikana on tiedonkeruurajapinnan ja - sovellusten kehittäminen suurten paikkatietomassojen keräämiseksi mahdollisimman yhtenäisellä ja automaattisella tavalla osaksi n tilannekuvan tietovarantoa. 2.3 Teknisen ohjauksen tiedottamisen ja sähköisten toimintatapojen kehittäminen Verkkosivut. uusi verkkosivustonsa vuonna 2013 ja seuraa uusien sivujen toimivuutta. Kehitystarpeita on havaittu mm. ohjaukseen ja valvontaan liittyvien dokumenttien löydettävyydessä. Verkkosivuja on tarkoitus kehittää vuoden 2014 aikana edelleen siten, että niiden kautta olisi myös mahdollisuus tehdä tekniseen ohjaukseen ja dokumentaatioon liittyviä lisätiedusteluja ja antaa palautetta. Markkinatiedon keruujärjestelmä MAKE. ssa selvitettiin vuonna 2013 markkinatiedonkeruujärjestelmän (MAKE) käyttöä määräysten lausuntokierroksilla ja käyttöä kokeiltiin määräyksen 65 lausuntokierroksella. Kokemukset ja saadut teleyritysten kommentit kuitenkin osoittivat, ettei järjestelmä nykymuodossaan täysin sovellu tähän tarkoitukseen. Ainakin toistaiseksi määräysten lausuntokierrokset hoidetaan entiseen tapaan sähköpostitse.

10 10 (44) Videoneuvottelut. lla on mahdollisuus käyttää videoneuvotteluja työryhmäkokouksissa siten, että etäosallistuminen kokouksiin on mahdollista. Saatujen kokemusten perusteella nykyisten järjestelmien käytettävyys suurissa työryhmäkokouksissa ei ole kovin hyvä. Nykyisten järjestelmien sekä uusien menetelmien kehitystä kuitenkin seurataan ja niitä otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön. 3 NYKYISIIN MÄÄRÄYKSIIN LIITTYVÄT SUUNNITELMAT Seuraavissa luvuissa kuvataan kunkin määräyksen kohdalla, millaisia muutos- tai valvontatoimenpiteitä siihen on suunniteltu. Määräykseen liittyviä tietoja ja tapahtumia voivat olla mm. määräyksen tai määräysmuutoksen voimaantulo, määräysmuutosten valmistelu, määräykseen liittyvien dokumenttien valmistelu tai muuttaminen, määräykseen liittyvän asian selvittäminen ja määräyksen valvonta kyselyillä tai tarkastuksilla Määräykset on seuraavassa ryhmitelty aihealueisiin. Teletoimintamääräyksiin harkitaan sisältömuutosten lisäksi uutta ryhmittelyä, jota käsitellään määräyskohtaisesti sekä kootusti katsauksen loppuun liitetyissä taulukoissa. Toimijoilta pyydettiin näkemyksiä ehdotuksesta ja virasto laatii ryhmittelystä korjatun ehdotuksen työryhmien töiden pohjaksi kevään 2014 aikana. Tavoitteena on selkeyttää vaatimusten löydettävyyttä ja koota samanluonteiset vaatimukset yhteen. Arviot tietoyhteiskuntakaaren aiheuttamista muutostarpeista perustuvat annettuun hallituksen esitykseen. Valmistelussa seurataan esitykseen Eduskunnan käsittelyssä tulevia muutoksia. 3.1 Teletoiminta Määräys 26 D/2008 M Digitaalisen puhelinverkon synkronoinnista Määräys koskee digitaalisia puhelinverkkojen synkronointia. Määräyksen tarkoituksena on varmistaa, että verkkotekniikasta riippumatta synkronointia edellyttävissä verkoissa ja sovelluksissa synkronointi toteutetaan siten, että viestintäyhteyksien virheettömyydelle ja laadulle asetetut vaatimukset täyttyvät. Muutostarpeet. Synkronointimääräys ja perustelumuistio käsittelevät nykymuodossaan pääasiassa taajuussynkronointia. Aika/vaihe -synkronoinnin osalta osa ITU-T:n suosituksista hyväksyttäneen vasta vuoden 2014 lopulla ja sen jälkeenkin saattaa viedä jonkin aikaa ennen kuin aika/vaihe -synkronointia edellyttäviä verkkoja/sovelluksia otetaan laajemmin käyttöön. Tästä syystä määräyksen päivittäminen aika/vaihe -synkronoinnin vaatimusten osalta ei nähdä ajankohtaiseksi vuoden 2014 kuluessa. Synkronointia koskeva suositus [GFI9501] päivitetään vuoden 2014 alkupuolella. Määräysryhmittely. Harkitaan synkronointimääräyksen substanssivaatimusten sisällyttämistä vuoden 2014 määräyspäivitysten yhteydessä määräykseen 54. Tällöin erillinen synkronointimääräys voidaan kumota.

11 11 (44) Sidosryhmävalmistelu. Synkronointisuositus ja alustava ehdotus määräyksen substanssipykälien sisällöksi valmistellaan siirtojärjestelmät -työryhmässä. Pykälien lopullinen sisältö käsitellään määräyksen 54 valmistelun yhteydessä, mikäli vaatimukset sisällytetään kyseiseen määräykseen. Yhteyshenkilöt Timo Leppinen, Ari Karppanen ja Anne Lohtander Määräys 28 H/2010 M Viestintäverkkojen ja -palveluiden yhteentoimivuudesta Määräys koskee yleisten viestintäverkkojen, viranomaisverkkojen ja niissä tarjottavien viestintäpalveluiden yhteenliitettävyyttä ja yhteentoimivuutta sekä yhteenliittämis- ja asiakasrajapintojen tietoturvaa. Määräyksen 2 luvussa määrätään merkinannosta, aikavalvonnoista, merkkiäänistä, tiedotuksista ja soittosignaaleista sekä tilaajan numerotietojen siirrosta viestintäverkossa. Muutostarpeet. Määräykseen on tarkoitus tehdä määräyskokonaisuuden ryhmittelyn ja tietoyhteiskuntakaaren edellyttämien editoriaalisten muutosten lisäksi vain vähäisiä muutoksia. Näistä merkittävimmät käsittelevät verkkoneutraliteettia ja käyttäjätiedotusta sekä rajapintakuvauksia. Lisäksi dokumentointivaatimukset (M41) on tarkastettava. Suosituksia on tarkoitus päivittää. Määräysryhmittely. Harkitaan yhteenliittämisrajapintojen tietoturvaa koskevien velvoitteiden (3 2-4 momentit ja 4 ) sekä suositusten siirtämistä uuteen tietoturvallisuuden toteuttamista, ylläpitoa ja hallintaa koskevaan määräykseen Vastaavasti asiakasrajapinnan kuvausta ja asiakastiedottamista koskevat asiat (M momentti) harkitaan siirrettäväksi tähän määräykseen. Rajanvetoa etenkin verkkoneutraliteetin osalta on harkittava myös määräyksen 58 kanssa. Sidosryhmävalmistelu. Muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä. Määräysvalmistelua varten sidosryhmiltä tullaan pyytämään palautetta erikseen tammikuun aikana tai helmikuun alussa lähetettävällä kyselyllä. Määräysmuutosten laadinnassa on tarkoitus käyttää NGN-työryhmää ja määräyksen 58 päivittämiseksi perustettavaa työryhmää. Määräysmuutoksista pyydetään lisäksi lausunnot toimialalta. Yhteyshenkilöt Klaus Nieminen ja Pekka Sillanmäki Määräys 31 E/2009 M Veloituksen teknisestä toteuttamisesta viestintäverkossa Määräys koskee veloitusta yleisissä puhelinverkoissa ja niissä tarjottavissa verkkoja viestintäpalveluissa. Määräyksen painopiste on veloituksen verkolle aiheuttamissa vaatimuksissa, mutta etenkin jonotus- ja hintatiedotehintoja koskevat säännökset kohdistuvat veloituksen verkkoteknisen toteutuksen lisäksi olennaisesti myös palveluyrityksen loppukäyttäjälle tarjoamaan viestintäpalveluun eli viestien siirtoon. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräystä päivitetään siten, että huomioidaan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämät muutokset, jotka ovat lähinnä editoriaalisia.

12 12 (44) Sidosryhmävalmistelu. Lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Muutoin muutoksia valmistellaan NGN-työryhmässä. Yhteyshenkilö Pekka Sillanmäki Määräys 32 P/2010 M Yleisen puhelinverkon numeroinnista Määräys koskee yleisten puhelinverkkojen ja niissä toteutettujen viestintäpalveluiden numerointia. Näissä noudatetaan kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) suosituksen E.164 mukaista numerointia. Määräystä sovelletaan myös teleyrityskohtaisten palveluiden numerointiin, hätänumeroihin, lyhytsanomapalveluiden numerointiin, teleksiverkon numerointiin ja määräyksessä erikseen määriteltyihin puhelinverkkojen teknisiin ohjausnumeroihin ja tunnuksiin. Määräys sisältää myös velvoitteita puhelujen ohjauksesta tiettyjen virhevalintojen osalta. Määräyksen muutettu versio 32Q tuli voimaan Tärkeimpinä muutoksina edelliseen määräysversioon verrattuna ovat: Määräys 51 teleksiverkon numeroinnista on yhdistetty numerointimääräykseen. Teleyritystunnisteina voidaan käyttää myös kaksinumeroisia heksadesimaali- numeroita. Hätäliikenteen ohjausnumeroiden määritelmää on väljennetty siten, että ohjausnumeron osana oleva hätäkeskuksen sijaintikunta voi olla nykyinen tai aiempi hätäkeskuksen sijaintikunta. Liite "telealueet ja kunnat" on poistettu. Määräyksen perustelumuistioon on lisätty runsaasti täsmentävää tekstiä numeroiden ja tunnusten myöntämisperusteista. Määräykseen on lisätty viiteluettelo. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräystä päivitetään siten, että huomioidaan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämät muutokset, jotka ovat lähinnä editoriaalisia. Ennakoimattomia muutostarpeita voi tulla myös EU:n, kotimaisen lainsäädännön tai teleyritysten aloitteesta. Sidosryhmävalmistelu. Lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Muutoin muutoksia valmistellaan numerointityöryhmässä. Yhteyshenkilöt Pekka Sillanmäki ja Klaus Nieminen Määräys 33 E/2010 M Hätäliikenteen ohjauksesta ja varmistamisesta Määräys koskee hätäliikenteen ohjausta ja varmistamista yleisissä viestintäverkoissa. Määräys sisältää muun muassa vaatimukset, joilla varmistetaan hätäpuheluille normaalia puhelua paremmat onnistumismahdollisuudet verkon ruuhkatilanteessa sekä hätäpuheluiden mahdollisimman hyvä toimintavarmuus myös erilaisissa viestintäverkon häiriötilanteissa. Muutostarpeet. EU:n direktiivien ja muiden säädösten pohjalta ajoneuvojen automaattinen hätäilmoitusjärjestelmä ecall on tarkoitus ottaa käyttöön Euroopan laajuisesti vuoden 2015 aikana. ecall -toteutuksiin liittyvän ecall-ilmaisintiedon välitystä

13 13 (44) viestintäverkon läpi hätäkeskuksiin koskevan tekstin lisäämistä perustelumuistioon ja/tai määräykseen harkitaan. Yleispalveludirektiivissä edellytetään, että kansallisesti hätäpaikannuksen tarkkuudelle ja luotettavuudelle asetetaan vaatimuksia. Asiaa koskevan raportin laadinta on käynnissä ECC:n alaryhmässä. Raportin perusteella on odotettavissa, että komissio antaa joitain suuntaviivoja asetettaville vaatimuksille. Niiden pohjalta määräykseen ja perustelumuistioon harkitaan lisättäväksi tekstiä. ETSIssä on käynnissä standardointityö hätäpuhelun soittajan paikantamiseksi nomadic VoIP-tilanteessa. Esillä olevassa ratkaisussa internet-liitännän ja VoIPpuhelinpalvelun tarjoaja joutuvat toimimaan yhteistyössä ja kumpikin joutunee toteuttamaan ylimääräisiä komponentteja verkossaan. Määräykseen ja perustelumuistioon harkitaan lisättäväksi tekstiä asiasta. 112SMS-järjestelmä on ollut tekeillä useita vuosia. Nyt uuden hätäkeskustietojärjestelmän ERICAn käyttöönoton myötä asia lopulta toteutunee vuonna Viestintäverkkojen tekniseen toteutukseen liittyen määräykseen ja/tai perustelumuistioon tulee harkita lisättäväksi asiaa koskevaa tekstiä. Kaikkien hätäliikenteen toteutusta viestintäverkoissa koskevien uusien vaatimusten osalta on selvitettävä, miten niistä teleyrityksille mahdollisesti aiheutuvat kustannukset korvataan tietoyhteiskuntakaaren säännösten mukaisesti. Määräysryhmittely. Määräykseen 33 nyt sisältyvät varmistamisvaatimukset ovat osittain yleisiä varmistamisvaatimuksia, jotka samalla varmistavat myös muun puhelinliikenteen toimintaa. Harkitaan näiden vaatimusten siirtämistä yleiseen varmistamismääräykseen 54. Sidosryhmävalmistelu. Muutoksia valmistellaan hätäliikennetyöryhmässä. Yhteyshenkilöt Timo Leppinen ja Eeva Lantto Määräys 35 P/2010 M Teleliikenteen estoluokista Määräys koskee yleisen puhelinverkon liittymän teleliikenteen estoluokkia ja niiden toteuttamista. Määräystä sovelletaan liittymän puhelinliikenteeseen, lyhytsanomaliikenteeseen (teksti-, kuva- ja multimediaviesteihin) ja WAP-liikenteeseen. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräystä päivitetään siten, että huomioidaan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämät muutokset, jotka ovat lähinnä editoriaalisia. Määräyksen selkiyttämiseksi perustelumuistiota laajennetaan ja täsmennetään. Ennakoimattomia muutostarpeita voi tulla myös EU:n, kotimaisen lainsäädännön tai teleyritysten aloitteesta. Sidosryhmävalmistelu. Lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Muutoin muutoksia valmistellaan numerointityöryhmässä. Yhteyshenkilöt Pekka Sillanmäki ja Klaus Nieminen.

14 14 (44) Määräys 38 D/2010 M Metallijohtimisten tilaajayhteyksien ja niihin kytkettyjen viestintäverkkolaitteiden teknisistä ominaisuuksista Määräys koskee symmetristen kaapelien pareista muodostuvia tilaajayhteyksiä ja tilaajayhteyksien osia sekä näihin kytkettyjä viestintäverkkolaitteita. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräystä päivitetään siten, että huomioidaan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämät muutokset. Tarkoituksena ei ole tehdä varsinaisia sisältömuutoksia, ellei esimerkiksi toimialalta esitetä muutostarpeita. Sidosryhmävalmistelu. Lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Yhteyshenkilö Klaus Nieminen Määräys 41 D/2009 M Viestintäverkkojen ja -palvelujen teknisestä dokumentoinnista Määräys koskee teleyritysten velvollisuutta dokumentoida viestintäverkkojen ja - palvelujen säännöstenmukainen toteutus. Muutostarpeet. Dokumentointi- ja tilastointivelvoitteita on vaihtelevasti tässä yleismääräyksessä ja asiakohtaisissa määräyksissä. Määräys ei siksi enää palvele selkeänä dokumentointivaatimukset kokoavana määräyksenä. Myös vaatimusten ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus täytyy tarkistaa. Määräysryhmittely. Harkitaan dokumentointi- ja tilastointivaatimusten hajauttamista kokonaan substanssimääräyksiin. Tällöin erillinen dokumentointimääräys voidaan kumota. Sidosryhmävalmistelu. Muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä. Dokumentointi- ja tilastointivaatimusten mahdolliset muutokset käsitellään kunkin määräyksen yhteydessä virkatyönä tai työryhmässä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Yhteyshenkilöt Anne Lohtander ja Heidi Kivekäs Määräys 43 D/2010 M Viestintäverkon sähköisestä suojaamisesta Määräys koskee yleisten viestintäverkkojen ja niihin liitettyjen laitteiden suojaamista ilmastollista alkuperää olevilta ja sähkölaitteistojen aiheuttamilta ylijännitteiltä ja ylivirroilta. Muutostarpeet. Sähköinen suojaaminen liittyy läheisesti yleiseen sähköturvallisuuteen. Viestintäverkon tai sen laitteiden suojauksissa on syytä ottaa huomioon myös sähköturvallisuuslain (410/1996) tai sen nojalla annettujen säädösten mahdolliset vaatimukset, joiden noudattamista valvoo työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa Turvatekniikan keskus. Lakien välisten vaatimusten suhde toisiinsa on osin epäselvä. Sidosryhmävalmistelu ja selvitys. Lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan lähtökohtaisesti virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Määräyksen ja perustelumuistion vaatimukset saatetaan vuoden

15 15 (44) 2014 kuluessa ajan tasalle mahdollisesti konsulttiselvityksen pohjalta ja hyödyntäen alan asiantuntijoita valmistelussa. Yhteyshenkilöt Timo Leppinen, Anne Lohtander ja Ari Karppanen Määräys 46 H/2011 M Puhelinnumeron siirrettävyydestä Määräys koskee puhelinnumeron siirrettävyyttä yleisissä puhelinverkoissa. Määräystä sovelletaan vain sellaiseen kansalliseen numerointisuunnitelmaan sisältyvän numeron avulla tarjottavaan viestintäpalveluun, josta on tehty VML 67 :n mukainen sopimus. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräystä päivitetään siten, että huomioidaan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämät muutokset, jotka ovat lähinnä editoriaalisia. Määräyksen selkiyttämiseksi perustelumuistiota laajennetaan ja täsmennetään. Yllättäviä muutostarpeita voi tulla myös EU-säädännön tai teleyritysten aloitteesta. Mikäli EU-asetusehdotuksen ("Single market" tai "Connected continent") sisältämät numeron siirrettävyyteen kaavaillut muutokset toteutuvat, aiheuttavat ne merkittäviä muutoksia sekä määräykseen että julkaisuun "Puhelinnumeron siirrettävyyden proseduurit". Tällä hetkellä tämä ei kuitenkaan vaikuta kovin todennäköiseltä. Sidosryhmävalmistelu. Lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Muutoin muutoksia valmistellaan numerointityöryhmässä. Yhteyshenkilö Pekka Sillanmäki Määräys 51 A/2010 M Teleksiverkon numeroinnista Määräys 51 on alkaen yhdistetty numerointimääräykseen 32, eikä ole enää voimassa itsenäisenä määräyksenä Määräys 54/2008 M Viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistamisesta Määräys koskee viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden, tietosuojan ja tietoturvan takaamista normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Määräys asettaa teleyrityksille minimivelvoitteet muun muassa viestintäverkkojen ja -palvelujen toteutuksessa käytettyjen laitteiden tehonsyötön varmistukselle, laitteiden ja yhteyksien varmistamiselle sekä laitteiden fyysiselle suojaamiselle. Muutostarpeet. Määräykseen ja etenkin MPS:ään tehdään pieniä tarkennuksia mm. vuosina 2012 ja 2013 tehtyjen teleyritystarkastusten (määräyksien 54, 57 ja 58 valvonta) havaintojen perusteella. Uusia merkittäviä velvoitteita ei ole tarkoitus lisätä. Määräysryhmittely. Harkitaan synkronointimääräyksen 26 ja hätäliikennemääräykseen 33 sisältyvien harvaanasuttujen alueiden reittivarmistusvaatimusten yhdistämistä määräykseen 54. Harkitaan dokumentointimääräyksen 41 joidenkin vaatimusten siirtämistä määräykseen 54. Sidosryhmävalmistelu. Lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot.

16 16 (44) Muut selvitykset. on tehnyt vuosittain vuodesta 2010 lähtien selvityksen viankorjauskapasiteetista ja keskeisistä viestintäverkoista. Virasto on ehdottanut liikenne- ja viestintäministeriölle, että selvitykset tehtäisiin jatkossa korkeintaan joka toinen vuosi olisi ehdotuksen mukaan välivuosi. Yhteyshenkilöt Ari Karppanen, Heidi Kivekäs ja Anne Lohtander Määräys 57 A/2012 M Viestintäverkkojen ja -palvelujen ylläpidosta sekä menettelystä ja tiedottamisesta vika- ja häiriötilanteissa Määräys koskee teleyritysten viestintäverkkojen ja -palvelujen vika- ja häiriötilanteiden havainnointia ja hallintaa, asiakasvikailmoitusten hallintaa, muutostenhallintaa, vikojen ja häiriöiden vakavuusluokittelua, ilmoitusmenettelyä lle, käyttäjätiedottamista sekä tilastointia. Muutostarpeet. Asiakokonaisuuksiin ei sinänsä ole tarpeen tehdä olennaisia muutoksia, mutta esimerkiksi D-luokan vikojen tilastointivaatimusta pyritään kehittämään kokemusten perusteella. Määräysryhmittely. Harkitaan teleyritysten vika- ja häiriöilmoitusasioiden yhdistämistä tietoturvauhkia ja -loukkauksia koskevan määräyksen 9 kanssa. Harkitaan vika- ja häiriötilanteiden hallintaa koskevien vaatimusten yhdistämistä tietoturvan hallintaa koskevaan määräyskokonaisuuteen ( ). Tällöin määräyksen 57 kumoaminen on mahdollista, mikäli verkonhallintaa koskevat vaatimukset voidaan luontevasti sisällyttää johonkin toiseen määräykseen. Sidosryhmävalmistelu. Muutokset valmistellaan alustavasti virkatyönä. Helmikuun arvioista poiketen muutokset määräyksiin 9, 11, 13, 47 ja 57 käsiteltäneen työryhmässä, johon pyydettäneen nimeämään jäsenet ennen kesälomia. Työryhmän työ on tarkoitus jaksottaa siten, että jäsenet voivat osallistua vain tietyn aiheen valmisteluun. Yhteyshenkilöt Ari Karppanen, Heidi Kivekäs ja Anne Lohtander Määräys 58 A/2012 M Viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta Määräys koskee viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuuden, suorituskyvyn, luotettavuuden ja laadun mittaamista ja varmistamista. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräystä päivitetään siten, että huomioidaan tietoyhteiskuntakaaren aiheuttamat lainsäädäntömuutokset. Myös muita muutoksia on tiedossa, joten määräyshanketta varten tullaan perustamaan ulkoinen työryhmä. Muut tarkasteltavia asioista ovat tekniikan kehittymisen lisäksi sidokset mm. verkkoneutraliteetti- ja sopimusehtosääntelyyn sekä n tilannekuvahankkeeseen. Myös eurooppalainen kehitys on huomioitava. Sidosryhmävalmistelu. Määräyksen kehittämistarpeista on tarkoitus tehdä kysely sidosryhmille vielä tammikuun aikana tai helmikuun alussa. Muutosvalmistelua varten on tarkoitus perustaa työryhmä.

17 17 (44) Yhteyshenkilö Klaus Nieminen. 3.2 Teletoiminnan tietoturva Määräys 9 D/2009 M Tietoturvaloukkausten ilmoitusvelvollisuudesta yleisessä teletoiminnassa Määräys koskee teleyritysten velvollisuutta ilmoittaa asiakkailleen palvelun tietoturvaan kohdistuvasta uhkasta sekä lle merkittävästä tietoturvaloukkauksesta tai sen uhkasta. Muutostarpeet. Määräyksen päivityksessä tarkistetaan tietoturvaloukkausilmoittamisen sisällön ja käytänteiden ajanmukaisuus. Määräysryhmittely. Harkitaan määräyksen yhdistämistä ja joiltain osin yhdenmukaistamista määräyksen 57 lle ilmoittamista ja käyttäjille tiedottamista koskevien velvoitteiden kanssa. Yhdistetyt velvoitteet muodostaisivat yleisen häiriötilanteiden ilmoittamista ja tilastointia koskevan määräyksen. Sidosryhmävalmistelu. Muutokset valmistellaan alustavasti virkatyönä. Helmikuun arvioista poiketen muutokset määräyksiin 9, 11, 13, 47 ja 57 käsiteltäneen työryhmässä, johon pyydettäneen nimeämään jäsenet ennen kesälomia. Työryhmän työ on tarkoitus jaksottaa siten, että jäsenet voivat osallistua vain tietyn aiheen valmisteluun. Yhteyshenkilöt Heidi Kivekäs ja Anne Lohtander Määräys 11 A/2008 M Sähköpostipalvelujen tietoturvasta ja toimivuudesta Määräys koskee sähköpostipalveluntarjoajille asetettuja vähimmäisvelvoitteita viestintäpalvelun tietoturvan ja toimivuuden varmistamiseksi. Muutostarpeet. Määräysuudistuksen yhteydessä arvioidaan tarvetta myös muille viestintäpalvelukohtaisille vaatimuksille, suosituksille ja ohjeille. Määräysryhmittely. Harkitaan määräyksen 11 yhdistämistä laajemmaksi tietoturvamääräykseksi yhdessä määräysten 13 ja 47 kanssa. Harkitaan sähköpostipalvelun laatua koskevien vaatimusten siirtämistä määräykseen 58. Sidosryhmävalmistelu. Muutokset valmistellaan alustavasti virkatyönä. Helmikuun arvioista poiketen muutokset määräyksiin 9, 11, 13, 47 ja 57 käsiteltäneen työryhmässä, johon pyydettäneen nimeämään jäsenet ennen kesälomia. Työryhmän työ on tarkoitus jaksottaa siten, että jäsenet voivat osallistua vain tietyn aiheen valmisteluun. Yhteyshenkilöt Heidi Kivekäs ja Eeva Lantto Määräys 13 B/2011 M Internet-yhteyspalvelujen tietoturvasta Määräys koskee internet-yhteyspalvelujen tietoturvaa. Määräyksessä on vaatimuksia asiakasliittymän hallinnasta, käyttäjän informoimisesta, haitallisen liikenteen havaitsemisesta sekä tietoturvaloukkaustapausten käsittelystä ja tilastoinnista.

18 18 (44) Muutostarpeet. Määräysuudistuksen yhteydessä arvioidaan, onko tarvetta myös muille viestintäpalvelu- tai toteutuskohtaisille vaatimuksille, suosituksille ja ohjeille. Määräysryhmittely. Harkitaan määräyksen 13 yhdistämistä laajemmaksi tietoturvamääräykseksi yhdessä määräysten 11 ja 47 kanssa. Harkitaan internetyhteyspalvelun ominaisuuksien ja pysyvien rajoitusten käyttäjäinformointia koskevien vaatimusten siirtämistä määräykseen 28. Sidosryhmävalmistelu. Muutokset valmistellaan alustavasti virkatyönä. Helmikuun arvioista poiketen muutokset määräyksiin 9, 11, 13, 47 ja 57 käsiteltäneen työryhmässä, johon pyydettäneen nimeämään jäsenet ennen kesälomia. Työryhmän työ on tarkoitus jaksottaa siten, että jäsenet voivat osallistua vain tietyn aiheen valmisteluun. Yhteyshenkilöt Heidi Kivekäs ja Eeva Lantto Määräys 47 C/2009 M Teleyritysten tietoturvallisuuden hallinnasta Määräys koskee vähimmäisvaatimuksia tietoturvan hallinnoinnille, jotka jokaisen teleyrityksen tulee toteuttaa toiminnassaan. Vaatimukset koskevat tietoturvallisuuden organisointia, ohjausasiakirjoja, riskien hallintaa ja tietoturvatoimenpiteiden suunnittelua. Muutostarpeet. Tietoturvallisuuden hallintaa koskevat velvoitteet tarkistetaan suhteessa VAHTI-ohjeisiin ja KATAKRIin. Myös ENISA:n viimeaikainen työ aihealueen piirissä huomioidaan. Määräysuudistuksen yhteydessä arvioidaan lisäksi tarvetta internetyhteyspalvelun ja sähköpostipalvelun lisäksi mahdollisille muille viestintäpalvelukohtaisille vaatimuksille, suosituksille ja ohjeille. Määräysryhmittely. Harkitaan määräyksen 47 yhdistämistä laajemmaksi tietoturvamääräykseksi yhdessä määräysten 11 ja 13 kanssa. Tietoturvallisuuden toteuttamista, ylläpitoa ja hallintaa koskevaan määräykseen harkitaan myös siirrettävän yhteenliittämisrajapintojen tietoturvaa koskevat velvoitteet määräyksestä 28. Uuden, yhdistetyn määräyksen valvonta- ja ylläpitovelvoitteet vähintään synkronoidaan määräyksen 57 asettamien vastaavien toimivuuden valvonnan velvoitteiden kanssa. Harkitaan internetyhteyspalvelun ominaisuuksien ja pysyvien rajoitusten kuvaamista koskevien vaatimusten siirtämistä määräyksestä 13 määräykseen 28. Sidosryhmävalmistelu. Muutokset valmistellaan alustavasti virkatyönä. Helmikuun arvioista poiketen muutokset määräyksiin 9, 11, 13, 47 ja 57 käsiteltäneen työryhmässä, johon pyydettäneen nimeämään jäsenet ennen kesälomia. Työryhmän työ on tarkoitus jaksottaa siten, että jäsenet voivat osallistua vain tietyn aiheen valmisteluun. Yhteyshenkilöt Heidi Kivekäs ja Eeva Lantto.

19 19 (44) Määräys 53 A/2011 M Tunnistamistietojen tallentamisvelvollisuudesta Määräys koskee teleyrityksen tarjoamia viestintäpalveluita. Siinä kuvataan tunnistamis- ja muut tiedot, joita teleyrityksen tulee tallentaa viranomaistarpeita varten. Määräyksellä ei aseteta teleyrityksille velvoitetta tallentaa uutta tietoa. Tarkoituksena on pidentää teleyrityksen jo nykyisellään omaa käyttöä varten tallennettujen tietojen säilytysaikaa. Omaa käyttöä varten teleyritykset saattavat tallentaa määräyksessä lueteltuja tietoja esimerkiksi asiakashallintajärjestelmiin, verkonhallintajärjestelmiin sekä verkon käyttötietoihin (esimerkiksi laskutustietoihin). Muutostarpeet. Määräys päivitetään vuoden kuluessa ja päivityksessä keskitytään erityisesti seuraaviin asioihin: mahdolliset tarkennukset velvollisuuteen huolehtia data retention -tietojen tietoturvasta mahdolliset tietoyhteiskuntakaaresta johtuvat tarkennukset tallennettaviin tietoihin erityisesti internet-yhteyspalvelun ja sähköpostipalvelun osalta tietoyhteiskuntakaaren myötä nykyisestä tilanteesta poikkeavien kustannuskorvausperiaatteiden mahdollinen vaikutus Euroopan unionin tuomioistuin antoi päätöksen, jonka mukaan tunnistamistietojen tallentamisvelvollisuuden taustalla oleva EU-direktiivi on pätemätön. seuraa liikenne- ja viestintäministeriön selvitystyötä päätöksen vaikutuksista kansalliseen lainsäädäntöön ja sopeuttaa määräysvalmistelun siihen. Sidosryhmävalmistelu. Valmistellaan Telekuuntelu ja -valvontatyöryhmässä. Yhteyshenkilöt Eeva Lantto ja Timo Leppinen. 3.3 Kiinteistöjen sisäverkot ja teleurakointi Määräys 65/2013 M Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista. Määräys koskee yleisen viestintäverkon osaksi liitettäviä kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä eli sisäverkkoja. Määräys tuli voimaan Määräyksessä 65 yhdistettiin aikaisemmin erilliset määräykset 21 kiinteistön sisäisestä antenniverkosta ja 25 kiinteistön sisäjohtoverkosta. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräystä päivitetään siten, että huomioidaan tietoyhteiskuntakaaren edellyttämät muodolliset muutokset. Samalla on tarkoitus päivittää määräystä siitä saadun palautteen perusteella. Sisältömuutosten on tarkoitus olla lähinnä tarkentavia ja täsmentäviä. Uusia merkittäviä velvoitteita ei ole tarkoitus lisätä. Sidosryhmävalmistelu. Työssä on tarkoitus käyttää apuna määräystä varten perustettua tiedotusverkostoa ja perustettavaa määräystyöryhmää. Yhteyshenkilö Klaus Nieminen.

20 20 (44) 3.4 Teletoiminnan taloudellinen valvonta Määräys 55 A/2009 M Teleyritysten kustannuslaskentajärjestelmistä ja järjestelmien kuvauksista. Määräystä sovelletaan kustannuslaskentajärjestelmiin sekä kustannuslaskentajärjestelmistä annettaviin kuvauksiin niissä teleyrityksissä, joille on asetettu n päätöksellä velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää. Määräyksessä kuvataan niitä teleyrityksen kustannuslaskentajärjestelmästä ilmeneviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä kustannuslaskentajärjestelmän ja hinnoittelun välisen yhteyden osoittamiseksi. Määräys koskee niin ikään kustannuslaskentajärjestelmän kuvauksen sisältöä ja muotoa sekä kustannuslaskentajärjestelmän kuvauksen toimittamista lle. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräys ja MPS päivitetään siten, että huomioidaan uudistuneet menettelytavat kustannuslaskennassa ja vuosivalvonnassa. Samalla arvioidaan, aiheuttako tietoyhteiskuntakaari muutostarpeita määräykseen. Sidosryhmävalmistelu. Uudistuneisiin menettelytapoihin ja lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Yhteyshenkilö Ari Ojaniemi Määräys 56 A/2002 M Kustannuslaskentajärjestelmien tarkastuksista teleyrityksissä. Määräys koskee tilintarkastajien suorittamia kustannuslaskentajärjestelmien tarkastuksia niissä teleyrityksissä, joille on asetettu n päätöksellä velvollisuus käyttää kustannuslaskentajärjestelmää. Muutostarpeet. Vuoden 2014 aikana määräys ja MPS päivitetään siten, että huomioidaan uudistuneet menettelytavat kustannuslaskennassa ja vuosivalvonnassa. Samalla selvitetään, aiheuttako tietoyhteiskuntakaari muutostarpeita määräykseen. Sidosryhmävalmistelu. Uudistuneisiin menettelytapoihin ja lain muutoksiin liittyvät muutokset valmistellaan alustavan arvion mukaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Yhteyshenkilö Ari Ojaniemi. 3.5 Taajuuksien käyttö Määräys 2 A/2013 M Suuren häiriöriskin aiheuttavien radiolähettimien tarkastusmenettelystä. Määräys on uusittu vuonna Määräys koskee suuren häiriöriskin radiolähettimien tarkastusmenettelyä, jossa tarkistetaan radiolähettimien täyttävän määrätyt käyttöönoton edellytykset. Määräystä sovelletaan radiolähettimiin, joiden käyttöönotto voi aiheuttaa suuren häiriöriskin radioviestinnälle. Määräystä sovelletaan analogisiin ääniradiolähettimiin, digitaa-

21 21 (44) lisiin televisio- ja radiolähettimiin sekä kiinteisiin tutkiin, joiden lupaehdoissa on määrätty tarkastusmenettelystä. Muutostarpeet. Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulo ei edellytä sisällöllisiä muutoksia määräykseen, vaan ainoastaan lakiteknisiä muutoksia tarvitaan, koska määräykseen liittyvät laintasoiset säännökset ja määräyksen antamisen valtuutussäännös siirtyvät tietoyhteiskuntakaareen. Sidosryhmävalmistelu. Tietoyhteiskuntakaareen liittyvät lakitekniset muutokset valmistellaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Yhteyshenkilöt Suvi Juurakko ja Pertti Suortti Määräys 4 Q/2013 M Radiotaajuusmääräys. Määräys koskee radiotaajuuksien käyttöä ja siinä määrätään radiotaajuuksien jakamisesta eri käyttötarkoituksiin. Määräystä sovelletaan 9 khz GHz:n radiotaajuusspektriin. Siinä määrätään radiolaitteiden käytössä noudatettavista lähetysja vastaanottotaajuuksista, kanavaväleistä, lähetteen leveydestä, dupleksiväleistä, lähetystehoista ja muista vastaavista radio-ominaisuuksista. Määräys koskee myös ns. ISM-laitteita, jotka ovat tieteelliseen, teolliseen, lääkinnälliseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen käytettäviä sähkölaitteita ja jotka on tarkoitettu kehittämään radioaaltoja. Määräyksen liitteenä on varsinainen taajuusjakotaulukko. Määräyksen versio 4 Q tuli voimaan Muutostarpeet. Tietoyhteiskuntakaaren voimaantulo ei edellytä sisällöllisiä muutoksia määräykseen, vaan ainoastaan lakiteknisiä muutoksia tarvitaan, koska määräykseen liittyvät laintasoiset säännökset ja määräyksen antamisen valtuutussäännös siirtyvät tietoyhteiskuntakaareen. Määräykseen on muuten muutostarpeita vuosittain mm. kansainvälisten taajuuspäätösten voimaansaattamiseksi. Tietoyhteiskuntakaaren ei sisälly nykyistä valtuutussäännöstä liikenne- ja viestintäministeriölle antaa asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta. Toimivalta antaa radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitettujen taajuusalueiden käytöstä yksityiskohtaisia määräyksiä siirretään lle ja toimivalta perustuu samaan tietoyhteiskuntakaareen 96 :ään (HE pykälöinti) kuin radiotaajuusmääräyksen antaminen. Määräys on kuitenkin tarkoitus antaa erillisenä määräyksenä eikä sisällyttää sitä radiotaajuusmääräykseen määräysten valmistelumenettelyyn ja uusimistiheyteen liittyvien syiden vuoksi (katso kohta 4.9) Sidosryhmävalmistelu. Tietoyhteiskuntakaareen liittyvät lakitekniset muutokset valmistellaan virkatyönä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot. Muun perusteiset muutokset valmistellaan yleensä virkatyönä, ne käsitellään tarvittaessa n tekniset määräykset työryhmässä ja niistä pyydetään toimialalta lausunnot tietoyhteiskuntakaaren 43 :n (HE pykälöinti) perusteella. Määräys lähetetään yleensä lisäksi teknisten esteiden poistamiseen liittyvään yhteiseurooppalaiseen notifiointimenettelyyn. Yhteyshenkilöt Tapio Penkkala ja Pertti Suortti.