KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2 /2014

Transkriptio

1 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / Aika torstai klo Paikka Keskusseurakuntatalo, koulutussali, Suokatu 22, Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti osanottajat tervetulleiksi ja avasi kokouksen. Tuomiorovasti Ilpo Rannankari piti alkuhartauden, jonka aikana veisattiin virsi KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 8 luvun 5 :n mukaan kutsu asialuetteloineen on lähetettävä kirkkovaltuuston jäsenille viimeistään viikkoa ennen kokousta sekä pidettävä ilmoitus seurakunnan ilmoitustaululla viikon ajan ennen kokousta. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksesta on asetettu ilmoitus keskusrekisterin ja jokaisen seurakunnan ilmoitustaululle. Kirkkovaltuuston jäsenille on lähetetty esityslista liitteineen Toimitetaan nimenhuuto ja todetaan läsnäolijat. Puheenjohtaja pyysi toimittamaan nimenhuudon. Nimenhuudossa todettiin, että läsnä oli 38 valtuutettua 51:stä. Nimenhuudon aikana todettiin, että valtuutetuista olivat tilapäisesti estyneinä saapumaan kokoukseen liitteestä A ilmenevät valtuutetut. Kirkkovaltuusto hyväksyi esteet. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 13 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAIN VALINTA, PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS JA NÄHTÄVÄNÄOLO Pöytäkirjan tarkastajiksi ja tarvittaessa ääntenlaskijoiksi valittiin Erik Ongelin ja Riitta-Liisa Rautsi. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen jälkeen ja pidetään nähtävänä hallintovirastossa viraston aukioloaikana TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

2 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / TUOMIOKIRKON PERUSKORJAUSSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Seurakuntayhtymän investointisuunnitelmassa Tuomiokirkon peruskorjaus on ajoitettu vuosille Peruskorjauksen kustannuksiksi on arvioitu kaksi miljoonaa euroa. Vuoden 2014 talousarviossa hankkeeseen on varattu euron määräraha. Loppuosa hankkeen rahoituksesta euroa.- on tarkoitus sisällyttää vuoden 2015 talousarvioon. Edellinen suurempi peruskorjaus Tuomiokirkossa on tehty vuonna Peruskorjaushankkeen pää- / arkkitehtisuunnittelijana on arkkitehtitoimisto Arkkitehtuura Oy. Tämän hetkisenä suunnitteluvaiheena on hankesuunnitelman pohjalta laadittu L2-suunnitelmat. Kirkon peruskorjaussuunnitelma käsittää sisä- ja ulkoseinäpintojen käsittelyn sekä osin talotekniikan parannusta ja piha-alueen kunnostusta. Suunnitelman mukaan nykyinen lakkapintainen puulattia maalataan peittovärillä, sisäseinät ja katto maalataan, kultaukset uusitaan ja kirkon penkit maalataan. Värisävyt ovat lähes nykysävyn mukaisia lukuun ottamatta lattian värin muutosta. Tilakäytön muunneltavuutta parannetaan alttarialueen edessä poistamalla kolme kiinteää penkkiriviä, jotka korvataan irtotuoleilla. Muutoksella saadaan kuoro- ja esiintymistoiminnalle tarvittaessa tilaa. Kirkkosalin Minna Canthin kadun puoleisen siipiosaan on suunniteltu lasten alttaritila sekä varastotiloja. Sieltä myös poistetaan kaksi kiinteää penkkiriviä tilan väljentämiseksi. Ulkoseinien osalta suunnitelmassa on julkisivupintojen korjaus ja uudelleen pinnoitus kalkkimaalilla nykyisellä värisävyllä. Ulkotasot ja portaat korjataan. Talotekniikan osalta käyttövesiputkistoja sekä viemäriputkistoja uusitaan tarvittavilta osin. Ilmanvaihtojärjestelmään tehdään perusteellinen huolto ja iv-kanavien puhdistus sekä päätelaitteiden uusiminen. Sähkökeskus ja syöttökaapeli uusitaan. Valaistuksen korjaus ja sähköjärjestelmän osittainen uusiminen on tehty n. 10 vuotta sitten. Peruskorjauksen yhteydessä huolletaan urut ja uusitaan äänentoistojärjestelmä. Tuomiokirkosta on laadittu kattava rakennushistoriaselvitys. Historiaselvitys valmistui vuoden 2013 alussa. Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on käsitellyt kirkon peruskorjauksen luonnossuunnitelmia ja Esityslistan liitteenä 1 on rakennustapaselostus ja pohjapiirustukset sekä päivätty kustannusarvio. Kustannusarvio on euroa sis. alv 24 %. Kustannusarviossa on eritelty korjattavat osiot ja sitä voidaan tässä suunnitteluvaiheessa pitää hankkeen toteuttamissuunnitelmana. Jatkosuunnitelmana on pää- ja työpiirustusvaihe sekä talotekniikan suunnittelu. Talotekniikan suunnittelijoita ei ole vielä valittu. Hankkeen aikatauluksi on suunniteltu jatkosuunnitteluvaihe vuodelle 2014 ja rakennustyövaihe Peruskorjattu kirkko olisi käytössä ensimmäisenä adventtina Tuomiokirkko täyt-

3 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / tää 200 vuotta vuonna vuotisjuhlat voitasaiin toteuttaa peruskorjatussa kirkossa. Kirkkohallituksen yliarkkitehti Antti Pihkala ja Museoviraston intendentti Seija Linnanheimo tutustuivat Tuomiokirkkoon ja laadittuun luonnossuunnitelmaan Katselmuksessa oli mukana käyttäjien edustajat ja pääsuunnittelija. Katselmuksessa suunnitelma todettiin oleelliseksi muutokseksi. Korjaussuunnitelman oleellinen muutos edellyttää yhteisen kirkkovaltuuston L2- suunnitelmasta tehdyn päätöksen alistamista kirkkohallituksen vahvistettavaksi kirkkolain 14 luku 2 :n mukaisesti. Esityslistan liitteenä 2 on katselmuksesta laadittu muistio. Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta tutustui peruskorjaussuunnitelmiin paikanpäällä Tuomiokirkossa Suunnitelmia esitteli arkkitehti Markku Sirviö Arkkitehtuura Oy:stä. Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle peruskorjaustyön L-2 suunnitelman hyväksymistä liitteen 1 mukaisesti. Lisäksi johtokunta päätti esittää euron kustannusarvion hyväksymistä ja peruskorjaussuunnitelman alistamista kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa Asiasta käydyn keskustelun kuluessa Heikki Juutinen esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun ja selvitetään mahdollisuus vaihtaa selkäystävälliset penkit kirkon etu- ja takaosaan sekä lisäksi selvitetään mahdollisuus lisätä muiden penkkien istuinmukavuutta. Taina Tammekann kannatti esitystä. Matti Jantunen puolestaan esitti, että esitellyt suunnitelmat hyväksytään, mutta lisätään, että yhdessä Museoviraston ja Kirkkohallituksen kanssa selvitetään mahdollisuus korvata useampi penkkirivi irtotuoleilla ja parantaa nykyisten penkkien istumamukavuutta sekä edellä mainittujen muutosten kustannusvaikutus. Mauri Pesonen kannatti esitystä. Kirkkoneuvosto päätti äänestyksen jälkeen äännin 10 2, ettei asiaa palauteta uudelleen käsittelyyn. Tämän jälkeen kirkkoneuvosto hylkäsi äänin 7 4 Matti Jantusen esityksen. Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle Tuomiokirkon peruskorjaustyön L 2 suunnitelman hyväksymistä esitetyn mukaisena ja hankkeen kustannusarvion hyväksymistä esitetyn suuruisena. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti esittää, että yhteisen kirkkovaltuuston päätös alistetaan kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Yhteinen kirkkoneuvosto keskusteli vilkkaasti tarpeesta korjata Tuomiokirkon penkkejä paremmin istuttaviksi. Sitä koskevaa ehdotusta ei kuitenkaan hyväksytty. Samalla kuitenkin todettiin, että on syytä selvittää, onko penkkien muuttaminen mukavammin istuttaviksi ylipäätään mahdollista, koska se vaatii Kirkkohallituksen ja Museoviraston luvat. Asiaa on tämän jälkeen selvitetty. Muutokseen on saatu suullinen lupa Kirkkohallituksen yliarkkitehdiltä. Museoviraston kantaa asiaan ei ole toistaiseksi saatu. Tuomiokirkossa on myös korjattu yksi penkki, johon on mahdollista käydä tutustumassa. Penkkien korjaaminen tulee arvion mukaan maksamaan :stä eurosta euroon riippuen korjataanko vain osa penkeistä vai kaikki penkit.

4 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / Koska Museoviraston lausuntoa ei ole vielä saatu, voitaisiin menetellä siten, että jos lupa saadaan myös penkkien korjaaminen osittain tai kokonaan sisällytettäisiin aikanaan tehtävään tarjouspyyntöön. Kirkkoneuvosto ehdottaa, 1. että Tuomiokirkon peruskorjaustyön L2-suunitelma hyväksytään liitteen 1 mukaisesti, 2. että hankkeen kustannusarvio euroa hyväksytään ja 3. että yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymispäätös alistetaan kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin. 16 LISÄMÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2014 TALOUSARVIOON MAANINGAN SEU- RAKUNNAN JA KALLAVEDEN SEURAKUNNAN LIITOSPROSESSIN TUKEMISEEN Maaningan kunta liittyy vuoden 2015 alusta lukien Kuopion kaupunkiin. Kuntaliitoksen seurauksena Maaningan seurakunta liittyy Kallaveden seurakuntaan ja osaksi Kuopion seurakuntayhtymää. Maaningan seurakunnan kirkkovaltuusto ja Kallaveden seurakunnan seurakuntaneuvosto ovat tehneet tätä koskevat saman sisältöiset aloitteet, joita yhteinen kirkkovaltuusto on puoltanut. Lopullisen päätöksen seurakuntaliitoksesta tekee kirkkohallitus kuluvan kevään aikana. Seurakuntaliitokset ovat vaativia prosesseja paitsi seurakuntalaisille myös seurakunnan luottamushenkilöille ja työntekijöille. Tässä tapauksessa Maaningan ja Kallaveden seurakuntien toimintojen yhdistäminen on prosessi, jota olisi syytä tukea erillisellä kehittämisprojektilla. Vastaavista projekteista on saatu erittäin hyvät kokemukset Järvi-Kuopion seurakuntaa perustettaessa sekä Nilsiän seurakunnan liittyessä Järvi- Kuopion seurakuntaan. Onnenpari Oy /työyhteisökehittäjä Antti Kokkonen on tehnyt tarjouksen Maaningan ja Kallaveden liitosprosessin ohjauksesta. Tarjous sisältää projektin aloitustoimenpiteet, oheismateriaaliin ja taustoihin perehtymisen, pienryhmätyöskentelyn, osallistumisen työkokouksiin sekä yhteenvedon tekemisen. Projektin kesto on yhteensä 22 konsulttipäivää ja kokonaiskustannus yhteensä euroa. Tarkoitukseen ei ole varattu erillistä määrärahaa vuoden 2014 talousarviossa. Maaningan liitokseen ei enää saada myöskään yhdistymisavustusta kuten saatiin Järvi-Kuopion seurakuntaa perustettaessa sekä Nilsiän liittyessä Järvi-Kuopion seurakuntaan ja joilla osittain rahoitettiin myös liitosprosessien tukemista.

5 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / Kallaveden seurakuntaneuvosto on käsitellyt asiaa Seurakuntaneuvosto piti tärkeänä erillisen liitosta tukevan projektin toteuttamista ja esittää lisämäärärahan varaamista tarkoitukseen. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle euron lisämäärärahan myöntämistä vuoden 2014 talousarvioon Maaningan ja Kallaveden seurakuntien liitosprosessin tukemiseen. Kirkkoneuvosto ehdottaa, - että vuoden 2014 talousarvioon kohtaan 203 Kallaveden seurakunta myönnetään euron määräraha Maaningan ja Kallaveden liitosprosessin tukemiseen. Kirkkoneuvoston ehdotus hyväksyttiin. 17 KUOPION EV. LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN PERUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Kuopion seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto asetti lapsityön kehittämistyöryhmän. Työryhmään nimettiin lapsityön johtokunnan puheenjohtaja Juhani Korhonen, kirkkoherra Aulikki Mäkinen, lapsityönohjaaja Vappu Palmu, lapsityönohjaaja Tuula Hoffren, vt. lapsityönjohtaja Riitta Immonen ja lastenohjaajien keskuudestaan valitsemana edustajana lastenohjaaja Marita Jaatinen. Lapsityön kehittämistyöryhmän tehtävänä oli suunnitella lapsityön järjestämistä Kuopion seurakuntayhtymän alueella. Suunnittelun lähtökohtana olevat vaihtoehdot olivat lapsi- ja perhetyön siirtäminen kokonaan seurakuntien alaisuuteen tai yhteisen työalan toiminnan jatkuminen. Työryhmän tuli jättää esityksensä yhteiselle kirkkoneuvostolle vuoden 2013 loppuun mennessä. Lapsityön kehittämisryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Kehittämisryhmässä on ehdotuksen lapsityön järjestelyksi Kuopion seurakuntayhtymässä lähtien. Ehdotus on esityslistan liitteenä 3. Ehdotuksen mukaan paikallisseurakuntien lapsi- ja perhetyötä vahvistetaan. Käytännössä tämä merkitsisi lastenohjaajien siirtämistä yhteisestä lapsityöstä paikallisseurakuntiin. Lastenohjaajat säilyisivät kuitenkin edelleen seurakuntayhtymän työntekijöinä mutta he työskentelisivät paikallisseurakunnissa. Paikallisseurakuntiin perustettaisiin kasvatuksen tiimit ja jatkossa lastenohjaajien esimies olisi kirkkoherra tai muu paikallisseurakunnan työntekijä. Muutoksen tavoitteena on, että lapsityö linkittyy selkeästi seurakunnan toimintaan ja lapsiperheitä voidaan kohdata monipuolisesti ottaen huomioon ns. kasvatuksen kaari eli 0 18 vuotiaat. Kehittämistyöryhmän käsityksen mukaan esitetty muutos tuo joustavuutta toimintaan ja mahdollistaa uusien avausten tekemisen seurakunnan kasvatustyössä työalarajoja madaltamalla. Muutos mahdollistaa myös sen, että lastenohjaajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisemmin seurakunnan kasvatustyön kokonaisuudessa ja lastenohjaajien työnkuva monipuolistuu. Näin varaudutaan myös päiväkerhotoi-

6 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / minnan hiipumiseen. Jatkossa vastuu lastenohjaajien työn suunnittelusta ja johtamisesta siirtyy paikallisseurakuntiin. Kehittämistyöryhmän ehdotuksen mukaan vain iltapäiväkerhotoiminta jäisi yhteiseksi työmuodoksi. Iltapäiväkerhoja järjestetään yhteistyössä Kuopion kaupungin kanssa. Iltapäiväkerhotoiminta perustuu erilliseen kaupungin kanssa tehtyyn sopimukseen. Muutoksen jälkeen paikallisseurakunnissa työskentelisi 21 lastenohjaajaa ja yhteisenä järjestettävässä iltapäiväkerhotoiminnassa 6 lastenohjaajaa. Lapsityönohjaajan virka olisi perusteltua muuttaa varhaiskasvatuksen ohjaajan viraksi ja hän toimisi iltapäiväkerhon ohjaajien esimiehenä. Yhteisesti hoidettaisiin edelleen päiväkerhojen yhteisen toimintasuunnitelman laadinta, seurakuntien lapsi- ja perhetyön yhteisten tapahtumien järjestäminen, lastenohjaajien koulutuksen järjestäminen ja valtakunnallisten paikallisten yhteyksien hoitamien eri sidosryhmiin. Lastenohjaajille on järjestetty asiasta kuulemistilaisuudet ja Asia on ollut esillä myös yhteistyötoimikunnassa Yhteisen lapsityön johtokunta käsitteli asiaa Johtokunta puolsi esitettyjen lapsityön järjestelyjen toteuttamista. Työnjaosta paikallisseurakuntien ja seurakuntayhtymän kesken on määräykset Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymän perussäännössä. Voimassa olevan perussäännön 9 :n mukaan seurakuntayhtymä hoitaa päiväkerhotyön ja yhteisen lapsityön. Esitetty muutos merkitsee käytännössä päiväkerhotyön ja yhteisen lapsityön siirtämistä lähes kokonaan seurakuntayhtymästä paikallisseurakuntiin. Näin merkittävä muutos edellyttää myös voimassa olevan perussäännön muuttamista. Kirkkolain 11 luvun 5 :n mukaan perussäännön muuttaminen edellyttää, että vähintään kaksikolmasosaa saapuvilla olevista ja enemmän kuin puolet kaikista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä sitä kannattaa. Kirkkojärjestyksen 10 luvun 14 :n mukaan seurakuntaneuvostolle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen ennen kuin yhteinen kirkkovaltuusto tekee periaatepäätöksen perussäännön muuttamisesta. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa Esityslistan liitteenä ehdotus uudeksi perussäännöksi oli virheellinen. Nyt liite on oikeansisältöinen. Kuopion seurakuntayhtymän voimassa oleva perussääntö on esityslistan liitteenä 4. Ehdotus uudeksi perussäännöksi on esityslistan liitteenä 5. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli perussääntöä Kirkkoneuvosto hyväksyi ehdotuksen uudeksi perussäännöksi ja päätti pyytää siitä seurakuntaneuvostojen lausunnot. Yhteenveto seurakuntaneuvostojen lausunnoista on esityslistan liitteenä 6. Kaikki seurakuntaneuvostot puoltavat perussäännön hyväksymistä esitetyllä tavalla.

7 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli toistamiseen perussääntöä Kirkkoneuvosto merkitsi tiedoksi seurakuntaneuvostojen lausunnot ja päätti esittää perussäännön yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Kirkkoneuvosto ehdottaa, - että Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän perussääntö hyväksytään liitteen 5 mukaisena. Kirkkoneuvoston ehdotus hyväksyttiin. 18 MAANVAIHTO KUOPION KAUPUNGIN KANSSA Kuopion kaupungin ja Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän kesken on viime vuosina ollut jatkuva neuvottelukäytäntö maa- ja vesiomaisuuden omistuksen tarkoituksenmukaisuudesta. Kunta- ja seurakuntaliitosten ja muidenkin muutosten johdosta on todettu tarpeelliseksi tarkastella puolin ja toisin maa- ja vesialueiden omistuksen sijaintia. Maa- ja vesialueita on vaihdettu sen mukaan, minkä alueen omistus on kulloinkin eri osapuolille tarkoituksenmukaista ja järkevää. Viimeisimmässä neuvottelussa on tarkasteltu seuraavia alueita: Vaihtokirja on esityslistan liitteenä 7 ja luovutettavien kiinteistöjen arvot liite 8. Seurakuntayhtymä luovuttaa kaupungille: 1) Tilat / rantatontit Karttulan keskustaajaman pohjoispuolelta: Turkkimäki / 87 ha, metsätila Peräkulma / 1,3 ha, metsätila Mäntyniemi / 0,593 ha, lomarakennustontti Mäntykangas / 0,594 ha, lomarakennustontti Männikkö / 0,873 ha, lomarakennustontti Hatunkivi / 4,355 ha, matkailupalvelualueen tontti Tilat sijaitsevat Karttulan keskustaajaman pohjoispuolella. Kyseiset alueet soveltuvat sijaintinsa puolesta seurakuntayhtymää paremmin kaupungille. Osittain ne rajautuvat kaupungin maanomistukseen. Kaupungilla on nykyisten seurakuntayhtymän omistamien alueiden avulla mahdollista turvata Karttulan keskustaajaman alueen kehitystä. Seurakuntayhtymä on hoitanut kyseisiä metsäalueita talousmetsinä. Lisäksi Hirvijärven rannassa on kolme yleiskaavan mukaista lomarakennustonttia kaavamerkinnällä RA sekä matkailupalvelualueeksi kaavoitettu tontti kaavamerkinnällä RM-2. Metsätilat on hinnoiteltu metsätalousarvon mukaan ja lomarakennustontit sekä leirikeskusalue lomarakennuspaikkoina. Mäntyniemi, Mäntykangas, Männikkö ja Hatunkivi ovat lomarakennustontteja. Turkkimäki ja Peräkulma ovat metsätiloja. Alueiden kokonaispinta-ala on yhteensä n. 93 ha. Hatunkiven tontilla sijaitsee vanha

8 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / saunarakennus. Seurakunta sitoutuu vaihtokirjan mukaan purkamaan ja siistimään alueen mennessä. Kartta esityslistan liitteenä nro 9. 2) Kirkkoharju / 40 ha Syvänniemen kylässä sijaitseva Kirkkoharjun tila Keihäsjoen ja kirkon/hautausmaan välisellä alueella. Kyseinen tila soveltuu sijaintinsa puolesta seurakuntayhtymää paremmin kaupungille. Keihäsjoen rannassa tila rajautuu kaupungin maanomistukseen. Kaupungilla on Kirkkoharjun tilan avulla mahdollista turvata Syvänniemen alueen kehitystä. Seurakuntayhtymä on hoitanut kyseistä metsäaluetta talousmetsänä. Alue on hinnoiteltu metsätalousarvon mukaan. Tilan kokonaispinta-ala on yhteensä n. 40 ha. Kartta esityslistan liitteenä nro 10. 3) Seuraavat määräalat tilasta Saaristo-Pappila: Katualuetta yhteensä 576 m 2 ja puistoaluetta 102 m 2. Kuopion kaupunki laatii parhaillaan asemakaavaa Keilanrinteen alueelle, missä myös seurakuntayhtymä omistaa maata. Asemakaavaehdotuksessa pääosa seurakuntayhtymän omistamista maista kaavoitetaan rakennusmaaksi. Katualueeksi siitä jää yht. 576 m 2 :n suuruinen osa ja 102 m 2 :n suuruinen osa tulee olemaan puistoaluetta. Rakennusmaaksi kaavoitettavat alueet tulevat olemaan omarantaisia pientalotontteja ja ne jäävät edelleen seurakunnalle myytäviksi/vuokrattaviksi. Pientalotonttien arvonnoususta perittävä kehittämiskorvaus tulee kaupunginhallituksen ja seurakuntayhtymän hallinnon päätettäväksi erikseen. Kehittämiskorvaus määrittyy samoilla periaatteilla muiden vastaavassa tilanteessa olevien omistajien kanssa. Luovutettavan katualueen osuus on niin pieni, että se luovutetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ilmaisluovutuksen periaatteella. Puistoalueen hinnaksi on sovittu raakamaan hinta 1,6 euroa / m 2 mikä on normaali käytäntö. Kartta esityslistan liitteenä nro 11. Lipsun saari n m 2. Kuopion kaupungin ja seurakuntayhtymän välillä on toteutettu maanvaihto vuonna Maanvaihdossa seurakuntayhtymä luovutti laajoja yleiskaavan mukaisia virkistysalueita mm. Rautaniemestä sekä Luhastensalon ja Pönttöluotojen saaristosta. Maanvaihdossa seurakunta pidätti itsellään vahvistetun yleiskaavan mukaiset huvilapalstat, mutta virkistysalueelle sijoittuvat huvilapalstat siirtyivät kaupungille. Maanvaihdon lohkomistoimituksen jälkeen on tullut ilmi, että kauppakirjan perusteella kaupungille siirtyvä Lipsu-niminen saari on lohkomisessa erehdyksessä jäänyt seurakunnan omistukseen. Virhe on tapahtunut lohkomisessa, mutta virheen korjaaminen on käytännöllisintä tehdä nyt valmisteltavan maanvaihdon yhteydessä. Seurakunnan edustajien kanssa on alustavasti sovittu, että seurakunnan omistukseen jäänyt Lipsu-niminen saari siirtyy Kuopion kaupungin omistukseen korvauksetta tämän maanvaihdon yhteydessä. Kartta esityslistan liitteenä nro 12.

9 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / Kaupunki luovuttaa seurakuntayhtymälle: 1) Kuusela / 48 ha Soisalon saaressa Räsälän kylässä sijaitseva metsätila. Kyseinen tila on ollut metsätalouskäytössä, eikä sillä ole muuta käyttöä. Alue on hinnoiteltu metsätalousarvon mukaan. Tila rajoittuu n. 120 metrin pituudelta seurakuntayhtymän nykyiseen metsätalousmaahan. Tilan pinta-ala n. 48 ha. Kartta esityslistan liite nro 13. 2) Määräala n. 53 ha tilasta Salo. Vehmersalmella Kohmanveden rannalla sijaitseva Salo niminen tila. Tilalla on kaksi palstaa, joista toinen sijoittuu Lammassaareen. Lammassaaren rannat on lohkottu aiemmin mökkitonteiksi ja myyty yksityisille. Kyseisellä Lammassaaren palstalla ei ole merkitystä seurakuntayhtymälle, mutta mantereelle sijoittuva n. 53 ha:n suuruinen palsta sopii seurakuntayhtymälle metsätalousmaaksi. Tilalla ei ole rantarakennusoikeutta jäljellä. Alue on hinnoiteltu metsätalousarvon mukaan. Kartta esityslistan liite nro 14. 3) Väliraha Kaupunki maksaa välirahana seurakuntayhtymälle euroa. Maanvaihtopaketin hinnoittelu perustuu seuraaviin kiinteistöarvioihin: - metsäalueiden metsätalousarvot on arvioitu Pohjois-Savon metsänhoitoyhdistyksen (mti Reijo Tiirikainen) ja Metsäpalvelu OTSO:n (mti Jouni Partanen) metsäammattilaisten toimesta. - lomarakennuspaikat on arvioinut LKV Jouko Leinonen ja lisäksi kaupungin edustaja on tehnyt selvityksen Karttulan alueen vastaavissa oloissa toteutuneista lomarakennuspaikkojen kaupoista vuodesta 2008 lähtien. - Keilanrinteen puistoalue on hinnoiteltu raakamaan hinnan mukaan. - aiemmassa maanvaihdossa havaitun Lipsun saarta koskevan virheen korjaaminen toteutetaan ilman korvausta. Kiinteistöarvioiden pohjalta on osapuolten edustajien kesken päädytty neuvottelutulokseen, missä kiinteistöjen arvonmäärityksessä on käytetty eri hinta-arvioiden keskiarvoa. Esityslistan liitteenä 8 on luovutettavien kiinteistöjen arvot. Metsätila- ja tonttiarviot on nähtävillä kokouksessa. Maanvaihdon vaikutusten arvioinnista kaupungin käsityksen mukaan kiinteistöjen vaihdolla ei ole vaikutusta ilmastostrategiaan ja vaihdon yritysvaikutus on positiivinen. Kirkkolain 14 luvun 4 :n mukaan seurakunnan kiinteän omaisuuden myynnistä päättää yhteinen kirkkovaltuusto, jonka päätös on alistettava kirkkohallituksen vahvistettavaksi.

10 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / Kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunta käsitteli maanvaihtoa Johtokunta päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle maanvaihdon toteuttamista esitetyllä tavalla. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa Kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle maanvaihdon hyväksymistä kiinteistö- ja hautaustoimen johtokunnan esittämällä tavalla. Kirkkoneuvosto ehdottaa, 1. että maanvaihto hyväksytään esityslistan liitteen 7 mukaisesti, 2. että luovutettavien kiinteistöjen arvot hyväksytään esityslistan liitteen 8 mukaisena, 3. että sopimukseen saadaan tehdä osapuolia koskevia teknisiä tarkistuksia kansliatoimenpitein, 4. että yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Väinö Matti Miettinen ja hallintojohtaja Timo Korhonen valtuutetaan allekirjoittamaan maanvaihtoa koskeva vaihtokirja ja 5. että maanvaihtoa koskeva kirkkovaltuuston päätös alistetaan kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin. Merkittiin, että Minna Reijonen, Tiina Kaartinen ja Pekka Niiranen ilmoittivat esteellisyytensä, eivätkä osallistuneet päätöksentekoon tämän asian osalta. 19 III OSA-AIKAISEN, PÄÄTOIMISEN (60 %) YLEMPÄÄ KORKEAKOULUTUTKINTOA EDELLYT- TÄVÄN KANTTORIN VIRAN (B VIRKA) LAKKAUTTAMINEN JÄRVI-KUOPION SEURAKUN- NASTA JA MÄÄRÄAIKAISEN KOKAIKAISEN MUUTA PIISPAINKOKOUKSEN HYVÄKSY- MÄÄ TUTKINTOA EDELLYTTÄVÄN KANTTORIN VIRAN (C VIRKA) PERUSTAMINEN JÄRVI- KUOPION SEURAKUNTAAN Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on antanut Järvi-Kuopion seurakunnan seurakuntaneuvostolle luvan, kirkkojärjestyksen 6 luvun 40 :n 3 momentin nojalla, hoitaa täyttä työaikaa edellyttävää III ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävää kanttorin virkaa osa-aikaisena (60 %) vuoden 2015 loppuun. Virkaa hoitanut musiikin maisteri Ari Lohi irtisanoutui em. tehtävästä lukien ja virkaa on tilapäisesti hoitanut kanttori Arja Ahonen. Hänen nykyinen virkamääräyksensä jatkuu tammikuun loppuun Järvi-Kuopion seurakunnan jumalanpalveluselämän hoitaminen omien kanttoreiden voimin edellyttää seurakunnassa vähintään nykyistä 4,6 kanttorin virkaa. Tulevien vuosien säästösuunnitelmiin on esitetty yhdestä kanttorinvirasta luopumista vuonna Jotta jumalanpalveluselämä kaikissa alueseurakunnissa voidaan turvata vähemmällä kanttorityövoimalla, tulisi, Järvi-Kuopion toimintasuunnitelman mukaan,

11 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / alueseurakuntien jumalanpalveluselämää kehittää niin, että kussakin alueseurakunnassa voitaisiin noin kerran kuukaudessa toteuttaa ns. maallikkojumalanpalvelus, jossa jumalanpalveluksen musiikista vastaisivat alueseurakunnan vapaaehtoistoimintaan koulutetut vapaaehtoiset ja ryhmät. Tätä muutosprosessia varten seurakunnassa on suunniteltu 5-vuotista kehittämishanketta suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia ratkaisumalleja seurakuntalaisvetoisen hartauselämän luomiseksi. Koska kyseessä on merkittävä muutos alueseurakuntien perinteiseen toimintatapaan, on perusteltua antaa alueille riittävästi aikaa sopeutua ja innostua oman alueellisen toiminnan muutokseen. Jotta hankkeeseen saataisiin riittävästi suunnitteluaikaa, on perusteltua esittää, että nykyinen, ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä ns. b- kanttorin 60 % virka muutettaisiin muuta piispankokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttäväksi ns. c-kanttorin 100 % viraksi. Palkkaeroksi virkojen välillä aiheutuu vuosittain lisäkustannus, joka kompensoituisi tulevina vuosina alentuvina palkka- ja matkakustannuksina. Hankkeen toteutuminen tukisi myös jatkossa Järvi-Kuopion kaikkien alueseurakuntien omaleimaista kehittämistä ja tukisi alueen väestön sitoutumista oman alueseurakuntansa ja kokonaiskirkon jäsenyyteen. Järvi-Kuopion seurakuntaneuvosto käsitteli asiaa Seurakuntaneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että Järvi- Kuopion seurakunnan III ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän osa-aikaisen päätoimisen kanttorin viran sijaisuuden hoitoa jatketaan väliseksi ajaksi. Lisäksi seurakuntaneuvosto ehdottaa, että Järvi-Kuopion seurakunnan III ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä osa-aikainen, päätoiminen kanttorin virka (B kanttori) lakkautetaan alkaen ja että Järvi-Kuopion seurakuntaan perustetaan määräaikainen, kokoaikainen muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorin virka (C kanttori) väliseksi ajaksi. Hallintojohtaja käsityksen mukaan seurakuntaneuvosto esitys on perusteltu, koska sen avulla valmistaudutaan tulevaan henkilöstöresurssien vähentämiseen. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa Kirkkoneuvosto päätti antaa Järvi-Kuopion seurakunnalle luvan täyttää III kanttorin viran väliseksi ajaksi. Lisäksi kirkkoneuvosto päätti esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että Järvi-Kuopion seurakunnasta lakkautetaan III ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin osa-aikaien, päätoiminen virka ja että Järvi-Kuopion seurakuntaan perustetaan määräaikainen kokoaikainen muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorin virka väliseksi ajaksi. Kirkkoneuvosto ehdottaa, 1. että Järvi-Kuopion seurakunnalle annetaan lupa täyttää III kanttorin viran viransijaisuus väliseksi ajaksi,

12 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / että Järvi- Kuopion seurakunnasta lakkautetaan III ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä osa-aikainen päätoiminen (60 %) kanttorin virka (B virka) lukien ja 3. että Järvi-Kuopion seurakuntaan perustetaan määräaikainen kokoaikainen muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttämä kanttorin virka (C virka) väliseksi ajaksi. Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin. 20 KERTOMUS ELLI KANKKUSEN TESTAMENTTIRAHASTON TOIMINNASTA VUODELTA 2013 Elli Kankkunen testamenttasi omaisuuttaan seurakuntayhtymälle päivätyllä testamentilla. Testamentin määräyksen mukaan testamentattu omaisuus tuli rahastoida testamenttaajan nimeä kantavaan rahastoon. Testamentin määräysten mukaan rahaston tuotosta tulee testamenttaajan sukuhaudan hoitokulujen ja hallintokulujen maksamisen jälkeen käyttää neljä viidesosaa Kuopion läänin alueella asuvien, 75 vuotta täyttäneiden vähävaraisten vanhusten kuntoutushoitoon tarkoitettuihin avustuksiin. Loppuosa rahaston vuotuisesta tuotosta tulee rahastoida. Yhteinen kirkkoneuvosto päätti ottaa testamentin vastaan ja sitoutua täyttämään sen ehdot. Yhteinen kirkkovaltuusto vahvisti rahastolle säännöt. Rahaston sääntöjen mukaan rahaston hallituksena toimii ja sen hallintoa hoitaa yhteisen kirkkoneuvoston valitsema kolmijäseninen hoitokunta. Hoitokunta päättää myös varojen jakamisesta testamentin tekijän määräämään tarkoitukseen. Yhteinen kirkkoneuvosto valitsi rahastolle hoitokunnan vuosiksi Hoitokunnan puheenjohtajaksi nimettiin rekisteripäällikkö Taisto Toppinen ja muiksi jäseniksi varatuomari Seppo Huttunen ja hallintojohtaja Timo Korhonen. Rahaston sääntöjen mukaan hoitokunnan toimintaa valvoo yhteinen kirkkoneuvosto, jolle hoitokunnan tulee vuosittain antaa kertomus toiminnastaan. Rahaston sääntöjen mukaan hoitokunnan jäsenille maksetaan rahaston varoista palkkio, jonka hyväksyy yhteinen kirkkoneuvosto. Yhteinen kirkkovaltuusto velvoitti testamentti- ja lahjoitusrahastojen hoitokunnat antamaan vuosittain kertomuksen rahastojen toiminnasta ja varojen käytöstä kirkkovaltuustolle. Elli Kankkusen testamenttirahaston tilinpäätös vuodelta 2013 on esityslistan liitteenä 15. Testamenttirahaston tilinpäätös vuodelta 2013 osoittaa ,13 euron ylijäämää. Tästä tulee testamentin määräysten mukaan jakaa avustuksina ,50 euroa. Loppuosa ylijäämästä ,50 euroa tulee rahastoida testamenttirahaston pääoman lisäykseksi.

13 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / Hoitokunta käsitteli testamenttirahaston tilinpäätöstä vuodelta 2013 ja hyväksyi sen. Hoitokunta päätti jakaa avustuksina vuoden 2013 tuotosta 4/5 eli ,50 euroa. Avustusten jakoperusteita kuntien kesken perustuvat KELA:lta tammikuussa 2013 saatuun tietoon. Hoitokunta on päättänyt esittää, että kullekin jäsenelle palkkioksi maksetaan euroa vuodelta Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa Kirkkoneuvosto merkitsi tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tiedoksi ja päätti antaa sen tiedoksi yhteiselle kirkkovaltuustolle. Lisäksi kirkkoneuvosto hyväksyi hoitokunnan jäsenille vuodelta 2013 maksettavaksi palkkioksi euroa/jäsen. Kirkkoneuvosto ehdottaa, - että Elli Kankkusen testamenttirahaston toimintakertomus ja tilipäätös vuodelta 2013 merkitään tiedoksi. Kirkkoneuvoston ehdotus hyväksyttiin. 21 ERON MYÖNTÄMINEN SEIJA HYVÄRISELLE YHTEISEN KIRKKOVALTUUSTON JÄSENYY- DESTÄ JA UUDEN JÄSENEN NIMEÄMINEN Seija Hyvärinen on toimittanut yhteiselle kirkkovaltuustolle esityslista liitteenä 16 olevan kirjelmän, jossa hän pyytää eroa yhteisen kirkkovaltuuston jäsenyydestä henkilökohtaisiin syihin vedoten. Kirkkojärjestyksen 7 luvun 2 :n mukaan, jos seurakuntavaaleilla valittu luottamushenkilö kuolee, saa eron kirkkolain 7 luvun 3 :n 2 momentissa mainitusta tai muusta kysymyksessä olevan toimielimen hyväksymästä pätevästä syystä taikka menettää vaalikelpoisuutensa, on toimielimen, jonka jäsen hän on, todettava hänen luottamustoimensa lakanneeksi. Hänen tilalleen kutsutaan varajäsen. Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli asiaa Kirkkoneuvosto päätti eittää yhteiselle kirkkovaltuustolle eron myöntämistä Seija Hyväriselle yhteisen kirkkovaltuuston jäsenyydestä ja varajäsenen kutsumista hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kirkkoneuvosto ehdottaa, 1. että Seija Hyväriselle myönnetään ero yhteisen kirkkovaltuuston jäsenyydestä ja 2. hänen tilalleen kutsutaan Männistön seurakunnan samasta valitsijayhdistyksestä ensimmäinen varajäsen Eero Koivisto. Kirkkoneuvoston ehdotukset hyväksyttiin.

14 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2 / ILMOITUSASIAT - tämän kokouksen jälkeen valtuustoseminaari klo seuraava yhteisen kirkkovaltuuston kokous ma klo Nilsiän seurakuntakodilla (yhteiskyyti lähtee klo keskusseurakuntatalolta, klo kirkon esittely ja alkuhartaus Nilsiän kirkossa) 23 VALITUSOSOITUS Annettiin kirkkolain mukainen valitusosoitus, liite :ään KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja kiitti osanottajia ja päätti kokouksen klo Ilkka Raninen puheenjohtaja Seija Rissanen sihteeri Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty Kuopiossa Erik Ongelin Riitta-Liisa Rautsi