INSITE Työperusteisen maahanmuuton tukihanke

Transkriptio

1 INSITE Työperusteisen maahanmuuton tukihanke Uutiskirje nro 3 (julkaistu ) Työvoiman maahanmuuton ennakointiseminaari Helsingissä Aika: torstai klo Paikka: Uudenmaan ELY-keskus (koulutustila 221, 2.krs), Maistraatinportti 2, Helsinki Sivu 1 (5) INSITE-tukihankkeen seuraavassa koulutustilaisuudessa tarkastellaan rekrytointitarpeisiin ja työmarkkinatilanteeseen sekä muuttoliikkeeseen liittyviä ennakointimenetelmiä, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa työperusteisen maahanmuuton toimenpiteitä. Tilaisuudessa esitellään työ- ja elinkeinohallinnon käytössä olevia ennakoinnin työkaluja Ammattibarometri ja Työvoima- ja koulutustarvetutkimus (TKTT) sekä heikkojen signaalien analyysiin käytettävää Trend- Wiki-työkalua. Lisäksi seminaarissa kuullaan Euroopan Unionin seitsemännen puiteohjelman rahoittamasta kansainvälisestä tutkimushankkeesta RN4CAST sekä tutustutaan Euroopan muuttoliikeverkoston (European Migration Network) toimintaan. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta ja ilmoittautumisohjeet lähetetään INSITE-projektin yhteistyötahoille lähiviikkojen aikana heti tilaisuuden ohjelman varmistuttua. Ennakkotietoja seminaarista antaa projektipäällikkö Hannu-Pekka Huttunen, puh , hannu-pekka.huttunen(at)ely-keskus.fi. Uudenmaan ELY-keskus koordinoi maahanmuuttoasioita Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Hämeessä Tiedote , Sisäasiainministeriö ja Uudenmaan ELY-keskus Valtion aluehallintoa on uudistettu ja maahanmuuttoon sekä kotouttamiseen liittyvien tehtävien koordinointi on koottu eri puolille Suomea seitsemään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Uudenmaan, Kaakkois-Suomen ja Hämeen alueiden maahanmuuttoasioita koordinoidaan Uudenmaan ELY-keskuksesta Helsingistä. Sisäasiainministeriö vastaa ELY-keskusten maahanmuuttoasioiden toiminnallisesta ohjauksesta. Vuoden 2010 kehittämiskohteet liittyvät maahanmuuttoasioiden organisoimiseen, maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseen, pakolaisten kuntiin osoittamisen varmistamiseen sekä työvoiman maahanmuuton ennakoimiseen. Uudenmaan ELY-keskuksessa ja koko toimialueella panostetaan maahanmuuttajien työllistymiseen, kotoutumiseen ja koulutukseen hyödyntämällä tehokkaasti palveluverkostoa. Erityisesti kehitetään maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjausta ja palveluja työ- ja elinkeinotoimistoissa. Näillä toimilla valmistaudutaan työperäisen maahanmuuton kasvuun, joka on työvoiman saatavuuteen liittyvä tulevaisuuden merkittävä haaste. Koulutuksella sekä työ- ja elinkeinopoliittisilla toimenpiteillä on nyt vahvistettava maassa asuvien maahanmuuttajien valmiuksia ja parannettava sitä kautta heidän työllistymistään. Lisätietoja: Uudenmaan ELY-keskus, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue johtaja Petri Knaapinen, puh , etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi yksikön päällikkö Merja Ekqvist, puh , etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi

2 Sivu 2 (5) Vastauksia kysymyksiin työ- ja elinkeinohallinnon maahanmuuttopalveluista Koulutustilaisuuden asiantuntijat: Sinikka Hyyppä (vas.), Jarno Ruotsalainen, Vilppu Palmberg ja Tuula Kinnunen. INSITE-tukihankkeen järjestettyyn koulutustilaisuuteen kokoontui noin kolmekymmentä yhteistyötahojen edustajaa keskustelemaan työ- ja elinkeinohallinnon maahanmuuttopalveluista. Uudenmaan ELY-keskuksen Pasilan toimitiloissa pidetty koulutustilaisuus tarjosi mahdollisuuden esittää kysymyksiä työperusteisen maahanmuuton näkökulmasta hallinnonalan asiantuntijoille: tilaisuudessa vastailtiin kysymyksiin aina kotimaisten kielten kursseista työlupien myöntämisperusteisiin ja kansainvälisistä työnantajapalveluista pääkaupunkiseudun maahanmuuttopoliittiseen aiesopimukseen. Asiantuntijoina paikalla olivat Tuula Kinnunen EURES-palveluista, Sinikka Hyyppä Uudenmaan työlupayksiköstä, Vilppu Palmberg Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen kehittämishankkeesta sekä Jarno Ruotsalainen Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttoryhmästä. TE-toimistojen EURES-palvelut ovat julkisen työnvälityksen Euroopan laajuinen verkosto. Erityisesti verkoston tarjoamat työnantajapalvelut herättivät pitkälti ESRprojektien edustajista koostuneen yleisön mielenkiinnon. EURES-neuvoja Tuula Kinnunen kertoi EURES-palveluiden toiminnan painopistealueena olevan juuri työnantajat: Euroopan komission työllisyysyksikön ylläpitämät palvelut kattavat EU-/ ETA-alueen ja sopimusvaltio Sveitsin. Kansainvälistä työvoimaa Suomeen rekrytoivat työnantajat voivatkin kääntyä TE-toimistojen EURES-neuvojien puoleen ja saada apua rekrytointitarpeissaan räätälöidysti. Tarvittaessa voidaan EURES-yhteistyöverkoston välityksellä kartoittaa työvoiman saatavuutta jäsenvaltioista jo ennakoidusti tai esimerkiksi osallistua yhdessä kansainvälisille rekrytointimessuille ja sopia paikkailmoittelusta EURES-portaalissa. Työnantajille suunnattujen kv-palveluiden ohella kotimaisten kielten opetus sai aikaan paljon keskustelua. Suomen kielen koulutuspalveluita kehittävän ESR-hankkeen koordinaattori Vilppu Palmberg muistutti työperusteisen maahanmuuton parissa työskentelevää yleisöä, että ainakin toistaiseksi työn perässä maahan muuttavat henkilöt ovat TE-toimistojen tarjoamien kotoutumissuunnitelmien mukaisten kielikoulutusten ulkopuolella. Lisäksi Palmbergin mukaan on syytä pitää mielessä, että maahanmuuttajien kielikoulutus on yhä vuosibudjettirahoitteinen eli jos kysyntää on paljon, jonoja syntyy. Niin Palmberg kuin Uudenmaan ELY-keskuksen maahanmuuttoasioiden erikoissuunnittelija Jarno Ruotsalainen kannattavatkin pitkällä tähtäimellä tarpeen mukaiseen rahoitukseen siirtymistä maahanmuuttajien kielikoulutuksen osalta, sillä niin hakijoiden kuin työmarkkinoiden tarpeet voidaan näin ottaa paremmin huomioon. Erikoissuunnittelija Jarno Ruotsalaisen mukaan kotoutumiskoulutuksen erottaminen työvoimapoliittisesta koulutuksesta omaksi kokonaisuudekseen voisikin olla tärkeä osa esitystä kotouttamislain kokonaisuudistukseksi, joka on tavoitteena antaa eduskunnalle keväällä Samaan aikaan täytyy kuitenkin muistaa säilyttää koulutuksessa työmarkkinanäkökulma. ELYkeskuksien rooli maahanmuuttopolitiikan toimeenpanossa painottuu näet juuri maahanmuuttajien työllistymiseen liittyviin kysymyksiin: työtehtävät painottuvat nykyisen kotouttamislain mu-

3 kaisiin asiakkuuksiin, joten esimerkiksi TE-toimistojen ohjaus ja koulutusten keskitetty hankinta ovat maahanmuuttoasiantuntijoiden vastuualuetta. Vastaanottokeskusten operatiivisen ohjauksen siirryttyä vuoden 2010 vaihteessa Maahanmuuttovirastoon ja joulukuussa 2009 allekirjoitetun pääkaupunkiseudun aiesopimuksen lisätessä henkilöstöresursseja TE-toimistojen maahanmuuttopalveluihin tavoitteena on maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävien toimenpiteiden tehostuminen entisestään. Sivu 3 (5) INSITE-projektin koulutustilaisuudet suunnitellaan sidosryhmien, kuten esimerkiksi työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman ESR-projektien, toiveita kuunnellen. Lähivuodet saattavat hyvinkin tuoda muutoksia myös työlupayksikköjen työskentelyyn, sillä hallitus on esittänyt muutoksia ulkomaalaislakiin ja ulkomaalaisrekisteristä annettuun lakiin työntekijän oleskelulupajärjestelmän yksinkertaistamiseksi. Esityksen mukaan työntekijän oleskelulupahakemusmenettelystä tulisi yksivaiheinen. Ehdotus tietäisi myös muutoksia työvoiman saatavuusharkinnan suhteen. Paneelikeskustelussa puhunut lakimies Sinikka Hyyppä Uudenmaan työlupayksiköstä painotti kuitenkin, että toistaiseksi toimitaan vielä nykyisten lakien mukaisesti, mikä kolmansien maiden kansalaisten oleskelulupajärjestelmän osalta tarkoittaa kaksivaiheisuutta: TE-toimistoissa annetaan joko työnantajan tai työntekijän jättämään hakemukseen osaratkaisu ala- tai työnantajakohtaisesta työluvasta, jonka jälkeen Maahanmuuttovirasto ensimmäisten lupien ja Poliisi jatkolupien osalta antavat osaratkaisunsa. Työlupaharkinnassa suoritettavat tarkastukset kohdistuvat tällä hetkellä työsuhteen ehtojen noudattamista, turvattua toimeentuloa ja työnantajavelvoitteista huolehtimista koskevien kysymysten ohella työvoiman saatavuuteen liittyvään harkintaan. Työlupien myöntämisperusteiden lisäksi tärkeään rooliin paneelikeskustelussa nousi kysymys siitä, kuka on oikeutettu TE-toimistojen palveluihin: ovatko kotikuntaoikeus ja henkilötunnus välttämättömiä TE-toimistossa asioidessa? Lähtökohtaisesti panelistit muistuttivat työ- ja elinkeinohallinnon palveluiden moninaisuudesta: kaikille avoimet palvelut, kuten Internet-sivut ja työlinjan neuvontapalvelut, eivät vaadi rekisteröitymistä ja TE-toimistossa rekisteröitymiseen riittää väliaikainen henkilötunnus. Työvoimapalvelut ja sosiaaliturvaetuudet on kuitenkin syytä pitää erillään, sillä työvoimapoliittisista toimenpiteistä maksetut korvaukset ovat liitoksissa hakijan kuulumiseen Suomen sosiaaliturvan piiriin. Kotouttamis- ja ulkomaalaislakien ohella nimittäin myös esimerkiksi kotikuntalaki ja laki julkisesta työvoimapalvelusta ohjaavat työ- ja elinkeinohallinnon maahanmuuttopalveluiden toimintaa. Lakien uudistuessa myös palvelut kehittyvät. Maahanmuuttohallinnon palvelujärjestelmän kehittäminen kuuluu ajan tärkeisiin haasteisiin jos ennusteet ikärakenteen kehityksestä kolapullon mallista tuhkauurnaan otetaan tosissaan kuten INSITE-tukihankkeen projektipäällikkö Hannu-Pekka Huttunen painotti paneelikeskustelun yhteydessä väestön ikärakenteellista muutosta kuvatessaan. Työperusteinen maahanmuutto kuuluu näet niiden hallitusohjelmassakin painotettujen ratkaisujen joukkoon, joita muun muassa ESR-rahoituksella on jo nyt ryhdytty edistämään työvoiman tarjonnan vähentymisen ehkäisemiseksi.

4 Sivu 4 (5) Benchmarking-matka Unkariin: Suomi-messujen kartoituksen tulokset Unkarin Suomi -päivä (Finn Nap) oli Suomen ja Unkarin EURES-palveluiden yhdessä Suomen Unkarin-suurlähetystön kanssa suunnittelema ja toteuttama tilaisuus Budapestissa Unkarissa Tilaisuuden kohderyhmä oli ennen kaikkea Suomesta kiinnostuneet työnhakijat. Paikalla toiminnastaan kertoi myös Euroopan sosiaalirahaston työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman Uudenmaan alueella toimivat projektit Gateway ja Attraktiivinen Suomi. Myös INSITE-projekti osallistui kyseiseen tilaisuuteen tavoitteenaan arvioida, miten hyvin yhden maan työmarkkinoihin keskittyvät (ei-alakohtaiset) messut palvelevat rekrytointia ulkomailta. Paikallisten EURES-neuvojien haastattelun ohella projekti toteutti ovensuukyselyn messuilla kävijöille, joiden määrä ylitti odotukset kohoten päivän aikana noin 650 henkilöön. Unkarin Suomi-päivä järjestettiin kello välisenä aikana Budapestin keskustassa sijaitsevassa Taideteollisuusmuseossa. INSITE-projektin toteuttamaan ovensuukyselyyn vastasi hyväksyttävällä tavalla 61 henkilöä (28 miestä ja 33 naista) eli lähes 10 % koko kävijämäärästä. Kyselyyn vastanneet edustivat ikärakenteeltaan ns. parasta työikää, joten siinä suhteessa tilaisuus näytti löytäneen kohderyhmänsä. Vaikka äidinkieleltään muita kuin unkaria puhuvia oli vain neljä henkilöä, suomen kieltä osasi hyvin moni jopa aivan nuoristakin. Kielitaitoa oli kartutettu ulkomaisen työ-, työharjoittelu- tai opiskelukokemuksen myötä, jollaista oli peräti puolella vastanneista henkilöistä (29). Kokemuksia Suomesta oli kolmellatoista (13) vastaajasta, muista EUmaista neljällätoista (14). Minkälaisia aloja ja ammatteja vastaajat edustivat? Terveydenhoitoalan ammattilaisia osui otokseen vain kaksi henkilöä, yksi sairaanhoitaja ja yksi fysioterapeutti. Sen sijaan insinöörialojen ammattilaisia oli peräti 17, joista useat työskentelivät IT-aloilla. Vastaajien ammattialat käyvät ilmi seuraavasta luettelosta: insinööri- ja tekninen ala 17, opiskelijat/koululaiset 13, palveluala (matkailu, kauppa, catering) 11, hallinto (ekonomistit, juristit jne.) 9, opetusala (+ humanistit, kielenkääntäjät) 7, teollisuus/rakennusala 2, terveydenhoitoala 2, kuljetusala 1 ja ei tietoa 3. Halukkuutensa lähteä ulkomaille töihin (tai opiskelemaan) ilmaisi 54 henkilöä eli suurin osa vastaajista. Maamaininnoissa ykköseksi nousi tietenkin Suomi tilanteen luonteesta johtuen, 46 mainintaa. Kaavakkeessa kysyttiin myös, miksi vastaaja osallistui Suomi-päivään. Siinäkin toiset vastasivat vain yhdellä vaihtoehdolla, toiset usealla. Neljäkymmentäkaksi (42) henkilöä oli hakemassa tai etsimässä työ- tai opiskelupaikkaa; Suomesta matkailumaana tai yleisesti maasta kiinnostuneita oli 49. Oikeaa ja hyvää informaatiota koki saaneensa 32 vierailijaa. Kymmenen mielestä saatu informaatio oli riittämätöntä tai sitä ei ollut ollenkaan. Yhdeksäntoista (19) vastaajan mielestä saatu tieto oli kohtalaista. Kysyttäessä, mistä kävijät muutoin hakevat tietoa Suomesta tai suomalaisista työmarkkinoista ehdottomaksi suosikiksi nousi EURES-portaali (27 mainintaa). Käytännöllisesti kaikki olivat käyttäneet etupäässä Internetiä tiedonhankinnassaan. Kaavakkeessa valmiina olleisiin vaihtoehtoihin vastattiin seuraavasti: EURES-portaali 27, suomi.fi 18, VisitFinland 18, muu (yritysten, liittojen, kuntien sivut) 8, mol.fi 5, muu (sanomalehtien Internet-sivut) 3, thisisfinland 2 ja Infopankki 1.

5 Kyselykaavakkeen kohta, jossa kysyttiin epäilyksiä tai huolenaiheita koskien mahdollista Suomeen muuttoa vaikutti olevan vastaajille varsin hankala. Eniten epäiltiin kuitenkin ilmaston sopivuutta ja kielen oppimista. Myös työttömyys, asunto-olot, lasten koulunkäynti ja puolison työllistyminen herättivät huolta. Palkkaodotukset olivat myös mielenkiintoisia. Yleisimmin palkkaodotukset liikkuivat realistisista kohti epärealistisen suuria odotuksia, painotuksen ollessa selvästi jälkimmäisen kohdalla. Yleisin odotus oli euron nettopalkka alasta riippumatta. IT-alan ammattilaiset toki tunsivat arvonsa hieman muita paremmin. Ehkä yksi selitys korkeisiin palkkaodotuksiin johtui siitä, että muissa EU-maissa työskennelleet olettivat saavansa samantasoista palkkaa myös Suomessa. Kuva: Hannu-Pekka Huttunen / INSITE / ELY Sivu 5 (5) Opiskelijat olivat ovensuukyselyn otoksessa hyvin edustettuina. Useat heistä vastasivat kyselyyn hyvällä suomen kielellä. Tilaisuuden onnistumista tai ainakaan sen pitkäaikaista vaikutusta Suomi-kuvan muodostumiseen on vaikea yksiselitteisesti arvioida. Liikkeellä näyttivät (ainakin kartoituksen otoksen mukaan) olevan lähinnä erilaiset Suomi-harrastajat. Mielikuvamarkkinoinnissa Suomen kannattaakin laatia kullekin rekrytoinnin kohdemaalle oma vetovoimastrategiansa, jossa hyödynnettäisiin nimenomaan niitä piirteitä, jotka jollakin tavoin ovat yhteisiä ja tunnistettavasti ominaisia molemmille maille. Ne voivat perustua vaikkapa historiallisiin samankaltaisuuksiin tai kuten Unkarin tapauksessa, vanhoihin kulttuurisiin yhteyksiin. Harvassa EU-maassa paikalle olisi tullut parikymppisiä sujuvasti suomea puhuvia nuoria. Erilaisia opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon liittyviä ohjelmia kannattaisi siis kehittää työperusteisen maahanmuuton toimenpideohjelman perustaksi. Maakohtaisten messujen sijaan alakohtaiset messut saattaisivat lisätä rekrytointipotentiaalia, mikäli ko. maassa olisi ylijäämä alan ammattilaisia. Selväksi tuli kuitenkin ainakin terveydenhoitoalan osaajien kohdalla, ettei Unkari ole se maa, josta heitä kannattaisi erityisen aktiivisesti lähteä rekrytoimaan. Terveydenhoitoalan ammattilaisia ei kaikesta päätellen oltu onnistuttu saamaan paikalle, vaikka tämä ammattiala on monien työperusteisen maahanmuuton kehittämisohjelman projektien erityinen kohderyhmä. Unkarissa ei ole tällä hetkellä alan työntekijöitä riittävästi edes omiin tarpeisiin. Monet suhtautuivatkin suomalaisten rekrytointiaikomuksiin tällä alalla kriittisesti. Mikäli Unkarista pyritään puolestaan rekrytoimaan esimerkiksi teknisen tai palvelualan työvoimaa, rekrytoinnin onnistuminen on liitoksissa ennen kaikkea opastus- ja palvelujärjestelmän kehittämiseen. Paikallisten EURES-neuvojien ohje yksittäisille Unkarista rekrytoiville työnantajille on selkeä: koko liikkuvuuspaketin mukaan lukien koko perheen kieliopinnot ja lasten koulunkäyntimahdollisuudet olisi syytä olla valmiina ennen rekrytointia. Huomion täytyy keskittyä muuhunkin kuin rekrytoitavaan työntekijään. Mikäli maahan muuttavista halutaan pitkäaikaista työvoimaa, perheen liikkuvuus tulee keskeiseksi kysymykseksi. Uutiskirjeen tilaus/peruutus INSITE-projektin uutiskirje lähetetään projektin sidosryhmille ja yhteistyötahoille. Projekti lähettää tietoa toiminnastaan noin kahden kuukauden välein. Uutiskirjettä voi vapaasti välittää edelleen kiinnostuneille tahoille ja sen voi tilata tai peruuttaa lähettämällä sähköpostia osoitteeseen kaisa.korhonen(at)ely-keskus.fi.