Vapaat ohjelmistot PK-yrityksen ITratkaisuna

Transkriptio

1 Vapaat ohjelmistot PK-yrityksen ITratkaisuna TIKLI-hanke, Saimaan AMK COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW! // Matti Saastamoinen

2 Agenda COSS Avoimen lähdekoodin perusteet Avoimen lähdekoodin hyödyt ja haasteet Vapaat ohjelmat mitä niitä on ja mistä niitä saa? Mikäli jää aikaa: Lyhyesti lisensseistä Liiketoiminta avoimella lähdekoodilla COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

3 Suomen open source -keskus COSS Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Perustettu vuonna 2003 julkisrahoitteisen, voittoa tavoittelemattoman Teknologiakeskus Hermia Oy:n alle Perustana alan yritysten tarve ja rahoituspanostus COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

4 Mitä COSS tekee? Parantaa open source -ratkaisujen ja -palvelujen tunnettuutta eri teollisuuden aloilla ja käyttäjäryhmissä. Järjestää liiketoiminnan ja osaamisen kehittämispalveluja yrityksille. Rakentaa yritysten välistä verkostoa. Aktivoi open source -t&k-toimintaa ja luo yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välille. Lisää kehittäjä- ja käyttäjäyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistoimintaa. Toteuttaa kehityshankkeita, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia open source -liiketoiminnalle. Tarjoaa kansainvälisen kontakti-pisteen suomalaiseen open source -kenttään. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

5 Yli 140 organisaation verkosto ja yli 100 muuta... COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

6 COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

7 Avoin lähdekoodi Matti Saastamoinen Centre for Open Source Solutions

8 Keskeisiä käsitteitä Suljetun koodin ohjelma (proprietary software) Lisensoitu lisenssillä, joka antaa lisenssin saajalle yleensä tiukasti rajatun käyttöoikeuden ohjelmaan. Lähdekoodi ei ole vapaasti hyödynnettävissä. Tavallisesti sallitaan ohjelman kopiointi vain käytön yhteydessä ja rajoitetaan ohjelman asennusten määrää. Useimmat kaupalliset ohjelmat ovat suljettuja, mutta on olemassa monia kaupallisia avoimen lähdekoodin ohjelmia ja ei-kaupallisia suljettuja ohjelmia (esim. freeware-ohjelmat). Avoimen lähdekoodin ohjelma (open source software) Ohjelman lisenssi täyttää avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot. Vapaa ohjelma (free software) Ohjelman lisenssi täyttää vapaan ohjelman määritelmän ehdot: vapaa käyttö, kopiointi, muokkaus ja levitysoikeus Huom: termit eivät ole standardoituja tai juridisia. 2

9 Lähdekoodi? Tietokoneohjelmalla on yleensä kaksi muotoa Suoritettava koodi (binäärikoodi/objektikoodi) = muoto, jota tietokoneet ymmärtävät Lähdekoodi = muoto, jolla tietokoneohjelmat kirjoitetaan ja jota ohjelmoijat ymmärtävät 3

10 Lähdekoodi? Lähdekoodi on tietokoneohjelman rakennepiirustukset. Lähdekoodiin kirjoitetaan käskyt ja ohjeet, joiden avulla tietokone saadaan toimimaan halutulla tavalla. Ohjelman ajamiseksi tarvitaan suoritettava koodi. Ohjelman muuttamiseksi tarvitaan lähdekoodi. Lähdekoodi käännetään suoritettavaan muotoon ennen kuin ohjelma voidaan ajaa. Käännös Tallennus 4

11 Avoimen lähdekoodin määritelmä 1. Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. 2. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa. 3. Johdettujen teosten luominen ja levitys pitää sallia. 4. Lisenssi voi rajoittaa muokatun lähdekoodin levittämistä vain siinä tapauksessa, että lisenssi sallii korjaustiedostojen ja niiden lähdekoodin levittämisen. Lisäksi voidaan vaatia, ettei johdettua teosta levitetä samalla nimellä tai versionumerolla kuin lähtöteosta. 5. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. 6. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa. 7. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat oikeudet. 8. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmistokokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta. 9. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille. Ohjelmaa saa levittää myös yhdessä sellaisten ohjelmien kanssa, joiden lähdekoodi ei ole avointa. 10. Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta. Oikeuksiin ei saa liittää varaumia jakelutavan tai käyttöliittymän varjolla. Lähde: Wikipedia, JHS 169. Alkuperäinen määritelmä: 5

12 Avoin lähdekoodi Idea pähkinänkuoressa: Ohjelmaa saa käyttää vapaasti Ohjelmaa saa kopioida vapaasti Ohjelmaa saa levittää vapaasti Ohjelmaa saa muokata vapaasti Ohjelman muokattuja versioita saa kopioida ja levittää vapaasti Ei siis ei-kaupallinen, ei välttämättä ilmainen 6

13 Suljettu Avoin Käyttö Kopiointi Levitys Muokkaus Kokeilumahdollisuus Tiukasti rajattu. Esim. yhdessä koneessa tai tietyssä määrässä suorittimia kerrallaan. Tiukasti rajattu. Yleensä sallittu vain käytön yhteydessä ja varmuuskopioissa. Kielletty tai tiukasti rajattu. Ohjelmasta ei saa ottaa kopioita ja levittää niitä edelleen. Kielletty. Ohjelmaa saa (ja voi) muokata vain alkuperäinen tekijä. Voi olla mahdollista. Voi vaatia pitkiä sopimusneuvotteluja. Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Hinta Lisenssimaksu toimittajan päätettävissä Lisenssimaksu 0 7

14 Ohjelmistokehitys Paikalliset toimijat Toimittajariippuvuus Kansalaiset Lähdekoodin tarkistettavuus Lähdekoodin laadukkuus Lähde: JHS 169 Avoin lähdekoodi Voidaan hyödyntää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja komponentteja eli jo valmiiksi tehtyä työtä. Lisenssien yhteensopivuus pitää tarkistaa, mikäli suunniteltua teosta aiotaan levittää. Voivat tuottaa ohjelmakoodia ja palveluja. Riippuvuutta oikeuksien omistajaan ei ole, toimittaja vaihdettavissa. Yhdenvertaisessa roolissa. Ohjelmistoja voidaan jakaa kaikille. Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi ja tarkistettavaksi. Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi. Suljettu lähdekoodi Avoimen lähdekoodin ohjelmien hyödyntäminen on rajoitetusti mahdollista, jos tekijänoikeuksien hajautus ei haittaa. Mikäli halutaan säilyttää tekijänoikeudet itsellä, voidaan käyttää vain niitä komponentteja, joihin on hankittu oikeus tai jotka on toteutettu itse. Palvelujen ja erityisesti ohjelmakoodin tuotanto on rajoitettua. Ohjelmiston oikeuksien omistaja kontrolloi toimittajakenttää. Ohjelmistojen käyttölisenssit ovat yleensä maksullisia. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan mm. varallisuuden mukaan. Lähdekoodin tarkistettavuus vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. Lähdekoodin laadukkuuden arviointi vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. 8

15 Avoin lähdekoodi, historia Idea ei ole uusi: 1960: Aluksi kaikki ohjelmat vapaita. 1970: Teknisiä ja juridisia rajoituksia alkoi ilmaantua 1980: Aikaisemmin itsestäänselvinä pidettyjä vapauksia ei enää ollut. Free Software Foundation perustetaan : Myös yritykset alkavat kiinnostua. Open Source Initiative perustetaan : Käyttö yleistyy yrityksissä ja julkishallinnossa. Avointa lähdekoodia hyödyntävä liiketoiminta on hyvin yleistä. 9

16 It-viikko, Tutkimus: Kuva: MySQL 10

17 Avoin lähdekoodi, tulevaisuus Vuonna 2010: Jopa 90 % SaaS (Software as a Service) -toimijoista tulee hyödyntämään avointa lähdekoodia ratkaisuissaan. Jopa 30 % sovellusten koodista on avointa. Vuoteen 2012 mennessä: 80 % kaupallisista ohjelmistoista sisältää avoimen lähdekoodin teknologiaa. Ohjelmistobisnes on muuttunut perinteisestä tuotelisensoinnista yhä enemmän palvelutilausmalliin. SaaS-malli valtaa vähintään kolmasosan ohjelmistomarkkinoista Lähde: Gartner (2008) 11

18 Freeware ja shareware (Huom. Käytetyillä termeillä ei ole juridista määritelmää, vaan ne ovat yleiskielisiä) Ohjelmat yleensä vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä (jakelumallien perimmäinen idea) Maksuton käyttö ainakin jonkin aikaa Mutta: Voidaan rajoittaa käyttöä free for personal, non-commercial use This Evaluation License Agreement grants you a non-exclusive License to use the product for an evaluation period of fifteen (15) days from the date you install the product. Voidaan rajoittaa levitysoikeutta Distribution of any Foam Train fonts, freeware or Commercial Release versions is strictly PROHIBITED. Eivät yleensä sisällä lähdekoodia, vaan pelkän suorittavan koodin 12

19 Hyötyjä 1/2 Suuri määrä uudelleenkäytettävää koodia, jolla voi olla laaja yhteisöllinen tukiverkosto takana Ohjelmistokehityksen nopeutuminen Laajasti käytettyjä ja testattuja toteutuksia Vapaaehtoiset kehittäjät apuna Riippumattomuus Toimittajasta ja ympäristöstä Toteutuksen läpinäkyvyys Sekä ohjelmiston kehitysprosessi että lopullinen toteutus Käytännössä ainoa keino tarkistaa, että ohjelma tekee sen, mitä on määritelty, eikä mitään muuta 13

20 Hyötyjä 2/2 Muokattavuus Voi muokata itse, teettää muilla tai hyödyntää yhteisön kehitystuloksia Avoimet standardit, rajapinnat ja tiedostomuodot Yhteensopivuus, yhteentoimivuus Välitön käyttöönotto- ja testausmahdollisuus Ei sopimusten allekirjoittamista ja odotuksia Ei hankalaa lisenssienhallintaa eikä lisenssimaksuja Kustannustehokkuus Sisäänpääsyhinta (cost of entry) Kilpailutusmahdollisuus koko elinkaaren ajan Ulospääsyhinta! (cost of exit) 14

21 Haasteita 1/2 Ohjelmien ja komponenttien löytäminen Paljon ohjelmistohakemistoja, mutta haasteena löytää omaan tarkoitukseen sopivat, kypsät ja elinvoimaiset ohjelmat Kaikkiin tarkoituksiin ei vielä saatavilla kypsiä avoimen lähdekoodin ohjelmia Erikoisohjelmien saatavuus Linuxille (vrt. Windows) Kaupallisen toimijan löytäminen Kilpailutusvapaus ei tuo etua, mikäli ei ole useita päteviä toimijoita Ongelma erityisesti vähemmän käytetyissä tuotteissa Osin uudet pelurit merkkinoilla 15

22 Haasteita 2/2 Oma käyttöönotto Voi vaatia omaa aktiivisuutta ja uutta osaamista Ei oletuksena takuita ja muita suojia Sopivan ohjelmiston tai komponentin löytäminen Riippuvuus kehittäjäyhteisöstä Projektin hiipuminen Projekteja syntyy ja kuolee jatkuvasti. Mitä jos ollaankin valittu hiipuva projekti? Yhteentoimivuus omien ja asiakkaiden järjestelmien kanssa Voi olla, että on jo sitouduttu tiettyyn (suljettuun) teknologiaratkaisuun, eikä siitä ole kustannuksiltaan järkevää ulospääsyä Kannattaakin katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä sitoutumista suljettuihin, yhden toimijan ratkaisuihin 16

23 Miksi kiinnostua avoimista rajapinnoista ja standardeista? Ainoa todellinen mahdollisuus järjestelmien yhteentoimivuuden saavuttamiseksi Yhteentoimivuus mahdollistaa kilpailun toimittajien välillä Yhteentoimivuus käytännön pakko nykyjärjestelmissä Työmäärän merkittävä vähentyminen ja asioiden yleinen sujuminen Tulisi kiinnostaa jokaista IT-hankintojen kanssa toimivaa henkilöä Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen: Suljetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisia siinä missä avoimetkin, kunhan rajapinnat ja yhteydet ovat avoimia ja linkitettäviä. 17

24 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 1/4 Talouselämä

25 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 2/4 Kaupungilla X on halu luoda verkkoasiointipalvelu päivähoitoasiakkailleen ja palveluntarjoajilleen Haluttua järjestelmää ei voida toteuttaa kahteen vuoteen koska järjestelmän alkuperäisellä toimittajalla ei ole kapasiteettia; muilla toimittajilla ei ole teknisiä edellytyksiä ja oikeuksia käyttää päivähoitojärjestelmän tietoa. Alkuperäisellä toimittajalla on käytännössä monopoli uusien ominaisuuksien tekemiseen 19

26 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 3/4 YLEn Elävä arkisto tähtää kansallisen tieto- ja aineistopääoman avaamiseen ja laajaan käyttöön Arkisto toteutettiin yhden toimittajan erityisteknologialla Muiden järjestelmien käyttäjille tästä koitui ongelmia Avointa palvelua on pidetty kansalaisia syrjivänä, se on rajoittanut innovaatioita ja aineiston käyttö on sidottu teknologian omistavan yrityksen lisensointipolitiikkaan 20

27 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 4/4 - Meillä on noin kolmesataa järjestelmää, joista valtaosa on suljettuja. Meidän on pakko korjata tämä tilanne, jotta toimintaa voidaan tehostaa. Tavoitteenamme on siirtyä mahdollisimman nopeasti avoimeen ohjelmistoarkkitehtuuriin, Heikkinen painottaa kaupungin mukaan. Digitoday

28 Esimerkki (1/2) Yritys on hankkinut asiakkuuden- (CRM) ja sisällönhallintajärjestelmät (CMS) eri toimittajilta. Ratkaisut ovat suljettuja. Myöhemmin todetaan, että asiakastietoja haluttaisiin esittää reaaliaikaisesti sisällönhallintajärjestelmässä. Sisällönhallintajärjestelmän toimittaja (tai kukaan muukaan) ei kykene tekemään tätä, koska asiakkuudenhallintajärjestelmä on suljettu. Asiakkuudenhallintajärjestelmän toimittaja ei halua avata sovellustaan, koska pelkää kilpailuetunsa kärsivän. Toisaalta sisällönhallintajärjestelmän toimittaja voisi yksin sanella hinnan tietojen esittämiseksi. 22

29 Esimerkki (2/2) Jos järjestelmät olisivat avoimia: a) Sisällönhallinnan toimittaja (tai joku kolmas osapuoli) voisi tutkia asiakkuudenhallintajärjestelmästä tarpeelliset tiedot ja rakentaa toteutuksen. b) Avoimen lähdekoodin yhteisö olisi mahdollisesti jo kehittänyt tarvittavan ratkaisun, jolloin pelkkä sen asennus mahdollisesti riittäisi. c) Asiakas tekisi itse tarvittavat muutokset. Suunnitelma olisi ensinnäkin toteutettavissa Syntyisi aito kilpailutilanne ja hinnat pysyisivät kurissa 23

30 Yhteenveto Avoimen ja nykyaikaisen IT-strategian ydin: avoimien standardien ja rajapintojen systemaattinen käyttö; avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hallittu hyödyntäminen. Juridiset riskit avoimien ohjelmien sisäisessä käytössä eivät ole useimmiten suurempia kuin suljetuissa ohjelmissa. Kaikkien narujen antaminen toimittajalle on harvoin hyvää riskienhallintaa tai kustannustehokasta hankintaa. Avoimen lähdekoodin hankinnassa voidaan käyttää ulkopuolista ostettua osaamista elinkaaren eri vaiheissa eli itse ei (välttämättä) tarvitse puuhastella. Pilotointia ja kokeilua voi harrastaa sangen pienellä riskillä ja lopettaa heti, jos huomaa, että homma ei toimi tai on liian työläs. 24

31 Tilaa COSSin uutiskirje: (1-2 viestiä/kk)

32 Vapaat ohjelmat mitä niitä on ja mistä niitä saa? Matti Saastamoinen, COSS COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

33 Ohjelmalähteitä VALO-CD Parhaat vapaat ohjelmat suomenkielisinä Windowsille Ubuntu Tutuksi -wiki Taulukko yleisimmistä Linux-ohjelmista ja niiden Windows-vastineista Enterprise Open Source Directory - Helppokäyttöinen ohjelmistohakemisto, jossa ohjelmiston kuvauksen lisäksi arvioidaan mm. ohjelmiston kypsyyttä, projektin aktiivisuutta, yhteisön kokoa ja yleistä toimivuutta. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

34 Ohjelmalähteitä Open Source as Alternative - Avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja tunnetuille kaupallisille ohjelmistoille. SME Guide - Italialaisen Conectan EU:n komission rahoittamien Flossmetrics- ja OpenTTT -hankkeiden yhteydessä kokoamat avoimen lähdekoodin opas ja noin 100-sivuinen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen luettelo. Opas on suunnattu lähinnä pkyrityksille. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

35 Ohjelmia Käyttöjärjestelmä Toimisto-ohjelmisto: tekstinkäsittely jne. WWW-selain Sähköposti Pikaviestintä Nettipuhelut Ryhmätyövälineet / Groupware Sisällönhallinta (CMS) Dokumentinhallinta (DMS) Asiakkuudenhallinta (CRM) Toiminnanohjaus (ERP) Kuvankäsittely ja grafiikka Taitto ja julkaisu Laskutus ja kirjanpito COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

36 Käyttöjärjestelmä Linux Useita eri tasoisia ja eri tarkoituksiin sopivia jakeluversiota: Ubuntu, SUSE/openSUSE, Red Hat Enterprise Linux/Fedora, Debian, Mandriva, CentOS, ( Ubuntu tämän hetken suosituin ja monen mielestä helppokäyttöisin työpöytä- Linux ( Monen jakeluversion mukana tulevat perusohjelmat (esim. toimistoohjelmisto) tai ne ovat jälkikäteen ladattavissa maksutta, joten ohjelmien ostamiselle ei välttämättä ole tarvetta Etuja: Tietoturva Edullisuus Vakaus Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin Helppokäyttöisyys COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

37 Toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, Avoimeen lähdekoodiin ja avoimiin standardeihin perustuva täysimittainen toimisto-ohjelmisto. Saatavilla: Linux, Windows, Mac Saatavilla suomenkielisenä, myös oikoluku (Voikko, OpenOffice.org Writer - tekstinkäsittely OpenOffice.org Calc - taulukkolaskenta OpenOffice.org Draw - vektorigrafiikka OpenOffice.org Impress - esitysgrafiikka OpenOffice.org Base tietokannat OpenOffice.org on pitkälti yhteensopiva vastaavilla Microsoft Office -toimistoohjelmilla (Word, Excel, Powerpoint) tehtyjen asiakirjojen kanssa. Lisäksi se kykenee kirjoittamaan asiakirjoja mm. PDF-muodossa. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

38 WWW-selain Mozilla Firefox, Suosittu, palkittu, helppokäyttöinen ja helposti laajennettava WWWselain. Saatavilla suomenkielisenä: Linux, Windows, Mac COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

39 Sähköposti Mozilla Thunderbird, Suosittu sähköpostiohjelma Saatavilla suomenkielisenä: Linux, Windows, Mac Kalenteri lisäosana, mutta ei ei MS Exchange -yhteensopivuutta (ExtendedMAPI) Evolution Evolution on sähköpostiohjelmisto, joka muistuttaa läheisesti Microsoft Outlookia. Ohjelmaan sisältyy mm. helppokäyttöinen roskapostien hallinta, tehokas sisäänrakennettu postien hakutoiminto, sisäänrakennettu postien salaaminen GPG-salausavaimella, tehtävälista ja kalenteri. Evolution tukee myös yrityksissä laajasti käytettyjä Exchange 2000/2003- ja GroupWise-palvelinsovelluksia. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

40 Pikaviestintä Palvelin Openfire Server, Käyttää suosittua avointa XMPP-pikaviestintäprotokollaa (tunnetaan myös Jabberina). Asiakas Pidgin, Tukee useita samanaikaisia pikaviestiyhteyksiä, eli sen avulla voi käyttää esimerkiksi MSN Messengeriä ja ICQ:ta samanaikaisesti. Pidginin tukemat pikaviestinstandardit ovat AIM, ICQ, MSN Messenger, Yahoo, IRC, Jabber, Gadu-Gadu, SILC, Novell GroupWise Messenger, Lotus Sametime ja Zephyr. Spark, Samalta valmistajalta kuin Openfire COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

41 Nettipuhelut Nettipuhelut (VoIP eli Voice over Internet Protocol) ovat viime aikoina tulleet hyvin suosituiksi. Yleistynyttä SIP-standardia tukevia ohjelmia Ubuntussa ovat mm. Ekiga ( Kphone ja Twinkle. Suositusta nettipuhelinohjelmasta Skypesta on myös Linux-versio. Skype ei tue SIP-standardia, joten sillä voi soitella nettipuheluja vain toisille Skypen käyttäjille. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

42 Ryhmätyövälineet / Groupware Evolution Mainittu edellä sähköpostiohjelmissa Zimbra ( Zarafa ( Sähköposti, osoitekirja, kalenteri, pikaviestintä, dokumenttien jakaminen,... Vaihtoehto MS Exchange-Outlook -yhdistelmälle Erityisesti Zimbralla useita toimittajia Suomessa Chandler, Kalenteri, muistutukset, tehtävien hallinta, muistiinpanot COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

43 Sisällönhallinta (CMS) Avoimen lähdekoodin sisällönhallintaohjelmistoja (CMS) on saatavilla lukuisia Soveltuvat niin julkisen www-sivuston kuin sisäisen intra-sivuston toteuttamiseen Tarjolla myös järeämpiä portaaliratkaisuja, kuten Liferay Useimmat CMS-ohjelmistot ovat PHP-pohjaisia ja pyörivät LAMPalustalla, jolloin koko ympäristö voidaan toteuttaa open sourcena Esim. Drupal, Joomla!, ez Publish, CMS Made Simple, Wordpress Myös lukuisia wiki- ja blogiohjelmistoja COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

44 Dokumentinhallinta Alfresco, Ei nykyään pelkkä dokumentinhallintaohjelmisto, vaan myös sisällönhallintaratkaisu. -> ECM = Enterprise Content Management Vaihtoehto ohjelmalle Microsoft Sharepoint COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

45 Asiakkuudenhallinta (CRM) SugarCRM, Suosituin avoimen lähdekoodin CRM-ohjelmisto Käyttäjiä pienistä yrityksistä todella suuriin Käyttöliittymä helposti muokattavissa Haittapuolena amerikkalainen lähestymistapa yrityksen prosesseihin sekä mammuttimaisuus Useita toimittajia Suomessa, esim. Antamis Finland Oy Vtiger, Suosittu avoimen lähdekoodin CRM-ohjelmisto COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

46 Toiminnanohjaus (ERP) OpenERP (e. TinyERP), OpenBravo, Compiere, Adempiere, Pupesoft (kotimainen), COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

47 Kuvankäsittely ja grafiikka GIMP Erittäin monipuolinen ja laajennettavissa oleva kuvankäsittely- ja grafiikkaohjelma Vaihtoehto ohjelmalle Adobe Photoshop Paint.NET Tyylikäs ja helppokäyttöinen kuvankäsittelyohjelma Vain Windowsille Inkscape Monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma Vaihtoehto ohjelmille Adobe Illustrator tai Corel Draw Käyttää tiedostomuotonaan W3C-standardin mukaista SVG:tä. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

48 Taitto ja julkaisu Scribus Taita julisteita, lehtiä, kirjoja ja muita painotuotteita. Vaihtoehto ohjelmalle Adobe InDesign tai QuarkXPress COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

49 Laskutus ja kirjanpito Ei tällä hetkellä suosittua, helppokäyttöistä avoimen lähdekoodin laskutusohjelmaa. Esim. PkLasku, Tarve pk-yrityksen laskutusohjelmalle on kuitenkin huomattu ja sellainen on tekeillä Linuxille suomalaiskehittäjien toimesta: FinLasku, COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

50 Yhteenveto Kaikki perusohjelmat on saatavilla avoimen lähdekoodin lisensseillä sekä Windowsiin että Linuxiin Haasteita: Kypsien ohjelmien löytäminen, koska valikoima on niin runsas Kotimaisten palvelutarjoajien löytäminen Mm. edellisiä varten COSS on olemassa! Joitain erikoisohjelmia ei vielä saatavilla Linuxille COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

51 COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

52 Lyhyesti lisensseistä Matti Saastamoinen Centre for Open Source Solutions

53 Ohjelmistolisenssit EULA (end-user license agreement) Vähentävät toimittajan vastuita onnettomuuksissa ja väärinkäytöksissä. Voivat rajoittaa mm. ohjelmiston asennuksien ja käyttäjien määrää, ohjelman kopioimista, levittämistä ja muuntelua. Lähtökohtaisesti tekijänoikeuslaki ei anna oikeutta muuttaa, kopioida tai levittää ohjelmaa. 2

54 Avoimen lähdekoodin lisenssit Laajentavat käyttäjän oikeuksia teokseen. Lähtökohtana turvata käyttäjälle tietyt perusoikeudet. Vapaa käyttö-, kopiointi-, muuntelu- ja levitysoikeus. Kymmeniä eri lisenssejä Open Source Initiative hyväksynyt yli 70 kpl. Mutta vain harva lisenssi on yleisessä käytössä. Lisensseillä ei ole viimeistä voimassaoloaikaa 3

55 Avoimen lähdekoodin lisenssit Academic Free License 3.0 (AFL 3.0) Affero GNU Public License Adaptive Public License Apache Software License Apache License, 2.0 Apple Public Source License Artistic license Artistic license 2.0 Attribution Assurance Licenses New and Simplified BSD licenses Boost Software License (BSL1.0) Computer Associates Trusted Open Source License 1.1 Common Development and Distribution License Common Public Attribution License 1.0 (CPAL) Common Public License 1.0 CUA Office Public License Version 1.0 EU DataGrid Software License Eclipse Public License Educational Community License, Version 2.0 Eiffel Forum License Eiffel Forum License V2.0 Entessa Public License Fair License Frameworx License GPL GPLv3 LGPL LGPLv3 Historical Permission Notice and Disclaimer IBM Public License Intel Open Source License ISC License Jabber Open Source License Lucent Public License (Plan9) Lucent Public License Version 1.02 Microsoft Public License (Ms-PL) Microsoft Reciprocal License (Ms-RL) MIT license CVW License Motosoto License Mozilla Public License 1.0 (MPL) Mozilla Public License 1.1 (MPL) Multics License NASA Open Source Agreement 1.3 NTP License Naumen Public License Nethack General Public License Nokia Open Source License Non-Profit OSL 3.0 OCLC Research Public License 2.0 Open Group Test Suite License Open Software License 3.0 (OSL 3.0) PHP License Python license (CNRI Python License) Python Software Foundation License Qt Public License (QPL) RealNetworks Public Source License V1.0 Reciprocal Public License Reciprocal Public License 1.5 (RPL1.5) Ricoh Source Code Public License Simple Public License 2.0 Sleepycat License Sun Industry Standards Source License (SISSL) Sun Public License Sybase Open Watcom Public License 1.0 University of Illinois/NCSA Open Source License Vovida Software License v. 1.0 W3C License wxwindows Library License X.Net License Zope Public License zlib/libpng license 73 kpl ( ) 4

56 Avoimen lähdekoodin lisenssit Academic Free License 3.0 (AFL 3.0) Affero GNU Public License Adaptive Public License Apache Software License Apache License, 2.0 Apple Public Source License Artistic license Artistic license 2.0 Attribution Assurance Licenses New and Simplified BSD licenses Boost Software License (BSL1.0) Computer Associates Trusted Open Source License 1.1 Common Development and Distribution License Common Public Attribution License 1.0 (CPAL) Common Public License 1.0 CUA Office Public License Version 1.0 EU DataGrid Software License Eclipse Public License Educational Community License, Version 2.0 Eiffel Forum License Eiffel Forum License V2.0 Entessa Public License Fair License Frameworx License GPL GPLv3 LGPL LGPLv3 Historical Permission Notice and Disclaimer IBM Public License Intel Open Source License ISC License Jabber Open Source License Lucent Public License (Plan9) Lucent Public License Version 1.02 Microsoft Public License (Ms-PL) Microsoft Reciprocal License (Ms-RL) MIT license CVW License Motosoto License Mozilla Public License 1.0 (MPL) Mozilla Public License 1.1 (MPL) Multics License NASA Open Source Agreement 1.3 NTP License Naumen Public License Nethack General Public License Nokia Open Source License Non-Profit OSL 3.0 OCLC Research Public License 2.0 Open Group Test Suite License Open Software License 3.0 (OSL 3.0) PHP License Python license (CNRI Python License) Python Software Foundation License Qt Public License (QPL) RealNetworks Public Source License V1.0 Reciprocal Public License Reciprocal Public License 1.5 (RPL1.5) Ricoh Source Code Public License Simple Public License 2.0 Sleepycat License Sun Industry Standards Source License (SISSL) Sun Public License Sybase Open Watcom Public License 1.0 University of Illinois/NCSA Open Source License Vovida Software License v. 1.0 W3C License wxwindows Library License X.Net License Zope Public License zlib/libpng license Lisenssit kategorioittain: 5

57 Lisenssikategoriat Sallivat lisenssit Vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit Vahvaa vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit 6

58 Sallivat lisenssit Taustat yliopistomaailmassa, jossa kaikki teokset jaettiin vapaasti muille. Eivät aseta mitään tai ainoastaan erittäin lieviä velvoitteita käyttäjälle (nk. lupalaput) Esimerkiksi: New BSD license MIT license Apache License 2.0 Ohjelmaesimerkkejä: PostgreSQL Apache http server 7

59 Vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit Vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit vaativat, että kaikki teoksen muunnelmat on lisensoitava kokonaisuudessaan ko. vastavuoroisella lisenssillä. Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Esimerkiksi: Mozilla Public License 1.1 (MPL) GNU Lesser General Public License 2.0, 3.0 (GNU LGPL) Esimerkkiohjelmia: OpenOffice.org Mozilla Firefox 8

60 Vahvaa vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit Vahvaa vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit tartuttavat lisenssiehdot jo pelkästään yhdistettäessä lähdekoodia toisen lisenssin alaiseen lähdekoodiin. Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Lisenssi pysyy ohjelman muunnelmissa ja myös tarttuu ohjelmien yhdistelmiin (tarttuvuusehto). Lisenssi tarttuu kuitenkin vasta levitettäessä tuotetta edelleen. Esimerkiksi: GNU General Public License 2.0, 3.0 (GNU GPL) Affero General Public License (GNU AGPL) Esimerkkiohjelmia: Linux, SugarCRM, MySQL 9

61 Lyhyesti Salliva lisenssi tarjoaa vapauden hyödyntää open source -ohjelmia ja niiden koodia omissa tuotteissa ilman velvoitteita. Vastavuoroinen lisenssi sallii open source -ohjelman yhdistämisen omiin ohjelmiin ilman, että omaa koodia pitää julkaista. Vahvasti vastavuoroinen lisenssi estää suljettujen ohjelmien tekemisen, mutta tarjoaa muita bisnesmahdollisuuksia. Juridisesti merkitystä on ohjelman lisenssillä ja käyttötavalla. Onko ohjelman käyttö pelkästään sisäistä vai liitetäänkö avointa lähdekoodia levitettäviin tuotteisiin ja palveluihin?

62 Tilaa COSSin uutiskirje: (1-2 viestiä/kk)

63 Lyhyesti liiketoiminnasta avoimella lähdekoodilla Matti Saastamoinen, COSS COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

64 Miksi tehdä liiketoimintaa avoimella? 1. Nopeampi tuotteen levitys Enemmän käyttäjiä Säästöjä myynti- ja markkinointikuluissa 2. Osia ohjelmistosta muualta Alhaisemmat kehityskustannukset Hyödynnetään jo tuotettua ja testattua koodia 3. Enemmän testausta ja bugiraportteja Parempi laatu Open source -projektit saavat enemmän ja parempia bugiraportteja. 4. Mahdollista saada kehitystä ei-bisneskriittiseen suuntaan Hyödyllisempi tuote Otetaan yrityksen ulkopuolinen innovointivoima käyttöön Globaalit ohjelmistoprojektit epäonnistuvat usein. On haastavaa pilkkoa projekti osiin ja saada eri paikoissa kehitetyistä osista toimiva kokonaisuus. Olisiko open source -projekteista otettavissa oppia? COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!