Vapaat ohjelmistot PK-yrityksen ITratkaisuna

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaat ohjelmistot PK-yrityksen ITratkaisuna"

Transkriptio

1 Vapaat ohjelmistot PK-yrityksen ITratkaisuna TIKLI-hanke, Saimaan AMK COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW! // Matti Saastamoinen

2 Agenda COSS Avoimen lähdekoodin perusteet Avoimen lähdekoodin hyödyt ja haasteet Vapaat ohjelmat mitä niitä on ja mistä niitä saa? Mikäli jää aikaa: Lyhyesti lisensseistä Liiketoiminta avoimella lähdekoodilla COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

3 Suomen open source -keskus COSS Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Perustettu vuonna 2003 julkisrahoitteisen, voittoa tavoittelemattoman Teknologiakeskus Hermia Oy:n alle Perustana alan yritysten tarve ja rahoituspanostus COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

4 Mitä COSS tekee? Parantaa open source -ratkaisujen ja -palvelujen tunnettuutta eri teollisuuden aloilla ja käyttäjäryhmissä. Järjestää liiketoiminnan ja osaamisen kehittämispalveluja yrityksille. Rakentaa yritysten välistä verkostoa. Aktivoi open source -t&k-toimintaa ja luo yhteistyötä yritysten ja tutkimuslaitosten välille. Lisää kehittäjä- ja käyttäjäyhteisöjen ja yritysten välistä yhteistoimintaa. Toteuttaa kehityshankkeita, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia open source -liiketoiminnalle. Tarjoaa kansainvälisen kontakti-pisteen suomalaiseen open source -kenttään. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

5 Yli 140 organisaation verkosto ja yli 100 muuta... COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

6 COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions JOIN NOW!

7 Avoin lähdekoodi Matti Saastamoinen Centre for Open Source Solutions

8 Keskeisiä käsitteitä Suljetun koodin ohjelma (proprietary software) Lisensoitu lisenssillä, joka antaa lisenssin saajalle yleensä tiukasti rajatun käyttöoikeuden ohjelmaan. Lähdekoodi ei ole vapaasti hyödynnettävissä. Tavallisesti sallitaan ohjelman kopiointi vain käytön yhteydessä ja rajoitetaan ohjelman asennusten määrää. Useimmat kaupalliset ohjelmat ovat suljettuja, mutta on olemassa monia kaupallisia avoimen lähdekoodin ohjelmia ja ei-kaupallisia suljettuja ohjelmia (esim. freeware-ohjelmat). Avoimen lähdekoodin ohjelma (open source software) Ohjelman lisenssi täyttää avoimen lähdekoodin määritelmän ehdot. Vapaa ohjelma (free software) Ohjelman lisenssi täyttää vapaan ohjelman määritelmän ehdot: vapaa käyttö, kopiointi, muokkaus ja levitysoikeus Huom: termit eivät ole standardoituja tai juridisia. 2

9 Lähdekoodi? Tietokoneohjelmalla on yleensä kaksi muotoa Suoritettava koodi (binäärikoodi/objektikoodi) = muoto, jota tietokoneet ymmärtävät Lähdekoodi = muoto, jolla tietokoneohjelmat kirjoitetaan ja jota ohjelmoijat ymmärtävät 3

10 Lähdekoodi? Lähdekoodi on tietokoneohjelman rakennepiirustukset. Lähdekoodiin kirjoitetaan käskyt ja ohjeet, joiden avulla tietokone saadaan toimimaan halutulla tavalla. Ohjelman ajamiseksi tarvitaan suoritettava koodi. Ohjelman muuttamiseksi tarvitaan lähdekoodi. Lähdekoodi käännetään suoritettavaan muotoon ennen kuin ohjelma voidaan ajaa. Käännös Tallennus 4

11 Avoimen lähdekoodin määritelmä 1. Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. 2. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana tai olla vapaasti saatavissa. 3. Johdettujen teosten luominen ja levitys pitää sallia. 4. Lisenssi voi rajoittaa muokatun lähdekoodin levittämistä vain siinä tapauksessa, että lisenssi sallii korjaustiedostojen ja niiden lähdekoodin levittämisen. Lisäksi voidaan vaatia, ettei johdettua teosta levitetä samalla nimellä tai versionumerolla kuin lähtöteosta. 5. Yksilöitä tai ihmisryhmiä ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan. 6. Käyttötarkoituksia ei saa rajoittaa. 7. Kaikilla ohjelman käsiinsä saaneilla on samat oikeudet. 8. Lisenssi ei saa olla riippuvainen laajemmasta ohjelmistokokonaisuudesta, jonka osana ohjelmaa levitetään, vaan ohjelmaan liittyvät oikeudet säilyvät, vaikka se irrotettaisiin kokonaisuudesta. 9. Lisenssi ei voi asettaa ehtoja muille ohjelmille. Ohjelmaa saa levittää myös yhdessä sellaisten ohjelmien kanssa, joiden lähdekoodi ei ole avointa. 10. Lisenssin sisällön pitää olla riippumaton teknisestä toteutuksesta. Oikeuksiin ei saa liittää varaumia jakelutavan tai käyttöliittymän varjolla. Lähde: Wikipedia, JHS 169. Alkuperäinen määritelmä: 5

12 Avoin lähdekoodi Idea pähkinänkuoressa: Ohjelmaa saa käyttää vapaasti Ohjelmaa saa kopioida vapaasti Ohjelmaa saa levittää vapaasti Ohjelmaa saa muokata vapaasti Ohjelman muokattuja versioita saa kopioida ja levittää vapaasti Ei siis ei-kaupallinen, ei välttämättä ilmainen 6

13 Suljettu Avoin Käyttö Kopiointi Levitys Muokkaus Kokeilumahdollisuus Tiukasti rajattu. Esim. yhdessä koneessa tai tietyssä määrässä suorittimia kerrallaan. Tiukasti rajattu. Yleensä sallittu vain käytön yhteydessä ja varmuuskopioissa. Kielletty tai tiukasti rajattu. Ohjelmasta ei saa ottaa kopioita ja levittää niitä edelleen. Kielletty. Ohjelmaa saa (ja voi) muokata vain alkuperäinen tekijä. Voi olla mahdollista. Voi vaatia pitkiä sopimusneuvotteluja. Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Vapaa Hinta Lisenssimaksu toimittajan päätettävissä Lisenssimaksu 0 7

14 Ohjelmistokehitys Paikalliset toimijat Toimittajariippuvuus Kansalaiset Lähdekoodin tarkistettavuus Lähdekoodin laadukkuus Lähde: JHS 169 Avoin lähdekoodi Voidaan hyödyntää avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja komponentteja eli jo valmiiksi tehtyä työtä. Lisenssien yhteensopivuus pitää tarkistaa, mikäli suunniteltua teosta aiotaan levittää. Voivat tuottaa ohjelmakoodia ja palveluja. Riippuvuutta oikeuksien omistajaan ei ole, toimittaja vaihdettavissa. Yhdenvertaisessa roolissa. Ohjelmistoja voidaan jakaa kaikille. Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi ja tarkistettavaksi. Lähdekoodi voidaan vapaasti luovuttaa kenelle tahansa arvioitavaksi. Suljettu lähdekoodi Avoimen lähdekoodin ohjelmien hyödyntäminen on rajoitetusti mahdollista, jos tekijänoikeuksien hajautus ei haittaa. Mikäli halutaan säilyttää tekijänoikeudet itsellä, voidaan käyttää vain niitä komponentteja, joihin on hankittu oikeus tai jotka on toteutettu itse. Palvelujen ja erityisesti ohjelmakoodin tuotanto on rajoitettua. Ohjelmiston oikeuksien omistaja kontrolloi toimittajakenttää. Ohjelmistojen käyttölisenssit ovat yleensä maksullisia. Tämä asettaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan mm. varallisuuden mukaan. Lähdekoodin tarkistettavuus vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. Lähdekoodin laadukkuuden arviointi vaatii sopimisen ohjelmiston oikeuksien omistajan kanssa. 8

15 Avoin lähdekoodi, historia Idea ei ole uusi: 1960: Aluksi kaikki ohjelmat vapaita. 1970: Teknisiä ja juridisia rajoituksia alkoi ilmaantua 1980: Aikaisemmin itsestäänselvinä pidettyjä vapauksia ei enää ollut. Free Software Foundation perustetaan : Myös yritykset alkavat kiinnostua. Open Source Initiative perustetaan : Käyttö yleistyy yrityksissä ja julkishallinnossa. Avointa lähdekoodia hyödyntävä liiketoiminta on hyvin yleistä. 9

16 It-viikko, Tutkimus: Kuva: MySQL 10

17 Avoin lähdekoodi, tulevaisuus Vuonna 2010: Jopa 90 % SaaS (Software as a Service) -toimijoista tulee hyödyntämään avointa lähdekoodia ratkaisuissaan. Jopa 30 % sovellusten koodista on avointa. Vuoteen 2012 mennessä: 80 % kaupallisista ohjelmistoista sisältää avoimen lähdekoodin teknologiaa. Ohjelmistobisnes on muuttunut perinteisestä tuotelisensoinnista yhä enemmän palvelutilausmalliin. SaaS-malli valtaa vähintään kolmasosan ohjelmistomarkkinoista Lähde: Gartner (2008) 11

18 Freeware ja shareware (Huom. Käytetyillä termeillä ei ole juridista määritelmää, vaan ne ovat yleiskielisiä) Ohjelmat yleensä vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä (jakelumallien perimmäinen idea) Maksuton käyttö ainakin jonkin aikaa Mutta: Voidaan rajoittaa käyttöä free for personal, non-commercial use This Evaluation License Agreement grants you a non-exclusive License to use the product for an evaluation period of fifteen (15) days from the date you install the product. Voidaan rajoittaa levitysoikeutta Distribution of any Foam Train fonts, freeware or Commercial Release versions is strictly PROHIBITED. Eivät yleensä sisällä lähdekoodia, vaan pelkän suorittavan koodin 12

19 Hyötyjä 1/2 Suuri määrä uudelleenkäytettävää koodia, jolla voi olla laaja yhteisöllinen tukiverkosto takana Ohjelmistokehityksen nopeutuminen Laajasti käytettyjä ja testattuja toteutuksia Vapaaehtoiset kehittäjät apuna Riippumattomuus Toimittajasta ja ympäristöstä Toteutuksen läpinäkyvyys Sekä ohjelmiston kehitysprosessi että lopullinen toteutus Käytännössä ainoa keino tarkistaa, että ohjelma tekee sen, mitä on määritelty, eikä mitään muuta 13

20 Hyötyjä 2/2 Muokattavuus Voi muokata itse, teettää muilla tai hyödyntää yhteisön kehitystuloksia Avoimet standardit, rajapinnat ja tiedostomuodot Yhteensopivuus, yhteentoimivuus Välitön käyttöönotto- ja testausmahdollisuus Ei sopimusten allekirjoittamista ja odotuksia Ei hankalaa lisenssienhallintaa eikä lisenssimaksuja Kustannustehokkuus Sisäänpääsyhinta (cost of entry) Kilpailutusmahdollisuus koko elinkaaren ajan Ulospääsyhinta! (cost of exit) 14

21 Haasteita 1/2 Ohjelmien ja komponenttien löytäminen Paljon ohjelmistohakemistoja, mutta haasteena löytää omaan tarkoitukseen sopivat, kypsät ja elinvoimaiset ohjelmat Kaikkiin tarkoituksiin ei vielä saatavilla kypsiä avoimen lähdekoodin ohjelmia Erikoisohjelmien saatavuus Linuxille (vrt. Windows) Kaupallisen toimijan löytäminen Kilpailutusvapaus ei tuo etua, mikäli ei ole useita päteviä toimijoita Ongelma erityisesti vähemmän käytetyissä tuotteissa Osin uudet pelurit merkkinoilla 15

22 Haasteita 2/2 Oma käyttöönotto Voi vaatia omaa aktiivisuutta ja uutta osaamista Ei oletuksena takuita ja muita suojia Sopivan ohjelmiston tai komponentin löytäminen Riippuvuus kehittäjäyhteisöstä Projektin hiipuminen Projekteja syntyy ja kuolee jatkuvasti. Mitä jos ollaankin valittu hiipuva projekti? Yhteentoimivuus omien ja asiakkaiden järjestelmien kanssa Voi olla, että on jo sitouduttu tiettyyn (suljettuun) teknologiaratkaisuun, eikä siitä ole kustannuksiltaan järkevää ulospääsyä Kannattaakin katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä sitoutumista suljettuihin, yhden toimijan ratkaisuihin 16

23 Miksi kiinnostua avoimista rajapinnoista ja standardeista? Ainoa todellinen mahdollisuus järjestelmien yhteentoimivuuden saavuttamiseksi Yhteentoimivuus mahdollistaa kilpailun toimittajien välillä Yhteentoimivuus käytännön pakko nykyjärjestelmissä Työmäärän merkittävä vähentyminen ja asioiden yleinen sujuminen Tulisi kiinnostaa jokaista IT-hankintojen kanssa toimivaa henkilöä Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Teppo Sulonen: Suljetut ohjelmistot ovat käyttökelpoisia siinä missä avoimetkin, kunhan rajapinnat ja yhteydet ovat avoimia ja linkitettäviä. 17

24 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 1/4 Talouselämä

25 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 2/4 Kaupungilla X on halu luoda verkkoasiointipalvelu päivähoitoasiakkailleen ja palveluntarjoajilleen Haluttua järjestelmää ei voida toteuttaa kahteen vuoteen koska järjestelmän alkuperäisellä toimittajalla ei ole kapasiteettia; muilla toimittajilla ei ole teknisiä edellytyksiä ja oikeuksia käyttää päivähoitojärjestelmän tietoa. Alkuperäisellä toimittajalla on käytännössä monopoli uusien ominaisuuksien tekemiseen 19

26 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 3/4 YLEn Elävä arkisto tähtää kansallisen tieto- ja aineistopääoman avaamiseen ja laajaan käyttöön Arkisto toteutettiin yhden toimittajan erityisteknologialla Muiden järjestelmien käyttäjille tästä koitui ongelmia Avointa palvelua on pidetty kansalaisia syrjivänä, se on rajoittanut innovaatioita ja aineiston käyttö on sidottu teknologian omistavan yrityksen lisensointipolitiikkaan 20

27 Tietoyhteiskunnan kipukohtia 4/4 - Meillä on noin kolmesataa järjestelmää, joista valtaosa on suljettuja. Meidän on pakko korjata tämä tilanne, jotta toimintaa voidaan tehostaa. Tavoitteenamme on siirtyä mahdollisimman nopeasti avoimeen ohjelmistoarkkitehtuuriin, Heikkinen painottaa kaupungin mukaan. Digitoday

28 Esimerkki (1/2) Yritys on hankkinut asiakkuuden- (CRM) ja sisällönhallintajärjestelmät (CMS) eri toimittajilta. Ratkaisut ovat suljettuja. Myöhemmin todetaan, että asiakastietoja haluttaisiin esittää reaaliaikaisesti sisällönhallintajärjestelmässä. Sisällönhallintajärjestelmän toimittaja (tai kukaan muukaan) ei kykene tekemään tätä, koska asiakkuudenhallintajärjestelmä on suljettu. Asiakkuudenhallintajärjestelmän toimittaja ei halua avata sovellustaan, koska pelkää kilpailuetunsa kärsivän. Toisaalta sisällönhallintajärjestelmän toimittaja voisi yksin sanella hinnan tietojen esittämiseksi. 22

29 Esimerkki (2/2) Jos järjestelmät olisivat avoimia: a) Sisällönhallinnan toimittaja (tai joku kolmas osapuoli) voisi tutkia asiakkuudenhallintajärjestelmästä tarpeelliset tiedot ja rakentaa toteutuksen. b) Avoimen lähdekoodin yhteisö olisi mahdollisesti jo kehittänyt tarvittavan ratkaisun, jolloin pelkkä sen asennus mahdollisesti riittäisi. c) Asiakas tekisi itse tarvittavat muutokset. Suunnitelma olisi ensinnäkin toteutettavissa Syntyisi aito kilpailutilanne ja hinnat pysyisivät kurissa 23

30 Yhteenveto Avoimen ja nykyaikaisen IT-strategian ydin: avoimien standardien ja rajapintojen systemaattinen käyttö; avoimen lähdekoodin ohjelmistojen hallittu hyödyntäminen. Juridiset riskit avoimien ohjelmien sisäisessä käytössä eivät ole useimmiten suurempia kuin suljetuissa ohjelmissa. Kaikkien narujen antaminen toimittajalle on harvoin hyvää riskienhallintaa tai kustannustehokasta hankintaa. Avoimen lähdekoodin hankinnassa voidaan käyttää ulkopuolista ostettua osaamista elinkaaren eri vaiheissa eli itse ei (välttämättä) tarvitse puuhastella. Pilotointia ja kokeilua voi harrastaa sangen pienellä riskillä ja lopettaa heti, jos huomaa, että homma ei toimi tai on liian työläs. 24

31 Tilaa COSSin uutiskirje: (1-2 viestiä/kk)

32 Vapaat ohjelmat mitä niitä on ja mistä niitä saa? Matti Saastamoinen, COSS COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

33 Ohjelmalähteitä VALO-CD Parhaat vapaat ohjelmat suomenkielisinä Windowsille Ubuntu Tutuksi -wiki Taulukko yleisimmistä Linux-ohjelmista ja niiden Windows-vastineista Enterprise Open Source Directory - Helppokäyttöinen ohjelmistohakemisto, jossa ohjelmiston kuvauksen lisäksi arvioidaan mm. ohjelmiston kypsyyttä, projektin aktiivisuutta, yhteisön kokoa ja yleistä toimivuutta. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

34 Ohjelmalähteitä Open Source as Alternative - Avoimen lähdekoodin vaihtoehtoja tunnetuille kaupallisille ohjelmistoille. SME Guide - Italialaisen Conectan EU:n komission rahoittamien Flossmetrics- ja OpenTTT -hankkeiden yhteydessä kokoamat avoimen lähdekoodin opas ja noin 100-sivuinen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen luettelo. Opas on suunnattu lähinnä pkyrityksille. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

35 Ohjelmia Käyttöjärjestelmä Toimisto-ohjelmisto: tekstinkäsittely jne. WWW-selain Sähköposti Pikaviestintä Nettipuhelut Ryhmätyövälineet / Groupware Sisällönhallinta (CMS) Dokumentinhallinta (DMS) Asiakkuudenhallinta (CRM) Toiminnanohjaus (ERP) Kuvankäsittely ja grafiikka Taitto ja julkaisu Laskutus ja kirjanpito COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

36 Käyttöjärjestelmä Linux Useita eri tasoisia ja eri tarkoituksiin sopivia jakeluversiota: Ubuntu, SUSE/openSUSE, Red Hat Enterprise Linux/Fedora, Debian, Mandriva, CentOS, (http://linux.fi/) Ubuntu tämän hetken suosituin ja monen mielestä helppokäyttöisin työpöytä- Linux (http://www.ubuntu-fi.org/,http://fi.wikibooks.org/wiki/ubuntu_tutuksi) Monen jakeluversion mukana tulevat perusohjelmat (esim. toimistoohjelmisto) tai ne ovat jälkikäteen ladattavissa maksutta, joten ohjelmien ostamiselle ei välttämättä ole tarvetta Etuja: Tietoturva Edullisuus Vakaus Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin Helppokäyttöisyys COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

37 Toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, Avoimeen lähdekoodiin ja avoimiin standardeihin perustuva täysimittainen toimisto-ohjelmisto. Saatavilla: Linux, Windows, Mac Saatavilla suomenkielisenä, myös oikoluku (Voikko, OpenOffice.org Writer - tekstinkäsittely OpenOffice.org Calc - taulukkolaskenta OpenOffice.org Draw - vektorigrafiikka OpenOffice.org Impress - esitysgrafiikka OpenOffice.org Base tietokannat OpenOffice.org on pitkälti yhteensopiva vastaavilla Microsoft Office -toimistoohjelmilla (Word, Excel, Powerpoint) tehtyjen asiakirjojen kanssa. Lisäksi se kykenee kirjoittamaan asiakirjoja mm. PDF-muodossa. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

38 WWW-selain Mozilla Firefox, Suosittu, palkittu, helppokäyttöinen ja helposti laajennettava WWWselain. Saatavilla suomenkielisenä: Linux, Windows, Mac COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

39 Sähköposti Mozilla Thunderbird, Suosittu sähköpostiohjelma Saatavilla suomenkielisenä: Linux, Windows, Mac Kalenteri lisäosana, mutta ei ei MS Exchange -yhteensopivuutta (ExtendedMAPI) Evolution Evolution on sähköpostiohjelmisto, joka muistuttaa läheisesti Microsoft Outlookia. Ohjelmaan sisältyy mm. helppokäyttöinen roskapostien hallinta, tehokas sisäänrakennettu postien hakutoiminto, sisäänrakennettu postien salaaminen GPG-salausavaimella, tehtävälista ja kalenteri. Evolution tukee myös yrityksissä laajasti käytettyjä Exchange 2000/2003- ja GroupWise-palvelinsovelluksia. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

40 Pikaviestintä Palvelin Openfire Server, Käyttää suosittua avointa XMPP-pikaviestintäprotokollaa (tunnetaan myös Jabberina). Asiakas Pidgin, Tukee useita samanaikaisia pikaviestiyhteyksiä, eli sen avulla voi käyttää esimerkiksi MSN Messengeriä ja ICQ:ta samanaikaisesti. Pidginin tukemat pikaviestinstandardit ovat AIM, ICQ, MSN Messenger, Yahoo, IRC, Jabber, Gadu-Gadu, SILC, Novell GroupWise Messenger, Lotus Sametime ja Zephyr. Spark, Samalta valmistajalta kuin Openfire COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

41 Nettipuhelut Nettipuhelut (VoIP eli Voice over Internet Protocol) ovat viime aikoina tulleet hyvin suosituiksi. Yleistynyttä SIP-standardia tukevia ohjelmia Ubuntussa ovat mm. Ekiga (http://www.ekiga.org/), Kphone ja Twinkle. Suositusta nettipuhelinohjelmasta Skypesta on myös Linux-versio. Skype ei tue SIP-standardia, joten sillä voi soitella nettipuheluja vain toisille Skypen käyttäjille. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

42 Ryhmätyövälineet / Groupware Evolution Mainittu edellä sähköpostiohjelmissa Zimbra (http://www.zimbra.com/), Zarafa (http://zarafa.com/) Sähköposti, osoitekirja, kalenteri, pikaviestintä, dokumenttien jakaminen,... Vaihtoehto MS Exchange-Outlook -yhdistelmälle Erityisesti Zimbralla useita toimittajia Suomessa Chandler, Kalenteri, muistutukset, tehtävien hallinta, muistiinpanot COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

43 Sisällönhallinta (CMS) Avoimen lähdekoodin sisällönhallintaohjelmistoja (CMS) on saatavilla lukuisia Soveltuvat niin julkisen www-sivuston kuin sisäisen intra-sivuston toteuttamiseen Tarjolla myös järeämpiä portaaliratkaisuja, kuten Liferay Useimmat CMS-ohjelmistot ovat PHP-pohjaisia ja pyörivät LAMPalustalla, jolloin koko ympäristö voidaan toteuttaa open sourcena Esim. Drupal, Joomla!, ez Publish, CMS Made Simple, Wordpress Myös lukuisia wiki- ja blogiohjelmistoja COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

44 Dokumentinhallinta Alfresco, Ei nykyään pelkkä dokumentinhallintaohjelmisto, vaan myös sisällönhallintaratkaisu. -> ECM = Enterprise Content Management Vaihtoehto ohjelmalle Microsoft Sharepoint COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

45 Asiakkuudenhallinta (CRM) SugarCRM, Suosituin avoimen lähdekoodin CRM-ohjelmisto Käyttäjiä pienistä yrityksistä todella suuriin Käyttöliittymä helposti muokattavissa Haittapuolena amerikkalainen lähestymistapa yrityksen prosesseihin sekä mammuttimaisuus Useita toimittajia Suomessa, esim. Antamis Finland Oy Vtiger, Suosittu avoimen lähdekoodin CRM-ohjelmisto COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

46 Toiminnanohjaus (ERP) OpenERP (e. TinyERP), OpenBravo, Compiere, Adempiere, Pupesoft (kotimainen), COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

47 Kuvankäsittely ja grafiikka GIMP Erittäin monipuolinen ja laajennettavissa oleva kuvankäsittely- ja grafiikkaohjelma Vaihtoehto ohjelmalle Adobe Photoshop Paint.NET Tyylikäs ja helppokäyttöinen kuvankäsittelyohjelma Vain Windowsille Inkscape Monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma Vaihtoehto ohjelmille Adobe Illustrator tai Corel Draw Käyttää tiedostomuotonaan W3C-standardin mukaista SVG:tä. COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

48 Taitto ja julkaisu Scribus Taita julisteita, lehtiä, kirjoja ja muita painotuotteita. Vaihtoehto ohjelmalle Adobe InDesign tai QuarkXPress COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

49 Laskutus ja kirjanpito Ei tällä hetkellä suosittua, helppokäyttöistä avoimen lähdekoodin laskutusohjelmaa. Esim. PkLasku, Tarve pk-yrityksen laskutusohjelmalle on kuitenkin huomattu ja sellainen on tekeillä Linuxille suomalaiskehittäjien toimesta: FinLasku, COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

50 Yhteenveto Kaikki perusohjelmat on saatavilla avoimen lähdekoodin lisensseillä sekä Windowsiin että Linuxiin Haasteita: Kypsien ohjelmien löytäminen, koska valikoima on niin runsas Kotimaisten palvelutarjoajien löytäminen Mm. edellisiä varten COSS on olemassa! Joitain erikoisohjelmia ei vielä saatavilla Linuxille COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

51 COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

52 Lyhyesti lisensseistä Matti Saastamoinen Centre for Open Source Solutions

53 Ohjelmistolisenssit EULA (end-user license agreement) Vähentävät toimittajan vastuita onnettomuuksissa ja väärinkäytöksissä. Voivat rajoittaa mm. ohjelmiston asennuksien ja käyttäjien määrää, ohjelman kopioimista, levittämistä ja muuntelua. Lähtökohtaisesti tekijänoikeuslaki ei anna oikeutta muuttaa, kopioida tai levittää ohjelmaa. 2

54 Avoimen lähdekoodin lisenssit Laajentavat käyttäjän oikeuksia teokseen. Lähtökohtana turvata käyttäjälle tietyt perusoikeudet. Vapaa käyttö-, kopiointi-, muuntelu- ja levitysoikeus. Kymmeniä eri lisenssejä Open Source Initiative hyväksynyt yli 70 kpl. Mutta vain harva lisenssi on yleisessä käytössä. Lisensseillä ei ole viimeistä voimassaoloaikaa 3

55 Avoimen lähdekoodin lisenssit Academic Free License 3.0 (AFL 3.0) Affero GNU Public License Adaptive Public License Apache Software License Apache License, 2.0 Apple Public Source License Artistic license Artistic license 2.0 Attribution Assurance Licenses New and Simplified BSD licenses Boost Software License (BSL1.0) Computer Associates Trusted Open Source License 1.1 Common Development and Distribution License Common Public Attribution License 1.0 (CPAL) Common Public License 1.0 CUA Office Public License Version 1.0 EU DataGrid Software License Eclipse Public License Educational Community License, Version 2.0 Eiffel Forum License Eiffel Forum License V2.0 Entessa Public License Fair License Frameworx License GPL GPLv3 LGPL LGPLv3 Historical Permission Notice and Disclaimer IBM Public License Intel Open Source License ISC License Jabber Open Source License Lucent Public License (Plan9) Lucent Public License Version 1.02 Microsoft Public License (Ms-PL) Microsoft Reciprocal License (Ms-RL) MIT license CVW License Motosoto License Mozilla Public License 1.0 (MPL) Mozilla Public License 1.1 (MPL) Multics License NASA Open Source Agreement 1.3 NTP License Naumen Public License Nethack General Public License Nokia Open Source License Non-Profit OSL 3.0 OCLC Research Public License 2.0 Open Group Test Suite License Open Software License 3.0 (OSL 3.0) PHP License Python license (CNRI Python License) Python Software Foundation License Qt Public License (QPL) RealNetworks Public Source License V1.0 Reciprocal Public License Reciprocal Public License 1.5 (RPL1.5) Ricoh Source Code Public License Simple Public License 2.0 Sleepycat License Sun Industry Standards Source License (SISSL) Sun Public License Sybase Open Watcom Public License 1.0 University of Illinois/NCSA Open Source License Vovida Software License v. 1.0 W3C License wxwindows Library License X.Net License Zope Public License zlib/libpng license 73 kpl ( ) 4

56 Avoimen lähdekoodin lisenssit Academic Free License 3.0 (AFL 3.0) Affero GNU Public License Adaptive Public License Apache Software License Apache License, 2.0 Apple Public Source License Artistic license Artistic license 2.0 Attribution Assurance Licenses New and Simplified BSD licenses Boost Software License (BSL1.0) Computer Associates Trusted Open Source License 1.1 Common Development and Distribution License Common Public Attribution License 1.0 (CPAL) Common Public License 1.0 CUA Office Public License Version 1.0 EU DataGrid Software License Eclipse Public License Educational Community License, Version 2.0 Eiffel Forum License Eiffel Forum License V2.0 Entessa Public License Fair License Frameworx License GPL GPLv3 LGPL LGPLv3 Historical Permission Notice and Disclaimer IBM Public License Intel Open Source License ISC License Jabber Open Source License Lucent Public License (Plan9) Lucent Public License Version 1.02 Microsoft Public License (Ms-PL) Microsoft Reciprocal License (Ms-RL) MIT license CVW License Motosoto License Mozilla Public License 1.0 (MPL) Mozilla Public License 1.1 (MPL) Multics License NASA Open Source Agreement 1.3 NTP License Naumen Public License Nethack General Public License Nokia Open Source License Non-Profit OSL 3.0 OCLC Research Public License 2.0 Open Group Test Suite License Open Software License 3.0 (OSL 3.0) PHP License Python license (CNRI Python License) Python Software Foundation License Qt Public License (QPL) RealNetworks Public Source License V1.0 Reciprocal Public License Reciprocal Public License 1.5 (RPL1.5) Ricoh Source Code Public License Simple Public License 2.0 Sleepycat License Sun Industry Standards Source License (SISSL) Sun Public License Sybase Open Watcom Public License 1.0 University of Illinois/NCSA Open Source License Vovida Software License v. 1.0 W3C License wxwindows Library License X.Net License Zope Public License zlib/libpng license Lisenssit kategorioittain: 5

57 Lisenssikategoriat Sallivat lisenssit Vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit Vahvaa vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit 6

58 Sallivat lisenssit Taustat yliopistomaailmassa, jossa kaikki teokset jaettiin vapaasti muille. Eivät aseta mitään tai ainoastaan erittäin lieviä velvoitteita käyttäjälle (nk. lupalaput) Esimerkiksi: New BSD license MIT license Apache License 2.0 Ohjelmaesimerkkejä: PostgreSQL Apache http server 7

59 Vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit Vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit vaativat, että kaikki teoksen muunnelmat on lisensoitava kokonaisuudessaan ko. vastavuoroisella lisenssillä. Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Esimerkiksi: Mozilla Public License 1.1 (MPL) GNU Lesser General Public License 2.0, 3.0 (GNU LGPL) Esimerkkiohjelmia: OpenOffice.org Mozilla Firefox 8

60 Vahvaa vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit Vahvaa vastavuoroisuutta edellyttävät lisenssit tartuttavat lisenssiehdot jo pelkästään yhdistettäessä lähdekoodia toisen lisenssin alaiseen lähdekoodiin. Velvollisuus jakaa lähdekoodi ohjelman mukana (vastavuoroisuusehto). Lisenssi pysyy ohjelman muunnelmissa ja myös tarttuu ohjelmien yhdistelmiin (tarttuvuusehto). Lisenssi tarttuu kuitenkin vasta levitettäessä tuotetta edelleen. Esimerkiksi: GNU General Public License 2.0, 3.0 (GNU GPL) Affero General Public License (GNU AGPL) Esimerkkiohjelmia: Linux, SugarCRM, MySQL 9

61 Lyhyesti Salliva lisenssi tarjoaa vapauden hyödyntää open source -ohjelmia ja niiden koodia omissa tuotteissa ilman velvoitteita. Vastavuoroinen lisenssi sallii open source -ohjelman yhdistämisen omiin ohjelmiin ilman, että omaa koodia pitää julkaista. Vahvasti vastavuoroinen lisenssi estää suljettujen ohjelmien tekemisen, mutta tarjoaa muita bisnesmahdollisuuksia. Juridisesti merkitystä on ohjelman lisenssillä ja käyttötavalla. Onko ohjelman käyttö pelkästään sisäistä vai liitetäänkö avointa lähdekoodia levitettäviin tuotteisiin ja palveluihin?

62 Tilaa COSSin uutiskirje: (1-2 viestiä/kk)

63 Lyhyesti liiketoiminnasta avoimella lähdekoodilla Matti Saastamoinen, COSS COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

64 Miksi tehdä liiketoimintaa avoimella? 1. Nopeampi tuotteen levitys Enemmän käyttäjiä Säästöjä myynti- ja markkinointikuluissa 2. Osia ohjelmistosta muualta Alhaisemmat kehityskustannukset Hyödynnetään jo tuotettua ja testattua koodia 3. Enemmän testausta ja bugiraportteja Parempi laatu Open source -projektit saavat enemmän ja parempia bugiraportteja. 4. Mahdollista saada kehitystä ei-bisneskriittiseen suuntaan Hyödyllisempi tuote Otetaan yrityksen ulkopuolinen innovointivoima käyttöön Globaalit ohjelmistoprojektit epäonnistuvat usein. On haastavaa pilkkoa projekti osiin ja saada eri paikoissa kehitetyistä osista toimiva kokonaisuus. Olisiko open source -projekteista otettavissa oppia? COSS the Finnish Centre for Open Source Solutions w w w. c o s s. f i JOIN NOW!

Vapaat ohjelmat mitä niitä on, mistä niitä saa, mitä niillä voi tehdä?

Vapaat ohjelmat mitä niitä on, mistä niitä saa, mitä niillä voi tehdä? Vapaat ohjelmat mitä niitä on, mistä niitä saa, mitä niillä voi tehdä? Elias Aarnio, COSS COSS / TTL Road Show Marraskuu / joulukuu 2009 Ohjelmalähteitä VALO-CD Parhaat vapaat ohjelmat suomenkielisinä

Lisätiedot

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009

TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show. Marras- joulukuu 2009 TTL & COSS Avoimien ohjelmistojen käyttö Road show Marras- joulukuu 2009 Suomen open source -keskus COSS Kansallinen open source -ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan verkosto Perustettu

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Avoimen ohjelmistoliiketoimintaverkoston ja -yhteistyön koordinoija Ilkka Lehtinen Matti Saastamoinen Avoimuus ja vapaus - Pieni tulipalo v. 1492 mahdollisti

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org

Avoin lähdekoodi. Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoin lähdekoodi Jani Kylmäaho Maanmittauslaitos www.oskari.org Avoimen lähdekoodin määritelmä (OSI) Ohjelman täytyy olla vapaasti levitettävissä ja välitettävissä. Lähdekoodin täytyy tulla ohjelman mukana

Lisätiedot

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614

VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa. Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 VALO-ohjelmat ja LTSP kouluissa Elias Aarnio Innopark, AVO-hanke elias.aarnio@innopark.fi 040-8204614 Mikä ihmeen VALO? VALO = Vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmat Kyse on siis Open Sourcesta eli avoimesta

Lisätiedot

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux

Historiaa. Unix kirjoitettiin kokonaan uudestaan C-kielellä 1973. Unix jakautui myöhemmin System V ja BSDnimisiin. Kuutti, Rantala: Linux Historiaa Linux on Unix-yhteensopiva käyttöjärjestelmä. Unixin perusta luotiin 1964 MIT:ssa aloitetussa MULTICS-projektissa (http://www.cs.helsinki.fi/u/kerola/tkhist/k2000/alustukset/unix_hist/unix_historia.htm)

Lisätiedot

Ohjelmien lisensoinnista

Ohjelmien lisensoinnista Ohjelmien lisensoinnista Mitä ohjelmoijan on hyvä tietää ohjelmien tekijänoikeuksista ja (erityisesti open source) lisensseistä Tapani Tarvainen 27.11.2015 Lähtökohta: tekijänoikeus Yksinoikeus "määrätä

Lisätiedot

Tietotekniikan kasvun ongelmat?

Tietotekniikan kasvun ongelmat? Tietotekniikan kasvun ongelmat? Riittääkö rahat ja osaajat? Ilkka Lehtinen Suomen avoimen lähdekoodin keskus COSS Mikä COSS on? Kansallinen avoimen lähdekoodin ekosysteemin kehittämisorganisaatio ja -liiketoiminnan

Lisätiedot

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi

Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto. Esityksen sisältö. Avoin lähdekoodi Oikeusministeriön OpenOffice.org -käyttöönotto IBM:n kollaboraatioseminaari Helsinki 19.5.2009 Martti Karjalainen, oikeusministeriö Esityksen sisältö Avoin lähdekoodi (open source) Oikeusministeriön OpenOffice.org-käyttöönoton

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit

Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Avoimen lähdekoodin kehitysmallit Arto Teräs Avoimen lähdekoodin ohjelmistot teknisessä laskennassa -työpaja CSC, 25.5.2009 Avoimen lähdekoodin kehitysmallit / Arto Teräs 2009-05-25

Lisätiedot

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo

Innovointiprosessi. Lili Aunimo. 11.12.2009 Lili Aunimo Innovointiprosessi Lili Aunimo Lisensointi Tekijänoikeudet: Verkkomultimediaopintojaksolla Ohjelmistolisenssit Sisältölisenssit: kuvat, musiikki, video, teksti Creative Commons http://fi.wikipedia.org/wiki/lisenssi

Lisätiedot

Sisällönkuvaukset 1. 1. Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op

Sisällönkuvaukset 1. 1. Projektinhallinta 3 op. Sisältö. 2. Palvelinalustat 3 op Sisällönkuvaukset 1 1. Projektinhallinta 3 op Tutustutaan ja asennetaan neljä avoimen lähdekoodin projektinhallintaohjelmaa Open Workbench, GanttProject ja OpenProj ja Redmine. Asennuksen jälkeen tutustutaan

Lisätiedot

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle

Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle Avoimen lisenssin valinta julkiselle kehitykselle ja hallinnalle 20.11.2015 Martin von Willebrand Twitter: @mvonwi 20.11.2015 www.hhpartners.fi Esittäytyminen / Martin von Willebrand Teknologiaryhmästä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka. Krista Nevalainen TOIMISTO-OHJELMAT LINUXISSA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka. Krista Nevalainen TOIMISTO-OHJELMAT LINUXISSA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Ohjelmistotekniikka Krista Nevalainen TOIMISTO-OHJELMAT LINUXISSA Linux-järjestelmät seminaari 2012 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 TOIMISTO-OHJELMISTOT

Lisätiedot

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä

Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä Avointen ohjelmistojen käyttö ohjelmistokehityksessä 9.4.2008 Janne Kuha Manager, Java Services Descom Oy Janne Kuha Manager, Java Services janne.kuha@descom.fi Kuka? Descom Oy:llä, sitä ennen Wanadu Inc.,

Lisätiedot

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta?

3.11.2010. Web-sisällönhallintajärjestelmät. Sisältö. Mitä on web-sisällönhallinta? Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto Wordpress Joomla! Drupal Yhteenveto

Lisätiedot

Web-sisällönhallintajärjestelmät

Web-sisällönhallintajärjestelmät Web-sisällönhallintajärjestelmät Sisältö Mitä on web-sisällönhallinta? Tausta ja tavoitteet Käytännön prosessi Web-sisällönhallintajärjestelmät Yleisesti Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän

Lisätiedot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot

Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Viisaat hankinnat JIT2015 sopimusehdot Kuntamarkkinat 9.9.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja, COSS ry Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Auttaa jäseniään menestymään hyödyntämällä

Lisätiedot

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013

Pertti Pennanen License 1 (7) EDUPOLI ICTPro1 23.10.2013 License Pertti Pennanen License 1 (7) SISÄLLYSLUETTELO Lisenssien hallinta... 2 Lisenssisopimus... 2 Yleisimmät lisensiointimallit... 2 OEM lisenssi... 3 Kelluva lisenssi... 3 Työasemakohtainen lisenssi...

Lisätiedot

ODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009

ODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009 ODF-standardin käyttö julkishallinossa 19.1.2009 Dokumenttiformaatit julkishallinnossa Tällä hetkellä Microsoft Office binääriformaatti (.doc) eniten käytetty tiedostomuoto julkishallinnossa XML-pohjaiset,

Lisätiedot

Open Source -ohjelmien perusteet

Open Source -ohjelmien perusteet Open Source -ohjelmien perusteet Teemu Leinonen teemu.leinonen@uiah.fi Medialaboratorio, Taideteollinen korkeakoulu Oppimisympäristöjen tutkimusryhmä http://fle3.uiah.fi/group/ Co-learnit Oy http://www.co-learnit.com

Lisätiedot

Linuxin lokalisointi

Linuxin lokalisointi Linuxin lokalisointi Marko Grönroos Linux-Aktivaattori ry Lokalisointityöryhmä Sisällys Johdanto - miksi suomennetaan? Lokalisointityöryhmä Linuxin suomennoksen tilanne Työpöytäympäristöt

Lisätiedot

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy

Opas koulujen VALO-hankintaan. Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Opas koulujen VALO-hankintaan Elias Aarnio Avoimet verkostot oppimiseen -hanke Educoss Innopark Oy Mikä ihmeen VALO? VALO = vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot Kyse on siis Open Sourcesta eli vapaista

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry Viisaat hankinnat: Avoimuudet uusissa JIT 2015 -ehdoissa JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla Avoimet

Lisätiedot

Mikko Huovila 12.10.2006

Mikko Huovila 12.10.2006 ALKUUN UBUNTUN KANSSA Mikko Huovila 12.10.2006 ALKUUN UBUNTUN KANSSA 1) Johdatus Linuxiin 2) Mikä on Ubuntu? 3) Kokeileminen ja asentaminen 4) Yleisimmät ohjelmat Ubuntussa 5) Ohjelmien asentaminen 6)

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin hankintaopas

Avoimen lähdekoodin hankintaopas Avoimen lähdekoodin hankintaopas Versio: Julkaistu: 7.10.2008 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto 2 2 Soveltamisala 2 3 Termit ja määritelmät 2 4 Johdanto avoimeen lähdekoodiin 5 4.1 Avoimen

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö

Avoimen lähdekoodin hallittu kaupallinen uudelleenkäyttö Tässä Relator Oy:n tuottamassa White Paper -julkaisussa kuvataan avoimen lähdekoodin ohjelmistojen perusteita ja sitä kuinka näitä ohjelmistoja uudelleenkäytetään hallitusti kaupallisissa tarkoituksissa.

Lisätiedot

Otto Kekäläinen Avoimien ovien päivä / Werkkoviestijät ry 26.4.2012 Helsinki

Otto Kekäläinen Avoimien ovien päivä / Werkkoviestijät ry 26.4.2012 Helsinki Otto Kekäläinen Avoimien ovien päivä / Werkkoviestijät ry 26.4.2012 Helsinki Otto Kekäläinen VALO-CD-projektin vetäjä Mukana monessa: Seravo Oy, Linux-tuki.fi, Ubuntu.fi, FSFE, COSS.. Mikä on VALO-CD?

Lisätiedot

Ei raportteja roskiin

Ei raportteja roskiin Ei raportteja roskiin Wikit ja blogit opetuksessa Sosiaalinen media koulutuksessa Tietotekniikan liitto - Helia 2006-11-16 Ei raportteja roskiin Vanha ja uusi tapa Käytännön kokemuksia Lisenssit Tekniikka

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin vaarat

Avoimen lähdekoodin vaarat Avoimen lähdekoodin vaarat Tommi Mikkonen Prof @ Tampere U of Tech (tommi.mikkonen@tut.fi) Visting Prof @ Sun Labs (tommi.mikkonen@sun.com) Mitä vaaroja.? Aivan ensiksi: On vain yksi hyvin määritelty avoimen

Lisätiedot

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License

LINUX LINUX. Viisi hyvää syytä käyttää Linuxia MUISTA! GNU Free Documentation License GNU Free Documentation License LINUX Lähde: http://www.ubuntufi.org/ LINUX Linux-käyttöjärjestelmäydin on saanut alkunsa suomalaisen Linus Torvaldsin ansiosta Linux (GNU+Linux) on levinnyt maailmalla nopeasti

Lisätiedot

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan

Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan Avoin data ja liiketoiminta Avoimen datan vaikutuksia tiedontuottajan toimintaan SKS/Poligonin talviseminaari 3.2.2011 Antti Kosonen MML Tietopalvelukeskus MML ja avoin data 2011 alusta MML on tarjonnut

Lisätiedot

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta

Safari-selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta -selaimen ohjelmistolisenssi kuluttajan näkökulmasta Teknologiaoikeuden seminaari 2008 n rajaus Rajaus -selaimen lisenssisopimus kuluttajan näkökulmasta Lyhyellä etsimisellä ei löytynyt erityisemmin artikkeleita

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista Tekstinkäsittelystä Toimisto ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOfficen + ohjepaketti + kielityökalujen asennus Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word

Lisätiedot

JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa

JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa JHS 169 Avoimen lähdekoodin ohjelmien käyttö julkisessa hallinnossa Versio: 1.1 5.10.2012 Julkaistu: 23.02.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi Sisällys 1Johdanto 2 2Soveltamisala 3 3Termit ja määritelmät

Lisätiedot

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT Daniela Lund Ti07 A241227 Linux-järjstelmät 01.12.2009 MIKÄ ON KUVANKÄSITTELYOHJELMA? Kuvankäsittelyohjelma on tietokoneohjelma, jolla muokataan digitaalisessa muodossa

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi 2004. Mikko Välimäki 13.2.2004

Avoin lähdekoodi 2004. Mikko Välimäki 13.2.2004 Avoin lähdekoodi 2004 Mikko Välimäki 13.2.2004 Kuka puhuu? Mikko Välimäki, oik. kand Tutkija ja opettaja TKK:lla, valimaki.org (artikkeleita, lisenssisuomennoksia ym.) EFFI.org (politisointi) ja Turre.com

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä. Yleisiä tekstinkäsittelyn periaatteita OpenOffice.org Writer vs. MS Word. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus

Tekstinkäsittelystä. Yleisiä tekstinkäsittelyn periaatteita OpenOffice.org Writer vs. MS Word. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus Tekstinkäsittelystä Toimisto-ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOffice + ohjepaketti (+ kielityökalut) Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word 2010 Yleisiä

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU. Ubuntu. Yukun Zhou KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Ubuntu Yukun Zhou 2014 Yukun Zhou Harjoitustyö 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 2 2. JULKAISUT... 3 3. SUOSIO... 4 4. ASENNUS... 4 5. TURVALLISUUS... 4 6. PAKETTIENHALLINTA...

Lisätiedot

Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin

Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin Linuxin monet kasvot: kännyköistä superkoneisiin Arto Teräs Finnish Linux User Group FLUG ry Avoimien ohjelmien päivä Turku, 8.3.2008 Kalvo 1(18) Sisältö Linuxin lyhyt historia Menestyksen

Lisätiedot

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu

Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen. Juha Ala-Mursula BusinessOulu Avoimen ja jaetun tiedon hyödyntäminen Juha Ala-Mursula BusinessOulu Agenda Internetin kehityskaari Määritelmiä: Jaettu data Avoimet rajapinnat Avoin arkkitehtuuri Esimerkki sovelluskohteesta: OuluHealth

Lisätiedot

http://creativecommons.fi/

http://creativecommons.fi/ Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus

Lisätiedot

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009

Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa. Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Verkostojen rakentaminen ja ylläpito, tiedon elinkaariajattelu projektitoiminnassa Ilkka Lehtinen, COSS 17.9.2009 Aiheet Verkostojen rakentaminen ja ylläpito Verkoston olemassa olon tarkoitus, osallistujien

Lisätiedot

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business

Avoimen datan liiketoimintamallit. Matti Rossi, Aalto University School of Business Avoimen datan liiketoimintamallit Matti Rossi, Aalto University School of Business Bio Tietojärjestelmätieteen professori Aalto-Yliopiston kauppakorkeakoulussa Vähemmistöomistaja MetaCase Consulting oy:ssä

Lisätiedot

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen

OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA. TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen OHJELMISTOLISENSSIT JA LIIKETOIMINTA TKK, tietotekniikkaoikeuden seminaari Hannes Saarinen Mitä juridiikka merkitsee ohjelmistoteollisuudelle? 1) kustannuksia? $500.000 $1M (yksinkertaisen patenttioikeudenkäynnin

Lisätiedot

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta.

Käytin tehtävän tekemiseen Xubuntu 13.04 -käyttöjärjestelmää aikaisemmin tekemältäni LiveUSB-tikulta. Tehtävänanto - Asenna ja testaa LAMP - Aiheuta vähintään 3 virhettä ja analysoi lokista - Tee nimipohjainen virtuaalipalvelin, joissa toimii myös www. (Karvinen, T. 23.09.2013) Työympäristö Tein tehtävän

Lisätiedot

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC

JulkICTLab. Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC JulkICTLab Kirsi Pispa, projektipäällikkö, CSC Viitekehys hallinnossa Avoimen tiedon ohjelma 2 Viitekehys kehittäjäyhteisöissä FVH COSS HRI OKF Apps4finland Jne. 3 JulkICTLab pähkinänkuoressa Kokoaa yhteen

Lisätiedot

Älypuhelimet. Sisällysluettelo

Älypuhelimet. Sisällysluettelo Älypuhelimet Jussi Huhtala Sisällysluettelo Älypuhelimen määritelmä Historia Laitteistoarkkitehtuuri Käyttöjörjestelmät Android Symbian ios Yhteenveto 1 Älypuhelin Puhelin joka sisältää normaalit puhelimen

Lisätiedot

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA?

MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? MITÄ BLOGIIN, WIKIIN TAI KOTISIVUILLE SAA LAITTAA? Tekijänoikeudet ja tietosuoja verkossa Ella Kiesi 26.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Vaikuttava lainsäädäntö Tekijänoikeuslaki 404/1961

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa

Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Avoin lähdekoodi (Open Source) liiketoiminnassa Mikko Amper 12.11.2013 Mitä aloittavan BioICT-yrityksen tulisi tietää IPR:istä, niiden hallinnasta ja patentoinnista? Tässä esityksessä ilmaistut mielipiteet

Lisätiedot

Openbirds,opensource ja simujen

Openbirds,opensource ja simujen Openbirds,opensource ja simujen tulevaisuus (3ov - 30min. - 30 siv.) Markus itmo Mikkolainen 1 Agenda 1. Opensource (6s) 2. Openbirds (6s) 3. Simujen nykytila ja tulevaisuus(6s) 4. Openbirds ja muut simut

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta

Lisätiedot

Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna

Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna Löydä nautittavat ratkaisut Sopimusten ja tärkeiden asiakirjojen arkistointi vaivattomasti palveluna 18.11.2010 Kuka puhuu? Elinar Oy Ltd Sisällönhallinta- ja kollaboraatioratkaisut Monipuolinen osaaminen:

Lisätiedot

OpusCapitan Windows 7 - käyttöönotto. Kimmo Kouhi, varatoimitusjohtaja

OpusCapitan Windows 7 - käyttöönotto. Kimmo Kouhi, varatoimitusjohtaja OpusCapitan Windows 7 - käyttöönotto Kimmo Kouhi, varatoimitusjohtaja Agenda OpusCapita yrityksenä ja tarjooma lyhyesti Windows 7 -projekti Evaluointi Evaluoinnin tulokset Käyttöönottoprojekti OpusCapita

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011

Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS. Tutkielma 2011 1 Joonas Ruotsalainen GIT PIKAOPAS Tutkielma 2011 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 3 2. ASENTAMINEN... 4 3. KÄYTTÖ... 4 3.1 Perusasetukset... 4 3.2 Git:n ottaminen käyttöön projektissa... 5 3.3 Tiedostojen lisääminen

Lisätiedot

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi)

Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Maiju Mykkänen (D6297@jamk.fi) Susanna Sällinen (E0941@jamk.fi) Tietokannan hallinta-opintojakson selvitysraportti Huhtikuu 2010 Mediatekniikka ICT/Teknologia Tämän teosteoksen käyttöoikeutta koskee Creative

Lisätiedot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot

WINE API ja Virtualisointiohjelmistot WINE API ja Virtualisointiohjelmistot Yleistä Winestä Ohjelmisto, joka mahdollistaa Windows -pohjaisten ohjelmien käytön kuissa käyttöjärjestelmissä Toimii yhteensopivuuskerroksena ohjelman ja käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

Tulevaisuuden päätelaitteet

Tulevaisuuden päätelaitteet Tulevaisuuden päätelaitteet Kuka ne omistaa? Miten niitä hallitaan? Aki Antman Sulava Oy 2.11.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Erilaiset päätteet ja sähköinen työpöytä Kuka omistaa päätelaitteet?

Lisätiedot

Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010

Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010 Pilvee, pilvee, pilvee TERVETULOA! Toni Rantanen 15.11.2010 1 Agenda Triuvare lyhyesti Muutama käytännön esimerkki Microsoftin BPOS-palvelun käytöstä Palvelun käyttöönotto, ylläpito ja tuki mitä käytännössä

Lisätiedot

Sulava. Markku Suominen. markku.suominen@sulava.com Puhelin: 040 743 2381. www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2. Käyttöönotto Käyttö

Sulava. Markku Suominen. markku.suominen@sulava.com Puhelin: 040 743 2381. www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2. Käyttöönotto Käyttö Sulava Visio Määrittely Kilpailutus Valvonta Markku Suominen Käyttöönotto Käyttö markku.suominen@sulava.com Puhelin: 040 743 2381. www.sulava.com www.facebook.com/sulavaoy 2 Convergence 2013 tapahtuman

Lisätiedot

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi.

Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Tämän teoksen käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Muokkaamaton -lisenssi. Pilvipalvelut uhkat ja mahdollisuudet Elias Aarnio Open Source -asiantuntija Innopark Programmes Oy elias.aarnio@innopark.fi

Lisätiedot

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön

Selvitysraportti. MySQL serverin asennus Windows ympäristöön Selvitysraportti MySQL serverin asennus Windows ympäristöön IIO30200 / Jouni Huotari Arto Sorsa / F3900 CREATIVE COMMONS LISENSOITU http://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/1.0/fi/ 26.4.2010 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa

XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa XML Finland seminaari 25.3.2010: Office 2007 XML dokumenttituotannossa Anne Honkaranta anne.honkaranta@digia.com Digia oyj 1 2010 DIGIA Plc Vuonna 2010 80%:ssa organisaatioista on Microsoft Office SharePoint

Lisätiedot

HAKURATKAISUN ANATOMIA - KURKISTUS PELLIN ALLE

HAKURATKAISUN ANATOMIA - KURKISTUS PELLIN ALLE HAKURATKAISUN ANATOMIA - KURKISTUS PELLIN ALLE Jukka Huhta Nikke Myöhänen Ville Tenhunen 5.11.2014 AGENDA MITÄ? MIKSI? ARKKITEHTUURI KAHLAUS INDEKSIT INTEGRAATIOT KÄYTTÖLIITYMÄT RAUDAT KÄYTTÖ NYT JA JATKOSSA

Lisätiedot

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje

Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon. Ohje Kieliversiointityökalu Java-ohjelmistoon Ohje 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ OHJELMASTA... 3 2 PÄÄ-IKKUNA...4 3 YLÄVALIKKO... 4 3.1 TIEDOSTO... 4 3.2 TOIMINTO... 4 3.3 ASETUKSET... 5 3.4 OHJE... 5 4 VÄLILEHDET...5

Lisätiedot

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia

Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Juha Peltomäki JAMK/Teknologia Web vuonna 2009 Web on nyt n. 18 vuotta vanha ilmiö Muistatteko Internet-kuplan vuonna 2000? Internetin kaupallistuminen käynnistyi vuonna 1996 (ebay ja Amazon) Amazon saavutti

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006

AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006 AVOIMEN LÄHDEKOODIN LISENSSIEHDOT YRITYSKÄYTÖSSÄ ANALYYSIKOKOELMA / 28.11.2006 Ryhmätyö liittyen oikeustieteelliseen opetukseen (Helsingin yliopisto, Svenska Handelshögskolan, Turun yliopisto ja IPR University

Lisätiedot

VALOa kirkkoon. Vapaisiin ja avoimen lähdekoodin ohjelmiin siirtyminen kirkossamme. Kalle Elonheimo kehittämistehtävä KIRJO III 2009-2011

VALOa kirkkoon. Vapaisiin ja avoimen lähdekoodin ohjelmiin siirtyminen kirkossamme. Kalle Elonheimo kehittämistehtävä KIRJO III 2009-2011 VALOa kirkkoon Vapaisiin ja avoimen lähdekoodin ohjelmiin siirtyminen kirkossamme Kalle Elonheimo kehittämistehtävä KIRJO III 2009-2011 Sisältö 1. Johdanto 2. Eettiset ja juridiset perustelut 3. Taloudelliset

Lisätiedot

Microsoft Office SharePoint Server 2007

Microsoft Office SharePoint Server 2007 Microsoft Office SharePoint Server 2007 MOSS2007 Juha Vermaja juha.vermaja@microsoft.com 050-3457467 Agenda Nykypäivän tietotyöläinen Office SharePoint Server 2007 Tietotyöläisen haasteita Tiedon jakaminen

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa

Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Sähköinen työpöytä Suomen Pankissa Ilkka Lyytikäinen Riku Honkanen Tietopalvelut SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Lähtökohta Tieto siiloutunut sähköpostikansiot ja -liitteet levyhakemistot

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003

Integrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003 Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri

Lisätiedot

CSC:n Open Source -toiminta. Yliopistojen IT-päivät 2008 23.10.2008 Ville Savolainen CSC Tieteen tietotekniikan keskus

CSC:n Open Source -toiminta. Yliopistojen IT-päivät 2008 23.10.2008 Ville Savolainen CSC Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n Open Source -toiminta Yliopistojen IT-päivät 2008 23.10.2008 Ville Savolainen CSC Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n ohjelmistopalvelut Suomen laajin tieteellinen sovellusvalikoima 200 tieteellisen

Lisätiedot

Ohjelmistolisenssit ja IPR

Ohjelmistolisenssit ja IPR Ohjelmistolisenssit ja IPR 26.11.2012 26.11.2012 OTUPK/Kari Systä 1 Ohjelmistojen tekijät suojaavat liiketoimintaansa IPR:n avulla Periaatteessa määritellään laissa Mutta eri maissa erilaiset lait ja lakien

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen

Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen - 1 - Portaaliteknologiat mahdollistavat ajattelutavan muutoksen Petri Kanerva Fusion Middleware Architect, Oracle Finland Oy 29.04.2010 The following is intended to outline our general

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut. Pilvipalvelut - lähtökohtia Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Pilvipalvelut Pilvipalvelut Nouseva toteutustekniikka ja trendi Kuluttajat edellä, yritykset perässä Paino sanalla Palvelu Yhtenäisyyksiä vuosikymmenten taakse, sovelletaan

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015

SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015 Sisältö SCI- A0000: Tutustuminen Linuxiin, syksy 2015... 1 1. Mikä Linux?... 1 2. Linuxin käyttö graafisesti... 1 3. Pari sanaa komentorivistä... 2 4. Kalapankki...

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

Salcom Learning. käyttäjäkoulutukset syksy 2015

Salcom Learning. käyttäjäkoulutukset syksy 2015 Salcom Learning käyttäjäkoulutukset syksy 2015 Tervetuloa avoimiin koulutuksiin, webinaareihin ja verkkokursseille! Koulutukset alkavat klo 9.00 ja päättyvät klo 16.00. Ilmoittautumiset ja lisätiedot www.salcomlearning.fi,

Lisätiedot

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA

AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA DIMENTEQ OY SALORANKATU 5-7 24240 SALO FINLAND WWW.DIMENTEQ.FI AVOIN LÄHDEKOODI JA SEN MERKITYS LIIKETOIMINNASSA SKOL ja FLIC, 29.10.2015 Teemu Virtanen, Dimenteq Oy DIMENTEQ OY Tietotekniikan palveluyritys,

Lisätiedot

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO

TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TIETOKONEYLIASENTAJAN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TEHTÄVÄ 2: Symantec Endpoint Protection Manager, SEPM keskitetyn tietoturva hallintaohjelmiston asennus, sekä vaadittavien palveluiden/roolien käyttöönottaminen

Lisätiedot

Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki

Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki Facta palvelimien uusiminen Helsingin kaupunki TARJOUS 70214 06.03.2014 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto Anu Soukki PL 2205 00099 Helsingin kaupunki anu.soukki@hel.fi eero.saarinen@hel.fi tea.tikkanen@hel.fi

Lisätiedot

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014

Mobiili. MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 Mobiili MULLISTAA MYYNTITYÖN Technopolis Business Breakfast, 12.9.2014 AIHEITA Taustaa Keskeiset muutoksen tekijät Pilvipalvelut ja sovelluskauppa Mahdollisuudet myyntityössä Miksi myyntiaineistot ja asiakastapaamiset?

Lisätiedot

Ohjeet e kirjan ostajalle

Ohjeet e kirjan ostajalle 1 Ohjeet e kirjan ostajalle 1. Ostaminen ja käyttöönotto 1.1. Näin saat e kirjan käyttöösi Lataa tietokoneellesi Adobe Digital Editions (ADE) ohjelma täältä: http://www.adobe.com/products/digitaleditions/.

Lisätiedot

FLOSS. Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi

FLOSS. Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi FLOSS Terhi Kilamo, assistentti terhi.kilamo@tut.fi FLOSS? F L O S S? Kuva: xkcd 11.04.13 2 Free Software "Free software is a matter of liberty, not price. To understand the concept, you should think of

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma / Tietoverkkotekniikka Linux pohjaiset pilvipalvelut Linux järjestelmät TI 11/12 TIVE Santeri Kangaskolkka TI 12 Janne Enroos TI 12 Mikä on

Lisätiedot