Tammelan kunta Hakkapeliitantie2

Transkriptio

1 Tammelan kunta Hakkapeliitantie2 Kaavoituskatsaus 2015

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO... 2 MAAKUNNALLISET HANKKEET... 3 MAAKUNTAKAAVOITUS... 3 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU... 4 HANKKEET JA OHJELMAT... 5 TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA... 5 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA... 5 YLEISKAAVOITUS... 6 SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA... 6 SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA... 6 LETKUN OSAYLEISKAAVA... 8 TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA... 8 KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEIDEN YLEISKAAVAPÄIVITYS... 9 PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN YLEISKAAVAPÄIVITYS... 9 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA... 9 KESKUSTA-MUSTIALA OSAYLEISKAAVA KALLIO-RIIHIVALKAMA-RUOSTEJÄRVI TORRON OSAYLEISKAAVA JUURINIEMEN OSAYLEISKAAVA SUSIKKAAN JA MYLLYKYLÄN SEKÄ TEURON JA KUUSLAMMIN OSAYLEISKAAVAT UUDET YLEISKAAVAT ASEMAKAAVOITUS NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS EERIKKILÄN ASEMAKAAVA KYTÖ, ASEMAKAAVA / ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELIN 738 TONTEILLA KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA KIRKON KORTTELIN 255 TONTIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS RAUHANIEMI-MATINTUOMIO KAAVA-ALUEEN RANTAPUISTON 2:170 ASEMAKAAVAMUUTOS. 13 KIRKON KORTTELIN 252 TONTTIEN 7-8 ASEMAKAAVAMUUTOS UUDET ASEMAKAAVAT RANTA-ASEMAKAAVOITUS UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0) OKSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA, TILAT 2:39 JA 2: VANHOJEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN PÄIVITTÄMINEN KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN KYLIEN OSAYLEISKAAVAT TAAJAMAN ASEMAKAAVAT KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU... 17

3 MAAKUNNALLISET HANKKEET MAAKUNTAKAAVOITUS Maakunnan ja näin ollen myös Tammelan kunnan kattava maakuntakaava laadittiin vuosien aikana. Tammelan osalta kunnan erityispiirteet käytiin läpi aluearkkitehti Sirkka Köykän, kaavan laatineen Hämeen liiton ja Hämeen Ympäristökeskuksen edustajien toimesta. Maakuntakaava hyväksyttiin Maakuntavaltuuston toimesta , mutta Maaja metsätalousministeriön lausunnon vuoksi kaavan vahvistuminen siirtyi eteenpäin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto teki kaavasta päätöksen ympäristöministeriön esityksen mukaisesti ja maakuntakaava tuli voimaan korvaten alueen seutukaavan. Lopullisesti maakuntakaava astui voimaan Maakuntakaava ohjaa alueiden maankäyttöä niin liikenteen, teollisuuden ja palveluiden sijoittamisessa, kaavassa on myös osoitettu kulttuurimaisemien, luontoarvojen ja rakennetun ympäristön säilytettävät alueet. Nämä usein jatkuvat yli kuntarajojen, joten kukin kunta pohjatessaan kaavoituksensa maakuntakaavaan osallistuu koko maakunnan kokonaissuunnitelmaan. Tammelan kunnan alueella voimassa oleva Kanta-Hämeen maakuntakaava kattaa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Maakuntakaavan 1. vaihepäivityksessä päivitettiin suuria kokonaisuuksia kuten liikenteellisiä yhteyksiä, logistiikkaa ja elinkeinoa sekä asumista koskevia tekijöitä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan. Valtuuston käsittelyn jälkeen 1. vaihemaakuntakaava oli vahvistettavana ympäristöministeriössä. Kaavasta jätettiin useita valituksia, mm. Tammelan kunnan alueelle osoitetusta tuulivoimapuistosta. Ympäristöministeriö vahvisti Kanta-Hämeen maakuntakaavan 1. vaihepäivityksen huhtikuussa 2014 ja kaava kuulutettiin voimaan Kaavasta rajattiin pois Humppilan lentokenttä- ja logistiikka-alue sekä kaupan vyöhykemerkintöjä, mutta Tammelan ja Forssan tuulivoimapuisto vahvistettiin maakuntakaavatasolla. Toinen vaihemaakuntakaavapäivitys aloitettiin maakuntahallituksen päätöksellä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisenä aikana. Vaihepäivitys oli nähtävillä luonnosvaiheessa ja sitä valmistellaan ehdotusvaiheen nähtävillä oloon. Maakuntakaavan eri vaiheista kuulutetaan niin liiton kuin kunnankin toimipisteessä sekä internetsivuilla Voimassa olevaa maakuntakaavaa Tammelan keskustaajaman osalla

4 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Seudun viiden kunnan Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteisestä rakennemallityöstä pidettiin loppuseminaari , jolloin valmis seudullinen rakennetarkastelu esiteltiin yleisölle.

5 HANKKEET JA OHJELMAT TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA Kulttuuriympäristö ja sen ominaispiirteet ovat olennaisia alueiden kehittämisessä, etenkin alueen vetovoimaisuuden kannalta. Laadukkaalla ja rikkaalla ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisten viihtyisyyteen niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan selventää alueiden tietynlaisiksi kehittymisen syyt, onkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa alueiden vahvuudet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Näin alueen vetovoimaisuudelle olennaiset tekijät saadaan säilymään ja alueita voidaan rakentaa kohti tulevaisuutta kulttuuriympäristöohjelma ei ole vain vanhan säilyttämistä, vaan valmiutta kehittää alueita tulevaisuuden tarpeisiin näiden omilla ehdoilla, alueen ympäristö ja historia kehityksessä tiedostaen. Kulttuuriympäristöohjelmalla lisätään ihmisten tietoisuutta omasta arvokkaasta ympäristöstään ja tätä kautta parannetaan alueiden käyttöä ja hoitoa arkielämässä. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan myös sitouttaa niin viranomaisia, kunnan luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin hoitamaan yhteistyössä kunnan arvokkaita ja omaleimaisia kohteita sekä alueita. Kulttuuriympäristöohjelmasta voidaan myös tarvittaessa laatia julkaisu kuntalaisille jaettavaksi. Kulttuuriympäristöohjelman aloittamiseksi ryhdyttiin vuoden 2009 aikana tekemään selvitystyötä, jota on jatkettu mm. kaavahankkeiden yhteydessä vuosien aikana. Maaseudulla yleiskaava-alueiden laatimisen yhteydessä on kerätty aineistoa kulttuuriympäristöohjelmaa silmälläpitäen. Keskusta-alueen asemakaavoituksen ja kirkon ympäristön kehittämishankkeiden yhteydessä on käsitelty keskusta-alueiden kulttuuriympäristöä ja sen merkitystä taajamakuvaan. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA Ohjelma täydentää kulttuuriympäristöohjelmaa ja vie tarkastelun erityisesti rakennetun ympäristön tutkimiseen. Olemassa olevat inventoinnit toimivat pohjana ohjelmalle, näitä tarkennetaan ja täydennetään tarvittavilta osin ohjelman aikana. Ohjelman tavoitteena on paitsi selvittää kunnan nykyisen rakennetun ympäristön muodostuminen, myös tutkia täydennysrakentamista eri alueille. Ohjelmassa pyritään selventämään esimerkein, miksi uudisrakentamista joudutaan erityisissä kohteissa sovittamaan olemassa olevaan ympäristöön tai mitkä ovat korjausrakentamisessa kulloisenkin ajankohdan rakennuksen erityispiirteitä ja miten nämä mahdollisesti poikkeavat muitten aikakausien piirteistä. Ohjelmassa myös tutkitaan uutta rakentamista ja alueita suhteessa kaavoitukseen ja rakentamiseen onko Tammelassa kaiken kokoinen ja näköinen rakentaminen sovitettavissa jokaiselle alueelle vai onko mahdollista ajatella tietynlaista rakentamista tietynlaisille alueille? Ensin mainittu voi olla alueella rikkaus tai alueesta voi muodostua hyvin sekava, jälkimmäinen voi olla arkkitehtonisesti hallittu kokonaisuus tai vain yksinkertaisesti tylsä ja monotoninen. Ohjelman tarkoituksena on paitsi kerätä tietoutta ja ratkaisutapoja alueiden kehittämiseksi, myös herättää keskustelua ja jakaa tietoutta Tammelan kunnan rakennetun ympäristön kehittymisestä. Ohjelmaa voidaan paitsi käyttää kaavoituksen ja rakennustapaohjeiden pohjana, myös antaa ohjeita sellaisen rakennuskannan ja alueiden hoidolle, jotka eivät ole vielä erityisesti suojeltuja tai säilytettäviä kaavoituksen ja lainsäädännön tasolla; ohjelma tarjoaa välineen ja keinoja omatoimiselle säilyttämiselle ja korjaamiselle. Rakennetun ympäristön säilyttämis- ja kehittämisohjelman laatimiseksi on tehty selvitystyötä laadittavien kaavahankkeiden yhteydessä, joissa on kaavoitettavan alueen lähtökohdista tehty rakennustapaohjeita näitä laadittaessa on huomioitu yleispäteviä lähtökohtia, jotka toimivat kehittämisohjelman pohjana.

6 YLEISKAAVOITUS SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA Tammelan kunnanhallitus aloitti Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan valmistelun kokouksessaan ja kokouksessaan hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireilletuloasiakirjana nähtäville ajalla Kaavoitus jatkui kaavatyön laatijana toimivan arkkitehtitoimisto A+:n toimesta siihen asti, kunnes yritys luopui kaavoitustyöstä. Kaavoitusta jatkettiin kunnan kaavoittajan Miika Tuen toimesta siten, että luonnosvaiheen suunnitelma esiteltiin kunnanhallitukselle keväällä Julkisesti kaava oli nähtävillä , kaavasta myös järjestettiin yleisötilaisuus Valkeaniemen pirtillä Alueen kaavoituksessa erityiskysymyksenä otetaan huomioon Forssan puolella kaavoitettavana oleva Kiimassuon osayleiskaava ja jätteidenkäsittelyalueen erityisvaatimukset. Koska kaavoitustyön käynnissä ollessa aloitettiin samalle alueelle Voimavapriikin tuulivoimapuiston teemayleiskaava, jäi Sukula-häiviän osayleiskaava odottamaan tämän alueen jatkokehityksen kannalta olennaiseen toimintaan keskittyvän kaavatyön selvityksiä ja päätelmiä ennen kaavoitustyön jatkamista ehdotusvaiheeseen. Tuulivoimakaavan valmistuttua (kv 23) aloitettiin Sukula-Häiviän osayleiskaava ehdotusvaiheen valmistelu. Kaavan ehdotusvaiheen päivätty materiaali tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 1 SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA Kaukolan, Saaren, Ojasten ja Portaan kylien alueelle on käynnissä osayleiskaavan laadinta, jonka valmistelun Tammelan kunnanhallitus on aloittanut kokouksessaan ja hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkisesti ilmoitettu Forssan lehdessä , osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja internetissä. Kaavoitustyön yhteydessä tullaan lisäksi pitämään tarvittava määrä yleisötilaisuuksia, joista ensimmäinen järjestettiin Tammelan kunnantalolla Laadittavan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras - osayleiskaavan tavoitteena on paitsi kehittää kyliä ja niiden käyttöä myös turvata aluerajauksen alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja maisema-alueet, jotka omalta osaltaan ohjaavat

7 kaava-alueen maankäytön suunnittelua. Tavoitteena on myös kylien kehitystä edistävän täydennysrakentamisen ohjaaminen, alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet ja mahdollisuudet pyritään selvittämään kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä ja tarvittaessa emätilaselvityksiä tekemällä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Kaavaa laadittaessa alueelta käydäänkin läpi lukuisia olemassa olevia selvityksiä ja laaditaan tarvittaessa uusia, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaavan laadintaa: alueen palvelurakenteen, liikenteen ja rakennetun kulttuuriympäristön olemassa oleva tilanne ja kehitystarpeet selvitetään, samoin alueen luonnonolosuhteiden kuten pohjavesien, pelto- ja metsäalueiden sekä kasviston ja eläimistön tila. Kaavoituksen avulla saadaankin kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata alueen vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottaen. Myös kaava-alueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavassa huomioon otetuksi. Kaavaprosessi on siirtymässä selvitysvaiheesta luonnosvaiheeseen Sito Oy:n luonto- ja maisemaselvityksen valmistuessa. Kaavoitustyön tässä vaiheessa alueella on vierailtu useaan otteeseen mm. kaavakävelyjen merkeissä. Lukuisia maanomistajien toiveita on jo saatu ennen luonnoksen virallista nähtävillä oloa. Kaavan laatiminen on viivästynyt osin siksi, että kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi ja osin siksi, etteivät kaavan selvitykset ole valmistuneet odotetusti. Kaavan rajaus on myös paljastunut kunnianhimoiseksi, sillä se käsittää useamman normaalin osayleiskaavan alueen tämä on osaltaan vaikuttanut niin selvitysten laadintaan kuin itse kaavoitukseenkin. Kaavan maisemaselvitys valmistui vuonna vuodenvaihteessa 2009/2010 ja kaavoittaja sai käyttöönsä ensimmäisen luonnoksen luontoselvityksestä syksyllä Kaavaluonnos hyväksyttiin asetettavaksi julkisesti nähtäville kunnanhallituksen kokouksessa Nähtävillä oloaikana kaavaluonnos oli tutustuttavana kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnosta esiteltiin myös yleisötilaisuudessa Tammelan kunnantalon valtuustosalissa. Kaavaan päätettiin laatia koko alueen rantojen emätilatarkastelu, mikä viivytti kaavoituksen ehdotusvaiheen esille laittamista. Emätilatarkastelu tilattiin Ympäristönsuunnittelu Oy:ltä ja se valmistuu keväällä Emätilatarkastelun valmistuttua kaava valmisteltiin ehdotusvaiheen nähtävillä oloon. Kaava on valmisteltu ehdotusvaiheen nähtävillä oloon ja tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 1

8 LETKUN OSAYLEISKAAVA Letkun kylällä on jo pitkään ollut täydennysrakentamispaineita, joten kunnassa on tehty selvitystyötä osayleiskaavan aloittamiseksi Letkun kylän alueelle. Tavoitteena on tutkia ja säilyttää Letkun kyläkeskuksen ja sitä ympäröivän maaseutualueen vetovoimatekijät ja kaavoituksen avulla kehittää aluetta tulevat tarpeet ja olemassa olevat tekijät huomioiden. Vuoden 2009 kaavoituskatsauksen mukaisesti kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatiminen Letkun alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnan kotisivuille ja tekniselle osastolle. Kaavoituksen aloittamisen yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus Letkun pirtillä Kaavoitusta varten alueelta on tilattu luontoselvitys sekä maisemaselvitys, joiden maastotöitä tehtiin kesällä Maisemaselvitys valmistui syyskuussa 2011 ja luontoselvitys elokuussa Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan Letkun osayleiskaavaluonnoksen asetettavaksi yleisesti nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä kunnanviraston tekniselle osastolle. Kaavaehdotus oli nähtävillä ja kaava hyväksytään alkuvuodesta LIITE 1 TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Teemayleiskaava lähti liikkeelle Voimavapriikki Oy:n aloitteesta ja tarpeesta, minkä vuoksi kuntien ja yrityksen välillä on sovittu kaavoittamiseen liittyvistä tehtävistä ja kustannuksista mm. kaikki tehtävät selvitykset kaavoitukseen toimittaa Voimavapriikki Oy, sillä yrityksellä on

9 kaavoituksen kanssa yhtäaikaisesti tekeillä alueen ympäristönvaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arviointiselostusta käytettiin kaavoituksen lähtökohta-aineistona, samoin kuin sen laatimiseksi tehtyjä selvityksiä. Kunnanvaltuusto hyväksyi kuusi tuulivoimalaan sisältävän tuulivoiman teemayleiskaavan kokoukessaan (kv 23) Kaavasta jätettiin kaksi valistusta, joista toinen oli alueen asujien ja toimijoiden yhteysvalitus. KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEIDEN YLEISKAAVAPÄIVITYS Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 275) aloittaa osayleiskaavapäivityksen laatimisen Kaukjärven ranta-alueille ja hyväksyi kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoitettava alue on Kaukjärven ranta-alueet kunnan keskustaa ja Mustialaa lukuun ottamatta. Ranta-alueella on melko runsaasti vapaa-ajanasumista ja jonkin verran vakituista asumista. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavan päivittämisellä selkeyttää kunnassa vallitsevaa tilannetta, jossa kaavojen ulkopuolella olevilla Rakennuspaikoilla on usein suurempi rakennusoikeus (200 m2) kuin rantayleiskaavojen tai -asemakaavojen alueella (120 m2). Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarpeellisilta osin myös vakituisen asumisen mahdollisuuksia ranta-alueella tai niiden läheisyydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaava valmistuu luonnosvaiheen nähtävillä oloon alkuvuodesta LIITE 2 PYHÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN YLEISKAAVAPÄIVITYS Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 276) aloittaa osayleiskaavapäivityksen laatimisen Pyhäjärven länsirannan osalle ja hyväksyi kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoitettava alue koskee Pyhäjärven länsirannan aluetta. Ranta-alueella on melko runsaasti vapaa-ajanasumista ja jonkin verran vakituista asumista. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavan päivittämisellä selkeyttää kunnassa vallitsevaa tilannetta, jossa kaavojen ulkopuolella olevilla rakennuspaikoilla on usein suurempi rakennusoikeus (200 m2) kuin rantayleiskaavojen tai -asemakaavojen alueella (120 m2). Kaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarpeellisilta osin myös vakituisen asumisen mahdollisuuksia ranta-alueella tai niiden läheisyydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaava valmistuu luonnosvaiheen nähtävillä oloon alkuvuodesta LIITE 3 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA Tammelan kunnan 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti aloitettiin Hykkilän- Lunkaan osayleiskaava. Osayleiskaava jatkaa luontevasti voimassa olevaa Lamalan osayleiskaavaa Kuivajärven itäpuolella ja yhdistyy eteläosiltaan Saari-Kaukola-Ojanen- Porras osayleiskaavaan, jolloin koko Kuivajärvi on rantojen osalta yleiskaavoituksen alla. Myös kaava-alueella sijaitsevien Hykkilän ja Lunkaan kylien kehittämistä tutkitaan pyrkimyksenä säilyttää kyläkeskusten vetovoimatekijät.

10 Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 20) aloittaa osayleiskaavan laatimisen Hykkilän ja Lunkaan alueille aluerajauksen mukaisesti ja hyväksyi kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Hykkilä-Lunkaan osayleiskaavan osalta on tilattu alueen luontoselvitys Suomen Luontotieto Oy:ltä. Luontoselvitys valmistui keväällä Luonnosvaiheen kaavamateriaali tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 1 KESKUSTA-MUSTIALA OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 19) aloittaa osayleiskaavan laatimisen keskustan ja Mustialan alueille hyväksyen kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Suurin osa keskustan alueesta on jo asemakaavoitettu, mutta alueelle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa ohjaamassa alueen laajempaa kehittymistä. Keskustan osalta kyseessä on kunnan toimintojen kannalta olennaiset asumisen ja palvelujen alueet. Keskusta-Mustiala osayleiskaavan osalta on tilattu alueen luontoselvitys Suomen Luontotieto Oy:ltä. Luontoselvitys valmistui kesällä Luonnosvaiheen kaavamateriaali tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 1 KALLIO-RIIHIVALKAMA-RUOSTEJÄRVI Vuodenvaihteessa käynnistetään kaavoitusohjelman mukaisesti Kallion ja Riihivalkaman osalle osayleiskaavan laadinta. Alue ulotetaan Ruostejärvelle asti, jolloin saadaan sekä Ruostejärven että Pyhäjärven osalta kaavoittamattomat ranta-alueet kunnan yleiskaavoituksen piiriin. Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatimisen Kallion ja Riihivalkaman kylien alueille hyväksyen kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Alue ulottuu Ruostejärvelle asti, jolloin saadaan sekä Ruostejärven että Pyhäjärven osalta kaavoittamattomat rantaalueet kunnan yleiskaavoituksen piiriin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Alueen selvitykset kuten luontoselvitys tehdään kevään ja kesän 2015 aikana. LIITE 1 TORRON OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelmassa esitettyä Torron osayleiskaavaa on valmisteltu aloitettavaksi vuodenvaihteessa Alueen selvitykset kuten luontoselvitys tehdään kevään ja kesän 2015 aikana.

11 LIITE 1 JUURINIEMEN OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelmassa esitettyä Juuriniemen osayleiskaavaa on valmisteltu aloitettavaksi vuodenvaihteessa Alueen selvitykset kuten luontoselvitys pyritään tekemään kevään ja kesän 2015 aikana. SUSIKKAAN JA MYLLYKYLÄN SEKÄ TEURON JA KUUSLAMMIN OSAYLEISKAAVAT Kunnan kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2014 aloitettaviksi ajatellut Susikkaan ja Myllykylän osayleiskaava sekä Teuron ja Kuuslammin osayleiskaava aloitetaan alkuvuodesta Näin Pohjois-Tammelan osalta tulee kaavoituksen piiriin olennaisimmat kyläalueet. Alueiden selvitykset kuten luontoselvitys pyritään tekemään kevään ja kesän 2015 aikana. UUDET YLEISKAAVAT Yleiskaavojen osalta kaavotusohjelman mukaiset osayleiskaava on kaikki käynnistetty vuoden 2015 jälkeen. Kaavoitusohjelman ulkopuolelta tulevia uusia yleiskaavahankkeita käynnistetään kunnanhallituksen erillisten päätösten perusteella, tarpeen niin vaatiessa.

12 ASEMAKAAVOITUS NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS Kunnanvaltuusto hyväksyi Niemi-Eskolan asemakaavamuutoksen asemakaavaksi kokouksessaan LIITE 4 EERIKKILÄN ASEMAKAAVA Eerikkilän asemakaava eteni kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn ( ). KYTÖ, ASEMAKAAVA / ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELIN 738 TONTEILLA 1-3 Kydön korttelin 738 tonttien 1-3 asemakaavamuutos eteni kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn ( ). KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA Keskustan kehittämiseen tähtäävissä selvityksissä ja alustavissa suunnitelmissa on esiin noussut tarve saada kuntaa vetovoimainen ja kaunis alue uurnien hautaamiseen. Luontevimmaksi paikaksi on osoittautunut kirkon kiviaidan vierusta kirkon eteläpuoleisella peltoalueella. Peltoalue on voimassa olevassa Kirkon asemakaavassa vuodelta 2005 kokonaisuudessaan puistoaluetta mm. kulttuuritoreineen, jona se muilta osiltaan on tarkoitus myös säilyttää. Uurna/muistolehdon osalta on kuitenkin tarve kaavamuutokseen, jossa osa kunnan omistamasta puistoalueesta muutetaan kaavatarkoitukseltaan uurnien hautaamisen sallivaksi. Alueen suunnittelua leimaa Tammelan vanha kivikirkko kivimuureineen, johon kaiken muun maankäytön ja rakentamisen tulee sovittua - uurnalehto paitsi vastaa selkeään käytännön tarpeeseen, myös toimii välittävänä elementtinä kirkon arvokkaan ympäristön ja kunnallisen puiston välillä. Uurnalehdon ja puiston tieltä väistyville pysäköintivarauksille etsitään korvaavia vaihtoehtoa kaavan alueella vanhan pappilan ympäristöstä, mutta myös kunnantalon pysäköintipaikkojen

13 yhteiskäytöllä. Kaavoituksen pohjaksi laadittiin luonnossuunnitelma alueen toimintojen sovittamisesta toisiin Saatsi Arkkitehdit Oy:n toimesta. Kunnanhallitus aloitti kaavan kokouksessaan ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireilletulovaiheen asiakirjoina nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle ja kunnan kotisivuille internetiin. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavan hyväksymiskäsittely on vuodenvaihteessa LIITE 4 Saatsi Arkkitehdit Oy:n luonnossuunnitelma kaavoituksen pohjaksi Materiaali nähtävillä: KIRKON KORTTELIN 255 TONTIN 3 ASEMAKAAVAMUUTOS Kirkon korttelin 255 tontin 3 asemakaavamuutos eteni kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn ( ). LIITE 4 RAUHANIEMI-MATINTUOMIO KAAVA-ALUEEN RANTAPUISTON 2:170 ASEMAKAAVAMUUTOS

14 Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan ( 177) aloittaa Rauhaniemi- Matintuomio alueen asemakaavamuutoksen Rantapuiston 2:170 osalta asemakaavamuutostyön ja hyväksyi esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville. Tammelan kunnassa on käynnissä neljä eri EU-rahoitteista vesiensuojeluhanketta. Yksi hankkeista on Rantaremppa-hanke, jossa kunnostetaan Tammelan kunnassa olevia uimarantoja ja venevalkamoita, jotta ne olisivat entistä paremmassa käytössä kuntalaisille. Rantaremppa -hankkeessa on suunniteltu venevalkaman muodostamista kunnan omistamalla Rauhaniemi- Matintuomio kaava-alueella olevalle rantapuistotontille 2:170. Tontilta tehdyissä suunnitelmissa on rantaan osoitettu venevalkama ja kevyelleliikenteelle tarkoitetut kulkuyhteydet. Alkujaan suunnitelmissa oli saapua rantaan Forssantieltä ojan yli rakennettavaa kevyttä puusiltaa pitkin, mutta Uudenmaan ely-keskus esitti, että alueella laadittaisin kaavamuutos, jossa rantapuistoon voitaisiin osoittaa selkeä ajoneuvoliittymä ja alueen sisälle pieni pysäköintialue ajoneuvojen pysäköinnin. Tällä vältettäisiin Forssantien varrelle muodostuva pysäköintitarve, joka vaarantaisi Forssantien turvallisuutta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä Kaavoituksen myötä kunnalle olisi tullut epätoivottuja vaikutuksia ja velvoitteita, joten keskeytettiin ehdotusvaiheen jälkeen. LIITE 4

15 KIRKON KORTTELIN 252 TONTTIEN 7-8 ASEMAKAAVAMUUTOS UUDET ASEMAKAAVAT Alueella olevan puistotontin maanomistaja lähestyi kuntaa kaavamuutosaloitteen muodossa tarkoituksenaan muodostaa puistotontilla olemassa olevasta pihapiiristä virallinen rakennuspaikka. Koska puistovaraukselle ei ole kyseisessä kohdassa akuuttia tarvetta muiden riittävien puistovarausten sijaitessa aivan alueen läheisyydessä, voidaan kaavamuutos alueelle toteuttaa. Ennen aloittamista käydään vielä keskusteluja kaavarajauksesta viereisten tonttien mm. kerrostalotontin 7 kanssa, jotta kaavoituksessa voitaisiin kehittää aluetta yleisemminkin. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa asemakaavamuutoksen aloittamisen ja hyväksyi esitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen asetettavaksi nähtäville. Uusia asemakaavahankkeita käynnistetään pääasiassa kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, joka päivitettiin vuoden 2009 aikana. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu). Keskustataajaman laajentamiseksi ja täydentämiseksi aloitettaneen asemakaavoja mm. Kydön alueella sekä Pappilan ranta-alueella ( vakituiselle asumiselle). Myös Lamalan yleiskaava-alueen asemakaavoitettavaksi osoitettuja asuinalueita voidaan tarpeen mukaan kaavoittaa. RANTA-ASEMAKAAVOITUS UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0) UPM-Kymmene Oy lähestyi kuntaa tavoitteenaan ranta-asemakaavan laatiminen Pääjärvelle omistamilleen maille. Kaavan tavoitteena on muodostaa emätilaselvityksen mukaiset rantarakentamispaikat Pääjärven rannalle. UPM-Kymmene Oy:n palkkaamana konsulttina kaavaa laatii Ympäristönsuunnittelu Oy. Kustannukset kaavoitustyöstä ja sen selvityksistä maksaa maanomistaja, jonka kanssa kunta laatii kaavoitussopimuksen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa ranta-asemakaavan laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä ja kaavaehdotus Pääjärven ranta-asemakaava hyväksytään vuodenvaihteessa LIITE 5 OKSJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA, TILAT 2:39 JA 2:41 Kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavan kokouksessaan

16 VANHOJEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN PÄIVITTÄMINEN Kunnan alueella on lukuisia ranta-asemakaavoja, joiden ei voida enää katsoa täyttävän nykyisen vapaa-ajanasumisen tarpeita rakennusoikeuksiltaan tai teknisiltä ratkaisuiltaan (velvoite kuivakäymälään). Esimerkiksi kunnan 2012 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä kaavoittamattomilla ranta-asuinpaikoilla on huomattavan paljon suurempi rakennusoikeus kuin kaavoitetuilla, joten kunnassa on tutkittu mahdollisuutta päivittää ranta-asema/yleiskaavoja vastaamaan rakennusjärjestystä. Ranta-asemakaavoitus on kuitenkin maanomistajista lähtevää kaavoittamista, joten mikäli maanomistajat haluavat kaavoja päivittää, voidaan tämä tehdä yhteistyössä kunnan kanssa, mutta maanomistajien omalla kustannuksella. KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA Pyrkimys lisätä kuntalaisten tietoisuutta kaavoituksesta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista on ollut kantavana ajatuksena kunnan perustettua kaavoittajan viran. Kunnan oman kaavoittajan läsnäolo kunnan ja kuntalaisten arjessa mahdollistaa entistä paremmin tiedon siirtymisen kuntalaisilta osaksi kaavoitusta ja madaltaa kynnystä kuntalaisten saapua keskustelemaan omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Kunnassa on kaavoituksen toimesta laadittu kaavoituksesta ja kaavaprosessista kertova esite, joka on ollut ladattavissa internetistä ja jota on jaettu yleisötilaisuuksissa. Kaavoituksesta on myös pyritty mahdollisuuksien mukaan informoimaan kaikkia kaavoitettavan alueen maanomistajia kirjeitse, tähän on vuoden 2010 aikana siirrytty mahdollisuuksien mukaan myös suuremmissa yleiskaavoissa. Muutoin kaavaprosesseista on tiedotettu Forssan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla. OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN Kunnan tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kaavoituksesta, jotta kaavoitus voitaisiin kokea kunnan, viranomaisten ja kuntalaisten yhteisenä hankkeena alueen hyväksi ja sen kehittämiseksi kohti tulevaisuutta. Osana tätä prosessia kunta aktivoi kaavoitustoimikunnan paitsi ohjaamaan kaavoitusta myös toimimaan kunnan ja tavallisten maanomistajien välisenä linkkinä - kaavoitustoimikuntaan kuuluvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja kaavoittaja. Kaavoitustoimikunta on myös tehnyt maastokäyntejä kokoustensa yhteydessä ongelmallisiin kaavatilanteisiin liittyen ja neuvotellut maanomistajien kanssa eri vaihtoehdoista. Itse kaavoituksessa siirryttiin entistä havainnollistavampaa suuntaan hyödyntämällä 3dmallinnusta sekä laatimalla rakennuskantaa havainnollistavia rakennustapaohjeita, jotta kaavaratkaisut olisivat helpommin ymmärrettävissä kuntalaisille. KYLIEN OSAYLEISKAAVAT Kylien kehittämistä ja niihin yleiskaavojen laatimisen valmistelua jatketaan vuonna 2013 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on saada kyläympäristöt tutkittua ja kartoitettua niiden vahvuudet ja heikkoudet kylien kehittämisen ja niiden rakentamisen ohjauksen pohjaksi. Samalla myös kulttuurimaiseman ja vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä saadaan säilymään ympäristöhän on yhä enenevässä määrin syy, miksi kyliin muutetaan. Näin varmistetaan

17 myös kylien elinvoimaisuus ja vetovoima paitsi jo kylissä asuvia myös tulevia muuttajiakin ajatellen. Kyläkeskusten osalta tutkitaan myös mahdollisuutta osayleiskaavan avulla tutkia rajattu alue ja tämän täydennysrakentaminen tarkemmin, jolloin rakennuslupia voitaisiin myöntää alueella mahdollisimman joustavasti. näkymä Letkun kylältä TAAJAMAN ASEMAKAAVAT Tulevia asemakaavoja laaditaan pääsääntöisesti keskustataajaman alueelle tai sen välittömässä läheisyydessä oleville alueille kuten Mustialaan tai Lamalaan. Keskusta-alueilla ilmeneviä muutospaineita tullaan tarpeen mukaan ratkaisemaan kaavoja päivittämällä ja tarkentamalla, jotta keskustataajamasta saadaan entistä toimivampi ja viihtyisämpi. Merkittävä asia taajaman toimivuuden kannalta tulee tulevaisuudessa olemaan uuden hautausmaan sijoittuminen suhteessa keskustaan ja sen toimintoihin. Sijoitussuuntia ja alustavia vaihtoehtoja on alustavasti tarkasteltu, tätä valmistelutyötä tullaan edelleen jatkamaan ja tarkentamaan. KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU Kunnan alkuperäinen kaavoitusohjelma on jonkin verran elänyt muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden vuoksi, kaavoitusohjelmaa päivitettiinkin syksyllä 2013 valtuustokauden vaihduttua.

18