KAAVOITUSKATSAUS 2010 Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2, Tammela puh

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 MAAKUNNALLISET HANKKEET...3 MAAKUNTAKAAVOITUS...3 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU...4 HANKKEET JA OHJELMAT...6 LOUNAIS-HÄMEEN MUSEOT MATKAILUKÄYTTÖÖN EAKR-HANKE...6 TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA...7 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA...8 YLEISKAAVOITUS...9 LIESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA...9 LAMALAN OSAYLEISKAAVA...9 SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA...9 RUOSTEJÄRVEN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA...10 SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA...11 LETKUN OSAYLEISKAAVA...12 TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA...12 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA...13 UUDET YLEISKAAVAT...13 ASEMAKAAVOITUS...14 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS...14 KAUKJÄRVEN SIIKI-MUTALAN ALUE...16 TUPASUON ASEMAKAAVA...16 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA...17 MEIJERIN ALUEEN (KORTTELI 502) ASEMAKAAVAN MUUTOS...17 KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS...18 RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS...19 KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA EERIKKILÄN ASEMAKAAVA...20 KORTTELIN 165 B ASEMAKAAVAMUUTOS...20 KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA...20 UUDET ASEMAKAAVAT...21 RANTA-ASEMAKAAVOITUS...21 UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0)...21 KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA...22 TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA...22 OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN...22 KYLIEN OSAYLEISKAAVAT...22 TAAJAMAN ASEMAKAAVAT...23 KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU...23

3 MAAKUNNALLISET HANKKEET MAAKUNTAKAAVOITUS Maakunnan ja näin ollen myös Tammelan kunnan kattava maakuntakaava laadittiin vuosien aikana. Tammelan osalta kunnan erityispiirteet käytiin läpi aluearkkitehti Sirkka Köykän, kaavan laatineen Hämeen liiton ja Hämeen Ympäristökeskuksen edustajien toimesta. Maakuntakaava hyväksyttiin Maakuntavaltuuston toimesta , mutta Maaja metsätalousministeriön lausunnon vuoksi kaavan vahvistuminen siirtyi eteenpäin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto teki kaavasta päätöksen ympäristöministeriön esityksen mukaisesti ja maakuntakaava tuli voimaan korvaten alueen seutukaavan. Lopullisesti maakuntakaava astui voimaan Maakuntakaava ohjaa alueiden maankäyttöä niin liikenteen, teollisuuden ja palveluiden sijoittamisessa, kaavassa on myös osoitettu kulttuurimaisemien, luontoarvojen ja rakennetun ympäristön säilytettävät alueet. Nämä usein jatkuvat yli kuntarajojen, joten kukin kunta pohjatessaan kaavoituksensa maakuntakaavaan osallistuu koko maakunnan kokonaissuunnitelmaan. Tammelan kunnan alueella voimassa oleva Kanta-Hämeen maakuntakaava kattaa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan päivittämässä vaiheittain, ensi vaiheen päivitetään suuria kokonaisuuksia kuten liikenteellisiä yhteyksiä, logistiikkaa ja elinkeinoa sekä asumista koskevia tekijöitä. Hämeen liiton maakuntahallitus päätti kokouksessaan kuuluttaa Kanta-Hämeen maakunnan 1. vaihemaakuntakaavan (asuminen, elinkeinot ja logistiikka) vireille tulosta sekä asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville ajalle maakunnan kuntien kunnanvirastoihin sekä internetiin sivuille Kaavaa laatiminen eteni siten, että maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa vaihemaakuntakaavaluonnoksen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi maakuntien kunnanvirastoilla. Maakuntakaavoitus on etenemässä vuoden 2012 alussa ehdotusvaiheen nähtävillä oloon, josta kuulutetaan niin liiton kuin kunnankin toimipisteessä sekä internetsivuilla. Voimassa olevaa maakuntakaavaa Tammelan keskustaajaman osalla

4 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Hämeen ympäristökeskuksen aloitteesta seudulla aloitettiin vuonna 2009 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama EAKR-hanke, johon kaikki seutuun kuuluvat kunnat (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) osallistuvat. Vuosien aikana tehtävässä seudun strategisessa rakennetarkastelussa määritellään selkeä näkemys maankäytön rakenteesta, kehityslinjoista, uusista alueista ja täydennysrakentamisesta. Tarkoituksena on luoda suunnitelma, joka antaa edellytykset Forssan seudun maankäytöllisille linjauksille lähimpien vuoden aikana. Rakennetarkastelu sisältää sekä tulevaa kehitystä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. Suunnitelmassa tarkastellaan kokonaisuudesta käsin kuntien visioita ja kehitetään niitä edelleen. Rakennetarkastelussa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Rakennemallin suunnittelu kytketään sekä maakuntakaavan tarkistukseen että kuntien yleiskaavoituksen valmisteluun. Suunnittelualuetta koskevat keskeiset strategiat, suunnitelmat ja selvitykset kerätään työn valmisteluvaiheessa ja analysoidaan suunnittelutyön aikana. Suunnittelun aikana laaditaan vaihtoehtoja työryhmässä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Lopullinen rakennetarkastelu laaditaan eri vaihtoehtojen arviointiseminaarin jälkeen. Hanketta hallinnoi Forssan kaupunki, jonka kanssa muut kunnat ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Hanke alkoi syksyllä 2009 ja painottuu vuosille 2010 ja Rakennetarkastelun laatijaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella A-Insinöörit Oy, joka on tehnyt alkuvuoden 2010 aikana selvitystyötä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Selvitystöihin liittyen tehtiin Forssan kaupungin teknisen johtajan Antti Heinilän, kaupunginarkkitehti Sirkka Köykän ja Tammelan kunnan kaavoittajan Miika Tuen toimesta kuntakierros alkuvuodesta 2010, jonka jälkeen paikallisten toimijoiden kanssa pidettiin yhteensä kuusi teemapalaveria, joissa on käsitelty valitun teeman puitteissa seudullista tilannetta ja tavoitteita rakennetarkasteluun. Maaliskuussa järjestettiin hankkeen kaikille avoin aloitusseminaari Jokioisten Tietotalolla. Lähtökohtamateriaalin hankkimisen ja laatimisen jälkeen edettiin rakennemallivaihtoehtojen laatimiseen. Forssan seudun strategisen rakennetarkastelun kaksi vaihtoehtoista rakennemallia esiteltiin rakennemalliseminaarissa Humppilassa Seminaariin oli kutsuttu viiden kunnan päätöksentekijöitä. Seminaarin jälkeen rakennetarkastelu asetettiin kuntalaisten tutustuttavaksi niin kunnantalolle kuin kunnan kirjastoonkin. Samassa yhteydessä rakennemallivaihtoehdoista pyydettiin viralliset lausunnot jokaiselta viideltä kunnalta. Myös Hämeen ELY-keskus ja Hämeen liitto halusivat antaa lausunnon vaihtoehdoista. Annettujen lausuntojen pohjalta rakennemallityötä kehitettiin vaihtoehtoisista rakennemalleista lopulliseen, seudun yhteiseen versioon. Saapuneen palautteen pohjalta merkittävin toive oli kahden vaihtoehdon sovittaminen yhdeksi rakennemalliksi siten, että lievemmän kasvun vaihtoehdosta olisi nähtävissä kehityslinjat voimakkaamman kehityksen vaihtoehtoon. Lopullisesta rakennemallista kerättiin lausunnot kultakin hankkeeseen osallistuneelta kunnalta. Tammelan kunnanhallitus käsitteli hankkeen kokouksessaan ja esitti kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy rakennemallin seudun yhteiseksi maankäytön tahtotilaksi. Kunnanvaltuusto käsitteli ja hyväksyi hankkeen kokouksessaan

5 Rakennemallityöstä pidettiin loppuseminaari , jolloin valmis seudullinen rakennetarkastelu esitellään yleisölle.

6 HANKKEET JA OHJELMAT LOUNAIS-HÄMEEN MUSEOT MATKAILUKÄYTTÖÖN EAKR-HANKE Projektiin valikoituneitten museoiden tilanne tuli ajankohtaiseksi museoiden tarvitessa rahoitusta välttämättömiin rakennusten kunnostustoimenpiteisiin. Myös museoiden kehittäminen ja toiminnan ylläpitäminen ovat kysymyksiä, joihin haetaan apua ja ratkaisua seutukunnan kuntien yhteisen EU-hankkeen kautta. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta ja sen rahoittajaviranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Hankkeessa pyritään lisäämään tietoisuutta museoista ja niiden välittämästä vanhasta kulttuurista ja ympäristöstä: museoiden korjatut ja hoidetut alueet ja rakennukset toimivat puitteina ympäristölle, joka välittää näyttelyillään ja esineistöllään tietoa vanhasta ympäristöstä ja elämäntavoista niin kuntalaisille kuin matkailijoillekin. Hankkeen aikataulu on Usealle hankkeeseen valikoituneista museoista yhteistä on se, että ne ovat enemmän tai vähemmän ulkoilmamuseoita ja näin ollen päivittäinen käyttö rakennuksilla on vähäisempää; museorakennukset ovat avoinna ihmisten tutustuttavaksi, mutta eivät kaikkina päivinä eivätkä varsinkaan ympäri vuoden. Tämä aiheuttaa ongelmia paitsi museoiden toiminnan ylläpitämiselle myös rakennusten ylläpidolle sekä museoiden esineistön ja kokoelmien säilymiselle. Hanke lähti liikkeelle jokaisen kunnan omien tarpeiden selvittämisellä. Projektiin valittujen museoiden korjaus- ja kehittämistarpeet selvitettiin hankesuunnitelmien pohjaksi. Näistä osasuunnitelmista koottiin yhteinen hankesuunnitelma ja jatkossa pyritään hakemaan kustannushyötyjä samankaltaisia tarpeita yhdistämällä. Hanketta hallinnoi Tammelan kunta, jossa projektihenkilönä ja projektin asiantuntijana toimii kunnan kaavoittaja, arkkitehti Miika Tuki. Varsinaiset toimenpiteet kussakin kohteessa tehdään kulloisenkin kunnan ja kohteen toimesta / tilaamana. Kuntien museot projektissa ovat: Forssa: Ronttismäen tehtaalaismuseo Humppila: Kauppilan perinnetila ja Talvisen mökki Jokioinen: Pappilamuseo, Naulamuseo ja OFA:n alue Ypäjä: kotiseutumuseo Tammela: Nahkurin verstas ja Saaren kansanpuisto Hankkeen tavoitteena on toisaalta kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen ja turvaaminen akuutteja korjauksia ja huoltotoimenpiteitä tekemällä, toisaalta museoiden jatkuvuuden takaaminen. Tavoitteena on saada museorakennuksissa säilymään alueelle tyypilliset vanhan rakennuskannan tyylipiirteet ja detaljit, joita voitaisiin hyödyntää muissakin kuin museoitten tulevissa korjauksissa mallina ja esimerkkinä.

7 Hankkeessa kiinnitetään myös huomiota museoiden näkyvyyteen ja markkinointiin, jotta kunnostettuja museoita käytettäisiin yhä enenevässä määrin kohteina, joissa koululaiset, matkailijat ja kuntalaiset yleensäkin saavat kosketuksen vanhaan paikalliseen kulttuuriperintöön ja elintapoihin. Hankkeessa on tehty vuosien aikana kunnostustoimenpiteitä sekä laadittu kohteille sekä maiseman/pihapiirin että rakennuskannan hoito- ja käyttösuunnitelmat. Hankkeessa on myös kohteille hankittu uusia infotauluja, joiden avulla kohteita voidaan esitellä entistä paremmin yleisölle. Tammelan osalta Saaren kansanpuiston rakennuskannan ja ympäristön hoito- ja käyttösuunnitelmat valmistuivat vuoden 2011 aikana Saatsi Arkkitehdit Oy:n laatimana. Hankkeessa myös rakennettiin Saaren kansanpuistoon uusi ruuhikatos kulttuurihistoriallisille ruuhille. Uusilla infotauluilla ja materiaalilla pystytään esittelemään niin Saaren kansanpuiston rakennuskantaa ja esineistöä kuin reitistöä ja palvelujakin. Hankkeen internetsivu: TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA Kulttuuriympäristö ja sen ominaispiirteet ovat olennaisia alueiden kehittämisessä, etenkin alueen vetovoimaisuuden kannalta. Laadukkaalla ja rikkaalla ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisten viihtyisyyteen niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan selventää alueiden tietynlaisiksi kehittymisen syyt, onkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa alueiden vahvuudet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Näin alueen vetovoimaisuudelle olennaiset tekijät saadaan säilymään ja alueita voidaan rakentaa kohti tulevaisuutta kulttuuriympäristöohjelma ei ole vain vanhan säilyttämistä, vaan valmiutta kehittää alueita tulevaisuuden tarpeisiin näiden omilla ehdoilla, alueen ympäristö ja historia kehityksessä tiedostaen. Kulttuuriympäristöohjelmalla lisätään ihmisten tietoisuutta omasta arvokkaasta ympäristöstään ja tätä kautta parannetaan alueiden käyttöä ja hoitoa arkielämässä. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan myös sitouttaa niin viranomaisia, kunnan luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin hoitamaan yhteistyössä kunnan arvokkaita ja omaleimaisia kohteita sekä alueita. Kulttuuriympäristöohjelmasta voidaan myös tarvittaessa laatia julkaisu kuntalaisille jaettavaksi. Kulttuuriympäristöohjelman aloittamiseksi ryhdyttiin vuoden 2009 aikana tekemään selvitystyötä, jota on jatkettu mm. kaavahankkeiden yhteydessä vuosina 2010 ja Maaseudulla yleiskaava-alueiden laatimisen yhteydessä on kerätty aineisto kulttuuriympäristöohjelmaa silmälläpitäen. Keskusta-alueen asemakaavoituksen ja kirkon

8 ympäristön kehittämishankkeiden yhteydessä on käsitelty keskusta-alueiden kulttuuriympäristöä ja sen merkitystä taajamakuvaan. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA Ohjelma täydentää kulttuuriympäristöohjelmaa ja vie tarkastelun erityisesti rakennetun ympäristön tutkimiseen. Olemassa olevat inventoinnit toimivat pohjana ohjelmalle, näitä tarkennetaan ja täydennetään tarvittavilta osin ohjelman aikana. Ohjelman tavoitteena on paitsi selvittää kunnan nykyisen rakennetun ympäristön muodostuminen, myös tutkia täydennysrakentamista eri alueille. Ohjelmassa pyritään selventämään esimerkein, miksi uudisrakentamista joudutaan erityisissä kohteissa sovittamaan olemassa olevaan ympäristöön tai mitkä ovat korjausrakentamisessa kulloisenkin ajankohdan rakennuksen erityispiirteitä ja miten nämä mahdollisesti poikkeavat muitten aikakausien piirteistä. Ohjelmassa myös tutkitaan uutta rakentamista ja alueita suhteessa kaavoitukseen ja rakentamiseen onko Tammelassa kaiken kokoinen ja näköinen rakentaminen sovitettavissa jokaiselle alueelle vai onko mahdollista ajatella tietynlaista rakentamista tietynlaisille alueille? Ensin mainittu voi olla alueella rikkaus tai alueesta voi muodostua hyvin sekava, jälkimmäinen voi olla arkkitehtonisesti hallittu kokonaisuus tai vain yksinkertaisesti tylsä ja monotoninen. Ohjelman tarkoituksena on paitsi kerätä tietoutta ja ratkaisutapoja alueiden kehittämiseksi, myös herättää keskustelua ja jakaa tietoutta Tammelan kunnan rakennetun ympäristön kehittymisestä. Ohjelmaa voidaan paitsi käyttää kaavoituksen ja rakennustapaohjeiden pohjana, myös antaa ohjeita sellaisen rakennuskannan ja alueiden hoidolle, jotka eivät ole vielä erityisesti suojeltuja tai säilytettyjä kaavoituksen ja lainsäädännön tasolla; ohjelma tarjoaa välineen ja keinoja omatoimiselle säilyttämiselle ja korjaamiselle. Rakennetun ympäristön säilyttämis- ja kehittämisohjelman laatimiseksi on tehty selvitystyötä laadittavien kaavahankkeiden yhteydessä, joissa on kaavoitettavan alueen lähtökohdista tehty rakennustapaohjeita näitä laadittaessa on huomioitu yleispäteviä lähtökohtia, jotka toimivat kehittämisohjelman pohjana.

9 YLEISKAAVOITUS LIESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Liesjärven osayleiskaavahanke kuulutettiin kunnanvaltuuston päätöksellä voimaan valituksenalaista tilaa 1:256 lukuun ottamatta Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään Jatkovalitus on tällä hetkellä korkeimman hallintooikeuden käsiteltävänä. LIITE 1 Liesjärven kaavakartta ja muu materiaali LAMALAN OSAYLEISKAAVA Kunnanvaltuusto hyväksyi Laman osayleiskaavan kokouksessaan ( 35). Osayleiskaavaan jätettiin kaksi valitusta. Kaavavalitukset hylättiin Hämeenlinnan hallintooikeudessa, eikä kaavasta jatkovalitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten osayleiskaava kuulutettiin voimaan LIITE 2 Ote osayleiskaavaehdotuksesta Kukkurahovin kohdalta, koko kaavakartta ja muu materiaali SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA Tammelan kunnanhallitus aloitti Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan valmistelun kokouksessaan ja kokouksessaan hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireilletuloasiakirjana nähtäville ajalla Kaavoitus jatkui kaavatyön laatijana toimivan arkkitehtitoimisto A+:n toimesta siihen asti, kunnes yritys luopui kaavoitustyöstä. Kaavoitusta jatkettiin kunnan kaavoittajan Miika Tuen toimesta siten, että luonnosvaiheen suunnitelma esiteltiin kunnanhallitukselle keväällä Julkisesti kaava oli nähtävillä , kaavasta myös järjestettiin yleisötilaisuus Valkeaniemen pirtillä

10 Alueen kaavoituksessa erityiskysymyksenä otetaan huomioon Forssan puolella kaavoitettavana oleva Kiimassuon osayleiskaava ja jätteidenkäsittelyalueen erityisvaatimukset. Koska samanaikaisesti kaavoitustyön kanssa aloitettiin samalle alueelle Voimavapriikin tuulivoimapuiston teemayleiskaava, jäi Sukula-häiviän osayleiskaava odottamaan tämän kaavatyön selvityksiä ja päätelmiä ennen kaavoitustyön jatkamista ehdotusvaiheeseen. LIITE 4 Sukula-Häiviän luonnosvaiheen kaavamateruaali: RUOSTEJÄRVEN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan laatiminen käynnistyi Eerikkilän urheiluopiston rakentamispaineista omille mailleen. Koska Ruostejärveltä puuttuu oikeusvaikutteinen osayleiskaava, päätettiin tällaisen laatiminen aloittaa järven itäosalle, aluerajaus alkaen Eerikkilän alueesta ja jatkuen aina valtatie 2:lle asti. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa Ruostejärven itäosan osayleiskaavatyön, työtä tekemään valittiin arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy, jonka toimesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavahankkeelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ajalla Tällöin saatiin lausunnot 11 taholta ja muistutukset seitsemältä muistuttajalta. Nähtävillä oloajan jälkeen saapui neljä maanomistajien mielipidettä kaavoittajan harkittavaksi. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Ruostejärven itäosan osayleiskaavaluonnoksen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle. Luonnoksen nähtävilläolon yhteydessä järjestettiin Ruostejärvellä avoin yleisötilaisuus kaavaa koskien klo Hämeen luontokeskuksen tiloissa. Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta osayleiskaava oli tarpeen asettaa uudelleen nähtäville luonnoksena. Kaavan selvityksiä tarkennettiin mm. luontoselvityksen osalta liitooravaselvitys tekemällä (Sito Oy, Seija Väre) sekä alueen rakennuskantaa inventoimalla. Tarkennettu kaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan kotisivuille internetiin. Luonnokseen saapuneen palautteen pohjalta kaavaa kehitettiin ehdotusvaiheen nähtävillä oloon, joka on alkuvuodesta LIITE 5

11 Ruostejärven itäosan osayleiskaavaluonnos ja muu materiaali: SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA Kaukolan, Saaren, Ojasten ja Portaan kylien alueelle on käynnissä osayleiskaavan laadinta, jonka valmistelun Tammelan kunnanhallitus on aloittanut kokouksessaan ja hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkisesti ilmoitettu Forssan lehdessä , osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja internetissä. Laadittavan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras - osayleiskaavan tavoitteena on paitsi kehittää kyliä ja niiden käyttöä myös turvata aluerajauksen alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja maisema-alueet, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaava-alueen maankäytön suunnittelua. Tavoitteena on myös kylien kehitystä edistävän täydennysrakentamisen ohjaaminen, alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet ja mahdollisuudet pyritään selvittämään kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä ja tarvittaessa emätilaselvityksiä tekemällä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Kaavaa laadittaessa alueelta käydäänkin läpi lukuisia olemassa olevia selvityksiä ja laaditaan tarvittaessa uusia, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaavan laadintaa: alueen palvelurakenteen, liikenteen ja rakennetun kulttuuriympäristön olemassa oleva tilanne ja kehitystarpeet selvitetään, samoin alueen luonnonolosuhteiden kuten pohjavesien, pelto- ja metsäalueiden sekä kasviston ja eläimistön tila. Kaavoituksen avulla saadaankin kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata alueen vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottaen. Myös kaava-alueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavassa huomioon otetuksi. Kaavaprosessi on siirtymässä selvitysvaiheesta luonnosvaiheeseen Sito Oy:n luonto- ja maisemaselvityksen valmistuessa. Kaavoitustyön tässä vaiheessa alueella on vierailtu useaan otteeseen mm. kaavakävelyjen merkeissä. Lukuisia maanomistajien toiveita on jo saatu ennen luonnoksen virallista nähtävillä oloa. Kaavan laatiminen on viivästynyt hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki- Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Kaavoitustyön yhteydessä tullaan lisäksi pitämään tarvittava määrä yleisötilaisuuksia, joista ensimmäinen järjestettiin Tammelan kunnantalolla

12 Kaavan laatiminen on viivästynyt osin siksi, että kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi ja osin siksi, etteivät kaavan selvitykset ole valmistuneet odotetusti. Kaavan rajaus on myös paljastunut kunnianhimoiseksi, sillä se käsittää useamman normaalin osayleiskaavan alueen tämä on osaltaan vaikuttanut niin selvitysten laadintaan kuin itse kaavoitukseenkin. Kaavan maisemaselvitys valmistui vuonna vuodenvaihteessa 2009/2010 ja kaavoittaja sai käyttöönsä ensimmäisen luonnoksen luontoselvityksestä syksyllä 2011, joten kaavoitus etenee luonnosvaiheen nähtävillä oloon alkuvuodesta LIITE 3 LETKUN OSAYLEISKAAVA Letkun kylällä on jo pitkään ollut täydennysrakentamispaineita, joten kunnassa on tehty selvitystyötä osayleiskaavan aloittamiseksi Letkun kylän alueelle. Tavoitteena on tutkia ja säilyttää Letkun kyläkeskuksen ja sitä ympäröivän maaseutualueen vetovoimatekijät ja kaavoituksen avulla kehittää aluetta tulevat tarpeet ja olemassa olevat tekijät huomioiden. Vuoden 2009 kaavoituskatsauksen mukaisesti kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatiminen Letkun alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnan kotisivuille ja tekniselle osastolle. Kaavoituksen aloittamisen yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus Letkun pirtillä Kaavoitusta varten alueelta on tilattu luontoselvitys sekä maisemaselvitys, joiden maastotöitä tehtiin kesällä Maisemaselvitys valmistui syyskuussa Kaavoitustyö etenee selvitysten laatimisella kohti luonnosvaihetta, joka asetetaan nähtäville vuoden 2012 keväällä luontoselvityksen valmistuttua. LIITE 8 TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Teemayleiskaava on lähtenyt liikkeelle Voimavapriikki Oy:n aloitteesta ja tarpeesta, minkä vuoksi kuntien ja yrityksen välillä on sovittu kaavoittamiseen liittyvistä tehtävistä ja kustannuksista mm. kaikki tehtävät selvitykset kaavoitukseen toimittaa Voimavapriikki Oy, sillä yrityksellä on kaavoituksen kanssa yhtäaikaisesti tekeillä alueen ympäristönvaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arvioinnista valmistuvaa selostusta käytetään kaavoituksen lähtökohta-aineistona, samoin kuin sen laatimiseksi tehtyjä selvityksiä. Osayleiskaavan tarkoituksena on laatia teemaosayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston, tiestön ja sähköasemien rakentamisen suunnittelualueelle. Osayleiskaava pyritään laatimaan niin, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa tuulivoimapuistoa koskevan teemayleiskaavan, vireilletulovaiheen asiakirjoina pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla Kaavahankkeesta järjestettiin aloitusviranomaisneuvottelu, johon kutsuttiin mukaan myös puolustusvoimien edustaja. Puolustusvoimien ja Ilmavoimien esikunnan edustajien kanssa järjestettiin erillinen työneuvottelu Neuvottelussa todettiin

13 tuulivoimaloiden muodostavan esteen Jokioisten varalaskupaikan käyttämiselle, ellei tuulivoimaloita madalleta. Tuulivoimaloiden vaikutuksesta tutkiin on valmistumassa koko maan kattava tutkatarkastelu VTT:n toimesta, mutta vielä kaavaluonnosvaiheessa tietoja ei ollut kaavoittajien käytettävissä. Voimavapriikki Oy:n tarpeiden, valmistuneiden selvitysten ja saapuneen palautteen pohjalta kaavasta on laadittu kaavaluonnos Forssan kaupungilla kaupunginarkkitehti Sirkka Köykän toimesta yhteistyössä Tammelan kunnan kaavoittajan Miika Tuen kanssa. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa luonnosvaiheen asiakirjoina nähtäville kaavaluonnoksen selostuksineen Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolle sekä kunnan kotisivuille internetiin. Kaava oli nähtävillä kunnan kotisivuille ja tekniselle osastolle. LIITE 4 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA UUDET YLEISKAAVAT Tammelan kunnan 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2010 aloitetaan Hykkilän-Lunkaan osayleiskaava valmistelu. Osayleiskaava tulee luontevasti jatkamaan voimaan tulevaa Lamalan osayleiskaavaa Kuivajärven itäpuolella ja yhdistyy eteläosiltaan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaavaan, jolloin koko Kuivajärvi on rantojen osalta yleiskaavoituksen alla. Myös kaava-alueella sijaitsevien Hykkilän ja Lunkaan kylien kehittämistä tutkitaan pyrkimyksenä säilyttää kyläkeskusten vetovoimatekijät. Kaavoituksen aikataulukiireistä johtuen osayleiskaavoitustyö aloitetaan vuoden 2012 aikana. Uusia yleiskaavahankkeita käynnistetään kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, jota päivitettiin vuoden 2009 aikana. Tavoitteena on käynnistää ainakin yksi osayleiskaava vuodessa ja näin saada tulevaisuudessa yleiskaavoituksen piiriin ainakin kaikki kunnan alueella olevat merkittävimmät kyläkeskukset, joilla on kehittämis- ja rakentamispaineita. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu). Vuosien aikana pyrkimyksenä olisi käynnistää Keskustan-Mustialan osayleiskaava sekä Liesjärven osayleiskaavaa täydentävä Liesjärven länsiosan osayleiskaava.

14 ASEMAKAAVOITUS KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavojen tarkoituksena on monilta osin vanhentuneen asemakaavan kokonaisvaltainen uudistaminen nykypäivän rakentamistarpeita vastaavaksi sekä asemakaavan siirto numeeriselle pohjakartalle. Samassa yhteydessä myös merkinnät uudistuvat ja yhtenäistyvät. Muutoksen yhtenä tavoitteena on muuttaa Tammelantien varren kerrostalotontteja rivi- ja omakotitalorakentamiseen. Asemakaavaa laajennetaan Matintuomion teollisuusalueelle sekä Kirkonkylän ja Heikkilän kaava-alueiden väliselle, suurelta osin jo toteutuneelle asuntorakentamisalueelle. Lisäksi mukaan otetaan Syrjänharjulla sijaitsevan liikuntakeskuksen alueet. Asemakaavan uudistamisesta on päätetty kunnan talousarvion laadinnan yhteydessä vuonna Kunnanhallitus on kokouksessaan keskustellut kirkonkylän kaavoituksesta ja asettanut asemakaavan laadinnalle omia tavoitteitaan. Kaavoitustyö alkoi maisemaelementtien kartoituksella ja rakennuskannan inventoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Kaavatyön laatijana oli Kaavatalo Oy. Luonnos asemakaavaksi oli laatimisvaiheessa nähtävillä ajalla Myöhemmin täydennettiin alueen rakennuskannan inventointia ja hiottiin kaavaratkaisuja sekä kaavaselostuksia. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kuutena osa-alueena Osa-alueet olivat: 1. Anttila 2. Hevoniemi 3. Kirkko 4. Jussila 5. Rauhaniemi 6. Kytö Kunnanvaltuusto hyväksyi osat 1,2,3,5 ja Osa 4 hyväksyttiin kunnanvaltuuston toimesta ANTTILA, KIRKKO JA KYTÖ Hämeenlinnan hallinto-oikeus vahvisti antamallaan päätöksellä asemakaavan muutokset ja laajennukset koskien alueita 1 (Anttila), 3 (Kirkko) ja 6 (Kytö) ja ne kuulutettiin voimaan. Alueen 6 (Kytö) osalta asemakaava korjattiin ja kaava kuulutettiin voimaan alkaen. HEVONIEMI, JUSSILA JA RAUHANIEMI-HUHTILUOTO Jo Anttilan, Kirkon ja Kydön kohdalla mainitulla hallinto-oikeuden päätöksellä hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston päätökset alueiden 2 (Hevoniemi) ja 5 (Rauhaniemi- Huhtiluoto) osalta sekä alueen 4 (Jussila) osalta. Hevoniemen, Jussilan ja Rauhaniemi-Matintuomion asemakaavoista ja asemakaavamuutosten laadittiin uudet osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, jotka pohjautuvat edellisiin käsittelyihin. Kunnanhallitus käsitteli em. osallistumis- ja arviointisuunnitelmat kokouksessaan ja aloitti uudet kaavoitusprosessit:

15 HEVONIEMEN ASEMAKAAVA (osa 2) Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ( 25). Kaavasta jätettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yksi valitus. Koska valitus oli kohdistettu Huvilapolun kääntöpaikkaan, päätti kunnanhallitus kuuluttaa kaava-alueen muilta osin voimaan kokouksessaan ( 265) LIITE 6 Materiaali nähtävillä: JUSSILAN ASEMAKAAVA (osa 4) Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ( 44). Kaavasta jätettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle neljä valitusta, jotka ovat oikeuskäsittelyssä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. LIITE 6 Materiaali nähtävillä: RAUHANIEMI-MATINTUOMIO ALUEEN ASEMAKAAVA (osa 5) Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ( 56). Kaavan valitusaika on kaavoituskatsauksen laatimisaikaan meneillään. LIITE 6

16 Materiaali nähtävillä: KAUKJÄRVEN SIIKI-MUTALAN ALUE Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ja kaava kuulutettiin voimaan Kunnan omistamalle alueelle Kaukjärven ja Mustilan kylien rajapintaan kaavoitettiin arvokkaaseen peltomaisemaan sovittuva asuinalue omakotirakentamista varten. LIITE 7 Materiaali nähtävillä: TUPASUON ASEMAKAAVA Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ja kaava kuulutettiin voimaan Alueelle kaavoitettiin pieni kahden tontin teollisuusalue tarkoituksena laajentaa Forssan kaupungin puolelle jo kaavoitettua teollisuusaluetta Tammelan kunnan puolelle. Maanomistajan ja kunnan välillä laadittiin maankäyttö- ja luovutussopimus kaavoitettavaan alueeseen ja alueen liikenneyhteyksiin liittyen. LIITE 4

17 Materiaali nähtävillä: KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ja kaava kuulutettiin voimaan Tammelan kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt aloittaa Kaukjärven teollisuusalueen asemakaavatyön. Vireilletulovaiheen asiakirjana pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma yleisesti nähtävänä ajalla kunnanviraston teknisellä osastolla. Kaavoituksella alueelle luotiin teollisuusalue, jossa on eri kokoluokkien tontteja yhdistämällä mahdollisuus laajentaa tonttia. Kaavoituksessa myös huomioitiin ympäristöarvot riittävät luonnonalueet kaava-alueelle varaamalla sekä alueen hulevesien hallinnoimisella mm. alueelle sadevesien viivytysallas muodostamalla. LIITE 7 Materiaali nähtävillä: MEIJERIN ALUEEN (KORTTELI 502) ASEMAKAAVAN MUUTOS Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ja kaava kuulutettiin voimaan Tammelan kirkonkylän asemakaavan Anttilan alueen korttelissa 502 tehtiin kaava-alueella pieniä, koko Anttilan asemakaavaan vaikutukseltaan vähäisiä muutoksia paremmin vastaamaan nykyisiä tarpeita. LIITE 6 Materiaali nähtävillä: KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA 715 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ja kaava kuulutettiin voimaan

18 Kydön alueen korttelissa 715 tehtiin kaava-alueella pieniä, koko Kydön asemakaavaan vaikutukseltaan vähäisiä tarkennuksia muuttuneiden tarpeiden vuoksi. Korttelissa 715 olevien tonttien 1 ja 2 välistä rajaa oikaistiin. LIITE 6 Materiaali nähtävillä: KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA 722 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ja kaava kuulutettiin voimaan Tammelan kirkonkylän asemakaavan Kydön alueen korttelissa 722 tehtiin kaava-alueella pieniä, koko Kydön asemakaavaan vaikutukseltaan vähäisiä tarkennuksia muuttuneiden tarpeiden vuoksi, mm. korttelissa 722 olevan tontin 15 kulkuyhteyttä muutettiin kulkemaan viistosta AM -alueen puolelta. LIITE 6 Materiaali nähtävillä: NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS Tammelan kunta on aloittanut 1999 keskustan kaavojen ajantasaistamisen laatimalla uusia kaavoja keskusta-alueelle. Niemi-Eskolan alue on jäänyt kahden suuremman osa-alueen väliin - lännestä alue rajautuu Jussilan ehdotusvaiheessa olevaan asemakaavaan, idästä ja pohjoisesta Kirkon alueen hyväksyttyyn asemakaavaan. Niemi-Eskolan alueen kaavoittaminen jatkaa kunnan jo aikaisemmin tekemää linjausta ja tätä kautta saadaan puuttuva palanen Tammelan keskustasta päivitettyä ajan tasalle, etenkin koska alue on keskeisellä paikalla Tammelan vanhan kirkonkylän alueella, Pyhäjärven rantamilla. Alueella on osin voimassa asemakaava vuodelta 1988, suurimmaksi osaksi voimassa oleva asemakaava alueella on vuodelta Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa Tammelan keskustassa Niemi- Eskolan asemakaavamuutostyön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Kaavan laatiminen viivästyi hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Niemi-Eskolan asemakaava asetettiin luonnoksena nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävillä oli kaksi vaihtoehtoa, joihin saapuneen palautteen pohjalta kunnanhallitus päätti kokouksessaan kaavaprosessin suuntaviivoista. Kaavoitus etenee ehdotusvaiheen nähtävillä oloon vuodenvaihteessa LIITE 6 Materiaali nähtävillä:

19 RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rauhaniemen asemakaava ja asemakaavan muutos suunniteltiin vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa otettavaksi mukaan Kirkonkylän asemakaavan muutokseen, mutta se päätettiinkin tehdä omana kaavanaan, sillä Rauhaniemen alueen suurin maanomistaja Rauhaniemen perikunta oli kiinnostunut olemaan mukana alueen kaavoittamisessa. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Syrjäharjun, Kydön, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaava, joka on vahvistettu Alueen itäosassa on osin myös voimassa asemakaava, joka on vahvistettu Alueen kaavoittamisesta tehdään maanomistajan ja kunnan välillä maankäyttö- ja kaavoitussopimus. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisen Rauhaniemen alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätettiin asettaa 30 päivän ajaksi nähtäville kunnantalolle ja internetiin, kunhan virallinen vahvistus maanomistajan osallistumisesta saadaan. Alueen kaavoittaminen oli jonkin aikaa pysähdyksissä, sillä virallinen vahvistus kaavoittamiseen osallistumisesta maanomistajan taholta puuttui. Tämän asian korjaannuttua kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville kunnanviraston teknisellä osastolla ja kotisivuilla. Kaavan laatiminen viivästyi hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Rauhaniemen perikunnan asemakaava asetettiin luonnoksena nähtäville väliseksi ajaksi. Luonnoksen pohjalta laaditaan alustava kustannusarvio kaava-alueen toteuttamisesta maankäyttö- ja luovutussopimuksen pohjaksi. LIITE 6 Materiaali nähtävillä: KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA 732 Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ( 57). Kaavan valitusaika on kaavoituskatsauksen laatimisaikaan meneillään. Kydön alueen korttelissa 732 kaksi kaavatonttia yhdistettiin maanomistajan toiveesta yhdeksi tontiksi, koko Kydön asemakaavaan muutos oli vaikutukseltaan vähäinen. LIITE 6 Materiaali nähtävillä:

20 EERIKKILÄN ASEMAKAAVA Eerikkilän urheiluopisto tarvitsee kehittyäkseen uutta rakennuskantaa ja edellytyksenä tälle on alueen asemakaavoitus pitkän tähtäimen kehitys huomioiden kaavoituksessa on huomioitava paitsi urheiluopiston toiminnan aiheuttamat paineet ja mahdollisuudet alueelle, myös toiminnan aiheuttamat rasitukset alueeseen ja etenkin Ruostejärveen. Kaavoitusta alueella on jo aloitettu Ruostejärven osayleiskaavaa laatimalla, joten on luontevaa jatkaa kaavoitusta asemakaavoittamalla, kunhan asemakaavoituksessa huomioidaan yleiskaavatason linjaukset. Koska kyseessä on yksityisen maanomistajan suurimmaksi osaksi omille mailleen kaavoittama asemakaava, tullaan maanomistajan ja kunnan välillä laatimaan maankäyttö- ja luovutussopimus alueen kaavoittamisesta ja sen maankäytöstä. Kaavoituksen työnjakoa ja siihen liittyviä sopimuksia on Eerikkilän urheiluopiston, Hämeen virkistysalueyhdistyksen ja kunnan välillä alustavasti neuvoteltu kaavoitustoimikunnan työneuvottelun yhteydessä Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa Eerikkilän asemakaavan laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Selvitysten valmistuttua ja Ruostejärven itäosan osayleiskaavan ehdittyä ehdotusvaiheeseen valmistellaan kaava näitten pohjalta luonnosvaiheen nähtävillä oloon. Materiaali nähtävillä: LIITE 5 KORTTELIN 165 B ASEMAKAAVAMUUTOS Jussilan asemakaava-alueen kaavoituksen ollessa ehdotuksena nähtävillä , saatiin kuntaan Hämeenmaa Kiinteistöt Oy:n muistutus, jossa esitettiin S-marketin tontin (tontti 1 korttelissa 165 B) kaavoittamista omana itsenäisenä kaavanaan, jolloin tontille voitaisiin myös tutkia mahdollisuus miehittämättömän polttoainejakeluaseman sijoittamisesta. Muistutuksessaan Hämeenmaa Kiinteistöt Oy ilmoittaa olevansa valmis maksamaan kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. Kunnanhallitus käsitteli muistutuksia kokouksessaan ja päätti irrottaa kaavasta Hämeenmaa Kiinteistöt Oy:n toivomuksen mukaisesti tontin 1 Jussilan asemakaavan korttelissa 165B sekä joitakin muita alueita Jussilan kaava-alueesta tutkittavaksi omissa itsenäisissä Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa korttelin 165 B asemakaavamuutoksen laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä Materiaali nähtävillä: LIITE 6 KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA Keskustan kehittämiseen tähtäävissä selvityksissä ja alustavissa suunnitelmissa on esiin noussut tarve saada kuntaa vetovoimainen ja kaunis alue uurnien hautaamiseen. Luontevimmaksi paikaksi on osoittautunut kirkon kiviaidan vierusta kirkon eteläpuoleisella peltoalueella. Peltoalue on voimassa olevassa Kirkon asemakaavassa vuodelta 2005 kokonaisuudessaan puistoaluetta mm. kulttuuritoreineen, jona se muilta osiltaan on tarkoitus myös säilyttää. Uurna/muistolehdon osalta on kuitenkin tarve kaavamuutokseen, jossa osa kunnan omistamasta puistoalueesta muutetaan kaavatarkoitukseltaan uurnien hautaamisen

21 UUDET ASEMAKAAVAT sallivaksi. Kaavamuutoksen aloittaminen siirtyi kaavoituksen kaavakiireiden vuoksi loppuvuodelle LIITE 6 Uusia asemakaavahankkeita käynnistetään pääasiassa kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, joka päivitettiin vuoden 2009 aikana. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu). Keskustataajaman laajentamiseksi ja täydentämiseksi laaditaan aloitettaneen vuosien asemakaavoja mm. Kydön alueen täydentämiseksi sekä Pappilan ranta-alueen kaavoittamiseksi vakituiselle asumiselle. Myös Lamalan yleiskaavaalueen asemakaavoitettavaksi osoitettuja asuinalueita voidaan tarpeen mukaan kaavoittaa. RANTA-ASEMAKAAVOITUS UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0) UPM-Kymmene Oy lähestyi kuntaa tavoitteenaan ranta-asemakaavan laatiminen Pääjärvelle omistamilleen maille. Kaavan tavoitteena on muodostaa emätilaselvityksen mukaiset rantarakentamispaikat Pääjärven rannalle. UPM-Kymmene Oy:n palkkaamana konsulttina kaavaa laatii Ympäristönsuunnittelu Oy. Kustannukset kaavoitustyöstä ja sen selvityksistä maksaa maanomistaja, jonka kanssa kunta laatii kaavoitussopimuksen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa ranta-asemakaavan laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Materiaali nähtävillä: LIITE 9

22 KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA Pyrkimys lisätä kuntalaisten tietoisuutta kaavoituksesta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista on ollut kantavana ajatuksena kunnan perustettua kaavoittajan viran. Kunnan oman kaavoittajan läsnäolo kunnan ja kuntalaisten arjessa mahdollistaa entistä paremmin tiedon siirtymisen kuntalaisilta osaksi kaavoitusta ja madaltaa kynnystä kuntalaisten saapua keskustelemaan omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Kunnassa on kaavoituksen toimesta laadittu kaavoituksesta ja kaavaprosessista kertova esite, joka on ollut ladattavissa internetistä ja jota on jaettu yleisötilaisuuksissa. Kaavoituksesta on myös pyritty mahdollisuuksien mukaan informoimaan kaikkia kaavoitettavan alueen maanomistajia kirjeitse, tähän on vuoden 2010 aikana siirrytty mahdollisuuksien mukaan myös suuremmissa yleiskaavoissa. Muutoin kaavaprosesseista on tiedotettu Forssan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla. OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN Kunnan tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kaavoituksesta, jotta kaavoitus voitaisiin kokea kunnan, viranomaisten ja kuntalaisten yhteisenä hankkeena alueen hyväksi ja sen kehittämiseksi kohti tulevaisuutta. Osana tätä prosessia kunta aktivoi kaavoitustoimikunnan paitsi ohjaamaan kaavoitusta myös toimimaan kunnan ja tavallisten maanomistajien välisenä linkkinä - kaavoitustoimikuntaan kuuluvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja kaavoittaja. Kaavoitustoimikunta teki vuoden 2010 aikana maastokäyntejä kokoustensa yhteydessä ongelmallisiin kaavatilanteisiin liittyen ja neuvotteli maanomistajien kanssa eri vaihtoehdoista. Itse kaavoituksessa siirryttiin entistä havainnollistavampaa suuntaan hyödyntämällä 3dmallinnusta sekä laatimalla rakennuskantaa havainnollistavia rakennustapaohjeita, jotta kaavaratkaisut aukeaisivat entistä paremmin kuntalaisille. KYLIEN OSAYLEISKAAVAT Kylien kehittämistä ja niihin yleiskaavojen laatimisen valmistelua jatketaan vuonna 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on saada kyläympäristöt tutkittua ja kartoitettua niiden vahvuudet ja heikkoudet kylien kehittämisen ja niiden rakentamisen ohjauksen pohjaksi. Samalla myös kulttuurimaiseman ja vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä saadaan säilymään ympäristöhän on yhä enenevässä määrin syy, miksi kyliin muutetaan. Näin varmistetaan myös kylien elinvoimaisuus ja vetovoima paitsi jo kylissä asuvia myös tulevia muuttajiakin ajatellen. Kyläkeskusten osalta tutkitaan myös mahdollisuutta osayleiskaavan avulla tutkia rajattu alue ja tämän täydennysrakentaminen tarkemmin, jolloin rakennuslupia voitaisiin myöntää alueella suoraan ilman poikkeamislupakäsittelyä / suunnittelutarveratkaisua.

23 näkymä Letkun kylältä TAAJAMAN ASEMAKAAVAT Tulevia asemakaavoja laaditaan pääsääntöisesti keskustataajaman alueelle tai sen välittömässä läheisyydessä oleville alueille kuten Mustialaan tai Lamalaan. Keskusta-alueilla ilmeneviä muutospaineita tullaan tarpeen mukaan ratkaisemaan kaavoja päivittämällä ja tarkentamalla, jotta keskustataajamasta saadaan entistä toimivampi ja viihtyisämpi. Merkittävä asia taajaman toimivuuden kannalta tulee tulevaisuudessa olemaan uuden hautausmaan sijoittuminen suhteessa keskustaan ja sen toimintoihin. Sijoitussuuntia ja alustavia vaihtoehtoja on alustavasti tarkasteltu, tätä valmistelutyötä tullaan edelleen jatkamaan ja tarkentamaan. Kirkon läheisyyteen ollaan laatimassa luonnossuunnitelmia uudelle uurna/muistolehdolle ja sen liittymiselle keskustan puistoalueisiin. KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU Kunnan alkuperäinen kaavoitusohjelma on jonkin verran elänyt muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden vuoksi, kaavoitusohjelmaa päivitettiinkin vuoden 2009 aikana. Kaavoitusohjelmassa vuosille esitetty alustava kaavoituksen aikataulu.

24

25

26

27

28

29

30

31 Somero aluerajaus Härkätie valtatie 2 Tourunjärvi Patamo Patamo Kapilo Mustalammi Letkun osayleiskaava Myllynkulma Myllynkulma Hakolammi Kolmikkaanjärvi Letku Valajärvi Letku Valkeaviita Kaakkolammi Vatalammi Vahaksenjärvi Ruostejärvi Mittakaava: 1:50000 Pvm: :19 1 km Tapola Kyynärä Liite 8

32