KAAVOITUSKATSAUS 2010 Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2, Tammela puh

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 MAAKUNNALLISET HANKKEET...3 MAAKUNTAKAAVOITUS...3 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU...4 HANKKEET JA OHJELMAT...5 TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA...5 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA...5 YLEISKAAVOITUS...6 SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA...6 RUOSTEJÄRVEN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA...6 SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA...7 LETKUN OSAYLEISKAAVA...9 TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA...9 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA...11 UUDET YLEISKAAVAT...11 ASEMAKAAVOITUS...12 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS...12 NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS...13 RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS...13 EERIKKILÄN ASEMAKAAVA...14 KORTTELIN 165 B ASEMAKAAVAMUUTOS...15 KYTÖ, ASEMAKAAVA / ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA...16 UUDET ASEMAKAAVAT...17 RANTA-ASEMAKAAVOITUS...18 UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0)...18 VANHOJEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN PÄIVITTÄMINEN...18 KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA...19 TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA...19 OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN...19 KYLIEN OSAYLEISKAAVAT...19 TAAJAMAN ASEMAKAAVAT...20 KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU...20

3 MAAKUNNALLISET HANKKEET MAAKUNTAKAAVOITUS Maakunnan ja näin ollen myös Tammelan kunnan kattava maakuntakaava laadittiin vuosien aikana. Tammelan osalta kunnan erityispiirteet käytiin läpi aluearkkitehti Sirkka Köykän, kaavan laatineen Hämeen liiton ja Hämeen Ympäristökeskuksen edustajien toimesta. Maakuntakaava hyväksyttiin Maakuntavaltuuston toimesta , mutta Maaja metsätalousministeriön lausunnon vuoksi kaavan vahvistuminen siirtyi eteenpäin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto teki kaavasta päätöksen ympäristöministeriön esityksen mukaisesti ja maakuntakaava tuli voimaan korvaten alueen seutukaavan. Lopullisesti maakuntakaava astui voimaan Maakuntakaava ohjaa alueiden maankäyttöä niin liikenteen, teollisuuden ja palveluiden sijoittamisessa, kaavassa on myös osoitettu kulttuurimaisemien, luontoarvojen ja rakennetun ympäristön säilytettävät alueet. Nämä usein jatkuvat yli kuntarajojen, joten kukin kunta pohjatessaan kaavoituksensa maakuntakaavaan osallistuu koko maakunnan kokonaissuunnitelmaan. Tammelan kunnan alueella voimassa oleva Kanta-Hämeen maakuntakaava kattaa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan päivittämässä vaiheittain, ensi vaiheen päivitettiin suuria kokonaisuuksia kuten liikenteellisiä yhteyksiä, logistiikkaa ja elinkeinoa sekä asumista koskevia tekijöitä. Maakuntavaltuusto hyväksyi Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavan. Valtuuston käsittelyn jälkeen 1. vaihemaakuntakaava on saatettu vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Kaavasta on jätetty useita valituksia, mm. Tammelan kunnan alueelle osoitetusta tuulivoimapuistosta. Toinen vaihemaakuntakaavapäivitys on alkamassa syksyn 2012 aikana, josta kuulutetaan niin liiton kuin kunnankin toimipisteessä sekä internetsivuilla Voimassa olevaa maakuntakaavaa Tammelan keskustaajaman osalla

4 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Seudun viiden kunnan Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteisestä rakennemallityöstä pidettiin loppuseminaari , jolloin valmis seudullinen rakennetarkastelu esiteltiin yleisölle.

5 HANKKEET JA OHJELMAT TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA Kulttuuriympäristö ja sen ominaispiirteet ovat olennaisia alueiden kehittämisessä, etenkin alueen vetovoimaisuuden kannalta. Laadukkaalla ja rikkaalla ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisten viihtyisyyteen niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan selventää alueiden tietynlaisiksi kehittymisen syyt, onkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa alueiden vahvuudet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Näin alueen vetovoimaisuudelle olennaiset tekijät saadaan säilymään ja alueita voidaan rakentaa kohti tulevaisuutta kulttuuriympäristöohjelma ei ole vain vanhan säilyttämistä, vaan valmiutta kehittää alueita tulevaisuuden tarpeisiin näiden omilla ehdoilla, alueen ympäristö ja historia kehityksessä tiedostaen. Kulttuuriympäristöohjelmalla lisätään ihmisten tietoisuutta omasta arvokkaasta ympäristöstään ja tätä kautta parannetaan alueiden käyttöä ja hoitoa arkielämässä. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan myös sitouttaa niin viranomaisia, kunnan luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin hoitamaan yhteistyössä kunnan arvokkaita ja omaleimaisia kohteita sekä alueita. Kulttuuriympäristöohjelmasta voidaan myös tarvittaessa laatia julkaisu kuntalaisille jaettavaksi. Kulttuuriympäristöohjelman aloittamiseksi ryhdyttiin vuoden 2009 aikana tekemään selvitystyötä, jota on jatkettu mm. kaavahankkeiden yhteydessä vuosina 2010 ja Maaseudulla yleiskaava-alueiden laatimisen yhteydessä on kerätty aineisto kulttuuriympäristöohjelmaa silmälläpitäen. Keskusta-alueen asemakaavoituksen ja kirkon ympäristön kehittämishankkeiden yhteydessä on käsitelty keskusta-alueiden kulttuuriympäristöä ja sen merkitystä taajamakuvaan. RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA Ohjelma täydentää kulttuuriympäristöohjelmaa ja vie tarkastelun erityisesti rakennetun ympäristön tutkimiseen. Olemassa olevat inventoinnit toimivat pohjana ohjelmalle, näitä tarkennetaan ja täydennetään tarvittavilta osin ohjelman aikana. Ohjelman tavoitteena on paitsi selvittää kunnan nykyisen rakennetun ympäristön muodostuminen, myös tutkia täydennysrakentamista eri alueille. Ohjelmassa pyritään selventämään esimerkein, miksi uudisrakentamista joudutaan erityisissä kohteissa sovittamaan olemassa olevaan ympäristöön tai mitkä ovat korjausrakentamisessa kulloisenkin ajankohdan rakennuksen erityispiirteitä ja miten nämä mahdollisesti poikkeavat muitten aikakausien piirteistä. Ohjelmassa myös tutkitaan uutta rakentamista ja alueita suhteessa kaavoitukseen ja rakentamiseen onko Tammelassa kaiken kokoinen ja näköinen rakentaminen sovitettavissa jokaiselle alueelle vai onko mahdollista ajatella tietynlaista rakentamista tietynlaisille alueille? Ensin mainittu voi olla alueella rikkaus tai alueesta voi muodostua hyvin sekava, jälkimmäinen voi olla arkkitehtonisesti hallittu kokonaisuus tai vain yksinkertaisesti tylsä ja monotoninen. Ohjelman tarkoituksena on paitsi kerätä tietoutta ja ratkaisutapoja alueiden kehittämiseksi, myös herättää keskustelua ja jakaa tietoutta Tammelan kunnan rakennetun ympäristön kehittymisestä. Ohjelmaa voidaan paitsi käyttää kaavoituksen ja rakennustapaohjeiden pohjana, myös antaa ohjeita sellaisen rakennuskannan ja alueiden hoidolle, jotka eivät ole vielä erityisesti suojeltuja tai säilytettäviä kaavoituksen ja lainsäädännön tasolla; ohjelma tarjoaa välineen ja keinoja omatoimiselle säilyttämiselle ja korjaamiselle. Rakennetun ympäristön säilyttämis- ja kehittämisohjelman laatimiseksi on tehty selvitystyötä laadittavien kaavahankkeiden yhteydessä, joissa on kaavoitettavan alueen lähtökohdista tehty rakennustapaohjeita näitä laadittaessa on huomioitu yleispäteviä lähtökohtia, jotka toimivat kehittämisohjelman pohjana.

6 YLEISKAAVOITUS SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA Tammelan kunnanhallitus aloitti Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan valmistelun kokouksessaan ja kokouksessaan hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireilletuloasiakirjana nähtäville ajalla Kaavoitus jatkui kaavatyön laatijana toimivan arkkitehtitoimisto A+:n toimesta siihen asti, kunnes yritys luopui kaavoitustyöstä. Kaavoitusta jatkettiin kunnan kaavoittajan Miika Tuen toimesta siten, että luonnosvaiheen suunnitelma esiteltiin kunnanhallitukselle keväällä Julkisesti kaava oli nähtävillä , kaavasta myös järjestettiin yleisötilaisuus Valkeaniemen pirtillä Alueen kaavoituksessa erityiskysymyksenä otetaan huomioon Forssan puolella kaavoitettavana oleva Kiimassuon osayleiskaava ja jätteidenkäsittelyalueen erityisvaatimukset. Koska kaavoitustyön käynnissä ollessa aloitettiin samalle alueelle Voimavapriikin tuulivoimapuiston teemayleiskaava, jäi Sukula-häiviän osayleiskaava odottamaan tämän alueen jatkokehityksen kannalta olennaiseen toimintaan keskittyvän kaavatyön selvityksiä ja päätelmiä ennen kaavoitustyön jatkamista ehdotusvaiheeseen. LIITE 2 Sukula-Häiviän luonnosvaiheen kaavamateriaali: RUOSTEJÄRVEN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan laatiminen käynnistyi Eerikkilän urheiluopiston rakentamispaineista omille mailleen. Koska Ruostejärveltä puuttuu oikeusvaikutteinen osayleiskaava, päätettiin tällaisen laatiminen aloittaa järven itäosalle, aluerajaus alkaen Eerikkilän alueesta ja jatkuen aina valtatie 2:lle asti. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa Ruostejärven itäosan osayleiskaavatyön, työtä tekemään valittiin arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy, jonka toimesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavahankkeelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ajalla Tällöin saatiin lausunnot 11 taholta ja muistutukset seitsemältä muistuttajalta. Nähtävillä oloajan jälkeen saapui neljä maanomistajien mielipidettä kaavoittajan harkittavaksi. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Ruostejärven itäosan osayleiskaavaluonnoksen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle.

7 Luonnoksen nähtävillä olon yhteydessä järjestettiin Ruostejärvellä avoin yleisötilaisuus kaavaa koskien klo Hämeen luontokeskuksen tiloissa. Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta osayleiskaava oli tarpeen asettaa uudelleen nähtäville luonnoksena. Kaavan selvityksiä tarkennettiin mm. luontoselvityksen osalta liitooravaselvitys tekemällä (Sito Oy, Seija Väre) sekä alueen rakennuskantaa inventoimalla. Tarkennettu kaavaluonnos asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan kotisivuille internetiin. Luonnokseen saapuneen palautteen pohjalta kaavaa kehitettiin ehdotusvaiheen nähtävillä oloon, joka oli Kaavaehdotus oli esillä kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaehdotukseen saapuneeseen palautteeseen annettiin kunnan viralliset vastineet kunnanhallituksen kokouksessa Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2012 aikana. LIITE 3 Ruostejärven itäosan osayleiskaavaluonnos ja muu materiaali: SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA Kaukolan, Saaren, Ojasten ja Portaan kylien alueelle on käynnissä osayleiskaavan laadinta, jonka valmistelun Tammelan kunnanhallitus on aloittanut kokouksessaan ja hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkisesti ilmoitettu Forssan lehdessä , osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja internetissä. Kaavoitustyön yhteydessä tullaan lisäksi pitämään tarvittava määrä yleisötilaisuuksia, joista ensimmäinen järjestettiin Tammelan kunnantalolla Laadittavan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras - osayleiskaavan tavoitteena on paitsi kehittää kyliä ja niiden käyttöä myös turvata aluerajauksen alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja maisema-alueet, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaava-alueen maankäytön suunnittelua. Tavoitteena on myös kylien kehitystä edistävän täydennysrakentamisen ohjaaminen, alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet ja

8 mahdollisuudet pyritään selvittämään kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä ja tarvittaessa emätilaselvityksiä tekemällä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Kaavaa laadittaessa alueelta käydäänkin läpi lukuisia olemassa olevia selvityksiä ja laaditaan tarvittaessa uusia, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaavan laadintaa: alueen palvelurakenteen, liikenteen ja rakennetun kulttuuriympäristön olemassa oleva tilanne ja kehitystarpeet selvitetään, samoin alueen luonnonolosuhteiden kuten pohjavesien, pelto- ja metsäalueiden sekä kasviston ja eläimistön tila. Kaavoituksen avulla saadaankin kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata alueen vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottaen. Myös kaava-alueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavassa huomioon otetuksi. Kaavaprosessi on siirtymässä selvitysvaiheesta luonnosvaiheeseen Sito Oy:n luonto- ja maisemaselvityksen valmistuessa. Kaavoitustyön tässä vaiheessa alueella on vierailtu useaan otteeseen mm. kaavakävelyjen merkeissä. Lukuisia maanomistajien toiveita on jo saatu ennen luonnoksen virallista nähtävillä oloa. Kaavan laatiminen on viivästynyt osin siksi, että kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi ja osin siksi, etteivät kaavan selvitykset ole valmistuneet odotetusti. Kaavan rajaus on myös paljastunut kunnianhimoiseksi, sillä se käsittää useamman normaalin osayleiskaavan alueen tämä on osaltaan vaikuttanut niin selvitysten laadintaan kuin itse kaavoitukseenkin. Kaavan maisemaselvitys valmistui vuonna vuodenvaihteessa 2009/2010 ja kaavoittaja sai käyttöönsä ensimmäisen luonnoksen luontoselvityksestä syksyllä Kaavaluonnos hyväksyttiin asetettavaksi julkisesti nähtäville kunnanhallituksen kokouksessa Nähtävillä oloaikana kaavaluonnos oli tutustuttavana kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnosta esiteltiin myös yleisötilaisuudessa Tammelan kunnantalon valtuustosalissa. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville keväällä / kesällä LIITE 1 Osayleiskaavaluonnos ja muu materiaali:

9 LETKUN OSAYLEISKAAVA Letkun kylällä on jo pitkään ollut täydennysrakentamispaineita, joten kunnassa on tehty selvitystyötä osayleiskaavan aloittamiseksi Letkun kylän alueelle. Tavoitteena on tutkia ja säilyttää Letkun kyläkeskuksen ja sitä ympäröivän maaseutualueen vetovoimatekijät ja kaavoituksen avulla kehittää aluetta tulevat tarpeet ja olemassa olevat tekijät huomioiden. Vuoden 2009 kaavoituskatsauksen mukaisesti kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatiminen Letkun alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnan kotisivuille ja tekniselle osastolle. Kaavoituksen aloittamisen yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus Letkun pirtillä Kaavoitusta varten alueelta on tilattu luontoselvitys sekä maisemaselvitys, joiden maastotöitä tehtiin kesällä Maisemaselvitys valmistui syyskuussa 2011 ja luontoselvitys elokuussa Kaavoitustyö etenee kohti luonnosvaiheen nähtävillä oloa, joka asetetaan nähtäville vuoden 2012 aikana, Saari-Kaukola-Ojanen-Portaan osayleiskaavaluonnokseen palautteen saapumisen jälkeen kummassakin kaavassa ratkotaan mm. Hämeen Härkätiehen liittyviä kysymyksiä. LIITE 5 TUULIVOIMAPUISTON TEEMAYLEISKAAVA Teemayleiskaava on lähtenyt liikkeelle Voimavapriikki Oy:n aloitteesta ja tarpeesta, minkä vuoksi kuntien ja yrityksen välillä on sovittu kaavoittamiseen liittyvistä tehtävistä ja kustannuksista mm. kaikki tehtävät selvitykset kaavoitukseen toimittaa Voimavapriikki Oy, sillä yrityksellä on kaavoituksen kanssa yhtäaikaisesti tekeillä alueen ympäristönvaikutusten arviointi. Ympäristövaikutusten arvioinnista valmistuvaa selostusta käytetään kaavoituksen lähtökohta-aineistona, samoin kuin sen laatimiseksi tehtyjä selvityksiä. Osayleiskaavan tarkoituksena on laatia teemaosayleiskaava, joka mahdollistaa tuulivoimalaitosten sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkoston, tiestön ja sähköasemien rakentamisen suunnittelualueelle. Osayleiskaava pyritään laatimaan niin, että sen perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimayksiköille. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa tuulivoimapuistoa koskevan teemayleiskaavan, vireilletulovaiheen asiakirjoina pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla Kaavahankkeesta järjestettiin aloitusviranomaisneuvottelu, johon kutsuttiin mukaan myös puolustusvoimien edustaja. Puolustusvoimien ja Ilmavoimien esikunnan edustajien kanssa järjestettiin erillinen työneuvottelu Neuvottelussa todettiin tuulivoimaloiden muodostavan esteen Jokioisten varalaskupaikan käyttämiselle, ellei tuulivoimaloita madalleta. Tuulivoimaloiden vaikutuksesta tutkiin on valmistumassa koko maan kattava tutkatarkastelu VTT:n toimesta, mutta vielä kaavaluonnosvaiheessa tietoja ei ollut kaavoittajien käytettävissä.

10 Voimavapriikki Oy:n tarpeiden, valmistuneiden selvitysten ja saapuneen palautteen pohjalta kaavasta on laadittu kaavaluonnos Forssan kaupungilla kaupunginarkkitehti Sirkka Köykän toimesta yhteistyössä Tammelan kunnan kaavoittajan Miika Tuen kanssa. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa luonnosvaiheen asiakirjoina nähtäville kaavaluonnoksen selostuksineen Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolle sekä kunnan kotisivuille internetiin. Kaava oli nähtävillä kunnan kotisivuille ja tekniselle osastolle. Kaavoitusta kehitettiin edelleen niin luonnosvaiheessa saapuneen palautteen kuin tarkentuneiden ohjeistusten pohjalta. Kesällä 2012 kunnissa käsiteltiin teknisen rajoittamisen kysymyksiä (voimalan ympäristölleen aiheuttaman vaikutuksen vähentämiseksi voidaan voimalaa säätää teknisesti mm. melua vähentämällä). Kunnista Jokioinen omalta osaltaan päätti, että kunnan alueella olevien voimaloiden tulee olla etäisyydeltään riittävän kaukana asutuksesta. Tammelan kunnanhallitus käsitteli teknisen rajoittamisen asiaa kokouksessaan ja päätti, että kaavahankkeen ehdotusvaiheeseen edettäisiin Tammelan osalta tekninen rajoittaminen sallien. Forssan kaupunginhallitus teki kokouksessaan periaatteellisen päätöksen teknisen rajoittamisen sallimisesta. Forssan kaava-alueella ei melun, varjostuksen ja välkkeen aiheuttaman teknisen rajoittamisen tarvetta ollut. Jokioisten kunnanhallitus päätti omalta osaltaan kokouksessaan 4.9 keskeyttää kaavoituksen omalla alueellaan. Hankkeesta järjestettiin työneuvottelu ELY-keskuksen kanssa ennen , jossa hanketta käytiin läpi tuulivoimarakentamisen suunnitteluun juuri valmistuneen Ympäristöhallinnon ohjeen 4 / 2012 pohjalta. Tuulivoima-alueesta oli myös valitettu Kanta- Hämeen vaihemaakuntakaavan päivityksen yhteydessä, joten yleiskaavan suhdetta maakuntakaavaan käytiin neuvottelussa myös läpi. Tammelan kunnan kaavahanke etenee ehdotusvaiheen nähtävillä oloon loppuvuodesta 2012, jotta kaava päästäisiin hyväksymään kunnan osalta vuodenvaihteessa LIITE 2 Teemayleiskaavaluonnos ja muu materiaali:

11 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA UUDET YLEISKAAVAT Tammelan kunnan 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti seuraavaksi aloitetaan Hykkilän-Lunkaan osayleiskaava valmistelu. Osayleiskaava tulee luontevasti jatkamaan voimaan tulevaa Lamalan osayleiskaavaa Kuivajärven itäpuolella ja yhdistyy eteläosiltaan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaavaan, jolloin koko Kuivajärvi on rantojen osalta yleiskaavoituksen alla. Myös kaava-alueella sijaitsevien Hykkilän ja Lunkaan kylien kehittämistä tutkitaan pyrkimyksenä säilyttää kyläkeskusten vetovoimatekijät. Kaavoituksen aikataulukiireistä johtuen osayleiskaavoitustyö aloitetaan loppuvuodesta Uusia yleiskaavahankkeita käynnistetään kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, jota päivitettiin vuoden 2009 aikana. Tavoitteena on käynnistää ainakin yksi osayleiskaava vuodessa ja näin saada tulevaisuudessa yleiskaavoituksen piiriin ainakin kaikki kunnan alueella olevat merkittävimmät kyläkeskukset, joilla on kehittämis- ja rakentamispaineita. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu). Vuosien aikana pyrkimyksenä olisi käynnistää Keskustan-Mustialan osayleiskaava sekä Liesjärven osayleiskaavaa täydentävä Liesjärven länsiosan osayleiskaava.

12 ASEMAKAAVOITUS KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Asemakaavat laadittiin kuutena osa-alueena. ANTTILA (osa 1), KIRKKO (osa 3) JA KYTÖ (osa 6) Hämeenlinnan hallinto-oikeus vahvisti antamallaan päätöksellä asemakaavan muutokset ja laajennukset koskien alueita 1 (Anttila), 3 (Kirkko) ja 6 (Kytö) ja ne kuulutettiin voimaan. Alueen 6 (Kytö) osalta asemakaava korjattiin ja kaava kuulutettiin voimaan alkaen. HEVONIEMEN ASEMAKAAVA (osa 2) Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ( 25). Kaavasta jätettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle yksi valitus. Valtuuston hyväksymispäätökseen haettiin muutosta ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi päätöksensä (Nro 12/0186/2). Hallinto-oikeuden päätöksestä ei ole valitettu Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten Hevoniemen alueen asemakaava kuulutetaan voimaan alkaen. LIITE 4 JUSSILAN ASEMAKAAVA (osa 4) Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ( 44). Kaavasta jätettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle neljä valitusta, jotka ovat oikeuskäsittelyssä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kunnanhallitus päätti määrätä MRL 201 :n mukaan Jussilan (osa 4) asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen niiltä osin, johon ei kohdistu valitusta. Asemakaava, osa 4, poislukien korttelit 168A, 170, 174, 431 ja 436 sekä osia kortteleista 165 A, 168, 173 ja 202 tuli voimaan LIITE 4 RAUHANIEMI-MATINTUOMIO ALUEEN ASEMAKAAVA (osa 5) Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan ( 56). Kaavan valitusaikana saapui kaavaan yksi valitus, joka on käsiteltävänä Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Kunnanhallitus päätti määrätä MRL 201 :n mukaan Rauhaniemi- Matintuomion alueen (osa 5) asemakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman kaava-alueen niiltä osin, johon ei kohdistu valitusta. Asemakaava, osa 5, poislukien valituksen alaisen korttelin 806 tontit 7,8,9 ja 10, tuli voimaan LIITE 4

13 NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS Tammelan kunta on aloittanut 1999 keskustan kaavojen ajantasaistamisen laatimalla uusia kaavoja keskusta-alueelle. Niemi-Eskolan alue on jäänyt kahden suuremman osa-alueen väliin - lännestä alue rajautuu Jussilan ehdotusvaiheessa olevaan asemakaavaan, idästä ja pohjoisesta Kirkon alueen hyväksyttyyn asemakaavaan. Niemi-Eskolan alueen kaavoittaminen jatkaa kunnan jo aikaisemmin tekemää linjausta ja tätä kautta saadaan puuttuva palanen Tammelan keskustasta päivitettyä ajan tasalle, etenkin koska alue on keskeisellä paikalla Tammelan vanhan kirkonkylän alueella, Pyhäjärven rantamilla. Alueella on osin voimassa asemakaava vuodelta 1988, suurimmaksi osaksi voimassa oleva asemakaava alueella on vuodelta Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa Tammelan keskustassa Niemi- Eskolan asemakaavamuutostyön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Kaavan laatiminen viivästyi hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Niemi-Eskolan asemakaava asetettiin luonnoksena nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävillä oli kaksi vaihtoehtoa, joihin saapuneen palautteen pohjalta kunnanhallitus päätti kokouksessaan kaavaprosessin suuntaviivoista. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Tammelan keskustassa Niemi-Eskolan asemakaavamuutosehdotuksen nähtäville kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan kotisivuille internetiin. Kaavaehdotukseen saapuneeseen palautteeseen annettiin kunnan viralliset vastineet kunnanhallituksen kokouksessa Kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2012 aikana. LIITE 4 Materiaali nähtävillä: RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rauhaniemen asemakaava ja asemakaavan muutos suunniteltiin vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa otettavaksi mukaan Kirkonkylän asemakaavan muutokseen, mutta se päätettiinkin tehdä omana kaavanaan, sillä Rauhaniemen alueen suurin maanomistaja Rauhaniemen perikunta oli kiinnostunut olemaan mukana alueen kaavoittamisessa. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Syrjäharjun, Kydön, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaava, joka on vahvistettu Alueen itäosassa on osin myös voimassa

14 asemakaava, joka on vahvistettu Alueen kaavoittamisesta tehdään maanomistajan ja kunnan välillä maankäyttö- ja kaavoitussopimus. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisen Rauhaniemen alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätettiin asettaa 30 päivän ajaksi nähtäville kunnantalolle ja internetiin, kunhan virallinen vahvistus maanomistajan osallistumisesta saadaan. Alueen kaavoittaminen oli jonkin aikaa pysähdyksissä, sillä virallinen vahvistus kaavoittamiseen osallistumisesta maanomistajan taholta puuttui. Tämän asian korjaannuttua kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville kunnanviraston teknisellä osastolla ja kotisivuilla. Kaavan laatiminen viivästyi hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Rauhaniemen perikunnan asemakaava asetettiin luonnoksena nähtäville väliseksi ajaksi. Luonnoksen pohjalta laadittiin alustava kustannusarvio kaava-alueen toteuttamisesta maankäyttö- ja luovutussopimuksen pohjaksi ennen kaavoituksen jatkamista. LIITE 4 Materiaali nähtävillä: EERIKKILÄN ASEMAKAAVA Eerikkilän urheiluopisto tarvitsee kehittyäkseen uutta rakennuskantaa ja edellytyksenä tälle on alueen asemakaavoitus pitkän tähtäimen kehitys huomioiden kaavoituksessa on huomioitava paitsi urheiluopiston toiminnan aiheuttamat paineet ja mahdollisuudet alueelle, myös toiminnan aiheuttamat rasitukset alueeseen ja etenkin Ruostejärveen. Kaavoitusta alueella on jo aloitettu Ruostejärven osayleiskaavaa laatimalla, joten on luontevaa jatkaa kaavoitusta asemakaavoittamalla, kunhan asemakaavoituksessa huomioidaan yleiskaavatason linjaukset. Koska kyseessä on yksityisen maanomistajan suurimmaksi osaksi omille mailleen kaavoittama asemakaava, tullaan maanomistajan ja kunnan välillä laatimaan maankäyttö- ja luovutussopimus alueen kaavoittamisesta ja sen maankäytöstä. Kaavoituksen työnjakoa ja siihen liittyviä sopimuksia on Eerikkilän urheiluopiston, Hämeen virkistysalueyhdistyksen ja kunnan välillä alustavasti neuvoteltu kaavoitustoimikunnan työneuvottelun yhteydessä Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa Eerikkilän asemakaavan laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Kaavaluonnos valmisteltiin luonnosvaiheen nähtävillä oloon Ruostejärven itäosan osayleiskaavan ehdittyä ehdotusvaiheeseen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville kunnanviraston tekniselle osastolle ja kunnan kotisivuille internetiin.

15 Kaavaehdotus asetetaan nähtäville alkuvuodesta LIITE 3 Materiaali nähtävillä: KORTTELIN 165 B ASEMAKAAVAMUUTOS Jussilan asemakaava-alueen kaavoituksen ollessa ehdotuksena nähtävillä , saatiin kuntaan Hämeenmaa Kiinteistöt Oy:n muistutus, jossa esitettiin S-marketin tontin (tontti 1 korttelissa 165 B) kaavoittamista omana itsenäisenä kaavanaan, jolloin tontille voitaisiin myös tutkia mahdollisuus miehittämättömän polttoainejakeluaseman sijoittamisesta. Muistutuksessaan Hämeenmaa Kiinteistöt Oy ilmoittaa olevansa valmis maksamaan kaavoituksesta aiheutuvat kustannukset. Kunnanhallitus käsitteli muistutuksia kokouksessaan ja päätti irrottaa kaavasta Hämeenmaa Kiinteistöt Oy:n toivomuksen mukaisesti tontin 1 Jussilan asemakaavan korttelissa 165B sekä joitakin muita alueita Jussilan kaava-alueesta tutkittavaksi omissa itsenäisissä Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa korttelin 165 B asemakaavamuutoksen laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat julkisesti nähtävillä

16 Ehdotusvaiheen asiakirjat olivat nähtävillä kunnanviraston teknisellä osastolla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Tammelan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan Jussilan alueen asemakaavamuutoksen koskien korttelia 165 B. Asemakaava kuulutettiin voimaan Materiaali nähtävillä: LIITE 4 KYTÖ, ASEMAKAAVA / ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA 738 Tammelan kunnanhallitus aloitti kokouksessaan Kydön asemakaava-alueella kortteleiden 738 ja 738 B asemakaavan laajennuksen ja - muutoksen. Tavoitteena on tonttitarjonnan varmistamiseksi laajentaa Kydön alueella asemakaava-aluetta itään kunnan omistamalle kiinteistölle Kasarminmäki RN:o 1:58. Laajennusalueelle on kaavailtu viittä uutta tonttia. Kaavatyön yhteydessä tarkennetaan voimassa olevaa Kydön asemakaavaa muuttamalla kortteleiden 738 tonttien 1 ja 2 rajaa vastaamaan muuttunutta omistustilannetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos olivat nähtävillä välisen ajan kunnanviraston tekniselle osastolla sekä kunnan kotisivuilla internetissä. Kaava asetetaan ehdotusvaiheen nähtävillä oloon loppuvuonna LIITE 4 Materiaali nähtävillä: KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA Keskustan kehittämiseen tähtäävissä selvityksissä ja alustavissa suunnitelmissa on esiin noussut tarve saada kuntaa vetovoimainen ja kaunis alue uurnien hautaamiseen. Luontevimmaksi paikaksi on osoittautunut kirkon kiviaidan vierusta kirkon eteläpuoleisella peltoalueella. Peltoalue on voimassa olevassa Kirkon asemakaavassa vuodelta 2005 kokonaisuudessaan puistoaluetta mm. kulttuuritoreineen, jona se muilta osiltaan on tarkoitus myös säilyttää. Uurna/muistolehdon osalta on kuitenkin tarve kaavamuutokseen, jossa osa kunnan omistamasta puistoalueesta muutetaan kaavatarkoitukseltaan uurnien hautaamisen sallivaksi. Alueen suunnittelua leimaa Tammelan vanha kivikirkko kivimuureineen, johon kaiken muun maankäytön ja rakentamisen tulee sovittua - uurnalehto paitsi vastaa selkeään käytännön tarpeeseen, myös toimii välittävänä elementtinä kirkon arvokkaan ympäristön ja kunnallisen puiston välillä. Uurnalehdon ja puiston tieltä väistyville pysäköintivarauksille etsitään korvaavia vaihtoehtoa kaavan alueella vanhan pappilan ympäristöstä, mutta myös kunnantalon pysäköintipaikkojen yhteiskäytöllä. Kaavoituksen pohjaksi laadittiin luonnossuunnitelma alueen toimintojen sovittamisesta toisiin Saatsi Arkkitehdit Oy:n toimesta. Kunnanhallitus aloitti kaavan kokouksessaan ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireilletulovaiheen asiakirjoina nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle ja kunnan kotisivuille internetiin. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville loppuvuodesta LIITE 4

17 Saatsi Arkkitehdit Oy:n luonnossuunnitelma kaavoituksen pohjaksi UUDET ASEMAKAAVAT Uusia asemakaavahankkeita käynnistetään pääasiassa kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, joka päivitettiin vuoden 2009 aikana. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu). Kunnantalon tontin kaavoituksen päivittäminen ja muutostyöt kirjaston mahdollistamiseksi tontille tullaan laatimaan tulevina vuosina. Keskustataajaman laajentamiseksi ja täydentämiseksi lisäksi aloitettaneen vuosien asemakaavoja mm. Kydön alueen täydentämiseksi sekä Pappilan ranta-alueen kaavoittamiseksi vakituiselle asumiselle. Myös Lamalan yleiskaava-alueen asemakaavoitettavaksi osoitettuja asuinalueita voidaan tarpeen mukaan kaavoittaa.

18 RANTA-ASEMAKAAVOITUS UPM-KYMMENE OY:N RANTA-ASEMAKAAVA PÄÄJÄRVELLE (LUNKAAN MÄKILÄ- NIMINEN TILA RN:O 17:0) UPM-Kymmene Oy lähestyi kuntaa tavoitteenaan ranta-asemakaavan laatiminen Pääjärvelle omistamilleen maille. Kaavan tavoitteena on muodostaa emätilaselvityksen mukaiset rantarakentamispaikat Pääjärven rannalle. UPM-Kymmene Oy:n palkkaamana konsulttina kaavaa laatii Ympäristönsuunnittelu Oy. Kustannukset kaavoitustyöstä ja sen selvityksistä maksaa maanomistaja, jonka kanssa kunta laatii kaavoitussopimuksen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa ranta-asemakaavan laatimisen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Materiaali nähtävillä: LIITE 6 VANHOJEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN PÄIVITTÄMINEN Kunnan alueella on lukuisia ranta-asemakaavoja, joiden ei voida enää katsoa täyttävän nykyisen vapaa-ajanasumisen tarpeita rakennusoikeuksiltaan tai teknisiltä ratkaisuiltaan (velvoite kuivakäymälään). Esimerkiksi kunnan 2012 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä kaavoittamattomilla ranta-asuinpaikoilla on huomattavan paljon suurempi rakennusoikeus kuin kaavoitetuilla, joten kunnassa on tutkittu mahdollisuutta päivittää ranta-asema/yleiskaavoja vastaamaan rakennusjärjestystä. Ranta-asemakaavoitus on kuitenkin maanomistajista lähtevää kaavoittamista, joten mikäli maanomistajat haluavat kaavoja päivittää, voidaan tämä tehdä yhteistyössä kunnan kanssa, mutta maanomistajien omalla kustannuksella.

19 KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA Pyrkimys lisätä kuntalaisten tietoisuutta kaavoituksesta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista on ollut kantavana ajatuksena kunnan perustettua kaavoittajan viran. Kunnan oman kaavoittajan läsnäolo kunnan ja kuntalaisten arjessa mahdollistaa entistä paremmin tiedon siirtymisen kuntalaisilta osaksi kaavoitusta ja madaltaa kynnystä kuntalaisten saapua keskustelemaan omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Kunnassa on kaavoituksen toimesta laadittu kaavoituksesta ja kaavaprosessista kertova esite, joka on ollut ladattavissa internetistä ja jota on jaettu yleisötilaisuuksissa. Kaavoituksesta on myös pyritty mahdollisuuksien mukaan informoimaan kaikkia kaavoitettavan alueen maanomistajia kirjeitse, tähän on vuoden 2010 aikana siirrytty mahdollisuuksien mukaan myös suuremmissa yleiskaavoissa. Muutoin kaavaprosesseista on tiedotettu Forssan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla. OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN Kunnan tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kaavoituksesta, jotta kaavoitus voitaisiin kokea kunnan, viranomaisten ja kuntalaisten yhteisenä hankkeena alueen hyväksi ja sen kehittämiseksi kohti tulevaisuutta. Osana tätä prosessia kunta aktivoi kaavoitustoimikunnan paitsi ohjaamaan kaavoitusta myös toimimaan kunnan ja tavallisten maanomistajien välisenä linkkinä - kaavoitustoimikuntaan kuuluvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja kaavoittaja. Kaavoitustoimikunta on myös tehnyt maastokäyntejä kokoustensa yhteydessä ongelmallisiin kaavatilanteisiin liittyen ja neuvotteli maanomistajien kanssa eri vaihtoehdoista. Itse kaavoituksessa siirryttiin entistä havainnollistavampaa suuntaan hyödyntämällä 3dmallinnusta sekä laatimalla rakennuskantaa havainnollistavia rakennustapaohjeita, jotta kaavaratkaisut aukeaisivat entistä paremmin kuntalaisille. KYLIEN OSAYLEISKAAVAT Kylien kehittämistä ja niihin yleiskaavojen laatimisen valmistelua jatketaan vuonna 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on saada kyläympäristöt tutkittua ja kartoitettua niiden vahvuudet ja heikkoudet kylien kehittämisen ja niiden rakentamisen ohjauksen pohjaksi. Samalla myös kulttuurimaiseman ja vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä saadaan säilymään ympäristöhän on yhä enenevässä määrin syy, miksi kyliin muutetaan. Näin varmistetaan myös kylien elinvoimaisuus ja vetovoima paitsi jo kylissä asuvia myös tulevia muuttajiakin ajatellen. Kyläkeskusten osalta tutkitaan myös mahdollisuutta osayleiskaavan avulla tutkia rajattu alue ja tämän täydennysrakentaminen tarkemmin, jolloin rakennuslupia voitaisiin myöntää alueella suoraan ilman poikkeamislupakäsittelyä / suunnittelutarveratkaisua.

20 näkymä Letkun kylältä TAAJAMAN ASEMAKAAVAT Tulevia asemakaavoja laaditaan pääsääntöisesti keskustataajaman alueelle tai sen välittömässä läheisyydessä oleville alueille kuten Mustialaan tai Lamalaan. Keskusta-alueilla ilmeneviä muutospaineita tullaan tarpeen mukaan ratkaisemaan kaavoja päivittämällä ja tarkentamalla, jotta keskustataajamasta saadaan entistä toimivampi ja viihtyisämpi. Merkittävä asia taajaman toimivuuden kannalta tulee tulevaisuudessa olemaan uuden hautausmaan sijoittuminen suhteessa keskustaan ja sen toimintoihin. Sijoitussuuntia ja alustavia vaihtoehtoja on alustavasti tarkasteltu, tätä valmistelutyötä tullaan edelleen jatkamaan ja tarkentamaan. KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU Kunnan alkuperäinen kaavoitusohjelma on jonkin verran elänyt muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden vuoksi, kaavoitusohjelmaa päivitettiinkin vuoden 2009 aikana. Kaavoitusohjelmassa vuosille esitetty alustava kaavoituksen aikataulu.

21

22

23

24

25 Somero aluerajaus Härkätie valtatie 2 Tourunjärvi Patamo Patamo Kapilo Mustalammi Letkun osayleiskaava Myllynkulma Myllynkulma Hakolammi Kolmikkaanjärvi Letku Valajärvi Letku Valkeaviita Kaakkolammi Vatalammi Vahaksenjärvi Ruostejärvi Mittakaava: 1:50000 Pvm: :19 1 km Tapola Kyynärä Liite 5

26