KAAVOITUSKATSAUS 2010 Tammelan kunta Hakkapeliitantie 2, Tammela puh

Transkriptio

1

2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 MAAKUNNALLISET HANKKEET...3 MAAKUNTAKAAVOITUS...3 FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU...3 VALTATIEN 10 KEHITTÄMISHANKE...4 HANKKEET JA OHJELMAT...5 LOUNAIS-HÄMEEN MUSEOT MATKAILUKÄYTTÖÖN EAKR-HANKE...5 RAKENNUSPERINNÖN INVENTOINTI...6 TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA...6 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA...7 YLEISKAAVOITUS...8 LIESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA...8 LAMALAN OSAYLEISKAAVA...8 SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA...8 SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA...9 RUOSTEJÄRVEN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA...9 LETKUN OSAYLEISKAAVA...10 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA...11 UUDET YLEISKAAVAT...11 ASEMAKAAVOITUS...12 KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS...12 NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS...14 RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS...15 MEIJERIN ALUEEN (KORTTELI 502) ASEMAKAAVAN MUUTOS...15 KAUKJÄRVEN SIIKI-MUTALAN ALUE...15 TUPASUON ASEMAKAAVA...16 KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA...17 KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA EERIKKILÄN ASEMAKAAVA...18 KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA...19 UUDET ASEMAKAAVAT...19 KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA...20 TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA...20 OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN...20 KYLIEN OSAYLEISKAAVAT...20 TAAJAMAN ASEMAKAAVAT...21 KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU...21

3 MAAKUNNALLISET HANKKEET MAAKUNTAKAAVOITUS Maakunnan ja näin ollen myös Tammelan kunnan kattava maakuntakaava laadittiin vuosien aikana. Tammelan osalta kunnan erityispiirteet käytiin läpi aluearkkitehti Sirkka Köykän, kaavan laatineen Hämeen liiton ja Hämeen Ympäristökeskuksen edustajien toimesta. Maakuntakaava hyväksyttiin Maakuntavaltuuston toimesta , mutta Maaja metsätalousministeriön lausunnon vuoksi kaavan vahvistuminen siirtyi eteenpäin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto teki kaavasta päätöksen ympäristöministeriön esityksen mukaisesti ja maakuntakaava tuli voimaan korvaten alueen seutukaavan. Lopullisesti maakuntakaava astui voimaan Maakuntakaava ohjaa alueiden maankäyttöä niin liikenteen, teollisuuden ja palveluiden sijoittamisessa, kaavassa on myös osoitettu kulttuurimaisemien, luontoarvojen ja rakennetun ympäristön säilytettävät alueet. Nämä usein jatkuvat yli kuntarajojen, joten kukin kunta pohjatessaan kaavoituksensa maakuntakaavaan osallistuu koko maakunnan kokonaissuunnitelmaan. Tammelan kunnan alueella voimassa oleva Kanta-Hämeen maakuntakaava kattaa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan päivittämässä vaiheittain, ensi vaiheen päivityksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkistettiin keväällä 2010 tässä vaiheessa päivitetään suuria kokonaisuuksia kuten liikenteellisiä yhteyksiä, logistiikkaa ja elinkeinoa koskevia tekijöitä. Maakuntakaavan päivityksiä varten aloitetaan vuoden 2010 aikana myös maakunnan maisema-alueitten päivittäminen. Maakuntakaava Tammelan keskustaajaman osalla FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Hämeen ympäristökeskuksen aloitteesta seudulla aloitettiin vuonna 2009 Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittama EAKR-hanke, johon kaikki seutuun kuuluvat kunnat (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä) osallistuvat. Vuosien aikana tehtävässä seudun strategisessa rakennetarkastelussa määritellään selkeä näkemys maankäytön rakenteesta, kehityslinjoista, uusista alueista ja täydennysrakentamisesta. Tarkoituksena on luoda suunnitelma, joka antaa edellytykset Forssan seudun maankäytöllisille linjauksille lähimpien vuoden aikana. Rakennetarkastelu sisältää sekä tulevaa kehitystä ennakoivia kehitettäviä alueita että olemassa olevan rakenteen kehittämisen kannalta keskeisiä aluevarauksia. Suunnitelmassa tarkastellaan kokonaisuudesta käsin kuntien visioita ja kehitetään niitä edelleen. Rakennetarkastelussa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden tehtävänä on osaltaan tukea ja edistää maankäyttö- ja rakennuslain yleisten tavoitteiden ja laissa määriteltyjen alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Rakennemallin suunnittelu kytketään sekä maakuntakaavan tarkistukseen että kuntien yleiskaavoituksen

4 valmisteluun. Suunnittelualuetta koskevat keskeiset strategiat, suunnitelmat ja selvitykset kerätään työn valmisteluvaiheessa ja analysoidaan suunnittelutyön aikana. Suunnittelun aikana laaditaan vaihtoehtoja työryhmässä asetettujen tavoitteiden pohjalta. Lopullinen rakennetarkastelu laaditaan eri vaihtoehtojen arviointiseminaarin jälkeen. Hanketta hallinnoi Forssan kaupunki, jonka kanssa muut kunnat ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Hanke alkoi syksyllä 2009 ja painottuu vuosille 2010 ja Rakennetarkastelun laatijaksi valittiin tarjouskilpailun perusteella A-Insinöörit Oy, joka on tehnyt alkuvuoden 2010 aikana selvitystyötä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Selvitystöihin liittyen on Forssan kaupungin teknisen johtajan Antti Heinilän, kaupunginarkkitehti Sirkka Köykän ja Tammelan kunnan kaavoittajan Miika Tuen toimesta tehty kuntakierros alkuvuodesta 2010, jonka jälkeen paikallisten toimijoiden kanssa on pidetty yhteensä kuusi teemapalaveria, joissa on käsitelty valitun teeman puitteissa seudullista tilannetta ja tavoitteita rakennetarkasteluun. Maaliskuussa järjestettiin hankkeen kaikille avoin aloitusseminaari Jokioisten Tietotalolla. Seuraavaksi rakennetarkastelusta valmistellaan luonnoksia, jotka on tavoitteena esitellä kunnille loppuvuodesta 2010 / alkuvuodesta Valmis rakennetarkastelu valmistuu vuoden 2011 aikana. VALTATIEN 10 KEHITTÄMISHANKE Tiehallinnon aloitteesta valtatie 10 kehittämiseen aloitettiin vuoden 2009 lopulla projekti, jonka tarkoituksena oli hyödyntää seudun strategisen rakennetarkastelun tuloksia ja viedä suunnittelua valtatien 10 ja valtateiden 10 ja 2 liittymäalueen osalta tarkemmalle tasolle. Koska rakennetarkastelun alku viivästyi, aloitettiin kehittämishanke tästä huolimatta. Tiehallinnon vetämän hankkeen konsultiksi valittiin Destia Oy. Hankkeessa tarkasteltiin Valtatien 10 lähiympäristön maankäytöllisiä ja liikenteellisiä ratkaisuja sekä tutkittiin mahdollisuudet erilaisiin liikenteellisiin järjestelyihin niin nykyisistä kuin tulevistakin kaupallisista ja toiminnallisista tarpeista. Hankkeeseen osallistuivat Forssa, Jokioinen ja Tammela. Humppila ei osallistu projektiin, mutta seuraa hanketta liittyen kunnan suunnitelmiin lentokentän ja logistiikkakeskuksen saamiseksi kuntaan. Hanke valmistuu loppuvuodesta 2010.

5 HANKKEET JA OHJELMAT LOUNAIS-HÄMEEN MUSEOT MATKAILUKÄYTTÖÖN EAKR-HANKE Projektiin valikoituneitten museoiden tilanne tuli ajankohtaiseksi museoiden tarvitessa rahoitusta välttämättömiin rakennusten kunnostustoimenpiteisiin. Myös museoiden kehittäminen ja toiminnan ylläpitäminen ovat kysymyksiä, joihin haetaan apua ja ratkaisua seutukunnan kuntien yhteisen EU-hankkeen kautta. Hanke saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta ja sen rahoittajaviranomaisena toimii Hämeen ELY-keskus. Hankkeessa pyritään lisäämään tietoisuutta museoista ja niiden välittämästä vanhasta kulttuurista ja ympäristöstä: museoiden korjatut ja hoidetut alueet ja rakennukset toimivat puitteina ympäristölle, joka välittää näyttelyillään ja esineistöllään tietoa vanhasta ympäristöstä ja elämäntavoista niin kuntalaisille kuin matkailijoillekin. Hankkeen aikataulu on Usealle hankkeeseen valikoituneista museoista yhteistä on se, että ne ovat enemmän tai vähemmän ulkoilmamuseoita ja näin ollen päivittäinen käyttö rakennuksilla on vähäisempää; museorakennukset ovat avoinna ihmisten tutustuttavaksi, mutta eivät kaikkina päivinä eivätkä varsinkaan ympäri vuoden. Tämä aiheuttaa ongelmia paitsi museoiden toiminnan ylläpitämiselle myös rakennusten ylläpidolle sekä museoiden esineistön ja kokoelmien säilymiselle. Hanke lähti liikkeelle jokaisen kunnan omien tarpeiden selvittämisellä. Projektiin valittujen museoiden korjaus- ja kehittämistarpeet selvitettiin hankesuunnitelmien pohjaksi. Näistä osasuunnitelmista koottiin yhteinen hankesuunnitelma ja jatkossa pyritään hakemaan kustannushyötyjä samankaltaisia tarpeita yhdistämällä. Hanketta hallinnoi Tammelan kunta, jossa projektihenkilönä ja projektin asiantuntijana toimii kunnan kaavoittaja, arkkitehti Miika Tuki. Varsinaiset toimenpiteet kussakin kohteessa tehdään kulloisenkin kunnan ja kohteen toimesta / tilaamana. Kuntien museot projektissa ovat: Forssa: Ronttismäen tehtaalaismuseo Humppila: Kauppilan perinnetila ja Talvisen mökki Jokioinen: Pappilamuseo, Naulamuseo ja OFA:n alue Ypäjä: kotiseutumuseo Tammela: Nahkurin verstas ja Saaren kansanpuisto Hankkeen tavoitteena on toisaalta kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilyttäminen ja turvaaminen akuutteja korjauksia ja huoltotoimenpiteitä tekemällä, toisaalta museoiden jatkuvuuden takaaminen. Tavoitteena on saada museorakennuksissa säilymään alueelle tyypilliset vanhan rakennuskannan tyylipiirteet ja detaljit, joita voitaisiin hyödyntää muissakin kuin museoitten tulevissa korjauksissa mallina ja esimerkkinä.

6 Hankkeessa kiinnitetään myös huomiota museoiden näkyvyyteen ja markkinointiin, jotta kunnostettuja museoita käytettäisiin yhä enenevässä määrin kohteina, joissa koululaiset, matkailijat ja kuntalaiset yleensäkin saavat kosketuksen vanhaan paikalliseen kulttuuriperintöön ja elintapoihin. Hankkeessa museoilla tehtiin vuoden 2009 aikana kunnostustoimenpiteitä, jotka jatkuivat vuodelle 2010, vaikkakin projektin pääpaino siirtyi hoito- ja käyttösuunnitelmien laatimiseen sekä markkinointimateriaalin valmisteluun. Saaren kansanpuiston rakennuskannan ja ympäristön hoito- ja käyttösuunnitelmia laatimaan valittiin Saatsi Arkkitehdit Oy. Hoito- ja käyttösuunnitelmat valmistuvat vuoden 2010 aikana. Hankkeessa valmistuu Saaren kansanpuistoon uusi ruuhikatos kulttuurihistoriallisille ruuhille syksyn 2010 / kevään 2011 aikana. Hankkeen internetsivu: RAKENNUSPERINNÖN INVENTOINTI Kuntien rakennusperinnön inventointityön maastoinventointi tehtiin kesien 2007 ja 2008 aikana. Tammelan kunnassa inventoijana oli Laura Vikman. Inventointi tehtiin Hämeen ympäristökeskuksen paikkatietokantaan käyttäen apuna Access-tietokannan inventointilomaketta. Hämeen ympäristökeskus on mukana työn osittaisena rahoittajana ja valvojana. Lähinnä viranomaiskäyttöön kaavoituksen ja rakennusvalvonnan apuna tarkoitettu julkaisu inventointikohteista valmistui alkuvuodesta Julkaisu on löydettävissä Tammelan kirjastosta. TAMMELAN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA Kulttuuriympäristö ja sen ominaispiirteet ovat olennaisia alueiden kehittämisessä, etenkin alueen vetovoimaisuuden kannalta. Laadukkaalla ja rikkaalla ympäristöllä on suuri vaikutus ihmisten viihtyisyyteen niin työ- kuin vapaa-aikanakin. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan selventää alueiden tietynlaisiksi kehittymisen syyt, onkin ensiarvoisen tärkeää tunnistaa alueiden vahvuudet ja keinot näiden ominaispiirteiden säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Näin alueen vetovoimaisuudelle olennaiset tekijät saadaan säilymään ja alueita voidaan rakentaa kohti tulevaisuutta kulttuuriympäristöohjelma ei ole vain vanhan säilyttämistä, vaan valmiutta kehittää alueita tulevaisuuden tarpeisiin näiden omilla ehdoilla, alueen ympäristö ja historia kehityksessä tiedostaen. Kulttuuriympäristöohjelmalla lisätään ihmisten tietoisuutta omasta arvokkaasta ympäristöstään ja tätä kautta parannetaan alueiden käyttöä ja hoitoa arkielämässä. Kulttuuriympäristöohjelman avulla voidaan myös sitouttaa niin viranomaisia, kunnan luottamushenkilöitä kuin kuntalaisiakin hoitamaan yhteistyössä kunnan arvokkaita ja omaleimaisia kohteita sekä alueita. Kulttuuriympäristöohjelmasta voidaan myös tarvittaessa laatia julkaisu kuntalaisille jaettavaksi. Kulttuuriympäristöohjelman aloittamiseksi ryhdyttiin vuoden 2009 aikana tekemään selvitystyötä, jota on jatkettu mm. kaavahankkeiden yhteydessä vuonna Maaseudulla yleiskaava-alueiden laatimisen yhteydessä on kerätty aineisto kulttuuriympäristöohjelmaa silmälläpitäen. Keskusta-alueen asemakaavoituksen ja kirkon ympäristön kehittämishankkeiden yhteydessä on käsitelty keskusta-alueiden kulttuuriympäristöä ja sen merkitystä taajamakuvaan.

7 RAKENNETUN YMPÄRISTÖN SÄILYTTÄMIS- JA KEHITTÄMISOHJELMA Ohjelma täydentää kulttuuriympäristöohjelmaa ja vie tarkastelun erityisesti rakennetun ympäristön tutkimiseen. Olemassa olevat inventoinnit toimivat pohjana ohjelmalle, näitä tarkennetaan ja täydennetään tarvittavilta osin ohjelman aikana. Ohjelman tavoitteena on paitsi selvittää kunnan nykyisen rakennetun ympäristön muodostuminen, myös tutkia täydennysrakentamista eri alueille. Ohjelmassa pyritään selventämään esimerkein, miksi uudisrakentamista joudutaan erityisissä kohteissa sovittamaan olemassa olevaan ympäristöön tai mitkä ovat korjausrakentamisessa kulloisenkin ajankohdan rakennuksen erityispiirteitä ja miten nämä mahdollisesti poikkeavat muitten aikakausien piirteistä. Ohjelmassa myös tutkitaan uutta rakentamista ja alueita suhteessa kaavoitukseen ja rakentamiseen onko Tammelassa kaiken kokoinen ja näköinen rakentaminen sovitettavissa jokaiselle alueelle vai onko mahdollista ajatella tietynlaista rakentamista tietynlaisille alueille? Ensin mainittu voi olla alueella rikkaus tai alueesta voi muodostua hyvin sekava, jälkimmäinen voi olla arkkitehtonisesti hallittu kokonaisuus tai vain yksinkertaisesti tylsä ja monotoninen. Ohjelman tarkoituksena on paitsi kerätä tietoutta ja ratkaisutapoja alueiden kehittämiseksi, myös herättää keskustelua ja jakaa tietoutta Tammelan kunnan rakennetun ympäristön kehittymisestä. Ohjelmaa voidaan paitsi käyttää kaavoituksen ja rakennustapaohjeiden pohjana, myös antaa ohjeita sellaisen rakennuskannan ja alueiden hoidolle, jotka eivät ole vielä erityisesti suojeltuja tai säilytettyjä kaavoituksen ja lainsäädännön tasolla; ohjelma tarjoaa välineen ja keinoja omatoimiselle säilyttämiselle ja korjaamiselle. Rakennetun ympäristön säilyttämis- ja kehittämisohjelman laatimiseksi on tehty selvitystyötä laadittavien kaavahankkeiden yhteydessä, joissa on kaavoitettavan alueen lähtökohdista tehty rakennustapaohjeita näitä laadittaessa on huomioitu yleispäteviä lähtökohtia, jotka toimivat kehittämisohjelman pohjana.

8 YLEISKAAVOITUS LIESJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Liesjärven osayleiskaavahanke kuulutettiin kunnanvaltuuston päätöksellä voimaan valituksenalaista tilaa 1:256 lukuun ottamatta Valituksenalainen osa kaavasta on käsiteltävä Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi valituksen päätöksellään Jatkovalitus on tällä hetkellä korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltävänä. LIITE 1 Liesjärven kaavakartta ja muu materiaali LAMALAN OSAYLEISKAAVA Kunnanvaltuusto hyväksyi Laman osayleiskaavan kokouksessaan ( 35). Kaavaa ei kuitenkaan voitu kuuluttaa voimaan, sillä osayleiskaavaan jätettiin kaksi valitusta. Kaavavalitukset hylättiin Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa, eikä kaavasta jatkovalitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten osayleiskaava kuulutetaan voimaan syksyllä LIITE 2 Ote osayleiskaavaehdotuksesta Kukkurahovin kohdalta, koko kaavakartta ja muu materiaali SAARI-KAUKOLA JA OJANEN-PORRAS OSAYLEISKAAVA Kaukolan, Saaren, Ojasten ja Portaan kylien alueelle on käynnissä osayleiskaavan laadinta, jonka valmistelun Tammelan kunnanhallitus on aloittanut kokouksessaan ja hyväksynyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kaavoitustyöstä ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta on julkisesti ilmoitettu Forssan lehdessä , osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut virallisesti nähtävillä välisenä aikana kunnanvirastolla ja internetissä. Laadittavan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras - osayleiskaavan tavoitteena on paitsi kehittää kyliä ja niiden käyttöä myös turvata aluerajauksen alueella olevat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön alueet ja maisema-alueet, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaava-alueen maankäytön suunnittelua. Tavoitteena on myös kylien kehitystä edistävän

9 täydennysrakentamisen ohjaaminen, alueen ja kylien täydennysrakentamispaineet ja mahdollisuudet pyritään selvittämään kaavoituksen pohjaksi mm. maanomistajien toiveita ja ajatuksia keräämällä ja tarvittaessa emätilaselvityksiä tekemällä tilojen rakennusoikeuksien selvittämiseksi. Kaavaa laadittaessa alueelta käydäänkin läpi lukuisia olemassa olevia selvityksiä ja laaditaan tarvittaessa uusia, jotka omalta osaltaan ohjaavat kaavan laadintaa: alueen palvelurakenteen, liikenteen ja rakennetun kulttuuriympäristön olemassa oleva tilanne ja kehitystarpeet selvitetään, samoin alueen luonnonolosuhteiden kuten pohjavesien, pelto- ja metsäalueiden sekä kasviston ja eläimistön tila. Kaavoituksen avulla saadaankin kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata alueen vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottaen. Myös kaava-alueen liittyminen koko kunnan muodostamaan laajempaan kokonaisuuteen tulee kaavassa huomioon otetuksi. Kaavaprosessi on siirtymässä selvitysvaiheesta luonnosvaiheeseen Sito Oy:n luonto- ja maisemaselvityksen valmistuessa. Kaavoitustyön tässä vaiheessa alueella on vierailtu useaan otteeseen mm. kaavakävelyjen merkeissä. Lukuisia maanomistajien toiveita on jo saatu ennen luonnoksen virallista nähtävillä oloa. Kaavan laatiminen on viivästynyt hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki- Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Kaavoitustyön yhteydessä tullaan lisäksi pitämään tarvittava määrä yleisötilaisuuksia, joista ensimmäinen järjestettiin Tammelan kunnantalolla Seuraavaksi kaavatilannetta esitellään yleisölle ja keskustellaan kaavan tavoitteista luonnosvaiheen yleisötilaisuudessa loppuvuodesta 2010 / alkuvuodesta Kaavan yleisötilaisuuksista ilmoitetaan Forssan lehdessä ja kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla. LIITE 3 SUKULAN JA HÄIVIÄN OSAYLEISKAAVA Tammelan kunnanhallitus aloitti Sukulan ja Häiviän osayleiskaavan valmistelun kokouksessaan ja kokouksessaan hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Kunnanhallitus päätti asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman vireilletuloasiakirjana nähtäville ajalla Kaavoitus jatkui kaavatyön laatijana toimivan arkkitehtitoimisto A+:n toimesta siihen asti, kunnes yritys luopui kaavoitustyöstä. Kaavoitusta jatkettiin kunnan kaavoittajan Miika Tuen toimesta siten, että luonnosvaiheen suunnitelma esiteltiin kunnanhallitukselle keväällä Julkisesti kaava oli nähtävillä , kaavasta myös järjestettiin yleisötilaisuus Valkeaniemen pirtillä Alueen kaavoituksessa erityiskysymyksenä otetaan huomioon Forssan puolella kaavoitettavana oleva Kiimassuon osayleiskaava ja jätteidenkäsittelyalueen erityisvaatimukset. Kaavoitustyö jatkuu luonnosvaiheesta saadun palautteen pohjalta kohti ehdotusvaihetta, joka asetetaan nähtäville alustavien arvioiden mukaan loppuvuodesta Jäljempänä tuleva Tupasuon asemakaava sijaitsee Sukula-Häivän osayleiskaava-alueella, asemakaavaa laadittaessa on otettu huomioon muu alue laajemman alueen tarkasteluja tekemällä. LIITE 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma: RUOSTEJÄRVEN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavan laatiminen käynnistyi Eerikkilän urheiluopiston rakentamispaineista omille mailleen. Koska Ruostejärveltä puuttuu oikeusvaikutteinen osayleiskaava, päätettiin tällaisen laatiminen aloittaa järven itäosalle, aluerajaus alkaen Eerikkilän alueesta ja jatkuen aina valtatie 2:lle asti. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa

10 Ruostejärven itäosan osayleiskaavatyön, työtä tekemään valittiin arkkitehtitoimisto Havas Rosberg Oy, jonka toimesta laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kaavahankkeelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä ajalla Tällöin saatiin lausunnot 11 taholta ja muistutukset seitsemältä muistuttajalta. Nähtävillä oloajan jälkeen saapui neljä maanomistajien mielipidettä kaavoittajan harkittavaksi. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Ruostejärven itäosan osayleiskaavaluonnoksen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle. Luonnoksen nähtävilläolon yhteydessä järjestettiin Ruostejärvellä avoin yleisötilaisuus kaavaa koskien klo Hämeen luontokeskuksen tiloissa. Luonnosvaiheessa saadun palautteen pohjalta osayleiskaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville syksyllä Kaavan selvityksiä on tarkennettu mm. luontoselvityksen osalta liito-oravaselvitys tekemällä (Sito Oy, Seija Väre) sekä alueen rakennuskantaa inventoimalla. Uudelleen luonnoksena kaava tulee nähtäville alkuvuodesta 2011, jolloin luonnoskartan lisäksi asetetaan nähtäville myös selostus. LIITE 5 Ruostejärven itäosan osayleiskaavaluonnos ja muu materiaali: LETKUN OSAYLEISKAAVA Letkun kylällä on jo pitkään ollut täydennysrakentamispaineita, joten kunnassa on tehty selvitystyötä osayleiskaavan aloittamiseksi Letkun kylän alueelle. Tavoitteena on tutkia ja säilyttää Letkun kyläkeskuksen ja sitä ympäröivän maaseutualueen vetovoimatekijät ja kaavoituksen avulla kehittää aluetta tulevat tarpeet ja olemassa olevat tekijät huomioiden. Vuoden 2009 kaavoituskatsauksen mukaisesti kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatiminen Letkun alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnan kotisivuille ja tekniselle osastolle. Kaavoituksen aloittamisen yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus Letkun pirtillä Kaavoitustyö etenee selvitysten laatimisella kohti luonnosvaihetta, joka alustavan arvion mukaan asetetaan nähtäville syksyllä LIITE 8

11 HYKKILÄ-LUNKAAN OSAYLEISKAAVA UUDET YLEISKAAVAT Tammelan kunnan 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti vuonna 2010 aloitetaan Hykkilän-Lunkaan osayleiskaava valmistelu. Osayleiskaava tulee luontevasti jatkamaan voimaan tulevaa Lamalan osayleiskaavaa Kuivajärven itäpuolella ja yhdistyy eteläosiltaan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaavaan, jolloin koko Kuivajärvi on rantojen osalta yleiskaavoituksen alla. Myös kaava-alueella sijaitsevien Hykkilän ja Lunkaan kylien kehittämistä tutkitaan pyrkimyksenä säilyttää kyläkeskusten vetovoimatekijät. Osayleiskaava aloitetaan alustavan aikataulun mukaan vuodenvaihteessa Uusia yleiskaavahankkeita käynnistetään kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, jota päivitettiin vuoden 2009 aikana. Tavoitteena on käynnistää ainakin yksi osayleiskaava vuodessa ja näin saada tulevaisuudessa yleiskaavoituksen piiriin ainakin kaikki kunnan alueella olevat merkittävimmät kyläkeskukset, joilla on kehittämis- ja rakentamispaineita. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu)

12 ASEMAKAAVOITUS KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavamuutoksen tarkoituksena on monilta osin vanhentuneen asemakaavan kokonaisvaltainen uudistaminen nykypäivän rakentamistarpeita vastaavaksi sekä asemakaavan siirto numeeriselle pohjakartalle. Samassa yhteydessä myös merkinnät uudistuvat ja yhtenäistyvät. Muutoksen yhtenä tavoitteena on muuttaa Tammelantien varren kerrostalotontteja rivi- ja omakotitalorakentamiseen. Asemakaavaa laajennetaan Matintuomion teollisuusalueelle sekä Kirkonkylän ja Heikkilän kaava-alueiden väliselle, suurelta osin jo toteutuneelle asuntorakentamisalueelle. Lisäksi mukaan otetaan Syrjänharjulla sijaitsevan liikuntakeskuksen alueet. Asemakaavan uudistamisesta on päätetty kunnan talousarvion laadinnan yhteydessä vuonna Kunnanhallitus on kokouksessaan keskustellut kirkonkylän kaavoituksesta ja asettanut asemakaavan laadinnalle omia tavoitteitaan. Kaavoitustyö alkoi maisemaelementtien kartoituksella ja rakennuskannan inventoinnilla sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella. Kaavatyön laatijana oli Kaavatalo Oy. Luonnos asemakaavaksi oli laatimisvaiheessa nähtävillä ajalla Myöhemmin täydennettiin alueen rakennuskannan inventointia ja hiottiin kaavaratkaisuja sekä kaavaselostuksia. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä kuutena osa-alueena Osa-alueet olivat: 1. Anttila 2. Hevoniemi 3. Kirkko 4. Jussila 5. Rauhaniemi 6. Kytö Kunnanvaltuusto hyväksyi osat 1,2,3,5 ja Osa 4 hyväksyttiin kunnanvaltuuston toimesta Hämeenlinnan hallinto-oikeus vahvisti antamallaan päätöksellä asemakaavan muutokset ja laajennukset koskien alueita 1 (Anttila), 3 (Kirkko) ja 6 (Kytö). Samalla päätöksellä hallinto-oikeus kumosi kunnanvaltuuston päätökset alueiden 2 (Hevoniemi) ja 5 (Rauhaniemi- Hutiluoto) osalta sekä alueen 4 (Jussila) osalta. Alueen 6 (Kytö) osalta pidettiin korjattu asemakaavan muutos- ja laajennusehdotus nähtävillä välisen ajan, jona aikana tehtiin 2 muistutusta. Käytyjen neuvottelujen jälkeen rajattiin muistuttajien osa pois kaavasta ja kunnanvaltuusto hyväksyi Kydön asemakaavan muutoksen ja laajennuksen. Kaavapäätöksestä ei valitettu ja kaava kuulutettiin voimaan alkaen. Hevoniemen, Jussilan ja Rauhaniemi-Matintuomion asemakaavoista ja asemakaavamuutosten laadittiin uudet osallistumis- ja arviointisuunnitelmat, jotka pohjautuvat edellisiin käsittelyihin. Kunnanhallitus käsitteli em. osallistumis- ja arviointisuunnitelmat kokouksessaan ja asetti ne nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavatyötä jatkoi näiden alueiden osalta Ympäristönsuunnittelu Oy. Kaavaluonnokset valmistuivat ja asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Muistutuksia kaavoihin saapui yhteensä 13 kpl.

13 HEVONIEMEN ASEMAKAAVA (osa 2) Ympäristönsuunnittelu Oy laati Hevoniemen asemakaava-alueen kaavaehdotuksen luonnoksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta. Kaavaluonnos ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat olleet nähtävillä Nähtävillä oloaikana oli saatu lausunnot seitsemältä viranomaistaholta ja yhteisöltä. Lausuntojen lisäksi oli saatu kaksi muistutusta. Luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen kaavaan tehtiin lähinnä pieniä tarkennuksia. Kaava-alueelle lisättiin valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön rajaus sekä pohjavesialueen rajaus. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa päivätyn Hevoniemen asemakaavaehdotuksen selostuksineen nähtäville väliseksi ajaksi kunnanviraston tekniselle osastolle. Kunnanhallitus antoi ehdotusvaiheen palautteeseen kunnan viralliset vastineet kokouksessaan Kunnan tavoitteena on hyväksyä asemakaava vuodenvaihteessa LIITE 6 ote Hevoniemen asemakaavaehdotuksesta, kaavakartat ja muu materiaali kokonaisuudessaan JUSSILAN ASEMAKAAVA (osa 4) Ympäristönsuunnittelu Oy laati Jussilan asemakaava-alueen kaavaehdotuksen luonnoksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten pohjalta. Kaavaluonnos ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat olleet nähtävillä Nähtävillä oloaikana oli saatu lausunnot seitsemältä viranomaistaholta ja yhteisöltä. Lausuntojen lisäksi oli saatu yksitoista muistutusta. Luonnosvaiheesta ehdotusvaiheeseen kaavaan tehtiin joitakin muutoksia, kuten esimerkiksi Forssantien varrella ollutta peltoaluetta palautettiin avoimeksi pelloksi luonnosvaiheen rakennettujen tonttien sijasta, tämän seurauksena myös Villinkuja poistui. Aluerajausta muutettiin jättämällä Rauhaniemen vanhan tilan päärakennus pihapiireineen pois, sillä nämä ovat mukana Rauhaniemen asuinalueen kaavassa. Kaavamääräyksiin lisättiin valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön maininta sekä kaavakarttaan pohjavesialueen rajaus. Myös kyläkuvallisesti tärkeän alueen rajausta ja rakennetun ympäristön arvoja tarkennettiin vastaamaan voimassa olevan osayleiskaavan määrityksiä. Kaavaan tehtiin lisäksi useampia pieniä kortteli/tonttikohtaisia tarkennuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa päivätyn Jussilan alueen asemakaavaehdotuksen selostuksineen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle. Kaavaehdotuksen saatiin yhteensä neljätoista muistutusta, jonka seurauksen kaavaa muutettiin siten, että se päätettiin asettaa uudelleen ehdotuksena nähtäville. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Jussilan asemakaavan ehdotuksen uudelleen nähtäville ja antoi samalla aikaisempaan ehdotusvaiheen palautteeseen kunnan viralliset vastineet. Kaavaehdotus tulee julkisesti nähtäville loppuvuodesta LIITE 6

14 ote Jussilan alueen asemakaavaehdotuksesta, kaavakartat ja muu materiaali kokonaisuudessaan RAUHANIEMI-MATINTUOMIO ALUEEN ASEMAKAAVA (osa 5) Ympäristönsuunnittelu Oy laati Rauhaniemi-Matintuomio asemakaava-alueen kaavaluonnoksen, joka oli nähtävillä Kaava-alueelle edellytettiin tehtäväksi liito-oravaselvitys, joka laadittiin maali-huhtikuussa Kaavaehdotus oli nähtävillä kunnan teknisellä osastolla ja kotisivuilla Kaavaan saatiin kahdeksan muistutusta virallisten lausuntojen lisäksi. Muistutusten pohjalta kaavaa tarkennettiin, mm. rannassa sijaitsevan tervaleppäalueen luontoarvot selvitettiin luontoselvitystä tältä osin tarkentamalla. Kunnanhallitus antoi ehdotusvaiheen palautteeseen kunnan viralliset vastineet kokouksessaan Kunnan tavoitteena on hyväksyä asemakaava vuodenvaihteessa LIITE 6 ote Rauhaniemi-Matintuomio alueen asemakaavaluonnoksestaa, kaavakartat ja muu materiaali kokonaisuudessaan NIEMI-ESKOLAN ASEMAKAAVAMUUTOS Tammelan kunta on aloittanut 1999 keskustan kaavojen ajantasaistamisen laatimalla uusia kaavoja keskusta-alueelle. Niemi-Eskolan alue on jäänyt kahden suuremman osa-alueen väliin - lännestä alue rajautuu Jussilan ehdotusvaiheessa olevaan asemakaavaan, idästä ja pohjoisesta Kirkon alueen hyväksyttyyn asemakaavaan. Niemi-Eskolan alueen kaavoittaminen jatkaa kunnan jo aikaisemmin tekemää linjausta ja tätä kautta saadaan puuttuva palanen Tammelan keskustasta päivitettyä ajan tasalle, etenkin koska alue on keskeisellä paikalla Tammelan vanhan kirkonkylän alueella, Pyhäjärven rantamilla. Alueella

15 on osin voimassa asemakaava vuodelta 1988, suurimmaksi osaksi voimassa oleva asemakaava alueella on vuodelta Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa Tammelan keskustassa Niemi- Eskolan asemakaavamuutostyön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä Kaavan laatiminen on viivästynyt hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Kaava asetetaan luonnoksena nähtäville alkuvuodesta LIITE 6 Materiaali nähtävillä: RAUHANIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Rauhaniemen asemakaava ja asemakaavan muutos suunniteltiin vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa otettavaksi mukaan Kirkonkylän asemakaavan muutokseen, mutta se päätettiinkin tehdä omana kaavanaan, sillä Rauhaniemen alueen suurin maanomistaja Rauhaniemen perikunta oli kiinnostunut olemaan mukana alueen kaavoittamisessa. Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Syrjäharjun, Kydön, Häiviän ja Similänkulman osayleiskaava, joka on vahvistettu Alueen itäosassa on osin myös voimassa asemakaava, joka on vahvistettu Alueen kaavoittamisesta tehdään maanomistajan ja kunnan välillä maankäyttö- ja kaavoitussopimus. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatimisen Rauhaniemen alueelle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma päätettiin asettaa 30 päivän ajaksi nähtäville kunnantalolle ja internetiin, kunhan virallinen vahvistus maanomistajan osallistumisesta saadaan. Alueen kaavoittaminen oli jonkin aikaa pysähdyksissä, sillä virallinen vahvistus kaavoittamiseen osallistumisesta maanomistajan taholta puuttui. Tämän asian korjaannuttua kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin julkisesti nähtäville kunnanviraston teknisellä osastolla ja kotisivuilla. Kaavan laatiminen on viivästynyt hivenen, koska kaavoittajakonsultin kaavatöistä luopumisen vuoksi kiireelliset Sukula-Häiviän ja Siiki-Mutalan kaavat siirtyivät kunnan kaavoittajan laadittavaksi. Kaava asetetaan luonnoksena nähtäville alkuvuodesta LIITE 6 Materiaali nähtävillä: MEIJERIN ALUEEN (KORTTELI 502) ASEMAKAAVAN MUUTOS Tammelan kirkonkylän asemakaavan Anttilan alueen korttelissa 502 tehdään kaava-alueella pieniä, koko kaavaan vaikutukseltaan vähäisiä muutoksia paremmin vastaamaan nykyisiä tarpeita. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivätyn asemakaavaluonnoksen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi Tammelan kunnantoimiston teknisellä osastolla. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Meijerin alueen asemakaavan nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaan ei ehdostusvaiheessa tullut muistutuksia, joten kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan kokouksessaan toukokuussa Kaava kuulutetaan voimaan vuoden 2010 aikana. LIITE 6 Materiaali nähtävillä: KAUKJÄRVEN SIIKI-MUTALAN ALUE

16 Kunnan omistamalle alueelle ja sen lähiympäristöön on tarkoitus laatia asemakaava omakotirakentamista varten. Asemakaava tuli vireille kunnanhallituksen päätöksellä Kaavoittajaksi valittiin arkkitehtitoimisto A+. Tammelan kunnanhallitus hyväksyi kokouksessaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman asetettiin vireilletulovaiheen asiakirjana nähtäville väliseksi ajaksi. Tammelan kunnanhallitus asetti Siiki-Mutalan asemakaavaluonnoksen nähtäville väliseksi ajaksi. Tammelan kunnanhallitus päätti alueen asukkaiden aloitteesta laajentaa kaavaaluetta länteen päin niin, että läheiset maatilojen päärakennukset / asuinrakennukset tulevat kaavan piiriin. Tammelan kunnanhallitus päätti asettaa laajennetun Siiki-Mutalan asemakaavaluonnoksen nähtäville 30 päiväksi ajalle Kaavoitus oli jonkin aikaa pysähdyksissä konsultin luovuttua sen laatimisesta, kaavoitusta kuitenkin jatkettiin kunnan kaavoittajan toimesta. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Siiki-Mutalan asemakaavaehdotuksen rakennustapaohjeineen julkisesti nähtäville, materiaali pidettiin yleisesti nähtävänä välisen ajan. Kunta pyrkii saamaan kaavan hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta LIITE 7 ote Siiki-Mutalan asemakaavaehdotuksen havainnekuvasta, muu materiaali: TUPASUON ASEMAKAAVA Koska tarvetta teollisuusalueen kaavoittamiselle Häiviän kylään Tupasuon alueelle oli ilmennyt, Tammelan kunnanhallitus aloitti Tupasuon teollisuusalueen asemakaavan valmistelun kokouksessaan ja hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavoitustyön pohjaksi. Sukula-Kassinmäki -tien varteen kaavoitettava alue sisältyy Sukula- Häiviän osayleiskaavoitettavaan alueeseen ja sijoittuu kiinni Forssan kaupungin rajaan. Asemakaavalla on tarkoitus laajentaa Forssan kaupungin puolelle jo kaavoitettua teollisuusaluetta Tammelan kunnan puolelle. Kunnanhallitus asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen vireilletuloasiakirjana nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavatyön tekijäksi valittiin arkkitehtitoimisto A+. Kaavaluonnoksesta saatiin 9 lausuntoa ja yksi muistutus. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Tupasuon asemakaavaehdotuksen yleisesti nähtäville Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle 30 päivän ajaksi eli Ehdotusvaiheessa kaavasta saatiin kymmenen viranomaislausuntoa, muistutuksia ei saapunut lainkaan. Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin

17 Teollisuusalueen liikenneyhteyksiin liittyen laadittiin alueelle tarkempi tiesuunnitelma (MT 282 kevyen liikenteen väylä välille Häiviäntie - Teräsmiehentie, Forssa ja Tammela), joka pidettiin yleisesti nähtävänä 30 päivää välisen ajan Tammelan kunnanvirastossa. Kaava oli pysähdyksissä siihen asti, kunnan maanomistajan ja kunnan välillä laadittiin maankäyttö- ja luovutussopimus kaavoitettavaan alueeseen ja alueen liikenneyhteyksiin liittyen. Sopimuksen synnyttä Tammelan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan kokouksessaan LIITE 4 ote Tupasuon asemakaavaehdotuksesta, koko kaavakartta ja muu materiaali: KAUKJÄRVEN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA Tammelan kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt aloittaa Kaukjärven teollisuusalueen asemakaavatyön. Vireilletulovaiheen asiakirjana pidettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma yleisesti nähtävänä ajalla kunnanviraston teknisellä osastolla. Kunnan pyrkimyksenä on luoda yrityksiä ja teollisuutta kiinnostava teollisuusalue, jossa on eri kokoluokkien tontteja yhdistämällä mahdollisuus laajentaa tonttia. Pyrkimyksenä on myös korkealaatuisen ja ympäristöystävällisen teollisuusalueen syntyminen, jossa kestävän kehityksen kysymyksiä ratkotaan sekä viimeisintä teknologiaa käyttäen, että vanhoja hyväksi koettuja ratkaisuja kuten rakennusten sijoittelua hyödyntäen. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Kaukjärven teollisuusalueen asemakaavaluonnoksen nähtäville ajalla kunnanviraston tekniselle osastolle. Kaavaluonnoksessa alueelle oli kaavoitettu 33 teollisuustonttia, joista kuusi on jo rakennettu. Tonttien koot vaihtelevat vajaan hehtaarin suuruisista reilun kahden hehtaarin tontteihin, pienempiä tontteja voi tarvittaessa yhdistää toisiinsa. Alueelle oli jätetty jonkin verran metsätalousalueita suurten ojien yhteyteen tuomaan vehreyttä ja vaihtelua alueen sisälle. Myös maisemallisia seikkoja oli huomioitu valtatien 10 varrella. Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan asettaa Kaukjärven teollisuusalueen asemakaavaehdotuksen nähtäville väliseksi ajaksi kunnan tekniselle osastolla ja kotisivuille. Kaavasta saatiin kaksi muistutusta virallisten lausuntojen lisäksi. Muistutusten pohjalta kaavaa tarkennettiin ja kunnanhallitus antoi ehdotusvaiheen palautteeseen kunnan viralliset vastineet kokouksessaan Kunnan tavoitteena on hyväksyä asemakaava vuodenvaihteessa LIITE 7

18 ote Kaukjärven teollisuusalueen asemakaavaluonnoksesta, koko kaavakartta: KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA 715 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivätyn asemakaavaluonnoksen yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle. Kydön alueen korttelissa 715 on tarkoitus tehdä kaava-alueella pieniä, koko kaavaan vaikutukseltaan vähäisiä tarkennuksia muuttuneiden tarpeiden vuoksi. Korttelissa 715 olevien tonttien 1 ja 2 välistä rajaa oikaistaan. Tammelan kunnanhallitus asetti asemakaavamuutoksen julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnan tekniselle osastolle ja kotisivuille. Saadun palautteen pohjalta kaavaa tarkennettiin. Kunta vie kaavan hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta LIITE 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos: KYTÖ, ASEMAKAAVAMUUTOS KORTTELISSA 722 Kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa asemakaavamuutoksen ja hyväksyi asetettavaksi vireilletulo- sekä luonnosvaiheen asiakirjoina osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä päivätyn yleisesti nähtäville väliseksi ajaksi Tammelan kunnantoimiston tekniselle osastolle. Tammelan kirkonkylän asemakaavan Kydön alueen korttelissa 722 on tarkoitus tehdä kaava-alueella pieniä, koko kaavaan vaikutukseltaan vähäisiä tarkennuksia muuttuneiden tarpeiden vuoksi. Korttelissa 722 mm. olevan tontin 15 kulkuyhteyttä muutetaan kulkemaan viistosta AM -alueen puolelta. Tammelan kunnanhallitus asetti asemakaavamuutoksen julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi kunnan tekniselle osastolle ja kotisivuille. Kunta vie kaavan hyväksymiskäsittelyyn loppuvuodesta LIITE 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luonnos: EERIKKILÄN ASEMAKAAVA Eerikkilän urheiluopisto tarvitsee kehittyäkseen uutta rakennuskantaa ja edellytyksenä tälle on alueen asemakaavoitus pitkän tähtäimen kehitys huomioiden kaavoituksessa on huomioitava paitsi urheiluopiston toiminnan aiheuttamat paineet ja mahdollisuudet alueelle, myös toiminnan aiheuttamat rasitukset alueeseen ja etenkin Ruostejärveen.

19 Kaavoitusta alueella on jo aloitettu Ruostejärven osayleiskaavaa laatimalla, joten on luontevaa jatkaa kaavoitusta asemakaavoittamalla, kunhan asemakaavoituksessa huomioidaan yleiskaavatason linjaukset. Koska kyseessä on yksityisen maanomistajan suurimmaksi osaksi omille mailleen kaavoittama asemakaava, tullaan maanomistajan ja kunnan välillä laatimaan maankäyttö- ja luovutussopimus alueen kaavoittamisesta ja sen maankäytöstä. Kaavoituksen työnjakoa ja siihen liittyviä sopimuksia on Eerikkilän urheiluopiston, Hämeen virkistysalueyhdistyksen ja kunnan välillä alustavasti neuvoteltu kaavoitustoimikunnan työneuvottelussa Asemakaava aloitetaan loppuvuodesta LIITE 5 KIRKKOPELLON ASEMAKAAVA UUDET ASEMAKAAVAT Keskustan kehittämiseen tähtäävissä selvityksissä ja alustavissa suunnitelmissa on esiin noussut tarve saada kuntaa vetovoimainen ja kaunis alue uurnien hautaamiseen. Luontevimmaksi paikaksi on osoittautunut kirkon kiviaidan vierusta kirkon eteläpuoleisella peltoalueella. Peltoalue on voimassa olevassa Kirkon asemakaavassa vuodelta 2005 kokonaisuudessaan puistoaluetta mm. kulttuuritoreineen, jona se muilta osiltaan on tarkoitus myös säilyttää. Uurna/muistolehdon osalta on kuitenkin tarve kaavamuutokseen, jossa osa kunnan omistamasta puistoalueesta muutetaan kaavatarkoitukseltaan uurnien hautaamisen sallivaksi. Kaavamuutos aloitetaan alkuvuodesta LIITE 6 Uusia asemakaavahankkeita käynnistetään pääasiassa kunnanhallituksen hyväksymän kaavoitusohjelman mukaan, joka päivitettiin vuoden 2009 aikana. (ks. Kaavoitusohjelman alustava aikataulu).

20 KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA Pyrkimys lisätä kuntalaisten tietoisuutta kaavoituksesta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista on ollut kantavana ajatuksena kunnan perustettua kaavoittajan viran. Kunnan oman kaavoittajan läsnäolo kunnan ja kuntalaisten arjessa mahdollistaa entistä paremmin tiedon siirtymisen kuntalaisilta osaksi kaavoitusta ja madaltaa kynnystä kuntalaisten saapua keskustelemaan omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Kunnassa on kaavoituksen toimesta laadittu kaavoituksesta ja kaavaprosessista kertova esite, joka on ollut ladattavissa internetistä ja jota on jaettu yleisötilaisuuksissa. Kaavoituksesta on myös pyritty mahdollisuuksien mukaan informoimaan kaikkia kaavoitettavan alueen maanomistajia kirjeitse, tähän on vuoden 2010 aikana siirrytty mahdollisuuksien mukaan myös suuremmissa yleiskaavoissa. Muutoin kaavaprosesseista on tiedotettu Forssan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla. OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN Kunnan tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kaavoituksesta, jotta kaavoitus voitaisiin kokea kunnan, viranomaisten ja kuntalaisten yhteisenä hankkeena alueen hyväksi ja sen kehittämiseksi kohti tulevaisuutta. Osana tätä prosessia kunta aktivoi kaavoitustoimikunnan paitsi ohjaamaan kaavoitusta myös toimimaan kunnan ja tavallisten maanomistajien välisenä linkkinä - kaavoitustoimikuntaan kuuluvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja kaavoittaja. Kaavoitustoimikunta teki vuoden 2010 aikana maastokäyntejä kokoustensa yhteydessä ongelmallisiin kaavatilanteisiin liittyen ja neuvotteli maanomistajien kanssa eri vaihtoehdoista. Itse kaavoituksessa siirryttiin entistä havainnollistavampaa suuntaan hyödyntämällä 3dmallinnusta sekä laatimalla rakennuskantaa havainnollistavia rakennustapaohjeita, jotta kaavaratkaisut aukeaisivat entistä paremmin kuntalaisille. KYLIEN OSAYLEISKAAVAT Kylien kehittämistä ja niihin yleiskaavojen laatimisen valmistelua jatketaan vuonna 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti. Tavoitteena on saada kyläympäristöt tutkittua ja kartoitettua niiden vahvuudet ja heikkoudet kylien kehittämisen ja niiden rakentamisen ohjauksen pohjaksi. Samalla myös kulttuurimaiseman ja vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä saadaan säilymään ympäristöhän on yhä enenevässä määrin syy, miksi kyliin muutetaan. Näin varmistetaan myös kylien elinvoimaisuus ja vetovoima paitsi jo kylissä asuvia myös tulevia muuttajiakin ajatellen. Kyläkeskusten osalta tutkitaan myös mahdollisuutta osayleiskaavan avulla tutkia rajattu alue ja tämän täydennysrakentaminen tarkemmin, jolloin rakennuslupia voitaisiin myöntää alueella suoraan ilman poikkeamislupakäsittelyä / suunnittelutarveratkaisua.

21 näkymä Letkun kylältä TAAJAMAN ASEMAKAAVAT Tulevia asemakaavoja laaditaan pääsääntöisesti keskustataajaman alueelle tai sen välittömässä läheisyydessä oleville alueille kuten Mustialaan tai Lamalaan. Keskusta-alueilla ilmeneviä muutospaineita tullaan tarpeen mukaan ratkaisemaan kaavoja päivittämällä ja tarkentamalla, jotta keskustataajamasta saadaan entistä toimivampi ja viihtyisämpi. Merkittävä asia taajaman toimivuuden kannalta tulee tulevaisuudessa olemaan uuden hautausmaan sijoittuminen suhteessa keskustaan ja sen toimintoihin. Sijoitussuuntia ja alustavia vaihtoehtoja on alustavasti tarkasteltu, tätä valmistelutyötä tullaan edelleen jatkamaan ja tarkentamaan. Kirkon läheisyyteen ollaan laatimassa luonnossuunnitelmia uudelle uurna/muistolehdolle ja sen liittymiselle keskustan puistoalueisiin. KAAVOITUSOHJELMAN ALUSTAVA AIKATAULU Kunnan alkuperäinen kaavoitusohjelma on jonkin verran elänyt muuttuneiden tarpeiden tai olosuhteiden vuoksi, kaavoitusohjelmaa päivitettiinkin vuoden 2009 aikana. Kaavoitusohjelmassa vuosille esitetty alustava kaavoituksen aikataulu.

22

23

24

25

26

27

28

29 Somero aluerajaus Härkätie valtatie 2 Tourunjärvi Patamo Patamo Kapilo Mustalammi Myllynkulma Myllynkulma Hakolammi Kolmikkaanjärvi Letku Valajärvi Letku Valkeaviita Kaakkolammi Vatalammi Vahaksenjärvi Ruostejärvi Mittakaava: 1:50000 Pvm: :19 1 km Tapola Kyynärä Liite 8