TAMMELAN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019

Transkriptio

1 TAMMELAN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2019

2 KAAVOITUSKATSAUS (15) MAAKUNNALLISET HANKKEET MAAKUNTAKAAVOITUS Maakunnan ja näin ollen myös Tammelan kunnan kattava maakuntakaava laadittiin vuosien aikana. Maakuntakaava hyväksyttiin Maakuntavaltuuston toimesta , mutta Maa- ja metsätalousministeriön lausunnon vuoksi kaavan vahvistuminen siirtyi eteenpäin valtioneuvostolle. Valtioneuvosto teki kaavasta päätöksen ympäristöministeriön esityksen mukaisesti ja maakuntakaava tuli voimaan korvaten alueen seutukaavan. Lopullisesti maakuntakaava astui voimaan Maakuntakaavan 1. vaihepäivitys vahvistettiin lukuun ottamatta seutukeskuksen palveluvyöhyke- merkintää, joka vahvistettiin korkeimman oikeuden päätöksen jälkeen Maakuntakaavan 2. vaihepäivitys vahvistettiin Maakuntakaava ohjaa alueiden maankäyttöä niin liikenteen, teollisuuden ja palveluiden sijoittamisessa, kaavassa on myös osoitettu kulttuurimaisemien, luontoarvojen ja rakennetun ympäristön säilytettävät alueet. Nämä usein jatkuvat yli kuntarajojen, joten kukin kunta pohjatessaan kaavoituksensa maakuntakaavaan osallistuu koko maakunnan kokonaissuunnitelmaan. Tammelan kunnan alueella voimassa oleva Kanta-Hämeen maakuntakaava kattaa Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan kaupunkiseudut. Hämeen maakuntavaltuusto päätti käynnistää maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaava 2040 laatimisen. Astuessaan voimaan uusi maakuntakaava korvaa Kanta-Hämeen nykyisen maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman oli nähtävillä Maakuntakaavaluonnos oli nähtävillä Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä alkuvuodesta Maakuntakaavan eri vaiheista kuulutetaan niin liiton kuin kunnankin toimipisteessä sekä internetsivuilla

3 KAAVOITUSKATSAUS (15) Voimassa olevaa maakuntakaavaa Tammelan osalla

4 KAAVOITUSKATSAUS (15) FORSSAN SEUTUKUNNAN STRATEGINEN RAKENNETARKASTELU Seudun viiden kunnan Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan ja Ypäjän yhteisestä rakennemallityöstä pidettiin loppuseminaari , jolloin valmis seudullinen rakennetarkastelu esiteltiin yleisölle. Tammelan kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman kokouksessaan

5 KAAVOITUSKATSAUS (15) YLEISKAAVOITUS SUKULA-HÄIVIÄ -OSAYLEISKAAVA Sukula- Häiviä osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi kaavaan jätetyt valitukset, mutta hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valituksen. Kaava kuulutetaan voimaan alkuvuodesta KAUKJÄRVEN RANTA-ALUEIDEN YLEISKAAVAPÄIVITYS Kaukjärven ranta-alueiden yleiskaavan hyväksymispäätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, eikä hallinto-oikeuden päätöksestä valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaava kuulutetaan voimaan alkuvuodesta HYKKILÄ-LUNKAA -OSAYLEISKAAVA Tammelan kunnan 2009 päivitetyn kaavoitusohjelman mukaisesti aloitettiin Hykkilän-Lunkaan osayleiskaava. Osayleiskaava jatkaa luontevasti voimassa olevaa Lamalan osayleiskaavaa Kuivajärven itäpuolella ja yhdistyy eteläosiltaan Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaavaan, jolloin koko Kuivajärvi on rantojen osalta yleiskaavoitettua aluetta. Myös kaava-alueella sijaitsevien Hykkilän ja Lunkaan kylien kehittämistä tutkitaan pyrkimyksenä säilyttää kyläkeskusten vetovoimatekijät. Ranta-alueiden osalta voidaan tutkia rannan vapaa-ajanasutuksen soveltumista vakituiseen asumiseen. Kaava oli valmisteltu hyväksymiskäsittelyyn , mutta hyväksymisen sijaan kunnanvaltuusto palautti kaavan takaisin valmisteluun. Kaava on tulossa uudelleen hyväksymiskäsittelyyn alkuvuodesta LIITE 1 KESKUSTA-MUSTIALA -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatimisen keskustan ja Mustialan alueille. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Suurin osa keskustan alueesta on jo asemakaavoitettu, mutta alueelle ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa ohjaamassa alueen laajempaa kehittymistä. Keskustan osalta kyseessä on kunnan toimintojen kannalta olennaiset asumisen ja palvelujen alueet. Kunnanvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan kokouksessaan LIITE 1 KALLIO-RIIHIVALKAMA-RUOSTEJÄRVI -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatimisen Kallion ja Riihivalkaman kylien alueille. Alue ulottuu Ruostejärvelle asti, jolloin saadaan sekä Ruostejärven että Pyhäjärven osalta kaavoittamattomat rantaalueet kunnan yleiskaavoituksen piiriin. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Ranta-alueiden osalta voidaan tutkia rannan vapaa-ajanasutuksen soveltumista vakituiseen asumiseen ja Eerikkilän urheiluopiston osalta voidaan selvittää erilaisia laajentumisvaihtoehtoja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olo oli

6 KAAVOITUSKATSAUS (15) Kunnanhallitus päätti kaavaehdotuksen laittamisesta julkisesta nähtävillä kokouksessaan Kaavaehdotus tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 1 TORRON OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatimisen Torron kylälle hyväksyen kaavoitustyön pohjaksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Alueella on useampia valtakunnallisesti arvokkaita alueita kuten Torronsuon suojelualue ja Torron kulttuurihistoriallisesti merkittävä kyläympäristö, jotka omalta osaltaan ohjaavat alueen maankäytön suunnittelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olo oli Kaava valmisteltiin ehdotusvaiheen nähtävillä oloon syksyllä Kaavaehdotus tulee nähtäville vuoden 2019 aikana. LIITE 1 JUURINIEMEN OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatimisen Juuriniemen, Hiiliniemen ja Pirttiniemen alueelle. Kaavan lähtökohtana on tutkia ranta-alueiden vapaa-ajanasutuksen soveltumista vakituiseen asumiseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavan luonnosvaiheen nähtävillä olo oli LIITE 1 TEURO-KUUSLAMMI -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatimisen Teuron ja Kuuslammin kylille. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Alueella on valtakunnallisesti arvokas Teuron kulttuurihistoriallisesti merkittävä kyläympäristö, joka omalta osaltaan ohjaa alueen maankäytön suunnittelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville kokouksessaan Kaavaluonnos tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 1 SUSIKAS-MYLLYKYLÄ -OSAYLEISKAAVA Kaavoitusohjelman mukaisesti Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan aloittaa osayleiskaavan laatimisen Susikkaan kylälle ja Myllykylän valtatien 10 pohjoispuolisille osille. Tammelan kunnan tavoitteena on kaavoituksen avulla saada kattava kokonaiskuva alueesta, jolloin alueen kehittymistä voidaan ohjata erilaiset tarpeet, alueiden toiminnot ja ominaispiirteet huomioon ottaen. Myös Myllykylän alueen kehittämismahdollisuudet valtatien 10 varrella voidaan kaavalla selvittää. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä

7 KAAVOITUSKATSAUS (15) Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville kokouksessaan Kaavaluonnos tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 1 UUDET YLEISKAAVAT Yleiskaavojen osalta kaavoitusohjelman mukaiset osayleiskaavat on kaikki käynnistetty, ja kaikki Tammelan kyläalueiden osayleiskaavat ovat joko valmistuneet tai valmistumassa. Uusia yleiskaavoja ei olla aktiivisesti laatimassa, mutta kaavahankkeita käynnistetään tarpeen niin vaatiessa, kunnanhallituksen erillisten päätösten perusteella.

8 KAAVOITUSKATSAUS (15) ASEMAKAAVOITUS KILLINTIEN JA NORRINTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS Tammelan kunnanhallitus päätti kokouksessaan alueen maanomistajilta saamansa aloitteen perusteella aloittaa asemakaavamuutoksen Killintien katualuetta koskien. Samalla voidaan päivittää Norrintien katuvarausta vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen sekä luonnosvaiheen nähtävillä olo oli Kaava luonne muuttui katualueiden rajausten korjaamisesta kokonaisvaltaiseen maankäytön suunnitteluun ja kaavaa laatimaan palkataan kaavakonsultti. Ehdotusvaiheeseen kaava valmistuu alkuvuodesta LIITE 2 KYDÖN RANTA-ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS. KORTTELIT 815 JA 820 Kydön ranta-alueen korttelien 815 ja 820 osalta on kunnalle tehty aloite yksittäisen tontin kaavamuutokselle sekä vakituiseen asumiseen vapaa-ajanasumisen sijaan että kahdelle rakennuspaikalle nykyisen yhden sijaan. Koska muutoksilla olisi vaikutusta myös muulle alueelle, on järkevintä tutkia muutosmahdollisuudet suuremman alueen kaavamuutoksena. LIITE 3 HEVONIEMEN ALUEEN HUVILAPOLUN ASEMAKAAVAMUUTOS Huvilapolun kääntöpaikan ja viherkaistan maanomistajan tarkoituksena on kustantamallaan kaavamuutoksella muuttaa kaavaa siten, että katualueena osoitettu kääntöpaikka ja viherkaistana osoitettu ranta jäävät tulevaisuudessakin heidän omistukseensa. Nykyisillä kaavamerkinnöillä alueet voidaan lunastaa kunnalle. Kääntöpaikan katualueen osalta lunastuksessa kyseessä olisi lähinnä muodollisuus, sillä katualue on otettu kunnan haltuun ja hoitoon jo luvulla. Viheralue on virkistysalueena suhteellisen merkityksetön, mutta kunnallekin ainoa mahdollisuus päästä rantaan Huvilatien ympäristössä. Talvisin kaistaa käytetään katualueelta pois työnnettävän lumen varastointiin. Kunnan tavoite kaavatyössä onkin varmistaa, että muutosten jälkeenkin on alueella mahdollista johtaa hulevesiä hallitusti järveen ja talviseen lumien varastointiin osoitetaan kaavamuutoksessa riittävät alueet. Kaavaluonnos tulee nähtäville alkuvuodesta LIITE 4 UUDET ASEMAKAAVAT Keskustataajaman laajentamiseksi ja täydentämiseksi aiottuja asemakaavoja ei ole voitu aloittaa, sillä kunta ei ole onnistunut hankkimaan maa-alueita itselleen, eikä alueita ole saatu kaavoitettua myöskään kaavoitussopimuksin. RANTA-ASEMAKAAVOITUS KIVIJÄRVEN KORTTELIN 6 TONTIN 5 ASEMAKAAVAMUUTOS Maanomistaja teki kunnalle aloitteen maanomistajan kustannuksella tehtävän kaavamuutoksen aloittamisesta kyseisen maanomistajan korttelin 6 tonttia 5 koskien. Tavoitteena maanomistajalla on poistaa naapuritontin kahdesta kulkuyhteydestä toinen, jotta maanomistajan tonttia jäisi enemmän käytettäväksi piha-alueena. Maanmittauslaitos on yksityistietoimituksessa ( ) päättänyt siirtää korttelin 6 tontin 5 osalla olevia tierasitteita siten, etteivät ne enää rasita kaavamuutosesityksen kohteena olevaa kadunosaa. Ranta-asemakaavan mukaisen kadun tieoikeuksia ei kuitenkaan voi siirtää kuin asemakaavaa muuttamalla.

9 KAAVOITUSKATSAUS (15) Kunnanvaltuusto hyväksyi ranta-asemakaavamuutoksen kokouksessaan Päätöksestä valitettiin hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. LIITE 5 VANHOJEN RANTA-ASEMAKAAVOJEN PÄIVITTÄMINEN Kunnan alueella on lukuisia ranta-asemakaavoja, joiden ei voida enää katsoa täyttävän nykyisen vapaa-ajanasumisen tarpeita rakennusoikeuksiltaan tai teknisiltä ratkaisuiltaan (mm. velvoite kuivakäymälään). Esimerkiksi kunnan 2012 voimaan tulleessa rakennusjärjestyksessä kaavoittamattomilla ranta-asuinpaikoilla on huomattavasta suurempi rakennusoikeus kuin rantaasemakaavoitetuilla, joten kunnassa on tutkittu mahdollisuutta päivittää rantaasema/yleiskaavoja vastaamaan rakennusjärjestystä. Ranta-asemakaavoitus on kuitenkin maanomistajista lähtevää kaavoittamista, joten mikäli maanomistajat haluavat kaavoja päivittää, voidaan tämä tehdä yhteistyössä kunnan kanssa, mutta maanomistajien kustannuksella. KAAVOITUKSEN SUUNTAVIIVOJA TIEDOTTAMINEN KAAVOITUKSESSA Pyrkimys lisätä kuntalaisten tietoisuutta kaavoituksesta ja sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista on ollut kantavana ajatuksena kunnan perustettua kaavoittajan viran. Kunnan oman kaavoittajan läsnäolo kunnan ja kuntalaisten arjessa mahdollistaa entistä paremmin tiedon siirtymisen kuntalaisilta osaksi kaavoitusta ja madaltaa kynnystä kuntalaisten saapua keskustelemaan omista toiveistaan ja ajatuksistaan. Kaavoituksesta on myös pyritty mahdollisuuksien mukaan informoimaan kaikkia kaavoitettavan alueen maanomistajia kirjeitse, tähän on vuoden 2010 aikana siirrytty mahdollisuuksien mukaan myös suuremmissa yleiskaavoissa. Muutoin kaavaprosesseista on tiedotettu Forssan lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internetissä kunnan kotisivuilla. OSALLISTUMINEN KAAVOITUKSEEN Kunnan tavoitteena on tietoisuuden lisääminen kaavoituksesta, jotta kaavoitus voitaisiin kokea kunnan, viranomaisten ja kuntalaisten yhteisenä hankkeena alueen hyväksi ja sen kehittämiseksi kohti tulevaisuutta. Osana tätä prosessia kunta aktivoi kaavoitustoimikunnan paitsi ohjaamaan kaavoitusta myös toimimaan kunnan ja tavallisten maanomistajien välisenä linkkinä - kaavoitustoimikuntaan kuuluvat kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, teknisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja, tekninen johtaja ja kaavoittaja. Kaavoitustoimikunta on myös tehnyt maastokäyntejä kokoustensa yhteydessä ongelmallisiin kaavatilanteisiin liittyen ja neuvotellut maanomistajien kanssa eri vaihtoehdoista. Itse kaavoituksessa siirryttiin entistä havainnollistavampaa suuntaan hyödyntämällä 3dmallinnusta sekä laatimalla rakennuskantaa havainnollistavia rakennustapaohjeita, jotta kaavaratkaisut olisivat helpommin ymmärrettävissä kuntalaisille. KYLIEN OSAYLEISKAAVAT Kaikki kaavoitusohjelman kyläyleiskaavat on aloitettu ja niiden tavoitteena on saada kyläympäristöt tutkittua ja kartoitettua kylien vahvuudet ja heikkoudet kehittämisen ja rakentamisen ohjauksen pohjaksi. Samalla myös kulttuurimaiseman ja vanhan rakennuskannan ominaispiirteitä saadaan säilymään ympäristöhän on yhä enenevässä määrin syy, miksi kyliin muutetaan. Näin varmistetaan myös kylien elinvoimaisuus ja vetovoima paitsi jo kylissä asuvia myös tulevia muuttajiakin ajatellen.

10 KAAVOITUSKATSAUS (15) näkymä Letkun kylältä TAAJAMAN ASEMAKAAVAT Tulevia asemakaavoja laaditaan pääsääntöisesti keskustataajaman alueelle tai sen välittömässä läheisyydessä oleville alueille kuten Mustialaan tai Lamalaan. Keskusta-alueilla ilmeneviä muutospaineita tullaan tarpeen mukaan ratkaisemaan kaavoja päivittämällä ja tarkentamalla, jotta keskustataajamasta saadaan entistä toimivampi ja viihtyisämpi.