LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2003/4 Dnro LSY-2002-Y-146 Annettu julkipanon Helsinki jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN LUPAPÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2003/4 Dnro LSY-2002-Y-146 Annettu julkipanon Helsinki jälkeen ASIA Kakolanmäen jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupahakemus ja hakemus luvan saamiseksi puhdistamotoiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Turku LUVAN HAKIJA Turun seudun puhdistamo Oy, osoite Halistentie 4, Turku

2 2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. LAITOS JA SEN SIJAINTI 4 2. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO 4 3. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 4 4. LUPAVIRASTON TOIMIVALTA 5 5. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAVOITUSTILANNE Vesilain nojalla myönnetyt jäteveden johtamisluvat Puhdistamolietteen muualla toteutettavaa käsittelyä koskevat ympäristöluvat Sopimukset Kaavoitus 7 6. PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kakolanmäki Kakolanmäen lähiympäristö Luonnonsuojelukohteet Puhdistamoalueen maa- ja kallioperä Pohjavesiolot Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Purkuvesialue ja sen käyttö Merialueen yleiskuvaus Merialueen kuormitus Merialueen tila ja veden laatu Kalasto ja kalastus ALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus hankkeesta Hakemuksen mukainen jätevesien käsittely ja johtaminen Nykyinen jätevesien käsittely ja johtaminen Rakennettava puhdistamo Käsittelymenetelmä Maanpäälliset rakenteet Maanalaiset rakenteet Puhdistamon mitoitus Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi Biokaasu Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin Päästöt ilmaan Haju Savukaasut Pöly ja liikenteen aiheuttamat päästöt Melu Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden sijoitus ja hyödyntäminen Jätteiden määrä Jätteiden sijoitus ja hyödyntäminen TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Ympäristövaikutusten arviointi Vaikutukset lähiympäristöön Vaikutukset luontoarvoihin Vaikutukset merialueeseen ja sen käyttöön LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailu Vesiprosessia koskeva kuormitustarkkailu 22

3 Kuivatun lietteen tarkkailu Ilmapäästöjen tarkkailu Jätteiden tarkkailu Käyttö- ja päästötarkkailutulosten raportointi Vaikutusten tarkkailu Merialueen tarkkailu Hajuvaikutusten tarkkailu POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Mahdolliset häiriötilanteet Varautuminen häiriö- ja onnettomuustilanteisiin KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen HAKEMUSSUUNNITELMAN MUUTOS Lietteen käsittelyä koskevat muutokset Puhdistamosuunnitelman muutokset Puhdistamon yksikköprosessit Puhdistamon mitoitus Kemikaalit Energiatehokkuus ja jätteiden hyötykäyttö Muutoksen vaikutukset ympäristöpäästöihin ja niiden vaikutuksiin Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu Puhdistamoliete ja muut jätteet Muutoksen vaikutukset tarkkailusuunnitelmaan Muutoksen vaikutukset häiriö- ja onnettomuusriskiin Muutetun suunnitelman toteuttamiskelpoisuus HAKIJAN VASTINE LAUSUNNOT SUUNNITELMAN MUUTOKSEN JOHDOSTA HAKEMUKSEN TARKISTUS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Luvan myöntäminen Lupamääräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräysten yksilöidyt perustelut YVA:n huomioon ottaminen VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 57 3

4 4 1. LAITOS JA SEN SIJAINTI Turun seudun puhdistamo Oy hakee ympäristölupaa Kakolanmäen seudulliselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolla on tarkoitus käsitellä Turun, Kaarinan ja Paimion kaupunkien sekä Liedon, Piikkiön ja Ruskon kuntien jätevedet. Puhdistamo korvaisi kyseisten jätevesien nykyiset käsittelylaitokset. Topinojan kaatopaikka on mahdollinen puhdistamolietteen ja eräiden muiden puhdistamojätteiden jatkokäsittely- ja sijoituspaikka. Puhdistamo on tarkoitus rakentaa Turun kaupungissa sijaitsevalle, Suomen valtion omistamalle Kakolanmäen vankilakiinteistölle, jonka kiinteistötunnus on ja Turun kaupungin omistamilla rakentamattomille kiinteistöille (Puolala), ja Puhdistamon prosessitilat on tarkoitus rakentaa kallion sisään. Puhdistamossa käsitellyt jätevedet johdetaan hakemuksen mukaan Linnanaukon satama-altaaseen Turun jätevesien nykyiselle purkupaikalle. 2. HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Turun ja Kaarinan kaupungit ovat myöhemmin perustetun Turun seudun puhdistamo Oy:n lukuun saattaneet hakemuksen vireille Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa Ennen hakemuksesta tiedottamista sitä on täydennetty ja Hakemuksessa esitetään asian ratkaisemista ympäristönsuojelulain 68 :n nojalla kahdessa osassa siten, että ensin annettaisiin päätös luvan myöntämisen osalta ja toiminnasta aiheutuvien vahinkojen korvaaminen siirrettäisiin myöhemmin ratkaistavaksi. Lisäksi haetaan ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakemus koskee puhdistamon käyttövaihetta. Puhdistamon rakentamisen edellyttämät luvat mukaan lukien rakennusvaiheen ympäristöpäästöjen edellyttämät luvat haetaan erikseen asianomaisilta lupaviranomaisilta. Kemikaalilain mukaisen kemikaaliluvan hakemisesta päätetään, kun jäteveden käsittelyprosessissa käytettävä hiililähde tiedetään. Hakemus ei koske puhdistamoalueen ulkopuolella tapahtuvaa lietteen jatkokäsittelyä.

5 5 3. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 4. LUPAVIRASTON TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n1 momentin 13 a)-kohta Ympäristönsuojelulain 31 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 8)-kohta 5. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ KAAVOITUSTILANNE 5.1 Vesilain nojalla myönnetyt jäteveden johtamisluvat Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamillaan päätöksillä nro:t 73/2000/4 ja 74/2000/4 myöntänyt Kaarinan ja Turun kaupungeille vesilain mukaiset luvat jatkaa kaupunkien viemärilaitosten ja niihin liitettyjen alueiden jätevesien johtamista mereen nykyisissä purkupaikoissa. Vaasan hallinto-oikeuden antamilla päätöksillä nro:t 02/0039/3 ja 02/0040/3 muutetun ympäristölupaviraston päätösten lupamääräyksen 1) mukaan jätevesien käsittelyä on tehostettava siten, että vuoden 2005 alusta alkaen mereen johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ja puhdistamon käsittelyteho täyttävät seuraavat vaatimukset: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7ATU 15 mg O 2 /l 90 % Fosfori 0,5 mg P/l 90 % COD Cr 125 mg O 2 /l 75 % Kiintoaine 35 mg/l 90 % Typpi - 70 % Kokonaistypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona eikä siinä oteta huomioon veden laadun ääriarvoja, jotka johtuvat poikkeuksellisista tilanteista kuten rankkasateista ja runsaista sulamisvesistä. Muut edellä mainitut arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien. Lisäksi puhdistamon rakentamisen ja käytön tavoitteena on oltava BOD 7ATU -arvon ja fosforin osalta seuraava, edellä mainitulla tavalla laskettu käsittelytulos: Pitoisuusarvo Käsittelyteho enintään vähintään BOD 7ATU 10 mg O 2 /l 95 % Fosfori 0,3 mg P/l 95 % Lupapäätösten mukaan Kaarinan kaupungin tulee maksaa vuosittain markan ja Turun kaupungin markan suuruiset

6 6 kalatalousmaksut Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ja vahinkojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Lisäksi Kaarinan ja Turun kaupunkien on maksettava ajalta päätöksessä määrätyt korvaukset rantakiinteistöjen virkistyskäyttöhaitoista ja vesialueen kalataloudellisista haitoista sekä ajalta ammattikalastajille Turun-Naantalin edustan osa-alueella B päätöksessä määrätyt korvaukset pyydysten lisääntyneen likaantumisen aiheuttamasta lisätyöstä. Kaarinan ja Turun kaupunkien on vuoden 2006 loppuun mennessä tehtävä ympäristölupavirastolle toimintoja koskevat ympäristölupahakemukset. Lisäksi kaupunkien tuli vuoden 2002 kesäkuun loppuun mennessä tehdä ympäristölupavirastolle hakemukset ammattikalastajille vuoden 1995 jälkeen aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen korvaamiseksi ja kalatalousmaksun tarkistamiseksi. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 98/1998/4 antanut edellä selostettua vastaavat, korvausten maksamista ammattikalastajille ja niitä koskevan uuden hakemuksen jättämistä koskevat määräykset Turun kaupungille Turun-Naantalin edustan osa-alueen A osalta. Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 73/1995/4 myöntänyt Paimion kunnalle (nykyisin kaupunki) luvan kunnan keskustaajaman biologis-kemiallisesti käsiteltyjen jätevesien johtamiseen Paimionjokeen päätöksessä esitetyin lupaehdoin. Kaupungin hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on parhaillaan käsiteltävänä ympäristölupavirastossa. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on antamallaan päätöksellä nro 15/2003/4 myöntänyt Piikkiön kunnan jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. Lupa on voimassa vuoden 2008 loppuun asti, mihin mennessä kunnan jätevedet on tarkoitus ryhtyä käsittelemään yhdessä seudun muiden jätevesien kanssa joko Turussa, mitä pidetään ensisijaisena vaihtoehtona, tai Kaarinassa. 5.2 Puhdistamolietteen muualla toteutettavaa käsittelyä koskevat ympäristöluvat Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 45 YS myöntänyt Turun kaupungin jätelaitokselle ympäristöluvan Topinojan kaatopaikan käyttöön ja laajentamiseen. Lupa sisältää jätelain 42 :n mukaisen jäteluvan ja kaatopaikan laajennusalueen jäteluvan lisäksi myös terveydensuojelulain 9 :n mukaisen sijoitusluvan ja naapuruussuhdelain 18 :n mukaisen sijoitusratkaisun. Lupa koskee myös jätevesilietteen ja biojätteen aumakompostointia.

7 7 Lounais-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä nro 64 YLO myöntänyt Vapo Oy Biotechille ympäristöluvan jätevesilietteiden tunnelikompostointilaitokselle. Luvan mukaan laitoksessa voidaan kompostoida Turun kaupungin jätevesilietteitä noin t/a. 5.3 Sopimukset 5.4 Kaavoitus Turun, Kaarinan ja Paimion kaupungit sekä Liedon, Piikkiön ja Ruskon kunnat ovat allekirjoittamallaan perustamiskirjalla perustaneet Turun seudun puhdistamo Oy nimisen yhtiön jätevesien siirtoa ja puhdistusta, syntyneen jätteen käsittelyä, jalostusta sekä myyntiä varten. Yhtiön hallitus on hyväksynyt nyt käsiteltävänä olevan ympäristölupahakemuksen yhtiötä sitovaksi ja yhtiö siirtyi luvan hakijaksi. Vahvistetussa seutukaavassa Kakolan alueella on suojeluvaraus. Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon historialliset ja kulttuurihistorialliset arvot. Alueen suojeluarvoa vaarantava rakentaminen on seutukaavan mukaan kielletty. Yleiskaavassa Kakolanmäki on varattu julkisten palveluiden ja hallinnon alueeksi (rakennetut osat) sekä osittain virkistysalueeksi. Voimassa olevassa asemakaavassa vankila-alue on merkitty yleisten rakennusten korttelialueeksi. Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi Kakolanmäen maanalaisen asemakaavan muutoksen, joka mahdollistaa suunnitelman mukaisen puhdistamon rakentamisen kalliotiloihin. Turun hallinto-oikeus hylkäsi kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyt valitukset päätöksellään Korkein hallinto-oikeus pysytti Turun hallinto-oikeuden päätöksen siitä tehdystä valituksesta antamallaan päätöksellä, joten kaavamuutos on saanut lainvoiman. 6. PUHDISTAMON SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 6.1 Kakolanmäki Kakolanmäen alue kuuluu Turun maisemarakenteen keskeisimpiin paikkoihin. Se sijaitsee Turun linnan ja Turun tuomiokirkon välisellä akselilla, joka muodostaa historiallisen kaupungin. Kakolanmäkeä pidetään rakennuskannaltaan ja alueeltaan Suomen oloissa merkittävänä kulttuurihistoriallisena ja arkkitehtonisena kokonaisuutena. Kakolan päärakennus ja Linnankadun puoleinen puisto ovat rakennushistoriallisia suojelukohteita.

8 8 Kakolanmäki on keskeisestä sijainnistaan huolimatta eristynyt saareke vankilatoiminnan vuoksi. Alueella toimii Turun keskusvankila, Turun lääninvankila ja vankimielisairaala. Näillä näkymin vankilatoiminta Kakolanmäessä jatkuu vuoteen 2006 asti. 6.2 Kakolanmäen lähiympäristö Kakolanmäen aluetta rajaa etelässä Linnankatu, lännessä Pakkarin-, Amiraaliston- ja Malminkatuun rajoittuva asuntoalue ja Hansakatu, pohjoisessa Puutarhakatuun ja Kakolankatuun rajoittuvat asuntoalueet sekä idässä Sairashuoneenkatu. Läheisyydessä sijaitsevia asuinalueita ovat Iso-Heikkilä, Patterinhaka, Port Arthur ja Linnankadun-Aurajoen rannat ja virkistysalueita Annanpuiston, Barkerin puiston, Sairashuoneenpuiston ja Tallinmäenkentän alueet. Kahden kilometrin säteellä on 13 koulua, viisi päiväkotia, Turunmaan sairaala ja kaupunginsairaalat. Lähimmät koulut eli Juhana Herttuan koulu ja Topeliuksen koulu sijaitsevat alle 200 metrin päässä Kakolanmäen länsireunasta. Kakolanmäen alla kulkevat Turun seudun kaukolämpö Oy:n kaukolämpötunneli ja vankilan huoltotunneli. 6.3 Luonnonsuojelukohteet Noin 1,5 km:n etäisyydellä Kakolanmäestä sijaitsee Muhkurinmäen luonnonsuojelualue ja noin 2,4 km:n etäisyydellä Ruissalon luonnonsuojelualue. Ruissalon Natura-alue, Ruissalon lehdot FI , sijaitsee noin 0,8 km:n päässä. Kaarinan kaupungin jätevedet johdetaan nykyisin Rauvolanlahteen, jossa sijaitsee Rauvolanlahden Natura-alue FI Puhdistamoalueen maa- ja kallioperä 6.5 Pohjavesiolot Kakolanmäki on Turun maisemalle tyypillinen kallioselänne. Kallioperä on pääosin graniittia ja gneissiä. Lohkoliikunnot ovat saaneet aikaan jyrkkärinteisiä murrosvyöhykkeitä. Kakolanmäen lakea ja rinteiden yläosia peittää paikoin paksunakin kerroksena multa- ja täyttömaa. Kallioselänteen reuna-alueilla on vielä havaittavissa alkuperäistä kalliokasvillisuutta. Täyttömaan tuominen on mahdollistanut rehevän lehtipuuvaltaisen kasvillisuuden muodostumisen lakialueelle ja erityisesti rinteiden keski- ja alaosiin. Kakolanmäki ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin I luokan pohjavesialue sijaitsee 5 km:n päässä. Puhdistamoaluetta ympäröivät alueet kuuluvat vesi- ja viemäriverkon piiriin. Läheisyydessä on yksi porakaivo, jonka ilmeisesti juomakelvotonta vettä käytetään kasteluun. Ennen puhdistamon rakentamisen aloittamista kaivon veden laatu tutkitaan.

9 9 6.6 Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Puhdistamotoiminnan liikenne ohjautuu pääosin Hansakadulle ja edelleen Pansiontielle. Hansakadun nykyiset liikennemäärät ovat noin ajoneuvoa/arkipäivä, josta raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu noin 10 %. Puhdistamoalueelta ei ole käytettävissä varsinaisia taustamelutietoja. Puhdistamon läheisyydessä taustamelu syntyy lähinnä Hansakadun liikenteestä. Nykyisen liikenteen aiheuttama melutaso (L Aeq ) Hansakadulla on 58 db, mikä ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisen ohjearvon, 55 db päivällä klo 7-22, asumiseen käytettäville alueille ja hoito- ja oppilaitoksia palveleville alueille. 6.7 Purkuvesialue ja sen käyttö Merialueen yleiskuvaus Turun-Naantalin edustan merialue on Saaristomeren sisäsaaristoa, jolle on tyypillistä suurikokoiset saaret, kapeat salmet ja pienet selät. Sisäsaaristossa olosuhteet ovat monessa suhteessa verrattavissa sisävesiin. Virtaukset pitkissä kapeissa salmissa ovat pääasiassa paikallista edestakaista liikettä ja veden vaihdunta niissä on melko vähäistä Merialueen kuormitus Merialue on teollisuus- ja yhdyskuntajätevesien kuormittamaa. Jätevedet johdetaan suljettuihin lahtiin ja salmiin. Rannikon viljeltyjen savimaiden halki laskevat joet vaikuttavat myös merkittävästi veden laatuun. Lisäksi kuormitusta tulee ruoppausmassojen läjityksestä, kalankasvatuksesta ja typpikuormitusta suoraan ilmakehästä. Merialueelle tulevan fosforikuormituksen kokonaismäärästä jätevesien osuudeksi vuonna 2000 arvioitiin 9 % ja typpimäärästä 28 %. Aurajoen valuma-alueen vastaaviksi osuuksiksi arvioitiin 50 % fosforin osalta ja 40 % typen osalta vuonna 2000, jolloin Aurajoen ainevirtaamat olivat poikkeuksellisen suuria. Aiempina vuosina Aurajoen osuudet ovat olleet 21 % fosforikuormituksesta ja lähes 40 % typpikuormituksesta. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n (nyk. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy) tarkkailututkimusten mukaan Turun ympäristön merialueen jätevesikuormitus oli vuonna 2000 seuraava: Kuormittaja Jätevesimäärä BOD 7ATU Fosfori Typpi m 3 /a t O 2 /a t P/a t N/a Turku ,2 511 Raisio ,8 113 Parainen ,9 18,6 Kaarina ,0 142 Fortum Power and

10 10 Heat Oy Fortum Oil and Gas Oy ,4 18 Finnfeeds Finland Oy 399 8,4 0,08 12,8 Mobil Oil Oy Ab 17 0,04 0,001 0,03 Yhteensä , Merialueen tila ja veden laatu Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n ajanjaksoa /2002 koskevien tarkkailututkimusten mukaan Turun edustan merialue ei kerrostunut selvästi lämpötilan mukaan, koska harppauskerros oli vasta metrin syvyydessä ja sisäsaaristo on tätä matalampaa. Veden happipitoisuus oli yleensä pinnanläheisessä vedessä korkea tai lievästi alentunut. Ajoittain happipitoisuus oli pohjanläheisessä vedessä kesällä selvästi alentunut (< 70 % kyllästysasteesta). Yleensä selvästi alentuneet happipitoisuudet havaittiin loppukesällä pohjanläheisessä vedessä, mutta joskus myös jään alla vähäsuolaisissa sulamisvesissä. Ajoittain kesällä pinnanläheisessä vedessä oli hapen ylikyllästystä levien hapentuotannon vuoksi. Kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat suuresti. Korkeimmat pitoisuudet havaittiin jokien tuomassa pinnanläheisessä, vähäsuolaisessa vedessä alkukeväällä sulamisvesien aikaan. Ravinteiden merkitystä minimiravinteena arvioitiin kasvukauden aikaisten (touko-lokakuu) mineraaliravinteiden suhteen perusteella käyttäen kaavaa: (NH 4 -N + NO 3 -N + NO 2 -N)/PO 4 -P ja seuraavia ravinnesuhteen raja-arvoja: Ravinnesuhde N/P Minimiravinne < 5 typpi 5 12 typpi tai fosfori > 12 fosfori Turun edustan merialue oli vuosina sekä fosforin, klorofyllin että perustuotantokyvyn osalta keskimäärin rehevää. Mineraaliravinteita oli kasvukauden aikana analysoitu ainoastaan näytepisteellä 240 (öljysatama). Nitraatti-nitriittitypen pitoisuus oli kesällä ajoittain alle määritysrajan (< 5 µg/l) ja samoissa näytteissä mineraaliravinteiden suhde oli < 5 eli typpi oli tuotantoa rajoittava ravinne. Yhteensä 37 näytteestä typpi oli tuotantoa rajoittava ravinne 6 näytteessä, fosfori oli minimiravinne 15 näytteessä ja joko typpi tai fosfori oli minimiravinne 16 näytteessä. Tilanne on luultavasti samankaltainen koko Turun edustan merialueella, jolla siten sekä typellä että fosforilla on merkitystä tuotantoa rajoittavana ravinteena.

11 11 Kaarinan eteläpuolisen Papinsaaren salmen hygieeninen laatu oli erinomainen tyydyttävä ja muualla Turun edustan merialueella veden keskimääräinen hygieeninen laatu hyvä tyydyttävä tai tyydyttävä välttävä. Ajoittain hygieeninen laatu oli huono osalla näytepisteitä. Turun edustan merialueen yleinen käyttökelpoisuus vuonna 2000 oli välttävä Aurajoen suulta etelään Pitkänsalmen Papinsaareen ja pohjoisessa Pohjoissalmen Pansion öljytelakalle saakka. Siitä ulkosaaristoon päin veden käyttökelpoisuus oli tyydyttävä. Raisionlahden sisäosa oli käyttökelpoisuusluokituksen mukaan huono. Happitilanne on selvästi parantunut Turun edustan merialueella Pohjois-Airistoa myöten 1970-luvun puolivälin jälkeen tehostuneen jäteveden puhdistuksen ansiosta. Jätevesien vaikutusalueella kokonaisfosforipitoisuudet ovat 1960-luvun lopulta lähtien pienentyneet, nopeimmin 1970-luvulla, mutta näyttävät lähteneen uudelleen nousuun 1980-luvun lopulla. Veden kokonaistyppipitoisuudet ovat kasvaneet 1960-luvun lopusta koko Turun edustan merialueella Kalasto ja kalastus Turun edustan merialue on Saaristomeren tärkeimpiä silakan kutuja pyyntialueita. Alueen tärkeimmät lisääntymispaikat sijaitsevat Pohjois-Airistolla. Viime vuosina silakan on havaittu taantuneen tuntuvasti Saaristomerellä, minkä on arvioitu johtuvan muun muassa rehevöitymisestä ja kutualueiden liejuuntumisesta. Silakan hehtaarisaalis oli vuonna 2000 vain 19,5 kg/ha, kun se parhaimmillaan vuonna 1990 oli 116 kg/ha. Muita ammattikalastajien tärkeitä saaliskaloja olivat kuha, lohi, taimen ja siika. Voimakkaan rehevöitymisen aiheuttama särkikalojen vallitseva asema näkyy erityisesti Turun edustan salmissa ja Naantalin edustalla. Alueen kalat ovat tehtyjen selvitysten perusteella ihmisravinnoksi kelpaavia. 7. ALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 7.1 Yleiskuvaus hankkeesta Hakemuksen mukainen jätevesien käsittely ja johtaminen Kakolanmäen puhdistamolla on tarkoitus ryhtyä käsittelemään Turun, Kaarinan ja Paimion kaupunkien sekä Piikkiön, Liedon ja Ruskon kuntien jätevedet. Puhdistamon mitoituksessa on otettu huomioon Vahdon, Auran, Pöytyän, Oripään, Tarvasjoen, Marttilan ja Karinaisten kuntien mahdollinen mukaantulo myöhemmin.

12 12 Puhdistamo tulisi ensi vaiheessa korvaamaan Turun, Kaarinan, Paimion ja Piikkiön nykyiset neljä puhdistamoa. Samalla Kaarinan, Paimion ja Piikkiön nykyiset jäteveden purkupaikat jäisivät pois käytöstä. Puhdistamolta käsitellyt jätevedet johdettaisiin Turun jätevesien nykyiselle purkupaikalle nykyistä purkuviemäriä käyttäen Nykyinen jätevesien käsittely ja johtaminen Turun nykyisessä keskuspuhdistamossa käsitellään Turun kaupungin ja Ruskon kunnan yhteensä noin asukkaan jätevedet. Puhdistamo on vuonna 1979 laajennettu biologiskemiallinen rinnakkaissaostuslaitos, jonka rakenteet ja laitteet alkavat olla käyttöikänsä lopussa ja myös puhdistamon perustuksissa on havaittavissa saneeraustarvetta. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna Kaarinan jätevedenpuhdistamolla käsitellään yhteensä noin asukkaan jätevedet kolmen kunnan alueelta, Kaarinasta, Liedosta ja Turusta. Puhdistamo on vuonna 1975 valmistunut ja vuonna 1979 laajennettu, ilmastetun jälkilammikon käsittävä biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamolta jätevedet johdetaan Rauvolanlahden edustalle. Piikkiön jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin asukkaan jätevedet. Puhdistamo on vuonna 1974 valmistunut biologiskemiallinen kontaktistabilointi- eli biosorptiolaitos. Puhdistamolta jätevedet johdetaan Piikkiönlahteen. Paimion jätevedenpuhdistamolla käsitellään noin asukkaan jätevedet. Puhdistamo on vuonna 1980 valmistunut, vuonna 1990 saneerattu biologis-kemiallinen rinnakkaissaostuslaitos. Puhdistamolta jätevedet johdetaan Paimionjokeen. 7.2 Rakennettava puhdistamo Käsittelymenetelmä Jätevedet käsitellään biologis-kemiallisesti aktiivilietemenetelmää, kemiallista saostusta ja jälkisuodatusta käyttäen. Puhdistamon esiselkeytystä edeltävät tulopumppaus, karkeavälppäys, hiekanerotus ja hienovälppäys (3 mm:n sälevälillä) välppeiden ja hiekan käsittelyineen. Tehostettu typen poisto perustuu denitrifikaatio nitrifikaatioprosessiin (DN-menetelmä). Fosforia poistetaan kemiallisesti rinnakkaissaostusprosessia käyttäen tai biologisesti (UCT-periaatteella toimiva typen- ja fosforinpoistoprosessi), jolloin riittävän tuloksen saavuttaminen varmistetaan jälkisuodattimissa toteuttavalla kemiallisella saostuksella. Jäteveden käsittelyssä muodostuva liete stabiloidaan mädättämössä ja kuivataan koneellisesti. Käsitelty liete välivarastoidaan laitoksella ja kuljetetaan kompostoitavaksi Topinojan kaatopaikalle tai muulle

13 13 sellaiselle laitokselle, jolla puhdistamon toiminnan alkaessa on lietteen käsittelyn edellyttämä lupa. Mädätysprosessista saatava biokaasu poltetaan kaasumoottorivoimalaitoksella sähkön ja lämmön tuotantoon. Suunnitelmassa on varauduttu lietteenkäsittelyn rejektivesien, ohitusvesien ja poistoilman käsittelyn sekä lietteen termisen kuivauksen aloittamiseen tarvittaessa myöhemmin Maanpäälliset rakenteet Puhdistamon maanpäällisiä rakenteita ovat poistoilmapiippu, kaasumoottorirakennus, kaasukello, mädätyskaasun varapolttojärjestelmäksi rakennettava ylijäämäkaasupoltin (soihtu), metanoliasema, mädättämön kansirakenne, mädätetyn lietteen välivaraston kansirakenteet, ilmanottosäleikkö, hätäpoistumistien suuaukot ja hallintorakennus. Rakenteet sijoitetaan asemakaavassa niille varatuille alueille ja ne sopeutetaan ympäristöön. Poistoilmapiipun korkeus tulee olemaan enimmillään 60 m. Kaasukello tulee ulottumaan noin 5-6 m kalliopinnan yläpuolelle. Metanoliasemalla on kaksi 50 m 3 :n suuruista varastosäiliötä. Mädättämön kansi on kalliotasossa ja sen pinta-ala on noin 600 m 2. Hallintorakennus tulee olemaan kaksikerroksinen ja pinta-alaltaan noin m 2. Puhdistamon sisäänkäynti rakennetaan kaukolämpötunneliin johtavan ajotien yhteyteen Hansakadun varrelle Maanalaiset rakenteet Puhdistamon prosessitilat ja muut tilat rakennetaan kallion sisään. Tarvittava louhintatilavuus on noin m 3 ja pois kuljetettavaa louhetta arvioidaan syntyvän noin m 3. Kalliotilat tunneleineen tiivistetään injektoimalla sementti- ja/tai polyuretaanipohjaisilla, viranomaisten hyväksymillä tiivistysaineilla Puhdistamon mitoitus Puhdistamon mitoituksen ja suunnittelun lähtökohtana ovat olleet Turun jätevesien johtamista koskevan nykyisen lupapäätöksen vuoden 2005 alusta lukien edellyttämä 70 %:n typenpoistoteho ja seuraavat tavoitearvot: BOD 7ATU -arvo 10 mg O 2 /l, fosforipitoisuus 0,3 mg P/l ja molempien osalta 95 %:n poistoteho. Puhdistamo on mitoitettu vuoden 2030 jätevesikuormitukselle. Puhdistamolle johdettavan jätevesivirtaaman ja kuormituksen mitoitusarvot ovat seuraavat: Virtaamat Q kesk m 3 /d Q max m 3 /d Q biol.max m 3 /d

14 14 q mit m 3 /h q max m 3 /h q biol.max m 3 /h q suod.max m 3 /h Tulokuormat BOD 7ATU kg O 2 /d Kiintoaine kg/d Kok.typpi kg N/d Kok.fosfori kg P/d 670 Puhdistamolle tuotavien sakokaivolietteiden määräksi arvioidaan noin t/a. Puhdistamolle arvioidaan mitoitusvuonna johdettavan asukkaan jätevedet. Mitoituksessa käytetyt osakaskuntien osuudet puhdistamon tulokuormasta ovat seuraavat: Osakas- Asukasluku BOD 7ATU Kok.typpi Kok.fosfori kunta kg O 2 /d kg N/d kg P/d Turku Kaarina Lieto Paimio Piikkiö Rusko Puhdistamon prosessiyksiköiden kokonaismitat ovat seuraavat: Hiekanerotus tilavuus, m Esiselkeytys pinta-ala, m Akt.liete, ilmastus tilavuus, m Akt.liete, kaasunpoisto tilavuus, m Jälkiselkeytys pinta-ala, m Suodatus pinta-ala, m Suodatus, hiekkapatja korkeus, m 1,5 Sekalietteen varasto tilavuus, m Mädätys (2 kpl) tilavuus, m Mädätetyn lietteen varasto, tilavuus, m Kuivatun lietteen varasto, tilavuus, m Aktiivilieteyksikön ilmastusaltaan lietepitoisuudella 3-4 kg MLSS/m 3 mitoitusta vastaava lietekuorma on 0,05-0,07 kg BOD 7ATU /kg MLSS x d. Mädättämön mitoitusta vastaava lietekuorma on 2,0 kg VSS/m 3 x d. Stabiloidun ja kuivatun lietteen määräksi arvioidaan 83 m 3 /d ja kuiva-ainepitoisuudeksi 28 % Käytettävät kemikaalit ja niiden varastointi Jäteveden käsittelyssä käytetään ferrosulfaattia fosforin saostukseen, sammutettua kalkkia veden alkaliteetin nostoon, ferrisulfaattia jälkisaostuskemikaalina, hiiliyhdisteitä lisähiililähteenä

15 15 sekä lietteen linkokuivauksessa polyelektrolyyttejä kunnostuskemikaalina. Ferro- ja ferrisulfaatti sekä kalsiumhydroksidi on luokiteltu terveydelle ja ympäristölle vaarallisiksi kemikaaleiksi. Käytettävää hiiliyhdistettä ei ole vielä valittu, mutta todennäköisesti se on metanoli. Mahdollisuuksien mukaan käytetään myös teollisuudesta saatavaa jäte-etanolia. Metanoli luokitellaan myrkylliseksi. Kemikaalit varastoidaan tuotantotiloissa. Kemikaalien suurimmat kulutukset, suurimmat varastossa kerralla pidettävät määrät ja säiliöiden koot ovat seuraavat:

16 16 Kemikaali Aineosat Kulutus Määrä Säiliöt/a max, t til. m 3 Ferro- Ferrosulfaatti > 82 % sulfaatti Rikkihappo < 0,5 % Kalsium- Kals.hydroksidi > 75 % x 100 hydroksidi Ferri- Ferrisulfaatti n. 41 % sulfaatti Rikkihappo < 0,2 Polyelektro- Kopolymeeri akryyliami lyytti dista ja kationisesta akryylihappoderivaatista Metanoli Metanoli n. 99 % x 50 Terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien säiliöt suunnitellaan, rakennetaan, asennetaan ja tarkastetaan Turvatekniikan keskuksen antamien ohjeiden mukaisesti. Säiliöt varustetaan vähintään ilmaputkella, täyttö- ja tyhjennysputkella, miesluukulla tai tarkastusaukolla sekä pinnan mittausyhteellä. Säiliöt varustetaan varoaltailla siten, että säiliön koko tilavuus voidaan turvallisesti kerätä vaarattomaan paikkaan ja että tieto vuodosta saadaan välittömästi. Samaan allastilaan ei sijoiteta keskenään vaarallisesti reagoivia kemikaaleja Biokaasu Mädätyksessä syntyy biokaasua noin 3,3 milj. m 3 /a. Koostumuksensa perusteella biokaasu luokitellaan erittäin helposti syttyväksi kaasuksi. Kaasu sisältää metaania %, hiilidioksidia %, typpikaasua 1-5 %, hiilimonoksidia 0-0,3 %, vetykaasua 0-3 % ja rikkivetyä 0,1-0,5 %. Biokaasu varastoidaan kaasukellossa ja toimitetaan sieltä kaasumoottorivoimalaitokselle. Biokaasua on enimmillään puhdistamon tiloissa (reaktoreissa ja kaasuputkissa) noin m 3. Kaasukellon kaasumäärä on enimmillään noin m Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Puhdistamon prosessien valinnassa tavoitteena on ollut varmatoiminen, koeteltu tekniikka, joka mahdollistaa tehokkaan jäteveden puhdistuksen ja siinä syntyvän lietteen käsittelyn mahdollisimman alhaisella energiakulutuksella ja kokonaispäästötasolla. Erityisesti on otettu huomioon jätevesien alhaisen lämpötilan Suomessa asettamat erityisvaatimukset. Valitussa prosessiratkaisussa fosfori voidaan joko saostaa kemiallisesti tai sitoa lietteeseen biologisesti. Puhdistustuloksen varmistamiseksi jälkiselkeytyksestä poistuva jätevesi suodatetaan

17 17 vielä hiekkasuodattimessa, jonka toimintaa voidaan tarpeen mukaan tehostaa kemikaalilisäyksellä. Puhdistamolla syntyvät lietteet käsitellään ensin mädättämössä. Syntyvä biokaasu käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon biokaasumoottorivoimalaitoksella. Tuotettu sähkö ja lämpö käytetään puhdistamolla. Stabiloitu ja kuivattu liete pyritään toimittamaan mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön maataloudessa ja viherrakentamisessa. Aktiivilieteprosessin ilmastuksessa laitteiden sijoitus, mitoitus ja teho suunnitellaan siten, että koko systeemin energiankulutus on mahdollisimman pieni. Biokaasun hyödyntämisen lisäksi toiminnassa muodostuva hukkalämpö hyödynnetään myös laitoksen lämmityksessä tarpeen mukaan. Biokaasun poltossa käytettävät kaasumoottorit tulevat olemaan ns. low-no x moottoreita, joiden typenoksidipäästöihin, jotka ovat vain viidennes tavanomaisten moottoreiden päästöistä, vaikutetaan polttoteknisin keinoin. Biokaasun polttamisessa ei synny rikkidioksidipäästöjä juuri lainkaan ja hiukkaspäästötkin jäävät alhaisiksi. Laitoksen sähkönkulutus on luokkaa MWh/a. Lietteen mädätyksessä tuotettavan biokaasun (noin 3,3 milj. m 3 /a) energiamäärä on MWh/a. Jos kaikki biokaasu käytetään sähkön ja lämmön tuotantoon, tuotetaan vuodessa noin MWh/a lämpöenergiaa ja MWh/a sähköenergiaa. Lisä- ja varaenergia (sähkö ja lämpö) ostetaan ulkoa. 7.4 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Hakijayhtiölle tullaan laatimaan ISO 14001:n mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. 8. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 8.1 Päästöt vesiin Hakemuksessa esitetään, että annettavassa lupapäätöksessä jätevesien käsittelymenetelmää ja tulosta koskeva lupaehto tulisi olemaan sama kuin nykyisessä päätöksessä. Puhdistamon suunnittelussa käytettyä vuoden 2030 keskimääräistä jätevesivirtaamaa ( m 3 /d) ja puhdistamon BOD 7ATU - kuormitusta ( kg O 2 /d), typpikuormitusta (3 600 kg N/d) ja fosforikuormitusta (670 kg P/d) sekä puhdistustulosta (BOD 7ATU : puhdistusteho 95 % ja jäännöspitoisuus 10 mg O 2 /l, typpi: 70 % ja fosfori: 95 % ja 0,3 mg P/l) vastaava, mereen vuonna 2030 johdettava BOD 7ATU -kuormitus on 965 kg O 2 /d, fosforikuormitus 33 kg P/d ja typpikuormitus 1080 kg N/d.

18 Päästöt ilmaan Verrattuna Turun nykyiseltä jätevedenpuhdistamolta vuonna 2000 johdettuun keskimääräiseen kuormitukseen mereen johdettava BOD 7ATU -, fosfori- ja typpikuormitus muuttuisi seuraavasti: Kuormitus Kuormitus Kuormituksen v v muutos BOD 7ATU kg O 2 /d Fosfori kg P/d Typpi kg N/d Haju Merkittävimmät hajupäästöt aiheutuvat välppäyksestä, lietteen käsittelystä sekä sakokaivolietteen vastaanotosta. Nämä tapahtuvat kalliotiloissa, jolloin päästöt tapahtuvat keskitetysti laitoksen 60 m korkean poistopiipun kautta. Poistopiipun ilmavirta pidetään riittävän suurena, mikä edesauttaa hajukaasujen tehokasta hajoamista ja sekoittumista ulkoilmaan. Piipun ja käytettävän ilmavirran mitoitus perustuu Ilmatieteen laitoksen selvitykseen Kakolanmäen kalliopuhdistamon hajukaasujen leviämisestä. Ilmatieteen laitoksen tekemän, päivätyn Kakolanmäen kalliopuhdistamon hajupäästöjen leviämisselvityksen mukaan puhdistamon aiheuttamat ulkoilman rikkivety-, metyylimerkaptaani-, dimetyylisulfidi- ja ammoniakkipitoisuudet sekä haisevien rikkiyhdisteiden kokonaismäärää kuvaava TRS-pitoisuus ovat matalat eivätkä korkeimmillaankaan aiheuta nykytietämyksen mukaan terveydellistä haittaa. Haisevia rikkiyhdisteitä ja ammoniakkia erikseen tarkastelemalla saatiin pitoisuuksia, jotka alittavat selvästi myös puhtaille yhdisteille määritetyt alimmat hajukynnysarvot. Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan kotimaiseksi hajusuositteeksi esitetylle vaihteluvälille 3 9 % ja saksalaisen asutusalueita koskevan ohjearvon 10 %:n tasoille päästään mm. vaihtoehdoilla, joissa piipun korkeus on m ja päästön hajupitoisuus piipun korkeudesta riippuen korkeintaan noin hajuyksikköä ilmakuutiometrissä Savukaasut Biokaasun poltossa syntyy savukaasuja, jotka puretaan polttokaasupiipun kautta. Piipun korkeus on 8 m kalliopinnan tasosta. Puhdistamolle tulee kaksi 500 kw:n ns. low-no x -kaasumoottoria. Ylijäämäkaasua poltetaan soihdussa ainoastaan poikkeustilanteissa. Soihdutuksesta aiheutuvat päästöt ovat pienemmät kuin kaasumoottorissa poltettaessa. Olettaen, että koko kaasumäärä poltetaan kaasumoottorivoimalaitoksella, arvioidut keskimääräiset päästöt biokaasun poltosta ovat seuraavat:

19 19 Yhdiste Ominaispäästö Kokonaispäästö mg/mj t/a Rikkidioksidi, SO 2 5 < 1 Typen oksidit, NO x Hiilimonoksidi, CO Hiilidioksidi, CO Hiilivedyt, VOC Kiintoaine < Pöly ja liikenteen aiheuttamat päästöt Toimintavaiheessa pölyä muodostuu ainoastaan liikenteestä. Tämä ei poikkea merkittävästi nykyisestä alueen liikennemäärästä, eikä siten lisää merkittävästi alueen ilman pölypitoisuutta. Puhdistamon toimintavaiheessa kuljetuksista aiheutuva raskas liikenne käsittää enimmillään noin raskasta ajoneuvoa vuodessa ja alle 10 raskasta ajoneuvoa arkipäivää kohti ja henkilökunnan työmatkaliikenne noin 10 ajoneuvoa päivässä. Linkokuivattua ylijäämälietettä kuljetetaan vuosittain noin kuormaa ja muita jätteitä noin 100 kuormaa. Kemikaaleja kuljetetaan vuosittain noin 75 kuormaa ja 145 säiliöllistä. Henkilökunnan työmatkoja tehdään vuodessa Pölypäästöjen lisäksi liikenteestä aiheutuu seuraavat, VTT:n laatiman LIISA 2001 päästötaulukon mukaan lasketut päästöt ilmaan Hansakadulla 200 m:n matkalla: Yhdiste Raskas liikenne Henkilöliikenne kg/a kg/a Rikkidioksidi, SO 2 < 1 < 1 Typen oksidit, NO x 10 2 Hiilimonoksidi, CO 7 15 Hiilidioksidi, CO Hiilivedyt, VOC 2 2 Hiukkaset 1 < Melu Puhdistamon melulähteet ovat kaasumoottorit, poistoilmapiippu sekä polttokaasupiippu. Kaasumoottorin melutaso koneen välittömässä läheisyydessä on noin 100 db. Kaasumoottorit sijoitetaan erilliseen rakennukseen, joka eristetään siten, ettei melutaso ympäristössä merkittävästi nouse. Laitoksen ilmanvaihdon puhaltimien aiheuttama humina peittyy kaupunki- ja liikennemeluun. Ilta- ja yöaikaan, jolloin liikennemäärät

20 20 ovat vähäisemmät, humina voi erottua taustamelusta. Tarvittaessa poistoilmapiippuun rakennetaan ääniloukku, jolla melutasoa saadaan alennettua. Normaalista laitosalueelle suuntautuvasta työmatka- ja huoltoliikenteestä aiheutuva melu on vähäistä verrattuna Hansakadun muun liikenteen aiheuttamaan meluun. 8.4 Puhdistamolla syntyvät jätteet, niiden sijoitus ja hyödyntäminen Jätteiden määrä Puhdistamolla arvioidaan syntyvän vuosittain seuraavat jätemäärät: Jätelaji Kokonais- Kuiva- Jätetyyppi *) paino, t/a aine, % Puhdistamoliete Välpejäte Hiekkajäte Toimisto- ja talousjäte Puupakkaukset Paperi- ja kartonkipakkaukset Muovipakkaukset 0, Metalli Jäteöljyt 1,5-3 Öljynsuodattimet 0,5-3 Loisteputket 0, Akut ja paristot 0, *) 1 = tavanomainen jäte, 2 = pysyvä jäte, 3 = ongelmajäte Jätteiden sijoitus ja hyödyntäminen Mädätetty ja kuivattu puhdistamoliete ( t/a) välivarastoidaan laitoksella ja toimitetaan Topinojan kaatopaikalle tai muualle kompostoitavaksi hyötykäyttöä varten. Välpejäte toimitetaan yhdyskuntajätteen kaatopaikalle ja käytetään mahdollisuuksien mukaan kompostoinnin tukiaineena. Samoin hiekkajäte toimitetaan yhdyskuntajätteen kaatopaikalle, esimerkiksi Topinojalle. Paperi- ja kartonkipakkaukset toimitetaan Säkkiväline Oy:lle. Muovipakkaukset lajitellaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimitetaan soveltuvin osin energiakäyttöön, muilta osin yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Metallijätteet välivarastoidaan Orikedolla tarkoitukseen soveltuvissa tiloissa ja myydään romukauppiaille. Ongelmajätteet, öljynsuodattimet ja jäteöljyt, toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneelle yritykselle.