Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky

Transkriptio

1 Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Taustaselvitys A

2 Alkusanat Metsäteollisuudessa tapahtuneen rakennemuutoksen ansiosta kemiallisessa metsäteollisuudessa sekä raaka-aine- että lopputuotelogiikka ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenien aikana. Massojen tuotanto on siirtynyt lähelle uusia raaka-ainelähteitä ja paperin tuotanto lähelle markkinaa. Paperintuotannon kierrätysraaka-ainevaltaisuus on myös lisääntynyt vuosi vuodelta. Suomi pystyi vastaamaan kiristyvään kilpailuun paperikoneiden nopeutta ja kokoa kasvattamalla, mutta paperin kysynnän kääntyessä laskuun tuottavuuden parantaminen tuotantoa lisäämällä oli tullut tiensä päähän. Sahatavaran kysyntä kääntyi rajuun laskuun 2000-luvun puolenvälin jälkeen rakentamisen äkkipysähdyksen johdosta. Tämä koettiin ensin Pohjois-Amerikassa ja muutamaa vuotta myöhemmin Euroopassa. Tämä raportti keskittyy pääasiassa tarkastelemaan Suomen kilpailukyvyn muutoksia , jolloin Suomen metsäteollisuutta koitettiin saattaa kasvun urille mittavin sopeutustoimin. Pääpaino on metsäteollisuuslaitosten sisäisten muuttujien vertailussa valittujen kilpailijamaiden välillä. Lisäksi tarkastellaan Suomen politiikkaympäristön muutoksia ja vertaillaan logistiikkakustannuksia Suomen ja Euroopan markkinoilla toimivien kilpailijamaiden välillä. Lopuksi pohditaan eri toimialojen tulevaisuuden näkyviä ja Suomen metsätalouden ja -teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttamismahdollisuuksia yleensä. 2 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

3 Sisällysluettelo Alkusanat 2 1. Johdanto 4 2. Metsäteollisuuden tuotanto ja siinä tapahtuneet muutokset Massa Paperin ja kartonki Sahatavara Vaneri Lopputuotteiden hintakehitys Tuottavuuden, yksikkökustannusten ja tuotos/panos hintasuhteen kehitys Suomessa ja vertailumaissa Suomen metsäteollisuuden kustannusrakenne Tuotantopanosten vertailu Suomessa ja kilpailijamaissa Suomen poliittisessa kentässä tapahtuneet kilpailukykyyn vaikuttaneita tekijöitä 79 8 Logistiikkakustannukset Johtopäätökset 88 3 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

4 1. Johdanto Tämän taustaselvityksen tavoitteena on päivittää Suomen metsäteollisuuden kilpailukyky -raportti, jonka Indufor laati metsäalan strategiselle ohjelmalle vuonna Osittain selvitys tukeutuu Induforin jo yli 30 vuoden ajan vuosittain laatimaan raporttiin Metsäteollisuuden tuottavuus, hinta- ja yksikkökustannuskehitys Suomessa ja kilpailijamaissa. Luku 2 sisältää peruskuvauksen Suomen tuotannosta ja tuotannon sekä tuotantorakenteen muutoksista verrattuna EU-alueeseen sekä globaalisti. Selvityksessä mukana olevat kilpailijamaat Massa ja paperiteollisuus Sahateollisuus Ruotsi Ruotsi Saksa Itävalta Itävalta Kanada Ranska Venäjä Yhdysvallat Kanada Japani Kiina Brasilia Venäjä 4 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

5 1. Johdanto (jatkuu) Luvussa 4 analysoidaan Suomen ja kilpailijamaiden tuottavuuden kehitystä sekä eri maiden tuotantorakenteita ja niiden eroja. Tarkasteltavat kustannuserät ovat raaka-aineet, työ, energia, kemikaalit, pääoma ja muut panokset. Eri kustannuserien rakenteellisia eroavaisuuksia valituissa kilpailijamaissa kuvataan luvussa 6. Esimerkkinä tällaisista eroista mainittakoon paperiteollisuuden raaka-aineen jakautuminen raakapuuhun, ostoselluun ja kierrätyspaperiin. Samalla vertaillaan niiden tuotannontekijöiden hintoja, jotka eivät määräydy maailmanmarkkinoilla. Suomen poliittisessa kentässä tapahtuneita kilpailukykyyn vaikuttaneita tekijöitä listataan luvussa 7, ja eri maiden logistiikkakustannusten eroja on käyty läpi luvussa 8 logistiikkamatriisiesimerkkien avulla. Luku 9 kokoaa yhteen kutakin toimialaa koskevat johtopäätökset Suomen kilpailukyvystä kilpailijamaihin verrattuna. 5 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

7 2.1 Massan tuotanto Suomessa Massan tuotanto on laskenut 2000-luvun vaihteesta 1,3% vuodessa. 14 milj. t Mekaanisten massojen tuotanto on laskenut (2,4% vuotuisesti) erityisesti neitseellisestä kuidusta tehdyn sanomalehtipaperin kapasiteetin, mutta myös mekaanisten paino- ja kirjoituspapereiden tuotantokapasiteetin supistumisen myötä. Mekaanisten massojen kapasiteettia on suljettu yhteensä noin 1 milj. t/a Liukosellu Puolikemiallinen Kemiallisen massan tuotanto on laskenut yhteensä 5% ( t/a) sitten vuoden Vuosikymmenen aikana on suljettu Kaskisen, Kemijärven ja Tervasaaren sellutehtaat (yhteensä t/a), mutta jäljelle jääneet tehtaat ovat vastaavasti nostaneet kapasiteettiaan. Puolikemiallisen sellun kapasiteetti on kasvanut t/a Metsä- Boardin BCTMP-laitosten myötä Mekaaninen Kemiallinen 7 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

8 2.1 Massan tuotantorakenteen muutos % 90 % 80 % 70 % 60 % Liukosellu 50 % Puolikemiallinen massa 40 % Mekaaninen massa 30 % Kemiallinen massa 20 % 10 % 0 % Suomi 2000 Suomi 2011 EU EU Maailma 2000 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

9 2.1 Massan tuotannon muutos Mekaanisen massan tuotanto on laskenut Suomessa, Euroopan unionin tasolla kuin myös globaalisti, kun mekaanisia massoja on korvattu kierrätyskuidulla. Kemiallisten massojen tuotanto on pysynyt tasaisena, mutta niiden suhteellinen osuus noussut mekaanisten massojen tuotannon laskun myötä. Liukosellun tuotanto on kasvanut nopeasti Euroopassa ja globaalisti, mutta sen suhteellinen osuus on edelleen vaatimaton. Liukosellukuidut voivat korvata sekä puuvillaa että öljypohjaisia kuituja tekstiiliteollisuudessa. Esimerkiksi puuvillan tuotanto kasvoi 18:sta 23 miljoonaan tonniin vuodesta 2000 vuoteen Tätä voi verrata liukosellun tuotannon kasvuun 2,9:stä 3,8 miljoonaan tonniin. Stora Enso on julkistanut suunnitelmansa siirtyä tuottamaan Enocellissä liukosellua. Tämä siirtäisi nykyisen Enocellin kapasiteetin ( t havusellua) kemiallisesta massasta liukoselluun milj. t 0,2 % 0,1 % 1,2 % Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

11 2.1 Massan tuotannon muutos Puolikemiallinen massa Liukosellu Vuotuinen muutos 12 milj. t 12 milj. t 10 +1,4 % ,8 % 2 0 0,4 % 1,1 % Suomi EU 27 Maailma ,0 % Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

12 2.2 Paperin ja kartongin tuotanto Suomessa Vuosina Suomen paperin ja kartongin tuotanto laski 1% vuodessa. Samaan aikaan globaali paperin ja kartongin tuotanto kasvoi yli 2% vuodessa. Tuotanto kasvoi lievästi myös Euroopan unionin tasolla. Tuotannon lasku Suomessa on pääasiassa aiheutunut sanomalehti- sekä kirjoitus- ja painopaperin kapasiteetin vähentämisestä linjojen ja tehtaiden sulkemisten myötä. Vuosikymmenen aikana on suljettu Kajaanin, Kankaan, Summan ja Voikkaan tehtaat (yhteensä 1,7 miljoonaa tonnia) sekä viimeisenä Myllykosken tehdas (tuotanto tonnia vielä vuonna 2010). Jäljelle jääneiden tehtaiden tuotanto on kasvanut samalla ajanjaksolla noin tonnia milj. t Kartonki Muu paperi Puuvapaa p&k Mekaaninen p&k 12 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

13 2.2 Paperin ja kartongin tuotantorakenteen muutos % 90 % 80 % 70 % 60 % Muu paperi 50 % Pakkauspaperi ja kartonki 40 % Paino ja kirjoituspaperi 30 % Sanomalehtipaperi 20 % 10 % 0 % Suomi 2000 Suomi 2011 EU EU Maailma 2000 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

14 2.2 Paperin ja kartongin tuotannon muutos Suomen paperin ja kartongin tuotanto on kulkenut eri uria euroalueeseen ja globaaliin tuotantoon verrattuna. Suurin syy tähän on Suomen tuotannon paino- ja kirjoituspaperivaltaisuus. Kuten Suomessa sanomalehtipaperin tuotanto on laskenut myös globaalisti sähköisen median syödessä erityisesti sanomalehtipaperin kysyntää. Sama trendi on ollut nähtävissä myös paino- ja kirjoituspapereissa Suomessa ja euroalueella. Globaalisti paino- ja kirjoituspaperin tuotanto on pysynyt kasvu-uralla kehittyvien maiden, erityisesti Kiinan voimakkaan kysynnän ansiosta. Pakkauspaperin ja kartongin tuotanto ja tuotantoosuus kasvanut Suomessa, Euroopan unionissa ja globaalisti. Suomessa tämä tuotannon kasvu on saavutettu olemassa olevien laitosten kapasiteettia kasvattamalla Vuotuinen muutos milj. t +2,0 % +0,4 % 1,6 % Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

15 2.2 Paperin tuotannon muutos Sanomalehtipaperi Paino- ja kirjoituspaperi Vuotuinen muutos milj. t 1,9 % milj. t +1,1 % ,3 % 0,7 % Suomi EU 27 Maailma ,5 % 0,6 % Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

16 2.2 Paperin tuotannon muutos Pakkauspaperi ja -kartonki Muu paperi ja kartonki Vuotuinen muutos milj. t +3,3 % milj. t +2,3 % ,0 % +1,7 % ,3 % +0,6 % Suomi EU 27 Maailma Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

17 2.2 Suomen ja kilpailijamaiden tuotantomäärän kehitys Massa- ja paperiteollisuudessa erityisesti kehittyvien kilpailijamaiden tuotanto on kasvanut 2000-luvulla. Ajanjaksolla Kiinan tuotanto on kolminkertaistunut ja se on ohittanut Yhdysvaltain maailman suurimpana paperin tuottajana. Brasiliankin tuotanto on lähes kaksinkertaistunut. Eurooppalaisista kilpailijamaista Saksan tuotanto on kasvanut hieman. Kanadan tuotanto on laskenut ajanjaksolla kolmanneksen. Myös Yhdysvaltain ja Japanin tuotannot ovat supistuneet. Suomessa työmarkkinakiista aiheutti merkittävän notkahduksen tuotannossa vuosikymmen puolivälissä ja vuoden 2007 tuotantohuipun jälkeen tuotanto laski viidenneksen tuotantokapasiteetin sulkemisten ja tehdaskohtaisten tuotannonrajoitusseisokkien myötä. Indeksi Massa ja paperiteollisuus Tuotantomäärät maittain Kiina Brasilia Venäjä Saksa Itävalta Ruotsi USA Suomi Ranska Japani Kanada Huom. Omaan paperintuotantoon tuotettu massa ei ole mukana indeksissä 17 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

18 2.2 Vertailumaiden lopputuotteiden tuotanto vuonna milj. t Kartonki Muu paperi Saniteettipaperi Säkki ja voimapaperi Hienopaperi Mekaaninen p&k Paino ja kirjoituspaperi Sanomalehtipaperi Vientimassa 18 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

19 2.2 Suomen ja kilpailijamaiden paperiteollisuuden tuotantorakenne 2011 Kilpailijamaista Brasilia ja Kiina ovat tuoterakenteeltaan massavaltaisimmat, tosin Kanadan massan viennistä suurin osa on rajakauppaa Yhdysvaltain kanssa. Kilpailijamaista erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltain tuotanto on painottunut pakkausmateriaalien tuottamiseen. Suomen massaja paperiteollisuus on painottunut muita maita enemmän paino- ja kirjoituspaperien tuotantoon. Erityisesti nämä paperilajit ovat kärsineet ylikapasiteetin ja kulutuksen heikkenemisen aiheuttamasta maailmanmarkkinahintojen laskusta. Mekaanisissa paino- ja kirjoituspapereissa Suomen tärkeimmät kilpailija-maat ovat Saksa, Ranska ja Itävalta. Suomesta poiketen näiden kilpailijamaiden tuotanto perustuu pitkälti neitseellistä puuraaka-ainetta edullisempaan kierrätyspaperiin. Kiina USA Saksa Ranska Japani Venäjä Suomi Itävalta Ruotsi Kanada Brasilia 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vientimassa Sanomalehtipaperi Paino ja kirjoituspaperi Mekaaninen p&k Hienopaperi Säkki ja voimapaperi Saniteettipaperi Muu paperi Kartonki 19 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

20 2.3 Sahatavaran tuotanto Suomessa Sahatavaran tuotanto Suomessa on laskenut vuodesta 2003 lähtien, jolloin erityisesti suuret metsäteollisuusyritykset aloittivat sahojensa tuotannon sopeutustoimet milj. m³ Tuotanto saavutti pohjansa vuonna 2009, jonka jälkeen se on noussut ylittäen jälleen 10 miljoonan kuution rajapyykin vuonna Lasku melkein 14 miljoonasta noin 10 miljoonaan on kuitenkin suuri. Pienentynyt tuotantomäärä vaikuttaa myös suoraan sivuvirtoihin eli hakkeen saatavuuteen. Sahauksen vähentymisen myötä myös päätehakkuut vähenevät, laskien kuitupuun ja biomassan saatavuutta. Sahojen tuotannon laskun vaikutukset ovat olleet siis kansantaloudellisesti merkittävät nettovientitulojen ja kantorahojen supistumisen kautta Lehti Havu 20 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

22 2.3 Havusahatavaran tuotannon muutos Vuotuinen muutos Euroopan Union alueella ja globaalistikin havusahatavaran tuotanto on kasvanut hieman tarkasteluajanjaksolla, kun taasen Suomessa tuotanto on laskenut 2,5% vuosivauhtia milj. t +0,2 % Tämä kertoo suomalaisen sahateollisuuden menettäneen markkinaosuuttaan kilpailijoilleen vuosikymmenen aikana ,5 % +0,5 % Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

23 2.3 Lehtipuusahatavaran tuotannon muutos Vuotuinen muutos Lehtisahatavaran merkitys Suomen sahateollisuudelle on vähäinen. Kuitenkin globaalisti noin 30% tuotetusta sahatavarasta on lehtisahatavaraa ja Euroon unionin alueellakin lehtisahatavaran osuus on 10% milj. t +0,5 % Lehtisahatavaran tuotanto on ollut globaalisti lievässä kasvussa, mutta euroalueella vahvassa noin 1,7% vuotuisessa laskussa ,8 % 1,7 % Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

24 2.3 Suomen sahateollisuuden ja kilpailijamaiden tuotantomäärät 2011 Kilpailijamaista Kanadan havusahatavaran tuotanto on suurin. Myös Saksan, Venäjän ja Ruotsin havusahatavaran tuotannot ovat huomattavasti Suomea suuremmat. Itävallan tuotanto on suunnilleen samalla tasolla Suomen kanssa Havusahatavaran tuotanto 2011 milj. m³ Suomi Ruotsi Itävalta Saksa Kanada Venäjä 24 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

25 2.3 Suomen ja kilpailijamaiden tuotantomäärän kehitys Sahateollisuudessa erityisesti Saksa sekä Venäjä ovat kasvattaneet tuotantoaan luvulla. Yleisen taloudellisen taantuman ja rakentamisen äkkijarrutuksen johdosta vuoden 2007 jälkeen tapahtunut nopea sahateollisuuden tuotannon lasku taittui vuonna 2009, jonka jälkeen kaikkien kilpailijamaiden tuotannot ovat kääntyneet nousu-uralle. Silti esim. Suomessa ja Kanadassa tuotantomäärät alittavat reilusti vuosituhannen vaihteen lukemat. Tämä kertoo Suomen sahateollisuuden hävinneen markkinaosuutta erityisesti saksalaisille ja venäläisille kilpailijoilleen Saksa Venäjä Ruotsi Itävalta Kanada Suomi 25 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

26 2.4 Vanerin tuotannon muutos Vanerintuotanto on laskenut sekä Suomessa että EU-alueella yleensä. Maailmanlaajuisesti tuotanto on kuitenkin kasvanut 3,7% milj. m 3 3,7 % 1,8 % 1,1 % Suomi EU 27 Maailma COPYRIGHT INDUFOR OY 2012

28 Suomen vientihintojen nominaalinen muutos Kaikkien sellu- ja paperituotteiden nominaalihintojen muutos on negatiivinen Sellun viimeisin hintapiikki koettiin kesäkuussa Tämän jälkeen hinta oli taas laskussa vuoden 2011 loppuun saakka. Havu- ja koivusellun hintaero on noudattanut perinteistä suhdannevaihtelua, jossa hintaero lähes katoaa suhdanteen huipulla. Aikakauslehti- ja hienopaperin hinnat ovat olleet jatkuvassa laskusuunnassa vuosikymmenen ajan. Lainerien menekki on ollut hyvä ja nominaalihintaa on kyetty nostamaan. Keräyspaperin hinta on viime vuosina ollut selkeässä nousussa. Sahateollisuudessa nominaalinen hintakehitys on ollut positiivinen, mutta reaalinen hintakehitys on sielläkin ollut päätuotteille laskeva. Nimike Muutos EUR/yksikkö % p.a. Mäntysahatavara, m³ ,2 Kuusisahatavara. m³ ,8 Höyläsahatavara. m³ ,9 Vaneri. m³ ,5 Havusulfaattisellu. t ,2 Lehtisulfaattisellu, t ,0 Sanomalehtipaperi, t ,2 Aikakauslehtipaperi, t ,7 Hienopaperi, t ,4 Kartonki. t ,6 28 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

36 Termien selitykset Tuottavuus Tuottavuus = Tuotos Panos Tuottavuus on tehokkuuden indikaattori Tässä työssä: Tarkastellaan muutosta ei tasoindikaattoreita Tuottavuus on laskettu tuotoksen ja panosten kiinteähintaisia arvoja vertaamalla (ei tonneja tai kuutioita). Näin eri yksiköt on pystytty yhdenmukaistamaan ja ottamaan huomioon tuotoksen ja panosten rakenteelliset muutokset tuottavuutta mitattaessa 36 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

37 Termien selitykset Yksikkökustannukset Yksikkökustannus = Tuottavuus Panoksen hintakehitys Yksikkökustannus indikoi tuottavuuden ja panoksen hintakehityksen muutoksen yhteisvaikutusta. 37 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

38 Termien selitykset Tuotos/panos-hintasuhde Tuotos/panos-hintasuhde = Tuotoksen hinta Panoksen hinta Hintasuhde kuvaa markkinoilla tapahtuvia muutoksia ja niiden vaikutusta teollisuuden toimintaympäristöön lopputuotteiden ja panosten hintamuutosten muodossa. Jos hintasuhde on laskeva, se tarkoittaa että lopputuotteiden hinnat ovat nousseet panoksia enemmän (tai laskeneet vähemmän). 38 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

39 Termien selitykset Kannattavuus Kannattavuus = Tuottavuus + Hintasuhde Kannattavuus muodostuu tuottavuuden ja hintasuhteen summana. Tuottavuuden toimiessa yrityksen tehokkuuden mittarina ja hintasuhteen edustaessa pääasiassa markkinoilta tulevia vähemmän yrityksen vaikutuspiirissä olevia hintasignaaleja. 39 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

40 Kokonaistuottavuus Massa- ja paperiteollisuus Suomen massaja paperiteollisuuden tuottavuuskehitys on ollut viimevuosina eurooppalaisia kilpailijamaita positiivisempaa. Taustalla on tiukkaa taloudenpitoa, kohdistettuja korvaus- ja kunnossapitoinvestointeja, eiydintoimintojen laajaa ulkoistusta sekä kannattavuudeltaan heikoimpien laitosten sulkemista. Sopeutustoimien ansiosta laitosten keskikoko on parantunut ja tuotantorakennetta on viety kysyntää vastaavampaan suuntaan. Venäjän tuottavuuskehitys on perustunut lähinnä työvoiman käytön tehostamiseen, kun taas Kiinassa tuottavuus on synnytetty uusinvestointien ja vanhojen, pienten ympäristöä kuormittavien laitosten sulkemisen kautta. Brasilian laskenut tuottavuus johtuu osittain korkeasta keskimääräisestä laitosten tasosta ja toisaalta tuotantomixin muuttumisesta paperivaltaisemmaksi. 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% *) pääomaa ei huomioitu kokonaispanoksessa 40 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

41 Suomen ja kilpailijamaiden kokonaispanoksen hintakehitys Massa- ja paperiteollisuus Suomen massaja paperiteollisuuden kustannukset ovat nousseet ajanjaksolla hieman länsimaisia kilpailijoita nopeammin (Ruotsia lukuun ottamatta). Kehittyvissä kilpailijamaissa kustannukset ovat nousseet selkeästi Suomea nopeammin ja monissa niistä epäsuotuisa valuuttakurssikehitys on huonontanut tilannetta entisestään (esim. Kiina ja Brasilia). 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% 4% Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Ranska Yhdysvallat Kanada Japani Kiina Brasilia Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 41 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

42 Kokonaisyksikkökustannusten kehitys Massa- ja paperiteollisuus Suomen positiivinen tuottavuuskehitys on pitänyt yksikkökustannukset kurissa ja ne ovatkin ajanjaksolla nousseet muihin kilpailijamaihin verrattuna maltillisesti. Ainoastaan Kanadan yksikkökustannukset ovat laskeneet ajanjaksolla ja Ranskan kustannukset nousseet Suomea vähemmän. Japanin omassa valuutassa mitattu yksikkökustannusten nousu on ollut maltillista, mutta epäsuotuinen valuuttakurssikehitys on nostanut euromääräisiä kustannuksia huomattavasti. Kehittyvien kilpailijamaiden yksikkökustannuskehitys on ollut nopeaa, kun positiivinen tuottavuuskehitys ei ole pystynyt kompensoimaan nousevia kustannuksia. 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Ranska* Yhdysvallat Kanada Japani* Kiina* Brasilia* Venäjä* Euroissa Omassa valuutassa *) pääomaa ei huomioitu kokonaispanoksessa 42 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

43 Tuotos/panos-hintasuhde Massa- ja paperiteollisuus Tarkasteluajanjaksolla tuotos/panos-hintasuhteet ovat kehittyneet positiivisesti ainoastaan Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Ruotsissa. Erityisen negatiivisesti hintasuhteet ovat kehittyneet Venäjällä, Japanissa ja Kiinassa. Suurin vaikuttava tekijä hintasuhteen kehitykselle on ollut omassa valuutassa mitatut lopputuotteiden hinnat, joita taasen on liikuttanut lähinnä valuuttakurssikehitys. Lopputuotteiden hinnat kun määräytyvät globaalista. Suomen hintasuhde kulkee omaa latuaan: pudotus heikoimmaksi 2007, mutta sen jälkeen tehdyt toimenpiteet ovat purreet Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Ranska* USA Kanada Japani* Kiina* Brasilia* Venäjä* *) pääomaa ei huomioitu kokonaispanoksessa 43 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

44 Kokonaistuottavuus Sahateollisuus Suomen sahateollisuuden tuottavuuskehitys on ollut lievästi negatiivista ajanjaksolla. Kilpailijamaista Ruotsissa tuottavuuskehitys on ollut vielä Suomeakin negatiivisempi. Muissakin kilpailijamaissa tuottavuuskehitys on ollut vain lievästi positiivista. 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % Suomi Ruotsi Itävalta* Kanada Venäjä* *) pääomaa ei huomioitu kokonaispanoksessa 44 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

45 Suomen ja kilpailijamaiden kokonaispanoksen hintakehitys Sahateollisuus Suomen sahateollisuuden kokonaispanoksen hinnan kasvu on ollut naapurimaa Ruotsia maltillisempaa. Kilpailijamaista Itävallan ja Kanadan kustannukset ovat kasvaneet Suomea hitaammin. Venäjän kokonaispanoksen hinta on noussut kotivaluutassa mitattuna selkeästi kilpailijamaita enemmän, mutta suotuisa valuuttakurssikehitys on hidastanut euromääräisten kustannusten kasvua. 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Suomi Ruotsi Itävalta* Kanada Venäjä* Euroissa Omassa valuutassa *) pääomaa ei huomioitu kokonaispanoksessa 45 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

46 Kokonaisyksikkökustannus Sahateollisuus Suomen sahateollisuuden yksikkökustannusten vuotuinen kasvu on ollut 2,8%. Kilpailijamaista vain Ruotsissa ja Venäjällä yksikkökustannukset ovat kasvaneet nopeammin omassa valuutassa mitattuna. Ajanjaksolla valuuttakurssikehitys on tuonut molemmille maille kilpailuetua. Itävallan ja Kanadan yksikkökustannukset ovat kasvaneet Suomea hitaammin kasvattaen niiden kilpailuetua parantaen niiden kilpailuasemaa Suomeen nähden. 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% Suomi Ruotsi Itävalta* Kanada Venäjä* Euroissa Omassa valuutassa *) pääomaa ei huomioitu kokonaispanoksessa 46 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

47 Kuusisahatavaran vientihinnan ja kuusitukin hinnan suhteen kehitys Ruotsi Indeksi (tammikuu 2006 = 100) Suomi Indeksi (tammikuu 2006 = 100) Kanada Indeksi (tammikuu 2006 = 100) Venäjä Indeksi (tammikuu 2006 = 100) Itävalta Indeksi (tammikuu 2006 = 100) Saksa Indeksi (tammikuu 2006 = 100) COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

48 Kuusisahatavaran vientihinnan ja kuusitukin hinnan suhteen kehitys Suomen tuotos/panos hintasuhde on kehittynyt melko tasaisesti läpi tarkasteluajanjakson. Ruotsilla tuotos/panos suhteen trendi oli nouseva 2007 vuoden puoliväliin saakka, kun esim. myrskypuuvarannot pitivät raaka-aineen hinnat alhaisena ja Ruotsin kruunumääräiset sahatavaran markkinahinnat vielä korkealla euromääräisten hintojen jo laskiessa markkinoilla. Myrskypuun suoman kilpailuedun loputtua ja valuuttakurssin vahvistuttua euroon nähden trendi on ollut vahvasti laskeva. Kanadan tuotos/panos hintasuhde on kehitys on ollut selvästi positiivista tarkasteluajanjaksolla. Venäjän tuotos/panos hintasuhteen kehitys on ollut tasaista mutta sen varianssi on ollut suurta valuuttakurssivaihteluista johtuen. 48 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

50 Kustannusrakenteet Eri maiden kustannusrakenteiden erot johtuvat eroista: tuotevalikoimassa raaka-ainepohjassa tuotantopanosten hinnoissa konekannassa logistiikassa Periaatteessa saman tyyppisten ja ikäisten tehtaiden fyysiset panosrakenteet ovat identtisiä. Sahateollisuus on massaja paperiteollisuutta huomattavasti raaka-ainevaltaisempaa. Massaja paperiteollisuus puolestaan on erittäin pääomavaltainen toimiala. Suomen massa ja paperiteollisuuden kustannusrakenne Pääoma 13 % Pääoma 7 % Muut 8 % Työ 8 % Energia 4 % Muut 35 % Työ 13 % Puu 73 % Raaka aine 17 % Kemikaalit 11 % Energia 11 % Suomen sahateollisuuden kustannusrakenne 50 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

52 6.1 Suomen metsäteollisuuden eri panosten tuottavuuskehitys Massa- ja paperiteollisuus Ajanjaksolla toteutetut sopeutustoimet ovat vaikuttaneet massaja paperiteollisuuden työn tuottavuuskehitykseen merkittävästi. Energiatuottavuutta on kasvattanut tuotemixin siirtyminen suhteellisesti mekaanista massaa hyödyntävistä tuotteista kemiallista massaa hyödyntäviin. Yritykset ovat panostaneet tällä ajanjaksolla vahvasti myös energiatehokkuuteen. Saman aikainen raaka-ainetuottavuuden paraneminen viestii jäljelle jääneen kapasiteetin suljettua paremmasta raaka-ainetehokkuudesta. Alhaisten korkojen ja alenevien investointien myötä pääomapanos on laskenut samassa tahdissa tuotannon kanssa ajanjaksolla. 5% 4% 3% 2% 1% 0% Suomen massa ja paperiteollisuuden osittaistuottavuuksien vuotuinen kehitys Raaka aine Energia Työ Pääoma 52 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

53 6.1 Suomen metsäteollisuuden eri panosten tuottavuuskehitys Sahateollisuus Koska sahateollisuuden tuotantokapasiteetti on laskenut ajanjaksolla massaja paperiteollisuutta vähemmän ja sopeutustoimet ovat olleet vähäisempiä tuottavuuskehitys on ollut huono. Sahateollisuus ei ole pystynyt hyödyntämään koko kapasiteettiaan koska Suomi on menettänyt markkinaosuuksia Ruotsille ja Saksalle. Samalla tuotantopanoksia ei olla riittävän nopeasti saatu sopeutettua vallitsevaan tilanteeseen. Varsinkin työ- ja pääomapanos, jotka ovat huomattavasti raaka-ainetta ja energiaa jähmeämpiä panoksia ovat laskeneet rajusti. 1% 0% 1% 2% Suomen sahateollisuuden osittaistuottavuuksien vuotuinen kehitys % 4% Raaka aine Energia Työ Pääoma 53 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

54 6.2 Raaka-ainepohjan vertailu Massa- ja paperiteollisuus Suomen massaja paperiteollisuuden raakaainepohja on Venäjän, Ruotsin ja Kanadan ohella huomattavasti muita kilpailijamaita raakapuuvaltaisempi. Tästä syystä puun hinnanmuutoksilla on erityisen suuri vaikutus suomalaisen teollisuuden kustannusrakenteeseen Suurien kulutuskeskittymien puute, jo ennestään korkeahko kierrätysaste (66%), sekä alhainen paperin kulutus eivät mahdollista kierrätyspaperin käytön laajamittaista lisäämistä. Kierrätyspaperia ja markkinamassaa raaka-aineenaan käyttävät kilpailijamaat saavat näiden raaka-aineiden hinnan laskusta kilpailuetua Saksa Ranska Kiina Japani Itävalta Yhdysvallat Brasilia Ruotsi Kanada Suomi Venäjä Suomen ja kilpailijamaiden raakaainepohja massaekvivalenttina 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuitupuu ja hake Markkinamassa Non wood kuidut Kierrätyspaperi 54 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

55 6.2 Raaka-aineen hinta Massa- ja paperiteollisuus Suomessa massaja paperiteollisuuden maksamat kuitupuun tehdashinnat ovat suurin piirtein eurooppalaisten kilpailijoiden tasolla. Euromääräiset Venäjän ja Pohjois- Amerikkalaisten kilpailijoiden tehdashinnat ovat Eurooppalaisia kilpailijoita alemmalla tasolla. Myös Brasilian hinnat ovat hieman eurooppalaisia alhaisemmat. Kiinan ja Japanin euromääräiset hinnat ovat epäsuotuisasta valuuttakurssista johtuen huomattavasti eurooppalaisia kilpailijamaita korkeammat EUR/m 3 Kuitupuun tehdashinta 2011 Havukuitupuu Havupuuhake Lehtipuukuitu Lehtipuuhake 55 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

56 6.2 Raaka-aineen hinta Massa- ja paperiteollisuus Kilpailijamaista Kiinan euromääräiset kierrätyspaperin hinnat ovat korkeimmat. Myös Yhdysvaltain ja Brasilian kierrätyspaperin hintataso on korkea. Eurooppalaisissa kilpailijamaissa kierrätyspaperin hinta on hyvin samalla tasolla. Japanin alhaiset euromääräiset kierrätyspaperin hinnat ovat tulosta epäsuotuisasta valuuttakurssista. Suomessa ja Ruotsissa kierrätyspaperin talteenotosta vastaa yksi lakisääteinen organisaatio (Suomessa Paperinkeräys Oy), eikä maiden kierrätyspaperin hintaa voida näin ollen pitää markkinapohjaisena Kierrätyspaperi ja pahvi 2011 EUR/t Mixed P&B Sorted Graphic paper 56 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

57 6.2 Vuotuinen raaka-aineen hinnan muutos Massa- ja paperiteollisuus Suomen raaka-aineiden hinnat ovat kehittyneet tarkasteluajanjaksolla eurooppalaisia kilpailijamaita maltillisemmin lukuun ottamatta Ranskaa, jossa raaka-ainekustannukset ovat laskeneet hieman. Pohjoisamerikkalaisten kilpailijoiden euromääräinen hintojen kehitys on ollut vielä Suomeakin maltillisempaa. Japanissa ja kehittyvissä kilpailijamaissa (Kiina, Venäjä, Brasilia) yksikkökustannukset ovat kasvaneet vauhdilla. 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Ranska Yhdysvallat Kanada Japani Kiina Brasilia Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 57 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

58 6.2 Vuotuinen raaka-aineen yksikkökustannuksen muutos Massa- ja paperiteollisuus Suomen positiivinen raaka-ainetuottavuus on hillinnyt yksikkökustannusten nousua. Kilpailijamaista ainoastaan Ranskan ja Yhdysvaltojen kustannukset ovat nousseet Suomea hitaammin. Myös Venäjä on pystynyt positiivisella tuottavuuskehityksellään hillitsemään yksikkökustannusten kasvua, kun taas Brasiliassa, Kanadassa ja Ruotsissa negatiivinen raaka-ainetuottavuuskehitys on nostanut yksikkökustannuksia. 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Ranska Yhdysvallat Kanada Japani Kiina Brasilia Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 58 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

59 6.2 Raaka-aineen hinta Sahateollisuus Suomen havutukin tehdashinnat ovat hieman naapurimaa Ruotsia korkeammat, mutta selkeästi keskieurooppalaisia kilpailijamaita alemmalla tasolla. Kanadan ja Venäjän euromääräiset hinnat ovat huomattavasti muita kilpailijamaita alemmalla tasolla. Tukin laatueroilla ja käyttösuhteilla eri maissa on vaikutuksensa sahatavaran raakaainekustannukseen. Näitä ei kuitenkaan tukintehdashintavertailuissa ole huomioitu Havutukin tehdashinta 2011 EUR/m 3 (kuoren alta) 0 Saksa Itävalta Suomi Ruotsi Kanada Venäjä 59 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

60 6.2 Vuotuinen raaka-aineen hinnan muutos Sahateollisuus Suomen raaka-aineen hinnat ovat nousseet noin 2,5% ajanjaksolla. Erityisesti Ruotsissa raakaaineen hinnan nousu on ollut nopeaa, yli 5% vuodessa. Myrskypuiden hintaa alentavan vaikutuksen loppumisella on ollut olennainen merkitys Ruotsin raaka-ainehinnan nousuun ajanjaksolla. Myös Venäjällä raaka-aineen hinta on noussut nopeasti kotivaluutassa mitattuna, mutta suotuisa valuuttakurssikehitys on pitänyt europohjaiset hinnat lähes ennallaan. 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% Suomi Ruotsi Itävalta Kanada Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 60 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

61 6.2 Raaka-aineen yksikkökustannuskehityksen muutos Sahateollisuus Epäsuotuisan raaka-ainetuottavuuden johdosta Suomen raaka-aineen yksikkökustannukset ovat kuitenkin nousseet, Ruotsia lukuun ottamatta, kilpailijamaita nopeammin antaen muille kilpailuetua. Itävallan raaka-aineen yksikkökustannukset ovat nousseet hieman. Venäjän europohjaiset raakaaineyksikkökustannukset ovat olleet lähes muuttumattomat ja Kanadan yksikkökustannukset ovat laskeneet ajanjaksolla. 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% 1% 2% 3% Suomi Ruotsi Itävalta Kanada Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 61 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

63 6.3 Työntekijöiden määrä Sahateollisuus Työntekijöiden määrä 2011 Tuotantoa per työntekijä hlö m³/a Venäjä Kanada Ruotsi Suomi Itävalta 0 Ruotsi Kanada Itävalta Suomi Venäjä 63 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

64 6.3 Työntekijöiden määrä Perinteisesti kehittyvien maiden tuotantoon suhteutetut työntekijämäärät ovat huomattavasti perinteisiä tuottajamaita korkeammalla tasolla. Sama pätee niin massaja paperiteollisuuteen kuin sahateollisuuteenkin. Tämä on syytä pitää mielessä Kiinan, Brasilian ja Venäjän palkkatasoja sekä työn tuottavuus ja yksikkökustannuskehitystä tarkasteltaessa. Toisaalta palkat ovat alhaiset, mutta suhteutettuna resursseilla aikaansaatuun tuotantoon palkkaero kaventuu huomattavasti. Toisaalta taas työn tuottavuuskehitys on näissä maissa yleensä nopeaa sillä resurssien tehokkaampi käyttö on verrattain helppoa. Uusia tehtaita rakennettaessa korostetaan välillisesti työllistettävien lukumäärää suoraan työllistettävien sijaan jolloin tuottavuus on alun alkaenkin hyvällä tasolla. Suomen ja Ruotsin välinen ero selittyy mm eroilla kapasiteetin käyttöasteessa ja automaatioasteessa sekä sahapuolella laitosten keskimääräisellä koolla. 64 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

65 6.3 Työpanoksen hinta Suomessa ja kilpailijamaissa 2011 Massa- ja paperiteollisuus Massa- ja paperiteollisuuden työntekijöiden euromääräinen tuntikustannus on selkeästi kilpailijamaita korkeampi. Kehittyvien maiden palkkatasot ovat selkeästi länsimaiden alapuolella, mutta näissä maissa palkkojen lisäksi työnantajalle kertyy maksettavaksi paljon sosiaaliasia piilokustannuksia (esim. asuminen) EUR/h Sosiaalikulut Palkka 65 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

66 6.3 Vuotuinen työn hinnan muutos Massa- ja paperiteollisuus Työn hinta on Suomessa ajanjaksolla noussut eurooppalaisia kilpailijamaita nopeammin. Kehittyvissä kilpailijamaissa palkkakustannukset ovat nousseet ripeästi euromääräisten vuotuisten palkkakustannusten vuosikasvujen ollessa kaksinumeroisia. 20% 15% 10% 5% 0% 5% Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Ranska Yhdysvallat Kanada Japani Kiina Brasilia Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 66 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

67 6.3 Vuotuinen työn yksikkökustannuksen muutos Massa- ja paperiteollisuus Positiivisen työn tuottavuuskehityksen johdosta kaikkien eurooppalaisten kilpailijamaiden yksikkökustannukset ovat laskeneet ajanjaksolla. Positiivinen tuottavuuskehitys on hillinnyt myös kehittyvien kilpailijamaiden yksikkökustannusten kasvua. Tuottavuuskehitys ei ole ollut kuitenkaan riittävää ja työn yksikkökustannukset ovat näissä maissa nousseet ripeästi. Yhdysvaltojen, Kanadan ja Japanin työn tuottavuus on ajanjaksolla laskenut nostaen työn yksikkökustannuksia työn hintaa enemmän. 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% 4% Suomi Ruotsi Saksa Itävalta Ranska Yhdysvallat Kanada Japani Kiina Brasilia Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 67 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

68 6.3 Työpanoksen hinta Suomessa ja kilpailijamaissa Sahateollisuus Sahateollisuuden tuntikustannukset ovat selkeästi massaja paperiteollisuutta alhaisemmat ja Suomen tuntikustannusten tasoerot kilpailijamaihin verrattuna massaja paperiteollisuutta tasaisemmat. Venäjän sahateollisuuden palkat ovat muita kilpailijamaita selkeästi alhaisemmalla tasolla EUR/h Sosiaalikulut Palkka COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

69 6.3 Vuotuinen työpanoksen hinnan muutos Sahateollisuus Työpanoksen hinnan kehitys kilpailijamaissa on ollut tasaista ajanjaksolla Venäjää lukuun ottamatta, jossa ruplamääräiset palkkakustannukset ovat nousseet yli 15% vuodessa. 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Suomi Ruotsi Itävalta Kanada Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 69 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

70 6.3 Vuotuinen työn yksikkökustannuskehityksen muutos Sahateollisuus Vahva positiivinen työn tuottavuuskehitys on kuitenkin alentanut työn yksikkökustannuksia Venäjällä. Samaan aikaan negatiivinen tuottavuuskehitys on vauhdittanut työn yksikkökustannuskehityksen selkeästi työn hintakehitystä nopeammaksi erityisesti Suomessa ja Ruotsissa. 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% Suomi Ruotsi Itävalta Kanada Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 70 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

71 6.4 Sähkön hinta Suomalaisen metsäteollisuuden energianhinta on kilpailijamaihin nähden alhainen. Erilaisten veroleikkurien ja veronpalautusjärjestelmien johdosta vertailuasema muuttuu: Suomessa sähköveron palautus voi nyt olla 85%, Ruotsissa 100% ja Saksassa 95%. Itävallassa energiaverot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5% tuotannon jalostusarvosta. Ranskassa on verokatto 500 k /a. Metsäteollisuus tuottaa itse merkittävän osan tarvitsemastaan sähköenergiasta. Kemialliset sellutehtaat ovat yliomavaraisia jo mustalipeällä tuotetun energian ansiosta. Lisäksi sähköä generoidaan kuorikattiloiden höyryllä. Paperitehtailla tilanne ei ole yhtä positiivinen. Sellu- ja paperiteollisuus myy sähköä tukkumarkkinoille ja käy kauppaa niin sähköllä kuin päästöoikeuksilla muun muassa Nord Pool Spot-markkinoilla. Teollisuus on isoilla osakkuuksilla investoimassa myös uusiin ydinvoimaloihin. Myös biomassapohjaisen energian tuotanto tulee edelleen kasvamaan metsätähteitä ja muita vastaavia energia-lähteitä hyödyntäen. Metsäteollisuus onkin ajanut aktiivisesti eteenpäin hankkeita metsäraakaainepohjaisen liikennebiopolttoaineita tuottavan teollisuuden implementoimiseksi Suomeen Teollisuussähkön hinta (pieni ja keskisuuri teollisuus)* EUR/MWh Palautus (max) Vero Hinta *) ainoastaan prosentuaaliset palautukset huomioitu 71 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

72 6.4 Vuotuinen energian hinnan muutos Massa- ja paperiteollisuus Suomessa energian hinta on noussut ajanjaksolla selkeästi kilpailijamaita enemmän. Ainoastaan Venäjällä ja Japanissa euromääräiset energian hinnat ovat nousseet Suomea nopeammin. Ruotsi, Itävalta, Ranska, Yhdysvallat ja etenkin Saksa ja Kanada ovat ajanjaksolla saaneet kilpailuetuaan energiahinnan hitaamman kasvun kautta. 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% Euroissa Omassa valuutassa 72 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

73 6.4 Vuotuinen energian yksikkökustannuksen muutos Massa- ja paperiteollisuus Kuitenkin Suomen mekaanismassapohjaisen tuotannon supistuminen on pitänyt energian yksikkökustannukset eurooppalaisten kilpailijamaiden tasolla. Venäjän energian yksikkökustannukset ovat nousseet niin euroissa kuin ruplissa mitattunakin kilpailijamaita enemmän. 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% 4% Euroissa Omassa valuutassa 73 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

74 6.4 Vuotuinen energian hinnan muutos Sahateollisuus Sahateollisuudessakin energian hinnan nousu on ollut länsimaisia kilpailijamaita nopeampaa. Kanadassa energian hinta on laskenut tarkasteluajanjaksolla. 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% Suomi Ruotsi Itävalta Kanada Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 74 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

75 6.4 Vuotuinen energian yksikkökustannuskehityksen muutos Sahateollisuus Suomen negatiivinen energiatuottavuuskehitys on nostanut yksikkökustannuksia hintoja nopeammin. Suomen yksikkökustannukset ovat nousseet euromääräisinä kilpailijamaita enemmän. 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% 2% 4% Suomi Ruotsi Itävalta Kanada Venäjä Euroissa Omassa valuutassa 75 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

76 6.5 Pääoma ja investoinnit Suomen metsäteollisuuteen Investoinnit mahdollistivat kokonaistuottavuuden tasaisen kasvattamisen noin 2% vuodessa vuodesta 1980 aina vuoteen yli 60%:n tuottavuusparannus Investointiaste on laskenut selvästi kun se luvulla oli reilusti yli 10% toimialan vuotuisesta liikevaihdosta (reaalisesti kasvanut) luvulla investointiaste ei toipunut luvun alun romahduksesta vaan investoinnit ovat trendinomaisesti jatkaneet supistumistaan luvulla investointiaste on jatkanut laskusuuntaisena. Kemiallisen metsäteollisuuden investoinnit ovat olleet enimmäkseen korvausinvestointeja. Mekaanisen metsäteollisuuden investointiaste on ollut suhteellisesti massaja paperiteollisuutta hieman korkeammalla tasolla. 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0, Mekaaninen Kemiallinen Yhteensä 76 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

78 Suomen poliittisessa kentässä tapahtuneita kilpailukykyyn vaikuttaneita tekijöitä Massa ja paperiteollisuus Sahateollisuus Syöttötariffi Neutraali/lievästi negatiivinen Lievästi negatiivinen Kuljetustukien leikkaus Neutraali Vahvasti negatiivinen (riippuen sijainnista) Rikkidirektiivi merikuljetus Vahvasti negatiivinen Vahvasti negatiivinen Polttoaineveron nosto Lievästi negatiivinen Lievästi negatiivinen Venäjän WTO jäsenyys Lievästi positiivinen Lievästi positiivinen Energiaveroleikkurin tehostaminen Vahvasti positiivinen Lievästi positiivinen Yhteismetsien veroedun säilyttäminen Neutraali. Poliittisesti kuitenkin tärkeä viesti Neutraali. Poliittisesti kuitenkin tärkeä viesti Metsänhoitoyhdistyslain muutos Neutraali/lievästi positiivinen Neutraali/lievästi positiivinen Puun myyntiveron huojennus ja sen poistaminen Lievästi positiivinen mutta aiheutti myös epävarmuutta Lievästi positiivinen mutta aiheutti myös epävarmuutta Kemeran bioenergiatuet Lievästi positiivinen Lievästi positiivinen 78 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

79 Suomen poliittisessa kentässä tapahtuneita kilpailukykyyn vaikuttaneita tekijöitä Rikkidirektiivi Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on päättänyt alentaa laivapolttoaineiden rikkipitoisuutta 4,5 prosentin enimmäispitoisuudesta 0,5 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa laivapolttoaineiden rikkipitoisuutta ollaan kuitenkin kiristämässä kymmenen vuotta aiemmin ja tiukemmaksi kuin muilla merialueilla: 0,1 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Rikkidirektiivin kiristämisen johdosta Suomen metsäteollisuuden merikuljetusten kustannukset nousisivat huomattavasti kilpailijamaita enemmän pidemmistä kuljetusetäisyyksistä johtuen. Energiaveroleikkuri Hallitus päätti aikaistaa energiaveroleikkurin muutosta vuodella. Vuoden 2012 alusta alkaen energiaveroleikkurin kynnysarvoa madallettiin 3,7 prosentista 0,5 prosenttiin ja ylimenevältä osuudelta palautetaan edelleen 85 prosenttia. Metsäteollisuus on kuitenkin pitänyt palautusprosenttia riittämättömänä. Pk-yritysten kuljetustukien leikkaus Valtioneuvosto päätti joulukuun 2011 lopussa leikata Itä- ja Pohjois-Suomen alueen pk-yritysten kuljetustukia peräti 60 prosentilla vuoden 2012 alusta. Metsäteollisuuden osalta kuljetustuen leikkaaminen kohdistuu erityisesti puutuoteteollisuuteen. Päätös kasvattaa merkittävästi Pohjois-Suomessa, Kainuussa ja Itä-Suomessa toimivien metsäteollisuuden pienten ja keskisuurten yritysten kuljetuskustannuksia. 79 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

80 Suomen poliittisessa kentässä tapahtuneita kilpailukykyyn vaikuttaneita tekijöitä Polttoaineverotuksen kiristyminen Polttoaineverotuksen kiristyminen vuoden 2012 alussa korotti bensiinin ja dieselpolttoaineen hintoja. Dieselöljyn osalta tulee lisäksi voimaan jo aiemmin päätetty veronkiristys, joten kokonaisuudessaan veronkorotus on merkittävä. Sitä lieventää kuitenkin dieselautoista maksettavan käyttövoimaveron eli ns. dieselveron alennus. Polttoaineveron kiristyksen vaikutukset metsäteollisuudelle ovat pieniä. Venäjän WTO jäsenyys Venäjän liittyminen Maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi laskee maan vienti- ja tuontitulleja. Raakapuun tuonnin kustannukset alenevat ja suomalaisten metsäteollisuustuotteiden asema Venäjän markkinoilla paranee. Sopimuksen ratifioinnin jälkeen WTOjäsenyys astuu voimaan ja Venäjä sitoutuu noudattamaan kauppajärjestön kansainvälisiä sopimuksia. Tällöin alenevat Suomen metsäteollisuudelle tärkeiden tuotteiden vienti- ja tuontitullit. Raakapuun vientitullit alenevat välittömästi liittymissopimuksen ratifioinnin jälkeen. Havupuun euromääräinen vientitulli alenee noin puoleen ja lehtipuun noin neljännekseen nykyisestä. Vientitullien lasku tuo noin 20 miljoonan euron kustannussäästöt vuoden 2010 tuonnin rakenteella. WTO-jäsenyys alentaa myös Venäjän korkeita tuontitulleja. Muutos on maltillinen, sillä useilla tuotteilla on jopa neljän vuoden siirtymäaika. Kaikkiaan alennus on noin viisi prosenttiyksikköä siirtymäajan päätyttyä. 80 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

81 Suomen poliittisessa kentässä tapahtuneita kilpailukykyyn vaikuttaneita tekijöitä Yhteismetsien veroedun säilyttäminen Yhteismetsien verokanta nousee 26 prosentista 28 prosenttiin valtiovarainministeriön ehdottaman 30 prosentin sijasta. Yhteismetsien puunmyynnillä säilyy kahden prosenttiyksikön verokannustin suhteessa pääomaveron piirissä olevaan yksityismetsänomistukseen. Veroetu on välttämätön joskaan ei riittävä kannuste yksityismetsänomistajien kiinnostuksen lisäämisessä yhteismetsiä kohtaan. Metsänhoitoyhdistyslain uudistaminen Yksi metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen keskeinen kysymys on pitäisikö metsänhoitomaksu poistaa ja metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys vapaaehtoistaa. Metsänhoitomaksun poistaminen tasapuolistaisi kilpailua metsäpalvelumarkkinoilla. Syöttötariffi Sahateollisuus on pitänyt puupolttoainevoimalalle säädettyä syöttötariffia epäonnistuneena yksittäisen laitoksen tukikaton ( euroa) johdosta. Sahojen sivutuotteet taasen eivät kuulu metsähakevoimalan syöttötariffin mukaisiin raaka-aineisiin. Metsäteollisuus Ry:n kanta on ollut, että syöttötariffit nostavat puun hintaa ja ovat täten vahingollisia metsäteollisuuden kilpailukyvylle 81 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

84 Laskelman sisältö Laskelma on karkea arvio ja tarkoitettu kustannuserojen kuvaamiseen. Kustannukset sisältävät lastauksen lähtöpaikassa mahdollisen maakuljetuksen purkauksen satamassa (jos laivakuljetus) vientiselvityksen lastauksen laivaan satamassa (jos laivakuljetus) tavaramaksun laivakuljetuksen purkauksen määräsatamassa tuontiselvityksen lastauksen ajoneuvoon 10 km maakuljetuksen käyttöpaikkaan Kustannukset eivät sisällä tulleja ja muita viranomaismaksuja 84 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

87 Logistiikkakustannusvertailun yhteenveto Koska maakuljetus on huomattavasti merikuljetusta kalliimpaa suomalaisten metsäteollisuuden sijainnissa sataman läheisyys on erittäin merkittävässä roolissa. Tärkeys korostuu mitä pienempi on viedyn tuotteen arvo per painoyksikkö (EUR/t). Mitä pitempiä merikuljetusmatkat ovat sen pienempi satamissa lastinkäsittelystä syntyvät lisäkustannuksen osuus kokonaiskuljetuskustannuksista. Kaiken kaikkiaan taloudellinen toiminta edellyttää tehokasta logistiikkaa, jossa rahtia kuljetetaan niin meno kuin paluukuljetuksissakin. Rekkakuljetukset Venäjän vientikuljetuksissa Suomen kautta ovat merkittävästi kalliimpia kuin Venäjän omien satamien kautta, mutta Suomen parempi logistinen infrastruktuuri saattaa tehdä Suomen kautta ohjautuvista kuljetuksista silti kilpailukykyisiä. Suomen logistisen kilpailukyvyn parantamiseksi/ylläpitämiseksi on ehdotettu monia keinoja. Toimivia keinoja voisivat olla esim.: Polttoaineverotuksen yhdenmukaistaminen kilpailijamaiden kanssa Polttoaineverotuksen laskemista kilpailijamaiden tasolle tai kuljetuselinkeinoon kohdistuvaa polttoaineiden veronpalautusjärjestelmää on ehdotettu Tehokkaan ja toimivan liikenneinfrastruktuurin ylläpitäminen kohdennetut investoinnit vientiteollisuuden logistiikan kannalta keskeiseen satamainfrastruktuuriin Merikuljetusten häiriöttömyyden varmistaminen satamien työmarkkinahäiriöiden ennaltaehkäisy Innovatiiviset kokeilut tiekuljetusten kustannustehokkuuden parantamiseksi tavoitteena lisätä tiekuljetusten kustannustehokkuutta, vähentää päästöjä ja tiestön kulumista, sekä lisätä liikenneturvallisuutta. 87 COPYRIGHT 2012 INDUFOR OY

Näytä lisää