NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ KUNTALIITOSVALMISTELUN TILANNEKATSAUS 3 28 VUOSIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN ERI YHTEISÖILLE JA JÄRJESTÖILLE 4

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta SISÄLLYSLUETTELO Sivu 27 KUNTALIITOSVALMISTELUN TILANNEKATSAUS 3 28 VUOSIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN ERI YHTEISÖILLE JA JÄRJESTÖILLE 4 29 VALTUUTETTU ARJA SAVOLAISEN YM. VALTUUSTOALOI TE SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA NAANTALISSA 6 30 VALTUUTETTU RAUNO VÄNTTISEN YM. VALTUUSTOALOI TE VARHAISESTA PUUTTUMISESTA NUORTEN ALKOHOLI- JA HUUMEONGELMAAN LÄÄKEKULUJEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA NAANTALIN KAUPUNGIN LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUKUNTAYHTYMÄN VUODEN 2007 TILIN- PÄÄTÖKSESTÄ JA HALIKON PERHETUKIKESKUKSEN SA- NEERAUSSUUNNITELMASTA LAUSUNTO LUONNONMAAN JA LAPILAN YM. SAARIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE PALVELUSETELIYRITTÄJÄN HYVÄKSYMINEN VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET SOSIAALILAUTAKUNNAN LAUSUNTO NESTE OIL OYJ:N NAANTALIN JALOSTAMON LAAJENNUSHANKETTA KOSKE- VASTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMAS TA 31

2 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta AIKA kello 18:00-20:33 PAIKKA Kaupunginhallituksen kokoushuone OSALLISTUJAT Aho Kimmo puheenjohtaja Ritvanen Pekka varapuheenjohtaja Aittokallio Tuula jäsen Kemppe Hanna jäsen Kohvakka Seija jäsen 27, Koskinen Seppo jäsen 27, Maja Pirjo jäsen Raittola Hannu jäsen Uusi-Pietilä Riikka jäsen Ansamaa Eliisa henkilökunnan edustaja Ylipelkonen Riitta sosiaalijohtaja Heikkonen Ulla talouspäällikkö, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAT Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Riikka Uusi-Pietilä ja Pirjo Maja. KÄSITELLYT ASIAT ALLEKIRJOITUKSET Kimmo Aho puheenjohtaja Ulla Heikkonen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Naantalissa 18. huhtikuuta 2008 Riikka Uusi-Pietilä Pirjo Maja

3 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta KUNTALIITOSVALMISTELUN TILANNEKATSAUS Sosiaalilautakunta 27 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Selvitystoimikunta on kokouksessaan nimennyt yhdistymisen valmistelua varten työryhmät. Työryhmiä ovat valmisteluryhmä, hallinto-, talousja lakiasioiden työryhmä, henkilöstötyöryhmä, sivistystyöryhmä, tek nisten palvelujen työryhmä, maankäytön, suunnittelun ja rakentamisen työ ryhmä, saaristoasioiden ja matkailun työryhmä sekä sosiaali- ja terveys toi men työryhmä. Sosiaali- ja terveystoimen työryhmän vetäjänä on kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä. Kunnanjohtaja Juhani Kylämäkilä esitteli kokouksessa kuntaliitosvalmis telun tilannekatsauksen. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta keskustelee ja merkitsee tiedoksi kunnan johtaja Juhani Kylämäkilän tilannekatsauksen kuntaliitosval mistelusta. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

4 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta VUOSIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMINEN ERI YHTEISÖILLE JA JÄRJESTÖILLE Sosiaalilautakunta 28 Valmistelija: Ulla Heikkonen Sosiaalilautakunnan talousarvioon vuodelle 2008 on varattu tilille yhteensä euroa jaettavaksi avustuksina eri sosiaalitoi men ja terveydenhuollon yhteisöille. Avustukset olivat haettavina kello mennessä. Määräaikana jätettiin 24 hakemusta, yhteensä euroa. Yksi hakemus saapui myö hässä. Vuosiavustusten lisäksi osoitetaan määräraha yhdistysten monistus- ja postituspalveluun. Liitteenä on avustusanomuksista laadittu yhdistelmä ja esitys mo nis tus- ja postituspalveluun osoitetun määrärahan jakamisesta. LIITTEET B1 - B2, SOSLTK SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää jakaa vuosiavustukset eri yhteisöil le ja järjestöil le seuraavasti: Eläkeliiton Naantalin yhdistys ry 250 Killin Kehitysvammaisten Tuki ry MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja netti 500 Naantalin Eläkeläiset ry 600 Naantalin Pelastakaa Lapset ry 300 Naantalin Seudun päihdeongelmaisten tuki Waihtoehto ry Naantalin Seudun Reumayhdistys ry 300 Naantalin Seudun Seniorit ry 400 Naantalin Seudun Sydänyhdistys ry 400 Naantalin Vanhusten Tuki ry Omaiset mielenterveystyön tukena L-S yhdistys ry 500 Sotainvalidien Veljesliitto Naantalin seudun osasto ry Sotainvalidien Veljesliitto Naantalin seudun osasto ry Suomen Punainen Risti / Naantalin osasto 400 Turun Seudun Alzheimer-yhdistys ry 400 Turun Seudun Invalidit ry 200 Turun seudun lihastautiyhdistys ry 200

5 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Varsinais-Suomen aivovammayhdistys ry 100 Varsinais-Suomen Dysleksia ry 200 Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry 200 Postitus- ja monistuspalvelut MLL V-S piiri ry (avustus maksetaan kotipalvelun menokohdalta) KÄSITTELY: Merkittiin, että Seija Kohvakka ja Seppo Koskinen poistuivat kokouksesta esteellisinä tämän asian käsittelyn ja päätöksen teon ajaksi. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

6 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta VALTUUTETTU ARJA SAVOLAISEN YM. VALTUUSTOALOITE SOSIAALISEN LUOTOTUK SEN KÄYTTÖÖNOTTAMISESTA NAANTALISSA 72/00.10/2007 7/08.01/2007 6/03.01/2007 Sosiaalilautakunta Valmistelija: Kari Virtanen Valtuutettu Arja Savolainen on valtuuston kokouksessa jättänyt 12 valtuutetun ja yhden va ravaltuutetun allekirjoittaman aloitekirjelmän, jossa esitetään, että Naantalissa selvitetään sosiaalisen luottojärjestelmän käyttöönotto. Sosiaalikeskuksen sosiaalityön osastokokouksessa aloitteesta on kes kusteltu. Aloitekirjelmä on esityslistan liitteenä (SOSLTK ). Johtava sosiaalityöntekijä Kari Virtanen antaa valtuustoaloitteen johdosta seuraavansisältöisen lausun non: Sosiaalista luototusta koskeva laki tuli voimaan Lain mukaan sosiaalinen luototus on sosiaa lihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoi tuksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivel kaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Kunta voi järjestää so siaalista luototusta päättämässään laajuudessa joko itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ulkopuoli selta palveluntuottajalta. Ko. palvelun järjestäminen on vapaaehtoista toimintaa, ei lakisääteinen kun nan velvolli suus. Valtio osallistuu sosiaalisen luototuksen toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin soveltamalla sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia. Sosiaalinen luotto voidaan perustellusta syystä myöntää henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vä hävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdolli suutta saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suo riutua luoton takai sinmaksusta. Ennen sosiaalisen luoton myöntämistä on luotonsaajalle an nettava tie dot kunnan määrittelemistä sosiaalisen luoton perusteista. Velalli selta voidaan periä kohtuullinen vuo tuinen korko, joka kuitenkin voi olla enintään korkolain 12 :n tarkoitettu viitekorko. Ennen sosiaali sen luoton myöntämistä tulee selvittää hakijan oikeus saada toimeentulotukea. Toi meentulotuen myön täminen ei saisi olla sosiaalisen luoton myöntämisen es te. Pienituloisten ja vähävaraisten henkilöiden tilannetta voidaan helpottaa so siaalisen

7 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ luototuksen avulla, sillä se tarjoaa laajemmin kuin toimeentulo tukimahdollisuuden ehkäistä ja korjata toimeentulo-ongelmia. Sosiaalista luottoa ja esimerkiksi ehkäisevää toimeentulotukea saattaa joissakin tilan teissa olla tarkoituksenmukaista myöntää yhtäaikaisesti, jotta voidaan vai kuttaa taloudellisten ongelmien ratkaisemiseen mahdollisimman kokonais valtaisesti ja toisaalta voidaan seurata henkilön tai perheen taloudellista sel viytymistä pitkäaikaisesti ja tukea tarvit taessa antamalla taloudellista oh jausta ja neuvontaa sekä muuta psykososiaalista apua. Henkilön tai perheen kokonaistilanteen selvittämisen ja tarkoituksenmukaisen ratkaisun kannalta tiivis yhteistyö so siaalitoimen ja talous- ja velkaneuvonnan kanssa on vält tämätöntä. Sosiaalista luototusta järjestettäessä kunnan tulee määritellä sosiaalisten luottojen perusteet, käytettä vissä olevan pääoman, millaisiin tarkoituksiin sosiaalista luottoa myönnetään, luoton myöntämisen es teet, koron määräy tymisen periaatteet, yleinen yläraja myönnettäville luotoille, laina-ajan mak simipi tuus jne. Kunta voi varata luottopääoman vuosittain talousarvioonsa ja säädellä luottopääomansa riittä vyyttä ja tasapuolista jakautumista. Jatkos sa luottoja voidaan myöntää kertyvän pääoman puitteissa sen mukaan, kuin ka myönnettyjä luottoja maksetaan takaisin. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut seurantatutkimuksen sosiaalisten luottojen takaisinmaksusta (STM julkaisuja 2004:14). Tiivistetysti voidaan sanoa, että kaikissa kunnissa korkotuotot olivat suu remmat tai selvästi suu remmat kuin luottotappiot. STAKES suorittaa kyselyn kaikissa kunnissa vuoden 2007 aikana, kyselyn tarkoitus on kartoittaa tilannetta sosiaalisen luototuksen osalta, missä järjestetään tällä hetkellä, missä suunnitellaan käyttöönottoa jne. Tällä hetkellä Lounais-Suomessa ei ole kuntia, jotka järjestävät asukkail leen sosiaalista luototusta. Lä himmät kunnat, joissa kyseistä toimintaa jär jestetään, ovat Eura ja Hämeenlinna. Naantalin kaupunki on aikaisemmin käsitellyt sosiaalista luototusta hallintoelimissään. Kaupunginhal litus kokouksessaan esitti lausun nossaan, joka käsitteli lasten ja nuorten sekä vanhusten palveluja Turun seu tukunnassa, että selvitetään mahdollisuutta perustaa seudulle palveluyksik kö, jossa olisi velkaneuvonnan, sosiaalisen luototuksen, sosiaaliasiamiehen, potilasasiamiehen, yleisen edunval vonnan ja elatusturvan palvelut. Kau punginhallitus kokouksessaan antoi lausunnon sosiaali alan tuki palveluyksikköselvityksen mukaisten palveluiden järjestämisestä. Lausun nossa otettiin kantaa Turun seudun sosiaalialan tukipalveluyksikön perusta miseen. Kaupunginhallitus mainitsi lausunnos saan, että mikäli ko. palvelu toteutetaan, niin seutuyhteistyönä esimerkiksi velkaneuvonnan palvelujen yhteydessä. Sosiaalinen luototus palvelumuotona edellyttää asiaa hoitavan henkilön/henkilöiden perehtymistä ja kouluttautumista asian hoitamiseen. Tiivis

8 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginhallitus yhteistyö talous- ja velkaneuvonnan kanssa on välttämätön tä. Naantalin sosiaalitoimessa on viranhaltijoiden kohdalla ollut vaihtuvuutta, ja on edel leen, joka seik ka aina tuo lisäpainetta jo nykyistenkin peruspalveluiden jär jestämisessä asukkailleen. Yhteispalvelu piste Pointti on juuri saamassa ja lansijaa palvelurakenteessa, oma asiakaspalvelun kehittäminen -hanke vaa tii jokaiselta sosiaalityön parissa toimivalta henkilöltä panostusta työnsä ke hit tämiseen ja yhteistyö hön muiden kanssa. Parhaillaan on meneillään sel vi tystyö Saaristokaupunki-hankkeen parissa. Naanta lin aikaisemmat päätök set sosiaalisen luototuksen järjestämisessä korostavat seutukunnan kuntien yh teistyötä. Näillä perusteilla, valmiudet sosiaalisen luototuksen käyttöönottoon eivät ole tällä hetkellä parhaat mahdolliset. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää antaa johtava sosiaalityöntekijä Ka ri Virtasen lausunnon sosiaalisen luoto tuksen käyttöönottami sesta Naantalissa. Lisäksi lautakunta toteaa, että valtuutettu Arja Savolaisen ym. valtuustoaloite on tullut käsitellyksi. SOSIAALILAUTAKUNTA: Kaupunginkamreeri Juha Heinonen : Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaalilautakunta suhtautuu myönteisesti sosiaaliseen luoto tukseen ja sen mahdollistaminen tulee selvittää keväällä Kaupunginhallitus on lähettänyt aloitteen sosiaalikeskukselle ja kaupunginkamreerille "valmisteltavaksi ja mahdollisia toimenpiteitä var ten". Edelleen kaupunginhallitus teki TA2008:n käsittelyn yhteydessä pöytäkirjamerkinnän "vuonna 2008 tulee selvittää sosiaalisen luototuksen käyttöönoton mahdollisuus ja rahoitus laajemmin, niin Naantalin, yhteiskunnan, kuin asiakkaan kannalta katsottuna". Olen tutustunut asiaan sosiaali- ja terveysministeriön nettisivujen materiaa lin pohjalta (osoite dex.htx). Kyseisillä sivuilla on useita julkaisuja aiheesta. Lisäksi olen saa nut Hämeenlinnan kaupungilta hakemusasiakirjat sekä lainasopimusmallin. Esityslistan mukana jaettu oheismateriaali: Hämeenlinnan hakemus ja lainasopimus

9 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Aineiston perusteella voi päätellä, että toimintamuoto on hyvinkin vaativa. Sosiaalisen luototuksen tavoitteena on ministeriön mukaan tuoda vaihtoeh toinen tapa tukea asiakasta, mutta tästä vaihtoehdosta ei saa tulla viimesijai sen toimeentulotuen korvike, missä helposti luovutaan takaisinperinnästä. Tällaisten asiakkuuksien seulominen on varmasti vaativa toimenpide ja edellyttää ainakin Hämeenlinnan mallien mukaan melkoista dokumentaa tiota ja sen läpikäymistä. Vaativuudesta todistanee myös se, että vain harva kunta on ottanut sen käyttöön. Hämeenlinnan ao. viranhaltijan kokemus asiasta on myönteinen. Hämeenlinnan asian käytännön hoidosta lyhyt kuvaus: yhteistyökumppanina kaupungin rahatoimisto, jossa tehdään sopi muksen liitteeksi takaisinmaksutaulukot eräpäivineen, summi neen myös suoritusten seuranta on rahatoimistossa maksamattomista eristä ilmoitetaan heti sosiaalikeskukselle sopimus perustuu aina suoraveloitukseen eli eriä ei laskuteta erikseen (asiakas toimittaa suoraveloitusvaltakirjan pankkiin ja hänen tilil tään veloitetaan sopimuksessa mainittuna päivämääränä kuukausi maksu erä) luotto maksetaan ulos velkojen maksuna suoraan velkojille, ei kos kaan asiakkaalle itselleen Ministeriön julkaisujen joukossa on Juhani Iivarin selvitys sosiaalisten luot tojen takaisinmaksusta, minkä tiivistelmä ohessa: "Tutkimus sosiaalisten luottojen takaisinmaksusta osoitti, että takaisin mak samattomia oli lainansaajista 6,1 prosenttia. Mut ta heistäkin suurin osa oli maksanut luottojaan takaisin jonkin aikaa ja totaalisesti takaisin maksamat tomia (eivät maksaneet erääkään) oli vain 1,5 prosenttia lainansaajista. Täs tä syystä luottotappiot lainakannasta muodostivat vain 2,5 prosentin osuu den. Kiinnostava havainto oli myös se, että korkotuotot olivat kaikissa kun nissa suuremmat tai selvästikin suuremmat kuin luottotappiot, puolitoista, jopa kaksinkertaiset luottotap pioihin verrattuna. Helsingin suuressa massas sa korkotuotto jen osuus oli samaan aikaan kun luottotappiot oli vat Helsingin osalta voidaan jo puhua järjestelmän tietyntasoi sesta kustannuskompensaatiosta. Toisaalta, vaikka takaisin maksamattomien määrät eivät ole lisääntyneet, moitteettomasti maksavien määrät ovat vähenty neet selvästi kokeilun alku vaiheeseen verrattuna. Painotus on siirtynyt maksujen myöhästymistä salli vaan suuntaan. Samaan aikaan vapaakuukausia käytetään yhä useammin korjauskei nona. Myös laina-aikojen pidentämisistä on tullut merkittävä kei no lainan

10 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ takaisinmaksusta selviytymisessä. Riskitekijät liittyvät selvästi lainansaajan taloudelliseen ponnistuspohjaan takaisinmaksun toteutumises sa: lainan määrän ja laina-ajan pi tuuden kasvaessa takaisinmaksu vaikeu tuu. Myös toimeen tulotuen käyttö ennen luoton saamista ja saadun toi meentu lotuen määrän kasvaminen merkitsee heikentyvää ennustetta suoriu tua maksuohjelmasta. Myös luoton kohteella on selvästi merkitystä takai sinmaksun onnistumiseen: riskit kasvavat kun kyseessä on vanhojen velko jen tai erityyppisten rästien luoto tus. Samoin pidentyvä työttömyys tai työ historian lyhytkestoi suus liittyvät kiistattomasti takaisinmaksusta selviyty miseen. Vaikka - kuten edellä todettiin - toimeentulotuen käyttö ennen luoton saa mista ennusti maksuvaikeuksia - tutkimus tuotti yllätyksen siinä, että se kuitenkin osoitti toimeentulotukea saa neiden selviytyneen yleisesti ottaen luoton takaisinmaksusta paremmin kuin toimeentulotukea käyttämättömät henkilöt. Tutkimus osoittaa, että sosiaalisen luototuksen järjestelmä on toimiva, mut ta tähdentää entistä huolellisemman lainoituksen harkinnan ja henkilökoh taisen seurannan tarvetta. Pelkkä maksukyvykkyyden arviointi ei riitä. Myös maksuhalukkuutta tulisi pystyä arvioimaan entistä enemmän. Tämä tehtävä näyt tää onnistuvan paremmin pienissä kunnissa, joissa sosiaali työn tekijät tuntevat asiakkaansa henkilökohtaisesti." Iivarin selvityksen perusteella voidaan päätellä, että järjestelmän hallinto on erittäin raskas, varsinkin, jos se johtaa Iivarin esittämällä tavalla lukui siin pieniin muutoksiin lainan hoitoaikana - kustannukset / toimenpide ovat kor keat eikä niitä voida laskuttaa, mikä johtanee hyvin nopeasti siihen, että saatu korko ei enää kata todellisia kustannuksia. Toisaalta kyse on kuiten kin sosiaalitoimeen kuuluvasta vapaaehtoisesta tukimuodosta, joka toi meen tulotuen vaihtoehtona voi pääoman takaisinsaannin vuoksi olla hyvin kin kannattava. Käsitykseni mukaan myönnettävät lainat olisi kirjattava antolainoihin ja nii den lyhennykset antolainojen lyhennyksiin eli rahoitusosaan, samoin korko tuotot. Määrärahat voitaisiin ottaa vuosittain talousarvioon meno- ja tuloar vioina kuten muissakin toiminnoissa. Koska toiminta kuitenkin näyttää olevan varsin harvinaista eikä siitä tässä vaiheessa pystytä esittämään minkäänlaisia volyymiarvioita, esitän perus teellisen selvitystyön tekemistä ennen päätöksentekoa.

11 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta 29 Valmistelija: Kari Virtanen KAUPUNGINJOHTAJA: Kaupunginhallitus merkitsee sosiaalilautakunnan ja kaupunginkamreerin lausunnot tiedoksi ja antaa sosiaalikeskuksen tehtäväksi selvittää mennessä muiden kun tien esi merkkien poh jalta tar vittavia voimavaroja ja määrära ha-ar vioita se kä käy tännön menettelytapoja. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Rauman sosiaalisen luototuksen kokeilu Lähialueen kunnista Rauman kaupunki on käsitellyt sosiaalista luototusta. Rauman kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt, että sosi aalinen luototus otetaan käyttöön kuluvan vuoden aikana kahden vuoden kokeiluna. Raumalla on päädytty menettelyyn, jonka mukaan palvelun vaa timana lisäresurssina yksi sosiaaliohjaaja arvioi ja valmistelee sosiaalista luototusta koskevat asiat yhteistyössä sosiaalityöntekijöiden ja etuuskäsitte lijöiden kanssa. Sosiaalitoimi on yhteistyössä kaupungin talousosaston kanssa, mm luoton taksinmaksun seurannan. Raumalla luototukseen sidottu pääoma on euroa, luoton määrä euroa, korko kiinteä 4 % tai alempi jos korkolain 12 :n mukainen viitekorko on 4,00 % alhai sem pi. Sosiaalisen luototuksen hoitamiseen palkataan yksi henkilö. Rauman mallin mukaisen asukaskohtaisen euromäärän perusteella Naanta lin tulisi varata luototukseen euroa ja palkata uutena resurssina 50 % työntekijän työpanos luototusasioiden hoitoon. Lisäksi tulee laskea kus tannuksiksi muun henkilökunnan työpanos rahatoimessa ja sosiaalitoi mes sa. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida mahdollisten tapausten lukumää rää. Mitä on sosiaalinen luototus? Sosiaalista luototusta koskeva laki tuli voimaan Kunta voi järjes tää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa joko itse, yhdessä mui den kuntien kanssa tai hankkia ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Ko. pal velun järjestäminen on vapaaehtoista toimintaa, ei lakisääteinen kunnan vel vollisuus. Naantalin aikaisemmat lausunnot sosiaalisen luototuksen järjestämisestä puoltavat toiminnan hoitamista seutukunnallisesti talous- ja velkaneuvon nan yhteydessä.

12 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Näin hoidettuna sosiaaliseen luototukseen satsattava panos tus ulottuisi laajemmalle väestönosalle ja samalla toiminta tulisi ammatilli semmaksi. Sosiaalisen luototuksen hoitaminen Sosiaalisen luototus on yksi sosiaalityön työväline. Aikaisemmasta selvityk sestä voidaan todeta, että taloudellisen maksukyvyn arvioinnin ja selvityk sen lisäksi, tulee asiaa hoitavalla henkilöllä olla kykyä arvioida myös mak suhalukkuutta sekä selvittää velkojen syntymiseen vaikuttaneita olosuhteita. Perehtyminen aiheeseen ja lisäkoulutus on välttämätöntä. Koulutusta aihee seen ei liiemmälti ole viime aikoina ollut saatavilla, käytännössä se edellyt tää tutustumista niiden kuntien toimintaan, jotka kyseistä palvelua järjestä vät. Jotta käytännön toteutus ei olisi riippuvainen vain yhden henkilön osaa misesta, jolloin palvelun toteuttaminen on haavoittuva, niin useamman vi ranhaltijan tulee olla riittävästi perehtynyt aiheeseen ja sen käytännön toi meenpanoon. Sosiaalisen luoton hakeminen Tarvittavat hakemuslomakkeet ja muut asiakirjat tulee olla mahdollisimman selkeät ja yksinkertaiset. Määriteltävä on myös miten sosiaalista luottoa haetaan. Sosiaalisen luoton päätös Etukäteen on vaikea arvioida kuinka paljon sosiaalisen luoton hakemuksia tulisi kun toiminta alkaa. Jokainen hakemus pitää asianmukaisesti käsitellä, pyytää lisäselvityksiä usein montakin kertaa, katsoa täyttyykö luoton myön tämisen perusteet ja tehdä sen jälkeen päätös. Viranhaltijan sosiaalisesta luototuksesta tekemästä päätöksestä on tyytymättömällä asiakkaalla oikeus vaatia asian käsittelyä lautakunnassa, jonka päätöksestä edelleen asiakas voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Jotta muutoksenhakuelimet pystyvät perustelemaan ratkaisunsa, kunnan tulee riittävän tarkasti määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet, sa maten perusteet, joilla sopimus voidaan irtisanoa. Sosiaalinen luotto on täy täntöönpantavissa ulosottoteitse. Hämeenlinnan kaupungin järjestämä sosiaalinen luototus Hämeenlinnan kaupunki on viime vuonna myöntänyt sosiaalista luottoa euron verran, asukkaita Hämeenlinnan sosiaalinen luototus on liitetty talous- ja velkaneuvontaan. Myönnettävän luoton määrä on ,64 euroa, perittävä korko on 12 kuukauden EURIBOR ilman asiakas kohtaista marginaalia. Mikäli Naantalin kohdalla käytettäisiin samaa asukaskohtaista lukua, niin

13 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ sosiaalisen luoton pääoma vuodessa olisi runsaat euroa. Toiminnan jatkuessa vuosittain, seuraavien vuosien luototus myönnetään luottojen takaisinmaksulla kertyneillä varoilla. Mikäli sosiaalisen luototuksen pääoma on em suuruinen, mahdollisuus tehdä myönteisiä ratkaisuja on hyvin rajalli nen, jolloin ko toiminta ei koske vuositasolla kovinkaan montaa henkilöä tai perhettä. Käytetyn panostuksen määrä suhteessa tuotokseen on epätalou dellinen. Suuri ajankäyttö ja muu panostus kohdistuu näin ollen turhan pie neen osaan kunnan asukkaita. Sosiaalisen luototuksen järjestämisen suunnittelu Luototuksen aloittaminen alussa edellyttää toiminnan suunnitteluvaiheessa usean henkilön runsasta ajankäyttöä, suurin panostus on jatkossa hakemus ten käsittelyn vaatima selvitys ja muu päätöksentekoa edeltävä aika. Etukä teen pitää hoitaa perehtyminen asiaan, toteutus, menettelyt, kirjanpito, lo makkeet, tiedotus, yhteistyötahot, koulutus jne. Luototuksen aloittaminen edellyttää esimerkiksi euron varaamista kyseiseen tarkoitukseen. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, niin kunnan velvollisuus on määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen kuntakohtaiset perusteet. Pe rusteissa tulisi määritellä esimerkiksi: sosiaalisiin luottoihin kunnassa käytettävissä oleva pääoma kenelle ja millaisiin tarkoituksiin luottoa kunnassa myönne tään luoton myöntämisen esteet luoton koron määräytymisen periaatteet yleinen yläraja myönnettäville luotoille laina-ajan maksimipituus miten luottoa haetaan miten asiakkaita ohjataan jaettavissa olevan pääoman tilapäi sesti lop puessa kuinka luototustoimintaan liittyvä taloudellinen neuvonta ja ohjaus järjestetään sosiaalisen luoton perintäkäytäntö. Sosiaalisen luototuksen käyttöön otto vaatii henkilökunnan osalta: henkilöstön kouluttamista taloudellinen ohjaus ja neuvonta-koulutus toimivallan delegoimista tehtävänkuvien muuttamista lisähenkilökuntaa (etuuskäsittelijä, sosiaaliohjaaja). Aikuissosiaalityön työryhmän työtilanne Aikuissosiaalityön työryhmään kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää ja toimistosihteeriä sekä erityistyöllistämispiste Pointin ja päiväkeskus Tuulentuvan henkilöstö. Vuoden 2009 alusta tapahtuva kuntaliitos aiheuttaa sosiaalityös sä lisäpaineita palvelujen järjestämisessä. Nykyistenkin lakisääteisten palve lujen

14 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ mahdollisimman joustava tuottaminen uusille Naantalin asukkaille on vaativa prosessi. Uusien toimintatapojen, yhteistyön omaksuminen uudessa toimintaympäristössä vaatii kaikilta osallistujilta vahvaa sitoutumista ilman uusiakin palvelumuotoja. Nykyisetkin palvelut pitää hoitaa ilman että palvelun tasoa heikennetään ot taen huomioon mm vuoden 2008 alusta tullut toimeentulotukilain 14 a, joka asettaa kunnille velvoitteita asioiden viivytyksettömään käsittelyyn ja henkilökohtaiseen keskusteluun määräajassa. Vuoden 2008 alusta lähtien kunnan sosiaalitoimistosta toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava tukea koskeva päätös seitsemän arkipäivän si sällä hakemuksen jättämisestä. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukea hakevan on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityönte kijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun asiakas on sitä pyytänyt. Vuoden 2009 alusta muodostuva kuntaliitos vaatii aikuissosiaalityön työ ryhmältä lisätyötä ja panostusta kuntalaisten lakisääteistenkin palvelujen järjestämiseen määräaikana ja kuntalaisten tarpeiden mukaisina. Aikuissosi aalityön työryhmällä alkaa tänä vuonna Myötätuuli- päihdetyön kehittä mishanke ja se jatkuu vuoden 2009 loppuun. Lisäksi edelleen työstetään eri tyistyöllistämispiste Pointin työn jatkumista. Pakolaisten vastaanottamis sopimusta valmistellaan niin, että pakolaisia otetaan vastaan vuoden 2009 alusta vuosittain. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle lausunto naan, että sosiaalinen luototus oikein kohdennettuna on hyvä väline määrätynlai sen perheen taloudellisen tilanteen selventäjänä että sosiaalisen luototuksen järjestämiseen ei tässä vai heessa ryhdytä, koska vuoden 2009 alusta tulevan kunta liitoksen, erityistyöllistä misen ja päihde palvelujen kehittämishankkeiden sekä valmisteltavana ole van pakolais ten vastaanoton työmäärät lakisääteisten palvelujen li säksi vaativat aikuissosi aalityön työryhmältä erittäin paljon sosiaalisen luototuksen järjestäminen selvitetään kevääl lä SOSIAALILAUTAKUNTA:

15 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

16 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Sosiaalilautakunta VALTUUTETTU RAUNO VÄNTTISEN YM. VALTUUSTOALOITE VARHAISESTA PUUTTU- MISESTA NUORTEN ALKOHOLI- JA HUUMEONGELMAAN 34/00.10/ /03.40/2008 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Valtuutettu Rauno Vänttinen jätti kaupunginvaltuuston kokouksessa seu raavan sisältöisen aloitteen: "Olen huolestuneena seurannut, miten lasten ja nuorten ala ikäisten alkoholin ja muiden huumaavien aineiden käyttö on Naantalissa lisääntynyt. Tämän huolestuttavan tosiasian vuok si teenkin aloitteen, että Naantalissa ryhdyttäisiin sellaisiin toi miin, joissa puututtaisiin jo varhaisessa vaiheessa ongel maan. Kun alaikäinen tavataan viranomaisen toimesta alkoholin tai muun huu maavan aineen hallussapidosta tai niiden vaikutuk sen alaisena olemisesta, niin siihen puututaan heti siten, että viranomaisten toimesta kutsutaan lapsi vanhempineen neuvot teluun, jossa olisi läsnä esimerkiksi poliisin, sosiaalitoimen ja nuorisotyön edustaja. Ryhdytään yhteistuumin opastamalla ja kannusta malla poistamaan ongelmaa. Näin voitaisiin auttaa nuorisoa löytämään terveet elämäntavat ja säilyttämään ne jat kossakin. (Kaarinan kaupungissa on jo käytössä paikallisuu tisten mu kaan vastaavan lainen.) Rauno Vänttinen, Hannu Aalto, Arvo Tamminen, Urpo Alho, Matti Penttinen, Sirpa Hagsberg, Mikko Rönnholm, Jaana Malmikare, Janne Muikkula, Juha Takanen, Arja Savolainen, Tuula Honkanen, Kaisa Sipponen" KAUPUNGINVALTUUSTO: KAUPUNGINJOHTAJA: Valtuustoaloite merkittiin vastaanotetuksi. Kaupunginhallitus lähettää valtuustoaloitteen sosiaalikeskuk seen ja

17 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta 30 Valmistelija: Kari Virtanen sivistystoimistoon valmisteltavaksi ja mahdollisia toi menpiteitä varten. KAUPUNGINHALLITUS: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Valtioneuvosto vahvistaa joka neljäs vuosi hallituksen valtiontaloutta kos kevien päätösten kanssa yhteensopivan sosiaali- ja terveydenhuollon kansal lisen kehittämisohjelman. Siinä määritellään koko ohjelmakauden kattavat keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet sekä kehittämistoimin nan painopisteet. Ohjelman toimenpiteitä on tarkoitus tarkistaa vuosittain. Peruspalveluministerin johdolla on tehty alustavat linjaukset vuosien ohjelman tavoitteista. Yhtenä tavoitteena kehittämisohjelmassa on syrjäytymisen väheneminen ja siihen liittyvänä keinona ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Lastensuojelun avopalvelujen kehittämiseksi ja varhaisen puuttumisen tehostamiseksi Raision kihlakunnan alueen yhteisen sosiaalityöntekijän toi minta on vakinaistettu alkaen. Kustannus suoritetaan asukaskoh taisesti, Naantalin osuus kustannuksista oli euroa vuonna Naantalilaisia lapsia ja nuoria oli toimenpiteiden kohteina vuoden aikana 93. Sosiaalityöntekijä kohtasi asiakkaat lastensuojeluilmoitusten takia, teki henkilötutkinnat, muulla tavoin antoi ohjausta ja neuvontaa puhuttelussa ja kuulusteltavana oleville nuorille. Sosiaalityössä toimivan henkilökunnan toimesta päihteiden käyttö otetaan esille yleensä aina, etenkin lastensuojelun asiakkaiden kohdalla. Naantalissa on alkanut seutukunnallinen Myötätuuli-hanke päihdepalvelu jen kehittämiseksi vuosina Naantalin kaupungin lisäksi muka na on Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan kunnat erillisinä kuntina ennen kuntaliitoksen toteutumista. Hankkeen tavoitteena on luoda päihdepalvelu jen erityisosaamisen kokonaisuus osana palvelurakenneuudistusta, laatia alueelle päihdestrategia, antaa alalla toimiville henkilöille lisää työvälineitä ja osaamista toimia asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeessa päihteellä tarkoitetaan niin alkoholin, huumeiden kuin muidenkin aineiden käyttö päihdyttävässä tarkoituksessa. Myötätuuli-hankkeen tavoite on selkiyttää ehkäisevän päihdetyön sisältö, johon liittyy mm varhainen päihdeongelman tunnistaminen ja puheeksiotto, akuutin palvelun tarjoaminen, päihdehuollon erityispalvelujen tarpeen ar viointi, motivointi ja päihdeohjaus, avohuollossa järjestettävät palvelut sekä pitkäaikainen jatkohoito ja päihdekuntoutus. Erityispalveluilla tarkoitetaan myös haittojen

18 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ vähentämiseen liittyvät palvelut, jotka liittyvät tukipalvelu jen antamiseen terveysneuvonnan, asumisen ja päivätoiminnan puitteissa. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että valtuutettu Rauno Vänttisen ym. valtuustoaloitteessa mai nit tuihin seikkoihin puutu taan paikallisella tasolla sosiaalitoi men päihdepalvelujen Myötätuuli-hankkeessa kun päihdepal velu jen toimintamuotoja kehitetään olemassa olevien palve lujen lisäksi. Lisäksi sosiaa lilautakunta toteaa, että Rauno Vänttisen valtuustoaloite on käsitelty. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

19 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta LÄÄKEKULUJEN HUOMIOIMINEN TOIMEENTULOTUESSA Sosiaalilautakunta 31 Valmistelija: Kari Virtanen Länsi-Suomen lääninhallitus on antanut Naantalin sosiaalilauta kunnalle tietoon näkemyksensä, jonka mukaan Naantalin toimeentulotuki ohjeiden kohta Lääkkeet eivät vastaa lääninhallituksen käsitystä toi meentulotukilain 7 b :n 4 kohdan vähäistä suurempien terveydenhuoltome nojen tulkinnasta. Lääninhallituksen kirje on liitteenä. LIITE B3, SOSLTK Nykyisen ohjeen kyseinen kohta on seuraavanlainen: SOSIAALIJOHTAJA: Hyväksytään julkisen terveydenhuollon lääkärin määräämät lääkkeet oma vastuuosuudelta reseptien ja apteekin kuittien perusteella. Kun julkinen sek tori ohjaa ja maksaa asiakkaan yksityislääkäripalkkiot voidaan em. lääkkeet korvata toimeentulotukena. Erikseen sovittaessa voidaan yksityisten tai A-klini kan lääkäreiden määräämiä lääkkeitä korvata, esim. huume vieroitushoidossa. Sosiaalilautakunta päättää, että toimeentulotukiohjeiden Lääkkeet kohdalla uusi ohje muutetaan seuraavalla tavalla: Hyväksytään lääkärin määräämät lääkkeet omavastuuosuudel ta reseptien ja apteekin kuittien perusteella. Asiakkaalta voi daan edellyttää, että hän toi mittaa lääkärin tai tarvittaessa eri koislääkärin lausunnon lääkkeen tai hoi don tarpeellisuudesta. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

20 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta NAANTALIN KAUPUNGIN LAUSUNTO VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUKUNTAYH- TYMÄN VUODEN 2007 TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA HALIKON PERHETUKIKESKUKSEN SA- NEERAUSSUUNNITELMASTA Sosiaalilautakunta 32 Valmistelija: Kari Virtanen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän hallitus pyytää jäsenkunnilta lausuntoa Halikon perhetukikeskuksen saneeraamista koskevasta suunnitel masta sekä saneerauksen rahoittamismuodosta. Lausuntopyyntö on oheis liitteenä. LIITE B4, SOSLTK Kaupunginkamreeri Juha Heinonen : Laajennusinvestoinnin rahoitus Perussopimuksen 20 / Investointien rahoitus kuuluu seuraavasti: Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointime noihin valtion osuutena, jäsenkunnan pääoman ehtoisena sijoi tuksena taikka lainana jäsen kunnalta tai rahoituslaitokselta. Perustamishankkeiden arvioidut kustannukset jaetaan valtionosuuden mää räämiseksi jäsenkuntien osuuksiksi viimeisen tilinpäätöksen peruspääoman jaon suhteessa. Jäsenkunnan osuus valtionosuudesta on näin lasketun kun nan perustamis hankkeen kustannusosuuden ja kunnan valtionosuusprosen tin mukainen. Valtionosuuden ja avustuksen määrällä korotetaan peruspääomaa ja kun kin kunnan osuutta peruspääomasta. Mikäli peruspääoma on saavuttanut kuntayhtymälle sovitun peruspääoma tason, suoritetaan investointien val tionosuus jäsenkunnille. Edellä oleva sanamuoto on hyvin yleisesti käytössä kuntayhtymien perussopimuksessa siitä syystä, että Kuntaliitto on 1990-luvulla antanut oman suosituksensa asiassa. Tähän suositukseen koottiin käytännössä kaikki eri vaihtoehdot eikä niistä useinkaan valittu tiettyä linjaa edustavaa käytäntöä vaan jätettiin kaikki vaihtoehdot olemaan. Käytännössä omakustannushinta palveluhinnoittelun perusteena edellyttää poistorahoituksen käyttöä siten, että kustannuslaskennalla varmistetaan in-

21 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Valmistelija Kari Virtanen vestointimenon poistojen ja laskennallisten korkojen sisällyttäminen kunkin laskutettavan palvelumuodon omakustannushintaan. Kuntayhtymä pystyisi tällä hetkellä rakennuttamaan laajennuksen vaikka kassavaroin, mutta se ei ole tarkoituksenmukaista, koska kassavarannon muodostavat ylijäämävarat (n euroa) kuuluvat omistajille. Mikäli investointimeno rahoitettai siin kassavaroin, kohdistuu investointimeno väärin eri käyttäjäkunnille. Laajennuksen suhteen edustan kokonaisnäkemystä siten, että kuntayhtymän tulee ensi tilassa ryhtyä toimenpiteisiin ylijäämien palauttamiseksi omista jilleen ja samanaikaisesti rahoittaa investointimenonsa aivan normaaliin ta paan, tarvittaessa vieraan pääoman turvin, ja huolehtia investointimenon poistojen sekä rahoituskulujen kohdistamisesta tuleville käyttäjille poistojen kautta sisällyttämällä ne palveluhinnoitteluun tämä edellyttäen, että inves tointi muutoin katsotaan kuntayhtymän toiminnan kannalta tarpeelliseksi. Mikäli investointia ei tehdä, on ylijäämävarojen palauttaminen omistajille joka tapauksessa välttämättömyys. Ehdotan, että kaupunginhallitus hyväksyy kannanoton laajennusinvestoin nin rahoittamiseen tavanomaiseen tapaan, tarvittaessa lainapääoman turvin, jotta kustannukset kohdistuvat ajallisesti oikeille käyttäjille. Kuntayhtymän hallituksen esitys on, että Halikon perhetukikeskus muute taan kaksiosastoiseksi yksiköksi, jossa hoitopaikkojen määrä nousee nykyi sestä kahdeksasta hoitopaikasta 12-13:een hoitopaikkaan. Hoito- ja kasvatushenkilökunnan määrä lisääntyisi kahdeksasta ohjaajasta 14:ään ohjaa jaan. Muutoksen suunnittelutyöt aloitettaisiin vuonna 2008 ja varsinainen saneeraus vuonna Saneerauskustannukset olisivat alustavan laskel man mukaan , jonka lisäksi suunnittelukustannukset 15 % sanee rauskustannuksista. Toimitilojen kunnostaminen ja ajanmukaistaminen on lähiaikoina edessä muutoinkin. Kuntayhtymään kuuluvat Naantalin lisäksi seuraavat kaupungit ja kunnat: Halikko, Kaarina, Paimio, Perniö, Piikkiö, Raisio ja Salo. Kuntaliitoksen myötä jäsenkuntia on jäljellä viisi ensi vuoden alusta alkaen. Kuntayhtymään kuuluvien muiden kuntien, Kaarina ja Paimio ja Raisio, kanssa käytyjen yhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että kuntayhty män suunnitelmat toimitilojen kunnostamisen ja palvelujen lisäämisen suh teen ovat perusteltuja. Toisaalta, saneerauksen aloittamisen ajankohta kun tarakenteen ollessa kesken, on syytä myöhentää siten, että suunnittelu alkai si vuonna 2009 ja varsinainen saneeraus myöhemmin.

22 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Naantalin osalta voidaan todeta, että lastensuojelun palvelutarpeet eivät tämänhetkisen tilanteen perusteella edellytä yksikön pikaista laajentamista. Toisaalta, kiireelliseen tarpeeseen tulisi olla tarjolla kriisipaikka lapselle tai nuorelle. Millä tavalla saneeraus käytännössä rahoitetaan, käy ilmi kaupunginkamree ri Juha Heinosen lausunnossa. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallituksel le, että Halikon perhetukikeskuksen saneerauksen suunnittelu toteutettaisiin vuo den 2009 aikana ja varsinainen saneerausta koskeva päätös tehtäisiin vuo den 2009 aikana laajennusinvestointi rahoitetaan tavanomaiseen tapaan, tarvittaessa lainapääoman turvin, jotka kustannukset kohdistuvat ajallisesti oikeille käyttäjille. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

23 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta LAUSUNTO LUONNONMAAN JA LAPILAN YM. SAARIEN OSAYLEISKAAVAEHDOTUK- SESTA Sosiaalilautakunta 33 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Naantalin kaupungin keskusvirasto on lähettänyt lautakunnille liitteenä ole van kirjeen. Kirjeessä todetaan, että kaupunginhallitus varaa hallintokun nille mahdollisuuden lausunnon antamiseen Luonnonmaan ja Lapilan ym saarien osayleiskaavaehdotuksesta viimeistään LIITE B5, SOSLTK Luonnonmaan ja Lapilan ym.saarien osayleiskaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 19 :n mukaisesti julkisesti nähtäville Kaavakartta määräyksineen ja selostuksineen on myös Naanta lin kaupungin kotisivuilla Sosiaalilautakunta on kokouksessaan käsitellyt Luonnon maan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavaehdotusta ja esittänyt lausunto naan, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saanti alueelta mah dollistaa eri elämänvaiheessa olevien ihmisten asumisen siellä Viialan päiväkodin ja Viialan ryhmäkodin alueelle on varatta va tilaa laajentamiselle Kultarannan päiväkodin alue pysyy päivähoidon käytössä päivähoitoikäisten lasten määrän kasvaessa tulee varautua noin 50-paikkai sen päiväkodin rakentamiseen Viialan alueelle ikääntyvien määrän lisääntyessä on tärkeää järjestää heille alu eelle palveluja esim. päivätoimintaa ja terveydenhoitajan palveluja turvalliset liikenneratkaisut esim. kevyen liikenteen reitit ovat välttä mättö miä eri ikäisten liikkumiseen alueella päivittäistavarakaupan sijainti alueella olisi erinomaista mm. lapsiper hei den ja ikääntyvien kannalta.. SOSIAALIJOHTAJA:

24 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta toteaa, että sillä ei ole lisättävää antamaan sa lausuntoon. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

25 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Koulutuslautakunta Sosiaalilautakunta ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISHANKE 2/04.10/2008 Koulutuslautakunta Vs. sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki Opetusministeriö on myöntänyt Naantalin kaupungille erityisavustusta te hostettua ja eri tyistä tukea tar vit sevien oppilaiden opetuksen kehittämiseen euroa. Valtionavus tus on käytettävissä vuosina 2008 ja Naantali on hakenut avustusta tavoitteenaan laatia erityisopetuksen ja op pilaan tuen jär jes tämisen suunnitelma koko tulevan saaristo kaupungin alu eelle. Esityslistan liitteenä on valtionapuhakemus, jos ta on luettavissa hank keen käyn nistämistä varten laadittu suunni telma. Kehityshankkeelle on asetettu seuraavia tavoitteita: 1. Tiedottaminen tulevista uudistuksista (Koululainsäädäntö, Lastensuo jelulaki, Opetussuunni telman perusteet) jo suunnitteluvaiheessa kou lutuspäivillä 2. Eri toimijoiden roolien selkiyttäminen varhaisessa tukemisessa; ta voit teena on tarjota tehos tettua ja erityistä tukea tukipalveluineen mo niammatillisena yhteistyönä kaikille sitä tarvitseville 3. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tukimallin (tuen portaat) vahvista mi nen ja toimintaohjeeksi saattaminen (opetuksen eriyttäminen, tuki ope tus, osa-aikainen erityisopetus, oppimisedellytys ten psykologinen kar toitus, oppimissuunnitelma, erityisopetuspäätös 4. Verkostoituminen ja päällekkäisten toimintojen karsiminen; tehostet tu tiedonvälitys opetuksen järjestämisen kannalta oleellisista asioista 5. Eri hallintokuntien välisen yhteistyön kartoittaminen ja yhteistyön kehittäminen ottamalla huo mioon lainsäädännön tuomat mahdollisuudet ja velvoitteet 6. Koulujen oppilashuoltoryhmien toiminnan kehittäminen; pääpaino on ennaltaehkäisevässä toi minnassa, eri toimijoiden yhteistyössä oppi laan näkökulmasta ja toimintaroolien selkiyttämises sä 7. AP-IP-toiminnan ja koulun välisen yhteistyön kehittäminen, pääpaino pedagogisilla näkökoh dilla 8. Opettajien täydennyskoulutus, jossa sisältöinä lähikouluperiaatteen toteuttaminen, heterogeeni sen ryhmän opettaminen, samanaikaisopetus, oppilaiden yksilöllisyyden huomiointi, monikana vainen opetustyyli, opetuksen monipuolinen eriyttäminen, oppimisen ja sosiaalisen vuo ro vaiku-

26 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ tuksen pulmakohtien ennaltaehkäisy, havainnointi ja tuen tar joa minen varhaisessa vaiheessa se kä yhteistyö vanhempien kanssa 9. Koulunkäyntiavustajien työn selkiyttäminen oppilaan tukemisessa (rekrytointi, esimiestyö, rooli työparina opettajan kanssa) 10. Konsultoivien erityisopettajien työn suunnittelu ja käynnistäminen Saaristokaupungissa 11. Tukitoimien jatkumisen varmistaminen perusopetuksen jälkeen. Opetusministeriön päätöksen mukaan valtionavustuksen saajan on nouda tet ta va avus tet ta vas sa toiminnassa seuraavia ehtoja ja rajoituksia: "Valtionavustuksen saajan on noudatettava avustettavassa toiminnassa seuraavia ehtoja ja rajoituksia: 1 Toiminnan kohteena ovat sekä esi- että perusopetuksen op pilaat. Kehittämistoiminta kohdistuu perusopetuksen laadun ja siinä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ope tuksen kehittämiseen. 2. Kunta tai kunnat yhdessä kehittävät palvelurakennetta ja/tai suunnittelevat toimintamallin, jossa on otettu huomioon tehos tettu tuki ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetusjär jestelyt alueella. Kunnat laativat eri hallintokuntien yhteistyö nä kunnallisen ja/tai alueellisen rakenteen käytännön toimen pide-ehdotuksineen siitä, miten tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus ja tukitoimet järjestetään. Ke hittämistoiminta on suunniteltava siten, että se tukee perus opetuksen yhtenäisyyttä ja että se vakiintuu asteittain osaksi kunnan ja koulujen toimintaa. Toiminta voidaan järjestää yh den kunnan toimintana tai kuntien yhteistoimintana. 3. Toiminta käynnistetään ja toteutetaan moniammatillisena ja hallintokuntien välisenä yhteistyönä eri hallinnonalojen sekä peruskoulujen kesken. 4. Kehittämistoiminnan perusrakenteesta ja kehittämistyön kokonaisuudesta kunnassa vastaa perustettava ohjausryhmä, joka on kokoonpanoltaan sellainen, että se tukee edellä mai nittua moniammatillista ja eri hallintokuntien välistä yhteis työtä. Ohjausryhmän lisäksi kuntaan tai alueelle voidaan aset taa tar-

27 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ vittaessa kehittämistiimi. 5. Kunta tai kunnat yhdessä nimeävät kehittämistyötä ohjaa van henkilön, joka osallistuu toiminnan suunnitteluun, kehit tä miseen, ohjaamiseen ja konsultointiin. 6. Kehittämistyö ja sen tuloksena saatujen toimintamuotojen ja käytänteiden vakiinnuttaminen edellyttää erityisesti koulu jen sekä opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen hallin nolli sesti vastaavien henkilöiden sitoutuneisuutta. 7. Kehittämistoimintaan osallistuvien henkilöiden (ml. hallin nonalojen päälliköt) tulee osallistua toiminnan kehittämistä tukevaan valtakunnalliseen koulutukseen. 8. Kunta tai kunnat yhdessä osallistuvat tuloksellisuuden ar viointiin ja raportoivat tuloksista vuosittain myöhemmin an nettavan ohjeen mukaisesti. Valtionavustusta saa käyttää pe rusopetuksen laadun ja siinä tehostettua ja erityistä tukea tar vitsevan oppilaan opetuksen laadun ja tukitoimien kehittämi seen ja vakiinnuttamiseen, alueellisen palvelurakenteen luo miseen ja sen vakiinnuttamiseen, erityisopetukseen liittyvien hallinnollisten menettelyjen kehittämiseen, tarvittavan henki löstön palkkauksesta aiheutuviin kustannuksiin sekä kehittä mistehtävästä ja koulutukseen osallistumisesta aiheutuviin si jais- ja matkakustannuksiin." VS. SIVISTYSTOIMENJOHTAJA: Koulutuslautakunta merkitsee tiedoksi Opetusministeriön päätöksen 548/520/2007 ja esittää kaupunginhallitukselle että se tyytyy annettuun pää tökseen. Koulutuslautakunta nimeää oppilaan erityisen tuen kehittämishankkeen (ns. ETU-hanke) ohjausryhmään seuraavat hen kilöt: - rehtori Arja Holm - erityisluokanopettaja Jaakko Rajavaara - koulupsykologi Eila Puhakka - erityisopettaja Sini Paasikivi - vs. sivistystoimenjohtaja Irmeli Myllymäki

28 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta 34 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Lisäksi lautakunta pyytää kouluterveydenhuoltoa ja sosiaali toimea nimeä mään oh jaus ryh mään omat edustajansa. Työryh mään kutsutaan asiantunti joiksi tarvittaessa nuorisotoimen ja oppilaanohjauksen edustajat sekä tarvit taessa myös muiden sidosryhmien edusta jia. Kehittämistyötä ohjaavaksi henkilöksi nimetään rehtori Arja Holm. KOULUTUSLAUTAKUNTA: Vs. sivistystoimenjohtajan ehdotus hyväksyttiin. Sosiaalitoimi nimeää edustajaksi erityisopetuksen kehittämishankkeen ohjausryhmään erityislastentarhanopettaja Eeva Luostarisen ja varaedustajana päiväkodinjohtaja, erityislastentarhanopettaja Minna Lehmuskosken päivähoidonohjaaja Anne Järvisen esityksen mukaan. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää valita sosiaalitoimen edustajaksi erityisopetuk sen kehittämishankkeen ohjausryhmään erityislastentarhanopettaja Eeva Luostarisen ja hänen varaedustajak si päiväkodinjohtaja, erityislastentar hanopettaja Minna Lehmuskosken. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

29 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta PALVELUSETELIYRITTÄJÄN HYVÄKSYMINEN Sosiaalilautakunta 35 Valmistelija: Minna Hietanen Kotisairaanhoito Janne Hilli Turusta on hakenut palveluseteliyrit täjäksi omaishoitajan vapaapäivien järjestämiseen. Sosiaalihuoltolain 29 a :n mu kaan kun ta hy väksyy ne yksityiset palveluntuottajat, jotka ovat palvelusete lin piirissä. Kunnan tulee varmistaa, että palveluseteleillä hankittavat pal velut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toimin nalta. Omaishoitajan vapaapäi vinä hoidet tavaa hoitavalta henkilöltä edel lytetään vähintään sosiaali -ja ter veyden huoltoalan perustutkintoa (272 / ). Kotisairaanhoito Janne Hilli on toimittanut ilmoituksen yksityi sestä sosiaalipalvelutoiminnasta Naantalin sosiaalilautakunnalle. Esitetty vas tuuhen kilö täyttää yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetussa laissa sääde tyt edelly tykset. Päätös tulee toimittaa Länsi- Suomen lääninhallitukseen rekis terin pitoa varten. Kotisairaanhoito Janne Hilli on merkitty ennakkoperintärekiste riin ja yritys voidaan hyväksyä palveluntuottajaksi omaishoitajan vapaapäivien järjestä miseen. Hakemus ja ilmoitus olivat nähtävillä kokouksessa. SOSIAALIJOHTAJA: Sosiaalilautakunta päättää hyväksyä palveluntuottajaksi omaishoitajan vapaapäi vien järjestämiseen Kotisairaanhoito Janne Hillin toimittaa Länsi-Suomen lääninhallitukselle päätöksen lausuntonaan yksityi sen sosiaalipalvelutoiminnan järjestämisestä kunnassa, sekä kopion ilmoi tuksesta. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

30 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sosiaalilautakunta 36 Valmistelija: Tarja Kankaanpää Sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen 20/2008 Laitosapulaisen siirto määräajaksi lastenhoitajan sijaisuuteen 21/2008 Laitosapulaisen siirto määräajaksi lastenhoitajan sijaisuuteen Johtava sosiaalityöntekijä Kari Virtanen 7/2008 Palkkaus perhepalveluiden sosiaalityöntekijän virkaan määrä ajaksi Päivähoidonohjaaja Marja-Liisa Valpola 38/2008 Perhepäivähoitajan työloma Avohuollonohjaaja ryhmäkodit, Pia Ojala 26/2008 Palkkaus hoitajan toimeen Viialan ryhmäkotiin Vs. päiväkodinjohtaja Saila Leppänen 11/2008 Lastenhoitajan työloma 13/2008 Palkkaus lastenhoitajan työsuhteeseen SOSIAALIJOHTAJA: Lautakunta päättää olla käyttämättä kuntalain 51 :n tarkoitta maa otto-oi keutta edellä selostetuissa viranhaltijanpäätöspöy täkirjoissa ilmeneviin pää töksiin. SOSIAALILAUTAKUNTA: Sosiaalijohtajan ehdotus hyväksyttiin.

31 NAANTALIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sosiaalilautakunta SOSIAALILAUTAKUNNAN LAUSUNTO NESTE OIL OYJ:N NAANTALIN JALOSTAMON LAAJENNUSHANKETTA KOSKEVASTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJEL- MASTA Sosiaalilautakunta 37 Valmistelija: Riitta Ylipelkonen Otettu käsittelyyn esityslistan ulkopuolelta: Lounais-Suomen ympäristökeskus pyytää Naantalin kaupunginhallituksen lausuntoa Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon laajennushanketta koske vasta ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (YVA-ohjelma) mennessä. Sosiaalilautakunnalle on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa asiasta. Keskushallinto pyytää toimittamaan lautakuntien lausunnot kaupun ginhallitukselle mennessä. Liitteenä on lausuntopyyntö. LIITE B6, SOSLTK Hankkeesta vastaava on Neste Oil Oyj ja yhteysviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus. YVA-konsultti on Pöyry Environment Oy. Neste Oil Oyj suunnittelee toiminnan laajentamista Naantalin erikoistuotejalostamolla. Tuotannon nousu edellyttää uutta rakentamista sekä muutok sia alueella ole viin rakenteisiin sekä käyttöjärjestelmiin. Toiminnan laajen nusta tavoitel laan käyttöönotettavaksi vuosina Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa (YVA-ohjelmassa) esitetään suunnitelma Naantalin jalostamon laajennushankkeen ympäristövaikutus ten arvioimiseksi. YVA-ohjelman ja siitä annettujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laa ditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus (YVA-selostus). Siinä esite tään tie dot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio näiden ympäristövaikutuksista. YVA-menettelyn aikana järjestetään kaksi kaikille avointa yleisötilaisuutta. Yleisötilaisuudet järjestetään sekä arviointiohjelmavaiheessa että arviointiselostuksen valmistuttua. Vaikutusten arviointityössä arvioidaan YVA-lain mukaisesti hankkeen vai-