Kuntamarkkinat - Asumisen strategia ja kunnat Kuntatalo - Helsinki. Kassu -työkirjan esittely

Transkriptio

1 Kuntamarkkinat - Asumisen strategia ja kunnat Kuntatalo - Helsinki Kassu -työkirjan esittely Valtteri Halla Tekniikan kandidaatti Aaltoyliopisto Yliopistoharjoittelija - ARA

2 - Kuntien asumisen strategian kehittämisprojekti toteutetaan Kuntaliiton ja ARAn ohjaamana kuntien kanssa yhteistyössä vuosina Vuosi 2011 on varsinaisesti projektin toteuttamisen suunnittelua, ja työkirjan laatimisen ja mukaan tulevien kuntien projektinsuunnittelun aikaa.

3 Asumisen strategisessa suunnittelussa havaittuja kehitysmahdollisuuksia ja -tarpeita - Suunnittelunäkökulmien yksipuolisuus: Asuntostrategia esimerkiksi lähinnä uudisrakentamiseen keskittynyt kehityssuunnitelma sivuuttaen esimerkiksi vanhaa asuntokantaa koskevat tilannekartoitukset ja toimenpidesuunnitelmat. -Vuokra-asuntostrategia laadittu ilman kokonaisnäkemystä alueen muussa asuntokannassa tapahtuvissa muutoksista ja sen vaikutuksista tarpeisiin. -Kysynnän laadullista painottumista ja kohdentumista esimerkiksi pieniin asuntoihin ei ole osattu riittävissä määrin huomioida. -Erityisryhmien asuntostrategioiden irrallisuus toisistaan ja vuokraasuntostrategiasta. -Toimenpiteiden ja toimenpidetarpeen arvioinnin puuttuminen aluetasolla. (Esimerkiksi: kohteen pitosuunnitelmat vähän kysytyillä alueilla, vuokraasuntokannan keskittyminen tietyille alueille, Eli mitä tietty kohdekohtainen toimintasuunnitelma merkitsee alueen kannata mikä on alueen kehitysvisio?) -Toimintasuunnitelmien suunnitteluperspektiivin lyhyys ja merkityksellisten ennusteiden epärealistisuus. (Asuntojen ja infrastruktuurin tekniset käyttöiät ja takaisinmaksuajat pitkiä, nyt tehtävien investointien perustuttava vahvaan visioon ja ennusteisiin tulevaisuuden kehityskulusta.)

4 Maankäytön ja asumisen yleisiä tavoitetiloja ( = strategioissa tunnistettuja): Eheä, taloudellinen, toimiva ja energiatehokas yhdyskuntarakenne Taloudellisesti kestävä, kysyntää vastaava ja monipuolinen asuntotarjonta, Pieni vajaakäyttöisyys Energiatehokkaat, hyväkuntoiset, esteettömät ja muunneltavat asuinrakennukset Terveet ja vakaat asuntomarkkinat kohtuuhintainen asuminen Kehittyvien asuinalueiden osuuden kasvu Hyvät erityisryhmien asuinolot Elinkeinopolitiikka Asuntopolitiikka Omistajapolitiikka Maankäyttö -politiikka Sosiaalipolitiikka Maapolitiikka Kaavoitus Asuntostrategia K E I N O J A Rakennuskehotus Kiinteistöveron korottaminen Maankäyttösopimukset, lunastusmenettely, kehittämiskorvaus, etuosto Tonttien luovutusehtojen muutos - Alueiden Salkutus + muut selvitykset Täydennyskaavoitus Ajantasaistaminen Rakennusoikeuden lisääminen Ennakoivuuden parantaminen Energiatehokkuuden kokonaisarviointi - Kohdek. Salkutus + muut selvitykset Energiakorjaukset Realisointi Rahoitusjärjestelyt Vuokra-asuntokannan vähentäminen Käyttötarkoituksen muutokset

5 Kohdekohtainensalkutus tilannekartoituksen luojana ja päätöksenteon tukena Päätösten perustuminen kokonaisvaltaiseen näkemykseen hallinnoitavasta asuntokannasta 4 Kehitettävät - Myydään tai pidetään - Potentiaalin arviointi Pidettävät - Kehitetään ylläpitoa Hyvä kokonaiskuva kiinteistömassasta auttaa oikeiden toimenpiteiden arvioinnissa ja valitsemisessa. Suoritustaso 2 Realisoitavat - Myydään - Puretaan Selvitettävät -Hankitaan lisätietoa -Tehdään lisäselvityksiä Tuottaa luonnollisen toimintajärjestyksen kohteille, mikäli on tunnistettu haasteita kuten suuri ja kasvava vajaakäyttöaste tai suuri korjausvelka Ominaisuudet

6 Alueiden salkutus tilannekartoituksen luojana Naapurilähiö Kehittyvä alue Taantuva alue Alikehittynyt alue Luokituksen suhde oikeiden toimintasuunnitelmien luomiseen välillinen ja epäsuora, mutta merkittävä! Auttaa luomaan visiota alueen kehittämisestä, mutta ennen kaikkea sitoo yksittäisen kohteen toimenpidesuunnitelman tai uuden kohteen hankesuunnitelman laajempaan kontekstiin. Auttaa sovittamaan erilaisia näkökulmia ja intressejä yhteen(eli huomioimaan esimerkiksi asukkaiden tarpeita mukaanlukien lähipalvelut ja edellytykset niiden kannattavalle järjestämiselle.

7 Työkirjan sisällöstä Suunnittelukirjan vaiheittainen täyttäminen Yleinen asuntostrategia Erityisryhmien asuntostrategia Maankäytön tarkastelunäkökulma Vuokraasuntostrategia Energiatehokkuuden edistäminen Vuokra-asumisen kilpailukyky Segregaation ehkäiseminen Elinkaariasuminen (esteettömyys) Vuokrataloyhtiöiden riskit ja talous Kysynnän ja tarjonnan vastaavuus Asunnon saatavuus ja kustannustaso Demografian tulevan kehityksen vaikutus tarpeisiin Vajaakäyttöisyys Kaavojen ajantasaisuus Yhdyskuntarakenteen eheys Tiivistämisrakentamisen järkevät mahdollisuudet Rakentamisen osuus asemakaava-alueella Palvelujen saatavuus / Kannattavuus Aluesalkutuksen liittäminen tarkasteluun Seudullisen yhteistyön lisääminen Erityisryhmien asuinolosuhteet ja tarvekartoitus Nuoret Opiskelijat Maahanmuuttajat Vammaiset Vanhukset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Oikein mitoitettu & mahd. itsenäinen palveluasuminen Tehostettu palv.as. Tuettu palv.as. Laitoshoito Kysynnän tuleva painottuminen Uudiskohteet Sosiaalinen asuntotuotanto Vapaa rahoitteinen tuotanto Luovutettavat vuokrakohteet Tarvittavat korjausja kehittämistoimet Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta Kohdekohtaisen salkutuksen liittäminen Tunnistetut haasteet Eheyttävä suunnittelu Energiakorjausten mahdollisuus vanhassa kannassa Vihreän uudisrakentamisen mahdollisuus Yhdyskuntarakenteen ja alueiden energiatarkastelu Uudisrakentamisen energiatehokkuus kohde - ja aluetasolla Energiatehokkuuden edistämisen kannattavuus Yhteenveto: sisältäen toimenpideohjelmia ja visioita vuosiin 2015, 2020 & 2050

8 Mikä ihmeen Työkirja. Eikai vaan mitään.????? Mitä se ei ole? -Vihje palaamisesta vuotta 1994 edeltäneeseen asunto-ohjelmoinnin aikaan -Yritys päästä eroon kuntien omakohtaisista jo valmiiksi hyvistä ja toimivista toimintamalleista -Lupaus varmasta onnistumisesta asumisen strategisen suunnittelun saralla -Tyhjänpäiväinen todistus siitä, että suurten kaupunkien asumisen strategiat ovat keskimäärin pieniä kattavampia. -Kannanotto sen puolesta, että jossakin tehtäisiin asioita pahasti väärin (vaikka tehtäisiinkin) Mihin sillä ei pyritä? -Tekemään kaikkien kuntien suunnittelukäytännöistä samanlaisia -Uskottelemaan että tietynlainen yhdyskuntarakenne sopisi jokaiselle kunnalle jokaiseen tilanteeseen -Tarjoamaan yhtä ja samaa vastausta tiettyyn ongelmaan sen kaikissa erilaisissa ilmenemismuodoissa -Ajamaan esimerkiksi energiatehokkuutta arvoasteikolla ihmisten yläpuolelle -Sisällyttämään ehdoin tahdoin kaikkiin strategioihin sellaisia aihepiirejä, jotka eivät ole tietyn kunnan kannalta relevantteja

9 Ennemminkin kyseessä on: Työkalu edistämään yhtenäisempää ja kokonaisvaltaisempaa suunnittelua kunnallisessa asumisessa Valikoitu kokoelma kentällä jo osittain omaksutuista hyvistä suunnitteluperiaatteista Johdatus tuoreen tiedon, työkalujen ja toimivien toimintamallien pariin; kannuste jatkuvaan kehittämiseen Muistilista entistä harkitumpien päätösten tekoon Hei tuotapa ei ole tullut ajateltuakaan! tyyppisiä oivalluksia tuottava opas Keskustelun käynnistäjä yksi ihminen ei varmaankaan osaa täyttää joka kohtaa Kannustaja : Haasteiden ymmärtäminen mahdollisuuksien kautta

10 Työkirjan rakenne Suunnittelukirjan vaiheittainen täyttäminen Yleinen asuntostrategia Erityisryhmien asuntostrategia Maankäytön tarkastelunäkökulma Vuokraasuntostrategia Energiatehokkuuden edistäminen Taustatietojen ja tiedonlähteiden tarjoaminen aihepiireihin Tahtotilan luominen (Saavutettavat edut & myös lainmukaiset velvollisuudet) Tilannekartoituksen tekoa (aktivoiminen tärkeiden tekijöiden huomiointiin) Sovelluksen tukemaa tarvearviointia ja laskentaa Yleispiirteisten toimintavaihtoehtojen tarjoaminen harkittavaksi Toimintasuunnitelmia Toimintasuunnitelmia Toimintasuunnitelmia Toimintasuunnitelmia Toimintasuunnitelmia

11 Erityisryhmien asuntostrategia Erityisryhmien asuinolosuhteet ja tarvekartoitus Nuoret Opiskelijat Maahanmuuttajat Osiossa keskitytään arvioimaan erilaisten palveluasumisen muotojen tulevaisuuden tarvetta erityisesti vanhusten kasvavien tarpeiden osalta. Vammaiset Vanhukset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat Oikein mitoitettu & mahd. itsenäinen palveluasuminen Tehostettu palv.as. Tuettu palv.as. Laitoshoito Oleellista on, että tietoa voidaan tallentaa järjestelmään vaiheittain eri käyttäjien toimesta. Samaan asiaan voidaan tarjota myös kommentointi-mahdollisuuksia (=Ei siis välttämättä kiveen hakattuja normeja tai teesejä yhden käyttäjän ja työkalun toimesta, vaan ennemmin ajattelun ja vuoropuhelun herättelemistä kunnan eri osaalueiden suunnittelusta vastaavien toimijoiden välillä!) -Pääluokat: (kuten: Erityisryhmien asuntostrategia) jakautuvat useampiin osioihin ja aihepiireihin - Työkirjan jokaisen pääryhmän täytön lopputuloksena syntyy jonkunlaisia: tarvearvioita, toimintasuunnitelmia tai vähintäänkin tulevaisuuden suunnittelua tukevia muistioita.

12 Esimerkkinä tarkastelukokonaisuus: Erityisryhmien asuntostrategia Asuntokannan salkuttaminen & arvio soveltuvuudesta erilaisille käyttäjäryhmille Vastaavuus Asuntopaikkojen tarvitsijoiden luokittelu. Yksilöllisen avun ja tuen tarvearviointi Erityisryhmien asumisen tulevaisuuden tarpeen arviointi Erilaisten asukkaiden optimaalinen sijoittuminen kohteisiin ja tarvittavan tuen piiriin Asukkaiden omien toivomusten huomiointi Tarvearvioita ja toimintasuunnitelmia nykyisen asuntokannan suhteen Laskelma uudiskohteiden tarpeesta ja rakentamisesta

13 Esimerkki työkirjan täyttämisestä a) : Erityisryhmien asuntostrategia Vanhusten palveluasumisen tarve - Lisäksi ARA:ssa meneillään selvitys siitä, mitkä ovat nämä kustannusvaikutukset (suhteelliset ja absoluuttiset erot euromäärissä) Rahallisten tekijöiden tarkempi huomiointi seuraavan kehitysvaiheen asioita

14 Esimerkki työkirjan täyttämisestä b) : Erityisryhmien asuntostrategia Vanhusten palveluasumisen tarve

15 Esimerkki työkirjan täyttämisestä c) : Erityisryhmien asuntostrategia Asuntopaikkojen / asuntojen lisäys tai vähennystarve tuleville vuosille

16 Esimerkki d.) Erityisryhmien asuntostrategia: Tarvekartoituksesta toimenpideohjelmaan Yhteenvetotaulukko tarvittavista toimista

17 Miksi sitten innostua tästä? - Toimia keskusteluvälineenä (ja keskustelun herättäjänä) kunnan eri osa-alueiden osaajien välillä Edistää saumatonta yhteistyötä ja kokonaisuuksien parempaa hahmotusta -Vähentää eri kokonaisuuksien osaoptimointia - Erilaisten synergioiden löytäminen kunnallisen suunnittelun eri osa-alueilla - Tarjota tiedon tikapuita eri aihepiireihin - Toimiminen suunnittelun tarkistuslistana tai muistiona -Motivoida ja kannustaa jatkuvaan kehittämiseen -Tätä voi edelleen kehittää = parhaiden käytäntöjen jakaminen + tulossa olevat selvitykset