Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan

Transkriptio

1 #orklabarometri LEHDISTÖTIEDOTE Vapaa julkaistavaksi, Suomalaiset johtavat kasvisaterioissa, kuluttajat skeptisiä teollisia ruokavalmisteita kohtaan TIIVISTELMÄ Pohjoismaisen ruokabarometrin mukaan suomalaisissa on muita Pohjoismaita 1 enemmän niitä, jotka syövät kasvisruokaa joskus tai usein. Toisaalta suomalaiset eivät usko oman kasvisruoan syömisensä lisääntyvän tulevien parin vuoden aikana yhtä paljon kuin muissa maissa. Suomalaisilla on tutkituista maista suhteellisesti korkein painoindeksi, mutta he myös liikkuvat eniten. Kaikkein tyytyväisimpiä omaan painoonsa ovat ruotsalaiset. Teollisiin ruokavalmisteisiin suhtaudutaan kaikissa tutkituissa maissa melko kriittisesti, norjalaiset ovat muita jonkin verran myötämielisempiä. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Syyksi kriittiseen asenteeseen kerrotaan lisäaineet ja sokeri, joita teollisissa elintarvikkeissa arvellaan olevan kotona valmistettua ruokaa enemmän. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse. Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa. He johtavat muita maita niin luomun ostamisessa, kestävän kehityksen mukaisten raaka-aineiden kuin paikallisen tuotannonkin suosimisessa. He ovat myös eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan ja suhtautuvat viranomaisten ravitsemussuosituksiin muita maita kriittisemmin. Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saatiin melko iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Tutkimuksen toteutti Orklan toimeksiannosta Kantar TNS ja se toteutettiin verkkokyselynä kansallisesti edustavasta otannasta neljässä eri maassa: Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Kysely toteutettiin marraskuussa Viitattaessa Pohjoismaihin tässä tutkimuksessa tarkoitetaan Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa. 1

2 Valitsee illalliselle vegetaarista tai vegaanista ruokaa - Joskus/usein Kotona tehty on parempaa, mutta valmisruoan käyttäminen hyväksyttävää Valmisruokien käyttö on vähentynyt kaikissa maissa. Lasku on ollut suurinta Ruotsissa ja ruotsalaiset kuluttajat kertovat vähentävänsä valmisruokien käyttöä myös tulevan parin vuoden aikana jonkin verran enemmän kuin muut. Pohjoismaissa suhtaudutaankin teollisiin ruokavalmisteisiin melko skeptisesti. Kriittisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista eikä Suomi ole kaukana perässä. Suurimpana ongelmana pidetään lisäaineita ja sokeria. Myös raaka-aineita arvellaan huonompilaatuisiksi, kuin mitä kotiruokaan käytetään. Yli puolet suomalaisista vastaajista on sitä mieltä, ettei teollinen ruoka ole yhtä terveellistä kuin kotiruoka. Norjassa ollaan jonkin verran muita maita myötämielisempiä. Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavista väittämistä? % vastaajista. 2

3 Valtaosa suomalaisista vastaajista määrittelee valmisruoaksi lämmitettävän kokonaisen aterian, kuten pizzan tai einesruuan. Hieman alle puolet pitää myös valmiita aterian osia, kuten kastikkeita, valmisruokina. Valmisruokien käyttö on silti hyväksyttävää: kaikissa maissa kaksi kolmesta on sitä mieltä, että päivällistä ei tarvitse aina tehdä itse. Ruotsalaiset ovat kaikkein eniten muuttaneet ruokailutottumuksiaan terveellisempään suuntaan. Yli puolet ruotsalaisista kertoo syöneensä aiempaa terveellisemmin tutkimusta edeltävänä vuonna, kun vastaava luku suomalaisilla on 29 %. Norjalaiset luottavat ravitsemusasioissa eniten ammattilaisiin: lääkäreihin, ravitsemusterapeutteihin tai viranomaisiin. Suomalaisten luottamus ammattilaisiin on norjalaisia alhaisempi; viranomaisia kuuntelee reilu kolmannes suomalaisista ja liki puolet norjalaisista. Kaikissa maissa luottamus on kuitenkin kaikkein suurinta omaan arvioon ja omiin kokemuksiin: yli puolet kertoo selvittäneensä mahdollisen ruoka-aineyliherkkyyden tai -allergian itse. Ruotsalaiset ovat kaikkein skeptisimpiä viranomaissuosituksia kohtaan mitä ravitsemukseen tulee: vain reilu kolmannes ruotsalaisista uskoo suosituksien sopivan kaikille, kun muissa maissa näin vastaa vähän yli tai alle puolet tutkituista. Ruotsalaiset kärjessä vastuullisuuskysymyksissä Ruotsalaiset ovat kestävän kehityksen ja vastuullisen tuotannon edelläkävijämaa, jonka perässä muiden maiden kiinnostus näihin teemoihin laahaa. Ruotsalaisista peräti 78 % vastaa olevansa täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että heidän ostamiensa tuotteiden raaka-aineet tukevat kestävää kehitystä, kun muissa maissa tätä mieltä on vain hieman yli puolet vastaajista. Suomalaisissa on eniten niitä, jotka kertovat syövänsä kasvisruokaa joskus tai usein, mutta vähiten niitä, jotka kertovat muuttaneensa ruokailutapojaan syömällä enemmän kasvisruokaa 3

4 kuin aiemmin. Ero esimerkiksi Ruotsiin on iso: noin puolet ruotsalaisista kertoo lisänneensä kasvisruoan syömistä viimeisen kahden vuoden aikana; suomalaisista noin viidennes vastaa näin. Myös tuotteiden raaka-aineiden alkuperän tunteminen merkitsee selvästi enemmän ruotsalaisille kuin muille: peräti 78 % ruotsalaisista pitää sitä tärkeänä, kun kakkoseksi tulleen Suomen vastaajista 58 % oli tästä väittämästä osin tai täysin samaa mieltä. Kotimaassa tuotettu ruoka on tärkeintä suomalaisille ja ruotsalaisille. Myös paikallisesti tuotettu ruoka kiinnostaa kaikkein eniten ruotsalaisia: valtaosa (86 %) kertoo ostavansa mieluummin paikallisesti tuotetun vaihtoehdon, jos sellainen on tarjolla. Suomalaisista kaksi kolmasosaa vastaa näin. Hoikka suomalainen ostaa luomua Luomutuotteiden ostamisessa Suomi pääsee jumbosijalle yhdessä Norjan kanssa Ruotsin pitäessä kärkeä. Vain 16 % suomalaisista kertoo ostaneensa luomutuotteen viimeisimmällä ruokakauppareissullaan. Ruotsissa näin kertoo tehneensä puolet vastaajista. Norjalaisista ja suomalaisista yksi kymmenestä kertoo, ettei ole koskaan ostanut luomutuotetta, kun tällaisia kuluttajia on Tanskassa ja Ruotsissa vain nimellinen määrä. Vaikka luomutuotteiden kulutus Ruotsissa on jo suurta, odotetaan sen kasvavan entisestään ensi vuonna. Myös suomalaisten kiinnostus ostaa luomutuotteita on kasvusuuntainen: liki kolmannes kertoo aikovansa syödä tai ostaa luomutuotteita aiempaa enemmän tulevan parin vuoden aikana. Suomessa luomua ostavat jonkin verran enemmän naiset, nuoret, hyvätuloiset ja pääkaupunkilaiset. Kulutus on kuitenkin melko tasaista kaikissa demografisissa ryhmissä. Selkein piikki näkyy niiden vastaajien kohdalla, joilla on matala BMI: peräti 38 % näistä vastaajista kertoo ostaneensa edellisellä kauppareissulla luomutuotteen, kun tämä luku muiden taustatekijöiden (kuten ikä tai asuinpaikka) vaihtelee kymmenen ja kahdenkymmenen prosentin välillä Osti luomutuotteita viimeisimmällä ostoskäynnillä, % vastaajista 4

5 Nainen tekee ruoan vai tekeekö? Kysymykseen siitä, kuka päättää mitä arkena syödään ja kuka perheessä tekee ruoan, saatiin kiinnostavaa hajontaa. Äiti / talouden aikuinen nainen oli yleisin vastaus molempiin, mutta ero oli suuri sen välillä, vastasiko kysymykseen mies vai nainen. Esimerkiksi kaksi kolmasosaa naisista kertoo arkiruoan valmistamisen olevan naisen vastuulla, kun miehistä vain vajaa kolmasosa on tätä mieltä. Vastaavasti 38 % miehistä vastaa, että mies valmistaa pääosin ruoat arkisin, kun taas naisista vain 7 % on tätä mieltä. Kysymykseen, kuka yleensä päättää, mitä taloudessa syödään päivälliseksi, saadaan yhtä iso hajonta. Reilu kolmasosa miehistä vastaa, että päätös on miehen, kun tätä mieltä on vain 3 % naisista. Tutkimuksen taustaa Tutkimus toteutettiin marraskuuta 2016 neljässä maassa: Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa. Kussakin maassa kansallisesti edustava otanta vähintään 18 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä ja sen toteutti Kantar TNS. Kysymykset liittyivät syömiseen ja ruokailutapoihin. Taustatiedoiksi kysyttiin myös pituus ja paino, joista määriteltiin BMI (painoindeksi) kolmeen luokkaan: matala, normaali ja korkea. Kyselyjä toteutettiin seuraavasti: Norja: 1 070; Ruotsi: 1 001; Tanska: 1 011; Suomi: Aika: marraskuuta Barometri tullaan jatkossa toteuttamaan vuosittain. Puolet vastaajista ovat ylipainoisia, ruotsalaisia ylipaino vaivaa kaikkein vähiten. 5

6 Taustatietoja: Orkla Foods Finland myy ja markkinoi Suomessa useita vahvoja ja tunnettuja tuotemerkkejä: Abba, Ahti, Anamma, Boy, Ekströms, Felix, Frödinge, FunLight, Grandiosa, Jacky, Kallen, Naked, Pastella, Paulúns, Risifrutti, Tiira ja Vesta. Orkla Foods Finlandilla on vihannes- ja kalasäilyketehtaat Turussa, jossa valmistetaan Felix-vihannessäilykkeitä ja Ahti- ja Vesta-sillit sekä Tiira-maustekalat ja suolasilakat. Vuonna 2015 Orkla Foods Finlandin liikevaihto oli 99 miljoonaa euroa ja liiketoiminnan tulos 7 miljoonaa euroa. Yrityksen palveluksessa työskenteli vuoden 2015 aikana keskimäärin 191 henkilöä mukaan lukien määräaikaiset kausityöntekijät. Orkla Foods Finland kuuluu norjalaiseen Orkla-konserniin. Lisätietoja: Viestintä- ja vastuullisuuspäällikkö Emma Vironmäki, p , emma.vironmaki@orkla.fi. 6