Mustaisnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhajoki
|
|
- Teemu Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 29/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/278/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Mustaisnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kauhajoki Juha Mäensivu Ratatie Kauhajoki Juha Mäensivu on Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa Mustaisnevan uuden 23,6 ha:n alueen turvetuotantoon. Turvetuotantoalue sijaitsee Kauhajoen kaupungin Päntäneen kylässä noin 14 km kaupungin keskustasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotanto-alue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee hakijan omistamalla tilalla Hautala RN:o 9:269. Ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole tuotantoaluetta koskevia aluevarauksia. Maakuntakaavassa turvetuotannolle asetettujen valuma-aluekohtaisen määräysten mukaan Mustaisneva sijaitsee turvetuotantovyöhykkeellä, jossa turvetuotannon suunnittelussa on vesistövaikutukset huomioitava siten, että kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään (suunnittelumääräys IV). Koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaa koskevan suunnittelumääräyksen I
2 2 mukaan turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Tuotantoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asema- tai yleiskaavaa. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueen kokonaispinta-alasta 23,6 ha on varsinaista tuotantoalaa 19,4 ha ja varastoalueita 1,3 ha. Loput 2,9 ha on vesienkäsittely- ja suojavyöhykealueita. Alueella tuotetaan jyrsinturvetta sekä kuivike- ja ympäristöturvetta. Tuotanto kestää arviolta vuotta. Vuosittain tuotetaan m 3 turvetta. Lopullinen päätös tuotantoalueen jälkikäytöstä tehdään tuotannon päättymisen jälkeen. Vesienkäsittelyä jatketaan siihen saakka, kunnes alue siirtyy uusiokäyttöön tai kunnes vesienkäsittely voidaan muutoin lopettaa. Hakemus sisältää tilan Alkio RN:o 9:181 omistajan suostumuksen kuivatusvesien johtamiseen tilan halki kulkevaa ojaa pitkin. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on sarkaoja-altaat lietteenpidättimineen, laskeutusallas, kaksi virtaamansäätöpatoa ja pintavalutuskenttä. Tuotantoalueen ympärillä on eristysojat, joihin kaivetaan 11 palovesi- ja sakka-allasta. Kuivatusvedet pumpataan tuotantokaudella laskeutusaltaan jäljessä olevasta jakoaltaasta pintavalutuskentälle. Tuotantokauden ulkopuolella vedet johdetaan laskeutus- ja jakoaltaasta pintavalutuskentälle omalla paineella ja vesi on osittain varastoituneena tuotantoalueen avo-ojiin. Ojien täytyttyä vedet kulkeutuvat mittasäätöpadon kautta laskuojaan. Laskeutusaltaan sivuun kaivetaan oja mahdollista pintavalutuskentän ohijuoksutusta varten. Ohitusta voidaan käyttää tuotantoajan ulkopuolisena aikana. Pintavalutuskentän pinta-ala on 1,6 ha, mikä on 7,4 % pintavalutuskentän valuma-alueesta (21,7 ha). Pintavalutuskenttä on kuitupuuta kasvavaa suopohjaa, jossa turvepaksuus on 1,0 1,5 metriä. Pintavalutuskenttä sijaitsee ojittamattomalla alueella. Kenttä on muodoltaan lähes kolmiomainen. Vaaitustietojen mukaan kentän yläosassa maan pinta on tasolla + 122,37 122,38 m, keskiosassa + 122,52 m ja alaosassa + 122,19 122,52 m.
3 3 Pöly, melu ja liikenne Pintavalutuskentän ympärille ja tuotantoalueen alaosaan rakennetaan penger, jolla estetään tuotantokauden ulkopuolisena aikana kentälle valuvien vesien pääsy reunaojiin. Penger on 3 m leveä ja 0,5 m korkea. Turvetuotantoalueen vuosittainen nettopäästö vesistöön on Vapo Oy:n ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueen vuoden 2001 ominaiskuormituslukujen perusteella arvioituna 2 kg kokonaisfosforia, 88 kg kokonaistyppeä ja 273 kg kiintoainetta. Vapo Oy:n seitsemän tuotantoalueen vuoden 2010 kuormitustarkkailutulosten perusteella arvioituna vuosittainen nettopäästö on 6 kg kokonaisfosforia, 161 kg kokonaistyppeä ja 885 kg kiintoainetta. Turvetuotantoalueelta tulevissa vesissä on vähemmän kiintoainetta kuin metsäojista tulevissa vesissä. Pintavalutuskenttä poistaa vedestä maahiukkasten mukana kulkeutuvat ravinteet, mutta ei liuenneita ravinteita. Hakijan arvion mukaan liuenneiden ravinteiden määrä on vähäinen. Kriittisintä aikaa alapuolisen vesistön kuormituksen kannalta on ojituksen jälkeinen vuosi, jolloin vuosivalunta on kaksinkertainen normaaliin verrattuna. Seuraavana vuonna vuosivalunta on kolmanneksen suurempi normaaliin verrattuna. Tämän jälkeen valunta tasoittuu ja lähenee ennen ojitusta edeltävää tilannetta. Eniten pölyämistä aiheuttavia työvaiheita ovat keruu, aumaus ja lastaus. Pölyn muodostumista voidaan vähentää muun muassa varustamalla karheelle ajolaite suojapeitteellä ja kattamalla keruulaite. Valmiit aumat voidaan peittää muovilla. Tuotantoalueelle asennetaan tuulipussi. Melupäästöjä aiheutuu työkoneiden ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Melupäästöt keskittyvät tuotantokauteen, jolloin melua voi aiheutua ympärivuorokautisesti. Jyrsinturpeen kääntämisestä aiheutuva melu on verrattavissa pellon muokkausta tekevän traktorin meluun. Jyrsinturpeen kokoojavaunumenetelmässä melua aiheutuu lähinnä traktoreista. Muualla tehtyjen tutkimusten mukaan turpeen jyrsinnästä aiheutuva 55 db(a):n melualue ulottuu metrin päähän ja 50 db(a):n melualue metrin päähän. Turve kuljetetaan pääasiassa loka-huhtikuussa, jolloin kuljetuksia on keskimäärin 2 3 kertaa vuorokaudessa noin 1 2 kuukauden aikana. Lisäksi liikennöintiä aiheutuu työntekijöiden päivittäisestä liikkumisesta. Liikennöinti tehdään rakennettavaa pistotietä pitkin Tervatielle, jota pitkin kuljetaan Luovankylän metsäautotielle, Nirvan Kokon maantielle ja edelleen Kauhajoki Karijoki maantielle 663.
4 4 Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään vuosittain noin litraa kevyttä polttoöljyä. Kerrallaan varastoidaan öljyä litraa ja voiteluaineita 200 kg. Polttoainesäiliöt asennetaan tiiviille alustalle ja niissä on ylitäytönestin. Kiinteät polttoainesäiliöt ovat joko kaksivaippaisia tai ne varustetaan suojakaukalolla. Jäteöljyt ja voiteluaineet varastoidaan katetussa tilassa. Tuotantokauden aikana pienet huollot tehdään pääsääntöisesti varikkoalueella. Isommat korjaukset ja vuosihuollot tehdään urakoitsijoiden korjaamoissa noin 2,5 km:n etäisyydellä Mustaisnevan tuotantoalueelta. Tuotantoalueella syntyy jäteöljyä, öljyistä jätettä, käytettyjä akkuja, yhdyskuntajätettä ja satunnaisesti metallijätettä. Jäteöljyt (100 kg/vuosi) ja käytetyt akut (1 2 kpl/vuosi) toimitetaan Kauhajoen kaupungin hyötykäyttöasemalle kerran kuukaudessa. Öljyinen jäte kerätään metalliastiaan. Metalliromu toimitetaan metalliromun keräykseen. Yhdyskuntajätteille on keräysastiat ja ne lajittelee ja kuljettaa paikallinen jäteyhtiö Botniarosk Oy. Varastoalueen laitaan sijoitetaan kuivakäymälä. Aumamuovijätettä tulee noin 600 kg/vuosi. Aumamuovit voidaan käyttää uusien aumojen ja uusien rakennettavien teiden pohjarakenteisiin. Ylimääräiset muovit toimitetaan keräyspisteille tai lämpölaitoksille. Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä kantoja ja muuta puuainesta sekä kiviä, mineraalimaita ja lietteitä. Hakemus sisältää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman, jossa edellä mainittujen jätteiden määrät ja käsittely on selostettu. Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö Hakija arvioi, että Mustaisnevan turvetuotantoalueen vesienkäsittely edustaa parasta käyttökelpoista ja taloudellisesti kohtuullisin kustannuksin saatavilla olevaa tekniikkaa. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Suunniteltu tuotantoalue on osa luonnontilaista Mustaisnevaa. Tuotantoalueen kasvillisuusselvitys on tehty Selvityksen mukaan alue on lähes kokonaan ojittamatonta ja kasvillisuuden perusteella luonnontilaista suota. Pääasiallinen suotyyppi on keidasräme. Kermeillä vallitsee kanervarahkaräme. Kermeillä kasvaa kitukasvuista mäntyä. Alueella on myös ombrotrofista Sphagnum-kuljunevaa, jonka kuivahkot välipinnat ovat tupasvillavaltaista lyhytkorsinevaa. Suon länsi- ja itäpäässä keidasräme vaihettuu isovarpurämeeksi, jossa puusto on harvaa männikköä.
5 5 Asutus ja maankäyttö Selvitysalueelta ei löytynyt uhanalaisia, vaarantuneita tai silmälläpidettäviä suotyyppejä. Alueelta ei tavattu myöskään valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia kasvilajeja. Alueella havaittiin kolme niittykirvistä ja yksi liro. Tuotantoalueen ulkopuolisen alueen luontoarvoja ei ole selvitetty. Selvityksen mukaan tuotantoalueen kuivatus ja turpeen nosto kuivattaisivat myös tuotantoalueeseen rajautuvia luonnontilaisia alueita ja niiden luonnonarvot vähenisivät. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 350 m:n päässä pintavalutuskentästä ja noin 500 m:n päässä tuotantoalueesta. Karttatarkastelun perusteella lähimmän loma-asunnon ja tuotantoalueen välinen alue on ainakin osittain avointa maastoa. Lähin ympärivuotinen asuinrakennus sijaitsee 3 km:n päässä. Lähimmän ympärivuotisen asutuksen ja tuotantoalueen välissä oleva tiheä metsätalous- ja peltoviljelyvyöhyke estää pölyn leviämistä. Turvetuotannon maisemalle aiheuttamaa haittaa vähentää se, että tuotantoalue sijaitsee noin 3 km:n päässä lähimmältä ympärivuotiselta asuinrakennukselta. Mustaisnevan virkistyskäyttö on lähinnä marjastusta ja metsästystä. Talvella moottorikelkkareitti kulkee Mustaisnevan poikki. Vapo Oy:n noin 500 ha:n Mustaisnevan turvetuotantoalue, jolle Länsi- Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristöluvan, sijaitsee suunnitellusta tuotantoalueesta noin 2 km koilliseen. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Soidensuojeluohjelmaan ja Natura alueisiin sisältyvät Korvenkeidas ja Tarkankeidas sijaitsevat tuotantoalueesta luoteeseen 1,7 km:n ja 2 km:n päässä. Katinhännänoja, jota pitkin kuivatusvedet johdetaan Mortikanluomaan, kulkee Korvenkeitaan ja Tarkankeitaan suojelualueiden välissä rajautuen niihin. Luovankylän veden hankinnan kannalta tärkeä (I-luokan) pohjavesialue sijaitsee noin 75 metriä kuivatusvesien laskuojasta pohjoiseen. Pohjavesialue sijoittuu noin 1,2 kilometriä luoteeseen tuotantoalueesta. Lapväärtinjoki, johon Karijoki laskee, sisältyy Lapväärtinjokilaakso Natura alueeseen. Lapväärtin-Isojoen meritaimenkanta on valtakunnallisesti arvokas, sillä se on yksi viidestä jäljellä olevasta alkuperäisestä ja luontaisesti lisääntyvästä taimenkannasta. Joessa esiintyy myös uhanalainen jokihelmisimpukka sekä muita harvinaisia ja uhanalaisia lajeja, esimerkiksi eräitä koskikorento- ja vesiperhoslajeja. Lisäksi alueella esiintyy alueellisesti uhanalaisista kalakannoista merikutuinen ja vaeltava harjuskanta. Lapväärtinjoki-Isojoki kuuluu kansainväliseen Project Aqua - vesistösuojeluohjelmaan ja ympäristöministeriön esitykseen erityissuojelua vaativista vesistöistä.
6 6 Vesistö ja vedenlaatu Mustaisnevan turvetuotantoalue sijaitsee osin Karijoen yläosan valumaalueella (37.043) ja osin Päntäneenjoen valuma-aluella (42.097). Kuivatusvedet johdetaan Karijoen yläosan valuma-alueelle, joka sijaitsee Lapväärtinjoen vesistöalueen Karijoen valuma-alueella. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Katinhännänojaan ja edelleen Mortikanluomaan (Jokiperänjoki), joka muuttuu myöhemmin Karijoeksi. Karijoki laskee Lapväärtinjokeen. Turvetuotantoalueen laskuojan valuma-alueen pinta-ala laskussa Mortikanluomaan on noin 4,7 km 2, ja Mortikanluoman valuma-alueen pinta-ala laskuojan yhtymäkohdassa on noin 33,2 km 2. Karijoen yläosan valumaalueen pinta-ala on 40,55 km 2. Laskuojan, Mortikanluoman (laskuojan yhtymäkohdassa) ja Karijoen arvioidut virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat: Laskuoja Mortikanluoma Karijoki Alivirtaama - - 0,02 Keskialivirtaama 0,001 0,003 0,22 Keskivirtaama 0,04 0,29 1,78 Keskiylivirtaama 0,5 3,52 14,2 Ylivirtaama 1,31 9,22 25 Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmässä on tietoja Mortikanluoman veden laadusta Katinhännänojan laskukohdan yläpuolelta noin 1,9 km:n etäisyydeltä näytepisteeltä Karijoki, Rantatarkka vuosilta Mortikanluoman veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut vuosina keskimäärin 49 µg/l (vaihteluväli µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin µg/l (vaihteluväli µg/l). Vesi on ollut ruskeaa, veden väriarvo on ollut keskimäärin 280 mg Pt/l. Jokiperänjoen veden laadusta on tietoja vuodelta 1987 näytepisteeltä Jokiperänjoki 2, joka sijaitsee noin 700 metriä Katinhännänojan Mortikanluomaan laskukohdan alapuolella. Veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 53 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 900 µg/l. Karijoen veden laatua on selvitetty näytepisteeltä Karijoki, ylikylä vuosien aikana 12 kertaa ja näytepisteeltä Karijoki, Ylikylä vuosien aikana 46 kertaa. Vuosina veden kokonaisfosforipitoisuus on ollut keskimäärin 81 µg/l (vaihteluväli µg/l) ja kokonaistyppipitoisuus keskimäärin 980 µg/l (vaihteluväli µg/l). Vesi on ollut ruskeaa, veden väriarvo on ollut keskimäärin 236 mg Pt/l. Hakemuksen mukaan Karijoen veden laatu on joen yläosassa tyydyttävää tai välttävää ja alempana välttävää.
7 7 Kalasto ja kalastus Vapo Oy:n Mustaisnevan tuotantoalueen vedet noin 190 ha:n alalta johdetaan Karijokeen. Mustaisneva sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Isojoen-Teuvanjoen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan Karijoki ja Lapväärtinjoen alaosa kuuluvat asiantuntija-arvion perusteella luokkaan tyydyttävä. Lapväärtin-Isojoen alueella hyvän tilan saavuttamiseksi on toimenpideohjelmassa asetettu tavoite vähentää ihmistoiminnasta aiheutuvaa ravinnekuormitusta %. Ravinnekuormitusta vähentämällä voidaan vähentää myös kiintoainekuormitusta, sillä suuri osa ravinnekuormituksesta on sitoutunut kiintoaineeseen. Karijoen vesienhoidollisena tavoitteena on veden keskimääräinen fosforipitoisuustaso 40 µg/l, kun se toimenpideohjelman mukaan on nykyisin µg/l. Tilatavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimia sekä maataloudessa, metsätaloudessa, haja-asutuksessa, taajamien jätevedenpuhdistamoilla että turvetuotannossa. Lapväärtin-Isojoki on Pohjanmaan parhaimmassa kunnossa olevia vesistöjä. Hakijan arvion mukaan tuotantoalueen laskuojassa ei ole kaloja eikä siihen ole istutettu kaloja. Mortikanluoma on kesäisin lähes vedetön. Kevättulvien aikaan jotkut kalat nousevat siihen kudulle. Karijoen kalasto on lähinnä särkeä, ahventa, haukea ja madetta. Karijoen alajuoksulle on istutettu taimenta ja istutusten seurauksena on saatu myös saaliskaloja. Vapapyynti on yleisempää kuin katiska- tai rysäpyynti ja siten saadaan myös enemmän saalista. Kalastus on lähinnä virkistyskalastusta. Karijoesta, Teuvan ja Karijoen kuntien rajan läheltä, on tehty sähkökoekalastuksia vuosina Saaliiksi on saatu muun muassa taimenia, haukia, kivennuoliaisia ja kivisimppuja. Karijokea on ruopattu kahteen otteeseen, viimeksi yhdeksän vuotta sitten. Ruoppaukset, metsä- ja suo-ojitukset ja turvetuotannon kuivatusvedet ovat vaikuttaneet negatiivisesti joen kalakantoihin ja veden laatuun. Lisäksi Karijokeen tulee paljon vesiä pelloilta. Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön Mustaisnevan turvetuotannon kuivatusvesistä aiheutuvat haitat Karijokeen ovat hakijan arvion mukaan erittäin vähäisiä. Lapväärtinjoen vedenlaatuun ei toiminnasta aiheutuisi sanottavia vaikutuksia. Hakemuksessa on arvioitu, että Mustaisnevan tuotantoalueen kuivatusvedet kohottavat eri virtaamatilanteissa ja eri päästöarvioilla Mortikanluoman alaosassa veden kokonaisfosforin pitoisuutta 0,05 3,5 µg/l, ko-
8 8 konaistypen pitoisuutta 2 89 µg/l ja kiintoaineen pitoisuutta µg/l. Karijoen alaosassa pitoisuuksien nousut ovat vähäisempiä. Hakemuksen mukaan turvetuotannosta ei pitäisi aiheutua kalataloudellista haittaa tai vahinkoa, jos hakemuksen mukaiset vesienkäsittelyrakenteet toteutetaan. Vaikutusalueella saattaa esiintyä pyydysten limoittumista, kalojen makuhaittoja ja veden sameutumista. Turvetuotannosta aiheutuvien haittojen osuutta on vaikea erotella maa- ja metsätalouden haitoista. Haittoja voi esiintyä voimakkaampina turvetuotantoalueen purkuvesien välittömässä läheisyydessä kuin kauempana. Lähistöllä ei ole merkittäviä kalojen kutualueita, joten turvetuotanto ei haittaa taloudellisesti tärkeiden tai muuten arvokkaiden kalojen lisääntymistä. Ympäristöriskit Tulipalon varalle esitetään pelastuslaitokselle pelastus- ja sammutussuunnitelma. Tuotantoalue varustetaan palokalustolla, jota voidaan kuljettaa pehmeällä alustalla. Palokalustoon kuuluu säiliöperävaunu, jossa on litran vesisäiliö. Traktoreissa on 250 litran vesivarasto alkusammutusta varten. Eristysojien lietetaskut ja laskeutusallas toimivat sammutuksen vesivarastoina ja paloaltaina. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Tuotantoalueelle sijoitetaan päästötarkkailupisteet pintavalutuskentän ylä- ja alapuolelle. Päästötarkkailu aloitetaan kuntoonpanovaiheessa. Tuotantovaiheessa näytteet otetaan kolme kertaa vuodessa. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhdeltä näytepisteeltä kolme kertaa vuodessa. Ensimmäiset vesinäytteet otetaan keväällä ennen kuntoonpanotöiden alkua. Näytepiste sijoitetaan Katinhännänojaan, noin 2,4 km:n etäisyydelle pintavalutuskentältä. Jos Karijokeen laaditaan lähivuosina kalataloudellinen tarkkailuohjelma, niin hakija voi liittyä yhteistarkkailuun. Pölytarkkailuksi hakija esittää, että käyttöpäiväkirjaan kirjataan tuotantopäivinä tuulen suunta ja nopeus. Melupäästöjen tai pohjaveden tarkkailu ei ole tarpeen. Hakija on täydentänyt hakemustaan ja muun muassa luontoselvityksellä, asianosaistiedoilla, kalasto- ja kalastustiedoilla, tarkkailutiedoilla sekä tarkentanut vesienkäsittelytietoja sekä kuormitusja vesistövaikutusarvioita. Vastineen yhteydessä hakija on toimittanut suunniteltua tuotantoaluetta koskevan linnustoselvityksen.
9 9 Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Kauhajoen kaupungissa ja Teuvan kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kauhajoen Kunnallislehdessä ja Tejuka-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä, Kauhajoen kaupungilta ja Teuvan kunnalta sekä Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaiselta sekä Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jätevesien käsittely ainoastaan touko-elokuussa ei ole riittävää. Lisäksi elo-toukokuun välinen sadanta on suurempi kuin laskeutusaltaiden varastotilavuus. Jos pumppu ei ole käytössä elo-toukokuulla, vedet valuvat todennäköisesti hallitsemattomasti oikovirtauksena käsittelemättöminä suoraan vesistöön. Mustaisneva koostuu kasvillisuuskuvauksen ja ilmakuvien perusteella pääosiltaan luontodirektiivin liitteessä I mainitusta priorisoidusta Natura 2000 luontotyypistä keidassuot. Häviämisvaarassa olevat luontotyypit, joiden levinneisyys EU:n alueella on merkittävä suhteessa koko levinneisyysalueeseensa, on priorisoitu. Luontotyypin keidassuot suojeluntaso on Suomen EU:lle toimittamassa raportissa arvioitu boreaalisella vyöhykkeellä epäsuotuisaksi ja huonoksi. Siten Natura 2000 luontotyyppien säilyttämistä tulee tarkastella myös suojelualueiden ulkopuolella. Mustaisnevan kaltaisen keidassoita sisältävän merkittävän kohteen ottaminen turpeenottoon heikentää luontotyypin ja siihen sidoksissa olevan lajiston suotuisan suojeluntason saavuttamista sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. Hankealueella tai sen vaikutusalueella saattaa esiintyä nummirahkasammal, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja on LSL:n 46 :n ja luonnonsuojeluasetuksen mukainen uhanalainen laji. Lajia on tavattu lähimmillään noin 1,5 km:n päässä Mustaisnevasta ja sen elinympäristöä ovat keidassuot. Suurin osa lajin esiintymistä koko maassa on keskittynyt Pohjankankaan länsipuoliselle kaistaleelle pääasiassa Kauhajoen ja Isojoen kunnissa. Kasvillisuusselvitystä tulee täydentää. Linnustoselvitystä ei ole tehty. Selvityksellä varmistuttaisiin, ettei hankealueella tai sen vaikutusalueella pesi EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lintulajeja. Lisäksi saadaan tietoa alueella mahdollisesti pesivistä
10 10 valtakunnallisesti ja alueellisesti uhanalaisista lintulajeista, Suomen kansainvälisistä erityisvastuulajeista sekä muista merkittävistä lajeista. Soidensuojelunohjelman selvityksessä (1974) Mustaisnevan on todettu olevan valtakunnallisesti merkittävä linnustokohde. Suon ojitustilanne ja siten oletettavasti ominaispiirteet eivät ole muuttuneet selvityksen jälkeen. Linnustoselvityksen tulee kattaa koko suunniteltu turpeenottoalue ja vaikutusalue (vähintään 500 m joka suuntaan) ojittamattomalla suolla. Selvitys tulee tehdä kolmella käyntikerralla toukokuun 10. ja kesäkuun 20. päivän välisenä aikana pesimälinnuston kartoituslaskentamenetelmällä. Tulee laatia selvitys Mustaisnevan merkityksestä lintujen kevät- ja syysmuuton aikaisena levähdysalueena huhti-toukokuussa sekä elolokakuussa. Lisäksi tulee selvittää hanke- ja sen vaikutusalueella pesivien riekkojen määrä maalis-huhtikuun vaihteen tienoilla atrappia käyttäen. Suolla ja siihen liittyvillä pienvesillä voivat elää lummelampikorento, sirolampikorento, isolampisukeltaja, jättisukeltaja ja viitasammakko. Suunniteltu turpeenottoalue voi olla mainittujen lajien levähdys- ja lisääntymispaikka, jonka heikentäminen on LSL 49 :n mukaan kielletty. Lajien esiintyminen tulee selvittää. Lisäksi tulee selvittää rämeristihämähäkin esiintyminen. Alueella voi esiintyä uhanalaisia perhoslajeja. Perhosselvityksen tulee kattaa välinen ajanjakso eri lajien eriaikaisten aikuistumis- ja lentoaikojen vuoksi. Päivällä lentävien perhosten havaitsemiseksi selvityksen tekijän tulee käydä suolla aurinkoisina päivinä vähintään 2 viikon välein toukokuun 15. ja heinäkuun 15. päivän välisenä aikana. Lisäksi käyntejä tulee tehdä asiantuntijoiden harkinnan mukaan muinakin vuorokaudenaikoina, jotta tiettyjen merkittävien lajien, esim. uhanalainen suovenhokas, esiintyminen suolla voidaan selvittää. Yöllä lentävien perhosten esiintymistä tulee tarkastella välisenä aikana. Mortikanluomassa, Katinhännänojassa ja Karijoessa voi esiintyä saukkoja, joka on luontodirektiivin liitteen IV a laji. Saukon mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee selvittää ja arvioida turpeenotosta aiheutuvien päästöjen etenkin kiintoaineen vaikutusta niihin, mukaan lukien ruokailumahdollisuudet. Karijoki laskee Lapväärtinjokeen, joka kuuluu Natura 2000 ohjelmaan. Lisäksi se on UNESCOn Pro Aqua -vesistönsuojelukohde. Lapväärtinjoessa esiintyy mm. erityisesti suojeltava jokihelmisimpukka. Hakemuksen mukaan Karijoen kalasto koostuu särjestä, ahvenesta, hauesta ja mateesta. Kuitenkin meritaimen ja harjus nousevat kutemaan Karijokeen. Meritaimenen ja harjuksen merikannat on arvioitu valtakunnallisesti äärimmäisen uhanalaisiksi. Karijoessa ja Mortikanluomassa tavataan purotaimenta, joka on luokiteltu Lapin läänin eteläpuolella erittäin uhanalaiseksi. Hakemusta tulee täydentää kalatalousselvityksen osalta.
11 11 Turpeenottoalue sijaitsee käytännössä kokonaan ojittamattomalla suolla. Turpeenoton aloittaminen ojittamattomalla suolla aiheuttaisi yhdessä muiden vesistöä kuormittavien maankäyttömuotojen kanssa sellaiset ympäristövaikutukset, joita vesistö ei nykytilassaan siedä. Ympärivuotisesti käytössä olevallakaan pintavalutuskentällä ei voitaisi riittävästi minimoida Mustaisnevan kuormitusvaikutuksia alapuoliseen, nykyisin jo hyvin kuormitettuun vesistöön. Karijoki on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa luokiteltu ekologisesti tyydyttävään tilaan ja kemiallisesti hyvään tilaan. Tilatavoitteeksi on asetettu hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Turvetuotanto on Lapväärtinjoen tilan selvä uhkatekijä. Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turpeenottoalueita tulee ohjata jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Uudet turpeenottoalueet tulee ohjata alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle. Vesienhoidollisten velvoitteiden toteutumiseksi erittäin laajalle ojittamattomalle Mustaisnevalle ei tule perustaa turpeenottoaluetta. Vesistön tilan parantaminen edellyttää kuormituksen vähentämistä. Välittömässä läheisyydessä ja ilmakuvien perusteella hankealueellakin sijaitsee pieniä lampia ja sokkeloisia allikoita. Allikoiden ominaispiirteistä tärkeimpänä voidaan pitää pitkällä aikavälillä pysyvää, mutta vuodenaikojen mukaan jonkin verran muuttuvaa vesitilavuutta. Turpeenottoa ei voi toteuttaa kyseisten vesimuodostumien luonnontilaa muuttamatta. Pysyväluonteisia vesimuodostumia voidaan pitää VL:n 15 a :n mukaisina alle hehtaarin laajuisina lampina, joiden säilymistä luonnontilaisena ei saa vaarantaa. Hanke edellyttää poikkeuksen hakemista tästä kiellosta. Tulee ottaa huomioon KHO:n tekemä päätös. Maakuntakaavassa ei ole Isoa Rapanevaa varten turvetuotantoa tai muutakaan maankäyttöä koskevaa varausta, eikä nevaa ole osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi suoksi. Ison Rapanevan osalta ovat kuitenkin voimassa turvetuotantoa koskevat maakuntakaavan yleiset suunnittelumääräykset. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan määräysten mukaan turvetuotantoon otetaan ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Maakuntakaavan ja siitä saatavan selvityksen merkitys tulee yhdessä muiden asiaan vaikuttavien seikkojen kanssa arvioitavaksi etenkin toiminnan sijoituspaikkaa koskevassa YSL:n 6 :n 2 momentin mukaisessa harkinnassa. Edellä esitetyn perusteella Ison Rapanevan turpeenottosuunnitelman tapauksessa toiminnasta voi aiheutua alapuolisille vesistöille sellaista ympäristön pilaantumisen vaaraa huonontuvan veden laadun ja edelleen tämän eliöstölle aiheuttaman haitan muodossa, jota ei ole mahdollista täysin estää ja ehkäistä sekä kuntoonpano- että tuotantovaiheessa.
12 12 Maakuntakaavan suunnittelumääräyksen IV mukaan Isojoen valumaalueella turvetuotannon kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 mukaan uudet turpeenottoalueet suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille soille. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä voimassa olevan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan turpeenottoalueet tulee ohjata ojitetuille ja luonnontilaltaan muuttuneille soille, turpeenottoalueiden yhteyteen sekä suopelloille. Mustaisneva on Etelä-Pohjanmaan laajimpia ojittamattomia suokokonaisuuksia, jossa on yhtenäistä ojittamatonta suota noin 620 ha. Valtioneuvoston hyväksymässä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiassa ja toimintaohjelmassa ( ) Suomen kansallisena tavoitteena on turvata soiden elinympäristöjen ja eliölajiston monimuotoisuus ja edistää uhanalaisten lajien kantojen vakiintumista ja vahvistumista. Mustaisnevan ottaminen turvetuotantoon olisi ristiriidassa kansallisten tavoitteiden kanssa. Hankkeelle ei tule myöntää toiminnanaloittamislupaa. Turvetuotannon kuormitus on suurin kunnostusvaiheessa. Kunnostustöiden aloittaminen muuttaa suon olosuhteet lopullisesti, jolloin muutoksenhaku tulisi hyödyttömäksi. 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Karijoen vesi on erittäin tummaa ja varsin ravinnerikasta. Ylikylässä otettujen vesinäytteiden väriarvo on ja 2000-lukujen aikana ajoittain ylittänyt arvon 200 mg Pt/l. Kokonaisfosfori on toistuvasti ollut yli 100 µg/l ja enimmillään jopa yli 200 µg/l. Kokonaistyppipitoisuus on saman jakson aikana vaihdellut µg/l. Vuonna 1995 esiintynyt alhainen pharvo (5,1) on osoitus siitä, että myös happamuus on joen ekologista tilaa säätelevä tekijä. Karijoen ekologinen tila on tyydyttävä vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen luokituksen perusteella. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen edellyttäisi, että Karijoen ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä happamien tilanteiden esiintymistä voitaisiin vähentää. Tavoitteena on joen fosforipitoisuuden vähentäminen tasolta µg/l arvoon 40 µg/l. Lisäksi tulisi joen habitaatteja kunnostaa ja kalojen vaellusmahdollisuuksia edistää. Lapväärtinjoki-Isojoki on yksi harvoista Suomen jokivesistöistä, joilla on luontaisesti lisääntyvä meritaimenkanta. Meritaimenia on havaittu nousevan myös Karijokeen ja vuonna 1999 tehdyn Lapväärtinjoen telemetriaselvityksen mukaan osa meritamenista nousi Karijokeen. Kalojen vapaata vaellusta Karijokeen estää, ylivirtaamatilanteita lukuun ottamatta, Lapväärtinjoessa kolme vaellusestettä. Voimakkaimmin kalojen vaellusta
13 13 estävälle Peruskosken padolle on vuonna 2010 saatu lainvoimainen päätös kalatien rakentamiselle. Lapväärtin keskustassa olevan Sandgrundforsenin padon kalatien lupapäätöksen käsittely on kesken. Karijoen Alakylän sillan kohdalta vuonna 2006 tehdyn koekalastuksen mukaan siellä esiintyi aaria kohden 5,0 kpl 0+ taimenta ja 8,4 kpl >0+ taimenta. Myös aiemmin tehtyjen koekalastuksien perusteella on Karijoessa todettu olevan lisääntyvä taimenkanta. Karijoessa on myös elinvoimainen harjuskanta ja vuonna 1996 tehdyn koekalastuksen mukaan oli Karijoen harjustiheys (1,6 yks./100 m 2 ) isompi kuin muualla Lapväärtin- Isojoen vesistöalueella. Sähkökoekalastuksissa on Karijoesta saatu rapua, taimenia, harjusta, ahventa, haukea, kiiskeä, kivennuoliaista, kivisimppua, madetta, särkeä ja nahkiaista. Meritaimenkannan vahvistamiseksi on Lapväärtin-Isojokeen istutettu 2000-luvulla vuosittain keskimäärin noin kpl 1 2 vuotisia meritaimenia. Lisäksi jokeen on istutettu meritaimenen mätiä ja vastakuoriutuneita poikasia sekä jonkun verran 3 4 vuoden ikäisiä yksilöitä. Lapväärtinjoen-Isojoen vesistöalue sisältyy Natura verkostoon, koskiensuojelulain ja Unescon Project Aquan kohteisiin. Luonnonvarainneuvosto on antamallaan kannanotolla korostanut Isojoen ja muiden meritaimenjokien merkitystä ja katsonut, että meritaimenvesistöistä tulee poistaa mahdolliset vaellusesteet, kunnostaa lisääntymis- ja poikastuotantoalueet sekä vähentää ympäristökuormitusta. Vesistöalueen kalataloudellinen arvo on suuri. Meritaimenkannan vahvistamiseen on viime vuosina panostettu istutuksilla ja edistämällä kalojen vaellusmahdollisuuksia. Karijoen veden laatua ei voida kaikilta osin pitää joessa olevalle kalakannalle soveltuvana ja lohensukuisten lajien ja ravun turvaamiseksi olisi pikaisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin aine- ja happamankuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi tulisi Karijoen rakenteellista tilaa ja hydrologisia olosuhteita parantaa. Turvetuotannon ravinne- ja kiintoainekuormitus vilkastuttaa rehevöitymistä ja nopeuttaa kalojen kutupohjien liettymistä. Rahkaturvevaltaisen suon kuivattaminen ja ottaminen turvetuotantoon johtaa myös lisääntyvään happamaan kuormitukseen. Lisäksi kuivatus vaikuttaa lisäävästi joen virtaamien äärevöitymiseen, mikä on erityisen ongelmallista kalojen ja mädin selviytymisen kannalta alivirtaamatilanteissa. Turvetuotannon ja siitä seuraavan vesistökuormituksen lisääminen alueella vaarantaa siten joen kalakannan selviytymistä ja on ristiriidassa vesienhoito-ohjelman tavoitteiden kanssa. Turvetuotannon yhteydessä olevista lammista on mitä ilmeisimmin ainakin osa samaa vesitaloudellista kokonaisuutta kuin suunniteltu tuotantoalue. Pitkäkestoisen tuotannon aikana lohkon kuivattaminen aiheuttaa sellaista toimenpidettä, joka vaarantaa pienen lammen säilymistä luon-
14 14 nontilaisena. Metsien ja suoalueiden kuivatusaste on erittäin korkea Lapväärtinjoen-Isojoen valuma-alueella. Pienten lampien suojelutaso ei ole niin hyvä, että edellytyksiä poikkeusluvan myöntämiselle olisi. Huomioon ottaen Karijoen suuri kalataloudellinen arvo, vesienhoitotyön tavoitteet, virtaamien äärevöityminen ja rahkaturvevaltaisen suon kuivattamisen happamoittava vaikutus sekä valuma-alueella jo oleva huomattava ojitusaste ja turvetuotantotoiminta ei Mustaisnevan turvetuotannolle tule myöntää ympäristölupaa, vaikka kyseessä on varsin pieni tuotantoalue. Turvetuotantotoimintaa ei voida kasvattaa Karijoen valuma-alueella aiheuttamatta vesistön pilaantumista, vaarantamatta joen arvokkaita kalakantoja tai vaikeuttamatta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Joen valuma-alueella jäljellä olevat suot tarvitaan kuivien jaksojen riittävän virtaaman turvaamiseksi alapuolisissa uomissa. 3) Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lautakunta suhtautuu kielteisesti ympäristölupahakemukseen. Hanke on ristiriidassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavaselosteen kanssa. Kaavaselosteen mukaan turvetuotantoa tulee ohjata ensisijaisesti jo tuotannossa oleville tai ojitetuille soille, ei luonnontilaisille soille, paikalliset ja seudulliset suojeluarvot tulee huomioida eikä pohjavesialueiden vedenlaatua saa vaarantaa. Turvetuotannon haittoja tulee vähentää käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parhaita menettelytapoja. Vaikutukset luontoon on arvioitu puutteellisesti. Linnusto tulee selvittää hankeen vaikutusalueelta pesimä- ja muuttoaikana. Myös kasvillisuus ja eläimistö tulee selvittää laajemmalta alueelta. Lupaprosessissa tulee huomioida erityisesti vaikutukset uhanalaisten lajien ja luontotyyppien ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien liitteen lajien esiintymiseen. Kuivatusvedet johdetaan Teuvan Luovankylän halki kulkevaan Jokiperänjokeen. Luovankylän kohdalla vesistössä on tavattu taimenta ja Luovankylän alapuolella alkaa pitkä koskialue, joka mahdollisesti on taimenen lisääntymisaluetta. Taimenen esiintymistä kyseisen joen yläosilla (Mortikanoja) ei ole asiantuntevasti selvitetty. Vaikka hankealue on suhteellisen pieni, tulee ottaa huomioon, että kyseistä vesistöä kuormittavat jo ennestään olemassa olevat Plumpunnevan ja Vapo Oy:n Mustaisnevan turvetuotantoalueet. Hakemuksen mukaan Mortikanluoma kärsii alivirtaamakauden vähävetisyydestä. Puhtaiden valumavesien saatavuus vähävetisimpinä aikoina on elintärkeää pienvesille. Hakemuksen kuormitusarviot ovat vain suuntaa antavia. Todellinen kuormitus riippuu muun muassa turvelaadusta, säätekijöistä ja pintavalutuskentän toimivuudesta. Isojoki- Lapväärtinjoki on valtakunnallisesti arvokas meritaimenen nousujoki, jonka turvetuotannosta tulevia vesistövaikutuksia pitää pyrkiä vähentämään.
15 15 Vesienkäsittelyn tulee olla ympärivuotista. Vesienkäsittelyn ohittavia ohitusojia ei tule sallia. Pintavalutuskentän toiminta ilman pumppausta tuotantokauden ulkopuolella arveluttaa. Pintavalutuksen toiminnan kannalta oleellista on veden tasainen leviäminen koko kentän alueelle. Pengerrykset ovat alttiita sortumiselle rankkasateiden aikana. Vaikka hankealue on suhteellisen pieni, on selvitysten, vesienkäsittelyn ja tarkkailun vastattava parhaita käytäntöjä ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kustannukset muodostuvat pienellä alueella pakostakin hehtaaria kohden suuriksi. Suota kuivattava vaikutus ulottuu laajemmalle kuin pelkästään hankealueelle, ja varsinkin hankealueen pohjoispuolella olevat lähimmät allikot ovat vaarassa kuivua. Hankkeella ei saa vaarantaa alueen pohjavesien laatua. Luovankylän vesijohto-osuuskunnan poikkeustilanteiden varalta tutkittavat mahdolliset vedenottopaikat sijaitsevat Luovankylän metsäautotien läheisyydessä noin m luoteeseen suunnitellusta tuotantoalueesta. Hankkeen melu- ja pölyhaittoihin tulee kiinnittää huomiota. Lähimpään vapaa-ajan asuntoon on matkaa 400 m. Jätteenkäsittelyn tulee olla jätehuoltomääräysten mukaista. Aumamuovin hautaaminen ei ole sallittavaa jätteenkäsittelyä. GTK:n raportissa vuodelta 1982 on todettu, että Mustaisnevan eteläosat on varattu luonnonsuojelutarkoituksiin. Koska alue ei ole suojelualuetta, on se mahdollistanut laajemman virkistyskäytön verrattuna luonnonsuojelualueisiin. Suon lounaisosassa sijaitsee kota. Suoalueiden ottamista turvetuotantoon tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta, esimerkiksi maakuntakaavoituksen kautta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueella on alkamassa suostrateginen ohjelma, jossa on tarkoitus selvittää eri toimijoiden kanssa soiden osalta eri maankäyttömuotojen yhteensovittamista. 4) Teuvan kunta Kunta puoltaa hakemusta elinkeinopoliittisin perustein. Päätöksessä tulee kuitenkin huomioida ympäristöseikat ennen turpeen noston aloittamista. Muistutukset 1) AA (Kumpula RN:o 9:234 ja Simola 9:285) vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Tällä hetkellä hyvälaatuiset vedet virtaavat muistuttajan vapaa-ajan kiinteistön kautta. Uimapaikka ja muut alueen virkistyskäytössä olevat lammet ovat vaarassa tuhoutua, jos turvetuotanto toteutetaan suunnitelman mukaisesti. Pöly- ja meluhaitat tulevat olemaan merkittävät. Muistuttajan kesämökki on noin 400 metrin etäisyydellä suunnitellusta tuotantoalueesta. Hanke vaarantaa muistuttajan omaisuutta ja koko alueen linnuston ja muun eläimistön elinalueet.
16 16 2) Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry Mustaisneva on linnustoltaan erittäin rikas ja monipuolinen, se on yksi Suupohjan alueen linturikkaimmista soista. Lajisto on tyypillistä suolajistoa. Suolle on ominaista runsas kahlaajalinnusto, johon kuuluvat liro, kapustarinta, punajalkaviklo, valkoviklo, töyhtöhyyppä, suokukko, kuovi, pikkukuovi ja uusimpana lajina mustapyrstökuiri. Suokukkojen pesimäkanta on laskenut Suomessa huolestuttavan nopeasti, mutta Mustaisnevalla laji vielä pesii hyvällä menestyksellä. Vesilinnuista Mustaisnevalla pesivät ainakin tavi, sinisorsa, telkkä, tukkasotka, kuikka, mustakurkkuuikku ja metsähanhi. Mustaisneva on sääksen perinteinen pesäpaikka. Pesinnöissä on ollut taukoa pesän huonon kunnon vuoksi. Kunnostetun pesän myötä lajin odotetaan palaavan suolle. Suolla pesii riekko, joka on harvinaistumassa Suupohjan soilta ja hävinnyt suurelta osalta Suupohjan alueen eteläpuolisista soista. Suoalue on tärkeä elinympäristö myös teerelle. Varpuslinnuista pesimälajistoon kuuluvat keltavästäräkki ja pohjansirkku, molemmat lajit ovat taantuneet. Suon arvokkaimpia ominaisuuksia on laajan avosuon muodostama kokonaisuus. Avosuoalueella on myös allikoita, mikä lisää suon linnustollista arvoa. Mustaisnevan ympäristössä on pienempiä arvokkaita soita, joista osa kuuluu suojeluohjelmiin. Monipuolisen kokonaisuuden turvin alueen suolajistolla on paremmat mahdollisuudet pysyä elinvoimaisena pitkälle tulevaisuuteen kuin yksittäisellä suojellulla suolla. Turvetuotantoalueen toteutuminen tuhoaisi erittäin arvokkaan suon. Mustaisneva on linnustoarvoltaan Suupohjan arvokkain suojeluohjelmien ulkopuolella oleva suo. Linnustoarvojen selvittäminen on välttämätöntä. 3) Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry Muistuttaja vastustaa ympäristöluvan myöntämistä. Hakemus on sekava ja varsin heikkotasoinen. Mustaisneva jakaantuu selkeästi kahdeksi laajaksi suoalueeksi, joita rajaa tie sekä metsäalue, ja niiden välimatka on noin 1 km. Eteläisempi osa on laaja ja täysin luonnontilainen suokokonaisuus, joka on monipuolisimpia soita koko maakunnassa, jotka ovat suojelun ulkopuolella. Suolla on valtakunnallista suojelumerkitystä. Mustaisneva on ollut varauksessa valtion soidensuojeluohjelmiin 70- luvulla. Suon eteläosassa on edustava kilpikeidas ja pohjoisosassa on laajalti laakiokeidasta. Reunoilla on useita viettokeitaita. Kuljujen reunamilla kasvaa monin paikoin kurjenrahkasammalta, jota on Suomessa keidassuolta löytynyt Mustaisnevan lisäksi vain Kauhanevalta ja Lauhan
17 17 Kärkikeitaalta. Mustaisneva on linnustoltaan rikas ja sieltä on tavattu EU:n direktiivilajeja ja muita vähälukuisia tai taantuvia lintulajeja, joita ei tosin luontokartoituksessa tavattu lainkaan. Valumavedet kulkevat metsäojia pitkin Katinhännänojaan ja sieltä Karijokeen, jota Luovankylän yläosassa kutsutaan Jokiperänjoeksi. Karijoen valuma-alueella on turvetuotannon osuus 3 %. Sitä on pidettävä vesistön kokoon nähden merkittävänä, eikä sitä tule kasvattaa nykyisestä. Osa vesistä kulkee yksityisen vapaa-ajan asunnon tarpeisiin kaivetun lammen läpi. Lammet tulevat toimimaan saostusaltaana, etenkin valmisteluvaiheessa. Hakemuksessa käytetyt virtaamatiedot ovat valuma-alueiltaan täysin erilaisilta alueilta kuin hankealue. Alueen veden laatu poikkeaa myös varmasti Mustaisnevan veden laadusta ja suunnittelu on tehty teoreettisia arvoja käyttäen. Todelliseen kuormitukseen vaikuttaa suokohtaisesti mm. turpeen maatuneisuusaste. Hakemuksessa ilmoitettu kiintoaineen määrä on kuiva-aineena ilmoitettu määrä, joka veteen joutuessaan imee noin 20-kertaisen määrän vettä itseensä ollen noin kg/v. Tuotannon jatkuessa 20 vuotta vesistöön kulkeutuu kiintoainetta noin 100 tonnia. Lisäksi liuenneen humuksen määrä kasvaa nykyisestä. Perinteisellä vesinäytteenotolla ei saada luotettavaa näytettä vesistöön kulkevasta kiintoaineen oikeasta määrästä. Hakemuksen mukaan vettä varastoidaan tuotantoalueelle ja ojiin, mutta minkäänlaista varastokapasiteettia ei mainita. Hakemuksessa on erikseen mainittu rakenteesta, jota kautta vesi voidaan ohjata pintavalutuskentän ohi tuotantokauden ulkopuolella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ylivirtaamavesien käsittely on täysin puutteellista. Teuvan Luovankylään vesi otetaan noin 1,5 km:n päästä Katinhännän läheltä olevilta Poskanlähteiltä. Pohjaveden muodostumisalueesta ei ole tietoa. Kylän vedenhankinnasta ei hakemuksessa ole mainittu lainkaan. Tulee tehdä luotettava kalataloudellinen selvitys. Karijoen luontaiseen kalakantaan kuuluu vähempiarvoisten kalojen lisäksi kivennuoliainen, kivisimppu, pikkunahkiainen, harjus ja taimen, ja lisäksi on tavattu rapuja. Taimen ei ole istutusperäinen, vaan joen omaa kantaa, joka lisääntyy luontaisesti joen yläosilla saakka. Taimenella on kutualueita ainakin enintään 2 km Katinhännänojan haaran alapuolella, mutta hyvin todennäköisesti laji nousee ainakin osittain kutemaan myös joen yläosaan Mortikanojalle saakka. Katinhännänojan kelvollisuus taimenen kutualueeksi tulee selvittää. Taimenet pyrkivät lisääntymään hyvin ylös puroihin ja jopa metsäojiksi luokiteltaviin paikkoihin veden laadun niin salliessa.
18 18 Karijoessa lisääntyvä taimen on Isojoen alkuperäistä kantaa olevaa luonnonvaraista taimenta, jolla on todennäköisesti sama perimä kuin joen meritaimenkannalla. Merivaelteiset taimenkannat ovat äärimmäisen uhanalaisia. Myös Isojoen meritaimen nousee Karijoen haaraan kutemaan, joten Karijokea tulee pitää merkityksellisenä meritaimenen lisääntymisjokena. Suomen raportissa EU:lle luontodirektiivin toimeenpanosta on esitetty, että keidassoiden suotuisan suojelutason kokonaisarvio on maassamme epäsuotuisan huonolla tasolla ja tulevaisuutta ajatellen riittämättömällä tasolla. Hyönteisselvitystä (erityisesti perhoset) ei ole tehty. Muuta uhanalaislajistoa ei ole selvitetty ollenkaan (matelijat, nisäkkäät ym.). Ei voida vakuuttua siitä, että hanke ei vaaranna EU:n suojelemia lajiryhmiä ja niiden suotuisan suojelutason saavuttamista. Vaikutusalueen luonnonarvoja ei ole selvitetty. Linnustoselvitys on tehty väärään aikaan. Kasvillisuusselvitys on ylimalkainen. Vuonna 2010 Mustaisnevalta on tavattu mm. laulujoutsen, teeri, mustakurkku-uikku, kuikka, kalasääski, kapustarinta, suokukko, liro, pikkulokki, kalatiira ja lapintiira. Kalasääski on pesinyt suolla vuoteen 2000 saakka, jonka jälkeen pesä on osin tuhoutunut. Vuonna 1979 tehdyssä kartoituksessa tavattiin 47 lintulajia. Suo on merkittävä virkistys- ja metsästysalue laajalle väkijoukolle. Alueella marjastetaan paljon. Turpeenottoon haettavan alueen etelä- ja pohjoispuolella, alueen välittömässä läheisyydessä on pieniä lampia, joiden tilaa ei saa heikentää. Myös haettavalla alueella voi esiintyä pieniä allikoita, ainakin kausikuivia kuljuja, joiden tulkinta vesilain mukaisiksi kohteiksi tulee varmentaa. Suolla on ainakin 100 ha alueita, joissa on kiinnostus aloittaa turpeenotto, jos suon hyödyntäminen osoittautuu mahdolliseksi luvan saannin osalta. Suunnitellun tuotantoalueen pituus ja kapeus aiheuttaa suuren reunavaikutuksen, jolloin ojitus aiheuttaa myös eniten suon kuivumista tuotantoalueen ulkopuolellekin. Hakemuksessa ei ole mainintaa eristysojista. Lähimmillään noin 400 metrin päässä olevalle vapaa-ajan asunnolle voi aiheutua pölyhaittaa ja toiminta voi joissain olosuhteissa ylittää vapaaajan asutukselle annetun yöajan meluohjearvon. Aumamuovin käyttö teiden pohjissa ei ole jätelainsäädännön mukaista. Maakuntakaavassa Isojoki-Lapväärtinjoen valuma-alueella turvetuotantoa koskee suunnittelumääräys IV, jonka mukaan kokonaiskuormitusta on pyrittävä vähentämään. Tähän tavoitteeseen ei päästä lisäämällä turvetuotantoa. Muistuttaja viittaa myös maakuntakaavan suunnittelumääräykseen I ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.
19 19 Vesienhoitosuunnitelman mukaan Isojoki-Lapväärtinjoen kuormituksen vähentämistarve on noin 30 % ravinnekuormituksesta. Tavoitteena on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä. Meritaimenkanta on valtakunnallisesti arvokas, sillä se on yksi maamme viidestä jäljellä olevasta alkuperäisestä ja luontaisesti lisääntyvästä taimenkannasta. Alue kuuluu Natura-alueisiin ja kansainväliseen Project Aqua hankkeeseen. Isojoessa on merkittävä meritaimenkanta ja uhanalainen jokihelmisimpukka. Jokeen nousee harjus, nahkiainen, meritaimen ja siika. Hakijan vastine Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus: Jätevesien käsittely tuotantoajan ulkopuolella on riittävää. Vesi on jäässä talvella ja sen käsittely on hyvin hankalaa. Ottaen huomioon, miten vähäiset määrät vettä talvisin liikkuu ja miten vähän vettä kerääntyy, on kohtuutonta vaatia käyttöön erittäin kalliita järjestelmiä. Uudessa suostrategiassa mahdollistetaan tuotanto myös Mustaisnevan kaltaiselle nevalle. Päästöt näin pieneltä alueelta ovat olemattomat nykyaikaisilla vesienkäsittelymenetelmillä. Hakijan kokemuksen mukaan tämän kaltainen hanke ei pilaa nevan muissa osissa sijaitsevia allikoita ja vetisiä kohtia. Kauhajoen kaupungin ja Teuvan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen: Hakemuksen täydennyksen mukaan käyttöönotto ei vaikutua vesistöön. Hakija saa neuvoja muilta turvetuottajilta esimerkiksi pengerryksistä, joten ne tehdään niin hyvin, että ne kestävät. Pintavalutuskentät ovat myös toimineet moitteettomasti tuotantoaikana tähänkin asti. Vesienkäsittely tai pumppaus yhdessä pakkasen kanssa on erittäin hankala yhdistelmä. Ojissa ei ole talvella pumpattavaa. Useilla muilla nevoilla, joilla on pumppaamo, ei talvipumppausta ole vaadittu. He, jotka ovat sitä kokeilleet, ovat todenneet sen olevan hyödytöntä ja erittäin vaikeaa. Pohjavedet eivät ole hankkeen takia vaarassa. Pohjavesialuetta ei ole lähelläkään suunniteltua turvetuotantoaluetta. Alue ei kuulu suojeluohjelmaan. Turvetuotanto ei häiritse esimerkiksi moottorikelkkailua, sillä kelkkailu ja tuotanto tapahtuvat aivan eri vuodenaikoina. AA: Hakija on keskustellut muistuttajan kanssa, joka on ollut tyytyväinen pintavalutuskentän kokoon. Nykyaikaiset pintavalutus- ja vesienkäsittelymenetelmät takaavat vesien säilyvän puhtaana. 400 metrin etäisyys riittää häivyttämään melun ja pölyn. Mökin ja suunnitellun turvetuotantoalueen välissä on paikoin kookastakin metsää, joka toimii erittäin hyvänä suojana. Suurimmat melut ja pölyt ovat mökkiin nähden juuri lohkon toisessa päässä, mihin suunnitelman mukaan sijoitetaan auma-alue. Kaikki liikenne sijoittuu myös tähän päähän.
20 20 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry: Lutakot ym. vetisemmät alueet ovat toisessa päässä Mustaisnevaa kuin suunniteltu turvetuotantoalue. Turvetuotannon aloitus ei siis pilaa niitä alueita ja niillä mahdollisesti elävien lintujen elinolosuhteita. Suomen luonnonsuojeluliitto Pohjanmaan piiri ry: Suunniteltu tuotantoalue on hyvin pieni, mutta hakijalle taloudellinen merkitys on erittäin suuri. Turvetuotanto ei kasvattaisi Karijoen valumaalueen suhteellista turvetuotannon osuutta 3 prosentista. Huomattavasti vaadittavaa suuremman pintavalutuskentän, lietteenpidättäjien ja tiiviin yhteistyön avulla hakija saa säilytettyä vesien laadun hyvänä. Pintavalutuskentän muoto ja maa-aines varmistavat, että sieltä poistuva vesi on puhdasta. Vedet pumpataan pintavalutuskentälle eikä suoria valumia pääse tapahtumaan. Hakija on käyttänyt ammattitaitoista tuotantosuunnitelman tekijää ja vesinäytteiden ottajaa. Pintavalutuskentän ohitusta käytetään vain talvella. Vesi kulkee pintavalutuskentän kautta pitkän matkaa ensin Mortikanluomaan, joka kesäisin on lähes tyhjä. Karijoki sijaitsee turvallisen matkan päässä tuotantoalueesta. Muistutuksessa on esitetty vanhaan tutkimukseen perustuvia havaintoja. Hakijan teettämän luontokartoituksen perusteella mainittuja eläimiä ei esiinny alueella. Allikot sijaitsevat Mustaisnevan toisessa päässä, joten niitä ei suunnitellulla alueella ole ollenkaan. On väärin vedota tuleviin hankkeisiin. Marjastusmaita lähialueelta löytyy runsaasti. Turvetta ei kerätä häiritsevällä tuulella jo paloturvallisuudenkaan takia. Pölyhaittoja ei tule olemaan läheisellä vapaa-ajan asunnolla. Hakija parantaa yhteistyöllä myös yöajan toimintaa tarpeen tullen ja pitää huolen, ettei työnteko turvetuotantoalueella ole häiritsevää. Melu ja pöly keskittyvät auma-alueelle, jonka lähistöllä ei asutusta ole. Alueella on eristysoja. Tuotantoalueen ulkopuolisia vesiä ei ohjata pintavalutuskentälle. Tie on suhteellisen lähellä. Mahdollisten eläinten ja lintujen elintilat säilyvät niille sopivimmalla paikalla 1,5 3 kilometrin päässä suunnitellusta turvetuotantoalueesta ja virkistyskäyttöön jää sopivaa aluetta. Yhteenvetona hakija on esittänyt seuraavaa Alue ei ole suojelussa ja kyseessä ei ole pohjavesialue. Kesällä 2011 voidaan selvittää alueen linnustoa ja teettää linnustokartat. Hakija pyytää katselmuksen tekemistä. Hakija on käyttänyt paljon rahaa hankkeeseen. Hankkeella on työllistämisvaikutusta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 27.09.2010 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/200/04.08/2010
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010. Vapo Oy:n Meranevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Perho
Suomen luonnonsuojeluliiton 22.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/197/04.08/2010
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi
Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 25.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-375
LisätiedotPirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab
Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta
LisätiedotTurvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa
Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla
LisätiedotISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA
ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA Tmi Kairatuuli/ 2015 1 JOHDANTO Isojoen Urakointi Oy:llä on tuotannossa Isojoen Sulkonkeitaalla noin 36 ha:n suuruinen turvetuotantoalue. Sulkonkeitaan
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015
Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 16.12.2015 A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n ympäristölupahakemus, lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ESAVI/6010/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 41 A. Ahlström
LisätiedotLAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE
LAKAJOEN (LAPUA JA KUORTANE) KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA VUOSILLE 2018-2025 YKSITYISET TURVETUOTTAJAT POHJANLUMME KY SEINÄJOKI 2018 1 JOHDANTO 1 Lakajoen (Lapua ja Kuortane) kalataloudellinen
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
Lisätiedotmuutoksenhausta huolimatta, Perho S u o m
L ä n s i - Päätös Nro 57/2011/1 Dnro LSSAVI/197/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2011 ASIA HAKIJA Meranevan turvetuotantoa a koskeva ympäristölupa ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Rimminnevan turpeenottohankkeesta seuraavanlaisen muistutuksen:
Suomen luonnonsuojeluliiton 25.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/320/04.08/2010.
LisätiedotLupaprosessi ja hyvä hakemus
Lupaprosessi ja hyvä hakemus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus 9.10.2012 Saarijärvi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Raija Aaltonen Lupaprosessi Hakemus vireille Täydentäminen Tiedottaminen Lausunnot,
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 VASTINE pohjanmaa@sll.fi 25.4.2010 Korkein hallinto-oikeus Unioninkatu 16 00131 HELSINKI DNRO: 329/1/09 (25.3.2010)
LisätiedotIso-Lehmisuon ja Matkalamminkurun vaikutusten koontitaulukko LIITE 9
maankäyttöön liikenteeseen ja liikkumiseen tuotanto-, palvelu- ja elinkeinotoimintaan sekä luonnonvarojen käyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Iso-Lehmisuon ja Matkalammikurun alue muuttuu osittain luonnontilaisesta
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2024 Matolamminneva-Räntäjärvi,Virrat, Pirkanmaa Sijainti Matolamminneva-Räntäjärven alue sijaitsee Virtain pohjoisosassa,
LisätiedotVesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM
Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari 21.1.2009 Leena-Marja Kauranne, YM 1 Sisältö turpeet ja suot muutamana lukuna suo- ja turvemaiden
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 10.09.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/195/04.08/2010
LisätiedotTurvetuotannon sijoittaminen
Turvetuotannon sijoittaminen Turvelupa workshop 7.2.2017 Seinäjoki Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Muutoksia turvetuotannon sääntelyyn YSL 13 Turvetuotannon sijoittaminen YSL
Lisätiedotluonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi 11.4.2011 MUISTUTUS Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/313/04.08/2010
LisätiedotLausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski.
Ympäristölautakunta 68 15.10.2014 Lausunto Jari Sojakka Oy, Sarvinevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa, Viitasaari, Kannonkoski, Äänekoski. YMPL 68 Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotIlmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta
Rakennus- ja ympäristölautakunta 117 11.06.2014 Ilmoitus / Alle 10 ha:n turvetuotantoalue / Salonen Sami - Sydännevan turvetuotantoalue II / Rakennus- ja ympäristölautakunta 1041/11/01/01/2013 Rakennus-
LisätiedotEPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma
Kuulutus 1 (2) 24.11.2017 4512/5723/2017 EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma Asia Pohjanlumme Ky on EPV Bioturve Oy:n puolesta 9.11.2017 jättänyt Varsinais-Suomen
LisätiedotRaumjärvensuon turvetuotantoalueen tuotantolohkon 4 ympäristölupa, korkeimman hallinto-oikeuden palauttama asia, Laitila
Etelä-Suomi Päätös Nro 111/2012/2 Dnro ESAVI/447/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.5.2012 ASIA HAKIJA Raumjärvensuon turvetuotantoalueen tuotantolohkon 4 ympäristölupa, korkeimman hallinto-oikeuden
LisätiedotSanginjoen ekologinen tila
Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä
Lisätiedot30.08.13 KHO Powerpoint-pohja
1 KHO Powerpoint-pohja KHO:n oikeuskäytännön viimeaikaisia suuntaviivoja ympäristöasioissa - näkökulmia luonnonarvoihin oikeussihteeri Arto Hietaniemi SYS-päivät 5.9.2013 Helsinki Rakentamis- ja ympäristöasiat
LisätiedotTuusulan Rantamo-Seittelin linnusto
Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80
LisätiedotKARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS
KARJALAN KULTALINJAN ILOMANTSIN HANKEALUEEN LINNUSTON ESISELVITYS SYYSKUU 2011 täydennetty Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Selvitysalue ja menetelmät... 1 3. Tulokset... 2 3.1 Yleistä... 2 3.2 Kuittila...
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 63/2012/1 Dnro ISAVI/26/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.8.2012 ASIA HAKIJA Viurusuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja vesilain mukainen poikkeuslupa sekä toiminnan- ja
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 2/2017/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/3842/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 13.1.2017 ASIA HAKIJA Kaakimonneva-Vaatimonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupa sekä toiminnan aloittamislupa,
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 24/2014/1 Dnro PSAVI/337/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 25.3.2014 ASIA HAKIJA Koivulannevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, toiminnanaloittamislupa ja vesien johtaminen toisen maalla
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 108/2013/1 Dnro PSAVI/77/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2013 ASIA Jokineva-Kiikkurämeen turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Pyhäjärvi LUVAN HAKIJA Konepalvelu Honkala
LisätiedotKuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta
Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 4.4.2011 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/107/04.08/2010
LisätiedotVirtain luonnonsuojeluyhdistys ry c/o Larissa Heinämäki Havangantie Vaskivesi
Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry VALITUS c/o Larissa Heinämäki Havangantie 418 34710 Vaskivesi 14.7.2016 larissa.heinamaki@iki.fi Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Kuninkaankatu
LisätiedotLausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari
Ympäristölautakunta 42 18.05.2016 Lausunto Jari Soljakka Oy:n Matkusnevan ja Haukinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvasta, Viitasaari YMPL 42 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Äänekosken
LisätiedotTurvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta,
Turvetuotantoalueiden ja luonnonarvosoiden valintaprosessi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta, Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, valmisteluvaiheen aineistosta ehdotusvaiheeseen 2018 Ehdotusvaiheen 1 aineiston
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 56/2009/4 Dnro LSY-2009-Y-36 Annettu julkipanon jälkeen 1.9.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Mustaisnevan 27,6 ha:n alueen kuivatusvesien tehostamista koskeva
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii
1 PÄÄTÖS Nro 38/12/1 Dnro PSAVI/298/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.5.2012 ASIA HAKIJA Savilammensuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Ii Vapo Oy PL 22 40101 Jyväskylä 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS...
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotTurvetuotannon valvonnasta
Turpeenoton vesistövaikutukset -seminaari ja kansalaistapaaminen Jyväskylä 16-17.3.2012 Ansa Selänne Keski-Suomen ELY-keskus Alustuksen sisältö 1. Yleistä valvonnasta ja valvonnan keinoista 2. Turvetuotanto
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 3020 Hirvineva, Lapua, Etelä-Pohjanmaa Sijainti Kohde sijaitsee Lapuan eteläosassa aivan Hirvijärven tekoaltaan pohjoispuolella
LisätiedotSarvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Perho
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 75/2012/1 Dnro LSSAVI/186/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2012 ASIA HAKIJA Sarvinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotErityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotKaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus
Kaakkois-Suomen alle 10 ha turvetuotantoalueiden kartoitus Kuntapäivä 29.11.2016 Tiina Ahokas Tausta YSL:n muutoksen voimaantullessa (1.9.2014) toiminnassa olleiden enintään 10 ha turvetuotantoalueiden
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 30.6.2009 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2008-Y-370
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotPäätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012
Etelä-Suomi Päätös Nro 165/2012/2 Dnro ESAVI/195/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 15.8.2012 ASIA HAKIJA Koivistonkeitaan turvetuotannon ympäristölupa ja lupa poiketa vesilain 1 luvun 15 a :n mukaisesta
LisätiedotKESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
LisätiedotValtionkatu SEINÄJOKI p MUISTUTUS Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI 14.10.2009 p. 06 312 7577 MUISTUTUS pohjanmaa@sll.fi Länsi-Suomen ympäristölupavirasto PL 115 00231 HELSINKI DRNO: LSY-2009-Y-66
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton
Suomen luonnonsuojeluliiton 14.1.2011 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/278/04.08/2010.
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset
LisätiedotViitasammakkoselvitys, Polvisuo Ii
Vapo Oy Aappo Luukkonen Juha Parviainen Teppo Mutanen 11.12.2015 11.12.2015 1 (6) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 4 3.1 Yleiskuvaus... 4 3.2 Selvitysalueen merkitys
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotMILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS
PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS EUROFINS AHMA OY Projektinro: 20550 PERÄLÄN TURVE OY MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN
LisätiedotLiikennemäärät ja tien kunto pysyvät ennallaan. Liikennemäärät eivät nouse nykyisestään.
Page 1 Arviointitaulukko VE0 VE1 VE2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinotoimintaan Vaikutukset maankäyttöön Maankäyttö säilyy nykyisenä. Jako-Muuraissuo muuttuu melko luonnontilaisesta suoalueesta
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen
Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden
LisätiedotUusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori
Uusi ympäristönsuojelulaki ja bioenergia - turvetuotannon jännitteet 11.4.2014 Anne Kumpula ympäristöoikeuden professori Teemat üsuopolitiikat üturvetuotannon jännitteet ühe uudeksi ympäristönsuojelulaiksi
LisätiedotTurveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 19.3.2014 Dnro PSAVI/175/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Paarnitsa-aavan turvetuotantoalueen
Lisätiedot225. Suhansuo-Kivisuo (Ilomantsi)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 225. Suhansuo-Kivisuo
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Valtionkatu SEINÄJOKI p
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry VALITUS Valtionkatu 1 17.01.2011 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA NRO: 83/2010/3 DNRO: ESAVI/264/04.08/2010
Lisätiedot1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
LisätiedotPÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen
PÄÄTÖS Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen 15.2.2018 ASIA HAKIJA HAKEMUS Saarinevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan raukeaminen, Veteli Vapo Oy PL 22
LisätiedotTurveruukki Oy, Teknologiantie 12, Oulu, puh
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 16.8.2013 Dnro PSAVI/160/04.08/2012 Ympäristöluvan hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Koivu-Loukassuon turvetuotantoalueen
LisätiedotAluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä
1 2.12.2010 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet, Turveryhmä TURVETUOTANNON YMPÄRISTÖLUVAN HAKEMUSSUUNNITELMAMALLI KERTOELMAOSAN RAKENNE Hakemus Hakemuksen sisältö Tämä malli on tarkoitettu
LisätiedotKärkikeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Isojoki
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 46/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/313/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Kärkikeitaan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Isojoki
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotTurvehankkeisiin vaikuttaminen
Turvehankkeisiin vaikuttaminen Suokoulutuspäivä 28.5.2011 Seinäjoki, Veneskoski aluepäällikkö Merja Ylönen Turpeenotto on luvanvaraista - turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus vaativat ympäristöluvan
LisätiedotHakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta. Vapo Oy, PL 22, Jyväskylä, puh
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS Uudelleen kuuluttaminen 7.2.2014 Dnro PSAVI/93/04.08/2012 Hakemus kuulutetaan uudelleen hakemuksen muutoksen ja täydennysten johdosta Ympäristöluvan hakija
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI. Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma
KRISTIINANKAUPUNGIN KAUPUNKI Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen tarkkailusuunnitelma FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.6.2018 P35903P001 Tarkkailusuunnitelma Lapväärtinjoen ruoppauksen kalataloudellinen
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010. Vapo Oy:n Vähä Koihnannevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus, Kauhajoki
Suomen luonnonsuojeluliiton 27.10.2010 Pohjanmaan piiri ry MUISTUTUS Valtionkatu 1 60100 SEINÄJOKI p. 06 312 7577 pohjanmaa@sll.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL 200 65101 VAASA DRNO: LSSAVI/193/04.08/2010.
LisätiedotPaljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen. Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 %
Sitoumus 121212 Paljon vai vähän? Energian kokonaiskulutus 2010, noin 405 TWh (Tilastokeskus) Turvemaiden maankäyttömuodot pinta-alan suhteen Puupolttoaineet 22 % Öljy 24 % Muut 2 % Ydinenergia 16 % Sähkön
LisätiedotTurvetuotannon Ympäristötarkkailut
Turvetuotannon Ympäristötarkkailut Sisällysluettelo 1. Turvetuotannon ympäristötarkkailut tarkkailutyypeittäin 2. Käyttötarkkailu 3. Päästötarkkailu 4. Vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailu 5. Vaikutustarkkailu
LisätiedotTurvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot
18.9.2012 1 (6) Turvetuotantoon potentiaalisesti soveltuvien, luonnontilaisuudeltaan luokkaan 2 kuuluvien, suoalueiden luonnonarvot Taustaa Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä
LisätiedotItäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY
Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen
LisätiedotHakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, Oulu, puh
1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TIEDOKSIANTOKUULUTUS 15.4.2014 Dnro PSAVI/176/04.08/2012 Hakija Turveruukki Oy, Teknologiantie 12 A, 90590 Oulu, puh. 044 551 5700 Asia Hourunnevan turvetuotantoalueen ympäristöluvan
LisätiedotKatsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan. Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.
Katsaus soidensuojelun ja -käytön nykytilaan Hanne Lohilahti, YM Ristiriitojen suo tutkimuksesta tukevaa pohjaa? SYKE, Helsinki 1.12.2017 Suomen soiden ja turvemaiden kestävä käyttö ja suojelu Ehdotus
LisätiedotASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen
1 PÄÄTÖS Nro 23/10/1 Dnro PSAVI/162/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 14.4.2010 ASIA HAKIJA Loljunaavan turvetuotannon lopettamiseen liittyvien jälkihoitotoimien vahvistaminen, Keminmaa Vapo Oy PL
LisätiedotTehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen
Vesiensuojelun näkökulma turvetuotannon lupahakemuksiin Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu 3.12.2009 Petri Tähtinen 1 Petri Tähtinen Vapo Paikalliset
LisätiedotLintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Teuva ja Kurikka
Etelä-Suomi Päätös Nro 16/2010/3 Dnro ESAVI/392/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2010 ASIA HAKIJA Lintunevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta
LisätiedotTASO-hankkeen esittely
TASO-hankkeen esittely Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset 17.10.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun valtakunnallinen
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotSisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset
LisätiedotRiittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen
LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 33/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 19 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2007 ASIA HAKIJA Sarvinevan pohjoisosan turvetuotannon kuivatusvesien käsittelyä koskeva
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN
ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden
LisätiedotKansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa
Liite 12 Kansallisen lainsäädännön puutteita direktiivien toimeenpanossa Lisäselvitys kanteluun Suomen tasavaltaa vastaan EU:n luontodirektiivin rikkomisesta soiden luontotyyppien suojelun laiminlyönneillä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 1001 Mustakeidas, Honkajoki/Kankaanpää, Satakunta Sijainti Mustakeitaan suoalue sijaitsee Honkajoen kunnan ja Kankaanpään
LisätiedotUhattuja soita. Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto
Uhattuja soita Sini Eräjää Suomen luonnonsuojeluliitto 15.2.2011 Pohjanmaan rannikkoa (orannssit alueet turvekaivoksia) Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Tapaus Kivisuo, Muhos Ojittamaton, enimmäkseen
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotSuoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
Lisätiedot