Twiittien politiikka Suomalaisen politiikan eliitin verkostot Twitterissä

Transkriptio

1 ABSTRAKTI 1 Iiris Ruoho, Jaana Kuusipalo, Eliisa Vainikka (Tampereen yliopisto) & Jukka Huhtamäki (Tampereen teknillinen yliopisto) Twiittien politiikka Suomalaisen politiikan eliitin verkostot Twitterissä Tutkimuksessa on toteutettu verkostoanalyysin keinoin peruskartoitus suomalaisista eturivin poliitikoista Twitterin käyttäjinä. Tutkittaviksi valittiin politiikan eliittiä edustavia henkilöitä: ministerit, eduskuntaryhmien ja puolueiden puheenjohtajat, eduskunnan puhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat. Verkostoon kerättiin näistä Twitteriä käyttävät henkilöt sekä ne Twitter-tilit, joita nämä poliitikot seuraavat. Tässä otannan toisessa vaiheessa mukaan tuli myös poliitikkoja, jotka eivät kuuluneet alkuperäiseen otantaan, mutta jotka olivat kuitenkin mukana suomalaisten poliitikkojen Twitter-porukassa. Aineistosta nousee politiikan Twitter-eliitti, joka on aktiivinen palvelussa, osallistuu ja jota seurataan paljon. Tästä joukosta kaikki eivät kuitenkaan ole institutionaalisissa asemissa päivänpolitiikassa; osa on aiemmin ollut merkittävissä poliittisissa asemissa. Institutionaalinen asema ei täten selitä Twittersuosiota. Twitter-suosiota saavuttanut ulkoministeri Alexander Stubb seuraa joukkoa ihmisiä, joita muut suomalaiset poliitikot eivät seuraa. Tästä voidaan päätellä, että tuloksellinen Twitterin käyttö sisältää muutakin kuin vain ammatillisen aseman mukanaan tuomia kontakteja ja ammatilliseen asemaan liittyvää viestintää.

2 ABSTRAKTI 2 Petro K. Poutanen, Helsingin yliopiston Viestinnän oppiaine, Sosiaalitieteiden laitos Abstrakti Suomalaisen hip hop -kulttuurin taustarakenne ja muutokset vierailijaverkoston näkökulmasta Suomalainen hip hop -kulttuuri alkoi kehittyä hiljalleen ja 90-luvuilla, ja kehitys vauhdittui 2000-luvulla, kun suomiräpistä tuli valtavirtaa. Vuonna 2014 suomiräppäreitä löytyy Wikipediasta 166 kappaletta, ja julkaistuja albumeita on yhteensä 152. Suomen hip hop -kulttuuri on jakaantunut alueellisesti, ja muodostuu useista erilisistä ryhmittymistä. Nämä ryhmittyvät keskittyvät tyypillisesti isoihin kaupunkeihin, ja musiikillisten ja kaupallisten syiden ohella tärkein ryhmittelevä tekijä lienee fyysinen läheisyys. Toiset artisteista ovat menestyneet kaupallisesti erittäin hyvin ja nauttivat kansasuosioita. Toiset taas ovat myyneet vaatimattomampia määriä levyjä, mutta saattavat olla omissa muusikkopiireissään arvostettuja tekijöitä tai nauttia kulttimainetta. Onkin kiinnostavaa yrittää kartoittaa, millaisista aliryhmittymistä Suomen hip hop -kulttuuri muodostuu ja millä tavalla eri ryhmittymät ovat vuoropuhelussa keskenään. Esityksessäni pyrin vastaamaan kysymykseen suomalaisen rap-muusikkojen kulttuurisesta rakenteesta verkostoanalyysin avulla. Analysoin Wikipediasta keräämääni aineistoa, joka koostuu artistin vierailuista toisen artistin levyllä tai kappaleessa. Vierailut toisten artistien levyillä tai kappaleissa edustavat yhteyttä kahden artistin välillä, kun artistit ovat verkoston solmuja. Hypoteettisesi ajateltuna vierailija-linkki voi perustua ainakin alueelliseen läheisyyteen, yhteiseen historiaan / ystävyyteen, kaupalliseen menestykseen tai toisen artistin nauttimaan kulttisuosioon. Näiden syiden taustalle voidaan olettaa enemmän tai vähemmän yhtenäinen kulttuurinen rakenne. On myös mielenkiintoista pohtia, millä tavalla ajan kuluminen vaikuttaa koko vierailijaverkoston rakenteen kehitykseen, kun hip hop -kulttuuri kypsyy ja kaupallistuu. Eriytyykö vai tiivistyykö verkosto? Millaisia ovat verkoston keskeiset navat ja siltasolmut? Esityksessä kartoitetaan mahdollisuuksia vastata verkostoanalyysin keinoin näihin kysymyksiin sekä esitellään alustavia analyysituloksia.

3 Erkka Railo Politiikan tutkimuksen laitos Turun yliopisto ABSTRAKTI ABSTRAKTI 3 Paperissani pohdin verkostoanalyysin hyödyntämistä tutkimuksessa, jossa analysoidaan Twitterin käyttöä vaalikampanjan välineenä kevään 2014 eurovaalikampanjassa. Paperissa vertailen verkostoanalyysia ja laadullisen tekstianalyysiä keinoina ymmärtää Twitteriä vaalikampanjan välineenä. Tutkimuksessa tarkastelen eduskuntapuolueiden 160 eurovaaliehdokkaan kuukauden ajalta ennen vaaleja lähettämiä tviittejä. Siinä yhdistetään laadullista tekstianalyysiä ja verkostoanalyysiä tavoitteena ymmärtää, millä tavoin Twitteriä käyttävät poliitikot yrittävät hyödyntää sitä vaalikampanjassaan. Tutkimuksessa vastataan verkostoanalyysin avulla kysymykseen, keiden kanssa poliitikot tosiasiallisesti kommunikoivat: keille viestit lähtevät, ketkä poliitikkojen viestejä seuraavat ja ketkä niihin vastaavat. Toisaalta tarkastelemalla tviittien sisältöä laadullisen tekstianalyysin keinoin on mahdollista nähdä, mikä on poliitikkojen mielessään kuvittelema yleisö: keille poliitikot suuntaavat viestinsä ja keiltä he toivovat saavansa vastauksia. Tutkimuksen hypoteesi on, että poliitikot pyrkivät luomaan Twitterissä verkostoja toimittajien ja muiden poliitikkojen kanssa. Poliitikkojen viestintä ei siis kohdistu tavallisten kansalaisten suuntaan tai saa näkyvää vastakaikua heiltä. Vaalikampanjan välineenä Twitterin mahdollinen hyödyllisyys perustuu siis ennen muuta siihen, että sillä vaikutetaan joukkoviestinten toimittajiin, eikä niinkään suoraan kansalaisiin. Paperissa pohditaan, millä tavoin verkostoanalyysiä ja laadullista tekstianalyysia voi tämänkaltaisessa tutkimuksessa yhdistää, jotta niistä saadaan toisiaan tukevia havaintoja.

4 Mediatutkimuksen päivät Vaasassa 2014 Verkostoanalyysi-työryhmä Abstrakti ABSTRAKTI 4 Esa Sirkkunen, tutkija, tutkimuskeskus COMET, Tampereen yliopisto Verkostoanalyysi yksityisyydestä käytävästä verkkokeskustelusta Tampereen yliopistossa äskettäin käynnistetyssä Yksityisyys ja anonymiteetti verkkoviestinnässä - tutkimushankkeessa analysoidaan suomalaisten verkon käyttäjien suhtautumista yksityisyyteen internetissä. Tutkimuksen empiirinen analyysi kohdistuu yhtäältä ihmisten yleisiin käsityksiin yksityisyydestä ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä toisaalta heidän verkossa omaksumiinsa konkreettisiin tapoihin ja käytäntöihin, joilla käsitellään yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä. Hankkeen empiiristä aineistoa kootaan osaltaan verkon keskustelupalstojen ja sosiaalisen median sisältöjen analyysillä, joissa pyritään kartoittamaan ja jäljittämään sitä, millaista keskustelua yksityisyyden suojasta verkon eri palveluissa käydään. Tämän konferenssipaperin tarkoituksena on kokeilla, miten Twitterissä ja Facebookissa käytyyn keskusteluun yksityisyydestä päästään käsiksi verkostoanalyysin metodein. Tavoitteena on muun muassa kuvata, minkälainen verkosto syntyy, kun sen solmuiksi valitaan yksityisyyttä koskevat keskustelut, yhteyksiksi yhteydet keskustelijoiden välillä, mahdolliset tykkäykset ynnä muu keskusteluja ja keskustelijoita sidostava aines. Keskustelun kehitystä ja intensiteettiä pitäisi myös voida kuvata yli ajan esimerkiksi dynaamisella verkostoanalyysilla tai aikajanalla. Myös keskustelujen sävy olisi hyvä saada esiin, mikäli keinoja sentimenttien analyysiin löytyy. Hanke on nimenomaan kokeiluprojekti, sillä tekijällä ei ole aikaisempaa osaamista verkostoanalyysin tekemisestä. Lähteenä käytetään erityisesti Huhtamäki & Parviainen: Verkostoanalyysi sosiaalisen median tutkimuksessa. Hankkeessa kerätään myös vertailuaineisto yksityisyydestä käydystä sanomalehtikeskustelusta. Sanomalehtiaineiston ja sosiaalisessa mediassa käydyn keskustelun vertailu osoittaa toivottavasti jotakin siitä, minkälaisia päällekkäisyyksiä ja eroja näiden kahden julkisuusmuodon tavassa käsitellä yksityisyyden eri aspekteja on. Tavoitteena on kehittää ymmärrystä siitä, minkälaisiin kysymyksiin verkostoanalyysi parhaiten soveltuu.

5 KANSSAELOA KAUPUNKIYHTEISÖSSÄ Jenniina Halkoaho, Vaasan yliopisto Abstrakti ABSTRAKTI 5 Julkinen ja avoin keskustelu eri toimijoiden välillä on tärkeä elementti kulttuurin ja yhteisöllisyyden rakentumisessa, puhutaan sitten valtiosta, kaupunkiyhteisöstä tai yrityksen asiakaskunnasta. Informaalia ja horisontaalista julkisen keskustelun muotoa edustavat etenkin sanomalehtien yleisönosasto- ja mielipidepalstat sekä online-ympäristöjen keskustelualueet ja -ryhmät. Lehdissä ovat yleistyneet tekstiviestipalstat, joille tyypillisesti kirjoitetaan nimimerkin varjossa. Tämänkaltaisia lyhyitä viestejä on verrattain helppoa tuottaa, lähettää ja julkaista, joten niiden koetaan madaltaneen kynnystä osallistua julkiseen keskusteluun. Tutkimukseni tarkoituksena on valottaa kulttuurisia diskursseja kaupunkiyhteisön jäsenten puheenvuoroissa kaupunkilehden yleisöpalstalla. Tutkimuksessa tarkasteltavan vaasalaisen kaupunkilehden, Vaasan Ikkunan, ruusut ja risut -palstan sisältö on omiaan osoittamaan, mikä kaupunkiyhteisön arjen kohtaamisissa erityisesti ilahduttaa ja harmittaa. Palstalla käytävä keskustelu nostaa esiin sellaisia teemoja ja elämän aineksia, jotka suoraan ja välillisesti liittyvät sekä yksilön että yhteisön hyvinvointiin ja menestykseen. Tämänkaltaisen henkilökohtaisen mikrotason ja joukkoviestinnän makrotason välimaastossa sijaitsevan keskustelun tutkiminen avaa mahdollisuuden lähestyä vuorovaikutusta kaupunkiyhteisössä aidolla ja luontevalla tavalla. Metodologisesti empiiristä aineistoa lähestytään diskurssianalyysin kautta. Kaupunkilaisten lehdessä viestimät kokemukset, tunteet ja mielipiteet kantavat kulttuurisia merkityksiä, jotka ohjaavat yhteisön sosiaalista toimintaa ja osaltaan rakentavat tai murentavat sen yhtenäisyyttä. Kaupunki voidaan nähdä paikkana, joka on yhtäältä ihmisen koti, toisaalta toisilleen vieraiden ihmisten kohtaamispaikka ja siten vain näennäisesti yhtenäinen. Tämä jaettu yhteisyys on omiaan aiheuttamaan niin hengenheimolaisuuksien kuin ristiriitojen syntymistä. Siteitä kaupunkilaisten välillä syntyy epäsuorasti jaettujen kulutuskokemusten tai yhtyvien makumieltymyksien ja mielipiteiden kautta. Empiiristä aineistoa tarkastellaan teemojen, puheen sävyn (järki- vai tunnepuhe), ja kirjoittajien ottamien subjektipositioiden (tekojen kohde, vastavuoroinen toimija tai voimaantunut vaikuttaja) suhteen. Tutkimuksessa kuvataan kuusi kanssaelon diskurssia kaupunkiyhteisössä. Nämä ovat pettymys, mielihyvä, uhka yhteisössä, kiitollisuus, tuomitseminen ja hyväntahtoisuus.

6 ABSTRAKTI 6 Olli Parviainen, Petro Poutanen, Salla-Maaria Laaksonen & Mikael Rekola Communication Studies, Department of Social Research, University of Helsinki Taustayhteisöjen rakenteellinen analyysi presidentinvaalit Facebookissa Tutkimuksessa selvitettiin verkostoanalyysillä vuoden 2012 presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaiden kampanjasivujen kaveriverkostojen ja vuorovaikutuksen rakennetta. Vertailimme Pekka Haaviston ja Sauli Niinistön sivuilla aktivoituneiden yli käyttäjän (seinäkirjoituksia tai kommentteja kirjoittaneet sekä niistä tykänneet) keskinäisiä kaverisuhteita sekä näiden suhteiden yhteyttä sivuilla tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Tutkimuksessa selvisi taustayhteisöjen erilainen kaveriverkostorakenne, jossa Niinistön sivuilla tapahtuva vuorovaikutus perustui enemmän kaverisuhteisiin ja jossa Haaviston sivuilla aktivoituneet olivat toisiinsa paremmin yhdistäytyneitä. Tutkimuksen avaa mahdollisuuksia tarkastella eri medioiden "taustakanavia", eli sosiaalisessa mediassa mediatapahtuman rinnalle syntyviä keskusteluja, niiden rakenteen kautta.