SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintasuunnitelma 2015

Transkriptio

1 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Toimintasuunnitelma

2 1. Yhteenliittymän tehtävä Yhteenliittymä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan tutkimustoiminnan harjoittajien yhteistyöelin. Yhteenliittymä edistää tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välille yhteistyötä. Keinoina ovat asiantuntijaverkostot, tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä yhteistyö yksittäisissä hankkeissa tai muissa toiminnoissa. Yhteenliittymän toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet tahot. Yhteenliittymällä on seitsemän tutkimus- ja kehittämisohjelmaa sekä tietovarantojen kehittämisohjelma (luku 3.) 2. Yhteenliittymän johtoryhmä ja sihteeristö Yhteenliittymän johtoryhmän jäseniä ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen pääjohtajat. Johtoryhmä hyväksyy yhteenliittymän toimintasuunnitelman, ratkaisee periaatteelliset kysymykset sekä seuraa tavoitteiden toteutumista. Johtoryhmää avustaa ja toimintaa koordinoi sihteeristö, jossa on edustaja kustakin kolmesta laitoksesta. SOTERKOn laajennettuun johtoryhmään osallistuvat lisäksi pääjohtajat seuraavista laitoksista: EVIRA, FIMEA, IL, KELA, SYKE, VATT ja VTT. Laajennettu johtoryhmä kehittää SOTERKOn ohjelmatoimintaa ja seuraa ja arvioi yhteistoiminnan kehitystä. 3. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien toiminta vuonna 2015 Vuonna 2015 SOTERKOlla on käynnissä viisi vuonna 2012 alkanutta tutkimus- ja kehittämisohjelmaa sekä tietovarantojen kehittämisohjelma. Lisäksi valmisteluvaiheessa on kaksi uutta tutkimus-ohjelmaa, Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ja Nanohiukkaset ja terveys, joiden lisäksi Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelman sisältöä laajennetaan kaivosturvallisuuskokonaisuudella. Ohjelmakuvaukset ja tavoitteet esitellään kohdissa Kunkin SOTERKO -ohjelman toiminnasta vastaa koordinaattori ja yhteistyöryhmä. Yhteistyöryhmä edistää tutkijoiden ja asiantuntijoiden vuorovaikutusta, yhteisten hankkeiden luomista sekä hankkeiden tulosten hyödyntämistä. Koordinaattori yhteistyöryhmän tukemana vastaa ohjelman työsuunnitelmasta, seuraa ohjelman edistymistä, pitää yllä yhteisten hankkeiden ja muun yhteistyön luetteloa sekä raportoi ohjelman toiminnasta ja suunnitelmista vuosittain yhteenliittymän johtoryhmälle. Osallistujaorganisaatiot vastaavat ohjelman resursseista. Hankkeisiin ja muuhun yhteistoimintaan voidaan hakea ulkopuolista rahoitusta, jolloin hakijana on jokin yhteistyön osapuolista yksin tai yhdessä. Yksittäisiä hankkeita ja muuta yhteistyötä koskevat päätökset tehdään kunkin osallistuvan organisaation käytäntöjen mukaisesti. Ohjelmiin liittyvästä hanketoiminnasta ja - tuloksista viestittäessä kerrotaan, että hanke on toteutettu SOTERKO -yhteistyössä. 2

3 3.1. Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumisen erojen kaventaminen Nuoria aikuisia koskeva tutkimustieto yhdistyy toistaiseksi vajavaisesti heidän tulevan terveytensä, hyvinvointinsa ja työhön osallistumisensa ennakointiin sekä arviointiin hyvinvoinnin ja työllisyyden tulevasta kehityksestä. Nuorten aikuisten syrjäytymiseen ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on yleistymässä. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisessä on haasteita. Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää, että palvelujärjestelmä ja työelämä kykenevät tunnistamaan ja puuttumaan ajoissa terveyden ja muun hyvinvoinnin vajeisiin. Terveyttä ja hyvinvointia suojaavia ja työhön kiinnittymistä tukevia tekijöitä on tärkeää vahvistaa. Oikea aikainen, riittävän varhainen ja tarpeenmukainen välittäminen ja tuki ehkäisevät omalta osaltaan ongelmien syntyä. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on edistää nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä edistää nuorten työntekijöiden työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta luoda edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Päätavoitteet 2015: Seminaariyhteistyötä NUORAn aihealueella asiantuntijaesitysten muodossa Yhteinen keskustelualoite NUORAn aihealueelta Konsortioiden rakentaminen ja rahoituksen hakeminen ohjelman aihealueilta, erityisesti SA:n strategisen tutkimuksen rahoitus, Horisontti 2020 ja VNK:n valtioneuvoston päätöksentekoa tukeva rahoitus Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta. Toimintaan osallistuvat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Nuorisotutkimusverkosto, Raha-automaattiyhdistys, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot. 3

4 3.2 Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet Työelämän kannalta merkittäviä kansantauteja ovat erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveys- ja päihdehäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes, hermoston sairaudet, tapaturmien jälkitilat ja syöpäsairaudet. Näille sairauksille on ominaista, että työkyvyn alenema on usein vain osittaista ja oikeilla terveyden edistämisen toimilla suuri osa niistä olisi myös ehkäistävissä. Sairastuvuutta vähentämällä ja myöhäistämällä sekä jäljellä olevaa työkykyä tukemalla voitaisiin merkittävästi vähentää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja tuottavuuden alenemaa. Kansantautien kanssa työelämässä -ohjelman tavoitteena on: ehkäistä kansansairauksia ja niihin liittyvää toimintakyvyn alenemaa työikäisillä arvioida monipuolisesti työpaikkojen ratkaisuja edistettäessä työhön osallistumista kansansairauksiin liittyen kehittää ja arvioida työhön osallistumisen lisäämiseen tähtääviä suosituksia, sopimuksia ja lainsäädäntöä lisätä työhön osallistumista ja pidentää työuria, erityisesti myöhentää keskimääräistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ikää. Päätavoitteet 2015: Terveys tutkimuksen raportointia jatketaan. Analysoinnin kohteena ovat keskeisten kansansairauksien esiintyvyys, esiintyvyyden muutokset ja niihin yhteydessä olevat tekijät erityisesti nuorilla. Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH) aineistonkeruu jatkuu alkukevään 2015 ja muodostaa aluetasolle merkittävän aineistokokonaisuuden vuoden 2015 aikana. Aineiston hyödyntämistä ja järjestökentän tutkimusohjelmaa jatketaan ja syvennetään järjestökentän tarpeita palvelevaksi. Tuloksia tuotetaan mm. vanhuspalvelulain vaikutusten arviointiin, terveytemme.fi-portaaliin, SotkaNet-indikaattoripankkiin, Hyvinvointikompassiin, kirjoiksi, kansallisiin ammattilehtiin, kirjanlukuihin, kansallisiin ja kansainvälisiin vertaisarvioituihin lehtiin. Lasten sepelvaltimosairauksien riskitekijätutkimuksessa tarkastellaan, missä määrin monitekijäisillä kansansairauksilla, kuten sydän- ja verenkiertoelinten sairauksilla ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksilla on omien tautikohtaisten riskitekijöiden lisäksi yhteisiä riskitekijöitä. Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta julkaistaan kansainvälisiä tieteellisiä julkaisuja, jotka käsittelevät työkyvyttömyyttä ja sairauspoissaoloja henkilöillä, joilla on kroonisia sairauksia, aiempia sairauspoissaoloja, matala koulutustaso ja heikko kiinnittyminen työelämään. Selvitämme kansallisista rekistereistä, miten työhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävät lainsäädännölliset toimenpiteet ovat vaikuttaneet työhön paluuseen ja työhön osallistumiseen vuosina Vuonna 2015 selvitämme erityisesti ns. 30 päivän säännön vaikutuksia kuntatyöntekijöillä. Selvitämme myös toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia. Tarkastelemme vaikutuksia keskeisissä työkyvyttömyyttä aiheuttavissa sairauksissa, eri aloilla, eri-ikäisillä ja työkyvyttömyyden eri vaiheissa. Yhteistyöverkostomme avulla viemme uuden tutkimustiedon päättäjille ja työterveyshuollon sekä työpaikkojen toimintaan. Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitokselta. Keskeiset osallistuvat tahot ovat Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 4

5 3.3 Yhteiskunnallinen eriarvoisuus Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelman lähtökohta on havainto, että eriarvo ei kosketa vain heikoimmassa asemassa olevia vaan se vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tutkimustietoa eriarvoisuuden yhteiskunnallisista seurauksista on ohjelman aikana kertynyt yhä enenevässä määrin ja aihe sisältyy myös Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston teemaan, jolla haetaan ratkaisuja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseen, ratkaisujen luomiseksi ja päätöksenteon tueksi. Tutkimuksella voidaan selvittää eriarvoisuuden syntymekanismeja ja arvioida keinoja, joilla eriarvoisuutta voidaan vähentää. Ohjelma kanavoi asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on selvittää: miten eriarvoa on tutkittu tähän saakka; millaisia toimia eriarvon vähentämiseksi on toteutettu ja mitä toimilla on saatu aikaan, erityisesti palvelujen ja sosiaaliturvan komplementaarisuus eriarvoa vähentävänä/vahvistavana tekijänä miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus kehittyy; miksi eriarvoisuus joillakin aloilla lisääntyy huolimatta panostuksista sen vähentämiseksi; miten yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kärjistyminen ja sen epäedulliset terveys- ja hyvinvointiseuraukset voidaan torjua miten ratkaista väestörakenteen muutoksen synnyttämät uudenlaiset kysymykset vastuunjaosta; miten taataan sukupolvien välisen hyvinvointisopimuksen jatkuvuus miten turvataan yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys talouden globalisoituessa, väestörakenteen muuttuessa ja eriarvoisuuden kasvaessa. Päätavoitteet 2015: Suomalaisen hyvinvointimallin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys: sosiaalisen kestävyyden foorumi tuottaa julkaisuja sosiaalioikeudesta ja sosiaalisen kestävyyden mallin testaus jatkuu. Eriarvoisuus elämänkulussa: Laman sosiaaliset seuraukset hanke Huono-osaisuuden kasautuminen elämänkulussa nuorilla -hanke julkaisevat tuloksiaan. Työelämän eriarvoisuus: julkaistaan yleiskuva työelämän eriarvoisuudesta Tilastokeskuksen työolotutkimuksen aineistojen varassa; julkaistaan JPI Fast Track -hankkeen "Mapping Determinants of Work Participation and Work Life Barriers"loppuraportti. Terveyden ja toimintakyvyn sosiaaliset erot, niiden determinantit ja kaventamiskeinot: toteutetaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan teemaan liittyvien kehittämishankkeiden kansallista koordinaatiota (SOKRA ja SOLMU); Terveys 2011 tutkimuksesta valmistuu tutkimusraportteja. Tilastokeskuksen SISU-mikrosimulaatiomallin tutkimuskäytön laajentaminen: Julkaistaan Perusturvan riittävyyden arviointiraportti ; raportoidaan mallin kehittäminen ajantasaistettujen tulonjaon indikaattorien tuottamiseksi. Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (koordinaattori tutkimusprofessori Sakari Karvonen). Osallistujina ovat Työterveyslaitos sekä Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Osaohjelmissa on mukana myös eri yliopistoja. 5

6 3.4. Asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on sekä kansallisesti että kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen merkittävän murroksen edessä, kun valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki astunee voimaan vuonna 2016 (sote-alueet) ja 2017 (tuotantovastuualueet). Muutoksella tavoitellaan laajaa palvelujen sekä horisontaalista että vertikaalista integroitumista joilla toteutuessaan tulee olevaan selviä vaikutuksia palvelujen järjestämiseen, tuotantoon, henkilöstöön sekä asiakkaisiin. Tämän reformin toimeenpano ja arviointi sekä meneillään oleva monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamiseen liittyvä selvitystyö tulevat suuntamaan selvästi SOTERKO Palvelut ohjelman toimintaa tulevina vuosia. Tätä ennen on jo uudistettu Terveydenhuoltolaki vuonna 2010 ja sosiaalihuoltolain kokonaisuudistusesitys on annettu eduskunnalle syyskuussa Lainsäädäntöreformien lisäksi Sosiaali- ja terveydenhuollon murrokseen liittyy myös kunnallisen työterveyshuoltojärjestelmän rakennemuutos 2000-luvulla joka on johtanut useisiin liikelaitostamisiin. Yksityissektori on vahvistanut asemaansa terveyspalvelujen tuottajana, yrityskoko on kasvanut ja monituottajamallit ovat yleistyneet. Väestörakenteen muutosten vuoksi palvelujärjestelmältä vaaditaan parempaa kustannusvaikuttavuutta. Huoltosuhteen heikentyessä palvelujärjestelmän rahoituksen ja sen kestävyyden turvaaminen edellyttävät uusia ratkaisuja. Asiakkaan ja kansalaisten aseman parantaminen ja palvelujen asiakaslähtöisyys on nostettu keskeisiksi tavoitteiksi hallitusohjelmassa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden yhteistyötä halutaan parantaa asiakkaan kannalta toimivien hoito- ja palveluketjujen turvaamiseksi. Asiakkaan tarpeen kokonaisvaltainen arviointi ja siitä lähtevä palvelujärjestelmän eri toimijoiden yhteistyö (case management) tarjoaa mahdollisuuksia parantaa sekä vaikuttavuutta että taloudellisuutta. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, T&K- hankkeita ja seminaareja, joiden tavoitteena on: kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisiä hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden yhteistyötä (kohteena erityisesti työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden työhön paluu). arvioida palvelujärjestelmän vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja rahoitusta. tuottaa tutkimukseen perustuvia ehdotuksia palvelujärjestelmän toimivuuden, rahoituksen riittävyyden ja kestävyyden turvaamiseksi. parantaa työhyvinvointia, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveysalalla. parantaa palvelujärjestelmän kokonaistoimivuutta koskevan tiedon keruuta ja edistää tietojärjestelmien monipuolista hyödyntämistä ja yhteiskäyttöä. Päätavoitteet 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toimeenpanoon liittyvät tehtävät ja lain vaikuttavuuden arviointisuunnitelman ja siihen liittyvien tiedonkeruiden laatiminen Jatketaan STM:n toimeksiannosta selvitystä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamisvaihtoehtoja koskevan selvityksen valmistelua Rahoitushakemukset: Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla (seurantatutkimus noin 5 vuoden välein): valmistellaan vuonna 2015 toteutettava seuraava seurantakierros; mukana myös SOTE - uudistukseen liittyviä näkökohtia. Lisäksi muut rahoitushakemukset mm. Akatemian Strategisen rahoituksen hakuun, Akatemian yleiseen hakuun, TSR:ään, Teksiin, VNK rahoitus ym. Tulosten raportointi seuraavissa hankkeissa: 1) Lääkäreiden päivystysmallien arviointi (THL, TTL), 2) Sosiaalivakuutus osana lääkärin työtä (THL, Kela); Potilaiden ja hammaslääkäreiden liikkuvuus Suomen ja Viron välillä (THL, Kela), Social ties and health (THL, TTL), Valinnanvapaus ja palveluintegraatio perusterveydenhuollossa (THL, Tre Yliopisto), Jatkuvuus ja muutos suomalaisessa terveydenhuollossa vuosina (THL, Treen yliopisto), Perusterveydenhuollon mittatikku avohoidolle reagoivat tilat perusterveydenhuollon toiminnan arvioinnin välineenä (THL, VATT, KYS). 6

7 Ohjelman toteutukseen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä muita alan toimijoita. Ohjelman koordinaattori on osastojohtaja Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. 3.5 Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Suurin osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Konkreettisena osoituksena tästä on se, että viimeisten yli 100 vuoden aikana tehty työ - ja elinympäristön terveellisyyden turvaamiseksi on ratkaisevasti parantanut terveyttämme. Ympäristötekijöillä tarkoitetaan tässä elin- ja työympäristön tekijöitä ja erilaisia olosuhteita, joissa työskennellään, asutaan tai virkistäydytään. Terveyshaittojen kvantifiointi parantaa ymmärrystä erilaisiin elin- ja työympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista. Realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Merkittäviä elin- ja työympäristön riskitekijöitä väestön terveyden kannalta ovat esimerkiksi ulkoilman pienhiukkaset, auringon UV-säteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle, erilaiset tapaturmat, kemikaalit sekä rakennusten kosteus- ja homevauriot, jotka aiheuttavat kuolemantapauksia, vakavia sairaustapauksia, tai huomattavan määrän lievemmistä oireista tai häiritsevyydestä kärsiviä. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKOn) Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia - ohjelma (RISKY) jatkaa vuonna 2015 ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan laadun ja tehokkuuden edistämistä. RISKYn omat www-sivut RISKY -ohjelmassa tehdään ympäristöterveyteen liittyvää yhteistyötä. Ohjelman viisi aihealuetta ovat: Ympäristöterveysriskien vertailu ja torjunta, sisäilman laatu, terveysriskien arviointi suunnittelussa ja päätöksenteossa, ympäristöterveyden häiriötilanteet sekä uutena aihe-alueena kaivostoiminnan riskit. Kaikilla aihealueilla mukana oleva teema on riskiviestintä ja riskien kokeminen. Ohjelman yleistavoitteena on: Realistinen käsitys elin- ja työympäristön riskeistä ja tieto siitä, miten niitä voi hallita yksilön omilla ja yhteiskunnan keinoilla lisääntyy Ympäristöaltisteisiin liittyvien merkittävien terveysriskien ottaminen huomioon päätöksenteossa tehostuu Väestön terveys ja hyvinvointi paranee Odotettavissa olevat tulokset Tuotetaan vertailukelpoista tietoa ympäristötekijöiden aiheuttamien terveysriskien ehkäisyä ja hallintaa varten Lisätään ymmärrystä erilaisiin ympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista Hyödynnetään olemassa olevat resurssit paremmin Vuoden 2015 painopisteet: Yhteiskunnallisen päätöksenteon tieteellisen tietopohjan vahvistaminen Konkreettisen yhteistyön rakentaminen uusien SOTERKO-laitosten kanssa Vaikuttaminen kansallisten tutkimusrahoituksen sisältöön 7

8 RISKY- ohjelman koordinaattori on laboratorionjohtaja Maarit Muikku Säteilyturvakeskukselta. Ohjelman toteutukseen osallistuvat Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä muita alan toimijoita hallinnosta, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista, erityisesti uusista SOTERKO-laitoksista. Kaivostoiminnan riskit RISKY ohjelma laajentuu käsittelemään kaivosturvallisuutta. Tavoitteena on lisätä kaivostoiminnan ja kaivosjätealueiden turvallisuutta monialaisen SOTERKO-yhteistyön kautta. Ohjelmaosion puitteissa lisätään tietoisuutta kaivostoiminnan terveys- ja ympäristöriskeistä, sekä edistetään riskinarviointiin, ympäristövaikutusten arviointiin ja riskien hallintaan tarkoitettujen työkalujen käyttöä. Panostetaan myös riskien hallintaan perustuvan turvallisuuskulttuurin levittämiseen sekä viranomaisten että toiminnanharjoittajien ja konsulttien parissa. Kaivostoiminnan huomattavista taloudellisista ja työllisyysvaikutuksista riippumatta pitää varmistaa korkeatasoinen kansallinen kyky terveys- ja ympäristöriskien hallintaan. Viimeaikaisten kaivosten ympäristöpäästöjen jälkeen tehtiin valtakunnallisia selvityksiä kaivostoiminnan turvallisuuden parantamiseksi (Kaivosten stressitestit, Kaivosten ympäristöturvallisuus viranomaistyöryhmä). Ympäristön kannalta hankalimpien metallikaivosten ja rikastamojen isona ongelmana on vesienhallinta, ja siihen liittyvät tahattomat ja tahalliset päästöt vesistöihin. Vesienhallintaan liittyvä johtaminen, asiantuntemus, mitoitus ja turvamarginaalit ovat avainasemassa kaivosten ympäristöturvallisuuden parantamisessa. Kaivosten vesienhallinnan riskien pienentäminen on myös oltava yhtenä tavoitteena SOTERKO -yhteistyössä liittyen kaivosten riskeihin. Suomen arktinen strategia toteaa, että ympäristönäkökulma on otettava huomioon kaikessa toiminnassa arktisella alueella. Strategian mukaan Suomen tavoitteena on mm. nostaa arktiset ympäristökysymykset ja riskit esille kansainvälisessä yhteisössä sekä tukea voimakkaammin arktista tutkimusta ja ympäristön tilan pitkäaikaista seurantaa päätöksenteon pohjana. Kaivosten riskit arktisella alueella on syytä nostaa yhdeksi SOTERKO-RISKY kaivosten riskit-aihealueen teemoista. v.2015 Kehitetään kaivosalaan liittyvää yhteistyötä eteenpäin Edistetään Opasnet/MINERA työkalujen käyttöä Edistetään Kaivosten YVA-oppaan käyttöä Suunnitellaan ja toteutetaan tutkimushankkeita kaivostoiminnan riskestä (esim. HIME-hanke, AACA) Osallistutaan SOTERKO-RISKY kaivosfoorumiin ja muut kaivosalan verkostoihin Haetaan rahoitusta yhteisille tutkimus- ja kehityshankkeille Järjestetään seminaari terveys- ja ympäristöriskien arvioinnista ja hallinnasta kaivostoiminnassa SOTERKO-RISKY kaivosfoorumi kokoontuu n. kaksi kertaa vuodessa ja mukana ovat myös AVIt ja ELYt. Kokouksissa käydään läpi ajankohtaisia kaivosasioita, pidetään asiantuntijaseminaareja sekä keskustellaan hankeideoista ja rahoitusvaihtoehdoista. Projektiorganisaatio: STUKin vastuuhenkilö on Antti Kallio (vastuuhlö). Mukana hankkeessa on THL, TTL, SYKE, IL ja VTT. Muita mahdollisia yhteistyötahoja ovat ELY, AVI, GTK, TUKES 8

9 3.6 Tietovarantojen kehittämisohjelma Julkisin varoin tuotettujen tietovarantojen käytön edistäminen on 2010-luvulla monella suunnalla ajankohtainen kysymys. Maaliskuussa 2011 annettu valtioneuvoston periaatepäätös julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta linjaa, että aineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin. Aineistojen tulee olla pääsääntöisesti maksuttomia. Tietovarantojen käyttö on esillä myös tutkimusinfrastruktuurin kehittämishankkeissa, ja tietovarantoja sivuavat myös hankkeet sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämiseksi. Koko valtionhallinnon tietoarkkitehtuurikysymykset koskevat myös tätä työtä. SOTERKO -yhteenliittymän laitoksilla on lisäksi mittavia näyteaineistoja, joihin liittyvät pyrkimykset biopankkitoiminnan kehittämiseksi. Laitosten yhteistyöllä kehitetään tietovarantoja näkyvämmiksi ja luodaan niiden hyödyntämiseen käytäntöjä, jotka palvelevat sekä laitosten omia tutkijoita ja asiantuntijoita että tietovarantojen ulkopuolisia käyttäjiä. Kansallisten rekistereiden, tilastovarantojen ja suurten tutkimusaineistojen parempi hyödynnettävyys ja hyödyntäminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhtenäisesti toimivat, eri tahojen monipuolisesti ja helposti käytettävissä olevat tietovarannot ovat koko sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämisessä merkittävä apu. Lisäksi ne ovat suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen keskeinen menestystekijä ainutlaatuisina ja kansainvälisestikin kiinnostavina aineistoina. Ohjelman odotetut tulokset voidaan jakaa tietovarantojen elinkaaren mukaisesti: Tietovarantojen muodostamisen tehostuminen Tietovarantojen hallinnan ja varastoinnin parantuminen Tietovarantojen käytettävyyden paraneminen Tietovarantojen saatavuuden kehittyminen. Keskeiset toimenpiteet tulosten saamiseksi ovat: Tietovarantojen kuvaaminen metatietojen avulla osana kokonaisarkkitehtuuria Strategisesti tärkeiden tietovarantojen kartoittaminen Tietovarantojen hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen Avoimuutta suosivan sääntelyn ja toimintakulttuurin edistäminen yhteistyössä. Tilanne vuoden 2015 toiminnan suunnittelussa: Organisaatiomuutosten ja henkilövaihdosten takia toimintasuunnitelma valmistuu kevätkaudella Ohjelmaa koordinoidaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (koordinaattori tietojohtaja Pekka Kahri). Osallistuvia tahoja ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Fimea, Valvira, Kela, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus, uudet SOTERKO kumppanit. 3.7 Nanohiukkaset ja terveys Synteettisten nanohiukkasten turvallisuuteen ja niiden terveys- ja ympäristövaikutuksiin liittyy epävarmuutta, joka on hidastanut niiden käyttöönottoa. Jotkut synteettisistä nanohiukkasista voivat aiheuttaa terveyshaittoja, jos ihminen altistuu tarpeeksi suurille hiukkasannoksille esimerkiksi hengitysilman kautta. Eläinkokeissa osoitettuja vakavimpia synteettisten nanohiukkasten aiheuttamia terveyshaittoja ovat keuhkotulehdus ja keuhkojen arpeutuminen, vaikutukset verenkiertoon ja aivoihin 9

10 sekä perimämyrkyllisyys ja mahdollisesti lisääntynyt riski sairastua syöpään. Ihmisissä synteettisille nanomateriaaleille altistumisesta aiheutuvia terveyshaittoja ei ole vielä havaittu eikä varsinaisia epidemiologisia tutkimustuloksia ole julkaistu. Kun arvioidaan synteettisten nanomateriaalien mahdollisia terveys- tai ympäristöhaittoja riittävä tieto altisteista ja niiden eri muodoista on välttämätöntä. Nanomateriaalit tulee tuntea niin syvällisesti, että tiedetään, mikä tai mitkä materiaalien ominaisuudet ovat vastuussa niiden aiheuttamista mahdollisista haitoista. Systemaattinen tieto teollisesti tuotettujen nanomateriaalien terveys- ja ympäristöhaitoista on niiden luotettavan riskinarvioinnin ehdoton edellytys. Ohjelman tavoitteet ovat: 1. Tunnistaa työ- ja elinympäristön nanohiukkasia ja arvioida niille altistumista eri olosuhteissa 2. Tunnistaa terveydelle ja ympäristölle haitallisia nanohiukkasia 3. Edistää SOTERKO-yhteistyötä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelman teemat ja painopisteet ovat: 1. Nanohiukkasten vaarojen tunnistaminen (ekotoksikologia, toksikologia) 2. Liikennesektorin nanohiukkaset 3. Altisteiden karakterisointi ja altistumisen arviointi 4. Nanomateriaalien tunnistaminen ja mittaaminen haastavista matriiseista. Ohjelma käynnistyy vuoden 2015 alussa. Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Kai Savolainen Työterveyslaitokselta. Keskeiset osallistuvat tahot ovat Työterveyslaitos, VTT, Ilmatieteen laitos, Evira, THL sekä SYKE Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutos on jo nyt havaittavissa, eikä näköpiirissä ole muutoksen hidastumista. Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan terveyteen ja hyvinvointiin monella tavoin myös Suomessa. Kaikki ennakoidut vaikutukset terveyteen eivät ole Suomessa haitallisia, silti haitat tulevat olemaan merkittäviä jos terveyttä ei oteta huomioon sekä ilmastonmuutosta torjuttaessa että siihen sopeuduttaessa. Terveysnäkökohdat ovat toistaiseksi jääneet hyvin vähälle huomiolle Suomessa. Ohjelman tavoitteet: lisätä yhteistyötä THL:n ja TTL:n sekä muiden hallinnonalojen tutkimuslaitosten välillä ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä lisätä tutkimusta ilmastonmuutoksen suorista ja epäsuorista terveysvaikutuksista muodostaa kokonaiskuva ilmastonmuutokseen liittyvistä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista Suomessa nyt ja tulevaisuudessa tiedottaa ilmastonmuutokseen liittyvistä terveys- ja hyvinvointivaikutuksista vaikuttaa päätöksentekoon siten, että terveysnäkökohdat tulevat huomioiduksi yhteiskunnan eri osa-alueilla ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistoimia suunniteltaessa ja toteutettaessa 10

11 Ohjelmalla on seuraavat teemat: sään ääri-ilmiöiden vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin ilmastonmuutoksen muut vaikutukset, erityisesti vaikutukset infektiotauteihin ilmastonmuutoksen torjuntatoimien terveys- ja hyvinvointivaikutukset energiantuotannon, yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen muutosten vaikutukset, mukaan lukien vaikutukset eriarvoisuuteen ilmastonmuutoksen globaalit vaikutukset esim. ravinnon- ja energiantuotannon globaalien muutosten ja laajojen muuttoliikkeiden vaikutukset Ohjelmaa koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (johtava tutkija Timo Lanki). Yhteistyöryhmään kuuluu Työterveyslaitos sekä Ilmatieteen laitos, Suomen Ympäristökeskus, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Uusia laitoksia otetaan mukaan tarpeen mukaan. 4. Toiminta vuonna SOTERKOn tutkimus- ja kehittämisohjelmat toimivat aktiivisesti yllä kuvattujen tavoitteidensa mukaisesti. Yhteistyöryhmät edistävät yhteisten hankkeiden syntymistä ja verkottumista ohjelman aihealueella. 2. SOTERKOn ohjelmarakenteen arviointi: Järjestetään ohjelmaseminaaripäivä, jossa arvioidaan SOTERKOn ohjelmarakenne. Seminaarissa käsitellään v toteutettujen tutkimus- ja kehittämisohjelmien toimintaa koko ohjelmakauden aikana sekä uusien, käynnistyvien ohjelmien ohjelmasuunnitelmia. Seminaari on tarkoitettu laajennetulle johtoryhmälle sekä ohjelmaryhmien jäsenille. 3. SOTERKO edistää tutkimuslaitosuudistuksessa perustettujen Suomen Akatemian strategisen tutkimus rahoituksen ja valtioneuvoston kanslian TEAS -rahoituksen hyödyntämistä yhteisissä hankkeissa. Avaintoimijoita ovat SOTERKOn ohjelmat. 4. SOTERKOn toiminnasta ja ohjelmista viestitään sidosryhmille. Pääkohde on STM, mutta viestinnässä huomioidaan keskeisesti myös poikkihallinnollinen näkökulma. Laaditaan SOTERKOlle uusi viestintäsuunnitelma. Kutsutaan päätöksentekijöitä ohjelmien seminaareihin ja heitä informoidaan ohjelmien tuloksista. 5. SOTERKO järjestää tutkimuspäivän. Teema-alueena on kansantautien esiintyminen, niihin vaikuttavia riskitekijät ja näiden taustalla olevia syyt; sekä toisaalta terveyspalvelutoiminta. Päivän pääpuhujaksi pyritään saamaan kansainvälisen tason johtava asiantuntija, minkä lisäksi ohjelmaan suunnitellaan laitosten hanke-esittelyjä. 6. SOTERKO jatkaa vuonna 2014 aloitettua koulutustilaisuuden valmistelua innovaatiotoiminnan edistämiseksi terveyden ja hyvinvoinnin alalla. Koulutustilaisuus pyritään järjestämään syksyllä