SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintakertomus 2014

Transkriptio

1 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Toimintakertomus

2 Toiminta vuonna 2014 Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan tutkimustoiminnan harjoittajien yhteistyöelin. Yhteenliittymä edistää tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välille yhteistyötä. Keinoina ovat asiantuntijaverkostot, tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä yhteistyö yksittäisissä hankkeissa tai muissa toiminnoissa. Yhteenliittymän toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet tahot. 1. SOTERKOn laajentuminen Valtioneuvosto edellytti tutkimuslaitosuudistusta koskevassa periaatepäätöksessään syyskuussa 2013, että SOTERKO -yhteistyöverkostoa tulee laajentaa. Yhteistyökutsuun vastasivat myönteisesti seitsemän laitosta: EVIRA, FIMEA, Ilmatieteen laitos, KELA, SYKE, VATT ja VTT. Yhteistyötä ohjaavaksi elimeksi perustettiin SOTERKOn laajennettu johtoryhmä. SOTERKOlle määriteltiin uusi työjärjestys, jossa kuvataan SOTERKO - yhteistyön johtamiskäytännöt. Laajennettu johtoryhmä piti vuonna 2014 kaksi kokousta. Yhdessä laitokset miettivät, mitkä nyt ja lähivuosina tärkeät aiheet saisivat lisäpainoa laajennetun verkoston yhteistyöstä. Esillä ovat olleet erilaiset uusia riskejä nostattavat aiheet. Keskustelu johti kahden uuden tutkimusohjelman valmisteluun: Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ja Nanohiukkaset ja terveys, sekä RISKY-ohjelman laajentamiseen kaivosturvallisuuskokonaisuudella. 2. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien toteutuminen vuonna 2014 Vuonna 2014 SOTERKOlla oli käynnissä viisi tutkimus- ja kehittämisohjelmaa sekä tietovarantojen kehittämisohjelma. Kohdissa on esitelty ohjelmittain vuoden 2014 päätavoitteiden toteutumista. Lisäksi valmisteilla oli kolme uutta ohjelma-avausta ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, nanohiukkasten terveysvaikutuksista sekä kaivosturvallisuudesta. SOTERKOn johtoryhmä päätti ohjelmien käynnistämisestä marraskuussa

3 2.1. Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumisen erojen kaventaminen Nuoria aikuisia koskeva tutkimustieto yhdistyy toistaiseksi vajavaisesti heidän tulevan terveytensä, hyvinvointinsa ja työhön osallistumisensa ennakointiin sekä arviointiin hyvinvoinnin ja työllisyyden tulevasta kehityksestä. Nuorten aikuisten syrjäytymiseen ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on yleistymässä. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisessä on haasteita. Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää, että palvelujärjestelmä ja työelämä kykenevät tunnistamaan ja puuttumaan ajoissa terveyden ja muun hyvinvoinnin vajeisiin. Terveyttä ja hyvinvointia suojaavia ja työhön kiinnittymistä tukevia tekijöitä on tärkeää vahvistaa. Oikea aikainen, riittävän varhainen ja tarpeenmukainen välittäminen ja tuki ehkäisevät omalta osaltaan ongelmien syntyä. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on edistää nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä edistää nuorten työntekijöiden työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta luoda edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Seminaariyhteistyötä Kaste-ohjelman kanssa muun muassa kokemusasiantuntijuudesta ja kokemusasiantuntijatiedosta NUORAn aihealueella Seminaariyhteistyötä asiantuntijaesityksen muodossa erilaisissa kansallisissa tilaisuuksissa, kuten ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkoston tilaisuuksissa sekä hallitusohjelmassa mainitun ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen ohjelmaan liittyvissä seminaareissa NUORAn tuottaman lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä tarkastelleen TEAselvityksen tulosten aktiivinen levittäminen päättäjien ja lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työtä tekevien tietoisuuteen Kolmen laajan konsortiosuunnitelman tekeminen VNK:n valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan rahoituksen hakuun Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta. Toimintaan osallistuvat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Nuorisotutkimusverkosto, Raha-automaattiyhdistys, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot. 3

4 2.2 Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet Työelämän kannalta merkittäviä kansantauteja ovat erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveys- ja päihdehäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes, hermoston sairaudet, tapaturmien jälkitilat ja syöpäsairaudet. Näille sairauksille on ominaista, että työkyvyn alenema on usein vain osittaista ja oikeilla terveyden edistämisen toimilla suuri osa niistä olisi myös ehkäistävissä. Sairastuvuutta vähentämällä ja myöhäistämällä sekä jäljellä olevaa työkykyä tukemalla voitaisiin merkittävästi vähentää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja tuottavuuden alenemaa. Kansantautien kanssa työelämässä - ohjelman tavoitteena on: ehkäistä kansansairauksia ja niihin liittyvää toimintakyvyn alenemaa työikäisillä arvioida monipuolisesti työpaikkojen ratkaisuja edistettäessä työhön osallistumista kansansairauksiin liittyen kehittää ja arvioida työhön osallistumisen lisäämiseen tähtääviä suosituksia, sopimuksia ja lainsäädäntöä lisätä työhön osallistumista ja pidentää työuria, erityisesti myöhentää keskimääräistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ikää. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Terveys tutkimuksesta raportoitiin CIDI-haastatteluun perustuen masennuksen ja dystymian esiintyvyydestä vuonna 2011 ja esiintyvyyden muutoksesta vuoteen 2000 verrattuna. Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH) julkaistiin alueellisia tuloksia (n suomalaisen otoksesta) AVI:ien, maakuntien, sairaanhoitopiirien, erityisvastuualueittain (ERVAalueet) sekä kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös vähintään asukkaan väestöpohjan kuntien ja kaupunkien osalta. RAY-yhteistyössä on tuotettu yhteensä 13 osatyötä ja verkostoon on osallistunut 37 eri alan tutkijaa ja asiantuntijaa. ATH-tutkimuksen tutkimusverkostossa vastaavasti on hyväksytty noin sata tutkimussuunnitelmaa. Tuloksia tuotettiin mm. vanhuspalvelulain vaikutusten arviointiin, terveytemme.fi-portaaliin, SotkaNet-indikaattoripankkiin, Hyvinvointikompassiin, kirjoiksi, kansallisiin ammattilehtiin, kirjanlukuihin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin vertaisarvioituihin lehtiin. Lisätietoja tuloksista on THL:n verkkosivuilla: Lasten sepelvaltimosairauksien riskitekijätutkimuksessa tehtiin analyyseja sydän- ja verenkiertoelinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien yhteisistä riskitekijöistä. Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta raportoitiin määräaikaisen työsuhteen merkityksestä masennusperäiseen työkyvyttömyyteen ja muiden kansansairauksien merkityksestä masennusperäisen työkyvyttömyyden uusiutumiselle. Osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia selvitettiin työhön osallistumiseen eri diagnoosiryhmissä ja eri-ikäisillä. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio -suosituksen päivitys on valmistunut ja ilmestyy Terveysportin Työterveys ja kuntoutus tietokannassa vuoden 2015 alussa. päivitetään. Olkapään jännevaivojen Käypä hoito -suositus valmistui. Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitokselta. Keskeiset osallistuvat tahot ovat Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 4

5 2.3. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelman lähtökohta on havainto, että eriarvo ei kosketa vain heikoimmassa asemassa olevia vaan se vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Myös hallitusohjelmassa on linjattu eriarvoisuuden kasvun olevan vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Tutkimuksella voidaan selvittää eriarvoisuuden syntymekanismeja ja arvioida keinoja, joilla eriarvoisuutta voidaan vähentää. Yhteiskunnallinen eriarvo -ohjelma kanavoi asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja seminaareja, joiden tavoitteena on selvittää: miten eriarvoa on tutkittu; millaisia toimia eriarvon vähentämiseksi on toteutettu ja mitä niillä on saatu aikaan, palvelujen ja sosiaaliturvan komplementaarisuus eriarvoa vähentävänä/ vahvistavana tekijänä miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus kehittyy; miksi eriarvoisuus joillakin aloilla lisääntyy huolimatta panostuksista sen vähentämiseksi; miten yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kärjistyminen ja sen epäedulliset terveys- ja hyvinvointiseuraukset voidaan torjua miten ratkaista väestörakenteen muutoksen synnyttämät uudenlaiset kysymykset vastuunjaosta; miten taataan sukupolvien välisen hyvinvointisopimuksen jatkuvuus miten turvataan yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys talouden globalisoituessa, väestörakenteen muuttuessa ja eriarvoisuuden kasvaessa. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Suomalaisen hyvinvointimallin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys -osaohjelmassa järjestettiin sosiaalisen kestävyyden ensimmäinen foorumi ja johdettiin 15 EU-maan ja Kanadan muodostaman strategisen eurooppalaisen tutkimusohjelman JPI More years, better lives tekoa, jossa keskeistä on hyvinvointimallien sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ohjelma julkaistiin 3/2014. Lisäksi julkaistiin Suomalaisten hyvinvointi 2014-raportti, jossa arvioitiin Suomen mallin sosiaalista kestävyyttä. Osana sosiaalisen kestävyyden foorumia järjestettiin yhteistyössä Sosiaalioikeuden seuran ja Kelan kanssa ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia eri näkökulmista tarkasteleva seminaarisarja, joka kokosi laajan yleisön ja josta valmistellaan myös julkaisuja. Eriarvoisuus elämänkulussa -osaohjelmassa käynnistettiin kaksi hanketta suunnitellusti ( Laman sosiaaliset seuraukset -hankkeen rekisterivaihe ja tutkimus Huono-osaisuuden kasautuminen elämänkulussa nuorilla ). Työelämän eriarvoisuus osaohjelmassa tuotettiin yleiskuvaa työelämän eriarvoisuudesta Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineiston avulla. Osallistuttiin JPI:n More Years, Better Lives - hankkeen suunnitteluun (Strategic Research Agenda) yhteistoimin. Osaohjelman puitteissa osallistuttiin Työsuojelurahaston tukemana JPI:n kansainväliseen Fast Track -hankkeeseen "Mapping Determinants of Work Participation and Work Life Barriers", johon on valmistunut kansallinen yhteenveto alan tutkimuksesta, sen tilasta ja tarpeista Suomessa. Lisäksi First Track hankkeen loppuraporttiin tehtiin yhteenveto työkykyyn ja työuriin liittyvästä tutkimuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn sosiaaliset erot, niiden determinantit ja kaventamiskeinot alueella käynnistettiin tutkimus Ulkomailla syntyneiden työ ja hyvinvointi, johon liittyen tiedonkeruuta toteutettiin viranomaisyhteistyönä nivoutuen ATH -tutkimukseen. Lisäksi laadittiin käsikirjoituksia hankeraportointiin monikulttuurisen haastattelutyön ja viranomaisyhteistyön malleista. Tilastokeskuksen SISU -mikrosimulointimallin käyttöönotto THL:ssä ja yhteistyö muiden sektorilaitosten kanssa toteutui suunnitellusti. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin valmistelu käynnistyi. Aloitettiin mallin kehittäminen ajantasaistettujen tulonjaon indikaattorien tuottamiseksi. 5

6 Ohjelmaan osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (koordinaattori Sakari Karvonen) ja Työterveyslaitos sekä Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Osaohjelmissa on mukana myös eri yliopistoja Asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on murroksessa. Hallitusohjelman linjaukset kuntarakenteen uudistamisesta vaikuttavat palvelujen järjestämiseen, toimivuuteen ja palvelujärjestelmän rakenteisiin. Terveydenhuoltolaki on astunut voimaan ja sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen valmistelu on loppusuoralla. Kunnallisen työterveyshuoltojärjestelmän rakennemuutos 2000-luvulla on johtanut useisiin liikelaitostamisiin. Yksityissektorin asema ja rooli ovat muuttumassa. Yksityissektori on vahvistanut asemaansa terveyspalvelujen tuottajana, yrityskoko on kasvanut ja monituottajamallit ovat yleistyneet. Väestörakenteen muutosten vuoksi palvelujärjestelmältä vaaditaan parempaa kustannusvaikuttavuutta. Huoltosuhteen heikentyessä palvelujärjestelmän rahoituksen ja sen kestävyyden turvaaminen edellyttävät uusia ratkaisuja. Asiakkaan ja kansalaisten aseman parantaminen ja palvelujen asiakaslähtöisyys on nostettu keskeisiksi tavoitteiksi hallitusohjelmassa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, T&K-hankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on: kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisiä hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden yhteistyötä (kohteena erityisesti työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden työhön paluu) arvioida palvelujärjestelmän vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja rahoitusta tuottaa tutkimukseen perustuvia ehdotuksia palvelujärjestelmän toimivuuden, rahoituksen riittävyyden ja kestävyyden turvaamiseksi parantaa työhyvinvointia, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveysalalla parantaa palvelujärjestelmän kokonaistoimivuutta koskevan tiedon keruuta ja edistää tietojärjestelmien monipuolista hyödyntämistä ja yhteiskäyttöä Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Osuva- hankkeen loppuraportti valmistui ja loppuseminaari pidettiin 12/2014. Tuloksia esiteltiin Työelämäntutkimuspäivillä 11/2014. TK2-kuntoutuksen arviointihanke loppuraportoitiin 12/2014, loppuseminaari pidettiin 9/2014. Hankkeen tuloksia esiteltiin Work & Rehabilitation kongressissa Ruotsissa (5/2014) ja Työelämäntutkimuspäivillä. FinDM hankkeesta valmistui väitöskirjatyö sekä 8 kansainvälistä tieteellistä artikkelia. Lääkäreiden päivystysmallien arviointi -hankkeen aineistonkeruu saatiin päätökseen ja tuloksia analysoidaan. Hankkeesta valmistui 4 käsikirjoitusta ja tuloksia esiteltiin NOVO- seminaarissa Tanskassa (11/2014). Tulosten loppuraportointi ja implementointi tapahtuu v Sosiaalivakuutus osana lääkärin työtä hankkeen aineistokeruu toteutettiin terveysasemilla. Hanketta esiteltiin yleislääkäripäivillä (11/2014). Hankkeen raportointi on meneillään ja jatkuu Potilaiden ja hammaslääkäreiden liikkuvuus Suomen ja Viron välillä -hankkeessa kerättiin aineisto ja hanketta laajennettiin tarkastelemaan potilaiden liikkuvuutta maiden välillä. Suomen Akatemian rahoittama konsortiohanke (THL, TTL) Social ties and health käynnistyi. Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla -tutkimukseen (seurantatutkimus n. 5 vuoden välein) liittyen suunniteltiin vuoden 2015 seurantakierrosta ja valmisteltiin rahoitusta. Toteutettiin peruspalvelualoitteen maakuntakierrosta, jossa v tehtyä aloitetta esiteltiin kuntatason päätöksentekijöille. Kierroksen fokusta laajennettiin SOTE -reformiin liittyen kuntien kuulemistilaisuudeksi reformiin liittyvistä näkemyksistä. Vuonna 2014 kuntavierailuja tehtiin Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. 6

7 Laitosten edustajat osallistuivat STM:n selvitys- ja valmistelutyöryhmiin liittyen selvitykseen sosiaalija terveyspalvelujärjestelmän monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Käynnistettiin hankkeet: Valinnanvapaus ja palveluintegraatio perusterveydenhuollossa ( ) hanke (THL:n ja TaY, rahoitus TEKES) sekä Perusterveydenhuollon mittatikku avohoidolle reagoivat tilat perusterveydenhuollon toiminnan arvioinnin välineenä (THL, VATT ja ISY, rahoitus SA). Lisäksi osallistuttiin laitosyhteistyönä muihin rahoitushakuihin ja järjestettiin sisäisiä seminaaritilaisuuksia mm. SOTE -reformista ja sektoritutkimuksen rahoitusuudistuksesta. Ohjelman toteutukseen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä muita alan toimijoita. Ohjelman koordinaattori on osastojohtaja Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Suurin osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Konkreettisena osoituksena tästä on se, että viimeisten yli 100 vuoden aikana tehty työ - ja elinympäristön terveellisyyden turvaamiseksi on ratkaisevasti parantanut terveyttämme. Ympäristötekijöillä tarkoitetaan tässä elin- ja työympäristön tekijöitä ja erilaisia olosuhteita, joissa työskennellään, asutaan tai virkistäydytään. Terveyshaittojen kvantifiointi parantaa ymmärrystä erilaisiin elin- ja työympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista. Realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Merkittäviä elin- ja työympäristön riskitekijöitä väestön terveyden kannalta ovat esimerkiksi ulkoilman pienhiukkaset, auringon UV-säteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle, erilaiset tapaturmat, kemikaalit sekä rakennusten kosteus- ja homevauriot, jotka aiheuttavat kuolemantapauksia, vakavia sairaustapauksia, tai huomattavan määrän lievemmistä oireista tai häiritsevyydestä kärsiviä. Vuonna 2014 RISKYllä oli kolme painopistettä, joissa edettiin hyvin. Sisäilmaongelmat Järjestettiin yhteistyössä STM:n kanssa seminaari Kosteus- ja homeongelmien ratkaiseminen onko STM oikealla tiellä? Seminaarin kohderyhminä olivat: TTL, THL, STM, AVI, Valvira. Seminaarissa keskusteltiin STM:n hallinnonalueella meneillään olevista kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseen tähtäävistä toimenpiteistä mm. liittyen Eduskunnan kirjelmässään (EK 5/2013) antamiin kannanottoihin. Tilaisuudessa käytiin läpi, mitä toimenpiteitä on tehty tai meneillään ja keskusteltiin siitä, mitä jatkotoimenpiteitä vielä tarvittaisiin. Annettiin aktiivisesti asiantuntijatukea eri ministeriöille niiden valmistellessa jatkotoimia Eduskunnan edellyttämällä tavalla koskien kosteus- ja homevaurioita ja osallistuttiin Eduskunnan kirjelmän 5/2013 (kosteus- ja homeongelmat) toimeenpano STM:n hallinnonalalla - ryhmän toimintaan. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti Kosteus- ja hometalkoiden ohjausryhmän toimintaan. Osallistuttiin rakennusterveyden koulutuksen ja pätevöinnin kehittämistyöryhmän toimintaan ja kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden ja rakennusterveysasiantuntijoiden koulutussisältöjen suunnitteluun. Tehostettiin sisäilmaongelmiin liittyvää viestintää ja koulutusta. Järjestettiin seuraavat kurssit: Ajankohtaista sisäilmastosta, Sisäilmasto-ongelmat - ratkaisujen avaimia työpaikkojen sisäilmaryhmissä työskenteleville ja Viesti viisaasti sisäilmaston ongelmakierteissä (kaksi kurssia) (TTL). Lisäksi tuotettiin yleiseen käyttöön Duodecim- verkko-oppimateriaalia. Järjestettiin radontalkoot Helsingissä ja Päijät-Hämeessä. Pidettiin radontalkoisiin liittyvät radonkorjauskoulutus 7

8 rakennusalan ammattilaisille ja asukasilta sekä päivitettiin oppimateriaalia STUKin sivuille. Tilausluentoja ja tilauskoulutusta on pidetty runsaasti. Kaivosten riskit SOTERKO-RISKY kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi kokoontui Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteessä. Kokouksessa oli esityksiä MineHealth- ja HIME hankkeista, asbestimittauksista kaivoksilla, metallialtistumisesta kaivostyössä sekä turvallisuutta käsittelevästä TEKES-projektista. Kokouksessa käytiin läpi osallistuvien laitosten suunnitelmia ja SOTERKO-yhteistyötä. Osallistujat: THL, TTL, STUK, ELYt, AVIt, GTK, SYKE, VTT, IL. Esiteltiin kaivostoiminnan riskeihin liittyviä yhteistyömuotoja SOTERKOn tutkimuspäivässä Helsingissä SOTERKOn laajennuksessa kaivosten riskit aihealueeseen tulevat mukaan SYKE, IL ja VTT. Tehtiin Ympäristö ja Terveys lehden joulukuun numeroon artikkeleita kaivosten riskeistä ja SOTERKO-yhteistyöstä. Kehitettiin Opasnet-sivustojen Kaivostoiminnan vaikutusarviointia käsitteleviä teemasivuja. MINERA mallin lisäksi sivustoilla on mm. parhaillaan päivitettävä Kaivosten YVA-opas. Opasnetin kaivossivustot ja vaikutusarviointityökalut ovat vapaasti käytettävissä. Laitokset osallistuivat muihin kaivosalan verkostoihin: Kaivosten stressitestit (suunnitteluryhmä ja arviointiryhmä), Kaivosten ympäristöturvallisuus viranomaistyöryhmä, kaivosvesiverkosto, Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Kaivoshankkeet etenivät suunnitellusti. Tehtiin palvelutoimintaa erityisesti kaivosten työhygieenisiin oloihin liittyen. Arktiseen strategiaan liittyen tehtiin uusia tutkimusaloitteita. Osallistuttiin kaivosalan käsikirjan ja työsuojeluoppaan tekemiseen. Riskiviestintä ja päätöksenteon tuki Riskiviestintä ja päätöksenteon tuki on ollut kaikissa aihealueissa kantava teema. Järjestettiin yhteistyöseminaari terveyden edistämis- ja ympäristöhaittojen torjuntatoimenpiteiden priorisointitarpeista ja menetelmistä Työterveyslaitoksella Helsingissä. THL järjesti keväällä 2014 tieteellisen seminaarisarjan ympäristön aiheuttamasta tautitaakasta tavoitteena edistää tehokkaiden torjuntatoimenpiteiden identifiointia ja estettävissä olevien terveyshaittojen kvantifiointia. Seminaarisarjan aiheet löytyvät verkkosivulta Seminaariesitykset videoitiin ja etäosallistuminen oli mahdollista internetin kautta. Ohjelman koordinaattori on laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskukselta. Ohjelman toteutukseen osallistuvat Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä muita alan toimijoita hallinnosta, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Lisäksi laajennetun SOTERKOn laitoksia pyydettiin nimeämään edustaja RISKYn yhteistyöryhmään Yksikään laitos ei ole vastannut tiedusteluun. Laajennetun SOTERKOn edustajat kaivosasioissa tulevat SYKEestä, ILsta, VTTltä. Soterkon laajentumiseen liittyen torjuntatoimenpiteiden priorisointiseminaariin kutsuttiin uudet partnerit (Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT sekä VTT). Lisäksi keskusteluun osallistui aktiivisesti Suomen Syöpäyhdistys. 8

9 2.6. Tietovarantojen kehittämisohjelma (TIETOKO) Julkisin varoin tuotettujen tietovarantojen käytön edistäminen on 2010-luvulla ajankohtainen kysymys. Valtioneuvoston periaatepäätös (2011) julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta linjaa, että aineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin, ja pääsääntöisesti maksuttomina. Tietovarantojen käyttö on esillä myös tutkimusinfrastruktuurin kehittämishankkeissa, ja tietovarantoja sivuavat myös hankkeet sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämiseksi. Koko valtionhallinnon tietoarkkitehtuurikysymykset koskevat myös tätä työtä. SOTERKO-laitoksilla on lisäksi mittavia näyteaineistoja, joihin liittyy pyrkimyksiä biopankkitoiminnan kehittämiseksi. Laitosten yhteistyöllä kehitetään tietovarantoja näkyvämmiksi ja luodaan niiden hyödyntämiseen käytäntöjä, jotka palvelevat sekä laitosten omia tutkijoita ja asiantuntijoita että tietovarantojen ulkopuolisia käyttäjiä. Kansallisten rekistereiden, tilastovarantojen ja suurten tutkimusaineistojen parempi hyödynnettävyys ja hyödyntäminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhtenäisesti toimivat, eri tahojen monipuolisesti ja helposti käytettävissä olevat tietovarannot ovat koko sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämisessä merkittävä apu. Lisäksi ne ovat suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen keskeinen menestystekijä ainutlaatuisina ja kansainvälisestikin kiinnostavina aineistoina. Ohjelman fokuksena on: Tietovarantojen kuvaaminen metatietojen avulla osana kokonaisarkkitehtuuria Strategisesti tärkeiden tietovarantojen kartoittaminen Tietovarantojen hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen Avoimuutta suosivan sääntelyn ja toimintakulttuurin edistäminen yhteistyössä. Vuoden 2014 päätavoitteiden toteutuminen: Järjestettiin tietovarantoseminaari, jonka tavoitteina olivat strategisesti tärkeiden tietovarantojen tunnetuksi tekeminen sekä tietovarantojen hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen. Tietovarantojen elinkaari -seminaari pidettiin Helsingissä. Osallistujia oli n. 70 sekä SOTERKO- yhteistyölaitoksista että monista muista tutkimus- ja hallinto-organisaatioista. Seminaarimateriaali on saatavissa SOTERKOn verkkosivuilla ( Julkaistiin tietovarantokartoituksen tulokset. Kartoituksen tavoitteena oli strategisesti tärkeiden tietovarantojen tunnetuksi tekeminen ja tietovarantojen elinkaarenhallinnan keskeisimpien haasteiden selvittäminen, jotta TIETOKO ohjelman kehittämistyötä voidaan kohdentaa keskeisiin asioihin. SOTERKO-yhteistyölaitoksiin kohdistetun tietovarantoselvityksen tulokset summaava artikkeli julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 6/2014. Tärkein tulos oli, että tietovarantoihin ja niiden elinkaarisuunnitteluun liittyvät käsitteet, periaatteet ja säädökset ovat tutkijoille vielä pääosin epäselviä ja jäsentymättömiä.) Artikkeli on saatavilla sähköisessä muodossa julkaisuarkisto Julkarissa ( Arvioitiin tutkimuslaitosuudistuksen vaikutuksia TIETOKO -ohjelman näkökulmasta ja tutustuttiin SOTERKOn uusien kumppaneiden tietovarantotoimintaan. Vaikutuksia käsiteltiin TIETOKOn yhteistyökokouksissa, joissa todettiin tarve kutsua uudet SOTERKO- kumppanit mukaan toimintaan. Ensimmäinen tunnustelu tapahtui RISKY-ohjelman järjestämässä seminaarissa. THL:n organisaatiomuutosten vuoksi yhteydenottoja siirretään vuoden 2015 puolelle. Tehtiin yhteistyötä OKM:n Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen kanssa sen uudessa toimintamallissa. Hankkeen jatkohanke ATT käynnistyi huhtikuussa, ja on tutkimuksen tietovarantojen hyödyntämisen kannalta keskeinen toimija. TIETOKO -ryhmä on edustettuna hankkeen asiantuntijaryhmässä, ja hankkeen johtaja kävi esittelemässä hallinnonalojen ylittäviä yhteistyötarpeita 9

10 TIETOKO -yhteistyöryhmässä. Yhteistyötä syvennetään datan elinkaaren hallinnan käytäntöjen osalta siten, että huolehditaan kehitteillä olevien ratkaisujen hyödyntämisestä molemmin puolin. Erilaisia aineistojen hallintaan liittyviä teemoja on järjestelmällisesti käsitelty ohjelman yhteistyöryhmän kokouksissa (aineistoluettelot metatietoineen, aineistojen keruun suunnittelu, aineistojen kuvaaminen, aineistojen fyysinen säilytys ja arkistointi, väestötutkimusaineistojen ja muiden aineistojen (pl. rekisteriaineistot) jakaminen, rekisteriaineistojen luovutuksen prosessi, avoimen datan jakamisen ratkaisut, aineistojen tunnetuksi tekeminen, open access periaatteet). Tavoitteena on ollut yhteisen tilannekuvan luonti ja yhteisten periaatteiden hakeminen eri aiheiden osalta. Useista aiheista on sovittu periaatetasolla, mutta niiden vieminen käytäntöön edellyttää kunkin tahon omia päätöksiä sekä joissakin tapauksissa lakimuutoksia. Ohjelman koordinaattorina toimi vuoden loppuun saakka osastojohtaja Päivi Hämäläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Osallistuvia tahoja ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Fimea, Valvira, Kela, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus. Tietosuojavaltuutetun toimisto on osallistunut tarkkailijan roolissa. 3. Päätöksenteon tuen kehittäminen Tutkimuslaitosuudistuksen keskeinen tavoite on yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja asiantuntijatoiminnan vahvistaminen. SOTERKO seurasi aktiivisesti tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpanoa ja pyrki osallistumaan ja vaikuttamaan siihen. SOTERKOn sihteeristö osallistui STM:n koordinoimaan osuuteen TEAS-hakujen valmistelussa. Ohjelmakoordinaattoreiden kanssa järjestettiin tapaamisia TEAS-rahoitusinstrumentista. VNK pyysi kansleri emeritus Kari Raiviota selvittämään tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon neuvonannon järjestämisestä. SOTERKO järjesti kaksi seminaaria aihepiiristä. Ensimmäisessä pienimuotoisessa seminaarissa Raivion kanssa keskusteltiin tutkimusperusteisesta päätöksenteon tuesta. Toinen avoin tilaisuus ( Tieto tulvii ) järjestettiin kesäkuussa yhteistyössä LYNETin kanssa Helsingin yliopistolla. Tilaisuudessa esiteltiin erilaisia tapausesimerkkejä tutkimus- ja asiantuntijalaitosten roolista päätöksenteon tuessa. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä. SOTERKOn tutkimuspäivän yhteydessä SOTERKO järjesti pienimuotoisen seminaarin tutkimuksen etiikasta conflict of interests näkökulmasta, josta seminaarissa puhui professori Paolo Vineis. 4. Toimintasuunnitelmassa 2014 mainitut toimet ja niiden toteutuminen i. SOTERKOn johtoryhmän ohella toimintansa käynnistyy laajennettu johtoryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Laajennetun johtoryhmän toiminta käynnistyi, ja se kokoontui suunnitelman mukaisesti v ii. SOTERKOn ohjelmat toimivat aktiivisesti suunnitelmansa mukaisesti. Yhteistyöryhmät edistävät yhteisten hankkeiden syntymistä ja verkottumista ohjelman aihealueella. 10

11 SOTERKOn ohjelmat toimivat suunnitelmiensa pohjalta ilman suuria poikkeamia. Kohdassa X käsiteltiin tarkemmin ohjelmatavoitteiden toteutumista. iii. SOTERKO kehittää edelleen ja markkinoi nopeita asiantuntemuksen hyödyntämisen tapoja. SOTERKO toimi aktiivisesti päätöksen tuen kehittämisessä (kts. kohta 3) iv ja v. SOTERKOn toiminnasta ja ohjelmista viestitään STM:n konsernijohtoryhmässä ja TKI-koordinaatioryhmässä. STM:n ohjelmille nimeämät yhdyshenkilöt pidetään ajan tasalla ohjelmien tapahtumista. Päätöksentekijöitä kutsutaan ohjelmien seminaareihin ja heitä informoidaan ohjelmien tuloksista. SOTERKOn toiminnasta viestitään TEM:lle, OKM:lle, Tutkimus- ja innovaationeuvostolle sekä valtioneuvoston kanslialle. SOTERKOn laajentumisesta, tutkimusperusteista päätöksenteossa ( Tieto tulvii seminaari) sekä Tutkimuspäivän aiheista tehtiin mediatiedote. TKI -toiminnasta eri hallinnonaloilla vastaavia virkamiehiä kutsuttiin ja osallistui Tieto tulvii seminaariin sekä tutkimuspäivään. SOTERKO pääjohtajat tapasivat VNK:n valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen ja keskustelivat tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpanosta. Heinoselle laadittiin muistio SOTERKOn näkemyksistä tutkimuslaitosuudistukseen. Sihteeristö osallistui STM:n TKI-koordinaatioryhmän toimintaan ja informoi siellä SOTERKOn toiminnasta. Ohjelmat järjestivät omia seminaarejaan (ks. kohta 2) ja ohjelmilla oli nimetyt yhteyshenkilöt STM:ssä. vi. SOTERKOn sisäistä vuorovaikutusta parannetaan verkkopalvelua kehittämällä. Viestintää varten perustetaan yhdyshenkilöiden ryhmä. Soterko.fi-verkkopalvelu julkaistiin syyskuussa Säteilyturvakeskus ylläpiti palvelua v. 2014, jonka jälkeen ylläpito siirtyy THL:lle. Sivustoa kehitettiin v aikana muun muassa siten, että navigaatiosta tehtiin selkeämpi. Lisäksi ajankohtaisille asioille toteutettiin arkisto. Viestinnällisen yhteistyön paranta-miseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi perustettiin maaliskuussa viestinnän yhdyshenkilöiden ryhmä. vii. SOTERKO järjestää tutkimuspäivän, jonka teemat kytkeytyvät uusien ohjelmien aihealueisiin SOTERKOn tutkimuspäivä järjestettiin Helsingissä. Päivän teemoja olivat ilmastonmuutos, kaivosteollisuus ja nanomateriaalit ympäristöterveyden haasteina. Tilaisuuden pääpuhuja oli professori Paolo Vineis (Imperial College, Lontoo) aiheenaan, miten tutkimuksen logiikka ja erilaisten intressien logiikka kohtaavat ilmastonmuutoksen hallinnassa. Osallistujia oli vajaa 40, mikä jäi odotettua pienemmäksi. Tilaisuudesta lähetettiin myös mediakutsu, mutta tiedostusvälineiden edustajia ei tullut paikalle. Kuten edellisenä vuonna, osallistumisaktiivisuus antaa aihetta pohtia seminaaripäivämuotoisen toiminnan mahdollisuuksia, ja tarvitaanko sellaisen toteuttamiseen myös jatkuvatoimisempaa ja painokkaampaa valmistelu-, markkinointi ja verkostotyötä. viii. SOTERKO järjestää yhdessä TEKESin kanssa seminaarin innovaatiotoiminnasta terveyden ja hyvinvoinnin alalla ja innovaatiokoulutuksen Sihteeristö tapasi johtajat Minna Hendolinin ja Pekka Kahrin TEKESistä. Aiheena oli Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia sekä mahdollinen yhteistyö innovaatio-osaamisen kehittämisestä SOTERKOn piirissä. TEKES on valmis tarjoamaan tähän työpajoja. Valmistelua jatketaan vuonna