SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Toimintakertomus

2 Toiminta vuonna 2014 Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan tutkimustoiminnan harjoittajien yhteistyöelin. Yhteenliittymä edistää tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välille yhteistyötä. Keinoina ovat asiantuntijaverkostot, tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä yhteistyö yksittäisissä hankkeissa tai muissa toiminnoissa. Yhteenliittymän toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet tahot. 1. SOTERKOn laajentuminen Valtioneuvosto edellytti tutkimuslaitosuudistusta koskevassa periaatepäätöksessään syyskuussa 2013, että SOTERKO -yhteistyöverkostoa tulee laajentaa. Yhteistyökutsuun vastasivat myönteisesti seitsemän laitosta: EVIRA, FIMEA, Ilmatieteen laitos, KELA, SYKE, VATT ja VTT. Yhteistyötä ohjaavaksi elimeksi perustettiin SOTERKOn laajennettu johtoryhmä. SOTERKOlle määriteltiin uusi työjärjestys, jossa kuvataan SOTERKO - yhteistyön johtamiskäytännöt. Laajennettu johtoryhmä piti vuonna 2014 kaksi kokousta. Yhdessä laitokset miettivät, mitkä nyt ja lähivuosina tärkeät aiheet saisivat lisäpainoa laajennetun verkoston yhteistyöstä. Esillä ovat olleet erilaiset uusia riskejä nostattavat aiheet. Keskustelu johti kahden uuden tutkimusohjelman valmisteluun: Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ja Nanohiukkaset ja terveys, sekä RISKY-ohjelman laajentamiseen kaivosturvallisuuskokonaisuudella. 2. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien toteutuminen vuonna 2014 Vuonna 2014 SOTERKOlla oli käynnissä viisi tutkimus- ja kehittämisohjelmaa sekä tietovarantojen kehittämisohjelma. Kohdissa on esitelty ohjelmittain vuoden 2014 päätavoitteiden toteutumista. Lisäksi valmisteilla oli kolme uutta ohjelma-avausta ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, nanohiukkasten terveysvaikutuksista sekä kaivosturvallisuudesta. SOTERKOn johtoryhmä päätti ohjelmien käynnistämisestä marraskuussa

3 2.1. Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumisen erojen kaventaminen Nuoria aikuisia koskeva tutkimustieto yhdistyy toistaiseksi vajavaisesti heidän tulevan terveytensä, hyvinvointinsa ja työhön osallistumisensa ennakointiin sekä arviointiin hyvinvoinnin ja työllisyyden tulevasta kehityksestä. Nuorten aikuisten syrjäytymiseen ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on yleistymässä. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisessä on haasteita. Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää, että palvelujärjestelmä ja työelämä kykenevät tunnistamaan ja puuttumaan ajoissa terveyden ja muun hyvinvoinnin vajeisiin. Terveyttä ja hyvinvointia suojaavia ja työhön kiinnittymistä tukevia tekijöitä on tärkeää vahvistaa. Oikea aikainen, riittävän varhainen ja tarpeenmukainen välittäminen ja tuki ehkäisevät omalta osaltaan ongelmien syntyä. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on edistää nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä edistää nuorten työntekijöiden työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta luoda edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Seminaariyhteistyötä Kaste-ohjelman kanssa muun muassa kokemusasiantuntijuudesta ja kokemusasiantuntijatiedosta NUORAn aihealueella Seminaariyhteistyötä asiantuntijaesityksen muodossa erilaisissa kansallisissa tilaisuuksissa, kuten ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkoston tilaisuuksissa sekä hallitusohjelmassa mainitun ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen ohjelmaan liittyvissä seminaareissa NUORAn tuottaman lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä tarkastelleen TEAselvityksen tulosten aktiivinen levittäminen päättäjien ja lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työtä tekevien tietoisuuteen Kolmen laajan konsortiosuunnitelman tekeminen VNK:n valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan rahoituksen hakuun Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta. Toimintaan osallistuvat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Nuorisotutkimusverkosto, Raha-automaattiyhdistys, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot. 3

4 2.2 Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet Työelämän kannalta merkittäviä kansantauteja ovat erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveys- ja päihdehäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes, hermoston sairaudet, tapaturmien jälkitilat ja syöpäsairaudet. Näille sairauksille on ominaista, että työkyvyn alenema on usein vain osittaista ja oikeilla terveyden edistämisen toimilla suuri osa niistä olisi myös ehkäistävissä. Sairastuvuutta vähentämällä ja myöhäistämällä sekä jäljellä olevaa työkykyä tukemalla voitaisiin merkittävästi vähentää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja tuottavuuden alenemaa. Kansantautien kanssa työelämässä - ohjelman tavoitteena on: ehkäistä kansansairauksia ja niihin liittyvää toimintakyvyn alenemaa työikäisillä arvioida monipuolisesti työpaikkojen ratkaisuja edistettäessä työhön osallistumista kansansairauksiin liittyen kehittää ja arvioida työhön osallistumisen lisäämiseen tähtääviä suosituksia, sopimuksia ja lainsäädäntöä lisätä työhön osallistumista ja pidentää työuria, erityisesti myöhentää keskimääräistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ikää. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Terveys tutkimuksesta raportoitiin CIDI-haastatteluun perustuen masennuksen ja dystymian esiintyvyydestä vuonna 2011 ja esiintyvyyden muutoksesta vuoteen 2000 verrattuna. Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH) julkaistiin alueellisia tuloksia (n suomalaisen otoksesta) AVI:ien, maakuntien, sairaanhoitopiirien, erityisvastuualueittain (ERVAalueet) sekä kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös vähintään asukkaan väestöpohjan kuntien ja kaupunkien osalta. RAY-yhteistyössä on tuotettu yhteensä 13 osatyötä ja verkostoon on osallistunut 37 eri alan tutkijaa ja asiantuntijaa. ATH-tutkimuksen tutkimusverkostossa vastaavasti on hyväksytty noin sata tutkimussuunnitelmaa. Tuloksia tuotettiin mm. vanhuspalvelulain vaikutusten arviointiin, terveytemme.fi-portaaliin, SotkaNet-indikaattoripankkiin, Hyvinvointikompassiin, kirjoiksi, kansallisiin ammattilehtiin, kirjanlukuihin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin vertaisarvioituihin lehtiin. Lisätietoja tuloksista on THL:n verkkosivuilla: Lasten sepelvaltimosairauksien riskitekijätutkimuksessa tehtiin analyyseja sydän- ja verenkiertoelinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien yhteisistä riskitekijöistä. Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta raportoitiin määräaikaisen työsuhteen merkityksestä masennusperäiseen työkyvyttömyyteen ja muiden kansansairauksien merkityksestä masennusperäisen työkyvyttömyyden uusiutumiselle. Osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia selvitettiin työhön osallistumiseen eri diagnoosiryhmissä ja eri-ikäisillä. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio -suosituksen päivitys on valmistunut ja ilmestyy Terveysportin Työterveys ja kuntoutus tietokannassa vuoden 2015 alussa. päivitetään. Olkapään jännevaivojen Käypä hoito -suositus valmistui. Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitokselta. Keskeiset osallistuvat tahot ovat Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 4

5 2.3. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelman lähtökohta on havainto, että eriarvo ei kosketa vain heikoimmassa asemassa olevia vaan se vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Myös hallitusohjelmassa on linjattu eriarvoisuuden kasvun olevan vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Tutkimuksella voidaan selvittää eriarvoisuuden syntymekanismeja ja arvioida keinoja, joilla eriarvoisuutta voidaan vähentää. Yhteiskunnallinen eriarvo -ohjelma kanavoi asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja seminaareja, joiden tavoitteena on selvittää: miten eriarvoa on tutkittu; millaisia toimia eriarvon vähentämiseksi on toteutettu ja mitä niillä on saatu aikaan, palvelujen ja sosiaaliturvan komplementaarisuus eriarvoa vähentävänä/ vahvistavana tekijänä miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus kehittyy; miksi eriarvoisuus joillakin aloilla lisääntyy huolimatta panostuksista sen vähentämiseksi; miten yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kärjistyminen ja sen epäedulliset terveys- ja hyvinvointiseuraukset voidaan torjua miten ratkaista väestörakenteen muutoksen synnyttämät uudenlaiset kysymykset vastuunjaosta; miten taataan sukupolvien välisen hyvinvointisopimuksen jatkuvuus miten turvataan yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys talouden globalisoituessa, väestörakenteen muuttuessa ja eriarvoisuuden kasvaessa. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Suomalaisen hyvinvointimallin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys -osaohjelmassa järjestettiin sosiaalisen kestävyyden ensimmäinen foorumi ja johdettiin 15 EU-maan ja Kanadan muodostaman strategisen eurooppalaisen tutkimusohjelman JPI More years, better lives tekoa, jossa keskeistä on hyvinvointimallien sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ohjelma julkaistiin 3/2014. Lisäksi julkaistiin Suomalaisten hyvinvointi 2014-raportti, jossa arvioitiin Suomen mallin sosiaalista kestävyyttä. Osana sosiaalisen kestävyyden foorumia järjestettiin yhteistyössä Sosiaalioikeuden seuran ja Kelan kanssa ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia eri näkökulmista tarkasteleva seminaarisarja, joka kokosi laajan yleisön ja josta valmistellaan myös julkaisuja. Eriarvoisuus elämänkulussa -osaohjelmassa käynnistettiin kaksi hanketta suunnitellusti ( Laman sosiaaliset seuraukset -hankkeen rekisterivaihe ja tutkimus Huono-osaisuuden kasautuminen elämänkulussa nuorilla ). Työelämän eriarvoisuus osaohjelmassa tuotettiin yleiskuvaa työelämän eriarvoisuudesta Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineiston avulla. Osallistuttiin JPI:n More Years, Better Lives - hankkeen suunnitteluun (Strategic Research Agenda) yhteistoimin. Osaohjelman puitteissa osallistuttiin Työsuojelurahaston tukemana JPI:n kansainväliseen Fast Track -hankkeeseen "Mapping Determinants of Work Participation and Work Life Barriers", johon on valmistunut kansallinen yhteenveto alan tutkimuksesta, sen tilasta ja tarpeista Suomessa. Lisäksi First Track hankkeen loppuraporttiin tehtiin yhteenveto työkykyyn ja työuriin liittyvästä tutkimuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn sosiaaliset erot, niiden determinantit ja kaventamiskeinot alueella käynnistettiin tutkimus Ulkomailla syntyneiden työ ja hyvinvointi, johon liittyen tiedonkeruuta toteutettiin viranomaisyhteistyönä nivoutuen ATH -tutkimukseen. Lisäksi laadittiin käsikirjoituksia hankeraportointiin monikulttuurisen haastattelutyön ja viranomaisyhteistyön malleista. Tilastokeskuksen SISU -mikrosimulointimallin käyttöönotto THL:ssä ja yhteistyö muiden sektorilaitosten kanssa toteutui suunnitellusti. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin valmistelu käynnistyi. Aloitettiin mallin kehittäminen ajantasaistettujen tulonjaon indikaattorien tuottamiseksi. 5

6 Ohjelmaan osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (koordinaattori Sakari Karvonen) ja Työterveyslaitos sekä Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Osaohjelmissa on mukana myös eri yliopistoja Asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on murroksessa. Hallitusohjelman linjaukset kuntarakenteen uudistamisesta vaikuttavat palvelujen järjestämiseen, toimivuuteen ja palvelujärjestelmän rakenteisiin. Terveydenhuoltolaki on astunut voimaan ja sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen valmistelu on loppusuoralla. Kunnallisen työterveyshuoltojärjestelmän rakennemuutos 2000-luvulla on johtanut useisiin liikelaitostamisiin. Yksityissektorin asema ja rooli ovat muuttumassa. Yksityissektori on vahvistanut asemaansa terveyspalvelujen tuottajana, yrityskoko on kasvanut ja monituottajamallit ovat yleistyneet. Väestörakenteen muutosten vuoksi palvelujärjestelmältä vaaditaan parempaa kustannusvaikuttavuutta. Huoltosuhteen heikentyessä palvelujärjestelmän rahoituksen ja sen kestävyyden turvaaminen edellyttävät uusia ratkaisuja. Asiakkaan ja kansalaisten aseman parantaminen ja palvelujen asiakaslähtöisyys on nostettu keskeisiksi tavoitteiksi hallitusohjelmassa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, T&K-hankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on: kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisiä hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden yhteistyötä (kohteena erityisesti työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden työhön paluu) arvioida palvelujärjestelmän vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja rahoitusta tuottaa tutkimukseen perustuvia ehdotuksia palvelujärjestelmän toimivuuden, rahoituksen riittävyyden ja kestävyyden turvaamiseksi parantaa työhyvinvointia, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveysalalla parantaa palvelujärjestelmän kokonaistoimivuutta koskevan tiedon keruuta ja edistää tietojärjestelmien monipuolista hyödyntämistä ja yhteiskäyttöä Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Osuva- hankkeen loppuraportti valmistui ja loppuseminaari pidettiin 12/2014. Tuloksia esiteltiin Työelämäntutkimuspäivillä 11/2014. TK2-kuntoutuksen arviointihanke loppuraportoitiin 12/2014, loppuseminaari pidettiin 9/2014. Hankkeen tuloksia esiteltiin Work & Rehabilitation kongressissa Ruotsissa (5/2014) ja Työelämäntutkimuspäivillä. FinDM hankkeesta valmistui väitöskirjatyö sekä 8 kansainvälistä tieteellistä artikkelia. Lääkäreiden päivystysmallien arviointi -hankkeen aineistonkeruu saatiin päätökseen ja tuloksia analysoidaan. Hankkeesta valmistui 4 käsikirjoitusta ja tuloksia esiteltiin NOVO- seminaarissa Tanskassa (11/2014). Tulosten loppuraportointi ja implementointi tapahtuu v Sosiaalivakuutus osana lääkärin työtä hankkeen aineistokeruu toteutettiin terveysasemilla. Hanketta esiteltiin yleislääkäripäivillä (11/2014). Hankkeen raportointi on meneillään ja jatkuu Potilaiden ja hammaslääkäreiden liikkuvuus Suomen ja Viron välillä -hankkeessa kerättiin aineisto ja hanketta laajennettiin tarkastelemaan potilaiden liikkuvuutta maiden välillä. Suomen Akatemian rahoittama konsortiohanke (THL, TTL) Social ties and health käynnistyi. Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla -tutkimukseen (seurantatutkimus n. 5 vuoden välein) liittyen suunniteltiin vuoden 2015 seurantakierrosta ja valmisteltiin rahoitusta. Toteutettiin peruspalvelualoitteen maakuntakierrosta, jossa v tehtyä aloitetta esiteltiin kuntatason päätöksentekijöille. Kierroksen fokusta laajennettiin SOTE -reformiin liittyen kuntien kuulemistilaisuudeksi reformiin liittyvistä näkemyksistä. Vuonna 2014 kuntavierailuja tehtiin Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. 6

7 Laitosten edustajat osallistuivat STM:n selvitys- ja valmistelutyöryhmiin liittyen selvitykseen sosiaalija terveyspalvelujärjestelmän monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Käynnistettiin hankkeet: Valinnanvapaus ja palveluintegraatio perusterveydenhuollossa ( ) hanke (THL:n ja TaY, rahoitus TEKES) sekä Perusterveydenhuollon mittatikku avohoidolle reagoivat tilat perusterveydenhuollon toiminnan arvioinnin välineenä (THL, VATT ja ISY, rahoitus SA). Lisäksi osallistuttiin laitosyhteistyönä muihin rahoitushakuihin ja järjestettiin sisäisiä seminaaritilaisuuksia mm. SOTE -reformista ja sektoritutkimuksen rahoitusuudistuksesta. Ohjelman toteutukseen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä muita alan toimijoita. Ohjelman koordinaattori on osastojohtaja Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Suurin osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Konkreettisena osoituksena tästä on se, että viimeisten yli 100 vuoden aikana tehty työ - ja elinympäristön terveellisyyden turvaamiseksi on ratkaisevasti parantanut terveyttämme. Ympäristötekijöillä tarkoitetaan tässä elin- ja työympäristön tekijöitä ja erilaisia olosuhteita, joissa työskennellään, asutaan tai virkistäydytään. Terveyshaittojen kvantifiointi parantaa ymmärrystä erilaisiin elin- ja työympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista. Realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Merkittäviä elin- ja työympäristön riskitekijöitä väestön terveyden kannalta ovat esimerkiksi ulkoilman pienhiukkaset, auringon UV-säteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle, erilaiset tapaturmat, kemikaalit sekä rakennusten kosteus- ja homevauriot, jotka aiheuttavat kuolemantapauksia, vakavia sairaustapauksia, tai huomattavan määrän lievemmistä oireista tai häiritsevyydestä kärsiviä. Vuonna 2014 RISKYllä oli kolme painopistettä, joissa edettiin hyvin. Sisäilmaongelmat Järjestettiin yhteistyössä STM:n kanssa seminaari Kosteus- ja homeongelmien ratkaiseminen onko STM oikealla tiellä? Seminaarin kohderyhminä olivat: TTL, THL, STM, AVI, Valvira. Seminaarissa keskusteltiin STM:n hallinnonalueella meneillään olevista kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseen tähtäävistä toimenpiteistä mm. liittyen Eduskunnan kirjelmässään (EK 5/2013) antamiin kannanottoihin. Tilaisuudessa käytiin läpi, mitä toimenpiteitä on tehty tai meneillään ja keskusteltiin siitä, mitä jatkotoimenpiteitä vielä tarvittaisiin. Annettiin aktiivisesti asiantuntijatukea eri ministeriöille niiden valmistellessa jatkotoimia Eduskunnan edellyttämällä tavalla koskien kosteus- ja homevaurioita ja osallistuttiin Eduskunnan kirjelmän 5/2013 (kosteus- ja homeongelmat) toimeenpano STM:n hallinnonalalla - ryhmän toimintaan. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti Kosteus- ja hometalkoiden ohjausryhmän toimintaan. Osallistuttiin rakennusterveyden koulutuksen ja pätevöinnin kehittämistyöryhmän toimintaan ja kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden ja rakennusterveysasiantuntijoiden koulutussisältöjen suunnitteluun. Tehostettiin sisäilmaongelmiin liittyvää viestintää ja koulutusta. Järjestettiin seuraavat kurssit: Ajankohtaista sisäilmastosta, Sisäilmasto-ongelmat - ratkaisujen avaimia työpaikkojen sisäilmaryhmissä työskenteleville ja Viesti viisaasti sisäilmaston ongelmakierteissä (kaksi kurssia) (TTL). Lisäksi tuotettiin yleiseen käyttöön Duodecim- verkko-oppimateriaalia. Järjestettiin radontalkoot Helsingissä ja Päijät-Hämeessä. Pidettiin radontalkoisiin liittyvät radonkorjauskoulutus 7

8 rakennusalan ammattilaisille ja asukasilta sekä päivitettiin oppimateriaalia STUKin sivuille. Tilausluentoja ja tilauskoulutusta on pidetty runsaasti. Kaivosten riskit SOTERKO-RISKY kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi kokoontui Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteessä. Kokouksessa oli esityksiä MineHealth- ja HIME hankkeista, asbestimittauksista kaivoksilla, metallialtistumisesta kaivostyössä sekä turvallisuutta käsittelevästä TEKES-projektista. Kokouksessa käytiin läpi osallistuvien laitosten suunnitelmia ja SOTERKO-yhteistyötä. Osallistujat: THL, TTL, STUK, ELYt, AVIt, GTK, SYKE, VTT, IL. Esiteltiin kaivostoiminnan riskeihin liittyviä yhteistyömuotoja SOTERKOn tutkimuspäivässä Helsingissä SOTERKOn laajennuksessa kaivosten riskit aihealueeseen tulevat mukaan SYKE, IL ja VTT. Tehtiin Ympäristö ja Terveys lehden joulukuun numeroon artikkeleita kaivosten riskeistä ja SOTERKO-yhteistyöstä. Kehitettiin Opasnet-sivustojen Kaivostoiminnan vaikutusarviointia käsitteleviä teemasivuja. MINERA mallin lisäksi sivustoilla on mm. parhaillaan päivitettävä Kaivosten YVA-opas. Opasnetin kaivossivustot ja vaikutusarviointityökalut ovat vapaasti käytettävissä. Laitokset osallistuivat muihin kaivosalan verkostoihin: Kaivosten stressitestit (suunnitteluryhmä ja arviointiryhmä), Kaivosten ympäristöturvallisuus viranomaistyöryhmä, kaivosvesiverkosto, Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Kaivoshankkeet etenivät suunnitellusti. Tehtiin palvelutoimintaa erityisesti kaivosten työhygieenisiin oloihin liittyen. Arktiseen strategiaan liittyen tehtiin uusia tutkimusaloitteita. Osallistuttiin kaivosalan käsikirjan ja työsuojeluoppaan tekemiseen. Riskiviestintä ja päätöksenteon tuki Riskiviestintä ja päätöksenteon tuki on ollut kaikissa aihealueissa kantava teema. Järjestettiin yhteistyöseminaari terveyden edistämis- ja ympäristöhaittojen torjuntatoimenpiteiden priorisointitarpeista ja menetelmistä Työterveyslaitoksella Helsingissä. THL järjesti keväällä 2014 tieteellisen seminaarisarjan ympäristön aiheuttamasta tautitaakasta tavoitteena edistää tehokkaiden torjuntatoimenpiteiden identifiointia ja estettävissä olevien terveyshaittojen kvantifiointia. Seminaarisarjan aiheet löytyvät verkkosivulta Seminaariesitykset videoitiin ja etäosallistuminen oli mahdollista internetin kautta. Ohjelman koordinaattori on laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskukselta. Ohjelman toteutukseen osallistuvat Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä muita alan toimijoita hallinnosta, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Lisäksi laajennetun SOTERKOn laitoksia pyydettiin nimeämään edustaja RISKYn yhteistyöryhmään Yksikään laitos ei ole vastannut tiedusteluun. Laajennetun SOTERKOn edustajat kaivosasioissa tulevat SYKEestä, ILsta, VTTltä. Soterkon laajentumiseen liittyen torjuntatoimenpiteiden priorisointiseminaariin kutsuttiin uudet partnerit (Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT sekä VTT). Lisäksi keskusteluun osallistui aktiivisesti Suomen Syöpäyhdistys. 8

9 2.6. Tietovarantojen kehittämisohjelma (TIETOKO) Julkisin varoin tuotettujen tietovarantojen käytön edistäminen on 2010-luvulla ajankohtainen kysymys. Valtioneuvoston periaatepäätös (2011) julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta linjaa, että aineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin, ja pääsääntöisesti maksuttomina. Tietovarantojen käyttö on esillä myös tutkimusinfrastruktuurin kehittämishankkeissa, ja tietovarantoja sivuavat myös hankkeet sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämiseksi. Koko valtionhallinnon tietoarkkitehtuurikysymykset koskevat myös tätä työtä. SOTERKO-laitoksilla on lisäksi mittavia näyteaineistoja, joihin liittyy pyrkimyksiä biopankkitoiminnan kehittämiseksi. Laitosten yhteistyöllä kehitetään tietovarantoja näkyvämmiksi ja luodaan niiden hyödyntämiseen käytäntöjä, jotka palvelevat sekä laitosten omia tutkijoita ja asiantuntijoita että tietovarantojen ulkopuolisia käyttäjiä. Kansallisten rekistereiden, tilastovarantojen ja suurten tutkimusaineistojen parempi hyödynnettävyys ja hyödyntäminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhtenäisesti toimivat, eri tahojen monipuolisesti ja helposti käytettävissä olevat tietovarannot ovat koko sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämisessä merkittävä apu. Lisäksi ne ovat suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen keskeinen menestystekijä ainutlaatuisina ja kansainvälisestikin kiinnostavina aineistoina. Ohjelman fokuksena on: Tietovarantojen kuvaaminen metatietojen avulla osana kokonaisarkkitehtuuria Strategisesti tärkeiden tietovarantojen kartoittaminen Tietovarantojen hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen Avoimuutta suosivan sääntelyn ja toimintakulttuurin edistäminen yhteistyössä. Vuoden 2014 päätavoitteiden toteutuminen: Järjestettiin tietovarantoseminaari, jonka tavoitteina olivat strategisesti tärkeiden tietovarantojen tunnetuksi tekeminen sekä tietovarantojen hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen. Tietovarantojen elinkaari -seminaari pidettiin Helsingissä. Osallistujia oli n. 70 sekä SOTERKO- yhteistyölaitoksista että monista muista tutkimus- ja hallinto-organisaatioista. Seminaarimateriaali on saatavissa SOTERKOn verkkosivuilla (http://www.soterko.fi/fi/soterkontapahtumat/tietovarantojen-elinkaari-seminaari ). Julkaistiin tietovarantokartoituksen tulokset. Kartoituksen tavoitteena oli strategisesti tärkeiden tietovarantojen tunnetuksi tekeminen ja tietovarantojen elinkaarenhallinnan keskeisimpien haasteiden selvittäminen, jotta TIETOKO ohjelman kehittämistyötä voidaan kohdentaa keskeisiin asioihin. SOTERKO-yhteistyölaitoksiin kohdistetun tietovarantoselvityksen tulokset summaava artikkeli julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 6/2014. Tärkein tulos oli, että tietovarantoihin ja niiden elinkaarisuunnitteluun liittyvät käsitteet, periaatteet ja säädökset ovat tutkijoille vielä pääosin epäselviä ja jäsentymättömiä.) Artikkeli on saatavilla sähköisessä muodossa julkaisuarkisto Julkarissa (http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe Arvioitiin tutkimuslaitosuudistuksen vaikutuksia TIETOKO -ohjelman näkökulmasta ja tutustuttiin SOTERKOn uusien kumppaneiden tietovarantotoimintaan. Vaikutuksia käsiteltiin TIETOKOn yhteistyökokouksissa, joissa todettiin tarve kutsua uudet SOTERKO- kumppanit mukaan toimintaan. Ensimmäinen tunnustelu tapahtui RISKY-ohjelman järjestämässä seminaarissa. THL:n organisaatiomuutosten vuoksi yhteydenottoja siirretään vuoden 2015 puolelle. Tehtiin yhteistyötä OKM:n Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen kanssa sen uudessa toimintamallissa. Hankkeen jatkohanke ATT käynnistyi huhtikuussa, ja on tutkimuksen tietovarantojen hyödyntämisen kannalta keskeinen toimija. TIETOKO -ryhmä on edustettuna hankkeen asiantuntijaryhmässä, ja hankkeen johtaja kävi esittelemässä hallinnonalojen ylittäviä yhteistyötarpeita 9

10 TIETOKO -yhteistyöryhmässä. Yhteistyötä syvennetään datan elinkaaren hallinnan käytäntöjen osalta siten, että huolehditaan kehitteillä olevien ratkaisujen hyödyntämisestä molemmin puolin. Erilaisia aineistojen hallintaan liittyviä teemoja on järjestelmällisesti käsitelty ohjelman yhteistyöryhmän kokouksissa (aineistoluettelot metatietoineen, aineistojen keruun suunnittelu, aineistojen kuvaaminen, aineistojen fyysinen säilytys ja arkistointi, väestötutkimusaineistojen ja muiden aineistojen (pl. rekisteriaineistot) jakaminen, rekisteriaineistojen luovutuksen prosessi, avoimen datan jakamisen ratkaisut, aineistojen tunnetuksi tekeminen, open access periaatteet). Tavoitteena on ollut yhteisen tilannekuvan luonti ja yhteisten periaatteiden hakeminen eri aiheiden osalta. Useista aiheista on sovittu periaatetasolla, mutta niiden vieminen käytäntöön edellyttää kunkin tahon omia päätöksiä sekä joissakin tapauksissa lakimuutoksia. Ohjelman koordinaattorina toimi vuoden loppuun saakka osastojohtaja Päivi Hämäläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Osallistuvia tahoja ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Fimea, Valvira, Kela, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus. Tietosuojavaltuutetun toimisto on osallistunut tarkkailijan roolissa. 3. Päätöksenteon tuen kehittäminen Tutkimuslaitosuudistuksen keskeinen tavoite on yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja asiantuntijatoiminnan vahvistaminen. SOTERKO seurasi aktiivisesti tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpanoa ja pyrki osallistumaan ja vaikuttamaan siihen. SOTERKOn sihteeristö osallistui STM:n koordinoimaan osuuteen TEAS-hakujen valmistelussa. Ohjelmakoordinaattoreiden kanssa järjestettiin tapaamisia TEAS-rahoitusinstrumentista. VNK pyysi kansleri emeritus Kari Raiviota selvittämään tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon neuvonannon järjestämisestä. SOTERKO järjesti kaksi seminaaria aihepiiristä. Ensimmäisessä pienimuotoisessa seminaarissa Raivion kanssa keskusteltiin tutkimusperusteisesta päätöksenteon tuesta. Toinen avoin tilaisuus ( Tieto tulvii ) järjestettiin kesäkuussa yhteistyössä LYNETin kanssa Helsingin yliopistolla. Tilaisuudessa esiteltiin erilaisia tapausesimerkkejä tutkimus- ja asiantuntijalaitosten roolista päätöksenteon tuessa. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä. SOTERKOn tutkimuspäivän yhteydessä SOTERKO järjesti pienimuotoisen seminaarin tutkimuksen etiikasta conflict of interests näkökulmasta, josta seminaarissa puhui professori Paolo Vineis. 4. Toimintasuunnitelmassa 2014 mainitut toimet ja niiden toteutuminen i. SOTERKOn johtoryhmän ohella toimintansa käynnistyy laajennettu johtoryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Laajennetun johtoryhmän toiminta käynnistyi, ja se kokoontui suunnitelman mukaisesti v ii. SOTERKOn ohjelmat toimivat aktiivisesti suunnitelmansa mukaisesti. Yhteistyöryhmät edistävät yhteisten hankkeiden syntymistä ja verkottumista ohjelman aihealueella. 10

11 SOTERKOn ohjelmat toimivat suunnitelmiensa pohjalta ilman suuria poikkeamia. Kohdassa X käsiteltiin tarkemmin ohjelmatavoitteiden toteutumista. iii. SOTERKO kehittää edelleen ja markkinoi nopeita asiantuntemuksen hyödyntämisen tapoja. SOTERKO toimi aktiivisesti päätöksen tuen kehittämisessä (kts. kohta 3) iv ja v. SOTERKOn toiminnasta ja ohjelmista viestitään STM:n konsernijohtoryhmässä ja TKI-koordinaatioryhmässä. STM:n ohjelmille nimeämät yhdyshenkilöt pidetään ajan tasalla ohjelmien tapahtumista. Päätöksentekijöitä kutsutaan ohjelmien seminaareihin ja heitä informoidaan ohjelmien tuloksista. SOTERKOn toiminnasta viestitään TEM:lle, OKM:lle, Tutkimus- ja innovaationeuvostolle sekä valtioneuvoston kanslialle. SOTERKOn laajentumisesta, tutkimusperusteista päätöksenteossa ( Tieto tulvii seminaari) sekä Tutkimuspäivän aiheista tehtiin mediatiedote. TKI -toiminnasta eri hallinnonaloilla vastaavia virkamiehiä kutsuttiin ja osallistui Tieto tulvii seminaariin sekä tutkimuspäivään. SOTERKO pääjohtajat tapasivat VNK:n valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen ja keskustelivat tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpanosta. Heinoselle laadittiin muistio SOTERKOn näkemyksistä tutkimuslaitosuudistukseen. Sihteeristö osallistui STM:n TKI-koordinaatioryhmän toimintaan ja informoi siellä SOTERKOn toiminnasta. Ohjelmat järjestivät omia seminaarejaan (ks. kohta 2) ja ohjelmilla oli nimetyt yhteyshenkilöt STM:ssä. vi. SOTERKOn sisäistä vuorovaikutusta parannetaan verkkopalvelua kehittämällä. Viestintää varten perustetaan yhdyshenkilöiden ryhmä. Soterko.fi-verkkopalvelu julkaistiin syyskuussa Säteilyturvakeskus ylläpiti palvelua v. 2014, jonka jälkeen ylläpito siirtyy THL:lle. Sivustoa kehitettiin v aikana muun muassa siten, että navigaatiosta tehtiin selkeämpi. Lisäksi ajankohtaisille asioille toteutettiin arkisto. Viestinnällisen yhteistyön paranta-miseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi perustettiin maaliskuussa viestinnän yhdyshenkilöiden ryhmä. vii. SOTERKO järjestää tutkimuspäivän, jonka teemat kytkeytyvät uusien ohjelmien aihealueisiin SOTERKOn tutkimuspäivä järjestettiin Helsingissä. Päivän teemoja olivat ilmastonmuutos, kaivosteollisuus ja nanomateriaalit ympäristöterveyden haasteina. Tilaisuuden pääpuhuja oli professori Paolo Vineis (Imperial College, Lontoo) aiheenaan, miten tutkimuksen logiikka ja erilaisten intressien logiikka kohtaavat ilmastonmuutoksen hallinnassa. Osallistujia oli vajaa 40, mikä jäi odotettua pienemmäksi. Tilaisuudesta lähetettiin myös mediakutsu, mutta tiedostusvälineiden edustajia ei tullut paikalle. Kuten edellisenä vuonna, osallistumisaktiivisuus antaa aihetta pohtia seminaaripäivämuotoisen toiminnan mahdollisuuksia, ja tarvitaanko sellaisen toteuttamiseen myös jatkuvatoimisempaa ja painokkaampaa valmistelu-, markkinointi ja verkostotyötä. viii. SOTERKO järjestää yhdessä TEKESin kanssa seminaarin innovaatiotoiminnasta terveyden ja hyvinvoinnin alalla ja innovaatiokoulutuksen Sihteeristö tapasi johtajat Minna Hendolinin ja Pekka Kahrin TEKESistä. Aiheena oli Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia sekä mahdollinen yhteistyö innovaatio-osaamisen kehittämisestä SOTERKOn piirissä. TEKES on valmis tarjoamaan tähän työpajoja. Valmistelua jatketaan vuonna

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ SOTERKO. Toimintasuunnitelma 2011

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ SOTERKO. Toimintasuunnitelma 2011 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ SOTERKO Toimintasuunnitelma 2011 HYVÄKSYTTY 10.3.2011 SOTERKO 2011 toimintasuunnitelma 10.3.2011.doc 1 Toimintasuunnitelma 2011 1. Yhteenliittymän

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi

Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma. Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelma Sakari Karvonen SOTERKOn itsearviointi Ohjelman tausta ja tarkoitus Väestön eriarvoisuuden nopea kasvu Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko väestön hyvinvointiin,

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Yhteiskunnallinen eriarvoisuus - ohjelma n tutkimuspäivä 23.9.2013 Sakari Karvonen Yhteiskunnallinen eriarvo vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin Eriarvoisuuden kasvu on vaara suomalaiselle yhteiskunnalle

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset 2015- Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työterveyslaitos Ilmatieteen laitos Suomen ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Valtion

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen

THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen THL:n rooli kansallisten palvelujen kehittäjänä ja ylläpitäjänä Osastojohtaja Päivi Hämäläinen 23.4. 2013 23.4.2013 THL/TITO/PH 1 THL:n tehtävät Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta

Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Muistio mietinnön TrVM 1/2013 vp ja Eduskunnan kirjelmän 5/2013 vp toteutuksesta, kehittämistoimista ja vaikuttavuudesta Suomen Kuntaliitto ry / 24.9.2015 Yleistä Kuntaliitto toteaa, että Eduskunnan kirjelmä

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma 2022 - toimeenpano Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen 23.4.2015 24.4.2015 1 Ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 24.4.2015 2 Tausta IPCC II,

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Etunimi Sukunimi 1.7.2016 2 Kärkihanke Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Tavoitteet: 1. Lisätään

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA

LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 1 LYNETin AINEISTOPOLITIIKKA 12.12.2012 2 Sisältö 1 LYNET... 2 2 Aineistopolitiikan tarkoitus... 2 3 Aineistopolitiikan perusteella jaettavien aineistojen jakamisen periaatteet... 3 3.1 Maksuton saatavuus...

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa

Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Tulevaisuustyötä ja ennakointia valtioneuvostossa Erityisasiantuntija Kaisa Oksanen Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia kaisa.oksanen@vnk.fi Hallituksen tulevaisuustyö Vaikuttava kaksivaiheinen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN

SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN SOTE-UUDISTUKSEN ETENEMINEN Vaikutukset ICT-yhteistyön sisältöön ja organisointiin Maritta Korhonen 5.5.2015 Taustaa Sote-rakenneuudistuksen valmistelu käynnissä jo kahden edellisen vaalikauden aikana.

Lisätiedot

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke)

LifeData Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana. Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) LifeData 2011-2015 Luonnonvaratiedon avoimuus uusien ratkaisujen lähtökohtana Sanna Marttinen (LYNET) Riitta Teiniranta (SYKE) Eero Mikkola (Luke) 1.12.2015 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Luonnonvara-

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisen paikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 27.9.2013 Paikkatietostrategian päivitys Vision, tavoitteiden ja toimenpiteiden työstäminen strategiaryhmässä kesä- elokuu Esittely

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK

Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta. Taina Kulmala, VNK Kuinka parantaa tiedon käyttöä poliittisessa päätöksenteossa haasteita johtamisen näkökulmasta Taina Kulmala, VNK Politiikkatoimien vaikuttavuusarvioinnin kehittäminen (POVI-hanke) TAVOITE: Parempi tietopohja

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke

Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoverkosto Viestintä-kärkihanke Paikkatietoasiain neuvottelukunta Viestintäsuunnitelma 1 (5) Paikkatietoasiain neuvottelukunnan ja n Viestintä ja osallistaminen -kärkihanke: Viestintäsuunnitelma 1. Johdanto Viestintä-kärkihankkeen avulla

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke

Paikkatietoverkosto. Strategia-kärkihanke Paikkatietoverkosto Strategia-kärkihanke Kansallinen paikkatietostrategia "Sijainti yhdistää" päivitettiin vuonna 2013. Tarkistettu strategia julkaistaan keväällä 2014. Tarkistetun strategian luonnos Taustamuistio

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Oma Häme -hankkeen väliraportti

Oma Häme -hankkeen väliraportti Oma Häme -hankkeen väliraportti Tiedotustilaisuus 24.5.2016 Jukka Lindberg, projektipäällikkö Hämeen liitto www.omahäme.fi Missä menee Oma Häme hanke? Tiivistelmä: Sote III.sta Oma Häme hankkeeksi kevään

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli 1 23.2.2017 Pia Mäkeläinen Asukkaiden osallistuminen lainsäädännön näkökulmasta Maakuntalakiesitys

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen

Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö. Kärkihankkeet kohtaavat Kristiina Pietikäinen Digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Kärkihankkeet kohtaavat 17.6.2016 Kristiina Pietikäinen Rakennetaan digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristö Robotisaatio ja automatisaatio Tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Hankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot