SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintakertomus 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintakertomus 2014"

Transkriptio

1 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Toimintakertomus

2 Toiminta vuonna 2014 Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen sekä muiden sosiaali- ja terveysalan tutkimustoiminnan harjoittajien yhteistyöelin. Yhteenliittymä edistää tutkimus- ja kehittämistoiminnan laatua ja tehokkuutta rakentamalla toimijoiden välille yhteistyötä. Keinoina ovat asiantuntijaverkostot, tutkimus- ja kehittämisohjelmat sekä yhteistyö yksittäisissä hankkeissa tai muissa toiminnoissa. Yhteenliittymän toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet tahot. 1. SOTERKOn laajentuminen Valtioneuvosto edellytti tutkimuslaitosuudistusta koskevassa periaatepäätöksessään syyskuussa 2013, että SOTERKO -yhteistyöverkostoa tulee laajentaa. Yhteistyökutsuun vastasivat myönteisesti seitsemän laitosta: EVIRA, FIMEA, Ilmatieteen laitos, KELA, SYKE, VATT ja VTT. Yhteistyötä ohjaavaksi elimeksi perustettiin SOTERKOn laajennettu johtoryhmä. SOTERKOlle määriteltiin uusi työjärjestys, jossa kuvataan SOTERKO - yhteistyön johtamiskäytännöt. Laajennettu johtoryhmä piti vuonna 2014 kaksi kokousta. Yhdessä laitokset miettivät, mitkä nyt ja lähivuosina tärkeät aiheet saisivat lisäpainoa laajennetun verkoston yhteistyöstä. Esillä ovat olleet erilaiset uusia riskejä nostattavat aiheet. Keskustelu johti kahden uuden tutkimusohjelman valmisteluun: Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ja Nanohiukkaset ja terveys, sekä RISKY-ohjelman laajentamiseen kaivosturvallisuuskokonaisuudella. 2. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien toteutuminen vuonna 2014 Vuonna 2014 SOTERKOlla oli käynnissä viisi tutkimus- ja kehittämisohjelmaa sekä tietovarantojen kehittämisohjelma. Kohdissa on esitelty ohjelmittain vuoden 2014 päätavoitteiden toteutumista. Lisäksi valmisteilla oli kolme uutta ohjelma-avausta ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista, nanohiukkasten terveysvaikutuksista sekä kaivosturvallisuudesta. SOTERKOn johtoryhmä päätti ohjelmien käynnistämisestä marraskuussa

3 2.1. Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointi- ja työhön osallistumisen erojen kaventaminen Nuoria aikuisia koskeva tutkimustieto yhdistyy toistaiseksi vajavaisesti heidän tulevan terveytensä, hyvinvointinsa ja työhön osallistumisensa ennakointiin sekä arviointiin hyvinvoinnin ja työllisyyden tulevasta kehityksestä. Nuorten aikuisten syrjäytymiseen ja mielenterveyden häiriöihin liittyvä työkyvyttömyys on yleistymässä. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisessä on haasteita. Työurien pidentäminen alkupäästä edellyttää, että palvelujärjestelmä ja työelämä kykenevät tunnistamaan ja puuttumaan ajoissa terveyden ja muun hyvinvoinnin vajeisiin. Terveyttä ja hyvinvointia suojaavia ja työhön kiinnittymistä tukevia tekijöitä on tärkeää vahvistaa. Oikea aikainen, riittävän varhainen ja tarpeenmukainen välittäminen ja tuki ehkäisevät omalta osaltaan ongelmien syntyä. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on edistää nuorten koulutuksesta työelämään pääsemistä edistää nuorten työntekijöiden työhön sosialisaatiota, työuraa, terveyttä ja muuta hyvinvointia ehkäistä nuorten aikuisten syrjäytymistä työmarkkinoilta luoda edellytyksiä haavoittuvassa asemassa olevien nuorten aikuisten pärjäämiselle ja integroitumiselle yhteiskuntaan. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Seminaariyhteistyötä Kaste-ohjelman kanssa muun muassa kokemusasiantuntijuudesta ja kokemusasiantuntijatiedosta NUORAn aihealueella Seminaariyhteistyötä asiantuntijaesityksen muodossa erilaisissa kansallisissa tilaisuuksissa, kuten ammatillisen koulutuksen hyvinvointiverkoston tilaisuuksissa sekä hallitusohjelmassa mainitun ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisen ohjelmaan liittyvissä seminaareissa NUORAn tuottaman lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymistä tarkastelleen TEAselvityksen tulosten aktiivinen levittäminen päättäjien ja lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kanssa työtä tekevien tietoisuuteen Kolmen laajan konsortiosuunnitelman tekeminen VNK:n valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan rahoituksen hakuun Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Päivi Husman Työterveyslaitokselta. Toimintaan osallistuvat Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos, Nuorisotutkimusverkosto, Raha-automaattiyhdistys, Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä Helsingin, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistot. 3

4 2.2 Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet Työelämän kannalta merkittäviä kansantauteja ovat erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveys- ja päihdehäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes, hermoston sairaudet, tapaturmien jälkitilat ja syöpäsairaudet. Näille sairauksille on ominaista, että työkyvyn alenema on usein vain osittaista ja oikeilla terveyden edistämisen toimilla suuri osa niistä olisi myös ehkäistävissä. Sairastuvuutta vähentämällä ja myöhäistämällä sekä jäljellä olevaa työkykyä tukemalla voitaisiin merkittävästi vähentää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä ja tuottavuuden alenemaa. Kansantautien kanssa työelämässä - ohjelman tavoitteena on: ehkäistä kansansairauksia ja niihin liittyvää toimintakyvyn alenemaa työikäisillä arvioida monipuolisesti työpaikkojen ratkaisuja edistettäessä työhön osallistumista kansansairauksiin liittyen kehittää ja arvioida työhön osallistumisen lisäämiseen tähtääviä suosituksia, sopimuksia ja lainsäädäntöä lisätä työhön osallistumista ja pidentää työuria, erityisesti myöhentää keskimääräistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ikää. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Terveys tutkimuksesta raportoitiin CIDI-haastatteluun perustuen masennuksen ja dystymian esiintyvyydestä vuonna 2011 ja esiintyvyyden muutoksesta vuoteen 2000 verrattuna. Alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta (ATH) julkaistiin alueellisia tuloksia (n suomalaisen otoksesta) AVI:ien, maakuntien, sairaanhoitopiirien, erityisvastuualueittain (ERVAalueet) sekä kuuden suurimman kaupungin lisäksi myös vähintään asukkaan väestöpohjan kuntien ja kaupunkien osalta. RAY-yhteistyössä on tuotettu yhteensä 13 osatyötä ja verkostoon on osallistunut 37 eri alan tutkijaa ja asiantuntijaa. ATH-tutkimuksen tutkimusverkostossa vastaavasti on hyväksytty noin sata tutkimussuunnitelmaa. Tuloksia tuotettiin mm. vanhuspalvelulain vaikutusten arviointiin, terveytemme.fi-portaaliin, SotkaNet-indikaattoripankkiin, Hyvinvointikompassiin, kirjoiksi, kansallisiin ammattilehtiin, kirjanlukuihin sekä kansallisiin ja kansainvälisiin vertaisarvioituihin lehtiin. Lisätietoja tuloksista on THL:n verkkosivuilla: Lasten sepelvaltimosairauksien riskitekijätutkimuksessa tehtiin analyyseja sydän- ja verenkiertoelinten ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksien yhteisistä riskitekijöistä. Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksesta raportoitiin määräaikaisen työsuhteen merkityksestä masennusperäiseen työkyvyttömyyteen ja muiden kansansairauksien merkityksestä masennusperäisen työkyvyttömyyden uusiutumiselle. Osasairauspäivärahan käytön vaikutuksia selvitettiin työhön osallistumiseen eri diagnoosiryhmissä ja eri-ikäisillä. Työterveyshuollon hyvät käytännöt: depressio -suosituksen päivitys on valmistunut ja ilmestyy Terveysportin Työterveys ja kuntoutus tietokannassa vuoden 2015 alussa. päivitetään. Olkapään jännevaivojen Käypä hoito -suositus valmistui. Ohjelman koordinaattori on teemajohtaja Eira Viikari-Juntura Työterveyslaitokselta. Keskeiset osallistuvat tahot ovat Työterveyslaitos, Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 4

5 2.3. Yhteiskunnallinen eriarvoisuus Yhteiskunnallinen eriarvoisuus -ohjelman lähtökohta on havainto, että eriarvo ei kosketa vain heikoimmassa asemassa olevia vaan se vaikuttaa koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Myös hallitusohjelmassa on linjattu eriarvoisuuden kasvun olevan vaara suomalaiselle yhteiskunnalle ja elämäntavalle. Tutkimuksella voidaan selvittää eriarvoisuuden syntymekanismeja ja arvioida keinoja, joilla eriarvoisuutta voidaan vähentää. Yhteiskunnallinen eriarvo -ohjelma kanavoi asiantuntijayhteistyötä, tutkimus- ja kehittämishankkeita ja seminaareja, joiden tavoitteena on selvittää: miten eriarvoa on tutkittu; millaisia toimia eriarvon vähentämiseksi on toteutettu ja mitä niillä on saatu aikaan, palvelujen ja sosiaaliturvan komplementaarisuus eriarvoa vähentävänä/ vahvistavana tekijänä miten yhteiskunnallinen eriarvoisuus kehittyy; miksi eriarvoisuus joillakin aloilla lisääntyy huolimatta panostuksista sen vähentämiseksi; miten yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kärjistyminen ja sen epäedulliset terveys- ja hyvinvointiseuraukset voidaan torjua miten ratkaista väestörakenteen muutoksen synnyttämät uudenlaiset kysymykset vastuunjaosta; miten taataan sukupolvien välisen hyvinvointisopimuksen jatkuvuus miten turvataan yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys talouden globalisoituessa, väestörakenteen muuttuessa ja eriarvoisuuden kasvaessa. Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Suomalaisen hyvinvointimallin sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys -osaohjelmassa järjestettiin sosiaalisen kestävyyden ensimmäinen foorumi ja johdettiin 15 EU-maan ja Kanadan muodostaman strategisen eurooppalaisen tutkimusohjelman JPI More years, better lives tekoa, jossa keskeistä on hyvinvointimallien sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Ohjelma julkaistiin 3/2014. Lisäksi julkaistiin Suomalaisten hyvinvointi 2014-raportti, jossa arvioitiin Suomen mallin sosiaalista kestävyyttä. Osana sosiaalisen kestävyyden foorumia järjestettiin yhteistyössä Sosiaalioikeuden seuran ja Kelan kanssa ihmisten sosiaalisia ja taloudellisia oikeuksia eri näkökulmista tarkasteleva seminaarisarja, joka kokosi laajan yleisön ja josta valmistellaan myös julkaisuja. Eriarvoisuus elämänkulussa -osaohjelmassa käynnistettiin kaksi hanketta suunnitellusti ( Laman sosiaaliset seuraukset -hankkeen rekisterivaihe ja tutkimus Huono-osaisuuden kasautuminen elämänkulussa nuorilla ). Työelämän eriarvoisuus osaohjelmassa tuotettiin yleiskuvaa työelämän eriarvoisuudesta Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen 2013 aineiston avulla. Osallistuttiin JPI:n More Years, Better Lives - hankkeen suunnitteluun (Strategic Research Agenda) yhteistoimin. Osaohjelman puitteissa osallistuttiin Työsuojelurahaston tukemana JPI:n kansainväliseen Fast Track -hankkeeseen "Mapping Determinants of Work Participation and Work Life Barriers", johon on valmistunut kansallinen yhteenveto alan tutkimuksesta, sen tilasta ja tarpeista Suomessa. Lisäksi First Track hankkeen loppuraporttiin tehtiin yhteenveto työkykyyn ja työuriin liittyvästä tutkimuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn sosiaaliset erot, niiden determinantit ja kaventamiskeinot alueella käynnistettiin tutkimus Ulkomailla syntyneiden työ ja hyvinvointi, johon liittyen tiedonkeruuta toteutettiin viranomaisyhteistyönä nivoutuen ATH -tutkimukseen. Lisäksi laadittiin käsikirjoituksia hankeraportointiin monikulttuurisen haastattelutyön ja viranomaisyhteistyön malleista. Tilastokeskuksen SISU -mikrosimulointimallin käyttöönotto THL:ssä ja yhteistyö muiden sektorilaitosten kanssa toteutui suunnitellusti. Perusturvan riittävyyden arviointiraportin valmistelu käynnistyi. Aloitettiin mallin kehittäminen ajantasaistettujen tulonjaon indikaattorien tuottamiseksi. 5

6 Ohjelmaan osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (koordinaattori Sakari Karvonen) ja Työterveyslaitos sekä Eläketurvakeskus, Kansaneläkelaitos ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Osaohjelmissa on mukana myös eri yliopistoja Asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut paikallisessa ja alueellisessa yhteistyössä Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä on murroksessa. Hallitusohjelman linjaukset kuntarakenteen uudistamisesta vaikuttavat palvelujen järjestämiseen, toimivuuteen ja palvelujärjestelmän rakenteisiin. Terveydenhuoltolaki on astunut voimaan ja sosiaalihuoltolain kokonaisuudistuksen valmistelu on loppusuoralla. Kunnallisen työterveyshuoltojärjestelmän rakennemuutos 2000-luvulla on johtanut useisiin liikelaitostamisiin. Yksityissektorin asema ja rooli ovat muuttumassa. Yksityissektori on vahvistanut asemaansa terveyspalvelujen tuottajana, yrityskoko on kasvanut ja monituottajamallit ovat yleistyneet. Väestörakenteen muutosten vuoksi palvelujärjestelmältä vaaditaan parempaa kustannusvaikuttavuutta. Huoltosuhteen heikentyessä palvelujärjestelmän rahoituksen ja sen kestävyyden turvaaminen edellyttävät uusia ratkaisuja. Asiakkaan ja kansalaisten aseman parantaminen ja palvelujen asiakaslähtöisyys on nostettu keskeisiksi tavoitteiksi hallitusohjelmassa ja palvelujärjestelmän kehittämisessä. Ohjelmassa toteutetaan asiantuntijayhteistyötä, T&K-hankkeita ja yhteisiä seminaareja, joiden tavoitteena on: kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaslähtöisiä hoito- ja palveluketjuja sekä eri toimijoiden yhteistyötä (kohteena erityisesti työkyvyttömyysriskissä olevien työntekijöiden työhön paluu) arvioida palvelujärjestelmän vaikuttavuutta, taloudellisuutta ja rahoitusta tuottaa tutkimukseen perustuvia ehdotuksia palvelujärjestelmän toimivuuden, rahoituksen riittävyyden ja kestävyyden turvaamiseksi parantaa työhyvinvointia, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sosiaali- ja terveysalalla parantaa palvelujärjestelmän kokonaistoimivuutta koskevan tiedon keruuta ja edistää tietojärjestelmien monipuolista hyödyntämistä ja yhteiskäyttöä Päätavoitteiden toteutuminen 2014: Osuva- hankkeen loppuraportti valmistui ja loppuseminaari pidettiin 12/2014. Tuloksia esiteltiin Työelämäntutkimuspäivillä 11/2014. TK2-kuntoutuksen arviointihanke loppuraportoitiin 12/2014, loppuseminaari pidettiin 9/2014. Hankkeen tuloksia esiteltiin Work & Rehabilitation kongressissa Ruotsissa (5/2014) ja Työelämäntutkimuspäivillä. FinDM hankkeesta valmistui väitöskirjatyö sekä 8 kansainvälistä tieteellistä artikkelia. Lääkäreiden päivystysmallien arviointi -hankkeen aineistonkeruu saatiin päätökseen ja tuloksia analysoidaan. Hankkeesta valmistui 4 käsikirjoitusta ja tuloksia esiteltiin NOVO- seminaarissa Tanskassa (11/2014). Tulosten loppuraportointi ja implementointi tapahtuu v Sosiaalivakuutus osana lääkärin työtä hankkeen aineistokeruu toteutettiin terveysasemilla. Hanketta esiteltiin yleislääkäripäivillä (11/2014). Hankkeen raportointi on meneillään ja jatkuu Potilaiden ja hammaslääkäreiden liikkuvuus Suomen ja Viron välillä -hankkeessa kerättiin aineisto ja hanketta laajennettiin tarkastelemaan potilaiden liikkuvuutta maiden välillä. Suomen Akatemian rahoittama konsortiohanke (THL, TTL) Social ties and health käynnistyi. Työolot ja hyvinvointi sosiaali- ja terveysalalla -tutkimukseen (seurantatutkimus n. 5 vuoden välein) liittyen suunniteltiin vuoden 2015 seurantakierrosta ja valmisteltiin rahoitusta. Toteutettiin peruspalvelualoitteen maakuntakierrosta, jossa v tehtyä aloitetta esiteltiin kuntatason päätöksentekijöille. Kierroksen fokusta laajennettiin SOTE -reformiin liittyen kuntien kuulemistilaisuudeksi reformiin liittyvistä näkemyksistä. Vuonna 2014 kuntavierailuja tehtiin Jyväskylään, Kuopioon, Ouluun ja Rovaniemelle. 6

7 Laitosten edustajat osallistuivat STM:n selvitys- ja valmistelutyöryhmiin liittyen selvitykseen sosiaalija terveyspalvelujärjestelmän monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Käynnistettiin hankkeet: Valinnanvapaus ja palveluintegraatio perusterveydenhuollossa ( ) hanke (THL:n ja TaY, rahoitus TEKES) sekä Perusterveydenhuollon mittatikku avohoidolle reagoivat tilat perusterveydenhuollon toiminnan arvioinnin välineenä (THL, VATT ja ISY, rahoitus SA). Lisäksi osallistuttiin laitosyhteistyönä muihin rahoitushakuihin ja järjestettiin sisäisiä seminaaritilaisuuksia mm. SOTE -reformista ja sektoritutkimuksen rahoitusuudistuksesta. Ohjelman toteutukseen osallistuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Kansaneläkelaitos, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä muita alan toimijoita. Ohjelman koordinaattori on osastojohtaja Markku Pekurinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Suurin osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä. Konkreettisena osoituksena tästä on se, että viimeisten yli 100 vuoden aikana tehty työ - ja elinympäristön terveellisyyden turvaamiseksi on ratkaisevasti parantanut terveyttämme. Ympäristötekijöillä tarkoitetaan tässä elin- ja työympäristön tekijöitä ja erilaisia olosuhteita, joissa työskennellään, asutaan tai virkistäydytään. Terveyshaittojen kvantifiointi parantaa ymmärrystä erilaisiin elin- ja työympäristön riskitekijöihin liittyvistä epävarmuuksista ja haittojen suuruusluokista. Realistinen käsitys riskeistä ja tieto siitä, miten näitä riskejä omilla ja yhteiskunnan keinoilla voi vähentää, parantaa terveyden lisäksi myös yleistä hyvinvointia ja elämänhallintaa. Merkittäviä elin- ja työympäristön riskitekijöitä väestön terveyden kannalta ovat esimerkiksi ulkoilman pienhiukkaset, auringon UV-säteily, ympäristömelu, sisäilman radon, altistuminen tupakansavulle, erilaiset tapaturmat, kemikaalit sekä rakennusten kosteus- ja homevauriot, jotka aiheuttavat kuolemantapauksia, vakavia sairaustapauksia, tai huomattavan määrän lievemmistä oireista tai häiritsevyydestä kärsiviä. Vuonna 2014 RISKYllä oli kolme painopistettä, joissa edettiin hyvin. Sisäilmaongelmat Järjestettiin yhteistyössä STM:n kanssa seminaari Kosteus- ja homeongelmien ratkaiseminen onko STM oikealla tiellä? Seminaarin kohderyhminä olivat: TTL, THL, STM, AVI, Valvira. Seminaarissa keskusteltiin STM:n hallinnonalueella meneillään olevista kosteus- ja homeongelmien ratkaisemiseen tähtäävistä toimenpiteistä mm. liittyen Eduskunnan kirjelmässään (EK 5/2013) antamiin kannanottoihin. Tilaisuudessa käytiin läpi, mitä toimenpiteitä on tehty tai meneillään ja keskusteltiin siitä, mitä jatkotoimenpiteitä vielä tarvittaisiin. Annettiin aktiivisesti asiantuntijatukea eri ministeriöille niiden valmistellessa jatkotoimia Eduskunnan edellyttämällä tavalla koskien kosteus- ja homevaurioita ja osallistuttiin Eduskunnan kirjelmän 5/2013 (kosteus- ja homeongelmat) toimeenpano STM:n hallinnonalalla - ryhmän toimintaan. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti Kosteus- ja hometalkoiden ohjausryhmän toimintaan. Osallistuttiin rakennusterveyden koulutuksen ja pätevöinnin kehittämistyöryhmän toimintaan ja kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden ja rakennusterveysasiantuntijoiden koulutussisältöjen suunnitteluun. Tehostettiin sisäilmaongelmiin liittyvää viestintää ja koulutusta. Järjestettiin seuraavat kurssit: Ajankohtaista sisäilmastosta, Sisäilmasto-ongelmat - ratkaisujen avaimia työpaikkojen sisäilmaryhmissä työskenteleville ja Viesti viisaasti sisäilmaston ongelmakierteissä (kaksi kurssia) (TTL). Lisäksi tuotettiin yleiseen käyttöön Duodecim- verkko-oppimateriaalia. Järjestettiin radontalkoot Helsingissä ja Päijät-Hämeessä. Pidettiin radontalkoisiin liittyvät radonkorjauskoulutus 7

8 rakennusalan ammattilaisille ja asukasilta sekä päivitettiin oppimateriaalia STUKin sivuille. Tilausluentoja ja tilauskoulutusta on pidetty runsaasti. Kaivosten riskit SOTERKO-RISKY kaivosalan työhyvinvointi- ja elinympäristöfoorumi kokoontui Työterveyslaitoksen Oulun aluetoimipisteessä. Kokouksessa oli esityksiä MineHealth- ja HIME hankkeista, asbestimittauksista kaivoksilla, metallialtistumisesta kaivostyössä sekä turvallisuutta käsittelevästä TEKES-projektista. Kokouksessa käytiin läpi osallistuvien laitosten suunnitelmia ja SOTERKO-yhteistyötä. Osallistujat: THL, TTL, STUK, ELYt, AVIt, GTK, SYKE, VTT, IL. Esiteltiin kaivostoiminnan riskeihin liittyviä yhteistyömuotoja SOTERKOn tutkimuspäivässä Helsingissä SOTERKOn laajennuksessa kaivosten riskit aihealueeseen tulevat mukaan SYKE, IL ja VTT. Tehtiin Ympäristö ja Terveys lehden joulukuun numeroon artikkeleita kaivosten riskeistä ja SOTERKO-yhteistyöstä. Kehitettiin Opasnet-sivustojen Kaivostoiminnan vaikutusarviointia käsitteleviä teemasivuja. MINERA mallin lisäksi sivustoilla on mm. parhaillaan päivitettävä Kaivosten YVA-opas. Opasnetin kaivossivustot ja vaikutusarviointityökalut ovat vapaasti käytettävissä. Laitokset osallistuivat muihin kaivosalan verkostoihin: Kaivosten stressitestit (suunnitteluryhmä ja arviointiryhmä), Kaivosten ympäristöturvallisuus viranomaistyöryhmä, kaivosvesiverkosto, Suomen kaivosturvallisuuden neuvottelukunta Kaivoshankkeet etenivät suunnitellusti. Tehtiin palvelutoimintaa erityisesti kaivosten työhygieenisiin oloihin liittyen. Arktiseen strategiaan liittyen tehtiin uusia tutkimusaloitteita. Osallistuttiin kaivosalan käsikirjan ja työsuojeluoppaan tekemiseen. Riskiviestintä ja päätöksenteon tuki Riskiviestintä ja päätöksenteon tuki on ollut kaikissa aihealueissa kantava teema. Järjestettiin yhteistyöseminaari terveyden edistämis- ja ympäristöhaittojen torjuntatoimenpiteiden priorisointitarpeista ja menetelmistä Työterveyslaitoksella Helsingissä. THL järjesti keväällä 2014 tieteellisen seminaarisarjan ympäristön aiheuttamasta tautitaakasta tavoitteena edistää tehokkaiden torjuntatoimenpiteiden identifiointia ja estettävissä olevien terveyshaittojen kvantifiointia. Seminaarisarjan aiheet löytyvät verkkosivulta Seminaariesitykset videoitiin ja etäosallistuminen oli mahdollista internetin kautta. Ohjelman koordinaattori on laboratorionjohtaja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskukselta. Ohjelman toteutukseen osallistuvat Säteilyturvakeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Työterveyslaitos sekä muita alan toimijoita hallinnosta, tutkimuslaitoksista ja yliopistoista. Lisäksi laajennetun SOTERKOn laitoksia pyydettiin nimeämään edustaja RISKYn yhteistyöryhmään Yksikään laitos ei ole vastannut tiedusteluun. Laajennetun SOTERKOn edustajat kaivosasioissa tulevat SYKEestä, ILsta, VTTltä. Soterkon laajentumiseen liittyen torjuntatoimenpiteiden priorisointiseminaariin kutsuttiin uudet partnerit (Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, Kela, SYKE, VATT sekä VTT). Lisäksi keskusteluun osallistui aktiivisesti Suomen Syöpäyhdistys. 8

9 2.6. Tietovarantojen kehittämisohjelma (TIETOKO) Julkisin varoin tuotettujen tietovarantojen käytön edistäminen on 2010-luvulla ajankohtainen kysymys. Valtioneuvoston periaatepäätös (2011) julkishallinnon digitaalisten tietoaineistojen saatavuudesta linjaa, että aineistojen tulee olla avoimesti saatavilla ja uudelleenkäytettävissä yhtenäisin, selkein ja kaikille tasapuolisin ehdoin, ja pääsääntöisesti maksuttomina. Tietovarantojen käyttö on esillä myös tutkimusinfrastruktuurin kehittämishankkeissa, ja tietovarantoja sivuavat myös hankkeet sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittämiseksi. Koko valtionhallinnon tietoarkkitehtuurikysymykset koskevat myös tätä työtä. SOTERKO-laitoksilla on lisäksi mittavia näyteaineistoja, joihin liittyy pyrkimyksiä biopankkitoiminnan kehittämiseksi. Laitosten yhteistyöllä kehitetään tietovarantoja näkyvämmiksi ja luodaan niiden hyödyntämiseen käytäntöjä, jotka palvelevat sekä laitosten omia tutkijoita ja asiantuntijoita että tietovarantojen ulkopuolisia käyttäjiä. Kansallisten rekistereiden, tilastovarantojen ja suurten tutkimusaineistojen parempi hyödynnettävyys ja hyödyntäminen tarjoavat suuria mahdollisuuksia suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Yhtenäisesti toimivat, eri tahojen monipuolisesti ja helposti käytettävissä olevat tietovarannot ovat koko sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan kehittämisessä merkittävä apu. Lisäksi ne ovat suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin tutkimuksen keskeinen menestystekijä ainutlaatuisina ja kansainvälisestikin kiinnostavina aineistoina. Ohjelman fokuksena on: Tietovarantojen kuvaaminen metatietojen avulla osana kokonaisarkkitehtuuria Strategisesti tärkeiden tietovarantojen kartoittaminen Tietovarantojen hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen Avoimuutta suosivan sääntelyn ja toimintakulttuurin edistäminen yhteistyössä. Vuoden 2014 päätavoitteiden toteutuminen: Järjestettiin tietovarantoseminaari, jonka tavoitteina olivat strategisesti tärkeiden tietovarantojen tunnetuksi tekeminen sekä tietovarantojen hallintaan liittyvän osaamisen kehittäminen. Tietovarantojen elinkaari -seminaari pidettiin Helsingissä. Osallistujia oli n. 70 sekä SOTERKO- yhteistyölaitoksista että monista muista tutkimus- ja hallinto-organisaatioista. Seminaarimateriaali on saatavissa SOTERKOn verkkosivuilla (http://www.soterko.fi/fi/soterkontapahtumat/tietovarantojen-elinkaari-seminaari ). Julkaistiin tietovarantokartoituksen tulokset. Kartoituksen tavoitteena oli strategisesti tärkeiden tietovarantojen tunnetuksi tekeminen ja tietovarantojen elinkaarenhallinnan keskeisimpien haasteiden selvittäminen, jotta TIETOKO ohjelman kehittämistyötä voidaan kohdentaa keskeisiin asioihin. SOTERKO-yhteistyölaitoksiin kohdistetun tietovarantoselvityksen tulokset summaava artikkeli julkaistiin Yhteiskuntapolitiikka-lehden numerossa 6/2014. Tärkein tulos oli, että tietovarantoihin ja niiden elinkaarisuunnitteluun liittyvät käsitteet, periaatteet ja säädökset ovat tutkijoille vielä pääosin epäselviä ja jäsentymättömiä.) Artikkeli on saatavilla sähköisessä muodossa julkaisuarkisto Julkarissa (http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe Arvioitiin tutkimuslaitosuudistuksen vaikutuksia TIETOKO -ohjelman näkökulmasta ja tutustuttiin SOTERKOn uusien kumppaneiden tietovarantotoimintaan. Vaikutuksia käsiteltiin TIETOKOn yhteistyökokouksissa, joissa todettiin tarve kutsua uudet SOTERKO- kumppanit mukaan toimintaan. Ensimmäinen tunnustelu tapahtui RISKY-ohjelman järjestämässä seminaarissa. THL:n organisaatiomuutosten vuoksi yhteydenottoja siirretään vuoden 2015 puolelle. Tehtiin yhteistyötä OKM:n Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen kanssa sen uudessa toimintamallissa. Hankkeen jatkohanke ATT käynnistyi huhtikuussa, ja on tutkimuksen tietovarantojen hyödyntämisen kannalta keskeinen toimija. TIETOKO -ryhmä on edustettuna hankkeen asiantuntijaryhmässä, ja hankkeen johtaja kävi esittelemässä hallinnonalojen ylittäviä yhteistyötarpeita 9

10 TIETOKO -yhteistyöryhmässä. Yhteistyötä syvennetään datan elinkaaren hallinnan käytäntöjen osalta siten, että huolehditaan kehitteillä olevien ratkaisujen hyödyntämisestä molemmin puolin. Erilaisia aineistojen hallintaan liittyviä teemoja on järjestelmällisesti käsitelty ohjelman yhteistyöryhmän kokouksissa (aineistoluettelot metatietoineen, aineistojen keruun suunnittelu, aineistojen kuvaaminen, aineistojen fyysinen säilytys ja arkistointi, väestötutkimusaineistojen ja muiden aineistojen (pl. rekisteriaineistot) jakaminen, rekisteriaineistojen luovutuksen prosessi, avoimen datan jakamisen ratkaisut, aineistojen tunnetuksi tekeminen, open access periaatteet). Tavoitteena on ollut yhteisen tilannekuvan luonti ja yhteisten periaatteiden hakeminen eri aiheiden osalta. Useista aiheista on sovittu periaatetasolla, mutta niiden vieminen käytäntöön edellyttää kunkin tahon omia päätöksiä sekä joissakin tapauksissa lakimuutoksia. Ohjelman koordinaattorina toimi vuoden loppuun saakka osastojohtaja Päivi Hämäläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Osallistuvia tahoja ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, Säteilyturvakeskus, Fimea, Valvira, Kela, Eläketurvakeskus ja Tilastokeskus. Tietosuojavaltuutetun toimisto on osallistunut tarkkailijan roolissa. 3. Päätöksenteon tuen kehittäminen Tutkimuslaitosuudistuksen keskeinen tavoite on yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevan tutkimus- ja asiantuntijatoiminnan vahvistaminen. SOTERKO seurasi aktiivisesti tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpanoa ja pyrki osallistumaan ja vaikuttamaan siihen. SOTERKOn sihteeristö osallistui STM:n koordinoimaan osuuteen TEAS-hakujen valmistelussa. Ohjelmakoordinaattoreiden kanssa järjestettiin tapaamisia TEAS-rahoitusinstrumentista. VNK pyysi kansleri emeritus Kari Raiviota selvittämään tutkittuun tietoon perustuvan päätöksenteon neuvonannon järjestämisestä. SOTERKO järjesti kaksi seminaaria aihepiiristä. Ensimmäisessä pienimuotoisessa seminaarissa Raivion kanssa keskusteltiin tutkimusperusteisesta päätöksenteon tuesta. Toinen avoin tilaisuus ( Tieto tulvii ) järjestettiin kesäkuussa yhteistyössä LYNETin kanssa Helsingin yliopistolla. Tilaisuudessa esiteltiin erilaisia tapausesimerkkejä tutkimus- ja asiantuntijalaitosten roolista päätöksenteon tuessa. Tilaisuuteen osallistui noin 70 henkilöä. SOTERKOn tutkimuspäivän yhteydessä SOTERKO järjesti pienimuotoisen seminaarin tutkimuksen etiikasta conflict of interests näkökulmasta, josta seminaarissa puhui professori Paolo Vineis. 4. Toimintasuunnitelmassa 2014 mainitut toimet ja niiden toteutuminen i. SOTERKOn johtoryhmän ohella toimintansa käynnistyy laajennettu johtoryhmä, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Laajennetun johtoryhmän toiminta käynnistyi, ja se kokoontui suunnitelman mukaisesti v ii. SOTERKOn ohjelmat toimivat aktiivisesti suunnitelmansa mukaisesti. Yhteistyöryhmät edistävät yhteisten hankkeiden syntymistä ja verkottumista ohjelman aihealueella. 10

11 SOTERKOn ohjelmat toimivat suunnitelmiensa pohjalta ilman suuria poikkeamia. Kohdassa X käsiteltiin tarkemmin ohjelmatavoitteiden toteutumista. iii. SOTERKO kehittää edelleen ja markkinoi nopeita asiantuntemuksen hyödyntämisen tapoja. SOTERKO toimi aktiivisesti päätöksen tuen kehittämisessä (kts. kohta 3) iv ja v. SOTERKOn toiminnasta ja ohjelmista viestitään STM:n konsernijohtoryhmässä ja TKI-koordinaatioryhmässä. STM:n ohjelmille nimeämät yhdyshenkilöt pidetään ajan tasalla ohjelmien tapahtumista. Päätöksentekijöitä kutsutaan ohjelmien seminaareihin ja heitä informoidaan ohjelmien tuloksista. SOTERKOn toiminnasta viestitään TEM:lle, OKM:lle, Tutkimus- ja innovaationeuvostolle sekä valtioneuvoston kanslialle. SOTERKOn laajentumisesta, tutkimusperusteista päätöksenteossa ( Tieto tulvii seminaari) sekä Tutkimuspäivän aiheista tehtiin mediatiedote. TKI -toiminnasta eri hallinnonaloilla vastaavia virkamiehiä kutsuttiin ja osallistui Tieto tulvii seminaariin sekä tutkimuspäivään. SOTERKO pääjohtajat tapasivat VNK:n valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen ja keskustelivat tutkimuslaitosuudistuksen toimeenpanosta. Heinoselle laadittiin muistio SOTERKOn näkemyksistä tutkimuslaitosuudistukseen. Sihteeristö osallistui STM:n TKI-koordinaatioryhmän toimintaan ja informoi siellä SOTERKOn toiminnasta. Ohjelmat järjestivät omia seminaarejaan (ks. kohta 2) ja ohjelmilla oli nimetyt yhteyshenkilöt STM:ssä. vi. SOTERKOn sisäistä vuorovaikutusta parannetaan verkkopalvelua kehittämällä. Viestintää varten perustetaan yhdyshenkilöiden ryhmä. Soterko.fi-verkkopalvelu julkaistiin syyskuussa Säteilyturvakeskus ylläpiti palvelua v. 2014, jonka jälkeen ylläpito siirtyy THL:lle. Sivustoa kehitettiin v aikana muun muassa siten, että navigaatiosta tehtiin selkeämpi. Lisäksi ajankohtaisille asioille toteutettiin arkisto. Viestinnällisen yhteistyön paranta-miseksi ja tiedonkulun varmistamiseksi perustettiin maaliskuussa viestinnän yhdyshenkilöiden ryhmä. vii. SOTERKO järjestää tutkimuspäivän, jonka teemat kytkeytyvät uusien ohjelmien aihealueisiin SOTERKOn tutkimuspäivä järjestettiin Helsingissä. Päivän teemoja olivat ilmastonmuutos, kaivosteollisuus ja nanomateriaalit ympäristöterveyden haasteina. Tilaisuuden pääpuhuja oli professori Paolo Vineis (Imperial College, Lontoo) aiheenaan, miten tutkimuksen logiikka ja erilaisten intressien logiikka kohtaavat ilmastonmuutoksen hallinnassa. Osallistujia oli vajaa 40, mikä jäi odotettua pienemmäksi. Tilaisuudesta lähetettiin myös mediakutsu, mutta tiedostusvälineiden edustajia ei tullut paikalle. Kuten edellisenä vuonna, osallistumisaktiivisuus antaa aihetta pohtia seminaaripäivämuotoisen toiminnan mahdollisuuksia, ja tarvitaanko sellaisen toteuttamiseen myös jatkuvatoimisempaa ja painokkaampaa valmistelu-, markkinointi ja verkostotyötä. viii. SOTERKO järjestää yhdessä TEKESin kanssa seminaarin innovaatiotoiminnasta terveyden ja hyvinvoinnin alalla ja innovaatiokoulutuksen Sihteeristö tapasi johtajat Minna Hendolinin ja Pekka Kahrin TEKESistä. Aiheena oli Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia sekä mahdollinen yhteistyö innovaatio-osaamisen kehittämisestä SOTERKOn piirissä. TEKES on valmis tarjoamaan tähän työpajoja. Valmistelua jatketaan vuonna

Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO

Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 1. Yhteenliittymän tehtävä Yhteenliittymä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen,

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintasuunnitelma 2015

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä. Toimintasuunnitelma 2015 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Yhteenliittymän tehtävä Yhteenliittymä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja

Lisätiedot

SOTERKO Tietovaranto-ohjelma TIETOKO 2011-2014

SOTERKO Tietovaranto-ohjelma TIETOKO 2011-2014 SOTERKO Tietovaranto-ohjelma TIETOKO 2011-2014 Itseisarviointi 10.6.2015 THL/Tietopalvelut -osasto 1 Tietovarantojen kehittämisohjelma 2011-2014 Laitosten yhteistyöllä kehitetään tietovarantoja näkyvämmiksi

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut

SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut SOTERKO - Asiakaslähtöiset palvelut Markku Pekurinen 15.6.2015 1 Osa-ohjelman merkittävimmät saavutukset toimintakaudella Kansallisen tason asiantuntijayhteistyö SOTE-järjestämislain ja monikanavaisen

Lisätiedot

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia -ohjelma (RISKY) RAJAUS: elin- ja työympäristö, YMPÄRISTÖTERVEYS MOTIVAATIO: suuri osa ympäristötekijöiden aiheuttamista sairauksista on ehkäistävissä Tavoitteet

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhön osallistuminen ja pidemmät ja paremmat työurat Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teema Tätä me olemme Työura-teemassa tarkastellaan työuraa

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 Otto Hänninen/THL Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia - ohjelma (RISKY) edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA

RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) OHJELMA ohjelmaseminaari 10.6.2015 koord. /STUK, esit. Otto Hänninen/THL edistää ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien hallintaan liittyvän tutkimus-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä

RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma 2015

Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma 2015 Viestintä- ja vaikuttamissuunnitelma 2015 THL, Työterveyslaitos, STUK Evira, Fimea, Ilmatieteen laitos, KELA, SYKE, VATT, VTT 13.3.2015 1 Mikä SOTERKO on? SOTERKO-perheeseen kuuluvat THL, TTL, STUK, EVIRA,

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos 1.4.2008 Kansanterveyslaki (25/11/2005) 3 LUKU Kunnan kansanterveystyö 14 Kansanterveystyöhön

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Tiedon tuottajasta fasilitaattoriksi

Tiedon tuottajasta fasilitaattoriksi Tiedon tuottajasta fasilitaattoriksi VN-selvitystoiminnan viestintä- ja hyödyntäjädialogin koulutustyöpaja 17.11.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Poliittisten päättäjien tahtotila - Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla

Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hanketreffit Kulttuuri ja hyvinvointi Ajankohtaisia kehittämishankkeita ja poliittisia linjauksia valtakunnan tasolla Hämeenlinna 22.5.2014 ja Oulu 27.5.2014 Maaseudun elämänlaatuverkosto Heli Talvitie,

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen. Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Julkisen hallinnon sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittaminen Tilannekatsaus 10.3.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN ASIANTUNTIJALAITOSTEN YHTEENLIITTYMÄ (SOTERKO); RISKIENHALLINNALLA TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA (RISKY) -OHJELMA TOIMINTASUUNNITELMA V.2014 12.2.2014 Sisältö Johdanto... 2... 2

Lisätiedot

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu

Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Työelämän kehittämisstrategian valmistelu Pirjo Harjunen Tuottavuusasiantuntijoiden kutsuseminaari 15.12.2011 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Pirjo Harjunen 14.12.2011 1 Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot