Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 23. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 23 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:45-19:55 Paikka Kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoushuone Kirkkojärventie 6 B Saapuvilla olleet jäsenet Markku Markkula, puheenjohtaja Stefan Ahlman Fredrik Lindberg Suvi Karhu Pirjo Kemppi-Virtanen Harriet Klar Helena Haapsaari Jukka Lahti Kai Lintunen Kirsi Louhelainen Risto Nevanlinna Kimmo Oila Minna Ihamuotila Ulla Palomäki Paula Pöntynen Seppo Salo Muut saapuvilla olleet Torsti Hokkanen Ossi Keränen Markku Antinoja Marianne Kaunio Mauri Hämäläinen Tiina Elo Lasse Kurki Marita Forsberg kaupunkisuunnittelupäällikkö asemakaavapäällikkö liikennesuunnittelupäällikkö yleiskaavapäällikkö lakimies kaupunginhallituksen edustaja nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 2 / 23 Allekirjoitukset Markku Markkula puheenjohtaja Marita Forsberg sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Risto Nevanlinna Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asiakaspalvelupisteessä osoitteessa Kirkkojärventie 6 B 4. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 3 / 23 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 153 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Espoon kaavoitusohjelma (Kh-asia), pöydälle Kuurinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen 11 hyväksyminen, Kuurinniitty, alue Espoon keskus, Virastokeskuksen kaava-alueen 14 lähiympäristön uudistamisen periaatteita 158 Päätöksiä ja kirjelmiä 20

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 153 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Kaupunkisuunnittelulautakunta oli kutsuttu koolle kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenille, kaupunginhallituksen edustajalle sekä nuorisovaltuuston edustajalle toimitetulla kokouskutsulla. Käsittely Puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi sopia, että kokouksen käsittelyyn pöydälle tuotu, edellisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa pöydälle tähän kokoukseen jätetty asia Espoon kaavoitusohjelma (KH-asia), pöydälle otetaan käsiteltäväksi ja että lisäasia käsitellään asian 2 ( 154) jälkeen, jonka jälkeen siirrytään esityslistan mukaiseen käsittelyjärjestykseen. Koska sitä ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisesti päättäneen ottaa asian käsiteltäväkseen ja hyväksyneen puheenjohtajan esittämän käsittelyjärjestyksen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ottaa Espoon kaavoitusohjelma (KH-asia), pöydälle asian käsiteltäväkseen. Puheenjohtaja Markkulan ehdottama käsittelyjärjestyksen muutos hyväksyttiin yksimielisesti.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 154 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Risto Nevanlinna

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 6 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaavoitusohjelma (Kh-asia), pöydälle Valmistelijat / lisätiedot: Päivi Ahlroos, puh. (09) Marianne Kaunio, puh. (09) Markku Antinoja, puh. (09) Ossi Keränen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset. 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista. Käsittely Kokouksessa jaettiin pöydälle Espoon kaavoitusohjelma (KHasia, pöydälle esityslistateksti. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 7 / 23 Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Oheismateriaali Selostus - Pohjois- ja Keski-Espoon yk-ohjelmointi Kaavoitusohjelma on kytketty Espoon hyväksymiin kaavoitusta koskeviin tavoiteasiakirjoihin, joita ovat Espoo-tarina, Palvelujen järjestämisen ja palveluverkon tavoitetila 2020 sekä Espoon ilmasto- ja energiatavoitteet. Kaavoitusohjelman lähtökohtia ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, Uudenmaan maakuntakaavat sekä valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus sekä Helsingin seudun visio ja maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman 2020 kehittämisvyöhykkeet. Liikennejärjestelmän kehittämistä ohjaa Helsingin seudun liikennejärjestelmä, HLJ2011. Valmisteilla on Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ2015. Kaupunginhallitus hyväksyi edellisen Espoon kaavoitusohjelman Ohjelma on laadittu vastaamaan päätettyjä strategisia tavoitteita, seudullisen kehittämisen linjauksia ja näköpiirissä olevia maankäytön suunnittelutarpeita. Kaavoitusohjelmassa esitetään hankkeet vyöhykkeittäin. Vyöhykkeet ovat Metro-Espoo, Rata-Espoo ja Pohjois- Espoo. Ohjelma sisältää vain keskeiset yleiskaavoituksen, asemakaavoituksen ja liikennesuunnittelun kaavakohteet, suunnitelmat ja painopistealueet. Kaavoitusohjelmaa yksityiskohtaisempi kaavoituksen työohjelma laaditaan kerran vuodessa ja siinä esitetään myös pienet kaavat ja kaavamuutokset sekä hankkeiden tarkempi ajoitus. Työohjelmien käsittelyn yhteydessä kaavoitusohjelmaa voidaan tarvittaessa täydentää. Maankäyttö, asuminen ja liikenne Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteutusohjelman yhteydessä Espoon kaupunki on sitoutunut seudun kuntien ja valtion väliseen aiesopimukseen, jonka mukaan keskimääräinen asuntotuotantotavoite on asuntoa vuodessa. Aiesopimuksen mukaisen valtion tuella rakennetun vuokra-asuntotuotannon (ARA - vuokra-asuntotuotanto) tulee olla vähintään 20 % eli noin 500 asuntoa vuodessa koko tuotannosta. Jotta haasteeseen pystytään vastaamaan, on Espoon kaavoitustavoite kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaoston hyväksymänä uuden asuntorakennusoikeuden osalta k-m² vuodessa.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 8 / 23 Kaavoitusohjelmakauden vuosina hyväksytyt asemakaavat sisälsivät keskimäärin k-m² uutta asuntokerrosalaa. Kevätkaudella 2013 kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt k-m² uutta asuinkerrosalaa ja kun otetaan huomioon syyskaudella lautakunnan käsittelyyn tulevat asemakaavat, niin vuoden 2013 tulostavoitteen k-m² ennustetaan toteutuvan. Kaavavarantoa vahvistetun asemakaavan alueella on asumiselle noin 2,3 milj. kem² ja toimitilarakentamiselle noin 4,7 milj. k-m². Yleiskaavoitus ja maankäytön yleissuunnittelu Raideliikennekäytävillä laaditaan asemanympäristöjen maankäyttöä tiivistäviä yleis- ja osayleiskaavoja ja saaristoon laaditaan rakennusluvan myöntämiseen oikeuttavia osayleiskaavoja. Erilaisia maankäyttötarkasteluja laaditaan tukemaan asemakaavoitusta ja Pohjois- Espoossa käynnistetään Espoon pohjoisosien yleiskaavan, osan I, uudistaminen. Kaavoihin liittyen laaditaan lähtötietoselvityksiä, vaikutusten arviointeja sekä tehdään sektorikohtaisia koko Espoota koskevia selvityksiä. Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma (MASU), jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut. Työn yhteydessä määritellään maankäyttö- ja rakennuslain 46 a) :n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan tarve ja aikataulu sekä seudun muiden kuntien alueille laadittavien yhteisten yleiskaavojen tarve ja aikataulutus. Asemakaavan suunnittelukohteet Asemakaavoituksen painopistealueita kaavoitusohjelmakaudella ovat täydennysrakentamiskohteet metroradan ja kaupunkiradan vaikutuspiirissä sekä pientalovaltaisten uudiskaavojen tekeminen yhdyskuntarakenteen laajenemissuunnissa. Metroradan varrella tärkeimmät suunnittelukokonaisuudet ovat Otaniemi, Tapiolan keskusta, Niittykumpu, Matinkylän ja Olarin yhdistävä välialue, Finnoo sekä länsimetron jatkeen asemanseutujen kehittäminen. Kaupunkiradan varren tärkeimpiä kohteita ovat Vermo, Leppävaaran keskusta, Kera ja Espoon keskus. Uusien pientalokaavojen kaavoitus jatkuu Kauklahden, Vanhan-Espoon ja Pohjois-Espoon suunnittelualueilla. Myös Suurpelto-projektin asemakaavoittamista jatketaan. Käsittelyssä olevien tai kaavoitusohjelmakaudella käynnistyvien asemakaavahankkeiden sisältämä rakennusoikeus on arviolta noin 3,6 milj. k-m² asuinrakentamiseen, josta pientalojen osuus on hieman yli 1 milj. k-m². Toimitilaa asemakaavoituskohteissa on arviolta noin 1,1 milj. k-m².

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 9 / 23 Liikennesuunnittelu Kaavoitusohjelmakauden liikennesuunnittelussa painottuu joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen Länsimetron, Kaupunkiradan ja Raide-Jokerin myötä. Myös pyöräilyn edistäminen tulee näkymään tulevan kauden liikennesuunnittelussa. Lisäksi tie- ja katuverkkoa kehitetään. Merkittävimpiä kohteita tie- ja katuverkolla ovat Espoonväylä, Kauklahdenväylä, Turuntie, Vihdintie, Kehä II:n jatke sekä Kehä I. Projektit ja kehittäminen Projektien ja kehittämisen keskiössä tulevalla kaavoitusohjelmakaudella ovat energiatietoisuus kaavoituksessa, pientalojen rakentaminen, puurakentaminen ja osallistuminen lähiöiden kehittämiseen ja täydennysrakentamiseen. Sisäisessä toiminnassa keskitytään tehokkaiden ja mitattavien prosessien sekä ajassa olevien toimintatapojen kehittämiseen ja käyttöönottoon, jotka parantavat tiedon hallintaa, toiminnan seurannan mahdollisuuksia ja vertailtavuutta. Kaavataloudellinen tietämys vahvistuu mallintamisen myötä. Resurssit Kaavoitusohjelma on laadittu kaupunkisuunnittelukeskuksen nykyisten henkilöstöresurssien mukaan. Kuitenkin erityisesti yleiskaavoituksen resursseja tulee vakanssimuutoksin lisätä, koska maankäytön yleispiirteinen suunnittelu ohjelmakaudella tulee merkittävästi lisääntymään. Päätöshistoria Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy Espoon kaavoitusohjelman esitettäväksi kaupunginhallitukselle 2 valtuuttaa kaupunkisuunnittelukeskuksen tekemään kaavoitusohjelmaan tarvittavat tekniset korjaukset 3 merkitsee tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksessään edellyttämän selvityksen Espoon pohjoisosien yleiskaavatyön organisoinnista, aikataulusta, ohjaus- ja vuorovaikutusperiaatteista sekä resursoinnista.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 155 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 10 / 23 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle pidettävään kokoukseen. Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Tiedoksi

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 11 / / / Kuurinkallio, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, Kuurinniitty, alue Valmistelijat / lisätiedot: Sari Koski, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy päivätyn Kuurinkallio - Kurberget asemakaavan muutoksen, piirustusnumero 6782, joka käsittää osan korttelia 20010,20 kaupunginosassa (Kuurinniitty), alue ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan, 440 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 256,66 euroa, eli yhteensä 696,66 euroa asemakaavan muutoksen hyväksymisen jälkeen. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset - Kaavakartta - Ajantasa-asemakaava Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa ajoyhteys tontille poistamalla osa ajoneuvoliittymän kieltävästä merkinnästä.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 12 / 23 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Kuurinkallio - Kurberget, asemakaavan muutosehdotus, piirustusnumero 6782, käsittää osan korttelia 20010,20 kaupunginosassa (Kuurinniitty), alue Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu valmisteluaineiston yhteydessä kuulutuskirjeellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 7.2. Alueen kuvaus Suunnittelualueella on kahden asunnon asunto-osakeyhtiö. Suunnittelualueen ympäristössä on pientalovaltaista asuinrakentamista. Voimassa oleva yleis- ja asemakaavatilanne Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Suunnittelualue on yleiskaavassa merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Kuurinkallio-niminen asemakaava, joka on vahvistettu Kaupunginvaltuustossa Suunnittelualue on merkitty asemakaavassa erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Korkein sallittu kerrosluku on kaksi (II) ja

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 156 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 13 / 23 rakennusoikeus on tehokkuuslukuna ilmaistuna e=0.20. Alueen luoteisreunassa on ajoneuvoliittymän kieltävä kaavamerkintä. MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelupäällikkö hyväksyi MRA 27 :n mukaisesti asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti MRA 27 :n mukainen kuuleminen suoritettiin kirjeelläkuulemisena. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntoja tai kannanottoja ei pyydetty. Asemakaavan muutosehdotuksesta on neuvoteltu toimialojen kanssa. Asemakaavan muutos Asemakaavanmuutoksessa korttelin tontin 2 luoteisreunassa oleva ajoneuvoliittymäkielto sekä pensasaitamerkintä poistetaan osittain. Muilta osin kaavamääräykset säilyvät ennallaan. Muutoksella mahdollistetaan ajoyhteys tontille Kuurinkallio-nimiseltä kadulta. Perittävät maksut Hakija on maksanut asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunkisuunnittelulautakunta. Nähtävänä kokouksessa - Asemakaavakartta - Asemakaavaselostus liitteineen Tiedoksi - Hakijat, ote ilman liitteitä - Uudenmaan ELY-keskus, ote liitteineen - Teknisen ja ympäristötoimen talousyksikkö, laskutus - Kuulutus hyväksymisestä sekä lainvoimaisuudesta valitusajan jälkeen

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 14 / / /2013 Kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon keskus, Virastokeskuksen kaava-alueen lähiympäristön uudistamisen periaatteita. Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että Espoon keskuksen radan pohjoispuolisen alueen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon seuraavat periaatteet ja tavoitteet: 1 radanvarren maankäytön tehostamismahdollisuuksia tutkitaan virastokeskuksen jatkosuunnittelun yhteydessä huomioiden riittävät liityntäpysäköintipaikat, radan ylittävät kulkuyhteydet ja pitkällä tähtäimellä täydennysrakentaminen radan päälle. 2 vanhan aseman ja sen lähiympäristön merkitys kaupunkikuvassa ja rakenteessa huomioidaan jatkosuunnittelussa. Vanhaa asemaa pyritään kehittämään alueen toiminnalliseksi ja elävöittäväksi osaksi siten, että se sijaitsee jatkossakin keskeisesti ja alueen arvoa korostavasti. 3 puisto- ja virkistysyhteyksiä kehitetään ja parannetaan osana uudistuvaa kaupunkikeskustaa. Yhteydet jokilaaksoon, Kirkkojärvenpuistoon ja laajemmille virkistysalueille huomioidaan suunnitelmissa. Kirkkojärvenpuiston vesiaihetta kehitetään alueen historiaa korostaen, mutta kuitenkin taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. 4 Virastokeskuksen ympäristön suunnittelussa huomioidaan mm. näkymät ja muodostuvat tilasarjat. Lisäksi tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuudet, asuntotuotannon lisääminen ja pysäköinnin tehostaminen. 5 tavoiteltavan kokonaisuuden taloudellisista realiteeteista laaditaan selvitys. Käsittely Keskustelun jälkeen puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 15 / 23 Julistettuaan keskustelun pöydällepanosta päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko pöydällepanoehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Lautakunta päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle pidettävään kokoukseen. Selostus Virastokeskuksen asemakaavamuutos, joka koskee kaupungintalokorttelia ja sen lähiympäristöä on ollut erillisenä asiana kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä Myöhemmin on tarkoitus laatia maankäytön kehittämistarkasteluja tätä laajemmalla alueella erityisesti radan varressa. Laajemman alueen tavoitteita ja periaatteita on linjattu aiemminkin, mutta virastokeskuksen kaavatyön yhteydessä on saatu eri viranomaisten kannanottoja ja lisätietoa suunnittelun lähtötiedoiksi, joten on tarkoituksenmukaista linjata keskeisiä tärkeitä jatkosuunnitteluperiaatteita tältä pohjalta. Alueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Yleistä Aseman seudun asemakaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka koskevat Helsingin seudulla joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 16 / 23 yhdyskuntarakenteen edistämistä. Tavoitteiden mukaan seudun keskuksia vahvistetaan asunto-, työpaikka ja palvelukeskuksina. Alueella sijaitsee monia historiallisia rakennuksia ja luonnonmuodostelmia. Tuomiokirkon ympäristö kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Jokilaakso on merkittävä viher- ja virkistysyhteys, jonka varrella polveilevat puistot, luonnontilaiset alueet ja rakennettu ympäristö. Espoon keskus on historiallisesti myös Espoon hallinnollinen keskus. Tänne päätettiin rakentaa kaupungin virastoja ja muita palveluita, jotka ovat vuosikymmenien aikana jonkin verran laajentuneet. Alue sijaitsee liikenteellisesti keskeisellä paikalla ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Alueella kulkee lähi- ja kaukoliikenteen käytössä toimiva rautatie sekä alueen sisäiset pääkadut Kirkkojärventie, Kirkkokatu ja Siltakatu. Espoon asemanseutu on merkittävä liikenteen solmukohta. Alueella olevat oppilaitokset ja työpaikat ja palvelut tuovat paljon jalankulku- ja pyöräilyliikennettä. Yksityisautoilla saavutettavuus on myös hyvä, mutta liikenteen huipputunteina ruuhkainen. Virastokeskuksen asemakaavan muutoksella mahdollistetaan radan pohjoispuolen merkittävä uudistaminen. Kaavamuutoksen tavoitteena on valtuustotalon ja nykyisen kaupungintalon lähiympäristön kehittäminen. Alueen viihtyvyyttä parannetaan uudistamalla ja lisäämällä asuin-, toimisto-, liike- ja julkisrakentamista, sekä uudella aukiotilalla. Uusi aukio rakennetaan osaksi Espoon keskuksen puistoalueita viherrakentamisen keinoja hyödyntäen. Kaavoituksen yhteydessä on tutkittu myös mahdollisuutta kalliopysäköinnin järjestämiseen. Virastokeskuksen asemakaavan muuttaminen ja ympäristön uudistaminen Ennen asemakaavan muutoksen valmisteluaineiston nähtäville panoa kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Virastokeskuksen kaavallisista tavoitteista ( ): - Asemakaavan muutoksella luodaan edellytykset Espoon keskuksen kaupunkikuvan parantamiselle korkeatasoisella uudis- ja täydennysrakentamisella. Alueelle osoitetaan merkittävästi uutta asuintoimisto- ja liikerakentamista. Näkymiä ja yhteyksiä rakennettua ja rakennettavaa keskusaluetta ympäröivään viheralueeseen korostetaan. - Valtuustotaloa ja sen ympäristöä kehitetään kokonaisuutena: päätöksenteon ja kansalaistoiminnan ns. demokratiatalo sekä tähän liittyvä monitoimitori muodostavat alueelle kohtaamispaikan, jonka kaupunkikuvaan ja toiminnallisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitorilta tulee olla sujuva puistoyhteys Espoonjokilaaksoon. - Tässä kaavoitusvaiheessa ei lautakunta rajaa jatkovalmistelusta pois eri ratkaisuja: puretaanko vanha kaupungintalo kokonaan, osittain tai ei

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 17 / 23 ollenkaan. Valmisteluaineistoa koskevissa lausunnoissa ja mielipiteissä voidaan tähän ottaa kantaa. Valmisteluaineistoa muokataan päätöksen mukaiseksi siten, että nähtäville menevässä aineistossa kuvataan riittävällä tavalla kaupungintalon osittain tai kokonaan säilytettävät vaihtoehdot. - Mahdollistetaan radanvarteen rakentaminen siirtämällä vanha asemarakennus merkittävään paikkaan keskusaluetta ympäröivään puistovyöhykkeeseen ja luomalla sille luonteva käyttötarkoitus. Kehitetään näin mahdollistuvalle radan varteen tulevalle kokonaisuudelle hyvä kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen ratkaisu (rakennusten korkeus, käyttötarkoitus, rakennusoikeuden määrä). Tutkitaan Kirkkojärventien varteen Espoonportin ja Vaakunatorin väliselle alueelle mielikuvituksellisempaa ja korkeampaa massoittelua sekä sen rikkovia näkymiä radan varresta puistoalueelle. Tällöin monitoimitori, puistoalue ja demokratiatalo olisivat selkeämmin aluetta maantasolla dominoivia. - Asemakaavassa varaudutaan sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin radan yli, samalla huomioiden tuleva radanpäälle rakentaminen. - Kirkkojärventien liikennejärjestelyjä selkeytetään ja muodostetaan samalla miellyttävämpi jalankulkuympäristö. Espoon keskuksen ympäristöä kehitetään kävelykaupunkina, jossa yhteydet eri joukkoliikennevälineisiin tulee olla sujuvat. - Virastokeskuksen ja sen ympäristön korttelialueiden pysäköinti tulee osoittaa rakennusten kellarikerroksiin, pysäköintilaitoksiin tai pysäköintiluolaan. Kadunvarsille ja tonteille mahdollistetaan vain lyhytaikainen huolto- yms. pysäköinti. Näitä tavoitteita on noudatettu Virastokeskuksen asemakaavan muuttamisen yhteydessä lukuun ottamatta korkeiden rakennusten osoittamista alueelle. Tähän päädyttiin viihtyisämmän asuinympäristön saavuttamiseksi. Espoon keskus on merkittävä asemanseutu ja liikenteen solmukohta, ja se on määritelty Espoon korkean rakentamisen periaatteet -raportissa (10/2012) korkean rakentamisen tavoitealueeksi. Virastokeskuksen tornisuunnitelmien osalta kuitenkin katsottiin, että korkea rakentaminen sopii paremmin kauppakeskusten yhteyteen ja lähialueelle. Kaupungintalon lähiympäristöön ei nähty tarpeelliseksi osoittaa kilpailevia torneja. Myös tuomiokirkon läheisyys ja vaikutukset suurmaisemaan tukivat tätä ratkaisua. Jotta asetetut laadulliset tavoitteet ja toteutuksen taloudelliset edellytykset kyetään saavuttamaan, tarvitaan osalle aluetta tehokasta rakentamista, mutta rakennusten maksimikorkeudeksi määritetään kuitenkin 12 kerrosta. Jatkosuunnittelussa on varmistettava taloudelliset edellytykset esitettyjen tavoitteiden toteutumiselle virastokeskusta laajemmalla alueella. Virastokeskuksen kaavoituksen ohella on tarkasteltu laajemmin alueen kehittämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Muiden aikaisemmin määriteltyjen tavoitteiden lisäksi, tärkeiksi elementeiksi ovat nousseet mm.: - radan varren maankäytön kehittäminen osaksi kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta - radan ylittävät, uudet yhteydet ja pitkän tähtäimen mahdollisuus osoittaa täydennysrakentamista radan päälle - vanha asema-alue rakennuksineen osana uudistuvaa asemanseutua

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 18 / 23 - Virastokeskuksen kaava-aluetta ympäröivien alueiden uudistaminen - virkistysalueiden verkosto ja Kirkkojärven alueen kehittäminen mukaan lukien tuleva puistoalue järvineen - asuinalueiden välisten polkupyöräreittien tehostaminen ja polkupyöräilyn käyttöedellytyksien parantaminen yhtenä liityntäliikenteen muotona. Virastokeskuksen kaavamuutoksen valmistelun aikana pyydettiin kaupunginmuseon lausunto Espoon rautatieaseman kulttuurihistoriallisista arvoista (Lausunto ). Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan hyvin alkuperäisyytensä säilyttäneellä Espoon asemarakennuksella, makasiinilla ja puistolla on huomattava kulttuurihistoriallinen arvo. Kaupunginmuseo ei pidä asemarakennuksen siirtämistä hyvänä ratkaisuna. Siirretty rakennus menettää paikkaansa sidotun historiallisen merkityksensä ja heikentää rakennuksen alkuperäisiä arkkitehtuuriarvoja. Vanhat asemarakennukset ympäristöineen rajattiin Virastokeskuksen kaavamuutoksen ulkopuolelle. Niiden sijainti kaupunkirakenteessa tulee tutkittavaksi jatkosuunnittelussa. Asemarakennusten ja vanhan asemanpuiston säilyttäminen on perustelua virastokeskuksen rakenteen muutoin täydentyessä, mikäli riittävästi tuloja tuottavaa rakentamista voidaan osoittaa muualle tälle alueelle. Tällä voidaan lisätä kiinnostavia näkymiä sekä uusista että nykyisistä asunnoista. Rakennukset tulisi ottaa kaupunkilaisia palvelevaan käyttöön esimerkiksi liike- ja palvelutiloiksi. Radan varren maankäyttöä on visioitu mm. Espoon keskuksen visio raportissa. Maankäyttöä voidaan tehostaa huomattavastikin radan läheisyydessä. Suunnittelun yhteydessä tulee huomioida maankäytön edellyttämät pysäköintiratkaisut ja niin rata- kuin linja-autoliikennettä palveleva liityntäpysäköinti. Myös näkymät ja virkistyskäyttö tulee huomioida, jotta alue ei rakennu liian umpinaiseksi. Radan yli tulee mahdollistaa hyvät kulkuyhteydet, joita lisääntyvä väestö tulee tarvitsemaan. Pitkällä aikavälillä maankäytön osoittaminen radan päälle voi tulla kyseeseen. Tällä hetkellä on tekeillä virastokeskuksen pysäköintiselvitys. Tämän avulla päästään tarkemmin käsiksi alueen pysäköintijärjestelyihin, jotka perustuvat suurelta osin rasitesopimuksiin. Lisäksi määritellään tarvittavat autopaikat olemassa olevalle ja uudelle maankäytölle. Asemakaavan muutoksia ja kaavoituspyyntöjä on haettu virastokeskuksen kaava-alueen välittömään läheisyyteen ja Espoonväylän kupeeseen. Hakijoiden tavoitteena on mm. saada lisää asumista aseman tuntumaan ja päivittää pysäköintijärjestelyitä. Lisäksi tullaan huomioimaan Espoonjoen läheisyys ja historialliset fragmentit alueella. Virkistysyhteyksien selkeyttäminen ja lisääminen ovat myös tavoitteina asukasmäärien kasvaessa. Kirkkojärvenpuiston kaavoitus on etenemässä. Tavoitteena on mahdollistaa Kirkkojärvenpuistoon monipuolinen viher- ja virkistysalue osaksi Espoon keskuksen kaupunkirakennetta. Viheralueen keskeiseksi elementiksi on ideoitu uutta vesiaihetta. Asukaspalautteen pohjalta uuden

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 157 Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 19 / 23 vesiaiheen suunnittelun tavoitteena on ollut mahdollisimman laaja avonainen vesipinta. Toisaalta tavoitteena on ollut toteutuksen taloudellisuus. Tavoitteena on ollut myös Espoonjoen tulvahuippujen tasaaminen ja Kirkkojärven alueen rakennusten tulvasuojaus. Puiston yhteyteen on toivottu mm. matonpesupaikkaa, joka toivottavasti voidaan toteuttaa. Laajemman alueen osalta tavoitteena on Espoon kirkonmäen ja Espoonjokilaakson kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen ja niiden korostaminen. Alue on osa Espoonjokilaakson viheraluevyöhykettä. Espoo-tarina Espoon kaupungin strategia sisältää muiden painopisteiden ohella kolme teemaa, jotka ovat erityisen tärkeitä Espoon keskukselle: Elämän laadun parantaminen, kilpailukykyisen miljöön synnyttäminen ja kestävä kehitys. Näihin vastataan kehittämällä aluetta houkuttelevien palveluiden avulla, kaupunkirakennetta tiivistäen ja vaatien rakentamisen laadussa korkeatasoisuutta. Lisäksi Espoon keskukselle tulee luoda oma kestävän kehityksen strategia, jota seurataan. Espoo-tarinassa kaupunkimme on vuonna 2025 mm. osallistava ja turvallinen. Otamme lapset mukaan tekemään sekä panostamme luontoon ja virkistysalueisiin. Päivittäispalvelut sujuvat ja asuminen on viihtyisää ja turvallista. Liikenne on sujuvaa. Kaupungissamme vaalitaan mahdollisuutta harrastuksiin ja luonnossa liikkumiseen. Hyödynnämme sähköisiä palveluita. Näiden ja Espoo-tarinan muiden tavoitteiden saavuttaminen on osa Espoon keskuksen kehittämistä. Tiedoksi

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 20 / / / Päätöksiä ja kirjelmiä Valmistelijat / lisätiedot: Marita Forsberg, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee tiedoksi selostusosassa mainitut päätökset ja kirjelmät. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston esityslista , asianro 9 - Suunnittelu- ja tarkastelualueiden rajaus Selostus - Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston päätös Alueen varaaminen Matinkylästä Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:lle elämänkaariasumiskohteen suunnittelua varten. - Ennakkotieto päätöksestä: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto , esityslistan asia 9. Suunnitteluvarauksen hakumenettely Leppävaarassa Sellon pohjoispuolisella alueella. Ennakkotietona päätöksestä: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin esittelijän esittämin muutoksin. Tiedoksi

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 21 / 23 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( , ) MUUTOKSENHAKUKIELTO KUNTALAKI 91 Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 22 / 23 Kaava-asian (MRL) hyväksyminen tai hylkääminen ( 156) Kaava-asian (mrl) hyväksyminen tai hylkääminen Valitusosoitus (kaava-asia) Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika lasketaan siitä päivästä, kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Valituksen saa tehdä - se, jota päätös koskee, - se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Poikkeus: Vaikutukseltaan vähäisen muun kuin ranta-asemakaavaa koskevan kaavamuutoksen hyväksymistä koskeva päätös Valituksen saa tehdä vain -se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Vaikutukseltaan vähäisenä ei ole pidettävä asemakaavan muutosta, jossa muutetaan rakennuskorttelin tai muun alueen pääasiallista käyttötarkoitusta, supistetaan puistoja tai muita lähivirkistykseen osoitettuja alueita taikka nostetaan rakennusoikeutta tai rakennuksen sallittua korkeutta ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla, heikennetään rakennetun ympäristön tai luonnonympäristön arvojen säilymistä taikka muutetaan kaavaa muulla näihin rinnastettavalla tavalla. Sen lisäksi alueellisella ympäristökeskuksella ja muulla viranomaisella on toimialaansa kuuluvissa asioissa oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valitusoikeus on myös maakunnan liitolla ja kunnalla, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia. Rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä on toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan oikeus valittaa kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että - päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, - päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai - päätös on muuten lainvastainen. Valituksessa on ilmoitettava - valittajan tai valituksen laatijan yhteystiedot (nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero), - päätös, johon haetaan muutosta, - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä - vaatimuksen perusteet. Valitus on valittajan tai sen muun laatijan itse allekirjoitettava. Valitukseen tulee liittää - päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä - todistus tiedoksisaantipäivästä. Valituskirjelmän toimittaminen

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 23 / 23 Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus, kirjaamo Radanrakentajantie HELSINKI Puhelin: Telekopio: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Virastoaika: Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa ennen valitusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla. Määräajassa toimitettava asiakirja on lähetettävä ennen määräajan päättymistä lainkäyttöviranomaiselle siten, että asiakirja on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen käsittelyn maksullisuus Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksu.