Yleiset tiedot. Tuenhakija. EU-varat/Eurooppalainen aluekeskeinen yhteistyö/pohjoinen/3 Kulttuuri ja ympäristö. Tyyppi

Transkriptio

1 Tyyppi Tallennettu Vastaanottaja EU-varat/Eurooppalainen aluekeskeinen yhteistyö/pohjoinen/3 Kulttuuri ja ympäristö Länsstyrelsen i Norrbottens län Yleiset tiedot Hankkeen nimi Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen päättymispäivämäärä Ohjelman maantieteellinen alue Minkä tyyppiselle hankkeelle haet tukea? Joint Environmental Management of the River Tana (Tana River) Pohjoinen Hanke Tuenhakija Maa Lääni/alue Kunta Suomi Lappland Rovaniemi Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen nimi Työpisteen numero 1818 Työpisteen postiosoite PL 8060 Työpisteen postinumero Työpisteen postitoimipaikka Käyntiosoite Nimenkirjoitusoikeuden omaava Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Rovaniemi Hallituskatu 3 B (valtion virastotalo), Rovaniemi Timo Jokelainen Lapin ELY-keskus toimii vesienhoidossa vastuullisena viranomaisena. Lapilla on naapurimaidensa kanssa kolme vesistösopimusta, joiden hoitaminen on Lapin ELY-keskuksen työtä. Toinen Lapin vesistösopimuksista on Suomen ja Norjan välinen. Suomalais-norjalainen rajavesistökomissio toimii sopimukseen liittyvissä asioissa yhteistyöelimenä. Komission toiminta keskittyy vesienhoitoon Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueilla. Komission puheenjohtaja on ELY-keskuksesta. EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin perusteella Suomella ja Norjalla on kansainvälinen vesienhoitoalue: Jäämereen laskevat vesistöt (Tenojoki, Näätämöjoki ja Paatsjoki). Suomen puolelta Lapin ELY-keskus koordinoi vesienhoidonsuunnittelua. Suunnitelmien toimeenpano on nyt ajankohtaista ja sen toteutukseen tarvitaan kaikkia. Lapin ELY-keskus on ollut vetäjänä monissa yhteistyöhankkeissa Norjan, Ruotsin ja Venäjän kanssa.

2 Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Ilona Grekelä Puhelin Hankevetäjä Ilona Grekelä Puhelin Talous Kaija-Leena Kestilä Puhelin Maksutapa BIC/IBAN Ilmoita maksuosoite FI Kanssahakija Maa Suomi Lääni/alue Lappland Kunta Utsjoki Y-tunnus Organisaation nimi Luonnonvarakeskus Työpisteen nimi Lapin tutkimuslaitos Kevo Työpisteen numero Työpisteen postiosoite PL 413 Työpisteen postinumero Käyntiosoite Lapin tutkimuslaitos Kevo Työpisteen postitoimipaikka Oulun yliopisto Nimenkirjoitusoikeuden omaava Markku Järvenpää, Veijo Pruuki

3 Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, avaa mahdollisuuksia uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle elinkeinotoiminnalle sekä tukee yhteiskunnan päätöksentekoa. Luonnonvarakeskus (Luke) on perustettu vuoden 2015 alussa Suomeen yhdistämällä Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos ja Maatalouden tutkimuslaitos. Uusi tutkimuslaitos toimii koko Suomen alueella kuten siihen liitetyt aiemmat tutkimuslaitokset. Lukessa työskennellään monitieteisissä, läpi organisaation toimivissa tutkimusohjelmissa ja hankkeissa. Organisaatio perustuu osaamiseen. Neljä tutkimusyksikköä, tilastoyksikkö ja sisäisten palvelujen yksikkö rakentuvat ryhmistä ja tiimeistä. Luken arvot toiminnassa ovat asiakasläheisyys, luottamus ja avoimuus, voimaa yhteistyöstä ja työyhteisöstä sekä älykkäästi tekeminen. Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Luken tutkimuksen rooli Tenojoen vesistöalueella perustuu Suomen ja Norjan väliseen Tenojoen kalastussopimukseen. Luken on tuotettava yhdessä Norjan tutkimus- ja hallintopartnerin kanssa mm. arviot lohikantojen tilasta, tilojen muutokseen vaikuttavista syistä sekä monialaiset saalis- ja kalastustilastot. Yhteisiä tutkimuksia on toteutettu vuodesta 1972 lähtien ja vuodesta 1979 lähtien perustuen kansainväliseen sopimukseen. Jaakko Erkinaro Puhelin Hankevetäjä Jaakko Erkinaro Puhelin Talous Katja Paalanen Puhelin Norjalainen kumppani Lääni/alue Finnmark Kunta Tana Y-tunnus Organisaation nimi Tana kommune Työpisteen numero Työpisteen nimi Tana rådhus/townhall Nimenkirjoitusoikeuden omaava Svein Otter Helander Käyntiosoite Rådhusveien 24 Työpisteen postiosoite Rådhusveien 24 Työpisteen postinumero 9845 Työpisteen postitoimipaikka Tana

4 Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Tenojokivarressa sijaitseva Tenon kunta etelässä rajoittuu Suomen Utsjoen kuntaan. Rajakunnan asemansa vuoksi Teno hyötyy yhteistyöstä Suomen kuntien ja viranomaisten kanssa kaikissa asioissa, jotka koskevat Tenojoen ja sen valuma-alueen yhteistä hallintoa. Vuodesta 2013 alkaen Tenojoen vesistöalueella sijaitsevat Norjan kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Kunnat kiinnittävät paljon huomiotaan vesienhoitoon, koska Tenojoki on hyvin tärkeä paikallisille ihmisille ja rajakuntien kehitykselle. Svein Ottar Helander Puhelin Hankevetäjä svein.ottar.helander@tana.kommune.no Svein Ottar Helander Puhelin Lääni/alue Kunta svein.ottar.helander@tana.kommune.no Finnmark Karasjoks Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Karasjok kommune Karasjok rådhus Työpisteen postiosoite Postboks 84 Työpisteen postinumero 9730 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Svein Atle Somby, Elfrid Boine Ráddeviessogeaidnu 4, 9730 Karasjok Karasjok kommune Kaarasjoen kunnan naapureina ovat Suomen Utsjoen Inarin kunnat. Rajakunnan asemansa vuoksi Kaarasjokihyötyy yhteistyöstä Suomen kuntien ja viranomaisten kanssa kaikissa asioissa, jotka koskevat Tenojoen valuma-alueen yhteistä hallintoa. Vuodesta 2013 alkaen Tenojoen vesistöalueella sijaitsevat Norjan kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Kunnat kiinnittävät paljon huomiotaan vesienhoitoon, koska Tenojoki on hyvin tärkeä paikallisille ihmisille ja rajakuntien kehitykselle. Torgrim Fredeng Kemi Puhelin Hankevetäjä torgrim.kemi@karasjok.kommune.no Nils Aslak Boine Puhelin nils.aslak.boine@karasjok.kommune.no

5 Lääni/alue Kunta Finnmark Tana Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Tanavassdragets fiskeforvaltning (TF) Polmak (Tana) Hans-Erik Varsi Deanugeaidnu 1780, 9845 Tana Työpisteen postiosoite Deanugeaidnu 1780, Työpisteen postinumero 9845 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Tana Paikallinen kalastushoitoyhdistys, Tanavassdragets fiskeforvaltning (TF), vastaa kalavarojen ja kalastuksen hoidosta Norjan puoleisilla Tenojoen osissa. TF osallistuu tähän projektiin, koska se hyötyy hankkeen tuloksista jokapäiväisessä työssään. TF tuo osaamistaan kalaresursseja ja kalastusta koskeviin osahankkeisin. Narve S. Johansen Puhelin Hankevetäjä Hans-Erik Varsi Puhelin Lääni/alue Kunta hev@tanafisk.no Finnmark Vadsö Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Työpisteen postiosoite Fylkesmannen i Finnmark (Office of the Finnmark Vadsø Työpisteen postinumero 9815 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Ms Bente Christiansen, Director, Dept. of Statens hus, 9815 Vadsø Norge Statens hus Vadsø Norge Luonto, vei ja ympäristökuormitus ei noudattele ihmisen asettamia rajoja. Hankkeessa kehittämä yhteinen seurantaohjelma tuottaa tietoa, jonka molemmat maat omistavat. Tämä edistää yhteistä vesistön tilan arviointia pohjaksi yhteisille ympäristötavoitteille, joiden saavuttamiseksi tarvitaan rajan ylittävää koordinointia. Tiia Kalske

6 Puhelin Hankevetäjä Bente Christiansen Puhelin Lääni/alue Kunta fmfibch@fylkesmannen.no Nordland Narviks Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Norges vassdrags- og energidirektoratet (NVE), NVE, Region Nord Kongens gate 14-18, 8514 Narvik Työpisteen postiosoite NVE Region Nord, Kongens gate Työpisteen postinumero 8514 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Narvik Norge Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto vastaa vesistökunnostuksista valtion tasolla. Se suunnittelee, arvioi ja valvoo kunnostushakkeita ja on työskennellyt vaellusesteisiin liittyvien ympäristöongelmien ja niiden ratkaisujen parissa jo vuosia. NVE on ollut partnerina Suomen ja Norjan kunnostushankkeissa 2000-luvun alussa. NVE asiantuntemus ja kokemus kalan vaellusesteiden poistamisessa on suureksi hyödyksi tälle hankkeelle. Meitä kiinnostaa saada uutta tietoa ja arvioida aikaisempien vaellusesteiden poistamiseen liittyvien yhteistyöhankkeiden vaikutusta Tenojokeen. NVE:lla on myös tarvetta arvioida nykytilannetta käyttäen uutta tietotaitoa ja löytää "uusia ongelma-alueita". Tiedonvaihto Norjan ja Suomen yhteistyökumppaneiden välillä on merkittävä osa hanketta, ja tämä on tärkeä NVE:lle. Knut Aune Hoseth Puhelin Hankevetäjä Puhelin knh@nve.no Hankekuvaus Investointiprioriteetti Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän käytön edistäminen seuraavasti: Biologisen monimuotoisuuden ja maaperän suojelu ja entistys sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen ml.natura 2000 ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri.

7 Määrittele hankkeen toimenpideindikaattorit Elinympäristöjen pinta-ala jolle annetaan tukea paremman suojelutason saavuttamiseksi Ohjelman erityistavoite Luonnonympäristöjen säilytystila on parantunut. Specificera målgrupp Julkinen sektori Kommentit indikaattoreihin hehtaari Tenojoen valuma-alue on km2.hankkeen vaikutus on koko valumaalueelle, koska se on kokonaisuus. Virtavedet ja niiden varret muodostavat tärkeitä ekologisia yhteyksiä, joita hyödyntää laaja lajikirjo niin vedessä, maalla, kuin ilmassakin. Kommentit kohderyhmään Pääkohderyhmänä ovat Suomen ja Norjan rajakunnat, ympäristöviranomaiset, kalastuksen järjestelyorganisaatiot sekä tutkimuslaitokset molemmasta maasta. Tämän lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät rajakuntien toimijat, erityisesti matkailualan yritykset, opettajat ja kaikki, jotka käyttävät hankkeen tuottamaa tietoa omassa toiminnassaan. Tärkeänä kohderyhmänä on Tenojokivarressa joen molemmilla rannoilla asuvat ihmiset ja yhteisöt. Hankkeen päätavoite Hankkeen päätavoite on dokumentoida, säilyttää ja ylläpitää ympäristön tilaa ja luonnon monimuotoisuutta Tenojoen vesistöalueella. Ympäristöviranomaiset ja kunnat molemmasta maasta yhdistävät ympäristötietonsa ja hyödyntävät sitä yhteisen suomailais-norjalaisen rajavesistöalueen hoidossa. Pitkän aikavälin vaikutukset: Luonnonympäristön suojelutaso Tenojoen vesistöalueella on parantunut, mikä on perusta Suomen ja Norjan raja-alueen sosiaalisille ja taloudelliselle kehitykselle. Hankkeen osatavoitteet: 1.Kehittää web-pohjaisia työkaluja kalastushoitoon luomalla yhteinen tietojärjestelmä vaelluskalojen poikasten esiintymisalueista ja biologiasta Tenojoen vesistöalueella 2.Parantaa kalan elinympäristö poistamalla vaellusesteitä ja arvioida aikaisempien kunnostustoimien vaikutusta vaihtamalla tietoa parhaista käytänteistä. 3.Kehittää yhteisen Tenojoen vedenlaadun ja ekologisen tilan seurantaohjelman ja julkaista seurantatulokset sisältäen jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutustarkkailun tulokset 4.Lisätä tietoutta Tenon laakson monimuotoisuudesta ja parantaa biodiversiteetin hallintatyökaluja avuksi kunnille kaavoituksessa sekä päätöksenteossa paikallisella ja alueellisella tasolla. Odotettu tulos

8 1.Suomen ja Norjan tutkimustulokset ( ) lohen, taimenen ja nieriän poikasten esiintymisalueista Tenojoen sivujoissa ja -puroissa ovat yhdistetty tietokannaksi ja tulevat yleisempään käyttöön. Relaatiotietokanta hyödynnetään kalastushoidossa monella tavalla. Hankkeen tulokset auttavat Suomen ja Norjan viranomaisia sekä paikallisia kalastuksen järjestelyorganisaatioita kalastuksen sääntelytarpeiden arvioinnissa. Tietokannan sisältämä tieto lohikalojen poikasten levinneisyydestä ja lisääntymiskapasiteetista on apuna lohikantojen seurannassa ja hoidon suunnittelussa. Uusi tietokanta tulee toimimaan perustana poikkitieteellisille selvityksille, joissa myös ilmaston muutokset huomioidaan. GIS-perusteinen tieto laajalta alueelta säästä tutkimustyönresursseja ja estää turhien toistotutkimusten tekemisen. 2.Tierumpujen nykytila on dokumentoitu rumpurakenteiden uusien kartoitusohjeiden mukaan, parhaat kunnostuskäytänteet ovat tiedossa ja muutama kohde Tenojoen sivujoissa mm. yksityisellä teillä on kunnostettu. Hankkeen toimet parantavat vesilajien elinympäristön tilaa Tenon vesistöalueella. Vaelluskalojen poikaiset pystyvät levittäytymään tierumpujen yläpuolisille kasvualueille, mikä tulee vaikuttamaan myönteisesti lohiresursseihin. Hankkeessa tehdyt tila-arvioinnit ovat pohjana tuleville kunnostushankkeille. Hankkeen tieto on käytössä kun mietitään alueiden käyttöä, kaavoitusta, teiden rakentamista, tienalitusten teknisiä ratkaisuja sekä rakentamis- että kunnostusvaiheessa kokonaistaloudellista hyötyä arvioidessaan. 3.Yhteinen Tenon vesistön tilan seurantaohjelma on luotu ja jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutustarkkailu toimii molemmassa maassa. Hankkeet tulokset ovat tärkeä askel yhteisen suomalais-norjalaisen seurantajärjestelmän luomisessa Tenojoen vesistöalueelle. Seurantaohjelma perustuu suomalais-norjalaista Toimenpideohjelmaan (PoM) kansainvälisellä vesistöalueella. Kaikkien kahdeksannen puhdistuslaitoksen tulokset esitetään yhdessä, mikä edistää jäteveden puhdistuksen valvontaa ja laitosten tehokkuutta. Hanke lisää paikallisten ihmisten tietoutta heille elintärkeän Tenojoen vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Helposti internetistä löydettävissä oleva tieto esitetään yleistajuisessa muodossa. Hanke on askel pitkässä ja haastavassa prosessissa vesiympäristöseurannan harmonisoinniksi kahden maan välillä. Tässä hankkeessa yhdistämme eri seurantalähteiden tuloksia, joita saadaan eri menetelmillä. Tulevaisuudessa tarvitaan yhtäläinen seurantajärjestelmä saadakseen kattava kuva ympäristön tilasta ja käyttääkseen tietoa tehokkaasti vedenlaadun ja ekologisen tilan parantamiseksi Tenojoen vesistöalueella. Yhteistyö kahden maan eri tahojen (valtio- sekä alueellisten viranomaisten, kuntien, yritysten ja konsulttien) välillä on hyvä perusta yhteisen vesistön hoidolle tulevaisuudessa. 4.Sama tietopohja monimuotoisuudesta Tenon laaksossa on luotu, mikä on edellytys yhteiselle biodiversiteetin hallinnalle tulevaisuudessa. Hankkeen tuloksia käytetään kansallisten luonnonsuojeluohjelmien päivittämiseen ja maailmanlaajuisesti esimerkkinä valtioiden rajat ylittävästä luonnonsuojelusta. Kunnat käyttävät tätä tietoa kaavoituksessa. Valmis aineisto nopeuttaa ja helpottaa luonnonarviointia kaavoituksen yhteydessä. Hankkeessa kehittämä yhteinen näkemys lajien suojeluprioriteeteista on kunnille avuksi kun ne tekevät päätöksiä elinkeinokehittämishankkeistaan Tenojokivarressa. Kansainvälinen yhteistyöverkko monimuotoisuuden turvaamiseksi Tenojokivarressa on perustettu. Tämä hanke on askel kohti yhteistä GIS-pohjaista biodiversiteetin hallintajärjestelmää Tenon laaksossa, mukaan lukien vesi- ja maaympäristö. Yhteistyö kahden valtion viranomaisten ja rajakuntien välillä on ainutlaatuinen kokemus, jota jaetaan laajemmin pohjoismaissa. Uskomme, että tämä on hyvä alku Arktisten maiden yhteisen monimuotoisuusjärjestelmän luomiselle. Perustele hanke Yhteisten luontaiselinkeinojen turvaaminen on tärkeä asia paikalliselle väestölle molemmin puolin rajaa. Hankkeen alueena on Tenojoen vesistöalue, joka kuuluu Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueseen. Historiallisesti Tenojoki on toiminut molemmilla rannoilla asuvien ihmisten kulkuväylänä, ei suinkaan rajana. Ystävyys- ja sukusiteillä on pitkät perinteet, ja väki on harjoittanut yhteistyössä poronhoitoa, sekä kalastusta vuonossa että joessa. Tenon vesistö on merkittävimpiä Atlantin lohen ja meritaimenen lisääntymisalueita. Hyvän yhteistyön avulla on mahdollista säilyttää nämä vesistöalueet lähes luonnontilaisinä ja vetovoimaisina. Parhaimmat tulokset saavutetaan tekemällä yhteistyötä yli valtionrajan, joten tässä työssä yhteistyöhanke on merkittävä työkalu. Rajatylittävä lisäarvo

9 Vaikkakin kysymys on samasta joesta ja sen maantieteellisestä alueesta, lainsäädännöt, työtavat ja luonnonvarojen hoitojärjestelyt eroavat Suomen ja Norjan välillä. Kuntien ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö on aivan välttämätöntä Tenon vesistöalueen ympäristöystävällisen kehityksen edistämiseksi. Hankkeessa vaihdetaan kokemuksia joen ekologisen tilan parantamisen ja entistämisen toimenpiteistä. Rajan molemmilta puolilta saatavia kokemuksia ja tietoja sovelletaan käytäntöön biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi vesistöissämme. Tiedot lohikalojen poikasten esiintyvyydestä sivujoissa ja puroissa koko Tenon vesistössä - molemmin puolin rajaa, yhdistetään käyttäen paikkatietojärjestelmiä. Saadut tulokset helpottavat tuotantokapasiteetin arviointia koko vesistöalueella ja auttavat välttämään päällekkäiset toimet. Hankkeessa kehitetään yhteisiä seuranta- ja hallintojärjestelmiä, joiden tarkoituksena on vastata haasteisiin yhdistetyin voimin tavoitteena säilyttää tasapaino luonnon resurssien taloudellisen hyödyntämisen ja suojelun välillä. Yhteydet muihin panostuksiin Tämän hankkeen pohjana on Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelma (1992), Interreg -hankkeena toteutettu Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelman uusiminen (2006), sekä Tenon - Näätämöjoen - Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma Hanke on jatkoa Interreg III A -ohjelmasta rahoitetulle hankkeelle "Tenojoen säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena" ( ). (Preserving the natural state of the river Tenojoki). Hankkeen toimenpiteet edistävät Tenon vesistön hyvää ekologista tilaa tukien näin EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita. Hankkeen tuottama tieto lohikalojen poikashavainnoista Tenojoen sivujoissa tukee suomalaisnorjalaista hanketta, jossa vuosittain arvioidaan kutukannan tavoitetason saavuttamista. Hankkeessa kehitettävä Tenon biodiversiteettiohjelma vastaa pohjoismaiden biodiversiteettisopimuksen suosituksia. Hanke on myös yhteydessä norjalaiseen Pilottikunta-projektiin, jolla edistetään luonnonarvojen huomioon ottamista kuntien kaavoitustyössä. Horisontaaliset kriteerit - kestävä kehitys Hankkeen tulokset tukevat Interreg-ohjelman tavoitetta: Luonnonympäristöjen suojelutaso on parantunut. Tämän projektin avulla pyritään säilyttämään ja ylläpitämään luonnonympäristön hyvää tilaa ja monimuotoisuutta Tenojoen vesistöalueella. Luontoperinnön suojeleminen on tärkeää pystyäksemme siirtämään kyseiset ympäristöt sukupolvelta toiselle. Näin hanke tukee Tenon vesistöalueen kestävää kehitystä molemmin puolin rajaa. Horisontaaliset kriteerit - naisten ja miesten välinen tasa-arvo Osallistuminen hankkeeseen perustuu osaamiseen. Todennäköisesti hankkeen toteuttajista on noin puolet naisia ja puolet miehiä, kuitenkin prosentuaalista jakoa ei ole asetettu kriteeriksi. Horisontaaliset kriteerit - yhdenvertaiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys Hankkeen tuottama tieto ja palvelurakenteet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Lisäksi hankkeessa parannetaan erityisryhmien, kuten näkövammaisten ja liikuntarajoitteisten, pääsyä Tenon rannalle rakentamalla sinne esteetön reitti. Horisontaaliset kriteerit - Saamen kieli Yhteistyö lisää joen molemmilla puolilla asuvien ihmisten yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta ja näin välillisesti edistää saamen kielen ylläpitoa ja kehitystä. Hankkeen raporttimateriaali julkaistaan myös saameksi. Hankekuvauksen tiivistelmä

10 Päätavoite on dokumentoida, säilyttää ja ylläpitää ympäristön tilaa ja luonnon monimuotoisuutta Tenojoen vesistöalueella. Ympäristöviranomaiset ja kunnat molemmasta maasta yhdistävät ympäristötietonsa ja hyödyntävät sitä yhteisen suomailais-norjalaisen rajavesistöalueen hoidossa. Tenojoen vesistö on laaja jokiverkosto Suomen ja Norjan raja-alueella. Sen valuma-alue on km2, josta 30 % on Suomessa ja 70 % on Norjassa. Tenojoki on merkittävin luonnonlohta tuottava joki koko Atlantin lohen levinneisyysalueella. Tenon laakson asukkaille molemmin puolin rajaa joki on elämän ehto. Vähänravinteinen, subarktinen vesistö on altis sekä ilmastomuutokselle, että ihmisen vaikutuksille. Tenon vesistö on osa Suomen ja Norjan kahdenvälisellä sopimuksella perustamaa kansainvälistä vesienhoitoaluetta. Vesistön lohikalojen poikastiheyttä on tutkittu useiden vuosien ajan. Tenon sivujoilla ja -puroilla on todettu olevan suuri merkitys poikasten kasvualueina. Tässä hankkeessa kootaan Norjan ja Suomen kymmenien vuosien aineisto lohen, taimenen ja nieriän poikasten esiintyvyydestä yhdeksi tietokannaksi paikkatietojärjestelmän avulla ja siirretään GIS-kartalle. Se on paras tapa esittää suuri määrä koko vesistöstä yhdistettyä tietoa. Työn tuloksia käytetään vaelluskalojen poikastuotantokapasiteetin määrittämisessä, sekä tierumpujen haittavaikutuksen arvioinnissa jokijatkumon katkaisijana. Ihminen on toimillaan katkaissut uomajatkumoja vaellusestein. Maanteitä rakennettaessa teiden alitse virtaaviin puroihin ja pikkujokiin asennettiin betoniputkia ja näin heikennettiin tai kokonaan estettiin vaelluskalojen poikasten levittäytyminen yläpuolisille kasvualueille. Tässä hankkeessa jatketaan vuonna 1999 tehtyä tierumpujen kartoitusta ja 2000-luvulla aloitettua vaellusesteiden poistoa Tenon sivujoista. Viime vuosina molemmissa maissa on kehitetty uusia teknologioita helpottamaan kalojen kulkua tierumpujen lävitse. Hankkeessa vaihdetaan saatuja kokemuksia ja laaditaan yhdessä Tenon sivujokien nykytilan ja tierumpujen toimivuuden arviointi. Valitut kohteet kunnostetaan uusimmalla osaamisella. Hankkeessa kehitetään yhteistä tiedon keruuta ja seurantaa Tenon vesistön biologisesta laadusta. Samalla Norjan jätevedenpuhdistamoille tehdään vesistövaikutustarkkailua, kuten Suomessakin. Eräänä hankkeen tavoitteena on yhtenäinen seurantatuloksista tiedottaminen. Tiedot Tenon vedenlaadusta esitetään yleistajuisesti verkossa asukkaiden toiveiden mukaisesti. Niitä päivitetään myös hankkeen jälkeen. Luontoarvojen turvaaminen on huomioitava myös kaavoituksessa, josta kunnat vastaavat sekä Suomessa että Norjassa. Tenojoen laaksossa elää harvinaisia ja uhanalaisia eliölajeja, joiden sijainnista tai levinneisyydestä kunnilla ei ole tarkkaa tietoa. Suojelun kannalta paras käsitys lajien elinvoimaisuudesta saadaan vain yhdistämällä tiedot rajan molemmilta puolin. Hankkeessa kunnat ja ympäristöviranomaiset vaihtavat tietojaan uhanalaisista lajeista, suojeltavista elinympäristöistä, sekä toteuttavat maastokartoituksia tiedon päivittämiseksi. Tiedot jaetaan kuntien käyttöön. Abstract (englanninkielinen)

11 The main goal of the the project is to document, protect and maintain the environmental status and biodiversity of the River Tana catchment area. Environment authorities and local municipalities will combine knowledge and use it in joint Finnish-Norwegian river basin management. The project covers the catchment areas of the River Tana, which is a border river between Finland and Norway. The river is one of the most important rivers for Atlantic salmon in Europe in terms of yearly catches. In the Tana valley for local communities at both sides of the border, the river is the basis of settlement. The oligotrophic subarctic River Tenojoki is highly susceptible to the impacts of climate change and human activity. The River Tenojoki belongs to the Finnish - Norwegian River Basin District (RBD), based on a bilateral agreement as a follow-up of the EU Water Framework Directive (WFD). The tributaries of the Tenojoki River are of great significance as nursery areas for juvenile fish. Research data on the distrubtion of juvenile salmonids gathered on both sides of the Finnish and Norwegian border will be organised into a single database and displayed on digital maps. The results of the work will be used for estimating the fertility rate capacity for migratory fishes, and mitigating the impact of road culverts on disconnecting the river continuum. When the main roads along the river valley were constructed, many streams or small rivers running under roads were led into road culverts. Many of these culverts have either been detrimental to, or completely, prevented the distribution of juvenile migratory fish into the upstream nursery grounds. Since 1999, a large effort has been made to survey and rehabilitate road culverts or other fish migration barriers in both of countries and a number of different technical solutions have been used for the removal of migration barriers. In this project, experiences will be exchanged and joint inspections will be made of the current state of restoration objects, as well as the condition of the road culverts. Restoration of pilot sites will be made using the new knowledge. New standards as to the WFD demand a closer cooperation on monitoring in the Tana river, as well as a larger focus on ecological status in monitoring. Joint monitoring activities will be developed further through this project. Local authorities will participate in monitoring activities related to effects of waste water discharges to the river. Monitoring data will be exchanged and published on the internet to the information of the general public in both countries. A number of rare and threatened species live in the Tana valley. Data on these species from both countries have never been combined earlier. In this project, the municipalities and environmental authorities will exchange information about threatened species and their habitats, as well as implementing new field studies on biodiversity. Hankekuvauksen tiivistelmä (muu kieli)

12 Det huvudsakliga målet med projektet är att dokumentera, skydda och bevara miljöet och biologisk mångfald i Tanaelvens avrinningsområde. Miljömyndigheterna och kommunerna kommer att samarbeta och kombinera kunskap i den finsk-norska förvaltningen av vattenområdet. Tana älv är ett omfattande vattendrag i gränsområdet mellan Finland och Norge. Tana älv är den mest betydande älven som producerar naturlax i hela laxens utbreddningsområde i Atlanten. Tana vattendrag är en del av det internationella vattenvårdsområdet som skapats genom ett bilateralt avtal mellan Finland och Norge. I det här projektet sammanställs Norges och Finlands material om förekomsten av lax-, örings- och rödingsyngel till en databas med hjälp av positioneringssystem och överförs till en GIS-karta. Det är det bästa sättet att presentera en stor mängd sammanslagen information om hela vattendraget. Arbetsresultatet används för att definiera vandringsfiskarnas yngelproduktionskapacitet och för att bedöma vilken negativ inverkan kulvertarna har då de bryter älvens flöde. Människan har genom sina aktioner brutit av älvfårorna med vandringshinder. När landsvägar har byggts har man installerat betongrör i bäckar och små älvar som rinner under vägen, och detta gjorde att man försvagade eller helt hindrade vandringsfiskanas yngel från att breda ut sig till tillväxtområdena längre upp. I det här projektet kommer man att fortsätta med kartläggningen av kulvertar som gjordes 1999 och avlägsnandet av vandringshinder i Tanas biflöden, som inleddes på 2000-talet. Under de senaste åren har man i båda länderna utvecklat nya teknologier för att göra det lättare för fisken att ta sig igenom kulvertar. I projektet kommer man att utföra erfarenhetsutbyte och tillsammans göra upp en bedömning av dagsläget i Tana älvs biflöden och av kulvertarna. De objekt som väljs ut restaureras med det nyaste kunnandet. I projektet utvecklar man den gemensamma informationsinsamlingen och -uppföljningen om Tana vattendrags biologiska kvalitet. Samtidigt utför man en granskning av de konsekvenser de norska vattenreningsverken har på vattendragen, precis som i Finland. Ett av projektets mål är en enhetlig informering om uppföljningens resultat. Informationen om Tana älvs vattenkvalitet presenteras på ett lättförståeligt sätt på nätet enligt invånarnas önskemål. Informationen uppdateras även efter projektet. Säkerställandet av naturvärdena ska även beaktas i planläggningen som handhas av kommunerna både i Finland och i Norge. I Tana älvdal lever sällsynta och hotade organismer och kommunerna saknar exakta uppgifter om var de finns och hur utbredda arterna är. För att kunna skydda dem behövs kännedom om arternas livskraft, som endast kan fås genom att förena informationen från båda sidorna om gränsen. I projektet byter kommunerna och miljömyndigheterna information med varandra om hotade arter, levnadsmiljöer som ska skyddas samt utför terrängkartläggningar för att uppdatera informationen. Informationen delas ut för användning av kommunerna. Aika-ja toimenpidesuunnitelma Aloittamisp Toimenpide äivä ivä Kustannus Kuvaus Tiedottaminen Tiedottamisen tavoitteena on tehdä hanke tutuksi suurelle yleisölle sekä sisäisen viestinnän avulla vauhdittaa hankkeen käynnistymistä ja edistää yhteistyötä. Tiedottaminen on tärkeä hankkeen toimi, jonka välityksellä lisätään rajakuntien, muiden julkisen sektorin organisaatioiden sekä paikallisten toimijoiden tietoutta hankkeen tuloksista ja näin edistetään niiden käyttöä.

13 Aloittamisp Osatoimenpide äivä ivä Kuvaus Kustannus Lehtitiedotteet Lehtitiedotteet suomeksi ja norjaksi paikallisiin lehtiin Internet-tiedotteet Yleistieto hankkeesta partnereiden verkkosivuilla BEAC tiedottaminen Tiedottaminen hankkeesta Barents euro-arktisen neuvoston kokouksessa Vesistön tila internetissä Tenojoen vesistön seurantatulosten julkaiseminen internetissa (WP 3) Uutiset kalatietokannasta Sijoitetaan kalatietokannan luomista koskevat uutiset Internettiin (WP 1) Rajavesistökomissio Tiedottaminen hankkeen etenemisestä suomalais-norjalaisen rajavesistökomission kokouksessa Vaellusesteseminaari Kustannus on WP 2:ssa. Järjestetään suomalais-norjalainen seminaari, jossa vaihdetaan kokemuksia vaellusesteongelmien kartoituksesta ja kunnostuksesta (WP 2). Tiedotustilaisuudet kunnissa Järjestetään tiedotustilaisuudet rajakunnissa ja samalla keskustellaan ajankohtaisista vesienhoitotarpeista Esitteet ja posterit Tehdään esitteet hankkeesta neljällä kielellä: saameksi, norjaksi, suomeksi ja englanniksi Harvinaiset lajit tietokantiin Kustannus on WP 4:ssa. Sijoitetaan hankkeessa tuotettu uusi tieto harvinaisten lajien ja luontotyyppien esiintymisistä virallisiin tietokantiin (WP 4) Biodiversiteettitieto kunnille Kustannus on WP 4:ssa. Toimitetaan kunnille hankkeessa tuotettu tieto monimuotoisuudesta nopeuttaakseen kaavoitustyötään (WP 4) Valokuva-aineisto hankkeesta Kerätään valokuva-aineistoa, erityisesti WP 2:ssa ja WP 4:ssa Aloittamisp Toimenpide äivä ivä Kustannus Kuvaus Hankkeen johtaminen Tämän toimen tavoitteena on tehokas ja joustava hankkeenhallinta, joka helpottaa tiedonvaihtoa hanketoimijoiden välillä ja Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen kanssa sekä edistää hankkeen etenemistä kohti asetettuja tavoitteita. Osatoimenpide M1. Hankkeen käynnistäminen M2. Aloituskokous ja ohjausryhmän kokous Aloittamisp äivä ivä Kuvaus Kustannus Hankkeen ohjausryhmän asettaminen ja hankeorganisaation muodostaminen. Ohjausryhmän kokouksiin kutsutaan rahoittajaviranomaisen nimeämää edustajaa. Hankkeen avaustoimenpiteet, mm. partnerisopimusten solmiminen, tilija kustannuspaikkojen avaaminen hankkeelle, henkilöresurssitinanteen päivittäminen, hankkeen ja sen kustannusten toteuttamisen seurannasta sopiminen ym. alkutoimet Hankkeen aloituskokous, osahankkeiden omat kokoukset sekä ohjausryhmän ensimmäinen kokous; Kaikkien hanketoimijoiden ja hankeosa-alueiden verkostoituminen M3. Koordinointi Joustava ja kaikkiin hankkeen osa-alueisiin ulottuva koordinointi: toimet, talous, hankintojen kilpailutus, tilintarkastus, raportointi ja dokumentointi, ym. Verkkotyöskentelyn ylläpitäminen ja edistäminen M4. Seuranta Säännöllinen suunnittelu ja seuranta tiiviin vuorovaikutuksen saamiseksi ja aikataulussa pysymisen varmistamiseksi. Väliraporttien laadinta ja kirjanpitoaineiston toimittaminen tilintarkastukseen, maksatushakemusten tekeminen, ohjausryhmän kokousten ja niiden asiakirjojen valmistaminen M5. Työkokoukset Työkokousten järjestäminen osahankkeissa tarpeen mukaan M6. Loppuraportin laatiminen Hankkeen päätöskokous ja loppuraportin laatiminen

14 Toimenpide WP 1. Vaelluskalojen poikasten paikannustietojen yhdistäminen Aloittamisp äivä ivä Kustannus Kuvaus Toiminnassa tuotetaan ensimmäistä kertaa Suomessa ja Norjassa laajassa mittakaavassa tietokanta/tietokannat ja tiedot vaelluskalanpoikasten esiintymisalueista GIS karttapohjilla. Vastaavanlaisia yhdistettyjä tietokantoja ei ole käytössä Pohjoismaissa. Työn tavoitteena on yhdistää Suomessa ja Norjassa yli 40 vuoden aikana Tenojoen vesistöalueella kerätyt suuret tietovarannot sähkökalastuksella saaduista vaelluskalojen poikasten esiintymisalueista ja biologisista tiedoista. Paikkatietomenetelmää hyväksikäyttäen pystytään esittämään vaelluskalojen poikasten esiintymisalueet Tenojoen vesistössä, tarjoamaan kerätty aineisto helpommin muiden tutkijoiden ja alueiden kalastuksesta ja jokialueiden muusta käytöstä vastaavien käytettäväksi. Paikkatietomenetelmällä voidaan havainnollisesti esittää vaelluskalojen poikasille tärkeät sivujoet ja sivupurot. Olemassa olevien pitkäaikaisten tutkimustulosten kerääminen yhteiseen suomalais-norjalaiseen tietokantaan mahdollistaa tulevien uusien yhteisten tutkimusten suuntaamisen niille jokialueille, mistä vaelluskalojen poikastiedot ovat edelleen puutteellisia. Tulosten kerääminen helposti saavutettavaan muotoon auttaa Suomen ja Norjan viranomaisia ja paikallisia kalastuksen järjestelyorganisaatioita laatimaan biologiseen tietoon perustuvia kalastuksen säätelyitä Tenon vesistön sivujokien alueille. Tieto on se jälkeen helposti kuntien, viranomaisten, kalastuskuntien, TF-organisaation, tutkijoiden ja vesialueiden omistajien saavutettavissa. Tuloksia voidaan käyttää korjattaessa siltarumpuja vaelluskaloille sopiviksi ja ohjattaessa sivujoissa kalastusta lohen kutualueiden ulkopuolelle. Tietovarannot kerättyinä yhteiseen tietokantaan antavat perustiedot myös ympäristön olosuhteiden kuten ilmaston lämpenemisen mahdollisten muutosten arvioimiseen eri lajien levinneisyyksissä. Tietokanta sisältää myös perustietoja jokien ja purojen luonteesta kuten vaellusesteet, poikastuotantoalueet, kutualueet ja suojasyvänteet. Vetovastuu: LUKE Osallistujat: LUKE, ELY ja TF Aloittamisp Osatoimenpide äivä ivä Kuvaus Kustannus WP 1.1 Tiedon systematisointi Ennen koordinointikokousta Luke ja TF keräävät tahoillaan tiedot kaikesta siitä tietovarannosta, mitä he tietävät kerätyn vaelluskalojen poikasten (lohi, taimen, nieriä) esiintymisestä pienissä puroissa ja Tenojoen vesistön sivujoissa vuodesta 1972 lähtien. Tietovarantojen sijainti esitetään ja niiden laatu ja sisältö luokitellaan (joki, puro, näytealue, koordinaatit, saaliiksi saatujen kalojen mittaustiedot, iät ja suomumittaustiedot). Niissä tapauksissa, missä kalojen mittaustietoja ei ole olemassa, selvitetään onko joki tai aluekohtaisia tietoja lajista ja kalojen määristä. WP 1.2 Koordinointikokous Kokouksessa, johon osallistuvat LUKE, ELY ja TF, sovitaan tietokannan laajuudesta ja suunnitellaan sen sisällön huomioiden jo olemassa olevat samankaltaista tietoa sisältävät tietokannat; selvitetään, kuka ja millä ehdoilla tietokantaa voi käyttää; tietokannan tietoon liitettävän vastuuhenkilön identifiointi; koordinoidaan vastuut tietokannan ja paikkatietojärjestelmän aikaansaamiseksi. Keskustellaan olemassa olevien tietojen sijainnista ja laadusta sekä tarkistetaan tutkittujen alueiden koordinaatit. WP 1.3 Tiedon yhdistäminen Sähkökalastustiedot taulukoidaan. Toteutetaan tekninen työ eri maiden paikannustiedon vertailukelpoisuuden saamiseksi. Luodaan relaatiotietokanta. Paikkatietojärjestelmään pohjautuva kartta (GIS) laaditaan Suomessa ja Norjassa kerätystä vaelluskalojen esiintymisalueista. WP 1.4 Raportti Laaditaan raportti vaelluskalojen (lohi, taimen, nieriä) poikasvaiheiden esiintymisestä pienissä puroissa ja Tenon vesistön sivujoissa käsittäen kaikki vuosina kerätyt aineistot.

15 Toimenpide WP 2. Vesialueiden ylitysrakenteisiin liittyvien ympäristöongelmien vähentäminen Aloittamisp äivä ivä Kustannus Kuvaus Vapaa, hyvälaatuinen uomajatkumo merestä tai järvialtaasta latvapuroille tai jokijaksosta toiseen on monen vesieläimen elinpiiri ja elinehto. Uoman esteellisyys ratkaisee kuinka kauaksi jokijatkumoa vesieläimet voivat levittäytyä. Luonnontilaisiltakin vesireiteiltä löytyy putouksia, matalikoita ja kuivuvia uomia, jotka voivat olla vesieläimille ohittamattomia esteitä tai kausiluontoisia hidasteita. Vesirakentaminen on kuitenkin moninkertaistanut näiden esteiden määrän ja heikentänyt elinympäristöjen laatua. Vesistöjen ylitysrakenteet ovat välttämätön osa tie- ja rataverkostoa myös Tenon vesistöalueella. Moniin teiden alitse meneviin puroihin tai pikkujokiin laitettiin betoniputket, jotka ovat heikentäneet tai estäneet kokonaan vaelluskalojen poikasten levittäytymisen yläpuolisille kasvualueille. Rumpurakenteisiin liittyvät ympäristökysymykset ovat monin tavoin ajankohtaisia. Ilmastomallit ennustavat valunnan huomattavaa kasvua ja ajallista muutosta, kun taas rakentaminen Tenojoen varressa lisääntyy ja sen myötä tarvitsemat lisätiet merkitsevät uusia vesistöylityksiä. Vesienhoidon tavoite edellyttää vesimuodostumilta hyvää ekologista tilaa. Tila ei voi kuitenkaan olla hyvä, jos ylitysrakenteet katkaisevat virtaveden yhtenäisen jatkumon luvulta Suomessa ja Norjassa kiinnitetty paljon huomiota rumpurakenteiden epäedullisiin vaikutuksiin vesistöjen ekologiaan. Toista kymmentä vuotta molemmassa maassa on tehty jokijatkumo-ongelmien kartoituksia ja toteutettu hankkeita, joissa käytetty erilaisia teknisiä ratkaisuja vaellusesteiden poistamiseen. Nämä kokemukset hyödynnetään tässä hankkeessa. Tenojoen ja sen reittivesien jatkumot ovat laaja kahden valtion alueelle levittäytynyt vesiverkosto. Vaelluskalojen elinpiirit ovat laajoja: lisääntymisalueet voivat sijaita toisen valtion ja ruokailualueet toisen alueella. Hankkeen toimenpiteet parantavat lohikalojen vaellusyhteyttä laajentamalla lohenpoikasten levittäytymisalueita pienissä sivujoissa. Uusi elinympäristö on tärkeä lisä tuotantoalueella ja näin hankkeen vaikutus ulottuu koko Tenojoen vesistöön ja laajemmin Atlanttimerelle saakka. Uoman esteettömyys parantaa myös muiden eliölajien läpipääsyn ja elinympäristöjen laatua. Näin hanke myötävaikuttaa Tenojoen monimuotoisuuteen. Vetovastuu: ELY. Tenon kunta vastaa Lišmmajohkan ja Vuohppejohkan kohteiden kunnostuksesta. Osallistujat: ELY, NVE, LUKE, TF, Tenon kunta.

16 Aloittamisp Osatoimenpide äivä ivä Kuvaus Kustannus WP 2.1 Seminaari Suomalais-norjalainen seminaari, jossa vaihdetaan kokemuksia vaellusesteongelmien kartoituksesta ja kunnostuksesta. Kerrotaan hyvin onnistuneista hankkeista ja virheistä. Verrataan suosituksia ylitysrakentamisen synnyttämien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi niin suunnittelu-, perustamis-, kunnossapito- kuin uusimistilanteessakin. Sovitaan rumpurakenteiden kartoitusohjeita hanketyöskentelyä varten. Valitaan kokeilemisen arvoiset innovaatiot. WP 2.2 Sähkökalastukset Tarkistetaan aikaisemmin kunnostettujen kohteiden toimivutta ja kunnostustoimenpiteiden vaikuttavuutta Norjan ja Suomen puolella. Lohen, taimenen ja nieriän poikasten esiintyminen arvioidaan sähkökalastuksella. WP 2.3 Tierumpujen tarkistukset WP 2.4 Lišmmajohka, kunnostus WP 2.5 Vuohppejohka, kunnostus Samanaikaisesti tarkistetaan tierumpujen kunto 2000-luvulla kehitettyjen ja yhteisesti sovittujen kartoitusohjeiden mukaan. Arvioidaan niiden toimivuus vaellusväylänä sähkökalastamalla. Arvioidaan edelleen vaellusesteinä olevien kohteiden kunnostamisen mahdollisuutta ja priorisoidaan kohteet. Valitaan kaksi 1-2 pilottikohdetta, joille tehdään kunnostussuunnitelmat, käyttäen 2000-luvulla kaartunutta tietotaitoa Norjan ja Suomen puolella. Kunnostetaan 1-2 uutta kohdetta tai parannetaan v kunnostettujen kohteiden toimivuutta Vaelluseste on tierumpu yksityisellä tiellä lähellä Tenon pääuoman sivujoki Lišmmajohkan suistoa, (lisätietoa: joen id R). Vaellusesteen kuvaus on annettu suomalais-norjalaisen projektin raportissa 2004, mutta kohde ei ole vielä kunnostettu, koska se sijaitsee yksityisellä tiellä. Lainsäädännön mukaan tien omistaja ei ole velvollinen kunnostamaan kohdetta. Vuoden 2004 selvityksessa Lišmmajohka oli todettu kohteeksi, jolla on suuri kunnostuspotentiaali; tämä on keskikokoinen joki ja lohipoikaset oli havaittu sähkökalastamalla v vaellusesteen alapuolella. Joen pituus on 4-5 km Lismajávrijärvestä joensuuhun Vaelluseste on tierumpu yksityisellä tiellä lähellä Tenon pääuoman sivujoki Vuohppejohkan suistoa, (lisätietoa: joen id R). Siellä on vielä vaelluseste päätiellä tätä kohdetta ylempänä. Ylempi rumpu on sisällytetty suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmaan ja tielaitos (Statens vegvesen) kunnostaa sen suunnittelukautena Lisäarvoa tielaitoksen kunnostukselle tuo tämän hankkeen kohde eli yksityisellä tiellä oleva tierumpu lähellä Vuohppejohkan suistoa.

17 Toimenpide WP 3. Yhteisen seurantaohjelman kehittäminen Osatoimenpide WP 3.1 Yhteisen seurannan kehittäminen WP 3.2 Tiedotus vesistön tilasta Aloittamisp äivä ivä Kustannus Kuvaus Tenojoen valuma-alue on osa Suomalais-norjalaista kansainvälistä vesienhoitoaluetta, joka perustettiin kahdenvälisellä sopimuksella Teno on yksi tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Tenojoki on oligotrofinen subarktinen joki, joka on luontaisesti herkkä maankäytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille. Pohjoisten seutujen on ennustettu lämpenevän ilmastonmuutoksen seurauksena ja siksi muutoksen vaikutukset voidaan havaita selvimmin. EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa jäsenmaat seuraavaan vesistöjen tilaa. Tavoitteena on tehdä yhteinen seurantaohjelma koko vesistöalueelle. Toistaiseksi molemmat maat koordinoivat seurantaa erikseen. Hanke tukee vesien tilan seurannan ylläpitoa ja kehitystä alueella. Muutokset voidaan luotettavasti todentaa vain riittävän kattavalla ja tiheällä seurannalla. Seuranta-aineisto palvelee myös useiden muiden organisaatioiden, kuten AMAPin (Arctic Monitoring and Assessment Programme) ja CAFFin (Conservation of Arctic Flora and Fauna), tarkoituksia. Vetovastuu: ELY ja FMFI Osallistujat:ELY, FMFI, Tenon kunta, Karasjoen kunta ja 8 jätevedenpuhdistamoa. Aloittamisp äivä ivä Kuvaus Kustannus Vesipuitedirektiivi, jota myös Norja toimeenpanee, vaatii vesistöjen ekologisen tilan seurantaa. Tällä hetkellä seuranta kokonaisuutena Tenojoen vesistöalueella on suppeaa ja harvaa suhteessa valuma-alueen kokoon. Esimerkiksi useimmilla paikoilla Suomessa näytteenottoa voidaan järjestää vain 6 vuoden välein. Laajamittaisempia biologisten tekijöiden kartoituksia Tenojoen sivuvesistöissä on tehty yhteistyönä 1989, 1994, Jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutustarkkailun kehittäminen Jätevedenpuhdistamojen toimintateho ja etenkin kesäaikainen vedenlaatu kiinnostaa paikallisia asukkaita. Kesäkuussa 2015 Inarijokeen päätyi bakteeripitoinen jätelautta, jonka alkuperää ei voitu selvittää. Tämä nostatti huolta jokiveden hygieenisestä laadusta. Tenojoen vedenlaadun vuosittaiseen perusseurantaan kuuluu kolme paikkaa Suomessa ja neljä Norjassa. Lisäksi Suomessa toimivat kolme jätevedenpuhdistamoa suorittavat vesistövaikutustarkkailua Inari-Tenojoessa kolme kertaa vuodessa. Suomessa jätevedenpuhdistamojen tarkkailutulokset ovat julkisia. Norjassa on viisi jätevedenpuhdistamoa, jotka eivät kuitenkaan suorita vastaavaa tarkkailua joessa ylä- ja alapuolisilta pisteiltä. Karasjoen, Tanabrun, Skiippagurran, Rustefjelbman ja Seidan puhdistamojen vesistövaikutustarkkailu ylä- ja alapuolisilla pisteillä käynnistetään Menetelmät ja muuttujat suunnitellaan koordinoidusti Suomen ja Norjan kesken Vedenlaadusta ja jokiympäristön tilasta tiedottamista yleisölle on tarpeen kehittää. -Hankkeessa kehitetään yhteinen tiedotustapa Tenojoen tilasta ja veden laadusta. Tiedotteet suomeksi ja norjaksi julkaistaan säännöllisesti sopivalla Internet-sivulla ympäristöviranomaisten toimesta. -Jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutustarkkailutulokset pyritään molemmissa maissa sisällyttämään tiedotukseen. -Norjan jätevedenpuhdistamoille kehitetään vuotuinen raportointitapa hankkeen yhteydessä.

18 Toimenpide WP 4. Tietouden lisääminen Tenon monimuotoisuudesta ja biodiversiteetin hallinnan edistäminen Aloittamisp äivä ivä Kustannus Kuvaus Suomessa ja Norjassa kunnat ovat vastuussa kaavoituksesta niin yleisellä kuin yksityiskohtaisellakin tasolla. Yksi tärkeä osa tätä työtä on ottaa huomioon luonnon arvot maisema-, elinympäristö- ja lajitasolla. Molemmissa maissa laki velvoittaa kuntia edistämään luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Tenojokilaakso on monimuotoisuudeltaan ylivoimaisesti arvokkaimpia alueita Norjassa ja Suomessa. Tietoa tämän seudun monimuotoisuudesta on kuitenkin saatavilla vähän molemmissa maissa. Suojeltavat lajit tulee kartoittaa, dokumentoida ja asettaa seurantaan. Tämä tieto on hyvin tärkeää päätöksenteon ja ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta. Tenojoen ympäristöstä löytyy monia itäisiä ja jopa endeemisiä kasvi-, sieni-, perhos- ja jokivarsien hyönteislajeja. Joessa on monipuolisia elinympäristöjä, jotka ovat sopeutuneet vaativiin olosuhteisiin kuteen tulviin, jäähän ja joen omaan eroosioprosessiin. Useat lajit tai habitaatit ovat uhattuina tai voivat tulla uhatuiksi ihmisen vaikutuksesta. Pitkällä aikavälillä ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen on näistä uhista suurin. Valuma-alueen luontoa on kuvailtu koskemattomaksi ja sillä on suurta suojeluarvoa niin pää- kuin sivujokienkin varrella. Tenojoen selkein ominaispiirre ovat sen leveät hiekkatörmät luonnonniittyineen ja matalat jokiosuudet. Maaperän eroosio ja sedimenttien kulkeutuminen ovat tärkeitä piirteitä joen luonnollisessa dynamiikassa. Ihmisen vapaa-ajanviettoon, maanviljelyyn ja tiestön kunnostukseen liittyvä toiminta voi yhdessä eroosion kanssa vaikuttaa biodiversiteettiin, elinympäristöihin ja sitä kautta haavoittuvaisiin lajeihin. Monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää rajanylittävää yhteistyötä. Lajit tai elinympäristöt eivät tunne valtakunnan rajoja. Suojelun kannalta tarkoituksenmukainen kuva suojeltujen lajien esiintymisestä ja elinvoimaisuudesta saadaan vain yhdistämällä tietoa molemmin puoli rajaa, muuten näiden lajien selviytymisen mahdollisuudet heikkenevät mm. geneettisen boolin pienenemisen ja satunnaisen paikallisen häviämisen ja mahdollisesti erilaisten valtakunnallisten suojelustatusten takia. Tämän hankkeen tavoitteena on tietouden lisääminen Tenon monimuotoisuudesta ja biodiversiteetin hallinnan edistäminen: -Kehittämällä tietokannat suojeltujen lajien levenneisyydestä, ekologiasta, suojelu- ja hallintatarpeista molemmin puolin Tenojokea jo olemassa olevan tiedon perusteella -Uuden tiedon hankkimisella koskien erityisen tärkeitä maantieteellisiä alueita ja lajia Projektin tulokset ja hyödyt -Perustetaan kansainvälinen verkosto turvaamaan Tenon jokilaakson monituotoisuutta. Tämä on rajat ylittävä yhteistyötä kuntien, alue- ja valtioviranomaisten välillä. -Tärkeimmät lajit ja niiden levinneisyys sekä elinympäristöt kartoitetaan. -Päätetään suojelunpainopisteet yhteisellä rajavesistöalueella. Loppuraportissa kuvataan tärkeimpien suojeltujen lajien levinneisyyttä, ekologiaa ja suojelutarvetta. Mietitään lajien elinympäristöjen säilymistä ja hoidon tarvetta. -Hallintoviranomaisille ja kunnille annetaan suosituksia parhaasta mahdollisesti tavasta hallita ja suojella monimuotoisuutta. Hankkeen tuloksia käytetään kansallisten luonnonsuojeluohjelmien päivittämiseen ja maailmanlaajuisesti esimerkkinä/menettelynä valtioiden rajat ylittävästä luonnonsuojelusta. Kunnat käyttävät tätä tietoa kaavoituksessa. Valmis aineisto nopeuttaa ja helpottaa luonnonarviointia kaavoituksen yhteydessä. Hankkeessa kehittämä yhteinen näkemys lajien suojeluprioriteeteista on kunnille avuksi kun ne tekevät päätöksiä elinkeinokehittämishankkeista Tenojokivarressa. Osahanke keskittyy jokeen, sivujokiin ja alueisiin, jotka ovat yhteydessä joenrantaan. Tästä osahankkeesta (WP 4) vastaavat ELY-keskus ja Tenon kunta. Niiden lisäksi osallistuvat FMFI ja Karasjoen kunta.