Yleiset tiedot. Tuenhakija

Transkriptio

1 Tyyppi Status EU-varat/Eurooppalainenaluekeskeinen yhteistyö/pohjoinen/3kulttuuri ja ympäristö Tallennettu Tallennettu Vastaanottaja Länsstyrelseni Norrbottenslän Yleiset tiedot Hankkeen nimi Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen päättymispäivämäärä Ohjelman maantieteellinenalue Minkä tyyppiselle hankkeellehaet tukea? Naturalandculturalheritageof thetanariver (Tenon luonto- ja kulttuuriperintö) Pohjoinen Hanke Tuenhakija Maa Lääni/alue Kunta Suomi 237- Lappland[FI_18] Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteennimi Työpisteennumero Työpisteenpostiosoite PL 8060 Työpisteenpostinumero Työpisteenpostitoimipaikka Käyntiosoite Nimenkirjoitusoikeuden omaava Miksi organisaatiohaluaa osallistua?mitä osaamistaorganisaatiotuo hankkeeseen? 673- Rovaniemi[FI_1813] Lapin elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus(ely) Lapin elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskus(ely) Rovaniemi Hallituskatu3 B (valtion virastotalo),rovaniemi Timo Jokelainen Lapin ELY-keskustoimii vesienhoidossa vastuullisenaviranomaisena. Lapilla on naapurimaidensakanssakolme vesistösopimusta, joidenhoitaminenon Lapin ELYkeskuksentyötä.ToinenLapin vesistösopimuksista on Suomenja Norjanvälinen.Suomalais-norjalainen rajavesistökomissiotoimii sopimukseenliittyvissä asioissayhteistyöelimenä.komissiontoiminta keskittyyvesienhoitoontenon,näätämöjoenja Paatsjoenvesistöalueilla.Komissionpuheenjohtajaon ELY-keskuksesta. EU:n vesipolitiikanpuitedirektiivinperusteella Suomellaja Norjalla on kansainvälinen vesienhoitoalue:jäämereenlaskevatvesistöt (Tenojoki,Näätämöjokija Paatsjoki).Suomen puoleltalapin ELY-keskuskoordinoi vesienhoidonsuunnittelua. Suunnitelmien toimeenpan on nyt ajankohtaistaja sentoteutukseen tarvitaankaikkia. Lapin ELY-keskuson ollut vetäjänämonissa yhteistyöhankkeissanorjan,ruotsinja Venäjän kanssa.

2 Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Puhelin Hankevetäjä Puhelin Talous Ilona Grekelä Kaija-Leena Kestilä Puhelin Maksutapa 4 kaija-leena.kestila@ely-keskus.fi Ilmoita maksuosoite FI Kanssahakija Maa Suomi Lääni/alue Lappland [FI_18] Kunta Utsjoki [FI_1820] Y-tunnus Organisaation nimi Luonnonvarakeskus (LUKE) Työpisteen nimi Luonnonvarakeskus, Tenojoen tutkimusasema Työpisteen numero Työpisteen postiosoite Nuorgamin tie 7 Työpisteen postinumero Käyntiosoite Nuorgamin tie 7 Työpisteen postitoimipaikka Utsjoki Nimenkirjoitusoikeuden omaava Veijo Pruuki

3 Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Luonnonvarakeskus (Luke) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa tietoon perustuvia ratkaisumalleja ja palveluita asiakkailleen, avaa mahdollisuuksia uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvalle elinkeinotoiminnalle sekä tukee yhteiskunnan päätöksentekoa. Luonnonvarakeskus (Luke) on perustettu vuoden 2015 alussa Suomeen yhdistämällä Riista-ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos ja Maatalouden tutkimuslaitos. Uusi tutkimuslaitos toimii koko Suomen alueella kuten siihen liitetyt aiemmat tutkimuslaitokset. Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Lukessa työskennellään monitieteisissä, läpi organisaation toimivissa tutkimusohjelmissa ja hankkeissa. Organisaatio perustuu osaamiseen. Neljä tutkimusyksikköä, tilastoyksikkö ja sisäisten palvelujen yksikkö rakentuvat ryhmistä ja tiimeistä. Luken arvot toiminnassa ovat asiakasläheisyys, luottamus ja avoimuus, voimaa yhteistyöstä ja työyhteisöstä sekä älykkäästi tekeminen. Luken tutkimuksen rooli Tenojoen vesistöalueella perustuu Suomen ja Norjan väliseen Tenojoen kalastussopimukseen. Luken on tuotettava yhdessä Norjan tutkimus- ja hallintopartnerin kanssa mm. arviot lohikantojen tilasta, tilojen muutokseen vaikuttavista syistä sekä monialaiset saalis- ja kalastustilastot. Yhteisiä tutkimuksia on toteutettu vuodesta 1972 lähtien ja vuodesta 1979 lähtien perustuen kansainväliseen sopimukseen. Tutkimuksissa on korostunut lohen ekologia mutta myös kalastuskulttuuriin liittyviä selvityksiä on tehty runsaasti 1970-luvun lopulta luvulle saakka yhteistyössä saamelaiskalastajien kanssa. Lohenkalastukseen liittyneet haastattelut ovat kattaneet koko Tenojoen vesistöalueen Suomen ja Norjan puolella. Eero Niemelä Puhelin Hankevetäjä Eero Niemelä Puhelin Talous Katja Paalanen Puhelin Maa Lääni/alue Kunta Suomi Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen nimi Työpisteen numero Työpisteen postiosoite PL 41 Työpisteen postinumero Käyntiosoite Lappland [FI_18] Utsjoki [FI_1820] Utsjoen kunta Utsjoen kunta Luossatie 1a

4 Työpisteen postitoimipaikka Nimenkirjoitusoikeuden omaava Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Utsjoki Vuokko Tieva-Niittyvuopio Utsjoki on Suomen pohjoisin kunta, jonka naapurikunnat Norjan puolella ovat Karasjoki, Tana ja Uuniemi. Utsjoki on Suomen ainoa kunta, jossa on saamenkielinen enemmistö. Kunta vahvistaa vetovoimaisuuttaan saamenkielisenä asuin- ja työympäristönä. Kunnan ylpeydenaihe on saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuva Áilegas-keskus, jossa tämänkin hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää. Utsjoen kunta on tehnyt tiivistä ja laajaalaista eri hallinnon- ja elinkeinoelämän aloille ulottuvaa yhteistyötä Norjan puolella sijaitsevien naapurikuntiensa kanssa. Utsjoki sai 2015 Vuoden Rajakunta tunnustuksen. Kunnan elinkeinostrategian yhtenä päätavoitteena on tunnistaa saamelaiselinkeinoihin ja luontoon liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet. Utsjoki kehitetään matkailualueena, joka erottuu selkeästi muista, ja joka pohjautuu luontoon, saamelaiskulttuuriin ja ekomatkailuun korostaen alkuperäisyyttä, koskematonta luontoa ja hiljaisuutta. Eeva-Maarit Aikio Puhelin Hankevetäjä Puhelin Talous Riitta Waselius Puhelin Norjalainen kumppani Lääni/alue Finnmark Kunta Tana Y-tunnus Organisaation nimi Tana kommune Työpisteen numero Työpisteen nimi Tana rådhus/townhall Nimenkirjoitusoikeuden omaava Svein Otter Helander Käyntiosoite Rådhusveien 24 Työpisteen postiosoite Rådhusveien 24 Työpisteen postinumero 9845 Työpisteen postitoimipaikka Tana

5 Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Tenojokivarressa sijaitseva Tenon kunta etelässä rajoittuu Suomen Utsjoen kuntaan. Rajakunnan asemansa vuoksi Teno hyötyy yhteistyöstä Suomen kuntien ja viranomaisten kanssa kaikissa asioissa, jotka koskevat Tenojoen ja sen valuma-alueen yhteistä hallintoa. Vuodesta 2013 alkaen Tenojoen vesistöalueella sijaitsevat Norjan kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Kunnat kiinnittävät paljon huomiotaan vesienhoitoon, koska Tenojoki on hyvin tärkeä paikallisille ihmisille ja rajakuntien kehitykselle. Anne Fløgstad Smeland Puhelin Hankevetäjä Puhelin Lääni/alue Kunta anne.smeland@tana.kommune.no Anne Smeland anne.smeland@tana.kommune.no Finnmark Karasjoks Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Karasjok kommune Karasjok rådhus Työpisteen postiosoite Postboks 84 Työpisteen postinumero 9730 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Svein Atle Somby, Elfrid Boine Rá eviessogeaidnu 4, 9730 Karasjok Karasjok kommune Kaarasjoen kunnan naapureina ovat Suomen Utsjoen Inarin kunnat. Rajakunnan asemansa vuoksi Kaarasjokihyötyy yhteistyöstä Suomen kuntien ja viranomaisten kanssa kaikissa asioissa, jotka koskevat Tenojoen valuma-alueen yhteistä hallintoa. Vuodesta 2013 alkaen Tenojoen vesistöalueella sijaitsevat Norjan kunnat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä. Kunnat kiinnittävät paljon huomiotaan vesienhoitoon, koska Tenojoki on hyvin tärkeä paikallisille ihmisille ja rajakuntien kehitykselle. Torgrim Fredeng Kemi Puhelin Hankevetäjä torgrim.kemi@karasjok.kommune.no Nils Aslak Boine Puhelin nils.aslak.boine@karasjok.kommune.no Lääni/alue Finnmark

6 Kunta Tana Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Tanavassdragets fiskeforvaltning (TF) Polmak (Tana) Hans-Erik Varsi Deanugeaidnu 1780, 9845 Tana Työpisteen postiosoite Deanugeaidnu 1780, Työpisteen postinumero 9845 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Tana Paikallinen kalastushoitoyhdistys, Tanavassdragets fiskeforvaltning (TF), vastaa kalavarojen ja kalastuksen hoidosta Norjan puoleisilla Tenojoen osissa. TF osallistuu tähän projektiin, koska se hyötyy hankkeen tuloksista jokapäiväisessä työssään. TF tuo osaamistaan kalaresursseja ja kalastusta koskeviin osahankkeisin. Narve S. Johansen Puhelin Hankevetäjä nsj@tanafisk.no Hans-Erik Varsi Puhelin Lääni/alue Kunta hev@tanafisk.no Finnmark Vadsö Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Työpisteen postiosoite Fylkesmannen i Finnmark (Office of the Finnmark County Governor) Vadsø Työpisteen postinumero 9815 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Ms Bente Christiansen, Director, Dept. of Environmental Affairs Statens hus, 9815 Vadsø Norge Statens hus Vadsø Norge Luonto, vei ja ympäristökuormitus ei noudattele ihmisen asettamia rajoja. Hankkeessa kehittämä yhteinen seurantaohjelma tuottaa tietoa, jonka molemmat maat omistavat. Tämä edistää yhteistä vesistön tilan arviointia pohjaksi yhteisille ympäristötavoitteille, joiden saavuttamiseksi tarvitaan rajan ylittävää koordinointia. Tiia Kalske

7 Puhelin Hankevetäjä Puhelin Lääni/alue Kunta Finnmark Tana Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Työpisteen postiosoite Työpisteen postinumero 9840 Työpisteen postitoimipaikka Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Tana og Varanger museumssiida Tana museum Johnny-Leo Jernsletten Inggagoahti, 9840 Varangerbotn Inggagoahti Varangerbotn Tenon kalastusmenetelmät ovat merkittävä osa paikallista kulttuuria. Museo haluaa olla mukana tärkeässä työssä kulttuuriperinteiden säilyttämiseksi. Tana museum tuo hankkeeseen omaa kulttuurintutkimusosaamista. Elisabeth Erke Puhelin Hankevetäjä Puhelin Lääni/alue Kunta erke@dvmv.no Nordland Narviks Y-tunnus Organisaation nimi Työpisteen numero Työpisteen nimi Nimenkirjoitusoikeuden omaava Käyntiosoite Norges vassdrags- og energidirektoratet (NVE), region Nord NVE, Region Nord Kongens gate 14-18, 8514 Narvik Työpisteen postiosoite NVE Region Nord, Kongens gate Työpisteen postinumero 8514 Työpisteen postitoimipaikka Narvik

8 Miksi organisaatio haluaa osallistua? Mitä osaamista organisaatio tuo hankkeeseen? Onko organisaatio ALV-velvollinen hankkeen toiminnasta? Onko organisaatio julkinen? Yhteyshenkilö Norjan vesistö- ja energiakeskusvirasto vastaa vesistökunnostuksista valtion tasolla. Se suunnittelee, arvioi ja valvoo kunnostushakkeita ja on työskennellyt vaellusesteisiin liittyvien ympäristöongelmien ja niiden ratkaisujen parissa jo vuosia. NVE on ollut partnerina Suomen ja Norjan kunnostushankkeissa 2000-luvun alussa. NVE asiantuntemus ja kokemus kalanvaellusesteiden poistamisessa on suureksi hyödyksi tälle hankkeelle. Meitä kiinnostaa saada uutta tietoa ja arvioida aikaisempien vaellusesteiden poistamiseen liittyvien yhteistyöhankkeiden vaikutusta Tenojokeen. NVE:lla on myös tarvetta arvioida nykytilannetta käyttäen uutta tietotaitoa ja löytää uusia ongelma-alueita. Tiedonvaihto Norjan ja Suomen yhteistyökumppaneiden välillä on merkittävä osa hanketta, ja tämä on tärkeä NVE:lle. Knut Aune Hoseth Puhelin Hankevetäjä Puhelin Hankekuvaus Investointiprioriteetti Ympäristön suojelu ja resurssien kestävän käytön edistäminen seuraavasti: Teollisuuden resurssitehokkaaseen talouteen siirtymiselle annettava tuki sekä vihreän kasvun, julkisen ja taloudellisen sektorin ympäristöinnovoinnin ja- johtamisen edistäminen. Määrittele hankkeen toimenpideindikaattorit Osallistuminen osaamista kehittäviin tai parantaviin toimiin, jotka tukevat vihreää kasvua ja resurssitehokkuutta Kommentit indikaattoreihin 57 osanottajat yhteensä Osanottajat ovat suomalaisten ja norjalaisten partneriorganisaatioiden työntekijät, jotka aktiivisesti osallistuvat hankkeen toteuttamiseen. Yhteistyötä tehdään muidenkin tahojen kanssa. Näiden osallistujen määrää ei ole arvioitu suunnitteluvaiheessa. Ohjelman erityistavoite Julkisen sektorin vihreää kasvua ja resurssitehokkuutta koskevat tiedot ja osaaminen ovat kasvaneet. Erittele kohderyhmä Julkinen sektori Kommentit kohderyhmään Pääkohderyhmänä ovat Suomen ja Norjan rajakunnat, ympäristöviranomaiset sekä tutkimuslaitokset molemmasta maasta. Tämän lisäksi hankkeen tuloksista hyötyvät rajakuntien toimijat, erityisesti matkailualan yritykset, opettajat ja kaikki, jotka käyttävät hankkeen tuottamaa tietoa omassa toiminnassaan. Tärkeänä kohderyhmänä on Tenojokivarressa joen molemmilla rannoilla asuvat ihmiset ja yhteisöt. Hankkeen päätavoite

9 Hankkeen päätavoite on dokumentoida, säilyttää ja ylläpitää Tenon luonto- ja kulttuuriperintöä ja näin edistää sen hyödyntämistä Suomen ja Norjan rajakuntien taloudellisessa kehityksessä. Suomen ja Norjan rajakuntien ympäristötietous lisääntyy. Ympäristöviranomaiset ja kunnat molemmasta maasta tehostavat toimintansa verkostoitumisen kautta. Ne hyötyvät ympäristötiedon yhdistämisestä ja yhteisten hallintaratkaisujen kehittämisestä. Tämä tehostaa niiden työtä ja säästää resursseja. Kunnat saavat arvokkaan kalastushistoriaan liittyvän tiedon talteen ja voivat hyödyntää sitä paikallisen kulttuurin ja saamen kielen vahvistamisessa ja alueensa markkinoinnissa. Hankkeen osatavoitteet: 1.Yhdistää tiedon vaelluskalojen poikasten esiintymisalueista ja biologiasta Tenojoen vesistöalueella paikkatietomenetelmää hyväksikäyttäen. 2.Parantaa kalan vaellusmahdollisuuksia tierumpujen läpi Tenon sivupuroissa ja joissa ja vaihtaa tietoa parhaista käytänteistä kunnostustyössä. 3.Kehittää yhteisen Tenojoen vedenlaadun ja ekologisen tilan seurantaohjelman ja julkaista seurantatulokset sisältäen jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutustarkkailun tulokset 4.Lisätä tietoutta Tenon laakson monimuotoisuudesta ja edistää biodiversiteetin hallintaa 5.Perinteisten paikallisten kalojen pyyntimenetelmien dokumentointi pohjaksi näyttelyille ja virtuaalisille esityksille sekä laajemmalle tutkimushankkeelle. Kirjojen laatiminen Tenojoen lohenkalastuskulttuurista sekä Koski-Tenon alueen saamelaisten paikannimistä ja niiden syntyhistoriasta 6.Retkeilyn ympäristökuormituksen vähentäminen käynnistämällä Norjan ja Suomen yhteistyönä Tenojoen rantojen levähdyspaikkojen suunnittelu Odotettu tulos

10 1.Suomen ja Norjan tutkimustulokset ( ) lohikalojen poikasten esiintymisalueista Tenojoen sivujoissa ja -puroissa on yhdistetty tietokannaksi ja tulevat yleisempään käyttöön. Hankkeen tulokset auttavat Suomen ja Norjan viranomaisia ja paikallisia kalastuksen järjestelyorganisaatioita kalastuksen säätelyssä. Lohiresurssien tila otetaan huomioon aluesuunnittelussa. Tieto, joka esitetään nykyaikaisin paikkatietojärjestelmin, on pohja mm. matkailukalastuksen ohjaamiseksi. Uusi tietokanta tulee toimimaan perustana poikkitieteellisille selvityksille, joissa myös ilmaston muutokset huomioidaan. GISkarttana esitetty suuri määrä tietoa laajalta alueelta säästä tutkimustyönresursseja ja estää turhien toistotutkimusten tekemisen. 2.Tierumpujen nykytila on dokumentoitu rumpurakenteiden uusien kartoitusohjeiden mukaan ja muutama kohde Tenojoen sivujoissa mm. yksityisellä teillä on kunnostettu. Hankkeen toimet parantavat vesilajien elinympäristön tilaa Tenon vesistöalueella. Vaelluskalojen poikaiset pystyvät levittäytymään tierumpujen yläpuolisille kasvualueille, mikä tulee vaikuttamaan myönteisesti lohiresursseihin. Hankkeessa tehdyt tila-arvioinnit ovat pohjana tuleville kunnostushankkeille. Hankkeen tieto on käytössä kun mietitään alueiden käyttöä, kaavoitusta, teiden rakentamista, tienalitusten teknisiä ratkaisuja sekä rakentamis- että kunnostusvaiheessa kokonaistaloudellista hyötyä arvioidessaan. 3.Yhteinen Tenon vesistön tilan seurantaohjelma luotu ja jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutustarkkailu toimii molemmassa maassa. Hanke lisää paikallisten ihmisten tietoutta heille elintärkeän Tenojoen vedenlaadusta ja ekologisesta tilasta. Helposti internetistä löydettävissä oleva tieto esitetään yleistajuisessa muodossa. Tämä säästää ympäristöviranomaisten asiakaspalveluaikaa. Kaikkien kahdeksannen puhdistuslaitoksen tulokset esitetään yhdessä, mikä edistää niiden tehokkuutta pakottamalla käyttämään parhaita käytössä olevia teknologioita (BAT). Seurantatieto on tärkeä päätöksentekijöille alueen kehityssuunnittelussa. Näillä tuloksilla on katalyyttinen vaikutus teknisten innovaatioiden käytölle vesihuollossa. 4.Yhteinen Tenon monimuotoisuuden tietokanta on luotu tulevaan biodiversiteettiyhteistyön mm. tiedonvaihdon perustaksi. Kartat sekä raportti harvinaisista lajeista, niiden levinneisyydestä, ekologiasta, niihin kohdistavasta vaikutuksesta ja suolelutarpeesta ovat päätöksentekijöiden käytössä. Hankkeen tuloksia käytetään kansallisten luonnonsuojeluohjelmien päivittämiseen ja maailmanlaajuisesti esimerkkinä valtioiden rajat ylittävästä luonnonsuojelusta. Kunnat käyttävät tätä tietoa kaavoituksessa. Valmis aineisto nopeuttaa ja helpottaa luonnonarviointia kaavoituksen yhteydessä, auttaa välttymään turhista työvaiheista, säästää kuntien varjoja. Hankkeessa kehittämä yhteinen näkemys lajien suojeluprioriteeteista on kunnille avuksi kun ne tekevät päätöksiä elinkeinokehittämishankkeistaan Tenojokivarressa. 5.Tiedot perinteisistä paikallisista kalojen pyyntimenetelmistä on kerätty molemman maan lähteistä, kirjat Tenon kalastuskulttuurista ja saamelaisten paikannimistä on julkaistu. Kulttuuriperinnön ja alueen yhteisöllisyyden vahvistamisen lisäksi hankkeessa tallennettu ja laajalle yleisölle esitetty tieto tukee alueen profilointia ja lisää sen vetovoimaisuutta. Lisäksi hankkeen tulokset voi jatkojalostaa produktioiksi, joilla on käyttöä matkailussa. Uskomme, että hankkeessa tuotetut kirjat lisäävät lukijoiden mielenkiintoa saamen kieleen, kulttuuriin ja historiaan. 6.Yhteiset suositukset levähdyspaikkojen rakentamisesta joen varressa on kehitetty, uudet taukopaikat on suunniteltu ja rakennettu Hankkeessa toteutettujen levähdyspaikkojen avulla vähennetään luontoon kohdistuvaa kuormitusta. Yhteisen koko Tenojokivarren aluetta koskeva suunnittelu, oikein kohdennetut palvelut ja huolellisesti suunnittelut rakenteet säästävät luontoa nyt ja vähentävät kunnostuskustannuksia tulevaisuudessa. Perustele hanke

11 Lohi, luonto ja kulttuuri ovat Suomen ja Norjan rajakuntien vetovoimia, mutta ne ovat myös voimavara, jota on mahdollista hyödyntää alueen kehittämiseksi ja profiloimiseksi. Sen takia on tärkeää huolehtia kalakantojen tilasta, luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, ympäristön suojelemisesta kulumiselta sekä kulttuuriperinnön vahvistamisesta. Tulee lisätä tietoutta alueen luonnon ainutlaatuisuudesta ja ohjata toiminnot kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Yhteisten luontaiselinkeinojen turvaaminen on tärkeä asia paikalliselle väestölle molemmin puolin rajaa. Erityisesti saamelaisille perinteisellä kalastuksella on tärkeä asema kulttuurin ja oman identiteetin säilyttämisessä. Hankkeen alueena on Tenojoen vesistöalue, joka kuuluu Suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueseen. Historiallisesti Tenojoki on toiminut molemmilla rannoilla asuvien ihmisten kulkuväylänä, ei suinkaan rajana. Ystävyys- ja sukusiteillä on pitkät perinteet, ja väki on harjoittanut yhteistyössä poronhoitoa, sekä kalastusta vuonossa että joessa. Tenon vesistö on merkittävimpiä Atlantin lohen ja meritaimenen lisääntymisalueita. Hyvän yhteistyön avulla on mahdollista säilyttää nämä vesistöalueet lähes luonnontilaisinä ja vetovoimaisina. Parhaimmat tulokset saavutetaan tekemällä yhteistyötä yli valtionrajan, joten tässä työssä yhteistyöhanke on merkittävä työkalu. Rajatylittävä lisäarvo Vaikkakin kysymys on samasta joesta ja sen maantieteellisestä alueesta, lainsäädännöt, työtavat ja luonnonvarojen hoitojärjestelyt eroavat Suomen ja Norjan välillä. Kuntien ja valtioiden rajat ylittävä yhteistyö on aivan välttämätöntä Tenon vesistöalueen ympäristöystävällisen kehityksen edistämiseksi. Hankkeessa vaihdetaan kokemuksia joen ekologisen tilan parantamisen ja entistämisen toimenpiteistä. Rajan molemmilta puolilta saatavia kokemuksia ja tietoja sovelletaan käytäntöön biologisen monimuotoisuuden turvaamiseksi vesistöissämme. Tiedot lohikalojen poikasten esiintyvyydestä sivujoissa ja puroissa koko Tenon vesistössä - molemmin puolin rajaa, yhdistetään käyttäen paikkatietojärjestelmiä. Saadut tulokset helpottavat tuotantokapasiteetin arviointia koko vesistöalueella ja auttavat välttämään päällekkäiset toimet. Hankkeessa kehitetään yhteisiä seuranta- ja hallintojärjestelmiä, joiden tarkoituksena on vastata haasteisiin yhdistetyin voimin tavoitteena säilyttää tasapaino luonnon resurssien taloudellisen hyödyntämisen ja suojelun välillä. Hankkeessa tuodaan esiin Tenojoen lohenkalastuskulttuurin tärkeys Suomessa ja Norjassa. Hankkeen ansiosta arvokasta kulttuuritietoa saamelaisten paikannimien historiasta tallennetaan ja saadaan kaikkien käyttöön. Näin kehitetään ja vahvistetaan alueen yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä lisätään kiinnostusta saameen kieleen. Yhteydet muihin panostuksiin Tämän hankkeen pohjana on Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelma (1992), Interreg -hankkeena toteutettu Tenojoen moninaiskäyttösuunnitelman uusiminen (2006), sekä Tenon - Näätämöjoen - Paatsjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma Hanke on jatkoa Interreg III A -ohjelmasta rahoitetulle hankkeelle "Tenojoen säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena" ( ). (Preserving the natural state of the river Tenojoki). Hankkeen toimenpiteet edistävät Tenon vesistön hyvää ekologista tilaa tukien näin EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteita. Hankkeen tuottama tieto lohikalojen poikashavainnoista Tenojoen sivujoissa tukee suomalaisnorjalaista hanketta, jossa vuosittain arvioidaan kutukannan tavoitetason saavuttamista. Hankkeessa kehitettävä Tenon biodiversiteettiohjelma vastaa pohjoismaiden biodiversiteettisopimuksen suosituksia. Hanke on myös yhteydessä norjalaiseen Pilottikunta-projektiin, jolla edistetään luonnonarvojen huomioon ottamista kuntien kaavoitustyössä. Hankkeessa dokumentoidaan tiedot paikallisista, vanhoista kalastuskeinoista ja saamelaisista paikannimistä panoksena kulttuuriperinnön säilyttämiseen. Hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää saamen kieleen ja kulttuuriin pohjautuvassa Áilegas-keskuksessa. Hanke tukee Utsjoen kunnan elinkeinostrategiaa sekä siihen liittyviä hankkeita. Utsjoen kunnan vision 2020 mukaisesti Utsjoella tukeudutaan saamelaiselinkeinoihin, -kulttuuriin ja luontoon edistäen yhteistyötä kunnan sisällä ja naapurikuntien välillä. Elinkeinostrategian yhtenä painopisteenä on saamelaiselinkeinoihin ja luontoon liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen. Sitä toteutetaan mm. Destination Utsjoki -Utsjoen matkailun kansainvälistyminen hankkeella. Tässä hankkeessa on tarkoitus tehdä yhteistyötä Tornionlaakson Kesäsiika -interregprojektin kanssa ja suunnitella jatkohanke, jossa modernit teknologiat edesauttavat kulttuuriperintötiedon siirtymistä nuoremmille sukupolville kiinnostavalla tavalla. Horisontaaliset kriteerit - kestävä kehitys Edistämällä luonto-ja kulttuuriperinnön säilyttämistä hanke tukee Tenon vesistöalueen kestävää kehitystä molemmin puolin rajaa. Horisontaaliset kriteerit - naisten ja miesten välinen tasa-arvo

12 Osallistuminen hankkeeseen perustuu osaamiseen. Todennäköisesti hankkeen toteuttajista on noin puolet naisia ja puolet miehiä, kuitenkin prosentuaalista jakoa ei ole asetettu kriteeriksi. Horisontaaliset kriteerit - yhdenvertaiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys Hankkeen tuottama tieto ja palvelurakenteet ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Lisäksi hankkeessa parannetaan erityisryhmien, kuten näkövammaisten ja liikuntarajoitteisten, pääsyä Tenon rannalle rakentamalla sinne esteetön reitti. Horisontaaliset kriteerit - Saamen kieli Hankkeessa laatimat kaksi saamelaista kulttuuria koskevaa kirjaa tuotetaan saamenkielellä. Saamenkielisenä ne lisäävät joen molemmilla puolilla asuvien ihmisten yhteisöllisyyttä kuvaamalla yhteistä lohenkalastuskulttuuria ja joen eri käyttömuotoja tuleville sukupolville. Hankekuvauksen tiivistelmä Tenojoen vesistö on laaja jokiverkosto Suomen ja Norjan raja-alueella. Sen valuma-alue on km2, josta 30 % on Suomessa ja 70 % on Norjassa. Tenojoki on merkittävin luonnonlohta tuottava joki koko Atlantin lohen levinneisyysalueella. Vähänravinteinen, subarktinen vesistö on altis sekä ilmastomuutokselle, että ihmisen vaikutuksille. Tenon vesistö on osa Suomen ja Norjan kahdenvälisellä sopimuksella perustamaa kansainvälistä vesienhoitoaluetta. Vesistön lohikalojen poikastiheyttä on tutkittu useiden vuosien ajan. Tenon sivujoilla ja -puroilla on todettu olevan suuri merkitys poikasten kasvualueina. Tässä hankkeessa kootaan Norjan ja Suomen kymmenien vuosien aineisto lohen, taimenen ja nieriän poikasten esiintyvyydestä yhdeksi tietokannaksi paikkatietojärjestelmän avulla ja siirretään GIS-kartalle. Se on paras tapa esittää suuri määrä koko vesistöstä yhdistettyä tietoa. Työn tuloksia käytetään vaelluskalojen poikastuotantokapasiteetin määrittämisessä, sekä tierumpujen haittavaikutuksen arvioinnissa jokijatkumon katkaisijana. Ihminen on toimillaan katkaissut uomajatkumoja vaellusestein. Maanteitä rakennettaessa teiden alitse virtaaviin puroihin ja pikkujokiin asennettiin betoniputkia ja näin heikennettiin tai kokonaan estettiin vaelluskalojen poikasten levittäytyminen yläpuolisille kasvualueille. Tässä hankkeessa jatketaan vuonna 1999 tehtyä tierumpujen kartoitusta ja 2000-luvulla aloitettua vaellusesteiden poistoa Tenon sivujoista. Viime vuosina molemmissa maissa on kehitetty uusia teknologioita helpottamaan kalojen kulkua tierumpujen lävitse. Hankkeessa vaihdetaan saatuja kokemuksia ja laaditaan yhdessä Tenon sivujokien nykytilan ja tierumpujen toimivuuden arviointi. Valitut kohteet kunnostetaan uusimmalla osaamisella. Hankkeessa kehitetään yhteistä tiedon keruuta ja seurantaa Tenon vesistön biologisesta laadusta. Samalla Norjan jätevedenpuhdistamoille tehdään vesistövaikutustarkkailua, kuten Suomessakin. Eräänä hankkeen tavoitteena on yhtenäinen seurantatuloksista tiedottaminen. Tiedot Tenon vedenlaadusta esitetään yleistajuisesti verkossa asukkaiden toiveiden mukaisesti. Niitä päivitetään myös hankkeen jälkeen. Luontoarvojen turvaaminen on huomioitava myös kaavoituksessa, josta kunnat vastaavat sekä Suomessa että Norjassa. Tenojoen laaksossa elää harvinaisia ja uhanalaisia eliölajeja, joiden sijainnista tai levinneisyydestä kunnilla ei ole tarkkaa tietoa. Suojelun kannalta paras käsitys lajien elinvoimaisuudesta saadaan vain yhdistämällä tiedot rajan molemmilta puolin. Hankkeessa kunnat ja ympäristöviranomaiset vaihtavat tietojaan uhanalaisista lajeista, suojeltavista elinympäristöistä, sekä toteuttavat maastokartoituksia tiedon päivittämiseksi. Tiedot jaetaan kuntien käyttöön. Lohen kalastus on luonut Tenon pääuoman ja sen lukuisten sivujokien rannoille vaelluskalan pyyntikulttuurin, joka on satojen vuosien ajan vaikuttanut vakinaisen asutuksen syntymiseen tälle subarktiselle alueelle. Hankkeessa kerätään tietoja vanhoista kalastustavoista ja kalastusperinteestä. Saadut tiedot tallennetaan, tarvittavilta osin digitalisoidaan ja suunnitellaan jatkohanke, jossa tallennettua tietoa hyödynnetään näyttelyissä ja virtuaalisissa esityksissä. Haastatteluaineistoista laaditaan kirja Koski-Tenon saamelaisista paikannimistä ja tehdään julkaisu joen rannoilla asuvien ihmisten yhteisestä kalastuskulttuurista. Näin havainnoidaan lohenpyynnin monimuotoisuuden merkitystä paikkakuntalaisille, kalastusmatkailijoille ja alueen vetovoimaisuudelle. Tenojoen laakson monimuotoinen luonto tarjoaa sekä paikallisille, että vierailijoille ainutlaatuisen elämyksen. Virkistyskäytöstä ja muista aktiviteeteista seuraavaa maaston kulumista vähennetään rakentamalla huollettuja levähdyspaikkoja ja kohdentamalla palveluja: jätehuolto, wc:t, reittien merkinnät, tulipaikat. Roskaton retkeily säästää luonnon lisäksi rahaa ja työtä. Tässä hankkeessa rakennetaan ensimmäinen liikuntarajoitteisille sopiva, esteetön kulkureitti Tenojoen rantaan. Abstract (englanninkielinen)

13 The main goal of the the project is to document, protect and sustain the natural and cultural heritage of the Tana river, and hence contribute to the economic development of the municipalities along the border. The project covers the catchment areas of the River Tana, which is a border river between Finland and Norway. The oligotrophic subarctic River Tenojoki is highly susceptible to the impacts of climate change and human activity. The River Tenojoki belongs to the Finnish - Norwegian River Basin District (RBD), based on a bilateral agreement as a follow-up of the EU Water Framework Directive (WFD). The Tana river is known as the most significant salmon river in the Atlantic salmon region in terms of yearly catches. The tributaries of the Tenojoki River are of great significance as nursery areas for juvenile fish. Research data on the distrubtion of juvenile salmonids gathered on both sides of the Finnish and Norwegian border will be organised into a single database and displayed on digital maps. The results of the work will be used for estimating the fertility rate capacity for migratory fishes, and mitigating the impact of road culverts on disconnecting the river continuum. When the main roads along the river valley were constructed, many streams or small rivers running under roads were led into road culverts. Many of these culverts have either been detrimental to, or completely, prevented the distribution of juvenile migratory fish into the upstream nursery grounds. Since 1999, a large effort has been made to survey and rehabilitate road culverts or other fish migration barriers in both of countries and a number of different technical solutions have been used for the removal of migration barriers. In this project, experiences will be exchanged and joint inspections will be made of the current state of restoration objects, as well as the condition of the road culverts. Restoration of pilot sites will be made using the new knowledge. New standards as to the WFD demand a closer cooperation on monitoring in the Tana river, as well as a larger focus on ecological status in monitoring. Joint monitoring activities will be developed further through this project. Local authorities will participate in monitoring activities related to effects of waste water discharges to the river. Monitoring data will be exchanged and published on the internet to the information of the general public in both countries. A number of rare and threatened species live in the Tana valley. Data on these species from both countries have never been combined earlier. In this project, the municipalities and environmental authorities will exchange information about threatened species and their habitats, as well as implementing new field studies on biodiversity. The salmon fishing traditions and fishing tecnhiques in the Tana river are unique and outstanding when compared to other salmon rivers in the region. Through this project, information on traditional fishing methods and fishing traditions will be collected on both sides of the border. This information will be recorded and digitalised. A follow-up project will be planned during the course of the project, as well as follow-up measures for utilising the collected and recorded material in, for instance, exhibitions and virtual demonstrations. The project will also focus on the development of books telling about salmon fishing culture and history of Sámi names used along the river. Unique nature of the Tana valley provides nature experiences for locals as well as visitors to area. Hiking, however, wears the terrain. In this project, efforts are made to mitigate this by constructing maintained resting spots and enhancing the service networks. In addition to relieving the strain put on the environment, this will also save money and work time. The first obstacle- free route to the Tana shore suitable for disabled will be built as a part of this project. Hankekuvauksen tiivistelmä (muu kieli)

14 Huvudmålet är att dokumentera, ta till vara och upprätthålla natur- och kulturarvet längs Tana älv och därmed främja utnyttjandet av vattendraget för ekonomisk utveckling i Finlands och Norges gränskommuner. Tana älv är ett omfattande vattendrag i gränsområdet mellan Finland och Norge. Tana älv är den mest betydande älven som producerar naturlax i hela laxens utbreddningsområde i Atlanten. Tana vattendrag är en del av det internationella vattenvårdsområdet som skapats genom ett bilateralt avtal mellan Finland och Norge. I det här projektet sammanställs Norges och Finlands material om förekomsten av lax-, örings- och rödingsyngel till en databas med hjälp av positioneringssystem och överförs till en GIS-karta. Det är det bästa sättet att presentera en stor mängd sammanslagen information om hela vattendraget. Arbetsresultatet används för att definiera vandringsfiskarnas yngelproduktionskapacitet och för att bedöma vilken negativ inverkan kulvertarna har då de bryter älvens flöde. Människan har genom sina aktioner brutit av älvfårorna med vandringshinder. När landsvägar har byggts har man installerat betongrör i bäckar och små älvar som rinner under vägen, och detta gjorde att man försvagade eller helt hindrade vandringsfiskanas yngel från att breda ut sig till tillväxtområdena längre upp. I det här projektet kommer man att fortsätta med kartläggningen av kulvertar som gjordes 1999 och avlägsnandet av vandringshinder i Tanas biflöden, som inleddes på 2000-talet. Under de senaste åren har man i båda länderna utvecklat nya teknologier för att göra det lättare för fisken att ta sig igenom kulvertar. I projektet kommer man att utföra erfarenhetsutbyte och tillsammans göra upp en bedömning av dagsläget i Tana älvs biflöden och av kulvertarna. De objekt som väljs ut restaureras med det nyaste kunnandet. I projektet utvecklar man den gemensamma informationsinsamlingen och -uppföljningen om Tana vattendrags biologiska kvalitet. Samtidigt utför man en granskning av de konsekvenser de norska vattenreningsverken har på vattendragen, precis som i Finland. Ett av projektets mål är en enhetlig informering om uppföljningens resultat. Informationen om Tana älvs vattenkvalitet presenteras på ett lättförståeligt sätt på nätet enligt invånarnas önskemål. Informationen uppdateras även efter projektet. Säkerställandet av naturvärdena ska även beaktas i planläggningen som handhas av kommunerna både i Finland och i Norge. I Tana älvdal lever sällsynta och hotade organismer och kommunerna saknar exakta uppgifter om var de finns och hur utbredda arterna är. För att kunna skydda dem behövs kännedom om arternas livskraft, som endast kan fås genom att förena informationen från båda sidorna om gränsen. I projektet byter kommunerna och miljömyndigheterna information med varandra om hotade arter, levnadsmiljöer som ska skyddas samt utför terrängkartläggningar för att uppdatera informationen. Informationen delas ut för användning av kommunerna. Laxfisket har skapat en fångstkultur för vandringsfisk invid Tanas huvudfåra och dess otaliga biflöden. I projektet samlar man in information om gamla fiskesätt och fisketraditioner. Den information som samlas in sparas, digitaliseras till behövliga delar och man planerar ett fortsättningsprojekt där den lagrade informationen utnyttjas i utställningar och i virtuella presentationer. Av intervjumaterialet görs en bok om de samiska ortnamnen i Fors-Tana och en publikation om den gemensamma fiskekulturen de folk som bor längs älvens stränder har. Den mångsidiga naturen i Tana älvdal erbjuder både lokala ortsbor och besökare en unik upplevelse. Det slitage i terrängen som orsakas av rekreationsbruket och andra aktiviteter minskas genom byggandet av underhållna rastplatser och genom att rikta in tjänsterna. En skräpfri vistelse i naturen är inte endast till nytta för naturen utan sparar även pengar och jobb. I det här projektet byggs den första tillgängliga rutten till Tana strand lämplig för rörelsehindrade. Aika-ja toimenpidesuunnitelma Aloittamisp Toimenpide äivä ivä Kustannus Kuvaus Tiedottaminen Tiedottamisen tavoitteena on tehdä hanke tutuksi suurelle yleisölle sekä sisäisen viestinnän avulla vauhdittaa hankkeen käynnistymistä ja edistää yhteistyötä. Tiedottaminen on tärkeä hankkeen toimi, jonka välityksellä saavutetaan hankkeen tavoitteet eli lisätään rajakuntien, muiden julkisen sektorin organisaatioiden sekä paikallisten toimijoiden ympäristötietoutta ja sen kautta osaamista.

15 Aloittamisp Osatoimenpide äivä ivä Kuvaus Kustannus Lehtitiedotteet Lehtitiedotteet suomeksi ja norjaksi paikallisiin lehtiin Internet-tiedotteet Yleistieto hankkeesta partnereiden verkkosivuilla BEAC tiedottaminen tiedottaminen hankkeesta Barents euro-arktisen neuvoston kokouksessa Vesistön tila internetissä Tenojoen vesistön seurantatulosten julkaiseminen internetissa (WP 3) Uutisen kalatietokannasta Sijoitetaan kalatietokannan luomista koskevat uutiset Internettiin (WP 1) Rajavesistökomissio Tiedottaminen hankkeen etenemisestä suomalais-norjalaisen rajavesistökomission kokouksessa Kirjat kalastuskulttuurista Tuotetaan kaksi kirjaa, jotka lisäävät tietämystä Tenojoen vesistön monimuotoisista aineettomista ja aineellisista arvoista säilytettäessä alueen elinvoimaista pyyntikulttuuria ja kehitettäessä matkailua. Vaellusesteseminaari Järjestetään suomalais-norjalainen seminaari, jossa vaihdetaan kokemuksia vaellusesteongelmien kartoituksesta ja kunnostuksesta (WP 2). Tiedotustilaisuudet kunnissa Järjestetään tiedotustilaisuudet rajakunnissa ja samalla esitetään hankkeessa tuotetut kirjat kalastuskulttuurista Esitteet Tehdään esitteet hankkeesta neljällä kielellä: saameksi, norjaksi, suomeksi ja englanniksi Posterit Suunnitellaan posterit käytettäväksi eri yhteisöjen kokouksissa, mm. saamelaisissa keskuksissa. Harvinaiset lajit tietokantiin Sijoitetaan hankkeessa tuotettu uusi tieto harvinaisten lajien ja luontotyyppien esiintymisistä virallisiin tietokantiin (WP 4) Biodiversiteettitieto kunnille Toimitetaan kunnille hankkeessa tuotettu tieto monimuotoisuudesta nopeuttaakseen kaavoitustyötään (WP 4) Valokuva-aineisto hankkeesta Kerätään valokuva-aineistoa, erityisesti biodiversiteettiosahankkeessa ja kulttuuriperintöosahankkeessa Aloittamisp Toimenpide äivä ivä Kustannus Kuvaus Hankkeen johtaminen Tämän toimen tavoitteena on tehokas ja joustava hankkeenhallinta, joka helpottaa tiedonvaihtoa hanketoimijoiden välillä ja Interreg-ohjelman hallintoviranomaisen kanssa sekä edistää hankkeen etenemistä kohti asetettuja tavoitteita. Hankkeen koordinointitiimi koostuu kahdesta koordinaattorista: Suomen puolelta (koko hankkeen koordinointi) ja Norjan puolelta (Norjanpuoleinen koordinointi). Hankkeen toteuttamista ohjaa ohjausryhmää.

16 Osatoimenpide M1. Hankkeen käynnistäminen M2. Aloituskokous ja ohjausryhmän kokous Aloittamisp äivä ivä Kuvaus Kustannus Hankkeen ohjausryhmän asettaminen ja hankeorganisaation muodostaminen. Ohjausryhmän kokouksiin kutsutaan rahoittajaviranomaisen nimeämää edustajaa. Hankkeen avaustoimenpiteet, mm. partnerisopimusten solmiminen, tilija kustannuspaikkojen avaaminen hankkeelle, henkilöresurssitinanteen päivittäminen, hankkeen ja sen kustannusten toteuttamisen seurannasta sopiminen ym. alkutoimet Hankkeen aloituskokous, osahankkeiden omat kokoukset sekä ohjausryhmän ensimmäinen kokous; Kaikkien hanketoimijoiden ja hankeosa-alueiden verkostoitumisen M3. Koordinointi Joustava ja kaikkiin hankkeen osa-alueisiin ulottuva koordinointi: toimet, talous, hankintojen kilpailutus, tilintarkastus, raportointi ja dokumentointi, ym. Verkkotyöskentelyn ylläpitäminen ja edistäminen M4. Seuranta Säännöllinen suunnittelu ja seuranta tiiviin vuorovaikutuksen saamiseksi ja aikataulussa pysymisen varmistamiseksi. Väliraporttien laadinta ja kirjanpitoaineiston toimittaminen tilintarkastukseen, maksatushakemusten tekeminen, ohjausryhmän kokousten ja niiden asiakirjojen valmistaminen M5. Working meetings Työkokousten järjestäminen osahankkeissa tarpeen mukaan M6. Loppuraportin laatiminen Hankkeen päätöskokous ja loppuraportin laatiminen Toimenpide WP 1. Vaelluskalojen poikasten paikannustietojen yhdistäminen Aloittamisp äivä ivä Kustannus Kuvaus Toiminnassa tuotetaan ensimmäistä kertaa Suomessa ja Norjassa laajassa mittakaavassa tietokanta/tietokannat ja tiedot vaelluskalanpoikasten esiintymisalueista GIS karttapohjilla. Vastaavanlaisia yhdistettyjä tietokantoja ei ole käytössä Pohjoismaissa. Työn tavoitteena on yhdistää Suomessa ja Norjassa yli 40 vuoden aikana Tenojoen vesistöalueella kerätyt suuret tietovarannot sähkökalastuksella saaduista vaelluskalojen poikasten esiintymisalueista ja biologisista tiedoista. Paikkatietomenetelmää hyväksikäyttäen pystytään esittämään vaelluskalojen poikasten esiintymisalueet Tenojoen vesistössä, tarjoamaan kerätty aineisto helpommin muiden tutkijoiden ja alueiden kalastuksesta ja jokialueiden muusta käytöstä vastaavien käytettäväksi. Paikkatietomenetelmällä voidaan havainnollisesti esittää vaelluskalojen poikasille tärkeät sivujoet ja sivupurot. Olemassa olevien pitkäaikaisten tutkimustulosten kerääminen yhteiseen suomalais-norjalaiseen tietokantaan mahdollistaa tulevien uusien yhteisten tutkimusten suuntaamisen niille jokialueille, mistä vaelluskalojen poikastiedot ovat edelleen puutteellisia. Tulosten kerääminen helposti saavutettavaan muotoon auttaa Suomen ja Norjan viranomaisia ja paikallisia kalastuksen järjestelyorganisaatioita laatimaan biologiseen tietoon perustuvia kalastuksen säätelyitä Tenon vesistön sivujokien alueille. Tieto on se jälkeen helposti kuntien, viranomaisten, kalastuskuntien, TF-organisaation, tutkijoiden ja vesialueiden omistajien saavutettavissa. Tuloksia voidaan käyttää korjattaessa siltarumpuja vaelluskaloille sopiviksi ja ohjattaessa sivujoissa kalastusta lohen kutualueiden ulkopuolelle. Tietovarannot kerättyinä yhteiseen tietokantaan antavat perustiedot myös ympäristön olosuhteiden kuten ilmaston lämpenemisen mahdollisten muutosten arvioimiseen eri lajien levinneisyyksissä. Tietokanta sisältää myös perustietoja jokien ja purojen luonteesta kuten vaellusesteet, poikastuotantoalueet, kutualueet ja suojasyvänteet.

17 Aloittamisp Osatoimenpide äivä ivä Kuvaus Kustannus WP 1.1 Tiedon systematisointi Ennen koordinointikokousta Luke ja TF keräävät tahoillaan tiedot kaikesta siitä tietovarannosta, mitä he tietävät kerätyn vaelluskalojen poikasten (lohi, taimen, nieriä) esiintymisestä pienissä puroissa ja Tenojoen vesistön sivujoissa vuodesta 1972 lähtien. Tietovarantojen sijainti esitetään ja niiden laatu ja sisältö luokitellaan (joki, puro, näytealue, koordinaatit, saaliiksi saatujen kalojen mittaustiedot, iät ja suomumittaustiedot). Niissä tapauksissa, missä kalojen mittaustietoja ei ole olemassa, selvitetään onko joki tai aluekohtaisia tietoja lajista ja kalojen määristä. WP 1.2 Koordinointikokous Kokouksessa sovitaan tietokannan laajuudesta ja suunnitellaan sen sisällön huomioiden jo olemassa olevat samankaltaista tietoa sisältävät tietokannat; selvitetään, kuka ja millä ehdoilla tietokantaa voi käyttää; tietokannan tietoon liitettävän vastuuhenkilön identifiointi; koordinoidaan vastuut tietokannan ja paikkatietojärjestelmän aikaansaamiseksi. Keskustellaan olemassa olevien tietojen sijainnista ja laadusta sekä tarkistetaan tutkittujen alueiden koordinaatit. WP 1.3 Tiedon yhdistäminen Sähkökalastustiedot taulukoidaan. Toteutetaan tekninen työ eri maiden paikannustiedon vertailukelpoisuuden saamiseksi. Paikkatietojärjestelmään pohjautuva kartta (GIS) laaditaan Suomessa ja Norjassa kerätystä vaelluskalojen esiintymisalueista. WP 1.4 Raportti Laaditaan raportti vaelluskalojen (lohi, taimen, nieriä) poikasvaiheiden esiintymisestä pienissä puroissa ja Tenon vesistön sivujoissa käsittäen kaikki vuosina kerätyt aineistot.

18 Toimenpide WP 2. Vesialueiden ylitysrakenteisiin liittyvien ympäristöongelmien vähentäminen Aloittamisp äivä ivä Kustannus Kuvaus Vapaa, hyvälaatuinen uomajatkumo merestä tai järvialtaasta latvapuroille tai jokijaksosta toiseen on monen vesieläimen elinpiiri ja elinehto. Uoman esteellisyys ratkaisee kuinka kauaksi jokijatkumoa vesieläimet voivat levittäytyä. Luonnontilaisiltakin vesireiteiltä löytyy putouksia, matalikoita ja kuivuvia uomia, jotka voivat olla vesieläimille ohittamattomia esteitä tai kausiluontoisia hidasteita. Vesirakentaminen on kuitenkin moninkertaistanut näiden esteiden määrän ja heikentänyt elinympäristöjen laatua. Vesistöjen ylitysrakenteet ovat välttämätön osa tie- ja rataverkostoa myös Tenon vesistöalueella. Moniin teiden alitse meneviin puroihin tai pikkujokiin laitettiin betoniputket, jotka ovat heikentäneet tai estäneet kokonaan vaelluskalojen poikasten levittäytymisen yläpuolisille kasvualueille. Rumpurakenteisiin liittyvät ympäristökysymykset ovat monin tavoin ajankohtaisia. Ilmastomallit ennustavat valunnan huomattavaa kasvua ja ajallista muutosta, kun taas rakentaminen Tenojoen varressa lisääntyy ja sen myötä tarvitsemat lisätiet merkitsevät uusia vesistöylityksiä. Vesienhoidon tavoite edellyttää vesimuodostumilta hyvää ekologista tilaa. Tila ei voi kuitenkaan olla hyvä, jos ylitysrakenteet katkaisevat virtaveden yhtenäisen jatkumon luvulta Suomessa ja Norjassa kiinnitetty paljon huomiota rumpurakenteiden epäedullisiin vaikutuksiin vesistöjen ekologiaan. Toista kymmentä vuotta molemmassa maassa on tehty jokijatkumo-ongelmien kartoituksia ja toteutettu hankkeita, joissa käytetty erilaisia teknisiä ratkaisuja vaellusesteiden poistamiseen. Nämä kokemukset hyödynnetään tässä hankkeessa. Tenojoen ja sen reittivesien jatkumot ovat laaja kahden valtion alueelle levittäytynyt vesiverkosto. Vaelluskalojen elinpiirit ovat laajoja: lisääntymisalueet voivat sijaita toisen valtion ja ruokailualueet toisen alueella. Hankkeen toimenpiteet parantavat lohikalojen vaellusyhteyttä laajentamalla lohenpoikasten levittäytymisalueita pienissä sivujoissa. Uusi elinympäristö on tärkeä lisä tuotantoalueella ja näin hankkeen vaikutus ulottuu koko Tenojoen vesistöön ja laajemmin Atlanttimerelle saakka. Uoman esteettömyys parantaa myös muiden eliölajien läpipääsyn ja elinympäristöjen laatua. Näin hanke myötävaikuttaa Tenojoen monimuotoisuuteen.

19 Aloittamisp Osatoimenpide äivä ivä Kuvaus Kustannus WP 2.1 Seminaari Suomalais-norjalainen seminaari, jossa vaihdetaan kokemuksia vaellusesteongelmien kartoituksesta ja kunnostuksesta. Kerrotaan hyvin onnistuneista hankkeista ja virheistä. Verrataan suosituksia ylitysrakentamisen synnyttämien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi niin suunnittelu-, perustamis-, kunnossapito- kuin uusimistilanteessakin. Sovitaan rumpurakenteiden kartoitusohjeita hanketyöskentelyä varten. Valitaan kokeilemisen arvoiset innovaatiot. WP 2.2 Sähkökalastukset Tarkistetaan Tenojokeen sekä Karasjokeen, Inarijokeen ja Utsjokeen laskevien pienten jokien ja purojen nykytila Norjan ja Suomen puolella. Lohen, taimenen ja nieriän poikasten esiintyminen arvioidaan sähkökalastuksella. WP 2.3 Tierumpujen tarkistukset WP 2.4 Lišmmajohka, kunnostus WP 2.5 Vuohppejohka, kunnostus Samanaikaisesti tarkistetaan tierumpujen kunto 2000-luvulla kehitettyjen ja yhteisesti sovittujen kartoitusohjeiden mukaan. Arvioidaan niiden toimivuus vaellusväylänä sähkökalastamalla. Arvioidaan edelleen vaellusesteinä olevien kohteiden kunnostamisen mahdollisuutta ja priorisoidaan kohteet. Valitaan kaksi 1-2 pilottikohdetta, joille tehdään kunnostussuunnitelmat, käyttäen 2000-luvulla kaartunutta tietotaitoa Norjan ja Suomen puolella. Kunnostetaan 1-2 uutta kohdetta tai parannetaan v kunnostettujen kohteiden toimivuutta Vaelluseste on tierumpu yksityisellä tiellä lähellä Tenon pääuoman sivujoki Lišmmajohkan suistoa, (lisätietoa: joen id R). Vaellusesteen kuvaus on annettu suomalais-norjalaisen projektin raportissa 2004, mutta kohde ei ole vielä kunnostettu, koska se sijaitsee yksityisellä tiellä. Lainsäädännön mukaan tien omistaja ei ole velvollinen kunnostamaan kohdetta. Vuoden 2004 selvityksessa Lišmmajohka oli todettu kohteeksi, jolla on suuri kunnostuspotentiaali; tämä on keskikokoinen joki ja lohipoikaset oli havaittu sähkökalastamalla v vaellusesteen alapuolella. Joen pituus on 4-5 km Lismajávrijärvestä joensuuhun Vaelluseste on tierumpu yksityisellä tiellä lähellä Tenon pääuoman sivujoki Vuohppejohkan suistoa, (lisätietoa: joen id R). Siellä on vielä vaelluseste päätiellä tätä kohdetta ylempänä. Ylempi rumpu on sisällytetty suomalais-norjalaisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelmaan ja tielaitos (Statens vegvesen) kunnostaa sen suunnittelukautena Lisäarvoa tielaitoksen kunnostukselle tuo tämän hankkeen kohde eli yksityisellä tiellä oleva tierumpu lähellä Vuohppejohkan suistoa. Toimenpide WP 3. Yhteisen seurantaohjelman kehittäminen Aloittamisp äivä ivä Kustannus Kuvaus Tenojoen valuma-alue on osa Suomalais-norjalaista kansainvälistä vesienhoitoaluetta, joka perustettiin kahdenvälisellä sopimuksella Teno on yksi tärkeimmistä Atlantin lohen lisääntymisjoista. Tenojoki on oligotrofinen subarktinen joki, joka on luontaisesti herkkä maankäytön ja ilmastonmuutoksen aiheuttamille muutoksille. Pohjoisten seutujen on ennustettu lämpenevän ilmastonmuutoksen seurauksena ja siksi muutoksen vaikutukset voidaan havaita selvimmin. EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa jäsenmaat seuraavaan vesistöjen tilaa. Tavoitteena on tehdä yhteinen seurantaohjelma koko vesistöalueelle. Toistaiseksi molemmat maat koordinoivat seurantaa erikseen. Hanke tukee vesien tilan seurannan ylläpitoa ja kehitystä alueella. Muutokset voidaan luotettavasti todentaa vain riittävän kattavalla ja tiheällä seurannalla. Seuranta-aineisto palvelee myös useiden muiden organisaatioiden, kuten AMAPin (Arctic Monitoring and Assessment Programme) ja CAFFin (Conservation of Arctic Flora and Fauna), tarkoituksia.